Lue lehti - Metsälehti
27. HELMIKUUTA • NUMERO 2/2014 • 9 € • www.metsalehti.fi Metsälehti Makasiini 2/2014 15 KYSYMYSTÄ vierimetsien hoidosta Teema: METSÄLAKI Tapionpöydältä Torstai on rokkapäivä luhta kuutamokeikka metsänomistaja metsälaki uudet pykälät tutuiksi metsäsukset umpihankeen puusuksilla Kaukana metsästä Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa Hirvituhokorvaukset kutistuivat • Hyytyykö havukuitukauppa? • Varastoi klapit oikein 2383_.indd 1 20.2.2014 16.14 www.arvometsa.fi ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla! HALUATKO METSÄLTÄSI • parempaa taloudellista tuottoa • parempilaatuista puuta • enemmän tukkipuuta hakkuussa • peitteisyyden säilymistä hakkuun jälkeen • luontoarvojen säilymistä ja parempaa monimuotoisuutta • suurempia riistakantoja, enemmän marjoja ja sieniä Meillä on satoja toteutuneita kohteita, joilla mielellämme esittelemme sinulle metsänkasvatusmenetelmiämme. Näiden esimerkkikuvien metsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta: • • taloudellinen tuotto 20% suurempi kuin vallalla olevalla menetelmällä metsän tasaisesti toistuvissa hakkuissa parempi tuottavuus kertautuu ja tuottoero vanhaan on huomattava • metsät uudistuvat luontaisesti • • • ei jatkuvia investointeja (istutukset, heinänpolkeminen, taimikonhoito jne.) ei hirvi- ja myyrätuhoja ei kannattamattomia harvennushakkuita • ei jäsenmaksuja OTA YHTEYTTÄ NIIN LAITETAAN METSÄSI TUOTTAMAAN! METSÄPALVELU ARVOMETSÄ OY 0207 860 600 [email protected] www.arvometsa.fi 2341_.indd 2 20.2.2014 16.30 UUTISET TIIA PUUKILA Hirvivahinkoja korvataan tänä vuonna metsänomistajille vajaat 900 000 euroa, selviää Suomen metsäkeskuksen tilastoista. Summa on runsaan neljänneksen viimevuotista pienempi. Korvaukset maksetaan maanomistajille loppukeväästä. ”Hirvikanta on koko Suomessa aika hyvällä tolalla. Kannan suuruus on suurimmassa osassa maata maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen asettamien tavoitteiden mukainen”, kertoo metsäkeskuksen riistavahinkovastaava Esko Viinanen. Suurin syy tuhokorvausten laskuun ei kuitenkaan ole hirvituhojen väheneminen. Arvioitujen hirvivahinkokohteiden pinta-ala nimittäin kasvoi vuoden 2012 runsaasta 2 500 hehtaarista viime vuoden liki 3 000 hehtaariin. Myös arvioitujen tuhokohteiden lukumäärä nousi. Tuhokorvausten laskua selittää valtioneuvoston viime keväänä hyväksymä uusi riistavahinkoasetus. Se muutti tuhokorvausten määräämisen perusteena olevat taimikoiden laskennalliset arvot. A i k a i sem m i n kor vau sten määrittämiseen käytettiin vuonna 2001 laskettuja arvoja. Tuolloin kaikki taimikot laskettiin istuttamalla perustetuiksi. Asetuksen päivityksen myötä käyttöön otettiin vuoden 2007 perustein lasketut taimikoiden arvot. Niissä on huomioitu kasvupaikka. Karummilla mailla taimikot lasketaan kylvämällä tai luontaisesti uudistamalla syntyneiksi. Etenkin pohjoisessa tämä pudotti taimikoiden laskennallista arvoa ja rokotti siten hirvikorvausten summaa. Samalla yhä useammassa tapauksessa hirvien taimikoille aiheuttama laskennallinen vahinko ei ylittänyt korvaukseen vaadittavaa 170 euron rajapyykkiä. EU sekoittaa pakkaa Vaikka hirvikanta on koko maan mittakaavassa tällä hetkellä tavoitteiden mukainen, taimikot eivät ole turvassa. Merkittävimmät metsätaloudelliset tuhot aiheutuvat, kun hirvet kerääntyvät laajoilta alueilta pienemmille talvilaitumille. Hirvien talvista joukkokokoontumista