3. luento, Kehitysluokat ja uudistaminen

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen
perusteet
Ari Lemetti
25.9.2013
1
KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN
OSIO 3
 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja
keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
 metsän kehittyminen luonnontilassa; vrt metsätalouteen
 uudistamiseen vaikuttavat tekijät
 nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät ( luontainen ja
viljely ) ja uudistamisketjun valinta
 uudistamistyöt sekä valmistelutyöt ja jälkihoito
 lakisääteiset ilmoitukset
2
Metsikkökuvio
 metsänhoidon ja
hakkuiden käsittelyyksikkö.
 puustoltaan ja
maapohjaltaan
yhtenäinen alue
 jakoperusteena myös
– kehitysluokka
– toimenpiteet
3
4
Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 1996-2003 koko
maa (%)
Metsiköiden jakautuminen
kehitysluokkiin
0,3 % 1,2 %
16,4 %
1,3 %
6,3 %
14,7 %
22,6 %
37,1 %
Aukea uudistusala
Varttunut taimikko (D1,3 <8 cm)
Varttunut kasvatusmetsikkö
Suojuspuumetsikkö
Pieni taimikko (Hdom <1,3 m)
Nuori kasvatusmetsikkö
Uudistuskypsä metsikkö
Siemenpuumetsikkö
5
Kehitysluokat









A0 = aukeat
S0 = siemenpuumetsiköt
T1 = taimikot
T2 = varttuneet taimikot
Y1 = ylispuustoiset taimikot
02 = nuori kasvatusmetsä
03 = varttunut kasvatusmetsä
04 = uudistuskypsät metsiköt
05 = suojuspuumetsiköt
 Lisäksi laatuluokitus, joka on korvannut vajaatuottoisen metsän
määritelmän.
6
Metsän kehittyminen luonnontilassa
K
7
Metsän uudistaminen
 “ Metsää älköön hävitettäkö “
 1. yksityismetsälaki voimaan 1928
 hakkuukypsää metsää ei ole pakko hakata, jos
hakkaa, uudistamisesta on huolehdittava.
 Lakisääteinen velvoite
 metsälaki ja -asetus
8
Metsänuudistamisen tavoite




Uusi tuottoisa puusukupolvi
 nopeasti
 pienin kustannuksin
Otetaan huomioon metsäluonnon
monimuotoisuus!
9
Uudistuskypsyys
 Metsä kannattaa uudistaa, kun uudistaminen
tulee kasvattamista edullisemmaksi.
 Uudistuskypsyys vaihtelee:
– puulajin
– maantieteellisen sijainnin
– kasvupaikkatyypin mukaan
10
Uudistuskypsyys määritellään:
 järeyden
 iän ja kasvun
– ( esim. VT- kuusikot, suopuustot )
 Poikkeaminen uudistamissuosituksista:
–
–
–
–
metsän monimuotoisuus
terveydelliset syyt
huonolaatuiset metsät
erityiskäyttöön perustetut metsät
11
Uudistuskypsyyden suositukset:
Etelä-Suomi yli 1200 d.d
ppa:lla painotettu
keskiläpimitta, cm
ikä, vuotta
MÄNTY Tuore kangas tai parempi
26-32
70-90
Kuivahko kangas
25-30
80-100
Kuiva kangas
22-26
90-120
KUUSI Lehtomainen kangas <
28-32
70-90
Tuore kangas
26-30
70-90
Lehtomainen kangas <
28-32
60-70
Tuore kangas
27-30
60-70
23-27
60-70
RAUDUSKOIVU
HIESKOIVU
Lehtomainen kangas jne.
12
Uudistamisjärjestys
 vajaatuottoiset
 yli-ikäiset
 juuri uudistuskypsyyden saavuttaneet
Hyönteistuho vanhassa kuusikossa
13
Päätökset
KASVATUSHAKKUU?
Uudistumiseen valmistelevat hakkuut
UUDISTUS ?
VILJELY ?
LUONTAINEN ?
LEPO ?
Muut toimenpiteet
14
Uudistamismenetelmä
 Edullisin, riittävän nopeasti hyvään ja
hyvälaatuiseen taimettumiseen johtava
menetelmä.
 LUONTAINEN UUDISTAMINEN
 METSÄNVILJELY
15
Metsän uudistamismenetelmät
Lähde: Metla Metsätilastollinen vuosikirja 2005
16
Monen tekijän summa
maaperä
ilmasto
puulaji
elinvoima
kuvion sijainti
kustannukset
monikäyttö
korjuu-tekniikka
riskit
lakikohteet
työvoima
tuottotavoite
maisema
arvostukset
terveys
tuhojen
ennaltaehkäisy
Tuottava, terve taimikko
17
Uudistamismenetelmän valinta kangasmailla
Lähde: Tapio Hyvän metsänhoidon suositukset 2006
18
Uudistamismenetelmän valinta turvemailla
Lähde: Tapio Hyvän metsänhoidon suositukset 2006
19
Puulajin valinta
?
?
20
Säästöpuut






