YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA TRADENOMI (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Opintojen laajuus 210 opintopistettä Opintojen kesto 2012-2015 Hyväksytty 30.12.2011 OPETUSSUUNNITELMA 2(11) 28.12.2011 KOULUTUSOHJELMA Yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelma TUTKINNON LAAJUUS OPINTOPISTEINÄ 210 KOULUTUSOHJELMAN OPISKELUKIELI suomi KOODI HYK12S1 TUTKINTO tradenomi (AMK) TUTKINTOTASO Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) taso 6. AMK-tutkinto on kelpoisuudeltaan kandidaattitutkintoa vastaava tutkinto (Asetus 426/2005, 10 §) VALINTAPERUSTEET Hakijalla voi olla ylioppilastutkintotodistus, ammatillinen perustutkinto, ammatti-/erikoisammattitutkinto tai avoimessa ammattikorkeakoulussa 60 opintopisteen opinnot. Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Nuorisokoulutuksen koe järjestetään keskiviikkona 6.6.2012 klo 12.00. Valintakokeessa on kolme osaa: kirjoitelma (10 p.), ennakkoaineistoon pohjautuvat monivalintatehtävät (15 p.) ja matemaattis-loogista ajattelua mittaava osa (10 p.). Kokeesta on saatava vähintään 5 pistettä, jotta koe on hyväksytysti suoritettu. Ennakkoaineisto julkaistaan osoitteessa www.jamk.fi ajalla 2.5.-6.6.2012. HYVÄKSILUKEMINEN JA AHOT Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opintooppaassa. KELPOISUUSVAATIMUKSET JA SÄÄDÖKSET Ammattialalla ei ole säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. KOULUTUSOHJELMAN PROFIILI Yrittäjyys. Opiskelija toimii opintojen ajan tiimiyrityksessä ja oppii omaaloitteiseksi, rohkeaksi, asiakaslähtöiseksi ja itseohjautuvaksi yrittäjäksi. OPETUSSUUNNITELMA KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITTEET 3(11) 28.12.2011 TAULUKKO 1. Koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit Osaamisalueen kuvaus Yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelma Tradenomi (vastaa Bachelor –tasoa (level 6) European Quality Frameworkissa) Oppimaan oppimisen osaaminen Omaa käytännön taidot tiedon etsimisessä ja tietotekniikan käytössä. Osaa etsiä oma-aloitteisesti informaatiota eri tietolähteistä sekä yhdistellä sitä yritystoiminnassa käyttökelpoiseksi tiedoksi. Tietokone on luonteva työkalu asiantuntijatöiden suorittamisessa. Osaa oppia yhdessä muiden kanssa keskustelemalla (dialogi, yhteisöllinen oppiminen reflektoimalla ja vuorovaikuttamalla) ja käyttää muiden osaamista apuna omassa työssään. Tuntee omat vahvuutensa oppijana ja osaa kehittää itseään läpi työelämän. Osaa käyttää luovuuttaan ongelmien ratkaisemisessa. Omaa kokemuksia vieraista kulttuureista. Osaa rohkeasti lähestyä vieraista kulttuuripiireistä peräisin olevia ihmisiä sekä ymmärtää oman kulttuuritaustansa vahvuudet ja rajoitteet. Omaa käytännön yritystoiminnan ja liike-elämän edellyttämät vuorovaikutustaidot. Osaa ja uskaltaa esiintyä yleisölle käyttäen omaa persoonaansa sekä osaa ilmaista itseään kirjallisesti. Johtamisosaaminen Osaa johtaa itseään ja tunnistaa omat vahvuutensa ja rajoitteensa sekä tietää itselle luontevat työskentelytavat. Omaa kokemuksia työelämässä esiintyvästä paineesta ja osaa käsitellä sitä. Osaa suunnitella ja johtaa käytännön projekteja. Omaa kokemusta useiden projektien toteuttamisesta alusta loppuun saakka projektiryhmän jäsenenä ja projektipäällikkönä. Hallitsee myös tiimien rakentamisen ja johtamisen perusteet. Omaa työelämän edellyttämät perustason suunnittelu- ja analysointitaidot. Osaa suunnitella työyhteisönsä toimintaa ja laatia yrittäjyydessä tarvittavia strategioita. Omaa perustaidot