Esitys
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit –hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke • • • • Hankkeen tausta ja tavoitteet Metsien käsittelyn perusteet ja menetelmät Koealueet ja niiden metsien käsittely Tutkimuksesta Metsänkäsittelyn idea • Hakkuut suunnitellaan niin että ne jäljittelevät metsän luontaista rakennetta ja kehitystä. • Näin pyritään puuntuotannon ohella ylläpitämään metsän luontaisia elinympäristöjä ja niihin sopeutunutta lajistoa. • Samalla pyritään ylläpitämään monipuolista ekosysteemipalvelujen kirjoa ja metsän sopeutumiskykyä tuleviin ympäristömuutoksiin. % tutkimukista Perusteet ekologisessa tutkimuksessa: metsän vaihteleva luontainen rakenne luo perustan monimuotoisuudelle Kuuluvainen & Aakala 2011. Silva Fennica 45(5) Tasaikäiset Kohorttimetsät metsät (Uudistusala) Metsän eri rakenne- ja kehitystyyppien esiintyminen pohjoismaisessa luonnonmetsätutkimuksessa Valtapuulaji: Mänty Kuusi (Tasarakenteinen metsä) S PienaukkoLaikkudynamiikka dynamiikka (Kohorttimetsä) (Erirakenteinen metsä) Metsän luontainen rakenne ja kehitys, yksinkertainen kolmiluokitus: 1) Voimakkaiden häiriöiden jälkeiset tasaikäiset metsärakenteet. 2) Osittaisten häiriöiden jälkeiset metsärakenteet, joissa metsän rakenne vaihtelee laikuttaisesti ja puusto koostuu muutamasta puuikäluokasta. 3) Vanhoille metsille tyypillinen pienipiirteinen eri-ikäisrakenne. 1) 2) 3) 1) (Uudistusala) (Tasarakenteinen metsä) (Kohorttimetsä) (Erirakenteinen metsä) Perusteet ekologisessa tutkimuksessa: Metsän luontainen rakenne ja kehitys, kolmiluokitus; 1) Voimakkaiden häiriöiden jälkeiset tasaikäiset metsärakenteet 2) Osittaisten häiriöiden jälkeinen kohorttidynamiikka, jossa metsän rakenne on laikukas ja puusto koostuu muutamasta puuikäluokasta. 3) Vanhoille metsille tyypillinen pienipiirteinen eri-ikäisrakenne ja -dynamiikka. 1) Luontaisesti yleiset metsärakenteet, joita vähän talousmetsässä 1) (Uudistusala) (Tasarakenteinen metsä) (Kohorttimetsä) (Erirakenteinen metsä) Sovellutus metsänhoitoon – toimiiko tämä? Voimakkaiden häiriöiden jälkeiset tasaikäiset metsät Avohakkuut Aukon koko: 0,5-5 ha Hakkuukierto: n. 100 v. Osittaiset häiriöt, kohorttimetsä Pieanaukot, rrirakenteinen metsä) Aukko-, osittaisja laikkumaiset hakkuut Aukon halkaisija: 40-60 m Hakkuukierto: vaihteleva Pienaukot, poimintahakkuut Aukon halkaisija: -> 30 m Hakkuukierto: n. 20 v. HD-hanke - Kaksi koealuetta Isojärvi Ruunaa HD-hankkeen tavoitteet • Luodaan pitkäjänteiset puitteet metsän luontaisen rakenteeseen ja dynamiikkaan perustuvan metsäkäsittelyn metsikkö- ja aluetason vaikutusten tutkimukselle. • Tätä varten luodaan tutkimusta varten aluetason metsäkokonaisuuksia, joissa metsää käsitellään em. periaattein. • Tutkitaan myös puuston hyödyntämisasteen (säästöpuuosuuden) vaikutusta. Kaksi puunkorjuun intensiteettitasoa: 90% ja 50% Puunkorjuun intensiteetti 90% (säästöpuita 10%) PH – pienet häiriöt, 90% VH, 90% Puunkorjuun intensiteetti 50% (säästöpuita 50%) PH – pienet häiriöt, 50% OH – osittaish.,50% VH – 50% OH – osittaishäiriöt, 90% Metsän jakautuminen käsittelytavan ja käsittelyintensiteetin mukaisiin lohkoihin Isojärven alueella. Käsittelytavat: PH - pienaukko- ja poimintahakkuut OH – osittaishakkuut ja aukkohakkuut VH – avohakkuut Intensiteettitasot: 90% - säästöpuita 10% 50% - säästöpuita 50% PH50 PH90 OH50 VH50 OH50 VH90 Kuvia Isojärveltä Kuvia Ruunaalta Tutkimuskohteita • Metsänhoidollinen toimivuus ja taloudellinen tulos – Puuston uudistuminen, kasvu ja kuolleisuus eri metsärakenteissa – Metsätuhot – Tietojärjestelmät ja suunnittelumenetelmät Tutkimuskohteita • Metsän rakenne ja monimuotoisuus – Puustorakenteet (metsikkö ja aluetaso) – Kuolleen puuston määrä ja laatu • Lajistovaikutukset, riista – Eri lajiryhmät (metsikkö ja aluetaso) • Maisema- ja virkistysarvot • Sopeutuminen ilmastonmuutokseen – hiilen sidonta HD-hanke on yhteishanke • Yhteishanketta hallinnoi ohjausryhmä: • Metsähallitus (Antti Otsamo (pj.), Erkki Hallman (hakkuiden toteutus, metsätaloudellinen seuranta) • LuKe: Sauli Valkonen, Juha Siitonen (hankkeen koordinaatio, tutkimus) • Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos: Timo Kuuluvainen (tutkimus) • Itä-Suomen yliopisto, Jari Kouki, Matti Koivula (tutkimus) Lisää tietoa • Kuuluvainen, T. 2013.Luonto- ja virkistysarvoja talousmetsiin metsän luontaista kehitystä jäljittelevällä metsänhoidolla. Luonnon Tutkija 1-2, 2013 • Koivula, M., Kuuluvainen, T., Hallman, E., Kouki, J., Siitonen, J. ja Valkonen, S. 2014. Forest management inspired by natural disturbance dynamics (DISTDYN) – a long-term research and development project in Finland. Scandinavian Journal of Forest Research http://dx.doi.org/10.1080/02827581.2014.938110
© Copyright 2024