Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat
metsänkäsittelymallit –hanke
Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat
metsänkäsittelymallit -hanke
•
•
•
•
Hankkeen tausta ja tavoitteet
Metsien käsittelyn perusteet ja menetelmät
Koealueet ja niiden metsien käsittely
Tutkimuksesta
Metsänkäsittelyn idea
• Hakkuut suunnitellaan niin että ne jäljittelevät
metsän luontaista rakennetta ja kehitystä.
• Näin pyritään puuntuotannon ohella
ylläpitämään metsän luontaisia elinympäristöjä
ja niihin sopeutunutta lajistoa.
• Samalla pyritään ylläpitämään monipuolista
ekosysteemipalvelujen kirjoa ja metsän
sopeutumiskykyä tuleviin ympäristömuutoksiin.
% tutkimukista
Perusteet ekologisessa tutkimuksessa: metsän vaihteleva
luontainen rakenne luo perustan monimuotoisuudelle
Kuuluvainen & Aakala 2011.
Silva Fennica 45(5)
Tasaikäiset Kohorttimetsät
metsät
(Uudistusala)
Metsän eri rakenne- ja
kehitystyyppien
esiintyminen
pohjoismaisessa
luonnonmetsätutkimuksessa
Valtapuulaji:
Mänty
Kuusi
(Tasarakenteinen metsä)
S
PienaukkoLaikkudynamiikka dynamiikka
(Kohorttimetsä)
(Erirakenteinen metsä)
Metsän luontainen rakenne ja kehitys,
yksinkertainen kolmiluokitus:
1) Voimakkaiden häiriöiden jälkeiset tasaikäiset metsärakenteet.
2) Osittaisten häiriöiden jälkeiset metsärakenteet, joissa metsän
rakenne vaihtelee laikuttaisesti ja puusto koostuu muutamasta
puuikäluokasta.
3) Vanhoille metsille tyypillinen pienipiirteinen eri-ikäisrakenne.
1)
2)
3)
1)
(Uudistusala)
(Tasarakenteinen metsä)
(Kohorttimetsä)
(Erirakenteinen metsä)
Perusteet ekologisessa tutkimuksessa:
Metsän luontainen rakenne ja kehitys, kolmiluokitus;
1) Voimakkaiden häiriöiden jälkeiset tasaikäiset metsärakenteet
2) Osittaisten häiriöiden jälkeinen kohorttidynamiikka, jossa metsän
rakenne on laikukas ja puusto koostuu muutamasta puuikäluokasta.
3) Vanhoille metsille tyypillinen pienipiirteinen eri-ikäisrakenne ja
-dynamiikka.
1)
Luontaisesti yleiset metsärakenteet,
joita vähän talousmetsässä
1)
(Uudistusala)
(Tasarakenteinen metsä)
(Kohorttimetsä)
(Erirakenteinen metsä)
Sovellutus metsänhoitoon – toimiiko tämä?
Voimakkaiden häiriöiden jälkeiset tasaikäiset metsät
Avohakkuut
Aukon koko: 0,5-5 ha
Hakkuukierto: n. 100 v.
Osittaiset häiriöt, kohorttimetsä Pieanaukot, rrirakenteinen metsä)
Aukko-, osittaisja laikkumaiset hakkuut
Aukon halkaisija: 40-60 m
Hakkuukierto: vaihteleva
Pienaukot, poimintahakkuut
Aukon halkaisija: -> 30 m
Hakkuukierto: n. 20 v.
HD-hanke - Kaksi koealuetta
Isojärvi
Ruunaa
HD-hankkeen tavoitteet
• Luodaan pitkäjänteiset puitteet metsän
luontaisen rakenteeseen ja dynamiikkaan
perustuvan metsäkäsittelyn metsikkö- ja
aluetason vaikutusten tutkimukselle.
• Tätä varten luodaan tutkimusta varten
aluetason metsäkokonaisuuksia, joissa metsää
käsitellään em. periaattein.
• Tutkitaan myös puuston hyödyntämisasteen
(säästöpuuosuuden) vaikutusta.
Kaksi puunkorjuun intensiteettitasoa: 90% ja 50%
Puunkorjuun
intensiteetti 90%
(säästöpuita 10%)
PH – pienet häiriöt, 90%
VH, 90%
Puunkorjuun
intensiteetti 50%
(säästöpuita 50%)
PH – pienet häiriöt, 50%
OH – osittaish.,50%
VH – 50%
OH – osittaishäiriöt, 90%
Metsän jakautuminen
käsittelytavan ja käsittelyintensiteetin
mukaisiin lohkoihin Isojärven alueella.
Käsittelytavat:
PH - pienaukko- ja poimintahakkuut
OH – osittaishakkuut ja aukkohakkuut
VH – avohakkuut
Intensiteettitasot:
90% - säästöpuita 10%
50% - säästöpuita 50%
PH50
PH90
OH50
VH50
OH50
VH90
Kuvia Isojärveltä
Kuvia Ruunaalta
Tutkimuskohteita
• Metsänhoidollinen toimivuus ja taloudellinen
tulos
– Puuston uudistuminen, kasvu ja kuolleisuus eri
metsärakenteissa
– Metsätuhot
– Tietojärjestelmät ja suunnittelumenetelmät
Tutkimuskohteita
• Metsän rakenne ja monimuotoisuus
– Puustorakenteet (metsikkö ja aluetaso)
– Kuolleen puuston määrä ja laatu
• Lajistovaikutukset, riista
– Eri lajiryhmät (metsikkö ja aluetaso)
• Maisema- ja virkistysarvot
• Sopeutuminen ilmastonmuutokseen – hiilen
sidonta
HD-hanke on yhteishanke
• Yhteishanketta hallinnoi ohjausryhmä:
• Metsähallitus (Antti Otsamo (pj.), Erkki Hallman
(hakkuiden toteutus, metsätaloudellinen seuranta)
• LuKe: Sauli Valkonen, Juha Siitonen (hankkeen
koordinaatio, tutkimus)
• Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos: Timo
Kuuluvainen (tutkimus)
• Itä-Suomen yliopisto, Jari Kouki, Matti Koivula
(tutkimus)
Lisää tietoa
• Kuuluvainen, T. 2013.Luonto- ja virkistysarvoja talousmetsiin
metsän luontaista kehitystä jäljittelevällä metsänhoidolla.
Luonnon Tutkija 1-2, 2013
• Koivula, M., Kuuluvainen, T., Hallman, E., Kouki, J., Siitonen, J.
ja Valkonen, S. 2014. Forest management inspired by natural
disturbance dynamics (DISTDYN) – a long-term research and
development project in Finland. Scandinavian Journal of
Forest Research http://dx.doi.org/10.1080/02827581.2014.938110