Apteekkiasiaa Euroopasta Apteekkien rooli terveydenhuollossa on viime vuosina vahvistunut koko Euroopassa. On huomattu, että apteekeilla on osaamista ja halua tehdä enemmän kuin toimia pelkästään lääkkeiden jakelijoina. Apteekkien roolin vahvistumista on vauhdittanut myös Euroopan talouskriisi, joka pakottaa EU-maita uudistamaan ja tehostamaan terveydenhuoltopalveluitaan. Apteekit Euroopassa EU-maissa on yhteensä 154 000 apteekkia. Niissä säästää valtavia summia, kun tarpeettomia lääkä- asioi päivittäin noin 23 miljoonaa asiakasta. Ap- rissä käyntejä jää tekemättä ja reseptejä kirjoitta- teekki on EU-kansalaisille helpoimmin saatavilla matta avun löytyessä suoraan apteekista. Suomessa oleva terveyspalvelu, sillä apteekkeja on tiheässä ja säästöksi on arvioitu yli puoli miljardia euroa vuo- terveydenhuollon ammattilaisen juttusille pääsee dessa (PWC, Apteekkariliitto 2009). nopeasti, maksutta ja aikaa varaamatta. Lähin apteekki palvelee alle viiden minuutin päässä kotoa tai työpaikalta yli puolella (58 %) EU-kansa- Suomalaisista apteekeista laisista. Vain parilla prosentilla matka lähimpään noin joka kymmenes apteekkiin vie enemmän kuin puoli tuntia. Lääkehoitojen epäonnistuminen aiheuttaa Euroo- palvelee asiakkaitaan myös verkon välityksellä. passa vuosittain liki 200 000 kuolemaa ja noin 125 miljardin euron kustannukset. Apteekkien ammattilaisia onkin alettu hyödyntää yhä enemmän lääkehoitojen toteutumisen ja onnistumisen varmistami- Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Portugalissa sessa ja kansanterveyden edistämisessä. apteekit on valjastettu myös väestörokotuksiin, joiden avulla muun muassa kausi-influenssan Apteekeilla on merkittävä rooli myös kansalaisten rokotuskattavuutta on voitu parantaa. Apteekit itsehoidon opastuksessa ja lääkärinhoidon tarpeen osallistuvat myös erilaisten kansallisten terveys- arvioijina. Irlannissa ja Suomessa tehtyjen selvitys- kampanjoiden toteutukseen. ten mukaan apteekeista saatu maksuton neuvonta ApteekKiasiaa euroopasta 3 Maissa, joissa apteekkien omistusta on vapautettu, apteekit ovat ketjuuntuneet voimakkaasti ja niiden omistus on keskittynyt muutamille tahoille. Apteekkiasioista päätetään kansallisesti EU:n jäsenmaat voivat itse päättää omasta apteekki- Jäsenmaat voivat itsenäisesti päättää myös lääkkei- järjestelmästään. Suomen malli, jossa apteekin voi den myyntiä koskevista rajoituksista. Esimerkiksi omistaa vain proviisorin koulutuksen saanut henki- noin puolet EU-maista on rajoittanut ilman reseptiä lö, on yleisesti käytössä Euroopassa (ks. kartta s. 8). myytävien itsehoitolääkkeiden myynnin muun muassa lääketurvallisuussyistä vain apteekeille Proviisoriomisteinen apteekkijärjestelmä takaa (ks. kartta s. 9). parhaiten sen, että apteekkitoimintaa ohjaavat ensisijaisesti ammatilliset eivätkä taloudelliset intressit. Joissakin EU-maissa apteekkitoiminnan sääntelyä Apteekkijärjestelmä, jossa apteekin voi omistaa on viime vuosina vähennetty. Syynä on useimmiten kuka tahansa, johtaa helpommin omistajan ja aptee- ollut tyytymättömyys lääkkeiden saatavuuteen. kista ammatillisessa vastuussa olevan proviisorin Ruotsissa ja Norjassa haluttiin lisätä apteekki- välisiin intressiristiriitoihin. kilpailua. Muutokset johtivat kuitenkin apteekkien omistuksen keskittymiseen muutamille suurille Useimmat EU-maat ovat myös asettaneet väestölli- ulkomaisille toimijoille. Norjassa Phoenix, Celesio ja set ja/tai maantieteelliset kriteerit uusien apteekkien Boots omistavat liki 90 prosenttia apteekeista, Ruot- perustamiselle ja sijoittumiselle. EU-lainsäädännön sissa valtiollinen Apoteket, Apotek Hjärtat ja Oriola-KD mukaan nekin ovat hyväksyttäviä, jos ne eivät ole hallitsevat kolmea neljästä apteekista. kohtuuttoman rajoittavia, ja jos niiden tarkoituksena on taata kattava lääkejakelu ja varmistaa sen laatu. 