valmentamisesta. OPETUSSUUNNITELMA Tiimiyrittäjän käytännön osaaminen 4(11) 28.12.2011 Osaa kehittää oman tiimiyrityksen toimintaa sekä hahmottaa ja ratkaista yrityksen ongelmia. On oma-aloitteinen, rohkea, asiakaslähtöinen ja itseohjautuva. Omaa ymmärryksen itselle tärkeistä arvoista ja eettisistä periaatteista. Osaa toimia erityyppisten sidosryhmien kanssa asiantuntijana, myyjänä ja asiakaspalvelijana. Osaa markkinoida, eli tuotteistaa asiantuntijapalveluja, viestiä niistä käyttäen eri viestintäkanavia sekä hinnoitella tuotteita ja palveluja. Omaa ymmärryksen yrityksen taloudellisista asioista ja osaa toimia yhteistyössä taloushallinnon ammattilaisten kanssa. Omaa tiedot ja taidot tehdä käytännöllistä, yritystoimintaa hyödyntävää (soveltavaa) tutkimustyötä sekä ratkaista tutkimusongelmia. Omaa omien tarpeidensa mukaisen, pienimuotoisen kontaktiverkoston elinkeinoelämän toimijoista. Ymmärtää, kuinka verkostoidutaan ja osaa omaaloitteisesti olla aktiivisena tahoina valitsemissaan verkostoissa. OSAAMISEN RAKENTUMINEN 1.1 Osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Tiimiakatemian tradenomin tutkintoon johtavien opintojen aikana oppija käy läpi opinpolun, jonka aikana hän hankkii tietoja, taitoja ja käytännön kokemuksia, kehittää omaan persoonaansa ”istuvia” asenteita sekä rakentaa itselleen henkilökohtaista kontaktiverkostoa. Tätä opinpolkua voidaan luonnehtia ”ammatillisen identiteetin ja kyvykkyyksien kehittymisen poluksi”. Jokainen aloittava opiskelija liittyy osuuskuntamuotoiseen yritykseen. Osuuskunta on oman toiminnan väline ja oma harjoittelukohde yrittäjyyteen oppimisessa. Kyseessä on ns. käytäväperiaate, jossa ideana on, että yrittäjyys syntyy ”kävelemällä käytävässä jossa on useita mahdollisuuksia tuovia ovia”. Oma osuuskuntayritys on yksi näistä ovista ja päänavaus yrittäjyyteen. Tiimiakatemialla oppiminen on niin toiminnallista (learning by doing) kuin yhteisöllistä (dialogi ja sosiokonstruktivismi). Oppijan opinpolku on tästä syystä tiiviisti yhteydessä hänen tiiminsä kehitysvaiheisiin. OPETUSSUUNNITELMA 5(11) 28.12.2011 Lisäksi valmentajan rooli vaihtuu niin yksilön kehitysvaiheiden kuin tiimin kehityksen mukana. Taulukko 2 tiivistää kehityspolun neljään vaiheeseen. TAULUKKO 2. Tiimiyrittäjän opinpolku Tiimiakatemialla. Opinpolun Teema vuosi (opintovuosi) Oppijan rooli 1. vuosi Perustojen luonti Havainnoija Ohjaaja Muodostu minen 2. vuosi Kokeilujen tekeminen Tekijä Kysyjä Myrskyily ja normien rakentumi nen 3. vuosi Erikoistuminen Erikoistuja Resurssien luoja Korkea suoritusta so 4. vuosi Yrittäjyys Asiantuntija (sparraaja) Korkea suoritusta so ja tiimin hajoamine n Osaava yrittäjä Valmentajan Tiimin kehitysvai rooli he Kehityspolku on luonnollisesti yksinkertaistettu kuvaus todellisuudesta. Kunkin yksilön kohdalla polku on erilainen, sillä niin lähtökohdat kuin ammatillinen kypsyysaste ovat erilaisia. Vaiheessa I (1. vuosi) oppija on havainnoijan roolissa. Hän ryhtyy jäsentämään omia ammatillisia tavoitteitaan ja tekemään pienimuotoisia kokeiluja tiimiyrityksensä kautta. Valmentaja toimii ohjaavassa roolissa auktoriteettina ja motivoijana. Vaiheissa II ja III (2. ja 3. vuosi) ammatillinen identiteetti on kasvanut. Oppija on siirtynyt havainnoijasta aktiivisemmaksi toimijaksi muun muassa ottamalla vastuulleen isompia projekteja ja toimeksiantoja. Hänelle on tässä vaiheessa muodostunut alkeisymmärrys keskeisistä liikkeenjohdon teorioista sekä niiden sovellutuksista käytäntöön. Oppijan tiimi on ollut ns.”myrskyilyvaiheessa” (storming) ja