Kasvun ajurit 6 - Elinkeinoelämän keskusliitto

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki • Puhelin 09 420 20
Faksi 09 4202 2299 • www.ek.fi
Julkaisu internetissä:
www.ek.fi/julkaisut
www.ey.com/fi
Lisätietoja:
Asiantuntija
Kimmo Hyrsky
Puh. 09 4202 2520
[email protected]
Asiantuntija
Jari Huovinen
Puh. 09 4202 2810
[email protected]
Julkaisun toimitus: Hannele Mayer-Pirttijärvi, EK
Ulkoasu: Arja Nyholm, Jumo Oy
EK, huhtikuu 2010
Kasvun ajurit 6
Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet
– Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu
Kasvun ajurit 6
Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet
– Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu
Sisältö
Tiivistelmä 3
1. Johdanto 5
1.1 PK-yritysten kansainvälistymisen nykytila, haasteet ja mahdollisuudet 5
1.2 Selvityksen viitekehys 5
1.3 Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma 7
2. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja -yrittäjyyttä 8
2.1 Yrityspolitiikan haasteena kasvun edistäminen yritysten elinkaarella 8
2.2 Kasvuyritysten määrä lisääntyi ennen talouskriisiä 9
3. PK-yritysten kansainvälistymisen lähtökohdat ja tilannekuva 11
3.1 Kansainvälistyminen PK-yritysten kasvun ajurina 11
3.1.1 Kansainvälistyminen 11
3.1.2 Suomalaisten yritysten vientitoiminta 11
3.1.3 Kansainvälistymisen reitit 12
3.1.4 Kansainvälistymisen ajureista ja esteistä 13
4. Strateginen kehittämisote, asiakaslähtöisyys ja markkinatuntemus menestystekijöinä 15
4.1 Kansainvälistyminen yleistyy ja monipuolistuu kasvun myötä 15
4.2 Kansainvälistymisen nykytilanne ja yleisimmät toimintamuodot 15
4.2.1 Nykytilanne 15
4.2.2 Toimintamuodot 16
4.3 Kansainvälistymispalvelut yritysten tukena 17
4.3.1 Palvelujen käyttö 17
4.3.2 Rahoituspalvelut 18
4.3.3 Neuvontapalvelut 20
4.3.4 Koulutuspalvelut 20
4.4 Yritysten menestystekijät ja suurimmat esteet kohdemarkkinoilla 21
5. Johtopäätökset – Asiakaslähtöisempää otetta yritysten strategioihin ja kansainvälistymispalveluihin 25
5.1. Miten voidaan lisätä ja tehostaa PK-yritysten kansainvälistymistä? 25
5.1.1 Esimerkkejä hyvistä toimintatavoista 26
5.1.2 Kansainvälistymispalvelujen uudistaminen ajankohtaista 26
5.1.3 Lopuksi 27
Kirjallisuutta 28
2 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
Tiivistelmä
Suomi elää viennistä. Taantuman myötä vienti on osin
romahtanut, ja yritysten täytyy etsiä nyt uusia markkinoita ja asiakkaita tilanteen korjaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. Kasvuyrityksillä on tässä merkittävä
rooli suurempien yritysten heikenneen tilanteen paikkaajina.
Myös PK-yritysten tulee aktivoitua kehittämään
vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksiaan, jotta ne pääsevät nousun alkaessa heti ensimmäisten joukossa kiinni elpyviin markkinoihin.
Tämä selvitys kartoitti Elinkeinoelämän keskusliiton
jäsenyritysten sekä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailuun osallistuneiden yritysten kansainvälistymisen
menestystekijöitä, kehittämiskohteita ja esteitä. Lisäksi
tarkasteltiin yritysten kansainvälistymispalvelujen tarjontaa, toimivuutta ja uudistamistarpeita.
Kansainväliseen kasvuun tähtäävät yritykset
hyödyntävät erilaisia kilpailuetuja ja
liiketoimintamalleja.
Selvityksessä käytetään viitekehystä, jossa kansainvälistyminen nähdään tiettyjen liiketoiminnan ympäristötekijöiden, yrityksen ominaisuuksien sekä kansainvälistymistä tukevan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman
seurauksena. Mallin mukaan edellä mainitut tekijät vaikuttavat siihen, millä tavoin, millaisilla tuotteilla ja miten nopeasti kansainvälistyminen toteutetaan, millaisille
markkinoille tähdätään ja kuinka niillä menestytään.
Aiempien tutkimustulosten perusteella tiedetään,
että kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä on tyypillisesti ainakin kolmenlaisia: 1) vaiheittain kansainvälistyviä, 2) jo syntyessään kansainvälisiä ja 3) yritysjärjestelyin kansainvälistyneitä. Teknologisia ja muita uusia
innovaatioita kaupallistavien ”born global” -yritysten
ohella on siis otettava huomioon muun muassa teollisissa verkostoissa kasvavat sekä osaamisintensiivisiä
palvelukonsepteja hyödyntävät yritykset.
Kansainvälinen menestys edellyttää
strategista otetta ja markkinaosaamista.
PK-yritykset olivat jaettavissa kolmeen ryhmään raportoimiensa menestystekijöiden perusteella: markkinaosaajiin, tuotanto-osaajiin ja verkosto-osaajiin.
Markkinaosaajat luottavat kansainvälistymisessään
erityisesti asiakassuhteiden hallintaan, markkinointiosaamiseen, kohdemarkkinoiden tuntemukseen ja
viestintäosaamiseen. Tuotanto-osaajat pitävät tuotantoteknologian edistyksellisyyttä, tuotevalikoiman monipuolisuutta ja tuotteisiin liittyviä muita ominaisuuksia
kansainvälisen menestyksen takeina. Verkosto-osaajat
puolestaan muodostavat mielellään kontakteja messuilla
ja asiakastapaamisissa sekä pitävät jakeluverkoston hallintaa ja yrityksen imagoa tärkeinä menestymisessä.