4 suomen apteekkariliitto Suomen terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2011 yhteensä 17,1 miljardia euroa eli 9,0 prosenttia bruttokansantuotteesta. Asukasta kohden menot olivat 3 165 euroa. Kansainvälisesti vertailtuna Suomen terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta on alle EU- ja OECD-maiden keskiarvojen. Lääkkeiden osuus (%) terveydenhuoltomenoista eräissä EU-maissa Kreikka 28,5 Malta 28,5 Slovakia 27,4 Puola 22,5 Viro 21,5 Tsekki 20,0 Slovenia 19,5 Portugali 17,9 Irlanti 17,5 Espanja 17,4 EU-keskiarvo 17,0 Italia 16,2 Ranska 15,6 Belgia 15,5 Saksa osuus terveydenhuolto- 14,1 Suomi Suomessa lääkkeiden 13,2 Ruotsi menoista on EU:n pienimpiä. 12,1 Itävalta 11,7 Hollanti 9,4 Tanska 6,8 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: European health for all database, 2011 ApteekKiasiaa euroopasta 5 Apteekeissa valmistetaan edelleen lääkkeitä, mutta palvelut ovat laajentuneet esimerkiksi Portugalissa jopa rokotuksiin. Suomalainen apteekki Euroopassa EU:n 154 000 apteekista reilut 800 palvelee asiakkai- Apteekkitoimintaa kehitetään vuoteen 2020 ulottu- ta Suomessa. Suomalaisapteekkien vahvuuksia ovat vien lääkepoliittisten linjausten mukaisesti. Niiden lääkkeiden hyvä saatavuus ja korkeasti koulutetun tavoitteena on tehokas, turvallinen, tarkoituksen- henkilökunnan takaama vahva asiantuntemus. mukainen ja taloudellinen lääkkeiden käyttö. Kansalaisille turvataan hyvä lääkkeiden saatavuus kaikis- Apteekkiverkostomme on Pohjoismaiden tihein, sa olosuhteissa ammatillisesti toimivan lääkkeiden aukioloajat ovat pitkät ja lääkkeiden toimitusvar- jakelujärjestelmän kautta. muus on huippuluokkaa: lähes kaikkiin resepteihin ( 99,7 % ) lääkkeen saa apteekista vuorokauden sisällä. Ruotsissa joka kymmenenteen reseptiin lääkettä EU-maiden apteekeissa työskentelee joutuu odottelemaan yli vuorokauden. Apteekkien yli miljoonaa työtekijää, joista noin henkilökunnasta liki 60 prosenttia on farmaseutti- 400 000 on farmasian koulutuksen sen koulutuksen suorittaneita farmaseutteja ja proviisoreita. saaneita. Suomessa heidän osuus (liki 60 %) on poikkeuksellisen korkea. Suomessa apteekeille on määrätty sijaintialue ja apteekkari voi omistaa pääapteekin lisäksi korkeintaan 6 3 sivuapteekkia. Suomen apteekkijärjestelmä yhdis- Vuoden 2014 loppuun mennessä sosiaali- ja terveys- tää ammatillisen ja taloudellisen vastuun, estää vero- ministeriön asettama Apteekkitoiminnan ja muun paratiiseja hyödyntävän verosuunnittelun ja varmis- lääkehuollon kehittämistyöryhmä valmistelee taa sen, että apteekkitoiminnasta saaduista tuloista ehdotuksensa seuraavista konkreettisista kehittä- perittävät verot maksetaan Suomen valtiolle. mistoimista. suomen apteekkariliitto Resepti kelpaa koko EU:ssa Osana yhteismarkkinoita ja EU:n potilasdirektiivin toimeenpanoa vuoden 2014 alussa tuli käyttöön eurooppalainen lääkemääräys, joka mahdollistaa eurooppalaisille lääkkeiden hankkimisen kaikkien EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin apteekeista. Uudistus parantaa potilaan oikeuksia ja helpottaa lääkkeiden hankkimista potilaan liikkuessa Euroopassa. Suomen ulkopuolelta lääkkeitä ostettaessa potilas maksaa ensin ostamansa lääkkeen ja hakee jälkeenpäin