ei pystytä metsästyksellä estämään. Tätä Euroopan unionin on vaikea käsittää. Komissiossa uudistetaan paraikaa valtion tuen suuntaviivat tälle rahoituskaudelle. Pöydälle on nostettu myös hirvituhokorvaukset. Suomessa valtio kerää metsästäjiltä pyyntilupamaksua, jolla katetaan hirvieläinten maanomistajille aiheutuvat tuhot. Tähän voi jatkossa tulla muutos. ”Komission luonnoksessa ainoastaan uhanalaisten eläinten aiheuttamat vahingot olisivat Enemmän tuhoja, vähemmän euroja Hirvituhokorvausten määrä laski, mutta arvioitu tuhoala kasvoi viime vuonna. Samaan aikaan EU uhkaa pistää korvausjärjestelmän remonttiin. Lyhyesti Suomalainen bioauto Geneven ensi-iltaan Suomalainen, suurelta osin uusiutuvista materiaaleista käsityönä rakennettu bioauto esitellään maaliskuussa Geneven autonäyttelyn ensi-illassa. Matalan hiilijalanjäljen Biofore-auto on UPM:n ja Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteistyön tulos. Autossa on käytetty biokomposiittia sekä puuta. Polttoaineena käytetään puupohjaista uusiutuvaa dieseliä. Auton kori on tehty hiilikuidusta, joten puuautosta ei sentään voida puhua. 12 2353_.indd 12 Pieniä ja suuria metsätiloja enemmän Sekä pienten että suurten metsätilojen määrä on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan kasvussa. Suomessa oli vuonna 2012 noin 375 000 vähintään hehtaarin metsätilaa. Alle 10 hehtaarin tiloja oli noin 7 000 enemmän kuin kuusi vuotta aiemmin, yli 200 hehtaarin tiloja 400. Sen sijaan 20–100 hehtaarin metsätilojen määrä oli laskenut, vaikka edelleen 60 prosenttia kaikista tiloista osuu tuohon haarukkaan. Metsää omisti 632 000 suomalaista. MAKASIINI 2 • 2014 21.2.2014 18.54 känen maa- ja metsätalousministeriöstä. Valtiontukijärjestelmän uusien suuntaviivojen on määrä tulla voimaan heinäkuun alusta. Täytäntöön panoon on mahdollisuus hakea vuoden jatkoaikaa. Vaikka hirvikanta on tavoitteiden mukainen, eivät taimikot ole silti turvassa. Pentti Johansson/Kuvaliiteri.fi valtion tukijärjestelmässä korvattavia, mutta metsästettävien eläinten, kuten hirvien, aiheuttamat tuhot eivät”, kertoo metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Jos hirvituhokorvaukset jäävät valtion tukijärjestelmän ulkopuolelle, se tietää koko korvausjärjestelmän täydellistä remonttia. Valtiolla ei sen jälkeen olisi enää osaa eikä arpaa maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Nykyinen valtiontukijärjestelmä sallii hirvituhokorvaukset. Komissiolta ei ole toistaiseksi herunut selitystä muutokseen. ”Kevään aikana vielä neuvotellaan. Emme tiedä, mikä komission lopullinen kanta on. Jos luonnokseen ei tule muutoksia, selvitämme miksi nykyistä järjestelmää ei voida hyväksyä”, sanoo ylitarkastaja Janne Pit- Yksimielinen vastarinta Sekä metsänomistajien että metsästäjien edustajat ovat tyrmistyneitä korvausjärjestelmää uhkaavasta remontista. ”Tämä on iso juttu, ja ilman muuta se tarkoittaa, että komission nykyiseen linjaukseen on pystyttävä vaikuttamaan, kun prosessi etenee”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava on samoilla linjoilla. Suomella on oltava oikeus säilyttää nykyinen korvausjärjestelmä. Se on Euroopassa ainutlaatuinen. ”Keski-Euroopassa villisika on ongelmallinen laji, eikä siellä ole valtiollisia korvausjärjestelmiä. Pelätäänkö EU:ssa nyt jonkinlaista esimerkkivaikutusta?”, Orava pohtii. Mitä enemmän riistaa metsästysalue pystyy tuottamaan, sitä enemmän metsästäjät