Nämä kansainvälistymistyypit olivat tunnistettavissa
myös kasvuyritysaineistosta. Sieltä nousi esiin vielä
yksi uusi ryhmä, joka korosti erityisesti strategista suunnittelua ja johtamista sekä johtoryhmän kansainvälistä
osaamista ja kokemusta. Tätä ryhmää voitaisiin kutsua
strategiaosaajiksi, jotka katsovat asioita kokonaisvaltaisemmin sekä markkinoiden, tuotannon että verkostojen
näkökulmista.
Kasvun esteistä suurimmat liittyivät kansainväliseen
markkinointiin sekä sopivien jakelukanavien ja asiakkaiden löytämiseen. Kasvuyritysten kansainvälistymistä
estävät lisäksi tuotteisiin liittyvät tiukat määräykset ja
standardit sekä kohdemarkkinoiden erilainen lainsäädäntö. Tätä selittänee se, että monet kasvuyrityksistä
vievät tuotteitaan ja palvelujaan uusille kasvumarkkinoille, kuten Venäjälle ja Aasian maihin, joissa esimerkiksi byrokraattisuus tullauskäytännöissä on tunnettu
tosiasia.
Kansainvälistymispalvelut saivat
suhteellisen hyvät arviot.
Kansainvälistymispalvelut jaettiin tässä selvityksessä
kolmeen ryhmään: rahoitus-, neuvonta- ja koulutuspalveluihin.
Kansainvälistyneissä yrityksissä palvelut tunnettiin
varsin hyvin ja niitä oli riittävästi tarjolla. Jonkin verran
kehittämistä vaikuttaisi olevan yrityskohtaisten tarpeiden ja palvelutarjonnan yhdistämisessä. Kansainvälistyneistä PK-yrityksistä 33 prosenttia ja kasvuyrityksistä
34 prosenttia piti palvelutarjontaa hyvin yrityksen tarpeita vastaavana.
Yritysten strategioihin ja kansainvälistymispalveluihin tarvitaan lisää asiakaslähtöisyyttä.
Yritysten kansainvälinen kasvu – erityisesti pääseminen
kiinni taantuman jälkeiseen markkinoiden elpymiseen
ensimmäisten joukossa – edellyttää monipuolista osaamisen ja kilpailuetujen hyödyntämistä.
Suomessa teknologiapohja ja yhä useammin liike-
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 3
toimintaosaaminen ovat kohdallaan, mutta asiakasnäkökulmassa ja verkostojen punomisessa kohdemarkkinoilla on parannettavaa. On mietittävä tarkemmin, mitä
ihmiset ja yritykset odottavat, mitä tarpeita ja haluja on
olemassa ja mentävä lähelle asiakasta. Yritysten pääseminen muiden maiden markkinoille on keskeistä. Tarvitaan parempaa markkinatuntemusta, aitoja kumppanuuksia ja aktiivista läsnäoloa ulkomaan markkinoilla.
Kansainvälistymisen edistämistoimintojen yksi merkittävä haaste Suomessa on, että erilaisen ”profiilin”
omaavat yritykset tarvitsevat niille räätälöityjä elinkeinopoliittisia edistämistoimia. Haastetta lisää, että vastaisuudessa kansainvälistyvien yritysten joukko ja toimi-
4 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
alakirjo sekä toisaalta kohdemarkkinat ja yritysyhteistyön muodot laajenevat ja monipuolistuvat entisestään.
Yritysten kansainvälisen verkostoitumisen edistäminen
ja siihen liittyvän osaamisen kokonaisvaltainen kehittäminen on erittäin tärkeää.
Suomalainen yritysten kansainvälistymistä edistävä
järjestelmä on kattava, mutta PK-yritysten näkökulmasta osin sirpaleinen. Neuvonta- ja muita palveluja tulisi
räätälöidä asiakaslähtöisemmiksi, jotta ne sopeutuisivat
joustavasti talouden ja markkinoiden nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Myös viennin rahoitusmahdollisuuksia
tulisi laajentaa.
1. Johdanto
1.1 PK-yritysten kansainvälistymisen nykytila,
haasteet ja mahdollisuudet
Kasvuyritysten merkitys kansantaloudelle ja koko
yhteiskunnalle tiedostetaan hyvin. Yritysten kasvuun
kannustaminen on vahvasti esillä Matti Vanhasen toisen
hallituksen ohjelmassa. Käytännössä se näkyy muun muassa kansallisen innovaatiostrategian painotuksissa sekä
työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) koordinoiman kasvuja omistajayrittäjyyden ohjausryhmän aktiivisena työnä.
Kasvuyrittäjyys yhdistetään tuottavuuteen, talouden
kehittymiseen ja uusiutumiseen sekä innovaatiotoimintaan. Kasvuyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja kansakunnan hyvinvoinnin luojia.
Myös Euroopan komissio korostaa kasvuyrittäjyyttä muun muassa Lissabonin strategiaan sisällytetyssä
Small Business Act -ohjelmassa. Komissio rohkaisee
jäsenmaitaan hakemaan yritysten kasvulla lisää dynamiikkaa Euroopan talouteen sekä entistä laadukkaampia
työpaikkoja.
Tämän selvityksen ovat laatineet Elinkeinoelämän
keskusliitto EK sekä liikkeenjohdon ja taloushallinnon
asiantuntijaorganisaatio Ernst & Young. Yhteistyö liittyy vuosittain järjestettävään Ernst & Young Entrepreneur of the Year -kilpailuun.
Aiemmissa selvityksissä on tarkasteltu 1) kasvuyritysten ja kasvuyrittäjien ominaispiirteitä ja verrattu niitä
niin sanottuihin keskivertoyrityksiin ja -yrittäjiin, 2)
kasvuyrittäjyyden jatkuvuutta ja kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksia, 3) kasvuyritysten ja muiden yritysten
palkitsemisjärjestelmiä sekä niiden yhteyttä yritysten
kasvuun ja liiketoiminnan tuottavuuteen, 4) kasvuyritysten ja PK-yritysten rahoituksen saatavuutta ja kasvun
edellyttämää rahoitusosaamista sekä 5) hallitustyöskentelyä kasvu- ja PK-yrityksissä.
