OPS 2014-2015.pdf - Rikosseuraamusalan koulutuskeskus

RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKINTO 90 op
OPETUSSUUNNITELMA 2014 – 2015
Hyväksytty Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen
johtokunnan kokouksessa 19.11.2013
2
SISÄLLYS
JOHDANTO ............................................................................................................... 3
RIKOSSEURAAMUSALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ...................................................... 3
RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKINNON OSAAMISALUEET ........................................... 4
TUTKINNON TAVOITE ............................................................................................... 6
TUTKINNON LAAJUUS JA MUODOSTUMINEN ........................................................... 6
KOULUTUKSEN RAKENNE JA OPISKELIJAN ASEMA .................................................... 8
PEDAGOGISET PERIAATTEET ..................................................................................... 8
ARVIOINTI................................................................................................................. 9
TUTKINNON OPINNOT ...................................................................................... 10
PERUSOPINNOT 8 OP.............................................................................................. 10
Oppimisen ja ammatillisen kasvun tuki ...................................................................... 10
Englannin kieli ........................................................................................................... 11
AMMATTIOPINNOT 70 OP ...................................................................................... 11
LAILLISUUS JA EETTISYYS 20 op............................................................................................. 11
Virkamiehenä rikosseuraamusalalla ........................................................................... 12
Rangaistusten täytäntöönpano .................................................................................. 13
Perus- ja ihmisoikeudet sekä ammattietiikka ............................................................. 14
Rangaistusjärjestelmät ja rikosoikeus......................................................................... 15
TURVALLISUUS JA VALVONTA 25 op ..................................................................................... 15
Vartijan ja ohjaajan turvallisuuden ja valvonnan tehtävät .......................................... 16
Itsepuolustus ja voimakeinojen käyttö ....................................................................... 18
Erityistilanteiden hallinta ........................................................................................... 18
KUNTOUTUS JA OHJAUS 25 op ............................................................................................. 20
Yksilöllisten rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen.......................................... 21
Haastattelun perusteet ja vaikuttava ohjelmatyö ....................................................... 22
Ihmistuntemus ja kuntouttava työote ........................................................................ 22
Yhteiskunnallinen syrjäytyminen ja rikollisuus............................................................ 24
Päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistaminen .................................................... 25
TYÖSSÄOPPIMINEN .............................................................................................................. 26
Työssäoppimisjakso 1 (TO1)....................................................................................... 26
Työssäoppimisjakso 2 (TO2)....................................................................................... 27
Työssäoppimisjakso 3 (TO3)....................................................................................... 28
OPINNÄYTETYÖ 7 OP .............................................................................................. 29
VALINNAISET OPINNOT 5 OP .................................................................................. 30
3
JOHDANTO
Rikosseuraamusalan tutkinnon opetussuunnitelma pohjautuu keskeisiltä sisällöiltään Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän kehittämistä pohtineen työryhmän (2011) ehdotukseen.
RIKOSSEURAAMUSALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Rikosseuraamusalan tutkinnon lähtökohtana ovat vankeinhoidon tehtävät jotka ovat aiempaa laajemmat ja
muuttuvat nopeammin kuin aiemmin. Tehtäväkenttää määrittää velvollisuus huolehtia yhteiskunnan, henkilökunnan ja vankien turvallisuudesta sekä velvollisuus toimia vangin kanssa niin, että hänen valmiutensa elää
rikoksetonta elämää paranee. Vankeuden täytäntöönpano on suunnitelmallisesti ja hallitusti etenevä prosessi,
jonka pohjana on vangille laadittu yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma. Vanginvartijan, vankeinhoidon ammattilaisen tulee huolehtia osaltaan yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä yllä laillista ja turvallista seuraamusten täytäntöönpanojärjestelmää. Uusintarikollisuutta pyritään ehkäisemään tukemalla ja motivoimalla
tuomittua rikoksettomaan elämään, valvomalla tuomitulle asetettujen rajojen noudattamista sekä vaikuttamalla muuhun yhteiskuntaan siten, että tavoitteiden mukainen toiminta on mahdollista.
Kaikki tämä edellyttää täytäntöönpanon edelleen kehittämistä niin, että sen aikana voidaan entistä paremmin
lisätä tuomitun mahdollisuuksia rikoksettomaan elämään edistämällä hänen elämänhallintaansa ja yhteiskuntaan sijoittumistaan.
Vanginvartijan työssä painotetaan yhä enemmän kuntouttavia tehtäviä ja kuntouttavaa työotetta valvontatehtävien ohella. Toimivallan rajoissa tapahtuva yksilön toiminnan ohjaaminen, oli se luonteeltaan valvontaa tai
kuntouttavaa ja vaikuttavaa lähityötä, on vartijan työnkuvan keskeisintä osaa. Ns. valvontahenkilöstön vuorovaikutus vankien kanssa on kuitenkin edelleen ja entistä enemmänkin nykyään normisidonnaisempaa, joten
vangin asemaa, oikeuksia ja velvollisuuksia ohjaavan säädösperustan tunteminen on keskeinen osa vartijan
ammattitaitoa. Nämä osaamisvaatimukset asettavat valvontahenkilöstön koulutukselle haasteen, johon vankeinhoitotyön koulutuksessa pyritään vastaamaan oppilaitosopiskelun ja työssäoppimisen vuorottelulla.
Suunnitelmallinen rangaistusajan toteutus on keskeinen osa vankeinhoitoa. Rangaistusajan suunnitelmaan kuuluu varsinaisen täytäntöönpanon lisäksi vapauttamisvaiheen ja valvonnan suunnitelma. Tämä edellyttää yhteistyötä rikosseuraamusalan laitosten ja yksiköiden sekä paikallishallinnon viranomaisten, 3-sektorin ja muiden
toimijoiden välillä.
Vankeus nähdään tavoitteellisena kokonaisprosessina, josta arviointiyksikkö ja sijoituslaitokset osaltaan vastaavat. Henkilöstön yhteistyö sekä tiedonkulun turvaaminen salassapidosta samalla huolehtien tulevat yhä tärkeämmiksi. Kaikki vangin kanssa työskentelevät toimijat ja ammattiryhmät ovat osallisina ja vastuussa suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta täytäntöönpanoprosessista sekä omalta osaltaan osallistuvat vangin riski- ja tarvearvion sekä rangaistusajan suunnitelman seurantaan sekä toteuttamiseen.
4
RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKINNON OSAAMISALUEET
Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän kehittämistä pohtineen työryhmän raportin (2011) mukaisesti vartijan/ohjaajan tehtäväkuvan perustan muodostavat seuraavat osaamisalueet:
Laillisuus ja eettisyys
Lainmukaisuus ja eettisten periaatteiden noudattaminen ovat koko rikosseuraamusalan perusta. Turvallisuusja valvontatyössä sekä kuntoutuksessa ja ohjauksessa noudatetaan keskeisiä kansalaisen vapauksia ja oikeuksia koskevia periaatteita, joista on säädetty Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa
sekä maamme perustuslaissa. Lainsäädännön ja sopimusten tarkoituksena on turvata ihmisoikeuksien loukkaamattomuus ja yksilöiden oikeudet. Rikosseuraamusalan virkamiesten toimintaa säädellään usealla lailla,
asetuksella ja suosituksilla, joissa on määritelty heidän toimivaltansa, oikeutensa ja velvollisuutensa. Työssä on
toteutettava valtionhallinnon yhteistä arvoperustaa ja rikosseuraamusalan arvoja, noudatettava hyvän hallinnon periaatteita ja virkamieslainsäädännön asettamia velvoitteita sekä sitouduttava rikosseuraamusalan periaateohjelman mukaiseen toimintaan. Vartijan työn peruslähtökohtana on perus- ja ihmisoikeuksien tuntemus,
niiden hyväksyminen ja noudattaminen.
Laillisuusperiaatteen omaksuminen ja lainsäädännön taustalla vaikuttavien eettisten normien tunteminen on
keskeinen osa vartijan ammattitaitoa. Tällä myös tuetaan ammatti-identiteetin tasapainoista kehittymistä.
Vahva ammattieettinen perusta mahdollistaa kriittisen ja itsenäisen ajattelun sekä antaa rohkeutta kohdata
erilaisuutta.
Turvallisuus- ja valvonta (vankien valvonta, ohjaus, turvaamistoimet, voimakeinot)
Vankeuslain tavoitteena on estää rikosten tekeminen rangaistusaikana ja lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan vapauduttuaan. Lähtökohtana on toimintaympäristö, jossa vankien väliset ja henkilökuntaan kohdistuvat turvallisuusriskit on minimoitu. Vankeuden toteuttaminen tavoitteellisena ja suunnitelmallisena prosessina edellyttää vakaita, päihteettömiä ja turvallisia puitteita rangaistuslaitoksessa kaikkina vuorokaudenaikoina. Laajasti tarkasteltuna kysymys on myös vangin fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden
huomioon ottamisesta päivittäisessä työssä. Vangeista huolehtimiseen kuuluu myös myönteisen ilmapiirin
luominen ja kehittäminen omalla vastuualueella.
Turvallisuuden varmistaminen valvonnalla edellyttää ammattitaidon ja kokemuksen tuomaa kykyä ennakoida ja
analysoida henkilöturvallisuusriskejä. Julkisoikeudelliseen voimakeinojen käyttöön liittyvän toimivallan rajoja
joudutaan lähestymään voimakeinojen käyttötilanteissa. Näkökulma ei liity pelkästään voimakeinojen käytön
hallintaan vaan myös laajempaan kriisi-, konflikti- ja erityistilanteiden hallintaan liittyvään taitotietoon. Lisäksi
vartijan tulee tuntea muiden viranhaltijoiden toimivalta ja ymmärtää toimivallan käyttöä koskevat säädösperusteet.
Vapaudessa suoritettavat rangaistusmuodot, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan valvottua koevapautta, valvontarangaistusta sekä sähköistä valvontaa ja vapauttamisyksikkötoimintaa, muodostavat vartijan työssä uuden toimenkuvaulottuvuuden. Näissä tehtävissä painottuvat vankituntemus, yhteistyö muiden viranomaisten
kanssa, tiimityö ja vapaudessa tapahtuva valvonta.