sen jäsenet ovat normittaneet pelisääntöjään ja arvojaan tehokkaamman toiminnan aikaansaamiseksi. Oppija on myös ottanut itselleen johtamishaasteen, eli on toiminut projektin päällikkönä. Valmentaja toimii näissä vaiheissa kysyvässä roolissa (fasilitaattorina) sekä resurssien luojana. OPETUSSUUNNITELMA 6(11) 28.12.2011 Vaiheessa IV (4. vuosi) ammatillinen identiteetti on saanut selkeästi tunnistettavan muodon. Oppija on optimitilanteessa saavuttanut koulutusohjelman osaamistavoitteet sekä ylittänyt ne valitsemiensa osaamisalueiden (esim. projektijohtaminen tai mainossuunnittelu) osalta. Hänen tiiminsä on läpikäynyt tiimin kehityskaaren – edessä on vääjäämätön tiimin hajoaminen ja ”uusialku”. Valmentaja on opinpolun loppuvaiheessa asiantuntijan roolissa. Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset sekä pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa. 1.2 Joustavat toteuttamistavat Tiimiakatemian opetussuunnitelma on rakennettu käytännön yrittäjyydestä käsin. Opintotarjonta on rakennettu niin, että opiskelija (tiimiyrittäjä) voi valita hänen yrityksensä tai ammatillisen kehittymisen vaiheeseensa soveltuvia opintojaksoja opiskeluvuodesta riippumatta. Esimerkiksi myyntitaitojaan harjoittava opiskelija voi valita itselleen Markkinointitaidot I – projektin ja sovittaa sen osaksi liiketoimintaansa ja opiskeluaan kun taas kansainvälistymistaitoja harjoittava opiskelija voi valita Kansainvälinen projekti-opintojakson. Teoriaopinnot toteutetaan Tiimiakatemialla ns. joustavalla lukuohjelmalla. Opiskelija valitsee itse hänelle soveltuvaa kirjallisuutta 1000 kirjaa sisältävästä ”valintaoppaasta”. 1.3 Koulutusohjelman työelämäyhteydet Koulutusohjelman opintojaksojen kaikissa sisällöissä edellytetään työskentelyä elinkeinoelämän kanssa. Toisin sanoen opiskelija rakentaa koko opintojensa ajan työelämäyhteyksiä niin itselleen (henkilökohtainen verkosto) kuin tiimiyritykselleen (osuuskunta tai vastaava yritys). Koulutusohjelma toteuttaa vuosittain yli 200 projektia elinkeinoelämälle opiskelijoiden (tiimiyrittäjien) toimesta. Näiden projektien arvioitu työmäärä on noin 20 000 henkilötyötuntia ja niistä generoituu yhteensä liikevaihtoa noin miljoona euroa (vaihdellen luonnollisesti vuosittain). OPETUSSUUNNITELMA 7(11) 28.12.2011 TAULUKKO 3. Koulutusohjelman painopistealueet ja niiden vaikutukset strategioihin ja opetussuunnitelmaan. Painopistealue Tiimiakatemian strategialinjaukset ja – tavoitteet lyhyesti Vaikutus opetussuunnitelmaan Työelämäyhteyksien systematisointi 200 projektia (yht. n. 20 000 hlö h) elinkeinoelämälle vuonna 2008 Kaikissa Tiimiakatemian omissa opintojaksoissa opintoja toteutetaan tekemällä projekteja Verkostojen aktivointi (mm. Y4, EduCluster ja FinPin) Itse synnytettyjen verkostofoorumien kehittäminen (peitto vuonna 2007 n. 900 hlö) Erikoisopintojaksoja verkostoitumiseen ja foorumien kehittämiseen Taitoprofiilin kompetensseissa ”verkostoitumistaidot” Opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä, kiinnittyen erilaisiin työelämästä nouseviin hankkeisiin, kehittämiskohteisiin ja toimeksiantoihin. Opetuksen ja t&k – hankkeiden yhteyden tiivistäminen 200 projektia (yht. n. 20 000 hlö h) elinkeinoelämälle vuonna 2008 T&K –toiminnan dokumentointijärjestelmien kehittäminen Yrittäjyyden kehittäminen Korkea yrittäjyysprosentti, vähintään 30% vuonna 2010 (todennäköisesti korkeampikin) Tiimiyrittäjyyttä synnyttävien menetelmien siirto (useita kohteita) Kaikissa Tiimiakatemian omissa opintojaksoissa opintoja