EK:n ja Ernst & Youngin yhteistyön tarkoituksena
on lisätä päätöksentekijöiden ja yrittäjien tietämystä
kasvuyrittäjyydestä Suomessa, nostaa yrittäjyyden
yleistä arvostusta, tuoda esille kasvuyrityksien hyödyntämiä hyviä käytäntöjä sekä edistää PK-yritysten
rohkeaa, pitkäjänteistä ja työllistävää kasvua Suomessa.
Kasvuyritykset ovat monessa suhteessa edelläkävijöitä,
joten on tärkeä tutkia niitä ja ottaa oppia niiden toimintatavoista.
1.2 Selvityksen viitekehys
Suomi elää viennistä. Taantuman myötä vienti romahti
osin ja yritysten täytyy etsiä nyt uusia markkinoita ja
asiakkaita tilanteen korjaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. PK-yrityksillä on merkittävä rooli heikenneen
tilanteen paikkaajina. Yritysten tulee aktivoitua sekä parantaa vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksiaan, jotta ne
ovat hyvässä iskussa heti nousun alkaessa.
Tämän selvityksen keskeisinä tavoitteina ovat:
• etsiä keinoja ja kilpailukykytekijöitä, joilla
kasvuyritykset ja PK-yritykset voivat löytää uusia
ulkomaisia asiakkaita tuotteilleen ja palveluilleen
• kuvata nykyisiä yrityksille suunnattuja
kansainvälistymispalveluja ja tunnistaa
kehittämistä vaativat kohteet sekä toimivimmat
ratkaisut sekä
• etsiä hyviä käytäntöjä, joilla suoraa vientiä
tekevien kasvu- ja PK-yritysten lukumäärää
voidaan lisätä tai vientitoiminnan intensiteettiä
laajentaa.
Yritysten kansainvälistymistä on tutkittu aikaisemmin muun muassa talous-, verkosto- ja resurssiteorioiden näkökulmista. Joissakin tutkimuksissa yritysten on
arveltu pysyvän kotimarkkinoilla mahdollisimman pitkään. Tällöin kansainvälistyminen tulee ajankohtaiseksi
vasta, kun siitä on odotettavissa enemmän taloudellisia
voittoja tai vähemmän kustannuksia kuin toiminnasta
pelkästään kotimaassa. (Graves ja Thomas, 2008;
Ruzzier ym., 2006.)
Toisaalta monet pelkästään kotimarkkinoilla toimivat yritykset eivät koe kansainvälistymistä houkuttelevana vaihtoehtona, vaikka se ei sisältäisikään suuria
riskejä tai vaatisi sellaista kyvykkyyttä, jota yrityksistä
ei jo löytyisi (Kuuluvainen ja Paavilainen-Mäntymäki
2009).
Yritykset eivät toimi tyhjiössä, vaan ovat osa yksilöiden ja yritysten muodostamia sosiaalisia verkostoja.
Monet yritykset suuntaavat usein ulkomaille toisten
verkostoon kuuluvien yritysten vanavedessä. Tällainen
tilanne on tyypillinen esimerkiksi teollisuuden alihankintaverkostoissa. Kansainvälisillä markkinoilla menestyminen taas edellyttää, että yritykset omistavat tai
pääsevät käsiksi resursseihin, jotka ovat jollakin tapaa
ainutlaatuisia ja auttavat tuottamaan merkittävää lisäarvoa asiakkaille. (Graves ja Thomas, 2008; Ruzzier ym.,
2006.)
Verkostomainen toimintamalli antaa siis yrityksille
kilpailuetua kansainvälisessä kilpailussa. Yrityksille,
joilla on merkittävää osaamista ja riittävän suuri koko
kokonaisvaltaisten ratkaisujen tarjoamiseksi, verkostoi-
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 5
tuminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti on merkittävä kilpailuetu niin tuotannontekijöiden kuin jakelun
optimoinnissa.
Organisaatioiden väliset verkostot pohjautuvat ihmisten välisiin suhteisiin. On luonnollista, että jotkut
yritysjohtajat osaavat yhteistyön organisoinnin ja hyvien kumppaneiden etsimisen paremmin kuin toiset.
Erityisesti tämä korostuu PK-yrityksissä: johtajan tai
yrittäjän persoonallisuus voi nousta suureen rooliin
liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä ja hyödyntämisessä. Hyvistä ja laajoista sosiaalisista verkostoista
voi olla apua esimerkiksi yrittäjän etsiessä rahoittajia
liiketoiminnalleen (Birley ym. 1991; Hall 1993; Shaw
1998).
Verkostoitunut toimintamalli antaa yrityksen hyödynnettäväksi huomattavasti laajemman osaamispohjan, auttaa kehittämään tarjontaa, luo joustavuutta ja
kustannustehokkuutta tuotantorakenteisiin sekä avaa
uusia kanavia asiakaskontakteihin. PK-yrityksille, joiden tarjonta koostuu kokonaisratkaisun osatekijöistä,
verkostoitunut toimintatapa avaa mahdollisuuden osallistua laajempien toimitusten arvoketjuihin ja laventaa
hyödynnettävää osaamisperustaa sekä potentiaalista
asiakaskuntaa.
Tässä selvityksessä hyödynnetään Ruzzierin ym.
(2006) kehittämää viitekehystä, jossa kansainvälistyminen nähdään tiettyjen liiketoiminnan ympäristötekijöiden, yrityksen ominaisuuksien sekä kansainvälistymistä
tukevan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman seurauksena. Mallin mukaan yksilöiden ja yritysten ominaisuudet
sekä liiketoiminnan ympäristötekijät vaikuttavat siihen,
millä tavoin, millaisilla tuotteilla ja miten nopeasti kansainvälistyminen toteutetaan sekä millaisille markkinoille tähdätään ja kuinka niillä menestytään.
Esimerkiksi ilmastonmuutos on antanut vauhtia ympäristöteknologian kehittämiselle. Ympäristöteknologia
on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista toimialoista
ja alan yrityksillä riittää kysyntää maailmanlaajuisesti.
Sekään ei silti tee yrityksestä automaattisesti kansainvälistä, jos yritykseltä puuttuu ulkomaankaupassa
tarvittavaa osaamista. Käytännössä erityisesti yrittäjä
tai yrittäjät ovatkin keskeisessä roolissa PK-yritysten
kansainvälistymisessä. Jos yrittäjällä ei ole halua ja/tai
kykyä kansainvälistyä, muista tilannetekijöistä ei ole
tämän puutteen paikkaajiksi.