voisivat sitä myydä ja maksaa enemmän vuokraa maanomistajille.” Riistakeskuksen projektipäällikkö Mikael Wikström, Jahti 1/2014. ”Jos mitään ei tehdä, meiltä viedään kohta pyöreää puuta Saksaan sahattavaksi, koska siellä on sivutuotteena tehtävälle energialle niin hyvät subventiot.” MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Aamulehti 18.2. Hirvivahinkojen korvaukset Vuosi määrä/kpl 2011 pinta-ala/ha 886 2012 417 2013 588 Maksettu korvaus/€ 4703 2 175 912 2585 2997 1 200 749 876 340 Lähde: Suomen metsäkeskus ”Puuta on tullut hyvin tarjolle ja sitä on myös ostettu paljon.” Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori, Maaseudun Tulevaisuus 19.2. Metsähallituskin päivittää ohjeensa Metsähallitus uusii valtion metsien metsänhoito-ohjeen uuden metsälain mukaiseksi. Uudessa laissa puuston läpimittavaatimus on poistunut uudistushakkuissa. Metsänhoito-ohjeessa tullaan ottamaan kantaa myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen valtion metsissä. Myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion uudet suositukset sekä metsätuholain ja PEFC-sertifikaatin kriteerien muutokset otetaan huomioon ohjeiden päivityksessä. Kansallispuistojen tuotto kasvussa Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat viime vuonna kahdeksan prosenttia. Kävijät jättivät 5,5 prosenttia enemmän euroja lähiseuduille, ilmenee Metsähallituksen tilastoista. Viime vuonna Suomen 37 kansallispuistossa vierailtiin noin 2,3 miljoonaa kertaa. Kävijöiden rahallinen hyöty oli yhteensä 116 miljoonaa euroa ja 1 500 henkilötyövuotta. Suosituin kansallispuisto oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 488 400 käynnillä. 78 Vuonna 2012 yksityisomistuksessa oli yli 1 000 hehtaarin metsätilakokonaisuuksia 78 kappaletta. MAKASIINI 2 • 2014 2353_.indd 13 13 21.2.2014 18.55 SISÄLLYS 58 28 64 metsälehti makasiini NRO 2/4 27.2.2014 UUTISET 46 Tuoteuutuudet: Uusi kevytsaha 4 Pääkirjoitus: Hyviä säästökohteita 5 Kuukauden kuva : Teeri helmikuussa 6 Metsänomistaja : Teknologia etäomistajan apuna 12 Uutiset: Enemmän tuhoja, vähemmän korvauksia 14 Metsähallituksen sisällä kuohuu 15 Metsätyyppi: Mikä Lapin metsiä uhkaa, Heli Viiri? 16 Markkinat: Hyytyykö havukuitukauppa? 18 Kuukauden puukauppa: Kesäkohteena kaupaksi Vientikatsaus: Sanomalehtipaperi nousee 19 Verkosta: ”Parasta vastapainoa” Teema: Metsälaki 20 Uusiksi meni 28 ”Vapaudet ovat hyväksi” Uudistetussa metsälaissa on haettu hyviä asioita, Antti Haapamäki arvioi. 32 Rahapuu: Miten omistat metsää? 48 Umpihankeen Ari Komulainen vertaili hiihtoporukkansa kanssa metsäsuksia Tuntsan hangilla. 57 Kolumni: Yllätys – metsä puskee Oma metsä 34 Metsänhoito: 15 kysymystä vierimetsien hoidosta 58 Luhta: Mollukka taivaalla 37 Pikatesti: Sormet lämpimiksi 62 Ennen & nyt: Mänty paransi maan 38 Metsänhoidon perusteet: 64 Tapionpöydältä: Torstai on Kehitysluokat tutuiksi 40 Tutkimus: Sukupuolikiintiöt käyttöön 41 Metsäläisen allakka: Varastoi klapit oikein 42 Metsäperintö: Veroetu vaatii vastikkeen 44 Kysy pois: Paleltuvatko juuret? myötävirtaan rokkapäivä. Hernekeiton jälkeen maistuu perunajauhopannukakku. 