Valvonta- ja turvallisuustehtävien hoitamisen perustana ovat vangin tuntemus ja eri työtilanteita koskeva tiedon hankinta. Tehtävien hoito edellyttää myös vuorovaikutuksen, valvonnan eri kokonaisuuksien ja rikostorjunnan perusosaamista. Myös tutkintavankeuden toimeenpanoon liittyy edellä mainittuja elementtejä.
5
Kuntoutus ja ohjaus (rangaistusajan suunnittelu, toimeenpano, kuntoutustyö jossain määrin, vapauttamisvaiheen ohjaustehtävät, vangin yhteydet siviiliin)
Ohjaus- ja neuvontatehtäviä ovat vankien ohjaaminen työssä, opinnoissa, harrastuksissa, arjen kohtaamistaidoissa ja muissa vankilan toiminnoissa. Tehtäviin sisältyy myös vankien avustaminen ja ohjeiden antaminen
sekä vankilan sisäisissä että ulkopuolisissa käytännön asioissa, vankien harjaannuttaminen siviiliin ja sosiaalisiin
tilanteisiin sekä heidän tukemisensa loma-asioissa ja vapauteen valmistautumisessa. Vartijan on kyettävä osallistumaan yhteistoimintaan niiden muun yhteiskunnan tahojen kanssa, joilla on merkitystä vapautuvan vangin
sijoittumisen kannalta.
Oman erityisen kokonaisuutensa kuntoutus- ja ohjaustyössä muodostaa rangaistusajan suunnitelman toimeenpano, vaikuttava lähityö sekä moniammatillinen tiimityö. Arkisen vankien ohjauksen lisäksi vartijat osallistuvat
vaikuttavaan ohjelmatoimintaan, vankien työtoimintaan sekä päihdevalvontaan ja omalta osaltaan päihdekuntoutukseen. Voidakseen osallistua em. toimintoihin vartijoiden on tunnettava rangaistusajan suunnittelun perusteet ja hallittava vaikuttavan lähityön menetelmiä (esim. motivoiva haastattelu). Lisäksi vartijalla tulee olla
riittävät perustiedot rikollisuuden syistä, seurauksista ja kontrollivaikutuksista sekä perustiedot mielenterveysja päihdeongelmista.
Säädösten ja täytäntöönpanon peruslähtökohtien lisäksi osallistuminen uusien rangaistusmuotojen täytäntöönpanoon, edellyttää kykyä ymmärtää rangaistukseen toimittujen sosiaalisia olosuhteita ja sitä sääteleviä
tekijöitä.
6
TUTKINNON TAVOITE
Rikosseuraamusalan tutkinto antaa kelpoisuuden rikosseuraamusalan ohjaus- ja valvontatehtäviin siten kuin
valtioneuvoston asetuksessa Rikosseuraamuslaitoksesta 17.12.2009/1108 säädetään.
Tutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet rangaistusten tavoitteelliseen, turvalliseen, vaikuttavaan sekä
yksilön ihmisarvoa ja -oikeuksia kunnioittavaan täytäntöönpanoon.
TUTKINNON LAAJUUS JA MUODOSTUMINEN
Tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä. Se koostuu opinnoista Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa ja
työssäoppimisjaksoista vankiloissa.
Tutkinnon sisällön muodostavat
 Perusopinnot
 Ammattiopinnot
 Työssäoppiminen
 Opinnäytetyö
 Valinnaiset opinnot
7
TUTKINNON MUODOSTUMINEN
PERUSOPINNOT 8 op
Koodi
Opintojakso
Laajuus op
PO11
Oppimisen ja ammatillisen kasvun tuki
5
PO12
Englannin kieli
3
AMMATTIOPINNOT 70 op
AO1
LAILLISUUS JA EETTISYYS
20
AO11
Virkamiehenä rikosseuraamusalalla
5
AO12
Rangaistuksen täytäntöönpano
5
AO13
Perus- ja ihmisoikeudet sekä ammattietiikka
5
AO14
Rangaistusjärjestelmät ja rikosoikeus
5
AO2
TURVALLISUUS JA VALVONTA
25
AO21
Vartijan ja ohjaajan turvallisuuden ja valvonnan tehtävät
10
AO22
Itsepuolustus ja voimakeinojen käyttö
5
AO23
Erityistilanteiden hallinta
10
AO3
KUNTOUTUS JA OHJAUS
25
AO31
Yksilöllisten rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen
5
AO32
Haastattelun perusteet ja vaikuttava ohjelmatyö
5
AO33
Ihmistuntemus ja kuntouttava työote
5
AO34
Yhteiskunnallinen syrjäytyminen ja rikollisuus
5
AO35
Päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistaminen
5
TYÖSSÄOPPIMINEN
Työssäoppimisjaksot integroituvat tutkinnon muihin opintojaksoihin ja niiden laajuus on yhteensä noin 50 op.
TO1
Työssäoppiminen 1
TO2
Työssäoppiminen 2
TO3
Työssäoppiminen 3
ON1
OPINNÄYTETYÖ
7
VO
VALINNAISET OPINNOT
5
8
KOULUTUKSEN RAKENNE JA OPISKELIJAN ASEMA
Koulutuksessa vuorottelevat lähiopetus- sekä työssäoppimisjaksot, joihin molempiin sisältyy opiskelijan omatoimista työskentelyä. Työssäoppimisjakso 1:n (orientoiva jakso) aikana opiskelijat perehtyvät rikosseuraamuslaitokseen ja sen toimintaan. Työssäoppimisjaksojen 2:n ja 3:n aikana opiskelijat työskentelevät sijaisvartijoina
tai määräaikaisissa virkasuhteissa. Tavoitteena on käytännön työtehtävien yhteydessä oppia ohjaus- ja valvontahenkilöstön tehtäviä sekä perehtyä rikosseuraamusalan yhteistyötehtäviin ja verkostotyöhön. Työssäoppiminen on käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jossa oppiminen on tavoitteellista, suunniteltua ja arvioitua. Opiskelijat tekevät ohjatusti sekä opettajien että työpaikkaohjaajien antamia oppimistehtäviä ja reflektoivat oppimisprosessiaan arviointikeskusteluissa. Työssäoppimisjaksojen aikana opiskelijat myös
laativatopinnäytetöitään: keräävät aineistoa, analysoivat ja kirjoittavat raportit.
Taulukko: Koulutuksen rakenne, jaksojen ajoitukset ja opiskelijan etuudet
Jakso
Ajankohta
Opiskelijan asema/ etuudet
Ti 7.1. – Su 2.3.
Ma 3.3. – Su 30.3.
Mahdollisuus Kelan opintotukeen
Mahdollisuus Kelan opintotukeen
Ma 31.3. – La 31.5.
Su 1.6. – Ti 30.9.
Ke 1.10. – Ke 31.12.
Mahdollisuus Kelan opintotukeen
Palkka
Mahdollisuus Kelan opintotukeen
To 1.1. – To 30.4. 2015
Palkka
L1 – L3= lähijaksot
TO1-TO3=työssäoppimisjaksot
L1
TO1
L2
TO2
L3
TO3
PEDAGOGISET PERIAATTEET
Rikosseuraamusalan tutkinnon opetuksessa korostetaan oppimisen sosiaalista luonnetta. Ryhmässä erilaiset
näkökulmat ja yksilölliset tulkinnat tulevat yhteisölliseen käsittelyyn. Yhteisöllinen oppiminen on parhaimmillaan uutta ajattelua ja uusia näkökulmia luovaa toimintaa.
Koulutuksessa rakennetaan toiminnallisia oppimistilanteita ja oppimistehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin
vastaavat todellisia vankeinhoidon tilanteita ja ongelmia. Oppimisen kohteena ovat tiedot, taidot, vastuunotto
ja ryhmäosaaminen.
Opettajan tehtävä on luoda hyviä oppimisympäristöjä ja ohjata oppimista.
Koulutus rakentuu lähiopetuksesta, työssäoppimisesta ja omatoimisesta opiskelusta. Tarkoituksena on, että
jatkuvan teorian ja käytännön yhteen nivoutumisen ansiosta opiskelijalle muodostuu laajoja tietorakenteita,
joiden avulla hän voi ymmärtää yksittäisiä havaintoja ja kokemuksia. Laaja-alainen ja yhteisen kokemuksen
kautta oivallettu tieto helpottaa myös muutoksiin sopeutumista ja osallistumista vankeinhoidon työmuotojen
kehittämiseen. Rikosseuraamusalan tutkinnolla vuorottelevat teoriaopinnot ja työssäoppimisjaksot, ja tehtävien vaativuustaso ja opiskelijan itsenäisen työskentelyn osuus kasvavat asteittain.
Rikosseuraamusalan tutkinnon sisällöt rakentuvat rikosseuraamusalan ydinosaamisvaatimuksista. Tietyt asiat
on opittava yhtenäisesti, koska vartijan työ on paljolti normisidonnaista ja tehtävät sisältävät virkaan sidottua
toimivaltaa. Oppimistehtävät, työssäoppiminen, opinnäytetyö ja valinnaiset opinnot antavat mahdollisuuden
painottaa opintoja yksilöllisesti.
9
Vankilatyö edellyttää myös vahvaa ammatti-identiteettiä ja persoonallista kypsyyttä. Opiskelijan ammatillista
kehittymistä tuetaan monipuolisella ja jatkuvalla arvioinnilla, jonka tavoitteena on, että opiskelija oppii erittelemään ja ymmärtämään osaamistaan, kehitystarpeitaan sekä alalle soveltumistaan.
ARVIOINTI
Oppimisen arviointi on tavoitepohjaista. Opintojaksojen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan suullisten tai
kirjallisten kuulustelujen, oppimistehtävien, harjoitustöiden, näyttökokeiden tai muiden arviointimenetelmien
avulla. Opintojakson sisältämät työssäoppimistehtävät sisältyvät opintojakson arviointiin. Opintojaksot arvioidaan joko asteikolla hyväksytty - hylätty tai asteikolla 1 – 5, jossa 5 = kiitettävä, 4 = erittäin hyvä, 3 = hyvä , 2=
tyydyttävä ja 1 = välttävä.
