KANNANOTTO 16.5.2014 sosiaali- ja terveysministeriö [email protected] kopio: [email protected] Vastaus sosiaali- ja terveysministeriön kannanottopyyntöön STM095:00/2012 ”lääkelakia koskevaan lakiehdotukseen esitetystä 57§ lisäyksestä” Suomen Proviisoriyhdistys on saanut sosiaalija terveysministeriöltä kannanottopyynnön koskien apteekkien lääkkeiden hintaneuvontaan liittyvää tarkennusta lääkelain 57 §:ssä. Proviisoriyhdistys kiittää mahdollisuudesta lausua muutosehdotuksesta. Kannanottona toteamme, ettemme kannata ehdotettua lisäystä ja pidämme sitä käytännön lääkkeentoimittamistyötä kohtuuttomasti vaikeuttavana. Perustelemme tätä ensisijaisesti lääkitysturvallisuuden, potilaan hoidon jatkuvuuden ja hoitoon sitoutuvuuden turvaamisen heikkenemisellä, mutta myös apteekkien farmaseuttisen henkilöstön työn painottumisella yhä enenevässä määrin hintaneuvontaan hoidollisesti merkittävän lääkeneuvonnan kustannuksella. Lakimuutoksen vaikutukset verrattuna nykytilaan Lääkkeiden käyttäjällä/ ostajalla on apteekissa jo nykylainsäädännön puitteissa aina oikeus saada tietoa lääkkeiden hinnoista, myös kaikkein edullisimmista valmisteista. Apteekin farmaseuttisen henkilöstön palveluajasta kuluu lääkevaihdosta keskusteluun ja hintaneuvontaan jo nykyisellään huomattava osuus suhteessa varsinaiseen farmaseuttista asiantuntijuutta edellyttävään lääkeneuvontaan ja lääkkeiden yhteisvaikutusten tarkistamiseen. Halvimmasta valmisteesta informoiminen ei ole ongelma, jos potilas ymmärtää eri valmisteiden erot suhteessa toisiinsa ja toimii rationaalisesti. Aikaa kuluu asiakkaan lääkevaihdon harkitsemisen yhteydessä hinnan kertomisen ohella lääkevalmisteiden ominaisuuksien vertailuun (mm. läpipainopakkaus/ purkki, 98 tbl/ 100 tbl, laktoosia apuaineena sisältävä tai ei laktoosia sisältävä). Asiakkaan kannalta ei usein ole riittävää pelkän absoluuttisen hinnan kertominen vaan hänellä on oikeus keskustella lääkevalmisteiden tosiasiallisista eroista voidakseen päättää lääkevaihdosta ja siitä valmisteesta, mikä on hänelle lopulta sopivin. 1 Proviisoriyhdistyksen mielestä annettava neuvonta apteekissa on aina oltava yksilöllistä. Hintaneuvontaa tulee painottaa erityisesti tilanteissa, joissa henkilö hakee kyseistä lääkettä apteekista ensimmäistä kertaa, markkinoille on tullut uusi valmiste tai asiakkaan edellisellä kerralla saama lääkevalmiste on mahdollisesti pudonnut pois viitehintaputkesta. Kun rinnakkaisvalmiste jää tukusta jälkitoimitukseen eikä tuotteen saatavuudesta ole tietoa, on tilanne apteekin varastonhallinnalle haasteellinen. Luottamus lääkevalmisteiden saatavuuden jatkuvuuteen on ratkaiseva tekijä apteekin valitessa toimittajien valmisteita varastotuotteiksi. Valitettavan usein viitehinnan muodostavan lääkkeen eli edullisimman lääkevalmisteen saatavuuteen ei voida luottaa. Tämä on merkittävä viitehintajärjestelmän ongelma, joka samalla heikentää pysyvästi Suomen markkinoilla toimivien lääkeyritysten toimintaedellytyksiä. Sekä apteekin että asiakkaan kannalta on tärkeää, että apteekista voidaan toimittaa sellaista viitehintaputkessa olevaa lääkevalmistetta, jonka jatkuva saatavuus on pitkällä aikavälillä hyvä eikä asiakkaan lääkevalmiste vaihdu kerta toisensa jälkeen esimerkiksi saatavuusongelman vuoksi. Lääkevalmisteen pitkän aikavälin saatavuus on tärkeä tekijä potilasturvallisuuden ja potilaan hoitoon sitoutuvuuden edistämisessä, etenkin iäkkäillä, muistisairailla ja monisairailla potilailla. Proviisoriyhdistyksen mielestä apteekkien nykyistä hintaneuvontaa ei voida todeta toimimattomaksi ja perustella sääntelyn tiukentamisen tarvetta yksittäisillä viranomaisten tietoon tulleilla epäonnistuneilla hintaneuvontatapauksilla. Varsinkaan, mikäli kuluttajien epäonnistuneisiin lääkkeenostokokemuksiin johtaneita syitä ja ongelman laajuutta ei ole tutkittu. Mikäli Fimea kokee, että hintaneuvonta ei toteudu kaikissa apteekeissa lain tarkoittamalla tavalla, tulisi viranomaisen ensisijaisesti puuttua näiden apteekkien toimintaan eikä lisätä hintaneuvontavaatimusta kohtuuttomasti kaikille alan toimijoille. Lääkevaihdon piirissä olevien valmisteiden osalta apteekkijärjestelmät keräävät ja välittävät tietoa Kansaneläkelaitokselle (Kela) syistä, miksi lääkkeitä ei apteekissa ole vaihdettu edullisempiin valmisteisiin. Kelan tuoreista tilastoista (01-03/2014) voidaan havaita, että myös viitehintaputkeen