Kuvassa 1 esitetään selvityksen teoreettinen viitekehys.
Tämän selvityksen ovat laatineet asiantuntijat Jari
Huovinen, Kimmo Hyrsky, Severi Keinälä ja Juhapekka Suutarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta.
Kiitokset Turun kauppakorkeakolun tutkijalle Arto
Kuuluvaiselle hyödyllisistä kommenteista käsikirjoitukseen. Kiitokset myös EK:n viestinnän Hannele MayerPirttijärvelle julkaisun toimittamisesta ja Jumo Oy:n
Arja Nyholmille julkaisun taitosta. Ernst & Youngilla
hankkeen koordinaattorina on toiminut projektipäällikkö Laura Uuttu-Deschryvere.
Kuva 1. PK-yritysten kansainvälistymisessä vaikuttavat tilannetekijät
YRITTÄJÄ/JOHTAJA
Kansainvälistymistä
edistävä inhimillinen ja
sosiaalinen pääoma
YRITYS
Yrityksen toimiala,
koko ja liikevaihto
KANSAINVÄLISTYMINEN
Toimintatapa
Markkinat
Aika
Tuote/palvelu
Menestyminen
YRITYKSEN SUORIUTUMINEN
Liikevaihdon kasvu
Kannattavuus
YMPÄRISTÖTEKIJÄT
Kotimainen ja kansainvälinen
toimintaympäristö
Lähde: Ruzzier ym., 2006, mukaillen
6 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
1.3 Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma
Selvityksessä hyödynnettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Ensisijaisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka kohdistettiin Ernst
& Youngin Entrepreneur of the Year -kilpailuun osallistuneille yrityksille (kilpailussa vuosina 2003–2009) ja
EK:n jäsenyrityksille 1.
Kvantitatiivisesta aineistosta muodostunutta kuvaa
tarkennettiin yrityshaastatteluilla. Lisäksi käytiin taustoittavia keskusteluja muutamien TEM:n hallinnonalan
virkamiesten ja kansainvälistymissiantuntijoiden kanssa
sekä eri alueiden yliopistojen ja kauppakorkeakoulujen
yrittäjyystutkijoiden ja -professorien kanssa.
Kasvuyrittäjyyskilpailussa yrityksiltä edellytetään
vähintään 5 miljoonan euron liikevaihtoa ja 10 työntekijää. Nämä sulkevat kaikkein pienimmät yritykset pois.
Toisaalta liikevaihdon vuotuiselle kasvulle ei ole asetettu tiukkaa vähimmäismäärää. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi yritysten arviointi pohjautuu ehdokkaiden
henkilökohtaisiin haastatteluihin, joissa kartoitettiin
laajasti yrittäjyyden eri osa-alueita.
Joka tapauksessa kasvuyrityskilpailuun osallistuneet
yritykset ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin PKyritykset keskimäärin. Selvitykseen osallistui yhteensä
70 kasvuyritystä, joista pieniä (alle 50 työntekijää) oli
noin 41 prosenttia, keskisuuria (50–249 työntekijää) 40
prosenttia ja suuryityksiä (vähintään 250 työntekijää)
noin 19 prosenttia.
EK:n jäsenistä kyselyyn vastasi yhteensä 555 PKyritystä ja 63 suuryritystä. Kasvuyritysaineiston ja EK:n
jäsenaineiston vertailtavuuden parantamiseksi alle 5
henkilöä työllistävät yritykset rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. PK-yritysaineistossa keskisuuret yritykset
olivat yliedustettuina ja pienyritykset aliedustettuina,
joten vastaukset painotettiin vastaamaan rakenteeltaan
kohderyhmää (5–249 henkilöä työllistävät yritykset pl.
maa-, metsä- ja kalatalous). Painotetussa aineistossa
mikroyritykset edustivat 51 prosenttia, pienyritykset
42 prosenttia ja keskisuuret yritykset 7 prosenttia vastaajista.
Kuvassa 2 esitetään vertailuaineistona käytetyn
PK-yritysaineiston jakauma.
Raportin kakkosluvussa käydään lyhyesti läpi kasvuyrittäjyyden merkitystä ja näkymiä Suomessa. Kolmannessa luvussa esitellään erilaisia kansainvälistymisen
polkuja sekä tarkastellaan yritysten vientitoimintaa ja
sen kehittymistä viimeisten vuosien aikana. Neljännessä
luvussa raportoidaan kyselyn keskeisiä tuloksia ja viidennessä vedetään yhteen selvityksen johtopäätökset.
Kuva 2. Selvityksen aineisto
Verrokkiyritykset
Alkuperäinen aineisto
(555 yritystä)
5–49
työntekijää
Kasvuyritykset
Painotettu aineisto
(34 858 yritystä)
Koko aineisto
(70 yritystä)
41 %
62 %
93 %
40 %
50–250
työntekijää
38 %
7%
19 %
250–
työntekijää
1 Tässä selvityksessä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailuun osallistuneista yrityksistä käytetään nimitystä kasvuyritykset ja EK:n jäsenyrityksistä termejä
PK-yritykset ja suuryritykset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kasvuyritysten joukossa voisi olla erikokoisia EK:n jäsenyrityksiä tai vertailuyritysten
keskuudessa kasvuyrityksiä.
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 7
2. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä
ja -yrittäjyyttä
Suomalaisten yritysten kansainvälinen kasvu – erityisesti pääseminen kiinni taantuman jälkeiseen markkinoiden elpymiseen ensimmäisten joukossa – edellyttää
monipuolista osaamisen ja kilpailuetujen hyödyntämistä. Kiristyvän kilpailun asettamat tuottavuusvaatimukset ja muut globaalin toimintaympäristön muutokset
lisäävät liiketoiminta-, asiakas- ja teknologiaosaamisen
yhteensovittamisen ja kansainvälisten verkostojen hyödyntämisen merkitystä yritysten kilpailuetujen lähteenä.