Erityisestä syystä voidaan suoritus arvioida merkinnällä hyväksytty (H). Muualla suoritetuista opinnoista kirjataan arvosanaksi suoritettu muualla (S).
Rikosseuraamusalan tutkinnon suorittaminen edellyttää kaikkien tehtävien suorittamista ja hyväksyttävää arvosanaa tai suoritusta kaikissa opintojaksoissa. Hyväksytyn tentin saa uusia kerran. Hylätyn tentin saa uusia
kaksi kertaa. Mikäli opiskelija ei toisellakaan uusintakerralla saa hyväksyttyä arvosanaa, yksittäisen opintosuorituksen voi uusia vasta muiden opintojen päätyttyä, kuitenkin viimeistään sitten, kun vastaava opintojakso seuraavan kerran järjestetään.
Työssäoppimisjaksot 2 ja 3 arvioidaan kumpikin erikseen asteikolla 1 – 5. Arvioinnin kriteereinä ovat opiskelijan
osoittama oma-aloitteisuus, kyky vastuunottoon, ja ammatillinen vuorovaikutus.
Todistuksen arvosanoista päättää ko. opintojakson vastuuopettaja. Työssäoppimisjaksojen arvosanoista päättää työssäoppimisen vastuuopettaja kuultuaan ao. työpaikkaohjaajaa.
10
TUTKINNON OPINNOT
PERUSOPINNOT 8 OP
Perusopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija rikosseuraamusalaan oppimisympäristönä. Näitä oppimisympäristöjä ovat koulutuskeskuksen ja rikosseuraamusalan kirjaston lisäksi verkkopohjaiset ympäristöt
(Optima, Vati) sekä rikosseuraamuslaitoksen eri yksiköt (suljetut ja avoimet vankilat, yhdyskuntaseuraamustoimistot), joissa opiskelijat suorittavat työssäoppimisjaksonsa. Perusopinnot sisältävät opiskelijan oppimisessa
ja ammatillisessa kasvussa tarvitseman tuen. Lisäksi perusopintoihin kuuluu englannin kielen opintoja.
OPPIMISEN JA AMMATILLISEN KASVUN TUKI
Laajuus:
Lähiopetus:
Opiskelijan työssäoppiminen ja omatoiminen työ:
Ajoitus:
Arviointi:
5 op
60 h
75 h (sisältää päivystyksen)
Kevät, syksy, kevät 2015
Hyväksytty - hylätty
Opintojakson kuvaus
Opiskelija perehtyy rikosseuraamusalaan oppimisympäristönä. Hän osaa käyttää ja hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan sekä rikosseuraamusalan kirjaston tarjoamia mahdollisuuksia opinnoissaan. Hän osaa ottaa huomioon rikosseuraamusalan tietoturvaan liittyvät asiat ja orientoituu vankitietojärjestelmän käyttöön. Opiskelija
laatii itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Opintojakso sisältää sekä työssäoppimisessa että ammatillisen kasvun tukemisessa tarvittavan ohjauksen. Ohjaus koostuu sekä henkilökohtaisesta että ryhmämuotoisesta tutoroinnista sekä opettajien että laitoksissa perehdyttäjien ja työpaikkaohjaajien toimesta.
Sisältö
Orientaatio opintoihin
Oppimisen taidot ja välineet sekä tiedon hankinta
Vankitietojärjestelmän käyttöön orientoituminen.
Rikosseuraamusalan tietoturva
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (Hops)
Ammatillisen kasvun tuki
Opetusmenetelmät
Luennot, yksilöllinen- ja ryhmäohjaus, keskustelut, haastattelut, harjoittelu
Arviointimenetelmät
Osallistuminen lähiopetukseen, tietoturvakurssin suorittaminen, oppilaitoksen päivystystehtävien hoitaminen.
Vastuuopettaja
Matti Niiniskorpi
11
ENGLANNIN KIELI
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
3 op
24 h
57 h
Kesä, syksy
1-5
Opintojakson kuvaus
Opiskelijalla on valmius käyttää englannin kieltä työssä ja vapaa-aikana suullisesti ja kirjallisesti. Hän hallitsee
vankeinhoidon sanaston ja frekvenssiltään yleisimmän sanaston. Hän kykenee ottamaan huomioon monikulttuurisuuden englanninkielisissä työtehtävissä. Hän pystyy esittelemään työpaikkansa englanniksi.
Sisältö
Yleiskieliaineksen kertaus
Rikosseuraamusalan sanasto
Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet
Työ- ja vapaa-ajantilanteet
Opetusmenetelmät
Kielioppi –ja sanastoharjoitukset, pari- ja ryhmäkeskustelut, englannin kielen käytön harjoittelu työssäoppimisjaksoilla.
Arviointimenetelmät
Lähtötasokoe, rikosseuraamusalan sanaston harjaannuttamiseen liittyvät oppimistehtävät ja lopputesti.
Vastuuhenkilö
Heli Niskanen
AMMATTIOPINNOT 70 OP
LAILLISUUS JA EETTISYYS 20 OP
Hallinnon lainalaisuus ja hyvän hallinnon periaatteet sekä rangaistuksen täytäntöönpanoa koskevat periaatteet
muodostavat yhdessä ammattietiikan ja perusoikeuksien kunnioittamisen kanssa rikosseuraamusalan eettisen
ja normatiivisen perustan. Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä Suomen perustuslaissa on säädetty ihmis- ja perusoikeuksista joita myös rikosseuraamusalalla on erityisesti noudatettava.
Rikosseuraamuslaitoksen ja rikosseuraamusalalla toimivien virkamiesten toimivaltaa, oikeuksia ja velvollisuuksia säätelevät useat muut lait, asetukset, määräykset ja ohjeistukset.
Vartijana toimivan virkamiehen on toimittava valtionhallinnon yhteisten arvojen ja Rikosseuraamuslaitoksen
arvojen mukaisesti. Hänen on noudatettava virkamieslainsäädännön asettamia velvoitteita sekä edistettävä
hyvää hallintoa ja hallintolaissa mainittua tuloksellisuutta. Virkamiehen on tunnettava vankeuslaki ja pyrittävä
sen asettamiin tavoitteisiin ja otettava huomioon myös Rikosseuraamuslaitoksen voimassa olevan strategia.
12
Valvonta- ja ohjaustyön peruslähtökohtana on ihmis- ja perusoikeuksien tuntemus ja niiden hyväksyminen sekä
rangaistusten täytäntöönpanon lainmukaisuus ja perustuslain virkamieheltä edellyttämä lain tarkka noudattaminen.
VIRKAMIEHENÄ RIKOSSEURAAMUSALALLA
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
5 op
26 h
109 h
Kevät, kesä
1-5
Opintojakson kuvaus
Opiskelija perehtyy valtionhallinnon peruslähtökohtiin ja Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehenä toimimiseen.
Sisältö
Hallintomenettely ja hyvän hallinnon periaatteet
Virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet
Virkamiehen asema ja toimivallan määräytyminen
Työelämä ja rikosseuraamusalan erityispiirteet (mm. virkaehtosopimus soveltuvin osin)
Opiskelija
1. tuntee hallintomenettelyn eri vaiheineen ja osaa toimia hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti
2. tietää virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet sekä toimivallan käyttöä ohjaavat periaatteet
3. tunnistaa rikosseuraamusalan työelämän erityispiirteet ja osaa soveltaa oleellisia VES:in säädöksiä rikosseuraamusalalla
Opetusmenetelmät
Luennot, harjoitukset, ryhmätyöt ja työssäoppimistehtävä.
Arviointimenetelmät
Työssäoppimistehtävä: Kurinpitomenettely/rikokset
Tentti.
Tenttikirjallisuus
Pekka Sass: Hyvä hallinto (opintomoniste).
Olli Mäenpää: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet. Edita 2011 (soveltuvin osin).
Pertti Myhrberg: Vankeuden täytäntöönpano. RSKK 2012 (soveltuvin osin)
Dan Frände, Jussi Matikkala, Jussi Tapani, Matti Tolvanen, Pekka Viljanen Markus Wahlberg: Keskeiset rikokset.
Edita, Helsinki 2010 (soveltuvin osin).
Säädökset
Hallintolaki 6.6.2003/434
Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750
Vastuuopettaja
Pekka Sass
13
RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
5 op
42 h
93 h
Kevät, kesä
1-5
Opintojakson kuvaus
Opiskelija perehtyy kaikkien seuraamusmuotojen täytäntöönpanoprosesseihin ja Rikosseuraamuslaitoksen
strategiaan, arvoihin ja organisaatioon.
Sisältö
Suomen rikosoikeudelliset seuraamukset
Täytäntöönpanon tavoitteet ja eteneminen eri seuraamusmuodoissa
Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteet ja organisaatio
Opiskelija
1. osaa kuvata eri seuraamusmuotojen täytäntöönpanoprosessit ja niihin liittyvät tavoitteet sekä eri
henkilöstöryhmien roolin niissä.
2. osaa neuvoa ja ohjata täytäntöönpanoon liittyvissä käytännön kysymyksissä.
3. tietää, mitkä ovat Rikosseuraamuslaitoksen tämänhetkiset tavoitteet ja tuntee organisaation rakenteet niin keskus-, alue- kuin yksikkötasollakin.
4. tuntee vankeuslain tavoitteet ja sisällön ja osaa perustella toimenpiteet ja päätökset sen mukaisesti.
Opetusmenetelmät
Luennot, verkko-opetus ja työssäoppimistehtävä.
Arviointimenetelmät
Työssäoppimistehtävä: Kurinpitomenettely.
Tentti.
Opintojakson arvosana muodostuu tentin ja työssäoppimistehtävän keskiarvosta.
Tenttikirjallisuus
Euroopan neuvoston vankilasäännöt. Rskk. Oppikirja 2/2007
Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2012)
Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavaa henkilöstöä koskeva suositus. Vhkk:n julkaisu 3/1999.