toteutetaan tekemällä projekteja Tehdyistä projekteista laaditaan raportit ja ne siirretään Intranet – järjestelmään Opinnot Tiimiakatemialla suoritetaan tiimeissä -> matalampi kynnys ryhtyä yrittäjäksi Opinnot Tiimiakatemialla suoritetaan käyttämällä omaa tiimiyritystä -> välitön yrittäjyysprosentti Opetussuunnitelman sisältöjä voidaan käyttää sovelletusti JAMK:in esihautomossa OPETUSSUUNNITELMA Kansainvälisyys Kansainvälisen SoL –verkoston aktivointi ja oman fraktaalin perustaminen Kansainvälisten yhteistyökumppanuuksien vahvistaminen 8(11) 28.12.2011 Kompetensseissa ”kansainvälisyystaidot” Opintojaksoissa paljon vaihtoehtoja kansainvälisten projektien toteuttamiseksi Opiskelijat ovat suoraan yhteydessä kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin 1.4 T&K&I:n ja opetuksen integrointi Lähes kaikki Tiimiakatemian opintojaksot ovat T&K&I –toimintaa, sillä opinnoissa tehdään projekteja elinkeinoelämälle. Tehdyistä projekteista laaditaan raportit ja ne siirretään Tiimiakatemian Intranet –järjestelmään. 1.5 Yrittäjyys koulutusohjelmassa Tiimiakatemia tähtää koulutusohjelmana yrittäjyyden synnyttämiseen ja siihen, että opiskelija toimii yrittäjänä myös opintojensa jälkeen. Harjoittelu tehdään pääasiallisesti yrittäjäpainotteisesti esimerkiksi opiskelijoiden omassa osuuskunnassa. Opinnot suoritetaan Tiimiakatemialla tiimeissä. Tämä madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä, sillä jokainen opiskelija saa omasta tiimistään vertaistukea. Opinnot suoritetaan käyttämällä omaa tiimiyritystä, jolloin koulutusohjelma synnyttää ns. ”välitöntä” yrittäjyyttä jo ohjelman aikana. 1.6 Kansainvälisyys koulutusohjelmassa Tiimiakatemian yrittäjyyden kehittäminen on koulutusohjelmana aktiivinen jäsen kansainvälisessä oppivien organisaatioiden verkostossa (Society for Organizational Learning). Tämä tarjoaa kaikille opiskelijoille (tiimiyrittäjille) mahdollisuudet rakentaa henkilökohtaista kontaktiverkostoaan EU-maihin ja myös sen ulkopuolelle. Kohteita ovat muun muassa Ranska, Espanja, Alankomaat ja Ruotsi. Koulutusohjelman sisällä toimii jatkuvasti kansainvälinen tiimi, joka toteuttaa heille rakennettua Team Entrepreneurs’ Leadership Program – opintokokonaisuutta. Opiskelijat ovat näin ollen jatkuvasti kosketuksissa eri kulttuureihin opintojensa aikana. Kansainvälisyyttä on pyritty lisäämään myös sisällyttämällä opintokokonaisuuksiin ”Study Tour” –opintojaksoja, jotka mahdollistavat vertailuoppimisen ulkomaisissa kohteissa. Opiskelijalla on 30 op vieraskielisiä opintoja valmistuessaan. Pakolliset kieliopinnot eivät sisälly 30 opintopisteeseen. OPETUSSUUNNITELMA ESIMERKKEJÄ VALMISTUNEIDEN OPISKELIJOIDEN TYÖLLISTYMISPROFIILEISTA 9(11) 28.12.2011 Yrittäjiä: mm. tapahtumanjärjestäjä, myyntipäällikkö, mainostoimistoyrittäjä, vaatekauppayrittäjä, maatilayrittäjä, ravintoloitsija, kahvilayrittäjä, maahantuontiyrittäjä. Tuotantopäällikkö, tuotepäällikkö, kustannusjohtaja, graafinen suunnittelija, myyntipäällikkö, myyjä… Opiskelija voi valmistuttuaan ja noin 3 vuoden työelämävaiheen jälkeen JATKOOPISKELUMAHDOLLISUUDET jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatkoopintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatkoopintoihin (37 §/558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen. KOULUTUKSEN RAKENNEKUVAUS KAAVIONA (60 OP/VUOSI) OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOVUOSITTAIN op 60 YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 210 op 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI 5 5 50 30 40 30 60 55 5 20 15 25 10 5 5 0 PAKOLLISET AMMATTIOPINNOT VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT OPINNÄYTETYÖ HARJOITTELU PAKOLLISET PERUSOPINNOT VAPAASTI VALITTAVAT OPETUSSUUNNITELMA OPINTOJEN SUORITTAMINEN JA NIIDEN ARVIOINTI 10(11) 28.12.2011 Opinnot koostuvat opintojaksoista ja laajemmista osaamisalueista. Opintojakso suoritetaan yhden lukuvuoden aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen seuraavana lukuvuonna. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö ja harjoittelu sekä erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot. Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintakerralla. Osaamisen kehittymisen arvioinnin yleisperiaatteet kuvataan Opetussuunnitelmien perusteet -asiakirjassa. Tiimiakatemialla kehitetty Taitoprofiili tukee osaamisen arviointia ja noudattaa Opetussuunnitelmien perusteet -asiakirjassa kuvattua mallia. Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Mikäli opetussuunnitelmassa ei toisin määrätä, hyväksytyt opintosuoritukset arvioidaan seuraavalla viisiportaisella asteikolla: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä). Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan häneen. Opintojakson arviointi voidaan suorittaa myös asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. VALMISTUMISEN VAATIMUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot (opintojaksot, harjoittelun, opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen sekä osoittaa vaadittavan kielitaidon) henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. OPISKELUMUODOT Kontakti- sekä etäopiskelu Jokainen aloittava opiskelija liittyy osuuskuntamuotoiseen yritykseen. Osuuskunta on oman toiminnan väline ja oma harjoittelukohde yrittäjyyteen oppimisessa. KOULUTUSOHJELMAN VASTUUHENKILÖ Koulutuspäällikkö Pertti Pernu, [email protected], 040 8366 920 OPETUSSUUNNITELMA 11(11) 28.12.2011 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU Koulutusta on suunniteltu kysyntälähtöisesti ja työssä on hyödynnetty verkostoa. Koulutusohjelma toimii aktiivisesti elinkeinoelämän verkostoissa, mm. Y4- verkostossa, EduCluster – verkostossa ja FINPIN-verkostossa. Lisäksi koulutusohjelmassa on synnytetty verkosto, joka koostuu 900 opettajasta, opiskelijasta, alumnista, yrittäjästä ja johtajasta kansallisella tasolla. Kansainvälinen verkosto koostuu noin 100 henkilöstä. YKSIKKÖ Jyväskylän ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja palvelut -yksikkö Rajakatu 35, 40200 Jyväskylä LISÄTIETOJA Lehtori, valmentaja Ulla Luukas, [email protected] LAADUNHALLINTA Jyväskylän ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima. Laadunhallinnassa on neljä elementtiä: 1) suunnittelu, 2) toiminta, 3) seuranta ja arviointi ja 4) laadun parantaminen. Laadunhallinnan tärkeimmät elementit koulutuksessa ovat • SUUNNITTELU: JAMKin strategia, pedagogiset periaatteet, TKI-työn periaatteet, TATU-sopimus, OPS & HOPS • TOIMINTA: koulutusprosessit, tutkintosääntö, opinto-opas • SEURANTA JA ARVIOINTI: opintojaksopalaute, opiskelijapalaute, seurantakyselyt, ulkoiset arvioinnit • LAADUN PARANTAMINEN: seurannan ja arvioinnin hyödyntäminen, päivittäinen parantaminen. Katso lisätietoja JAMKin laatukäsikirjasta. PEDAGOGISET PERIAATTEET Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamien pedagogisten periaatteiden mukaisesti. EETTISET PERIAATTEET Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (Sisäinen hallitus 15.12.2010) eettisten pariaatteiden mukaisesti. VIIMEISIN PÄIVITYS 28.12.2011