66 Lukijalta: Terveiset tavalliselta metsänomistajalta 70 Makasiiniristikko 72 Pilkkeet: Puhdas paita käyttöön 74 Tuote & tekijä: Tyvitukista taimikeppejä MAKASIINI 2 • 2014 2342_.indd 3 3 21.2.2014 18.37 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315 49 800 Telefax 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi@ metsalehti.fi www.metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi Hyviä säästökohteita P uuta ostetaan ja myydään edelleen poikkeuksellisen innokkaasti. Hyvä vire alkoi jo viime vuonna, jolloin kantorahatulojen arvioitiin palaavan 1,5 miljardin euron tasolle. Samoissa lukemissa pysyttäneen myös tänä vuonna. Metsäntutkimuslaitos ennusti muutama kuukausi sitten, että hehtaaria kohti laskettu puuntuotannon liiketulos nousisi lähelle 90 euroa. Suunta on oikea, mutta taso vaatimaton. Kymmenen edeltävän vuoden aikana tulos on ollut keskimäärin 15 prosenttia parempi. Metsätaloudessa huomio on viime vuosina kiinnittynyt entistä enemmän talouteen. Metsä eli kuutiometrit ovat kasvaneet hyvin, mutta hyvään tulokseen se ei vielä riitä. Kannattavuuslaskelmat ovat paljastaneet, että myös panostuksia metsien hoitoon on järkevää harkita uudelleen. Hyvä esimerkki tästä on turvemaiden käsittely, sillä lähivuosina huomattava määrä ojitusalueita varttuu uudistamisikään. Pari viikkoa sitten Lapin metsätalouspäivillä Metsäntutkimuslaitoksen suotutkijat esittelivät uusia tutkimustuloksia. Niiden mukaan Pohjois-Suomen oloissa luontainen uudistaminen voi turvemailla onnistua luultua paremmin. Myös kunnostusojituksesta on saatu uutta tietoa. Ojien avaaminen ei aina ole tarpeen lainkaan. Usein kevyt sammalen poisto riittää. Vuoden alusta voimaan tullut metsälaki henkii niin ikään uudenlaista talousajattelua. Heikkotuottoiset ojitusalueet voi nyt hakata ilman uudistamisvelvoitetta. Riittää, kun jättää maisemapuita sen verran, että 4 2343_.indd 4 MAKASIINI 2 • 2014 AD Anna Back p. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Toimittajat [email protected] kansainvälinen väljä metsän määritelmä täyttyy. Metsän uudistamiskypsyyttä laki ei enää määrittele lainkaan. Risukoksi ryöstäytyneen taimikon voi halutessaan hakkauttaa kokonaan energiapuuksi. Kustannuksia säästyy, jos myrskytuhoja korjaamaan tullut kone saman tien hakkaa vähän enemmän, ja lopputuloksena on järkevän kokoinen kuvio. Myös maanmuokkauksen tarpeen voi kukin itse harkita, laki ei enää siihen velvoita. Kaikkia uuden metsälain tarjoamia mahdollisuuksia metsien hoitoon ei vielä tunneta kovin hyvin. Toivottavasti jo pian tutkimusten tuloksista saadaan käytännön neuvoja. Niitä tarvitaan myös muuhun tarkan euron metsänhoitoon. Esimerkiksi turvemaita on monenlaisia. On tarpeen osata tunnistaa, missä kaivataan järeitä toimia ja missä taas kannattaa tehdä toisin. Tämän numeron teemana on kohta kaksi kuukautta voimassa ollut metsälaki. Toimittaja Mikko Häyrynen avaa artikkelissaan pykälien sisältöä. Metsää ei edelleenkään saa hävittää, mutta muuten laki sallii paljon uutta. Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 040 516 4000 Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315 49 870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: [email protected] MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 315 49 841 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315 49 849 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 [email protected] ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315 49 840 Katja Raninen p. 09 315 49 842 Ansa Seppälä p. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 09 315 49 844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Painopaikka Paperit 0355-0893 Makasiinin levikki: 36 084 (lt/12) Forssa Print 2013 G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 Kannen kuva Seppo samuli 21.2.2014 18.38 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Helmikuussa ä ky ny t riä on n issa. e e t a n arv lve Tänä ta n usein ja jopa p n 5. uu va a ik tt u lm d e h h ila arven p ri e tsästä e te esta m Löysin is la ta n u tak i yksitpäivä sa . Kuvaan pääty istoi a s pa Huittisis rikukko, johon staa e e t valo koro n u täinen m a a is linnu Kaun aurinko. oivun ja tumman nk kuuraise a. ro e ä ll li vä aari ssi Kuva Ju 2344_.indd 5 s Murto 21.2.2014 18.38 METSÄNOMISTAJA TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Tekniikka avuksi Metsää kannattaa omistaa, vaikkei raivaussahaan ehtisi itse tarttua, tietävät kaupunkilaisveljekset Mikko ja Matti Pohjola. He ovat etämetsänomistajia jo neljännessä polvessa. 6 2352_.indd 6 MAKASIINI 2 • 2014 21.2.2014 18.50 MAKASIINI 2 • 2014 2352_.indd 7 7 21.2.2014 18.50 P uheensorina kaikuu katossa. Kahvikupit kilisevät. Helsinkiläisen kahvilan ikkunapöydässä istuvat metsänomistajaveljekset Mikko ja Matti Pohjola. He katsovat metsäsuunnitelmaa kannettavalta tietokoneeltaan. Helsingissä asuvalla Matilla ja Turusta veljensä luokse kylään tulleella Mikolla on metsätilalle matkaa. Metsät sijaitsevat Hankasalmella Keski-Suomessa. Tietokoneiden, tablettien ja kännyköi- jaossa sukupolven yli. Veljekset ovat harvinaisuus metsänomistajien keskuudessa: he ovat etämetsänomistajia neljännessä polvessa. Heidän suvultaan puuttuu perinteinen maanviljelijä-metsänomistajatausta. Metsien tarina alkoi vuonna 1928. Veljesten isän isoisä Emil Kumpulainen oli tuolloin piiriesimiehenä metsäyhtiö Wilh. Schaumanilla. Kun metsäyhtiöt ja sahat velvoitettiin myymään metsiään, ”Lähdemme siitä, että metsätalous on kannattavaa myös täysin ulkopuolisella teetettynä” den avulla tiluksia voi onneksi hoitaa pitkänkin välimatkan päästä. ”Vaikka metsäalalla tuodaan paljon esille käytännön tekemistä, meille metsän omistaminen on enemmän omaisuuden hallintaa. Tärkeimmässä roolissa ovat tiedon käyttö, teknologiatyökalut ja nettiyhteys”, Mikko Pohjola kertoo. Metsätöitä 37-vuotias Mikko ja 32-vuotias Matti tekevät mahdollisuuksien mukaan. Suurin osa metsänhoidosta teetetään ulkopuolisella, omalle työlle lasketaan aina vaihtoehtoiskustannus. Pohdittavana on, mitä muuta metsässä käytetyllä ajalla olisi saatu aikaan. Tosin aivan puhtaasti rahassa veljekset eivät metsän omistusta arvota: se on myös kivaa. He nauttivat raivaussahan huudattamisesta, kun aikaa vain on. Etäomistusta vuodesta 1928 Mikko ja Matti tulivat metsänomistajiksi vuonna 2003 yhdessä vanhimman veljensä Sampo Pohjolan kanssa. Tuolloin heidän isotätinsä kuoli ja veljesten isä Markku Pohjola siirsi metsät perinnön- 8 2352_.indd 8 myös isän isoisä päätti lunastaa omansa. Hän osti nimiinsä kahdeksankymmentä hehtaaria metsämaata. Myöhemmin sotien jälkeiset maan luovutukset hieman verottivat pinta-alaa. Kun tila siirtyi veljesten haltuun, se kattoi runsaat kuusikymmentä hehtaaria. Veljekset varttuivat Espoossa kaukana suvun metsistä, mutta välimatkasta huolimatta he ovat harjoitelleet tulevaa varten koko ikänsä. ”Olemme aina kokeneet olevamme metsänomistajia, koska meillä on siellä mökki ja olemme olleet isän mukana hoitamassa metsiä”, Matti Pohjola kertoo. Kannattavaa teetettynäkin Metsien siirryttyä veljesten nimiin he miettivät porukalla jatkoa ja päättivät kasvattaa metsäomaisuutta. 