Vankeuslaki ja asetus vankeudesta
Laki ja asetus tutkintavankeudesta
Laki ja asetus ehdonalaisen vapauden valvonnasta
Laki valvontarangaistuksesta
Laki ja asetus yhdyskuntapalvelusta
Laki ja asetus Rikosseuraamuslaitoksesta
Rikosseuraamuslaitoksen määräys rangaistusten täytäntöönpanosta (1/004/2011)
Vastuuopettaja
Antti Heikkinen
14
PERUS- JA IHMISOIKEUDET SEKÄ AMMATTIETIIKKA
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
5 op
22 h
113 h
Kesä, syksy
1-5
Opintojakson kuvaus
Opiskelija hallitsee riittävällä tasolla rikosseuraamusalaan liittyvät perus- ja ihmisoikeudet sekä osaa pohtia
ammattieettisiä kysymyksiä.
Sisältö
Ihmisoikeuksien kannalta tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja suositukset
Perusoikeudet ja niiden rajoitusperusteet
Virkamiehenä toimimisen ammattieettiset lähtökohdat ja haasteet rikosseuraamusalalla
Opiskelija
1. tietää tärkeimpien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja suositusten pääperiaatteet suhteessa
kansalliseen lainsäädäntöön
2. osaa arvioida perusoikeuksien ja oikeusturvan merkitystä ja toteutumista rikosseuraamusalan tehtäväkentässä suomalaisessa oikeusvaltiossa
3. osaa arvioida ja pohtia alaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä sekä löytää ammattieettisesti
kestäviä toimintavaihtoehtoja ja toimia Rikosseuraamuslaitoksen arvojen mukaisesti
4. osaa edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista
Opetusmenetelmät
Luennot, harjoitukset, työssäoppimistehtävä, ryhmätyöt, tutustumiskäynti.
Arviointimenetelmät
Ryhmätyö: Ihmis- ja perusoikeudet. Arviointi hyväksytty – hylätty.
Työssäoppimistehtävä: Opiskelija pohtii eettisen näkökulman toteutumista vangin kohtelussa ja vankeusprosessissa.
Tentti.
Tenttikirjallisuus
Pekka Sass: Ihmis- ja perusoikeudet (opintomoniste)
Ihmis- ja perusoikeuksia, moraalia, etiikkaa ja ammattietiikkaa käsitteleviä artikkeleita ja kirjoituksia (ilmoitetaan opintojakson alkaessa).
Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2012), s. 195-201 luku XIII Oikeusturva.
Soile Juujärvi, Liisa Myyry & Kaija Pesso: Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Tammi, 2007 (soveltuvin osin).
Säädökset:
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731.
Euroopan ihmisoikeussopimus.
Euroopan neuvoston vankilasäännöt. Rskk. 2/2007.
Vastuuopettaja
Pekka Sass
15
RANGAISTUSJÄRJESTELMÄT JA RIKOSOIKEUS
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
5 op
45 h
90 h
Kevät
1-5
Opintojakson kuvaus
Opiskelija perehtyy rankaisujärjestelmien, mm. vankilan historialliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä
kansainvälisesti että Suomessa. Opiskelija saa perustiedot suomalaisen rikosoikeuden lähtökohdista.
Sisältö
Miksi rankaisemme: rankaisemisen kriminaalipoliittiset tavoitteet
Miten rankaisemme: eri seuraamusmuotojen historiallinen ja kansainvälinen kehitys
Suomen rikoslain perusperiaatteet ja lähtökohdat
Opiskelija
1. osaa pohtia ja arvioida rankaisemisen erilaisia tavoitteita ja tehtäviä
2. tuntee pääpiirteissään eri seuraamusmuotojen synnyn ja kehityksen vaiheet
3. tietää Suomen rikosoikeudellisen ajattelun perusteet
Opetusmenetelmät
Luennot, kirjallisuus, harjoitukset, ryhmätyöt ja sosiodraama
Arviointimenetelmät
Oikeussalisosiodraama.
Tentti.
Tenttikirjallisuus
Laine, Matti: Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Tietosanoma Oy, 2007, sivut 190-375.
Rikosoikeuden perusteita käsittelevä opintomoniste (Pekka Sass) ja Dan Frände, Jussi Matikkala, Jussi Tapani,
Matti Tolvanen, Pekka Viljanen & Markus Wahlberg: Keskeiset rikokset. Edita, Helsinki 2010 (soveltuvin osin).
Jussi, Tapani & Tolvanen, Matti: Rikosvastuu ja sen toteuttaminen. Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 2011 (soveltuvin osin).
Säädökset: Erikseen jaettavat otteet
Vastuuopettaja
Matti Laine
TURVALLISUUS JA VALVONTA 25 OP
Turvallisuus ja valvonta on laaja kokonaisuus, joka käsittää vuorovaikutuksen ja vangin tuntemuksen näkökulman, järjestystä ja turvallisuutta ylläpitävät tehtävät sekä toiminnan erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Tehtävien hoito edellyttää vuorovaikutuksen, valvonnan, rikostorjunnan ja voimankäytön perusosaamista
Turvallisuustehtävien hoitamisen perustana ovat vangin tuntemus ja tiedon hankinta eri työtilanteissa. Vankilassa vuorovaikutus on erityisen vaativaa, koska ohjauksen kohteena on usein moniongelmainen henkilö, jonka
16
arvot saattavat erota huomattavasti työntekijän omista käsityksistä. Neuvonnan ja ohjauksen haasteellisuutta
lisää se, että vangit edustavat eri kansallisuuksia, kulttuureja ja uskontoja. Vankeusrangaistuksen yksi haittavaikutus on passivoituminen ja tämän myötä elämänhallintataitojen heikkeneminen. Neuvonnan ja ohjauksen
perimmäinen tarkoitus onkin vangin oman aktiivisuuden tukeminen.
Valvonta voi olla sekä fyysistä että teknisin välinein toteutettua. Siihen kuuluvat muun muassa vankien, heidän
hallussaan olevan omaisuuden ja heidän käytössään olevien tilojen tarkastaminen sekä vankien rangaistuslaitoksen ulkopuolisten yhteyksien valvonta.
Häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi vartija ja ohjaaja luovat fyysisesti ja sosiaalisesti turvalliset olosuhteet tutkintavankeuden ja rangaistuksen suorittamiselle. Heidän tehtävänä on torjua häiriöitä, järjestysrikkomuksia ja
rikoksia säännöllisen vuorovaikutuksen ja tarkastustoiminnan avulla. Rikostorjuntaa ovat järjestysrikkomusten
paljastaminen ja tutkinta yhteistyössä muiden vankilan virkamiesten ja turvallisuusviranomaisten kanssa.
Häiriö- ja kriisitilanteissa toimiminen sisältää ammatillisen voimankäytön periaatteet ja toimintamallit sekä työturvallisuuden, ensiavun ja palosuojelun.
VARTIJAN JA OHJAAJAN TURVALLISUUDEN JA VALVONNAN TEHTÄVÄT
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
10 op
124 h
146 h
Kevät, kesä, syksy, kevät 2015
1-5
Opintojakson kuvaus
Opiskelija perehtyy vankeus- ja tutkintavankeuslain mukaisiin vankilan valvonta- ja turvallisuustehtävien perusteisiin ja työmanuaaleihin. Hän ymmärtää ammatillisen vuorovaikutuksen perusperiaatteet ja vangin tuntemuksen merkityksen oman työn ja turvallisuuden edistäjänä sekä vankien arvioinnin näkökulmat. Opiskelija
ymmärtää tarkastustoiminnan merkityksen järjestystä ja turvallisuutta ylläpitävänä sekä häiriöitä estävänä
toimintana sekä omaksuu oikeudenmukaisuuden, ihmisarvon kunnioittamisen sekä hyvät kohteluperiaatteet
työtä ohjaaviksi tekijöiksi.
Sisältö
Työtä ohjaava normisto
Vankitietojärjestelmä
Tarkastustoiminta ja turvaamistoimenpiteet sekä kurinpitorangaistusten valvonta
Huumausaineet ja päihdevalvonta
Vankilan eri toimipisteet suljetuissa ja avoimissa laitoksissa
Vangin neuvonta ja ohjaus
Vankituntemus
Ammatillinen vuorovaikutus ja tiimityö
Vapaudessa suoritettavien rangaistusmuotojen valvonta
Työhyvinvointi
Ammatillinen viestintä
Viestintävälineet sekä niiden käyttö
Rikostorjunta ja tiedon hankinta
Terveydenhuolto, laitoshygienia ja puhtaanapidon valvonta
Lääkkeenantokoulutus
Opiskelija
1. Osaa käyttää ja soveltaa alaa ohjaavaa normistoa kaikissa tilanteissa
17
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
Osaa tarkastustoiminnan eri osa-alueet ja osaa suorittaa kaikki siihen liittyvät toimenpiteet ilmoituksineen sekä osaa käyttää ja toteuttaa eri turvaamistoimenpiteitä sekä valvoa kurinpitorangaistusten toteuttamista
Osaa tunnistaa tavallisimmat huumausaineet ja muut kielletyt aineet sekä tietää niiden vaikutukset.
Osaa tunnistaa päihtyneen henkilön ja suorittaa päihdevalvontaan liittyvät tehtävät
Osaa toimia vankilan eri toimipisteissä, vangin kuljetuksissa ja saattotehtävissä turvallisesti ja tehtävien vaatimalla tavalla sekä vangin tarpeet huomioiden
Osaa neuvoa ja ohjata vankia arkitoiminnoissa ja rangaistusajan suunnitelman toteuttamisessa
Osaa havainnoida henkilöitä ja ympäristöä ja kerätä tarvittavia tietoja vangeista
Osaa olla ammatillisessa vuorovaikutuksessa ja toimia ryhmän jäsenenä sekä osaa yhteistyön muiden
viranomaisten kanssa
Osaa käyttää vankilan eri viestintävälineitä
Osaa tehdä vapaudessa suoritettavien rangaistusmuotojen eri valvontatoimenpiteet
Osaa toimia työhyvinvointia edistäen
Osaa yhdistää ja käyttää rikostorjuntaan liittyviä tietoja ja omalta osaltaan ehkäistä vankilassa tapahtuvaa rikollisuutta
Osaa tunnistaa sairaan vangin ja ohjata ja/tai toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Osaa valvoa ja ohjata
vankia siisteydessä ja hygieniassa.