2.1 Yrityspolitiikan haasteena kasvun
edistäminen yritysten elinkaarella
Yrityspolitiikan haasteena on uusien innovatiivisten
yritysten edistäminen. Toinen suuri haaste on aktivoida
maltillisesti kasvavien ja muiden varttuneempien potentiaalisten kasvuyritysten ja perheyritysten kehitystoimintaa, uusiutumista ja innovointia.
Suomessa oli Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan ennätyksellisesti reilut 262 000 yritystä (pl. alkutuotanto) vuoden 2008 lopussa. Tärkeämpää kuin
yritysten lukumäärä on kuitenkin se, että yritykset luovat
uusia työpaikkoja ja ovat innovatiivisia uusien tuotteiden, liiketoimintamallien, palveluprosessien ja tuotantomenetelmien kehittäjiä. Työnantajayritysten määrä ei ole
viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa kasvanut
Eurostatin työvoimatutkimuksen mukaan. Yritysten
määrän kasvusta ovat vastanneet yksinyrittäjät (kuva 3).
Kasvuyrityksiä tarvitaan Suomeen paljon lisää
korvaamaan suurten yritysten ulkomaille siirtyviä
työpaikkoja ja edistämään talouden rakennemuutosta.
Kasvuyrityksissä liiketoiminta-, teknologia- ja asiakasosaaminen yhdistyy usein kansainväliseen suuntautumiseen, strategiseen päätöksentekoon ja ohjaukseen.
Näitä yrityksiä tarvitaan, koska esimerkiksi teknologian
kaupallinen soveltaminen on vähintäänkin yhtä vaativaa
kuin sen kehittäminen.
Kasvuyritykset luovat talouteen dynamiikkaa tuottamalla ja hyödyntämällä uusia innovaatioita ja innovatiivisia menetelmiä. Innovatiivisen yrityksen perustaminen ja olemassa olevan yritystoiminnan uudistaminen
kasvattavat kilpailupainetta ja pakottavat vuorostaan
muut yritykset tehostamaan toimintaansa sekä uudistamaan tuotteitaan ja toimintatapojaan.
Uusien innovatiivisten ”läpimurtoyritysten” ohella
Suomessa on pulaa varsinkin kasvuhaluisista ja -kykyisistä keskisuurista yrityksistä. Keskisuurten yritysten
osuus Suomessa on noin 1 prosentti koko yrityskannasta, kun se esimerkiksi Tanskassa on 1,8 prosenttia ja
Saksassa 2,4 prosenttia.
Kuva 3. Työnantajayrittäjien määrä ei ole kasvanut Suomessa 2000-luvulla
Yrittäjät, pl. maa-ja metsätalous (tuhansia)
180
160
140
120
100
80
60
Työnantajayrittäjät
Yksinyrittäjät
40
20
0
1998
1999
2000
2001
Lähtde: Eurostatin työvoimatutkimus
8 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2006–2008. Rekisteri sisältää valtaosan aktiivisesti
toiminnassa olevista yrityksistä. EK:n määritelmän mukaisia kasvuyrityksiä – joiden liikevaihto oli kasvanut
vähintään kymmenen prosenttia kolmena peräkkäisenä
vuotena – oli Suomessa noin 12 000 vuonna 2008.
Määrä on 4,5 prosenttia koko yrityskannasta (pl. alkutuotanto). Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 0,2
prosenttiyksikköä. Sitä vastoin vähintään 30 prosentin
kasvun saavuttaneita yrityksiä oli reilut 2 100 eli noin
0,8 prosenttia (vuonna 2007: 0,75 prosenttia) koko yrityskannasta (kuva 4).
Kymmenen prosentin kasvuyritysten määrä kasvoi
tasaisesti vuosina 2003–2008 vankan talouskasvun
siivittämänä. Vuonna 2008 kasvu alkoi kutistua. Tilastoinnin muutokset ja lievät epätarkkuudet vaikeuttavat
tarkan kuvan hahmottamista. Hyvin nopean kasvun
(kasvua yli 30 prosenttia) ja erityisesti hieman kookkaampien kasvuyritysten määrä ei ole kehittynyt yhtä
myönteisesti. Suomessa oli siis ennen taantumaa suhteellisen paljon niin sanottuja maltillisen kasvun PKyrityksiä (vrt. GEM, 2008), joiden kasvupotentiaalia
tulisi voida hyödyntää tehokkaammin.
Tarkasteltaessa saman aineiston vähintään 10 prosentin kasvuyrityksiä toimialoittain havaitaan, että niitä
oli eniten kaupan alalla (erityisesti tukkukaupassa) ja
Yritykset alkavat tunnetusti työllistää merkittävästi
vasta kasvaessaan ulos PK-yritysten pienimmistä kokoluokista. Myös teollisuuden voimakkaasti verkostoitunut toimintamalli edellyttää riittävän määrän yrityksiä,
joilla on kasvupotentiaalia keskisuureksi yritykseksi ja
siten kykyä vastata esimerkiksi suuremmista toimituskokonaisuuksista. Ne ovat tärkeitä alihankkijoita ja verkostotoimijoita suurten yritysten liiketoiminnalle.
Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen
mukaan Suomessa on vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, joka ei kuitenkaan edistä merkittävästi
kunnianhimoista ja kasvuhakuista yrittäjyyttä (Stenholm ym., 2009). Sen sijaan niin sanottujen vakiintuneiden yrittäjien eli yrittäjänä yli 42 kuukautta toimineiden
osuus aikuisväestöstä oli Suomessa vuonna 2008 noin
9,2 prosenttia. Se oli korkein osuus Pohjoismaissa ja
korkeampi kuin Euroopan maissa tai innovaatiovetoisissa kansantalouksissa keskimäärin.