korvausta Kelasta. ApteekKiasiaa euroopasta 7 Suomen malli käytössä muuallakin Suomen apteekkijärjestelmä, jossa apteekin voi omistaa vain proviisori, ja jossa uusien apteekkien perustamista rajoitetaan väestöllisin ja/tai maantieteellisin kriteerein, on käytössä useissa Euroopan maissa. Maat, joissa vain proviisori voi omistaa apteekin Suomi EU-kansalaisista 59 % asuu näissä maissa. Tanska Saksa Luxemburg Ranska Itävalta Unkari Italia SlovEnia Espanja Kreikka Lähde: Euroopan Apteekkijärjestö PGEU 8 suomen apteekkariliitto Kypros Maat, joissa apteekin sijaintia säädellään väestöllisin ja/TAI maantieteellisin kriteerein Suomi EU-kansalaisista 65 % asuu näissä maissa. Viro Tanska Latvia Iso-Britannia Belgia Luxemburg Ranska Itävalta Unkari Slovenia Romania KROATIA Italia Espanja Kreikka Portugali Malta Maat, joissa itsehoitolääkkeet ovat vain apteekkien myynnissä Suomi EU-kansalaisista 48 % asuu näissä maissa. Viro Liettua Saksa Belgia Luxemburg Ranska Itävalta SlovAKIA Espanja Kreikka Malta Kypros ApteekKiasiaa euroopasta 9 Lääkeväärennöksiä myös Euroopassa Lääkeväärennösten eli valelääkkeiden globaalin kaupan arvoksi arvioidaan jopa 100 miljardia euroa ja kauppa kasvaa 16 prosentin vuosivauhtia eli yli kaksi kertaa nopeammin kuin laillisten lääkkeiden myynti. Lääkeväärennöksiä on tavattu myös Euroopan apteekeista. Toistaiseksi vakavin tapaus on vuodelta 2007, jolloin Ison-Britannian lailliseen lääkejakeluketjuun ujutettiin 72 000 pakkausta väärennettyä Zyprexaa (skitsofrenialääke), Plavixia (veren hyytymistä estävä lääke) ja Casodexia (eturauhassyöpälääke). Noin 30 000 pakkausta pääsi potilaille saakka. Romaniasta ja Saksasta löydettiin kesällä 2013 väärennettyä syöpälääkettä, joka ei sisältänyt lainkaan vaikuttavaa ainetta. Väärennös paljastui ennen kuin pakkaukset päätyivät Romanian ja Saksan apteekkien hyllyille. Väärennöksiä tehtaillaan myös edullisista reseptivapaista lääkkeistä. Ranskan tulli paljasti toukokuussa 2013 1,2 miljoonan tabletin erän väärennettyä aspiriinia. Suomalaiset altistuvat valelääkkeille lääkkeiden laittoman nettikaupan ja ulkomailta tehtyjen lääkeostojen kautta. Ranskassa valelääkkeitä arvioidaan myytävän laittomissa kanavissa jopa miljardilla eurolla vuodessa. Suomalaisapteekkien hyllyille väärennettyjä lääkkeitä ei ole päässyt, sillä Suomen lääkejakelujärjestelmä on poikkeuksellisen turvallinen: jakeluketju on lyhyt ja lääkkeet vain apteekkien myynnissä. Lääkeväärennösten pääsyä lailliseen jakelukanavaan pyritään estämään EU:n lääkeväärennösdirektiivillä ja lääkepakkauksiin suunnitteilla olevilla turvakoodeilla. 10 suomen apteekkariliitto Arvonlisäverokannat EU-maissa Lääkkeet Yleinen verokanta 27 27 Kroatia** 25 25 Tanska 25 25 6 Ruotsi* 24 24 Romania*** 23 23 Irlanti* 21 21 Liettua** Iso-Britannia** 20 20 Bulgaria 20 20 19 19 Saksa 15 Tsekki 21 12 Latvia 21 Suomi 10 Slovakia 10 Itävalta 10 Italia 10 24 20 20 21 9 Viro 20 8,5 Slovenia 20 8 Puola 23 7 Ranska** 19,6 6,5 Kreikka 23 Portugali 6 Hollanti 6 Belgia 6 23 21 21 Unkari 5 Kypros 5 27 18 4 Espanja 21 3 Luxemburg 15 0 Malta % 20 0 5 10 15 20 25 30 * suun kautta annosteltavilla lääkkeillä alennettu verokanta (Irlanti 0 %) ** korvattavilla reseptilääkkeillä alennettu verokanta (Iso-Britannia 0 %, Kroatia 5 %, Liettua 5 %, Ranska 2,1 %, Ruotsi 0 %) *** reseptilääkkeillä alennettu verokanta (Romania 9 %) ApteekKiasiaa euroopasta 11 Lääkkeiden hintatasoon vaikuttavat kansalaisten ostovoima, maan lääkemarkkinoiden koko, lääkkeiden korvausjärjestelmät ja arvonlisävero. Lääkkeiden