Osaa tunnistaa vangeille jaettavat lääkkeet (näyttö)
Opetusmenetelmät
Luennot, kirjallisuus, harjoitukset sekä oppimistehtävät.
Arviointimenetelmät
Kaksi kirjallista tenttiä.
Selliharjoitukset.
Laitossiivoukseen ja terveystietoon liittyvät työssäoppimistehtävät.
Työhyvinvointikorttikoe
Lääkkeenannon näyttö ja koe.
Tenttikirjallisuus
Alanko, Pekka. Akuutisti sairastunut vanki. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Opinnäytetyö. 2009.
Arola-Järvi Anna. Vankitilojen luokittelu valvonnan intensiivisyyden mukaan. 21.5.2012.
Joukamaa, Matti ja Työryhmä. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2010.
Junninen, Mika. Suomalaisten vankiloiden turvallisuus. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 5/2008
Junninen, Mika. Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistojen turvallisuus ja henkilöstöön kohdistunut epäasiallinen vaikuttaminen vuosina 2007-2008. Rikosseuraamusviraston monisteita 4/2009.
Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano. Rskk. Oppikirja 2/2012.
Päihdevalvonnan opas. Rikosseuraamusalan käsikirjoja 2/2008.
Rikosseuraamuslaitoksen siivouskäsikirja 2011. OM/RISE.
Sirviö Teemu, Tarkastustoiminnan opetussuunnitelma. VHT-tutkielma. Vhkk 2005.
Vankeuslaki, tutkintavankeuslaki sekä niitä täsmentävä normisto sekä muut Rikosseuraamuslaitoksen määräykset ja ohjeet.
Vastuuopettaja
Matti Vesanmaa
18
ITSEPUOLUSTUS JA VOIMAKEINOJEN KÄYTTÖ
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
5 op
90 h
45 h
Kevät, kesä, syksy
Hyväksytty - hylätty
Opintojakson kuvaus
Opintojaksolla opitaan käytännössä esiintyviin voimankäyttötilanteisiin soveltuvia toimintamalleja. Opintojaksolla luodaan valmiuksia käyttää voimakeinoja ja voimankäyttö- ja sitomisvälineitä ammattitaitoisesti ja vastuullisesti sekä kehitetään taitoja tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta turvautua voimakeinoihin. Hyväksytysti suoritettu koulutus antaa oikeuden käyttää vankilassa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymiä ja koulutuksessa läpikäytyjä voimankäyttövälineitä.
Sisältö
Toiminta yksin, pareittain ja ryhmässä, perustekniikkaa ja taktiikkaa
Itsepuolustus: Asennot ja liikkuminen, etäisyyden pitäminen, kaatumistekniikat, torjunnat, irrottautumis- ja
vapautumisotteet
Voimakeinojen käyttö: Haltuunotto, kaadot ja maahanviennit, hallinta- ja kuljetusotteet sekä turvatarkastus
Voimankäyttö- ja sitomisvälineiden käyttö: Käsiraudat, henkilön sitomiseen tarkoitetut muoviset siteet, suojakilpi, patukka ja teleskooppipatukka.
Opiskelija
1. osaa tarvittaessa puolustaa itseään ja muita
2. osaa käyttää voimakeinoja ja Rikosseuraamuslaitoksen voimankäyttövälineitä ammatillisesti ja vastuullisesti
3. osaa tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta turvautua voimakeinoihin
4. osaa ottaa huomioon oman ja muiden turvallisuuden kannalta oleelliset asiat
Opetusmenetelmät
Luento ja harjoitukset
Arviointimenetelmät
Harjoitukset ja testit: itsepuolustustesti, voimankäyttötestit 1 ja 2 sekä lihaskuntotesti.
Vastuuopettaja
Asko Hattuniemi
ERITYISTILANTEIDEN HALLINTA
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
10 op
124 h
144 h
Kevät: Ensiapu ja palosuojelu, Syksy: kriisi-ja konfliktitilanteet
1-5
19
Opintojakson kuvaus
Opiskelija tutustuu vankilan tyypillisiin erityistilanteisiin ja niiden torjuntaan sekä harjoittelee erilaisia verbaalisia ja nonverbaalisia keinoja, turvaamistoimenpiteitä sekä oikein mitoitettuja voimakeinoja, perehtyy ammatilliseen toimimiseen voimankäyttö- ja hätävarjelutilanteissa. Opintojakso sisältää Rikosseuraamuslaitoksen voimankäyttövälineiden esittelyn ja OC-sumuttimen käyttäjäkoulutuksen. Opiskelija perehtyy vankilassa tehtyjen
rikosten tutkintaan ja tutkinnan turvaamisen alkutoimiin. Opiskelija perehtyy ensitoimiin hätäensiapua tarvitsevan ihmisen hoidossa ja hoitoon saattamisessa. Hän perehtyy vankilan paloturvallisuuden ylläpitoon, tulipalojen ennaltaehkäisyyn ja toimimiseen palotilanteissa sekä ensitoimiin pelastamisessa.
Kriisi- ja konfliktitilanteet
Sisältö
Tilanteiden ja toiminnan juridinen perusta
Järjestysrikkomukset, tutkinta ja kurinpito
Turvallisuustietorekisteri ja järjestäytynyt rikollisuus vankiloissa
Toimintapolitiikat väkivallan ja sen uhan ehkäisemiseksi
Ongelmatilanteiden ennakointi
Voimankäyttötilanteiden arvioiminen ja aggressiivisen henkilön rauhoittaminen
Voimankäytön taktiikka
Vaativien ja yhteistoimintatilanteiden johtamisen merkitys ja ryhmätoiminta ( Panttivanki- ja muut erityistilanteet kuuluvat vaativiin tilanteisiin)
Voimankäyttöä, hätävarjelua, turvaamistoimenpiteitä, pakkotilaa, jokamiehen kiinniotto-oikeutta ja voimankäyttövälineitä säätelevät normit.
OC-sumuttimen käyttäjäkoulutus hätävarjelu- (MK 3-4) ja –voimankäyttösumuttimella (MK9): välineen esittely,
edut ja haitat, ominaisuudet, perustekniikat, OC:lle altistuminen ja ensiapu, välineestä luopuminen/välineen
vaihto, välineen riiston esto, sovelletut harjoitukset sekä simuloidussa uhkatilanteessa toimiminen.
Opiskelija
1. Osaa kriisi- ja konfliktitilanteiden ratkaisussa ja estämisessä käytettävät yleisimmät vaihtoehtoiset keinot ja suunnitelmamallit ja osaa soveltaa niitä
2. Osaa toimia kriisi- ja konfliktitilanteissa ryhmän jäsenenä ja ymmärtää johtosuhteet, tilannejohtamisen, ryhmäjohtamisen ja ryhmätoiminnan merkityksen näissä tilanteissa tehtävän suorittamisessa.
3. Osaa toimia kriisi- ja konfliktitilanteissa ryhmän jäsenenä, joka on varautunut Rikosseuraamuslaitoksen voimankäyttövälineellä/-välineillä: käsiraudat, ihmisen sitomiseen tarkoitetut muoviset siteet,
suojakilpi, patukka, teleskooppipatukka, etälamautin, pistooli.
4. Osaa puhua, puhuttaa ja käskyttää kriisi- ja konfliktitilanteissa niin, että tieto välittyy kohdehenkilölle/henkilöille ja työparille, ryhmälle ja/tai muulle henkilökunnalle ja/tai sivullisille
5. Osaa toimia vaativissa tilanteissa ja ymmärtää viranomaisyhteistyön merkityksen tilanteen hoitamisessa
6. osaa ja ymmärtää voimankäyttöä ja voimankäyttövälineitä säätelevän normiston
7. osaa tarvittaessa puolustaa itseään ja muita
8. osaa käyttää voimakeinoja ja Rikosseuraamuslaitoksen voimankäyttövälineitä ammatillisesti ja vastuullisesti
9. osaa tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta turvautua voimakeinoihin
10. osaa ottaa huomioon oman ja muiden turvallisuuden kannalta oleelliset asiat
Opetusmenetelmät
Luennot, oppimistehtävät, kirjalliset yksilö- ja ryhmätestit ja käytännön harjoitukset.
Arviointimenetelmät
Kirjalliset yksilö- ja ryhmätestit, toiminnalliset testit sekä oppimistehtävät.
Ensiapu ja palosuojelu
Sisältö
Ensiapu 1 -kurssi
Vankilan paloturvallisuus
20
Toiminta palotilanteessa ja sellistä pelastaminen
Pelastussuunnitelmat
Palotarkastukset, palokalusto ja paloilmoitinlaitteet
Tulityöt
Opiskelija
1. osaa tunnistaa akuuttihoidon tilanteet ja hätäensiavun tarpeet ja toimia ihmishenkeä ja terveyttä ylläpitävästi tilanteissa, joissa vaaditaan ensiapua vaativissa tilanteissa
2. tietää perustiedot vankilan paloturvallisuudesta ja osaa ennakoida vaaratilanteiden muodostumisen ja
oikeat menettelytavat pelastustoiminnassa, alkusammutuksessa sekä hälytyksessä. Opiskelija suorittaa tulityökortin.
3. osaa käyttää alkusammutuskalustoa ja tehdä alkusammutuksen tarvittaessa. Tietää paineilmalaitteiden toiminnan.
Opetusmenetelmät
Luennot ja käytännön harjoitukset
Arviointimenetelmät
Käytännön testit ja kirjallinen testi.
Tenttikirjallisuus
Halonen, Jukka ja Lampinen, Marko: Voimankäytön taktiikasta. VHT-tutkielma. Vhkk 2005.
Tekijöiden päivittämä versio 2010.