kuuluvien valmisteiden sisällä tehdään lääkevaihtoja noin viidesosassa lääkemääräyksistä. Viitehintaputken alkuperäinen tarkoitus oli tuoda tarvittavaa joustoa sekä lääkkeiden markkinoijille että apteekeille. Järjestelmä on toiminut sekä yhteiskunnan, apteekin että kuluttajan näkökulmasta hyvin. Se mahdollistaa useiden lääkeyritysten tuotteiden menekin samanaikaisesti. Tämä lisää yritysten mahdollisuuksia ja motivaatiota 2 lääkevalmisteiden markkinoilla pitämiseksi. Proviisoriyhdistys katsoo, että ehdotettu lakimuutos vesittäisi viitehintaputken merkityksen ja johtaisi hallitsemattomiin muutoksiin apteekkien varastonhallinnassa. Yksityiskohtaiset perustelut Lakimuutosehdotusluonnoksen perusteluissa ei ole mainintaa, miten hintaneuvontavelvoitetta on suunniteltu toteutettavaksi monisairaiden, annosjakelussa olevien ja esimerkiksi kotisairaanhoidon asiamiehiä käyttävien apteekin asiakkaiden osalta. Sen sijaan perusteluissa käsitellään hintaneuvontavelvoitteen toteuttamista itsehoitolääkkeiden kohdalla. Tämän osalta toimitushetkellä tosiasiallisesti edullisimman valmisteen todentamisessa asiakkaalle ei pitäydyttäisi geneerisessä lääkevaihdossa vaan laajennettaisiin hintaneuvonta koskemaan myös käyttötarkoitukseltaan vastaavia valmisteita eli terapeuttista lääkevaihtoa. Tämä tekee itsehoitolääkkeiden hintavertailusta kuluttajille apteekkien kannalta erittäin sekavaa, lähes mahdotonta. Apteekkien itsehoitoneuvonta säästää yhteiskunnan terveydenhuoltomenoja merkittävästi. Farmasian ammattilaisten osaamiseen perustuvaa neuvontaa ei pidä lakisäänteisesti kahlita hintaperusteiseksi. Lääkäreiden lääkkeenmäärämiskäytäntöjä ohjataan Käypä Hoito -suosituksilla, jotka perustuvat osittain kliiniseen, osittain terveystaloudelliseen arvioon. Samanlaisia ohjeistuksia ollaan Suomen Apteekkariliiton ja Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin toimesta tekemässä apteekkien itsehoitoneuvontaa tukemaan. Proviisoriyhdistys katsoo, että nämä suositukset ovat ehdotetun lakimuutoksen sijasta oikea ja asiakkaita aidosti hyödyttävä tapa edetä asiassa. Proviisoriyhdistys pyytää sosiaali- ja terveysministeriötä kohteliaimmin tarkentamaan, mitä tarkoitetaan valtakunnallisesti yleisesti apteekkien saatavilla olevalla lääkevalmisteella. Tiettyä lääkevalmistetta saattaa olla saatavilla lääketukkukaupan toisessa toimipisteessä, mutta ei tilaaja-apteekkia lähimpänä olevassa. Toimittaminen tietyn alueen apteekille vaatii erityisjärjestelyjä ja vie normaalia pidemmän aikaa, ennen kuin lääke on loppukäyttäjän saatavilla. Lääketukkukauppa ei välttämättä siirrä lääkevalmistetta toimipisteestä toiseen, koska toimipiste turvaa lääkevalmisteen saatavuuden omalla maantieteellisellä alueella ja siirrot aiheuttaisivat pian saatavuusongelman toisessakin toimipisteessä. Täten lääkevalmiste on valtakunnallisesti yleisesti saatavilla, mutta käytännössä se ei ole kaikkien apteekkien saatavilla edellä mainituista syistä. Vaihtoehtoiset ehdotukset lääkelain 57 §:n muutokselle Suomen Proviisoriyhdistys kannattaa lääkelain 57 §:n sääntelyn tiukentamisen sijasta lääkealan eri toimijoiden yhteisiä toimia kuluttajien lääkkeiden hintatietoisuuden lisäämiseksi. Näiden toimenpiteiden tulee edelleen selventää kuluttajille muun muassa, 3 mitä lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä tarkoittavat ja mitä eroa on alkuperäis-, rinnakkais- ja rinnakkaistuontivalmisteilla. Tätä työtä apteekkien farmaseuttinen henkilöstö tekee asiakaskohtaamisissaan päivittäin. Ehdotamme, että mikäli apteekkien hintaneuvonnan tiukemmalle sääntelylle katsotaan perusteluistamme huolimatta olevan tarvetta, lääkevaihto tulee jatkossakin suorittaa mahdollisimman sujuvasti apteekin varastosta löytyvään hintaputkessa olevaan valmisteeseen. Tämän kautta säilytettäisiin toimivan viitehintajärjestelmän perusperiaate, eli mahdollisuus toimittaa hintaputkesta potilaalle samaa valmistetta ilman, että potilaan tulisi tehdä jokaisella apteekkiasiointikerralla valintoja marginaalisesti eri hintaisten valmisteiden välillä. Kunnioittaen, SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS ry Katere Sharifpour puheenjohtaja Henna Halonen toiminnanjohtaja (vs.) Suomen Proviisoriyhdistys ry • Finlands Provisorförening rf Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911 [email protected], www.proviisoriyhdistys.net, Y-tunnus 0558760-5 4