2.2 Kasvuyritysten määrä lisääntyi ennen
talouskriisiä
Nopean kasvun yritysten kokonaismäärää Suomessa
voidaan arvioida hyödyntämällä Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin tuoreimpia tietoja vuosilta
Kuva 4. Kasvuyritykset liikevaihdon kehityksen mukaan päätoimialoittain
ja niiden osuus kaikista kasvuyrityksistä 2008
%
��
����
��
��
���� ����
����
����
Yli 10% kasvaneet, %
Yli 30% kasvaneet, %
����
��
����
����
���� ����
��
���
���
���
�
�
������
������
������
��������
��������
�����
����������
��������
��������
��������
���
���
���������
�����������
��������
���
����
���������
Lähde: EK & Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri
Kasvun ajurit 5 | EK 2009 | 9
liike-elämän palveluissa. Myös rakennusalalla ja teollisuudessa kasvuyrityksiä oli suhteellisen paljon. Teollisuus käsittää tässä myös energiahuollon ja kaivannaistoiminnan. Jos tarkastelu rajataan 30 prosentin kasvun
saavuttaneisiin, liike-elämän palvelujen ja rakentamisen
asema kohenee (kuva 4).
Kasvuyritysten osuuteen vaikuttavat luonnollisesti
muun muassa kansantalouden koko, markkinatilanne,
yleinen talouskehitys ja vallitseva elinkeinorakenne.
GEM-analyysien mukaan markkinat ja kilpailuympäristö muuttuvat Suomessa kansainvälisesti ottaen
suhteellisen vaatimattomasti. Se kertoo liian hitaasta
10 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnystä ja hyödyntämisestä. Erityisesti kansainvälisen läpimurron
tehneitä yrityksiä on Suomessa vähän. Tällaiset yritykset tuottavat täysin uusia tuotteita tai hyödyntävät uusia
teknologioita.
Yritystoiminnan lopettamisaste (yritystoiminnan
lopettaneet suhteessa aikuisväestöön) on Suomessa yksi
GEM-maiden matalimmista. Yritysten selviytymisaste
on siten Suomessa korkea. Tutkijoiden mukaan se tarkoittaa hidasta uusiutumista ja yritystoiminnan vähäistä
dynamiikkaa.
3. PK-yritysten kansainvälistymisen
lähtökohdat ja tilannekuva
3.1 Kansainvälistyminen PK-yritysten kasvun
ajurina
3.1.1 Kansainvälistyminen
Kansainvälistymisellä tarkoitetaan yleensä yritystoimintojen maantieteellistä laajentamista ja taloudellisten
toimintojen ulottamista kotimaan rajojen ulkopuolelle.
Käytännössä kansainvälistymisestä on siis kyse, kun
yritys myy tuotteitaan ulkomaille, tuo ulkomailla sijaitsevien yritysten tarjoamia tuotteita kotimaahan tai tekee
yhteistyötä ulkomailla toimivien yritysten kanssa.
(Ruzzier ym., 2006.)
Maantieteellinen laajentuminen on yksi yrityskasvun
tärkeimmistä väylistä. Erityisesti PK-yritykset toimivat
usein maantieteellisesti hyvin rajatulla alueella.
Uudet maantieteelliset markkinat tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden laajentaa yrityksen asiakaskantaa
ja kasvattaa yrityskokoa. Erityisesti tämä korostuu
Suomen kaltaisissa maissa, joissa kotimarkkinat ovat
pienet, tuotteet ovat usein teknologiaorientoituneita,
kotimainen kilpailu on kohtuullista, yrityksille on tarjolla kansainvälistymistukea sekä viennin aloittaminen
on suhteellisen helppoa. Ennemmin tai myöhemmin
tällaisessa ympäristössä toimivan PK-yrityksen kasvu
tulee vaatimaan kansainvälistymistä, jos yritys haluaa
etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. (Barringer ja
Greening 1998; Zahra ym. 2000; Lu ja Beamish 2001;
Holmlund ym. 2007.)
Kaikkia ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä ei kuitenkaan voi pitää automaattisesti kansainvälisinä yrityksinä. Yleensä kansainvälisiksi luokitellaan yritykset, joiden ulkomaankauppa on säännöllistä ja ulkomaanmyynnin osuus liikevaihdosta on kohtuullinen. Käytännössä
kansainvälisinä pidetään yrityksiä, joiden viennin osuus
on vuosittain vähintään 10–20 prosenttia kokonaisliikevaihdosta (ks. esim. Ruzzier ym., 2007). Yritystä pidetään luonnollisesti myös sitä kansainvälisempänä, mitä
suurempi sen ulkomaankaupan osuus liikevaihdosta on,
mitä useampaan kohdemaahan toiminta ulottuu ja mitä
kauemmin se on harjoittanut ulkomaankauppaa (Graves
ja Thomas, 2008).
Viennin lisäksi ulkomaiset investoinnit ja kolmannen osapuolen hyödyntäminen kansainvälistymisessä
ovat olleet tutkijoiden mielenkiinnon kohteena. Suomalainen yritys voi esimerkiksi perustaa uuden yrityksen
kohdemarkkinoille tai ostaa toimivan yrityksen ulko-
mailta. Merkittävät rahalliset investoinnit ulkomaille
eivät kuitenkaan välttämättä ole PK-yrityksille kansainvälistymisen ensimmäinen vaihtoehto, vaan asiakkaiden
tavoittamisessa hyödynnetään ensin usein ”välikäsiä”
eli kohdemarkkinat hyvin tuntevia edustajia. (ks. Toivonen ym. 2009)
Aiemmissa tutkimuksissa tuotteiden vienti on kuitenkin saanut suurimman huomion yritysten kansainvälistymistoiminnoista. Tutkimuksellisesti se on ymmärrettävää, sillä kasvuhakuiset vientiyritykset edistävät
kansantalouksien työllisyyttä ja niiden tuotteisiin kohdistuvaa vientikysyntää voi pitää osoituksena jonkinasteisesta innovatiivisuudesta ja kilpailukyvystä (Ruzzier
ym., 2006). Viennin mittaaminen on myös luonnollisesti
helpompaa kuin esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön
määrän ja laadun arviointi.
Vienti on myös selvästi suosituin PK-yritysten kansainvälistymisstrategia, koska se tarjoaa usein nopean
väylän kansainvälisille markkinoille mutta ei kuitenkaan edellytä suuria pääomia vaativia investointeja.