Hattuniemi, Asko ja Esa, Haapalainen: Vankeinhoidon fyysisen itsepuolustuksen ja voimakeinojen käytön
perustekniikkaa. Tukimateriaalia kouluttajille. CD-rom. Vhkk 2005.
Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano. Rskk. Oppikirja 2/2012.
Ohje vaativan tilanteen hoitamisesta vankilassa. Dmo 4/60112011
Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategia 2010 – 2015
Vankeuslaki, tutkintavankeuslaki ja niihin perustuvat määräykset.
Finanssialan Keskusliitto: Tulityöt suojeluohje
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK: Tulityöt-ryhdyttäessä tulityöhön oppikirja
Vastuuopettaja
Hannu Luukkonen
KUNTOUTUS JA OHJAUS 25 OP
Kuntoutusta ja ohjausta ovat vankien ohjaaminen työssä, opinnoissa, harrastuksissa, arjen kohtaamistaidoissa
ja muissa vankilan toiminnoissa. Tehtäviin sisältyy myös vankien avustaminen ja opastaminen sekä vankilan
sisäisissä että ulkopuolisissa käytännön asioissa. Valvonta- ja ohjaustehtävissä toimiva ohjaa vankia poistumislupa-asioissa ja vapauteen valmistautumisessa.
Valvonta- ja ohjaustehtävissä toimiva voi osallistua kuntouttaviin tehtäviin, joita ovat uusintarikollisuutta madaltava ohjelmatoiminta, vankien työtoiminta ja koulutus sekä päihdevalvonta ja -kuntoutus.
Rangaistusajan suunnitelmallinen toteuttaminen on keskeinen osa kuntoutusta ja ohjausta. Valvonta- ja ohjaustehtävissä toimiva tekee yhteistyötä vankilan henkilöstön kanssa vangin rangaistusajan suunnitelman täytäntöönpanossa sekä niiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa, joilla on merkitystä vangin vapautumisen kannalta.
Kuntoutus ja ohjaus edellyttävät rangaistusajan suunnittelun perusteiden tuntemusta ja vaikuttavan lähityön
menetelmien osaamista (esim. motivoiva haastattelu). Kuntoutus ja ohjaus edellyttävät, että valvonta- ja ohjaustehtävissä toimiva tietää perustiedot rikollisuuden syistä, seurauksista ja kontrollivaikutuksista. Lisäksi kun-
21
toutus- ja ohjaustehtävissä toimivan tulee tunnistaa mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä toimia ammatillisesti niiden edellyttämällä tavalla. Rangaistukseen tuomittujen sosiaalisten olosuhteiden (esim. perheen) ja
niitä säätelevien tekijöiden tietämys on edellytys uusien rangaistusmuotojen täytäntöönpanossa.
YKSILÖLLISTEN RANGAISTUSAJAN SUUNNITELMIEN TOTEUTTAMINEN
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
5 op
16 h
119 h
Kevät, kesä ja syksy.
1-5
Opintojakson kuvaus
Opiskelija perehtyy rangaistusajansuunnitelmien laadinnan perusteisiin, tuomitun rangaistusajan suunnitelman
toteuttamiseen ja suunnitelman edistymisen seurantaan vankilassa ja yhdyskuntaseuraamuksissa. Opiskelija
perehtyy rikosseuraamusprosessiin tuomitun ja työntekijän näkökulmasta ja osaa tunnistaa missä vaiheessa
prosessia asiakas on ja sopeuttaa työskentelynsä siihen.
Sisältö
Riski- ja tarvearvion ja rangaistusajan suunnitelman laadinnan perusteet
Rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen ja vapautumisen valmistelu vankilassa suoritettavissa rangaistuksissa
Yhdyskuntaseuraamukset
Rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen yhdyskuntaseuraamuksissa
Opiskelija
1. Osaa kuvata riski- ja tarvearvion laadinnan perusteet, rangaistusajan suunnitelman laadinnan, suunnitelman toteutumisen ja säännöllisen seurannan
2. Osaa tukea tuomittua rangaistusajan suunnitelman toteuttamisessa ja vapauteen valmistautumisessa
3. Yhdyskuntaseuraamukset ja rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen vapaudessa
Opetusmenetelmät
Lähiopetus, verkko-opetus itsenäisenä työskentelynä, työssäoppimistehtävät
Arviointimenetelmät
Työssäoppimistehtävä 1: Opiskelija tutustuu vangille tehtyyn riski- ja tarvearvioon ja sen perusteella laadittuun
rangaistusajansuunnitelmaan ja suunnitelman toteuttamiseen vankilassa.
Työssäoppimistehtävä 2: Opiskelija tutustuu yhdyskuntaseuraamusasiakkaalle laadittuun rangaistusajan suunnitelmaan ja sen toteuttamiseen.
Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien keskiarvona.
Kirjallisuus
Arola-Järvi, Anna: Suunnitelmallisen vankeusajan käsikirja. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Oppikirja 1/
2012.
Tietoa vapaudesta suoritettavista rangaistuksista:
http://www.porttivapauteen.fi/tietoa/tietopankki/aihealue?category=3_tietoa_vapaudessa_suoritettavista_r
angaistuksista
Vastuuopettaja
Nina Nurminen
22
HAASTATTELUN PERUSTEET JA VAIKUTTAVA OHJELMATYÖ
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
5 op
34 h
101 h
Kevät, kesä, syksy, kevät 2015
1-5
Opintojakson kuvaus
Opiskelija perehtyy haastattelun menetelmiin ja ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen haastattelussa.
Opiskelija ymmärtää, että vaikuttava ohjelmatyö on uusintarikollisuutta madaltavaa työskentelyä, joka saavutetaan rikoksentekijän ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa.
Sisältö
Vuorovaikutus haastattelussa ja haastattelun keskeiset menetelmät
Vaikuttava ohjelmatoiminta
Opiskelija
1. Osaa käyttää haastattelun perusmenetelmiä asiakas- ja työyhteisötyössä
2. Osaa käyttää haastattelua ammatillisena työvälineenä
3. Osaa kuvata vaikuttavan ohjelmatoiminnan perusteita ja tietää vankilassa ja vapaudessa toteutettavien ohjelmien keskeiset sisällöt
4. Tietää motivoivan haastattelun menetelmän
5. Osaa motivoida ja ohjata rikoksentekijää rikoksettomaan elämäntapaan
Opetusmenetelmät
Lähiopetus, harjoitukset, työssäoppimistehtävät.
Arviointimenetelmät
Työssäoppimistehtävät:
1. Opiskelija haastattelee vankia käyttäen haastattelun perusmenetelmiä.
2. Opiskelija haastattelee vankia hyödyntäen motivoivan haastattelun menetelmiä
Tentti.
Tenttikirjallisuus
Opettajan antama materiaali
Vastuuopettaja
Iris Laukkio
IHMISTUNTEMUS JA KUNTOUTTAVA TYÖOTE
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
5 op
52 h
83 h
Kevät, kesä ja syksy.
1-5
23
Opintojakson kuvaus
Opiskelija ymmärtää miten kehitystausta voi vaikuttaa myöhempään käyttäytymiseen. Opiskelija osaa työskennellä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ammatillisesti ja tuntee ryhmän vuorovaikutussuhteita. Opiskelija ymmärtää miten vankilaan joutuminen vaikuttaa ihmiseen ja millaisia keinoja vangilla on sopeutua vankeuteen sekä toimia vankiyhteisössä. Opiskelija tietää, mitä on lähi- ja perhetyö ja osaa käyttää tätä tietoa työssään.
Sisältö
Ihmistuntemus ja ryhmäilmiöt
Vankilaan joutuminen ja vankeus kokemuksena
Vangin reaktiot ja sopeutumiskeinot
Vanki vankiyhteisön jäsenenä
Perhetyö ja vaikuttava lähityö
Moniammatillinen työote
Monikulttuurisuus
Opiskelija
1. Tietää ihmisen käyttäytymisen lainalaisuuksia, osaa arvioida ja valita työtilanteeseen sopivia toimintatapoja
2. Osaa tunnistaa vankilaan joutumisesta aiheutuvat psyykkiset reaktiot ja käyttäytymismallit
3. Osaa havainnoida vankiyhteisön dynamiikkaa ja sen vaikutusta vangin käyttäytymiseen
4. Osaa käyttää ammatillisessa vuorovaikutuksessa kuntouttavaa työotetta ja osaa ottaa huomioon tuomitun elinympäristön perhetyötilanteissa
5. Osaa vaikuttaa rikoksentekijään ohjaavan keskustelun ja arjen vuorovaikutustilanteiden kautta, sekä
vahvistaa elämänhallinnan valmiuksia käyttäen läsnä olevaa ja selkeästi rajoja asettavaa toimintatapaa
6. Osaa työskennellä moniammatillisen työryhmän jäsenenä
7. Osaa huomioida eri kulttuureihin liittyvät erityispiirteet ohjaustyössä ja toimia hyvää ammatillisuutta
osoittavalla tavalla.
Tenttikirjallisuus
Ahokas, Ferchen, Hankonen, Lautso, Pyysiäinen. 2008. Sosiaalipsykologia. Wsoy
Salminen, M. & Toivonen, K. (toim.) 2002. Vankeinhoidon perusteet (soveltuvin osin)
Vilkko-Riihelä, A.& Laine, V. 2008. Mielen maailma, 1 Psykologian perustiedot. Wsoy
Villko-Riihelä, A. & Laine, V. 2008. Mielen maailma, 2 Kehityspsykologia. Wsoy
Muu opettajan antama materiaali
Opetusmenetelmät
Lähiopetus, ryhmätehtävät, tentti, työssäoppimistehtävä
Arviointimenetelmät
Työssäoppimistehtävä: Tapauskuvaus vangin haastattelun pohjalta.
Tentti.