2000-luvun miehet ovat silmäilleet aktiivisesti myynti-ilmoituksia. Sopivia tiloja on etsitty sadan kilometrin säteellä suvun kantatilasta. Laskentaohjelmat ja tietokone ovat olleet korvaamaton apu niin tilakaupoilla kuin metsien hoidossakin. Veljekset laskevat tuotot metsäntutkimuslaitoksen Motti-ohjelmistolla. Myös Pellervon taloustutkimuksen talouslaskuri on tullut tutuksi. Lupaavien tilojen tiedot avataan kuvio kuviolta Excel-laskentaohjelmiston avulla. ”Meidän tuotto-odotus on neljästä kuuteen prosenttia. Lähdemme siitä, että metsätalous on kannattavaa myös täysin ulkopuolisella teetettynä”, Mikko Pohjola sanoo. Metsäsijoitusten kannattavuu- Hankasalmi MAKASIINI 2 • 2014 21.2.2014 18.50 den ja tuottojen laskeminen ja vertailu on veljeksille jo koulutuksenkin puolesta luontevaa. Mikko on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta ja väitellyt viime syksynä. Matilla on tutkinto Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketalouden linjalta, kevään aikana tarkoitus on viimeistellä gradu Jyväskylän kauppakorkeakouluun. Omasta osaamisesta huolimatta mielipidettä kysytään myös asiantuntijalta, kun mielenkiintoinen tila osuu kohdalle. ”Meillä on tuttuja, jotka ovat arvioineet metsäkiinteistöjä pidempään. Peilaamme tarvittaessa omia näkemyksiämme heidän arvioihinsa”, Mikko Pohjola kertoo. Runsaassa kymmenessä vuodessa veljesten metsien pinta-ala on kasvanut alle sadasta hehtaarista neljäänsataan. Yhtä tilaa lukuun ottamatta metsät sijaitsevat Hankasalmella lähellä veljesten isän suvun synnyinseutuja. Yhteismetsä hyvä ratkaisu Metsäalan karttuessa veljekset al- koivat pohtia yhtymää parempaa yhteisomistusmuotoa metsilleen. Vuonna 2010 he päättivät perustaa Rangunkorven yhteismetsän. Nimi juontaa juurensa isän isoisän aikanaan ostamasta tilasta. ”Katsoimme, että kokonaisuuden säilymisen kannalta yhteismetsä oli meille paras vaihtoehto. Nyt ei tarvitse pelätä, että metsätila pirstoutuisi perinnönjakojen myötä”, Matti Pohjola sanoo. Veljesten lisäksi myös heidän isänsä on yhteismetsän osakas. Lain mukaan yhteismetsällä Veljekset Matti (vas.) ja Mikko Pohjola hoitavat metsiänsä tietokoneiden, kännyköiden ja nettiyhteyden avulla vaikka ydinkeskustan kahvilasta. MAKASIINI 2 • 2014 2352_.indd 9 9 21.2.2014 18.50 ”Nyt ei tarvitse pelätä, että metsätila pirstoutuisi perinnönjakojen myötä” tulee olla joko useammasta osakkaasta koostuva hoitokunta tai vaihtoehtoisesti toimitsija ja varamies pyörittämässä käytännön toimintaa. Rangunkorvessa toimitsijan virkaa hoitaa veljesten isä ja varatoimitsijaksi on nimitetty Matti. Tehtävänjako on tosin vain muodollinen, sillä metsiä hoidetaan yhdessä. Vähintään kerran vuoteen osakkaat kokoontuvat perheineen istuttamaan tai raivaamaan. Vanhimman veljen lähes täysikäiset pojat ovat jopa hoitaneet metsiä kesätyönään. Yksi kesän merkeistä on se, että veljesten eläkkeelle jäänyt isä siirtää kirjansa 2352_.indd 10 kesäkuukausiksi suvun mökille ja suuntaa metsään. Ei kaikkea samalta luukulta Aikaisemmin Pohjoloiden suvussa oli tapana turvautua niin puukaupassa kuin metsätöissäkin UPM:n puoleen. Yhtiö oli luonteva kumppani, sillä olihan metsien alkuperäinen omistaja ollut Schaumanin mies. Oy Wilh. Schauman ab fuusioitui Kymmene Oy:n kanssa ja päätyi lopulta UPM-Kymmenelle. Veljeksistä kaikkien metsäpalveluiden hakeminen samalta luukulta ei enää tuntunut nykyajalta. He