rinnakkaistuonti ja -vienti ovat yhdenmukaistaneet hintatasoa EU-maissa. Lääkkeiden hinnat Lääkkeiden hinnat EU-maissa ovat viime vuosi- Monissa Euroopan maissa on viime vuosina uudis- na yhdenmukaistuneet muun muassa lääkkeiden tettu apteekkien rahoitusmallia niin, että apteekin rinnakkaistuonnin ja -viennin seurauksena. Näiden lääkemyynnistä saama palkkio perustuu aiempaa lisäksi hintatasoon vaikuttavat kunkin maan kansa- enemmän apteekin asiantuntijatyöhön ja aiempaa laisten ostovoima, lääkemarkkinoiden koko, lääkkei- vähemmän lääkkeen tukkuhintaan. Myös Suomessa den korvausjärjestelmät ja arvonlisävero (s.11). lääkkeiden vähittäishinnat apteekissa määrittävää lääketaksaa uudistettiin tähän suuntaan vuoden 2014 Suomessa lääkkeiden hinnat ovat eri selvitysten alussa. Uudistuksen seurauksena kalliit lääkkeet mukaan eurooppalaista keskitasoa. Lääkevaihdon halpenivat tuntuvasti, jopa satoja euroja. Kaikkein ja lääkkeiden viitehintajärjestelmän seurauksena halvimmat lääkkeet hieman kallistuivat. kansalaisten reseptilääkkeistään maksama hinta on pienentynyt tuntuvasti 2003–2013 välisenä aikana vaikka lääkekorvauksia on heikennetty. Itsehoitolääkkeiden hinta on pysytellyt vuoden 2003 tasolla. viitehintajärjestelmä ja hintaleikkaukset Sen sijaan kuluttajahinnat ovat nousseet viidennek- alensivat tuntuvasti reseptilääkkeiden sen, ruuan hinta jopa yli 30 prosenttia (s. 13). EU:n komission teettämän selvityksen perusteella itsehoitolääkkeet ovat Suomessa halvempia kuin hintoja 2003 – 2013 välisenä aikana. Vaikka lääkekorvauksia on leikattu, asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään monissa muissa maissa (s. 13). Itävallan sosiaali- ja maaliskuussa 2013 liki 20 prosenttia terveysministeriön alaisen tutkimuslaitoksen (ÖBIG) vähemmän kuin huhtikuussa 2003. selvityksen (Impact of Pharmacy Deregulation and regulati- Samassa ajassa elintarvikkeet kallistuivat on in European countries, 2012) mukaan ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että apteekkijärjestelmän liberalisointi laskisi itsehoitolääkkeiden hintoja. 12 Suomessa lääkevaihto, lääkkeiden suomen apteekkariliitto yli 30 prosenttia. Itsehoitolääkkeiden hinnat pysyivät huhtikuun 2003 tasolla. lääkkeiden hintakehitys suomessa INDEKSI 4/2003 = 100 140 Kuluttajahintaindeksi Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat RESEPTILÄÄKKEET (OMAVASTUU) Itsehoitolääkkeet 120 100 80 60 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus Itsehoitolääkkeiden hinnat eräissä EU-maissa Italia* 160 Itävalta 123 Ranska 122 EspAnja 117 Belgia 110 Saksa 109 ISO-BRITANNIA* 99 Suomi 91 Tsekki* 81 hollanti* 55 PUOLA* 49 0 20 40 INDEKSI 60 80 100 120 140 160 Lähde: IMS Health, The Price of OTC medicines, EC Workshop November 24th, 2009 * maat, joissa itsehoitolääkkeitä kaupan muuallakin kuin apteekeissa ApteekKiasiaa KONEELLINEN ANNOSJAKELU euroopasta 13 Suomalaisapteekit ovat moderneja terveydenhuollon toimipisteitä, joiden valikoimat kattavat lääkkeiden lisäksi laadukkaita terveyden ja hyvinvoinnin tuotteita. Uusinta apteekkitilasuunnittelua edustaa Vuoden Myymälä 2014 -palkinnon saanut Apteekkariliiton APTEEKKI-tilakonsepti. 14 suomen apteekkariliitto ApteekKiasiaa euroopasta 15 APTEEKKI FARMACIA | LEKARNA | ФARMAKEIO | PHARMACY AПTEкA | FARMACIJE | FARMÁCIA | APTIEKA APTEKA | PHARMACIE | APOTEK | VAISTINES APOTHEKE | FARMAATSIA SUOMEN APTEEKKARILIITTO – finlands apotekareförbund ry Pieni Roobertinkatu 14, 00120 Helsinki | 010 6801 400 | [email protected] | www.apteekkariliitto.fi