Vastuuopettaja
Otso Lapinleimu
24
YHTEISKUNNALLINEN SYRJÄYTYMINEN JA RIKOLLISUUS
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
5 op
40 h
95 h
Kevät
1-5
Opintojakson kuvaus
Opiskelija perehtyy rikollisuuden tieteelliseen ymmärtämiseen ja peruskäsitteisiin. Opiskelija tutustuu yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen, syrjäytymisen ja rikollisuuden suhteeseen sekä rikollisuuteen vaikuttaviin yhteiskunnallisiin tekijöihin. Opiskelija saa käsityksen Suomen rikollisuuden tasosta ja erityispiirteistä.
Sisältö:
Syrjäytyminen yhteiskunnallisena ongelmana
Rikollisuus ja syrjäytyminen
Rikollisuuden tieteellisiä selitysteorioita ja käsitteitä
Rikollisuuden taso ja vaihtelut Suomessa
Rikollisuuden kansainvälistä vertailua
Opiskelija:
1. Tietää keskeisimmät rikollisuuteen johtaneet syyt, rikollisuuden tieteelliseen tutkimiseen liittyvät
oleelliset käsitteet ja rikollisuuden selitysteoriat
2. Osaa kytkeä rikoksentekijöiden kanssa tehtävän työn laajempaan teoreettiseen tietopohjaan ja ymmärrykseen
Opetusmenetelmät:
Luennot, keskustelu, kirjallisuus, oppimistehtävä
Arviointimenetelmät
Rikollisuus –teemaan liittyvä oppimistehtävä.
Tentti.
Tenttikirjallisuus
Laine, Matti: Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Tietosanoma Oy, 2007, sivut 11-189.
Rikollisuustilanne 2012, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, soveltuvin osin.
Muu opettajan jakama materiaali.
Vastuuopettaja
Arja Saunamäki
25
PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMIEN TUNNISTAMINEN
Laajuus:
Lähiopetus:
Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely:
Ajoitus:
Arviointi:
5 op
60 h
75 h
Kesä, syksy
1-5
Opintojakson kuvaus
Opiskelija perehtyy päihdeongelmien taustaan, ominaispiirteisiin ja päihdetyön menetelmiin. Opiskelija tunnistaa psyykkisen kriisin ja vankien yleisemmät mielenterveyden häiriöt. Opiskelija tietää itsetuhoiseen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen liittyviä piirteitä. Opiskelija oppii toimimaan ammatillisesti psyykkisesti häiriintyneen
vangin kanssa.
Sisältö:
Suomalainen päihdekulttuuri ja -politiikka
Päihteiden käyttö Suomessa ja Euroopassa
Keskeiset päihteiden käytöstä aiheutuvat ongelmat ja haitat yksilölle ja yhteiskunnalle
Päihdetyö rikosseuraamusalalla
Psyykkiset kriisit ja vankien yleisimmät mielenterveyden häiriöt
Itsetuhoinen ja aggressiivinen käyttäytyminen
Työntekijän toiminta päihde- ja mielenterveysongelmaisen vangin kanssa
Yhteistyö terveydenhuoltohenkilöstön kanssa
Opiskelija:
1. Tietää sekä suomalaisen päihdekulttuurin että päihdepolitiikan historian ja niiden merkityksen nykykäytäntöihin
2. Osaa jäsentää päihdeongelmien taustaa, luonnetta ja syitä
3. Osaa tunnistaa päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia ja osaa ohjata tarvittaessa päihdehoitoon sekä
tunnistaa haittojen vähentämiseen liittyviä perusteita
4. Tunnistaa psyykkisessä kriisissä olevan ihmisen ja osaa suhtautua häneen ammatillisesti
5. Tunnistaa yleisimmät mielenterveyden ongelmat ja osaa kohdata psyykkisesti häiriintyneen ihmisen
sekä tarvittaessa ohjata hänet hoitoon
6. Tunnistaa itsetuhokäyttäytymisen riskitekijöitä ja osaa toimia niitä ennalta ehkäisevästi
7. Perehtyy päihde- ja mielenterveyspalvelujen sisältöön ja tarjontaan sekä osaa ohjata hänet näihin palveluihin
Opetusmenetelmät:
Luennot, kirjallisuus, keskustelut, paneeli ja vuorovaikutusharjoitukset
Arviointimenetelmät
Vankilan päihdetyöhön liittyvä työssäoppimistehtävä
Tentti.
Tenttikirjallisuus
Hädän hetkellä -psyykkinen ensiavun opas. 2009. Punainen risti, Duodecim.
Toivio T. & Nordling E. 2009. Mielenterveyden psykologia (soveltuvin osin). Edita.
THL, raportti 15/2009: Alkoholiolot Suomessa
Rikosseuraamuslaitoksen Päihdetyön linjaukset vuosille 2012 - 2016
Muu opettajan osoittama materiaali.
Vastuuopettaja
Sari Viikki-Ripatti
26
TYÖSSÄOPPIMINEN
Työssäoppimisjaksojen laajuus on yhteensä noin 50 op ja ne integroituvat tutkinnon kaikkiin opintojaksoihin.
Työssäoppiminen koostuu kolmesta erilaisesta jaksosta ( TO1, TO2 ja TO3). Opiskelija on velvollinen suorittamaan tutkintoon kuuluvat työssäoppimisjaksot hänelle osoitetussa rikosseuraamusalan yksikössä. Työssäoppimispaikkoja ovat avo- ja suljetut vankilat sekä yhdyskuntaseuraamustoimistot
Työssäoppiminen on käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa tavoitteellista, suunnitelmallista ja arvioitua oppimista. Työssäoppimisjaksoilla hankittua kokemusta reflektoidaan yhteisöllisesti lähijaksoilla.
Työtehtävien ohjattu harjoittelu todellisissa oppimisympäristöissä, siitä saatava palaute ja rakentavat opetusja ohjauskeskustelut tukevat opiskelijan ammatillista kehittymistä. Tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella valvonta- ja ohjaustehtävissä toimivalla henkilöllä on riittävä osaaminen rikosseuraamusalan ydinosaamisalueilla, jotta hänellä on valmiudet tehdä vaikuttavaa lähityötä ja näin osaltaan mahdollistaa vangin ja asiakaan
polku kohti rikoksetonta elämää.
TYÖSSÄOPPIMISJAKSO 1 (TO1)
Ajoitus: 3.3. - 31.3.2014
Arviointi: Hyväksytty - hylätty
Opintojakson kuvaus
Ensimmäinen työssäoppimisjakso liittyy sisällöllisesti opintojaksoihin Virkamiehenä rikosseuraamusalalla, Rangaistuksen täytäntöönpano, Rangaistusjärjestelmät ja rikosoikeus, Vartijan ja ohjaajan turvallisuuden ja valvonnan tehtävät , Itsepuolustus ja voimakeinojen käyttö, Yksilöllisten rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen,Haastattelun perusteet ja vaikuttava ohjelmatyö, Ihmistuntemus ja ryhmäilmiöt . Opiskelija perehtyy
koulutusvankilaan oppimisympäristönä ja eri virkamiesten tehtäviin ja yhteistyömuotoihin eri toimintojen näkökulmasta ja suhteessa alan tavoitteisiin. Tarkoituksena on antaa yleiskuva koulutusvankilan toiminnasta, jotta oman ammattialan tehtävät hahmottuisivat osaksi laitoksen toiminnan kokonaisuutta ja tukevat oppimista
lähijaksoilla.
Toteutus
Työssäoppimisjakson pituus on 4 viikkoa (maaliskuu), jonka toteutuksesta vastaavat koulutusvankilat. Työpaikkaohjaajat valmistelevat jakson toteutussuunnitelman eli työssäoppimisen ohjelman, jota opiskelijat noudattavat. Aikaisempaa alan työkokemusta omaavat sijoittuvat avovankiloihin ja aikaisempaa työkokemusta vailla
olevat suljettuihin vankiloihin.
Sisältö
Vankilan organisaatio ja työssäoppimisen oppimisympäristö
Erityishenkilöstön tehtävät ja niihin liittyvät toiminnot
Valvonta- ja turvallisuustehtävät (orientoituminen)
Ympäristön ja ihmisten havainnointi osana valvontatyötä
Vankilaturvallisuuden näkökulma
Alue- ja arviointikeskuksen merkitys vankilan toiminnassa
Osaamistavoitteet
Opiskelija
1. Osaa kuvata vankilan organisaation
2. Osaa selittää eri henkilöstöryhmien tehtävät ja osaa liittää ne osaksi vankilan tavoitteellista toimintaa
3. Osaa liittää valvontatyötä osaksi vankilan kokonaistoimintaa ja osaa havainnoida monipuolisesti ympäristöä ja henkilöitä
4. Osaa haastatella vankia
5. Osaa kuvata riski- ja tarvearvioinnin sekä rangaistusajan suunnitelman tekemistä
6. Osaa kuvata omaa oppimistaan
27
Arviointimenetelmät
Oppimistehtävät ja oppimispäiväkirja.
Vastuuopettaja
Eero Komulainen
TYÖSSÄOPPIMISJAKSO 2 (TO2)
Ajoitus: 1.6 - 30.9.2014
Arviointi: 1 – 5. Kriteerit: Oma-aloitteisuus, kyky vastuunottoon ja ammatillinen vuorovaikutus.
Opintojakson kuvaus
Toinen työssäoppimisjakso liittyy sisällöllisesti opintojaksoihin Rangaistusten täytäntöönpano, Vartijan ja ohjaajan turvallisuuden ja valvonnan tehtävät, Yksilöllisten rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen, Haastattelun perusteet ja vaikuttava ohjelmatyö, Ihmistuntemus ja ryhmäilmiöt, Yhteiskunnasta syrjäytyminen ja rikollisuus. Opiskelija toteuttaa kaikissa tehtävissään ihmisarvon mukaista kohtelua, hyviä kohteluperiaatteita ja
suuntautuu virkamiehisyyteen alan arvot ja eettisyys huomioiden. Opiskelija toimii virkavastuullisena sijaisvartijana koulutusvankilan osoittamissa valvonnan ja turvallisuuden tehtävissä ohjaavan avun ollessa tarvittaessa
saatavilla. Valvontatyön eri osa-alueita ovat turvallisuustehtävät, ohjaus- ja neuvontatehtävät sekä vangeista
huolehtiminen.