halusivat kilpailuttaa pal- veluiden tarjoajat ja punnita vaihtoehtoja. Puhelin, tietokone ja internet-yhteys säästävät lukuisilta ajomatkoilta kaupungin ja metsätilan välillä. Veljekset etsivät metsätöiden osaajia pääasiassa verkosta. Kun sopiva tekijä löytyy, monesti puhelinsoitto ja sähköposti riittävät. Tarvittaessa käydään paikan päällä sopimassa työn yksityiskohdista ja tarkastamassa työnjälki. Viimeisen vuosikymmenen ajan metsäasioita on hoidettu niin yhtiöiden, yksityisten yrittäjien kuin metsänhoitoyhdistyksenkin kanssa. Tähän asti veljekset ovat kuuluneet yhdistykseen, mutta myös tähän tulee todennäköisesti muutos ensi vuoden alussa. Vuoden vaihteessa metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ja eroaminen yhdistyksestä käy nykyistä helpommin. ”Olemme aika varmoja siitä, että emme enää maksa jäsenmaksua emmekä kuulu yhdistykseen. Ostamme palveluita parhaalta tarjoajalta – oli se sitten mikä hyvänsä”, Mikko Pohjola kertoo. Veljesten tietämys metsistä on karttunut itse tekemällä ja tietoa etsimällä, seminaareja kuuntelemalla sekä pääkaupunkiseudun metsänomistajien yhdistyksen PKMO:n retkillä. 21.2.2014 18.50 Tämän päivän metsäpalvelua Kun on työ, perhe ja välimatkaa metsän ja kodin välillä useampi sata kilometriä, metsätöissä on apu tarpeen. Osaajien löytäminen metsätilan töihin ei aina ole helppo tehtävä. Tämän saivat huomata Mikko ja Matti Pohjola. ”Paikallisia tekijöitä ei vain löytynyt mistään Googlesta”, Matti Pohjola muistelee. Veljesten onneksi heidän isänisänsä oli rakentanut metsien läheisyyteen Hankasalmelle mökin 1960-luvulla. Vuosien varrella tutuksi tulleet paikalliset osasivat ohjata, kenen puoleen metsätöissä kannattaa kääntyä. Apu löytyi 2352_.indd 11 Veljesten kehittämä Metsätie.fi -verkkosivusto auttaa metsänomistajia löytämään tekijät tilojensa töille. mökin viereiseltä maatilalta. Naapuritilan isäntä huudattaa tarvittaessa raivaussahaa ja osaa suositella muitakin tekijöitä. Veljeksiä kuitenkin arvelutti, miten heidän lapsensa ja lastensa lapset tulevat löytämään metsätöihin tekijät, kun sidos metsäpaikkakuntaan muuttuu kaukaisemmaksi. Mikko ja Matti Pohjola ryhtyivät tuumasta toimeen. He kehittivät verkkosivuston Metsätie.fi. Viime vuonna julkistettu verkkosivusto auttaa metsänomistajia löytämään palveluntarjoajia metsätilansa läheisyydestä. Riittää, kun merkit- see karttaan metsätilan sijainnin ja kertoo, minkälaista metsänhoitotyötä on vailla. Sopivan tekijän työlle voi löytää vaikka kahvilassa istuen kahvia nautiskellen. ”Vanha malli on ollut, että metsäpalvelun tarjoaja olettaa metsänomistajan tulevan metsään. Meidän kaltaisille kiireisille ja kaukana metsistään asuville kaupunkilaismetsänomistajille verkosta löytyvä palvelu on nykyaikaa”, Mikko Pohjola sanoo. Verkkosivusto työllistää veljekset täyspäiväisesti. Suunnitteilla on esimerkiksi yhteistarjouspyynnöt mahdollistava metsänhoito- töiden välityspalvelu. Sen avulla pienempienkin tilojen kannattavuutta saadaan parannettua. Jatkossa myös puukauppakumppani voi löytyä veljesten pyörittämän sivuston kautta. Laatuakaan ei ole unohdettu. Kukin käyttäjä saa antaa verkkosivuilla arvion saamastaan palvelusta samaan tapaan kuin esimerkiksi hotellihuoneita välittävillä sivustoilla. ”Käytämme itsekin palvelua, ja kehitämme sitä sen mukaan, kun saamme markkinoilta vihiä millaista palvelua kaivataan”, veljekset kertovat. 21.2.2014 18.50
© Copyright 2024