uudistusalalle jätetään säästöpuita
10-20 kpl, läpimitta yli 10 cm
pääasiallisesti ryhmiin
pystypuita; eläviä
myrskynkestävyys
ei liikenneväylien, linjojen, muinaismuistojen
läheisyyteen
 ei siemenpuita
21
Ennakkotöitä
• Uudistusalan raivaus on tarpeen
monissa kohteissa
22
Hakkuutähteiden keruu




helpottaa maanmuokkausta  viljelyä
vähentää taimikon aukkoisuutta
kohteina isot kuusikot
n. 30 % hakkuutähteistä jätetään
23
Raivaus on tehty, seuraavaksi maanmuokkaus
24
Metsämaan muokkaus
 Muokkauksen vaikutus:
 maaperän
– lämpötila, ilmavuus, kosteus
 hakkutähteet ja humus hajoaa nopeammin
 muun kasvuston kilpailu ja tukkimiehentäin tuhot
vähenevät
 viljelykausi pitenee ja viljelytyöt helpottuvat
25
muokkaamaton uudistusala
26
Kasvupaikkatyyppien ominaisuudet
CT

VESI

RAVINTEET
RAEKOKO
MT

BIOMASSAN UUSIUTUMISNOPEUS












MAAPERÄN PIENELIÖIDEN TOIMINTA
LAJILUKU


VALO
ELOPER. KERROKSEN PAKSUUS



LEHTO




Lähde: Lehto ja Leikola: Käytännön metsätyypit 1987
27
Menetelmät:




äestys
laikutus
mätästys
kulotus
28
n. 2 m
Äestetty uudistusala
29
Laikkumätästys
taimi
mätäs
laikku
30
Luontainen uudistaminen
 Uusi taimikko kasvatetaan olemassa olevan
puuston siemennyksestä.
 Uudistamisen onnistuminen edellyttää:
– sopivaa maaperää
– riittävästi hyviä siemenpuita
– riittävästi valmistavia töitä
31
Luontainen uudistaminen
 Menetelmät:
– siemenpuuhakkuu
– mänty ja koivu
32
Hyvä siemenpuu
33
Suojuspuuhakkuu
 kuusi
34
Kaistalehakkuu
 Mänty ja kuusi
 Metsän tulisi olla terveydentilaltaan ja laadultaan
riittävän hyvää.
35
Vuoden ikäisiä sirkkataimia
36
Metsikkö uudistetaan viljellen





taimikko saadaan aikaan kerralla ja nopeasti
luontaisen uudistamisen edellytykset puuttuvat
halutaan käyttää hyväksi metsänjalostuksen edut
halutaan vaihtaa puulajia
metsitetään ennestään aukea ala
37
Metsänviljely
 Kylvö tai istutus
 Mahdollisimman pian maanmuokkauksen jälkeen
 Puulajin valintaan vaikuttavat:
– kasvupaikkatekijät
– tuhoalttius
38
Taimien tiedot pitäisi aina
löytyä kuljetuslaatikosta
tai -säkistä
39
Istutus




viljely kuokalla tai putkella
paakkutaimet / ( avojuuriset )
1600-2000 tainta / hehtaari
kaikki puulajit
40
Kylvö





käsin tai koneella
hyvä alkuperä ja itävyys
menekki 300-500 g/ha
kylvökohtia 4000-5000 kpl/ha
mänty ja (koivu)
Kylvö perinteisesti
41
Jälkityöt





inventointi
heinääminen
täydennysviljely
perkaus
harvennus
42
Vuonna 2002 viljelty kuusentaimikko ja tilanne 2 vuotta myöhemmin…
43