Toteutus
Työssäoppimisjakson pituus on 4 kuukautta (kesä-syyskuu), jonka toteutuksesta vastaavat koulutusvankilat.
Koulutusvankila on sama, kuin ensimmäisellä työssäoppimisjaksolla. Työpaikkaohjaajat valmistelevat jakson
toteutussuunnitelman eli työssäoppimisen ohjelman, jota opiskelijat noudattavat.
Sisältö
Työtä ohjaavan normiston käytännön toteutukset
Vankilan järjestyssääntöjen ja työjärjestysten mukainen toiminta ja niiden noudattaminen
Vankilan eri toimipisteiden työtehtävät suljetussa tai avovankilassa turvallisuutta noudattaen
Erilaisiin tilanteisiin reagoiminen; tarkastukset, huumeet, päihtyminen, ongelmallinen käyttäytyminen
Ammatillinen vuorovaikutus eri virkamiesten ja vankien kanssa
Viestintävälineiden käyttö
Vangintuntemukseen perustuvan työotteen käyttäminen
Rangaistusajan suunnitelmien toteuttamiseen perehtyminen
Päihde- ja mielenterveysongelmaisen havainnointi ja ohjaus
Vanki yhteisön jäsenenä ja eri kulttuuritaustaisen vangin kanssa työskentely
Terveydenhuoltoon ja sairaan vangin hoitoon perehtyminen sekä siivouksen ohjaus ja laitoshygienian ylläpito
osana huolehtimis- ja ohjaustehtävää
Osaamistavoitteet
Opiskelija:
1. Osaa käyttää ja soveltaa alaa ohjaavaa normistoa käytännön tilanteissa osaa toimia järjestyssäännön
ja työjärjestyksen määräämällä tavalla
2. Osaa tehdä työtehtävät vaaditulla tavalla ja turvallisuutta noudattaen ja osaa reagoida oikein erilaisissa tilanteissa
3. Osaa toteuttaa tarkastustoimintaa ja päihdevalvontaa
4. Osaa havainnoida vankiryhmiä ja yksittäisiä vankeja, myös vangin eri kulttuuritaustat huomioiden
5. Osaa toimia vuorovaikutteisesti vankien kanssa
28
6.
7.
8.
Osaa tunnistaa sairaan vangin ohjaten häntä tarvittaessa hoitoon ja osaa ohjata vankia siisteyteen ja
hygieniaan sekä tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmaisen vangin ja ohjata häntä hoitopalvelujen piiriin
Osaa yhdistää rangaistusajan suunnittelun ja toteuttamisen seurannan osaksi omaa toimintaansa
Osaa arvioida omaa toimintaansa
Arviointimenetelmät
Käytännön työtehtävät, oppimistehtävät ja oppimispäiväkirja
Vastuuopettaja
Eero Komulainen
TYÖSSÄOPPIMISJAKSO 3 (TO3)
Ajoitus: 1.1. - 30.4.2015
Arviointi: 1 – 5. Kriteerit: Oma-aloitteisuus, kyky vastuunottoon ja ammatillinen vuorovaikutus.
Opintojakson kuvaus
Kolmas työssäoppimisjakso liittyy sisällöllisesti tutkinnon kaikkiin edeltäviin lähi- ja työssäoppimisjaksoihin.
Tavoitteena vaikuttavan lähityön ydinosaamisalueiden hallinta. Opintojaksoon liittyy sisällöllisesti lisäksi Perusja ihmisoikeudet, Ammattietiikka, Lääkkeenantokoulutus sekä Päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistaminen.
Jakson aikana sovelletaan aikaisemmin opittua erilaisen uuden koulutusvankilan käytäntöihin ja uusiin asioihin,
pohditaan rangaistuksen täytäntöönpanon merkityksiä tavoitteiden ja eri toteutusten näkökulmasta, tuotetaan
itselle uutta alaa koskevaa tietoa, laajennetaan ja syvennetään omaa orientaatioperustaa vastaamalla missä
kokonaisuudessa ja miksi –kysymyksiin.
Toteutus
Työssäoppimisjakson pituus on 4 kuukautta (tammi-huhtikuu), ja sen toteutuksesta vastaavat koulutusvankilat.
Koulutusvankila on eri kuin ensimmäisellä ja toisella työssäoppimisjaksolla. Työpaikkaohjaajat valmistelevat
jakson toteutussuunnitelman eli työssäoppimisen ohjelman, jota opiskelijat noudattavat. Aikaisempaa alan
työkokemusta omaavat sijoittuvat avovankiloihin ja kokemattomat suljettuihin vankiloihin. Työssäoppimisjakso
sisältää yhdyskuntaseuraamustoimistoihin ja tukipartiotyöhön perehtymisen.
Sisältö
Valvonta- ja turvallisuustehtävien (sisältää ohjaus-, neuvonta- ja vangeista huolehtimistehtävät) lisäksi perehtyminen vangin elämäntilanteisiin, yhdyskuntaseuraamuksiin ja muihin vapaudessa suoritettaviin rangaistusmuotoihin, niiden valvontaan ja ohjaukseen, moniammatilliseen tiimityöhön sekä muihin tuomitun kanssa tekemisissä oleviin viranomaisiin sekä sidosryhmiin ja vapaaehtoistoimintaan, lupakäytäntöprosesseihin sekä
vapauteen valmentamiseen.
Lisäksi perehdytään vankilan erityistilanteisiin, päihdetyöhön ja –kuntoutukseen. Harjoitellaan ja toteutetaan
motivoivan haastattelun menetelmiä ohjaus- ja valvontatyössä. Työssä perehdytään toteuttamaan ja soveltamaan perus- ja ihmisoikeuksia ja soveltamaan hallinnollisissa menettelyissä noudatettavia kansalaisen oikeusturva- ja kohteluperiaatteita.
Osaamistavoitteet
Opiskelija:
1. Osaa hoitaa itsenäisesti, vastuullisesti ja ammatillisesti valvonta- ja turvallisuustehtävät
2. Osaa toimia ryhmässä ja huomioida muut ryhmän jäsenet
3. Osaa toimia erityistilanteissa vastuullisesti
29
4.
5.
6.
7.
Osaa ohjata ja neuvoa vankia
Osaa käyttää motivoivan haastattelun menetelmiä työssään
Osaa tukea ja motivoida vankia päihteettömyyteen ja itsensä kuntouttamiseen
Osaa kuvata yhdyskuntaseuraamuksiin liittyvät asiakastyön prosessit ja tukipartiotoimintaan liittyvät
tehtävät
8. Osaa tarvittaessa antaa lausuntoja ja kirjoittaa asiallisia ilmoituksia
9. Osaa lupakäytännöt ja vapauteen valmentamisen tehtävät
10. Osaa toteuttaa toiminnoissaan perus- ja ihmisoikeuksia ja noudattaa omassa työssään oikeusturva- ja
kohteluperiaatteita
Arviointimenetelmät:
Käytännön työtehtävät, oppimistehtävät ja oppimispäiväkirja.
Vastuuopettaja
Eero Komulainen
OPINNÄYTETYÖ 7 OP
Laajuus:
Lähiopetus:
Opiskelijan omatoiminen työ:
Ajoitus:
Arviointi:
7 op
38 h
151 h
Kevät, kesä ja syksy
1-5
Opintojakson kuvaus
Tutkinnon aikana opiskelija laatii itsenäisesti kirjallisen opinnäytetyön.
Osaamistavoitteet
Opiskelija syventää oma osaamistaan valitulla teema-alueella. Opiskelija oppii käyttämään oman alansa lähdeaineistoa monipuolisesti ja niitä hyväksi käyttäen tuottamaan ammattialaansa koskevaa tekstiä. Hän oppii valitsemaan omaan opinnäytetyöhönsä sopivan tiedonhankintamenetelmän ja oppii tietoa hankkiessaan arvioimaan sitä kriittisesti. Opiskelija työskentelee itsenäisesti ja tavoitteellisesti. Hän oppii keräämään ja jäsentämään teoreettista tietoa oman opinnäytetyönsä näkökulmasta.
Toteutus
 Harjoitustyön tekeminen, jossa opetellaan kirjoittamisprosessia, asiatekstin rakentamista, viittaustekniikkaa ja lähdeluettelon laatimista.
 Opinnäytetyön suunnitelman laatiminen
 Seminaarityöskentely ryhmissä
 Tiedon hankinta ja opinnäytetyön laatiminen
 Opinnäytetyön esittely ja opponointi
Arviointimenetelmät:
Harjoitustyö: hyväksytty – hylätty.
Opinnäytetyön ja kypsyysnäytteenarviointi asteikolla 1-5.
Vastuuhenkilö
Nina Nurminen
30
VALINNAISET OPINNOT 5 OP
Rikosseuraamusalan tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja 5 op. Valinnaisina opintoina tarjotaan kuntoutuksen ja ohjauksen, turvallisuuden ja valvonnan, lainsäädännön ja ammattietiikan osaamisalueille kuuluvia täydennyskoulutusopintoja, joita opiskelija valitsee Rskk:n täydennyskoulutustarjonnasta oman Hopsinsa mukaisesti.
Opiskelijalle voidaan hyväksilukea valinnaisiin opintoihin myös mm. avoimessa korkeakoulussa tai yliopistossa
sekä rikosseuraamusalueilla suoritettuja opintoja.
Valinnaisia opintoja on mahdollista suorittaa koko tutkinnon ajan. Painopiste on kuitenkin viimeisessä keväässä, jolloin opiskelijat ovat Työssäoppimisjakso 3:lla. Tällöin Rskk tarjoaa erityisesti tutkintokoulutettaville soveltuvia täydennyskoulutusopintoja.
Valinnaiset opinnot arvioidaan Rskk:n täydennyskoulutuksessa käytössä olevan arviointitavan mukaan. Pääsääntöisesti Hyväksytty - Hylätty, poikkeustapauksissa arviointi 1 – 5.
Muualla kuin Rskk:ssa suoritetut opinnot arvioidaan suoritetuiksi (S).
Vastuuhenkilö
Tutoropettajat