Viennin nähdään tarjoavan PK-yrityksille usein myös
hyvän mahdollisuuden kansainvälisen liiketoiminnan
opetteluun ja askeleen kohti ”vaativampia” kansainvälistymisen muotoja, kuten ulkomaisia myyntikonttoreita
tai tuotantolaitoksia. (Root 1994; Erminio and Rugman
1996; Zahra ym. 1997)
Myös tässä selvityksessä kiinnitetään huomiota ensisijaisesti yritysten vientitoimintoihin. Muita kansainvälistymisen muotoja tarkastellaan mahdollisuuksien
mukaan.
3.1.2 Suomalaisten yritysten vientitoiminta
Tullihallituksen tilastojen perusteella tavaraviennin kokonaisarvo kehittyi myönteisesti vuosina 2004–2007.
Taantuman myötä viennin arvo romahti syksyllä 2008
ja jäi vuonna 2009 kolmanneksen pienemmäksi kuin
parina edellisenä vuonna. Tavaroiden viennin kokonaisarvo oli vielä vuonna 2008 noin 65,6 miljardia euroa,
mutta vuonna 2009 enää noin 44,9 miljardia euroa.
Tästä kokonaispotista PK-yritysten osuus on ollut viime
vuosina 12–13 prosenttia. Vaikka Suomen kaikista vientiyrityksistä selvä enemmistö on PK-yrityksiä, valtaosa
viennin kokonaisarvosta kertyy suuryritysten ulkomaankaupasta.
Suomalaisten PK-yritysten suora vientitoiminta on
toistaiseksi varsin vähäistä moniin muihin EU-maihin
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 1 1
nut palveluviennin laajemmin Suomesta, jossa markkinat ovat maantieteellisesti varsin syrjässä. Palveluvientiä vaikeuttaa, ettei palvelujen tuotannon ja kulutuksen
erottaminen ole kovin helppoa. Palvelua tuotettaessa
edellytetään yleensä asiakkaiden läsnäoloa (ks. esim.
Kathyria ym. 2008).
Vaikka palveluvienti on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, palvelujen suhteellinen
osuus viennistä on Suomessa silti paljon pienempi kuin
esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Nykyisin palveluvienti (16,7 mrd. euroa vuonna 2008) on Suomessa parikymmentä prosenttia tavaraviennin arvosta (Rikama,
2009). Palvelujen kansainvälistymiseen kohdistuukin
aivan uudenlaisia odotuksia siitä, miten palveluilla voidaan tasapainottaa tavarakaupan muutosta ja globaaleille palvelumarkkinoille siirtymistä.
verrattuna. PK-yrityksiin sisältyy siten vielä paljon lunastamattomia mahdollisuuksia viennin aktivoimiseksi.
Keskeistä on, miten PK-yritykset kykenevät vastaamaan
odotuksiin ja mitä yhteiskunnan päättäjät tekevät asian
edistämiseksi. Taulukossa 1 kuvataan vientiyritysten
osuutta eri kokoluokan yrityksissä eräissä maissa.
PK-yritykset toimivat usein teollisuudessa niin sanottuina välillisinä viejinä suurten yritysten alihankkijoina. Sen sijaan palvelualoilla vienti tapahtuu pitkälti
itse PK-yritysten toimesta. Vientiä harjoittavista PKyrityksistä kaikkiaan noin 60 prosenttia vie tuotteitaan
tai palvelujaan suoraan ulkomaille. Loput toimivat
suurten vientiyritysten alihankkijoina. Viennin osuus
PK-vientiyritysten liikevaihdosta on keskimäärin noin
33 prosenttia (Yrittäjyyskatsaus, 2009).
Toimialoista vientiyrityksiä on eniten teollisuudessa,
jossa kolmannes yrityksistä (33 prosenttia) vie valmistamiaan tuotteita ulkomaille. Teollisuusyritysten osuus
viennin kokonaisarvosta on TEMin arvioiden mukaan
yli 80 prosenttia. Vientiyrityksiä löytyy seuraavaksi eniten liike-elämän palveluista (25 prosenttia yrityksistä) ja
kuljetuspalveluista (23 prosenttia yrityksistä).
Venäjä, Ruotsi ja Saksa ovat olleet Suomen tärkeimmät vientimaat viime vuosina. Eniten vietyjä tuoteryhmiä ovat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet,
kemian- ja metsäteollisuuden tuotteet sekä erilaiset
koneet ja laitteet.
Erityisesti palveluviennissä Suomi on useita kilpailijamaitaan jäljessä (EK, 2007; Toivonen et al., 2009).
Vasta informaatioteknologinen kehitys on mahdollista-
3.1.3 Kansainvälistymisen reitit
Kansainväliseen kasvuun tähtäävät PK-yritykset hyödyntävät erilaisia kilpailuetuja, strategioita ja liiketoimintamalleja. Teknologisia ja muita uusia innovaatioita
kaupallistavien ”born global” -yritysten ohella on huomioitava myös muun muassa teollisissa verkostoissa
kasvavat yritykset, kuten alihankkijasta tai osatoimittajasta järjestelmätoimittajaksi tai niin sanotuksi superalihankkijaksi muuttuvat yritykset, sekä osaamisintensiivisiä palvelukonsepteja hyödyntävät yritykset, esimerkiksi tietointensiiviset liike-elämän palvelut, franchising,
sisällöntuotanto ja luovat alat.
Taulukko 1. Vientiyritysten osuus eri kokoluokan yrityksissä tietyissä maissa (tavaravienti)
Belgia
Tanska
Saksa
Italia
Vienti 0–9
33%
37%
15%
10%
13%
12%
6%
2%
6%
10–49
12%
11%
21%
20%
20%
7%
12%
5%
7%
50–249
15%
21%
32%
27%
31%
27%
29%
13%
16%
250–999
19%
22%
24%
18%
22%
30%
27%
23%
22%
1000 +
21%
9%
8%
24%
15%
24%
26%
57%
50%
Työntekijöitä
Alankomaat Itävalta
Portugali Suomi Ruotsi
Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC 2005
12 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
Aiempien teoreettisten tutkimusten mukaan kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä on tyypillisesti ainakin
kolmenlaisia: 1) vaiheittain kansainvälistyviä, 2) jo syntyessään kansainvälisiä (”born global”) ja 3) yritysjärjestelyin kansainvälistyneitä (esim. Graves ja Thomas,
2008).
Perinteisesti PK-yritykset ovat kansainvälistyneet
suhteellisen hitaasti, usein pitkäjänteisempien prosessien seurauksena. Useimmat haluavat ensin saavuttaa
johtavan tai merkittävän markkina-aseman kotimaassa, minkä jälkeen kasvua haetaan ulkomailta (OECD,
2009; Ruzzier ym., 2006). Varsinkin perheyrityksissä
uusille markkinoille suunnataan usein tulorahoituksen
avulla eikä kansainvälistymiseen mielellään oteta ulkoista lainarahoitusta (Graves ja Thomas, 2008).
Vaiheittain kansainvälistyvät PK-yritykset ovat siis
yleensä jo pidemmän aikaa kotimaassa toimineita ja
usein menestyksekkäitä yrityksiä, jotka hakevat kasvua
laajentamalla toimintaansa ulkomaille. Toisaalta myös
kotimarkkinoiden kysynnän riittämättömyys voi toimia
motiivina kansainvälistymiselle. Käytännössä kansainvälistymisen taustalla voi siten olla vahva tahtotila tai
käytännön pakko (ks. esim. Heinonen ja Kovalainen,
2009).
Syntyessään kansainväliset yritykset ovat sellaisia,
joiden on kansainvälistyttävä menestyäkseen ja joiden
tuotteilla on kansainvälistä potentiaalia. Usein tällaisia
ovat monet voimakkaasti erikoistuneet korkean teknologian yritykset, jotka toimivat niin sanotuilla nichemarkkinoilla. Niiden kotimarkkinat ovat kannattavalle
liiketoiminnalle usein riittämättömät, minkä vuoksi ne
hakevat toiminnan volyymia ulkomailta. (Graves ja
Thomas, 2008.)
Joskus kansainvälistyminen voi olla seurausta myös
yrityksessä tai sen toimintaympäristössä tapahtuneista
muutoksista. Selkeimpiä esimerkkejä tällaisista äkillisistä kansainvälistymisistä ovat erilaiset yritysjärjestelyt, joissa yrityksen uudet omistajat voivat olla ulkomaalaisia tai kansainvälisesti orientoituneita ja jotka
haluavat laajentaa aikaisemmin pelkästään Suomessa
toimineiden yritysten toimintaa ulkomaille. Yritysjärjestely tai omistajan vaihdos voi siis joissain tapauksissa
toimia eräänlaisena kriittisenä tapahtumana, joka johtaa
yrityksen kansainvälistymiseen. Perheyrityksissä myös
sukupolvenvaihdos voi toimia tällaisena muutostekijänä. (Graves ja Thomas, 2008.) Taulukossa 2 esitetään
PK-yritysten yleisimmät kansainvälistymisreitit ja -tavat sekä erilaisten reittien valintaan vaikuttavat tekijät.
3.1.4 Kansainvälistymisen ajureista ja esteistä
Rakennemuutoksen vaatimaa taloudellista uusiutumista
ja kansainvälisiä menestystarinoita saavutetaan erityisesti kasvuyritysten kautta. Kansantalouden kannalta
ei ole merkitystä sillä, minkä kokoisissa ja ikäisissä
yrityksissä innovatiivinen kasvu tai kansainvälinen uudistava liiketoiminta toteutuu. Uudet ideat voivat syntyä
tai ne voidaan kaupallistaa joko olemassa olevien suurempien yritysten ja muiden organisaatioiden sisällä tai
esimerkiksi uusissa pienissä yrityksissä.
Taulukko 2. PK-yritysten kansainvälistymisen reitit
Vaiheittain
kansainvälistyvät
(Traditional Firms)
Syntyessään
kansainväliset
(Born Global Firms)
Yritysjärjestelyin
kansainvälistyvät
(Born-Again Global Firms)
Kansainvälistymisen laukaisija
Kotimarkkinat liian pienet
tai kysyntä heikkoa,
yrityksen tuote- tai
prosessi-innovaatiot
Yrityksen erikoistuneet
tuotteet globaaleilla nichemarkkinoilla
Erilaiset yritysjärjestelyt
Yrittäjyysmahdollisuuden
hyödyntäminen,
kilpailuedun tavoittelu,
edelläkävijyys
Yritysjärjestelyn myötä syntyneiden
uusien verkostojen ja resurssien
hyödyntäminen
Kansainvälistymisen Yrityksen kasvu tai
motivaatio
selviytyminen
Kansainvälistymisen
prosessi
Hidas, vaiheittainen,
Nopea, välitön, useisiin
yksittäisiin kohdemaihin
kohdemaihin keskittyvä
keskittyvä
Myöhäinen, mutta nopea ja
äkillinen, useisiin kohdemaihin
keskittyvä
Kansainvälistymisen
Perinteinen: agenttien ja
muodot
jälleenmyyjien
hyödyntäminen, suora
myynti asiakkaille
Joustava, verkostomainen: agenttien ja jälleenmyyjien
lisäksi hyödynnetään myös
esim. lisensiointia ja
yhteisyrityksiä
Verkostomainen: emoyhtiön /
uusien omistajien olemassa olevien
verkostojen hyödyntäminen
Kansainvälistymisen rahoittaminen
Tulorahoitus, pääoma- ja
riskirahoitus, listautumisannit
Uusien omistajien / emoyhtiön
pääomasijoitukset
Tulorahoitus, valtion
kansainvälistymisrahoitus
Lähde: Graves ja Thomas, 2008, mukaillen
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 13
Kasvun ja kansainvälistymisen tavoittelussa on
välttämätöntä panostaa osaamisen ja muun aineettoman
pääoman johtamiseen ja hallintaan. Taloudellinen taantuma, tuore finanssikriisi, kiristyvän kilpailun asettamat
tuottavuusvaatimukset ja muut toimintaympäristön
muutokset lisäävät monipuolisen osaamisen, riittävän
resurssipohjan ja kansainvälisen verkostoitumisen merkitystä kilpailuetujen lähteenä.
Pysyvämmälle kasvu-uralle pääsy, esimerkiksi päähankkijoiden globaalissa kehityksessä mukana pysyminen tai määrätietoinen eteneminen arvoketjuissa kohti
loppuasiakasta ja kohdemarkkinoita, edellyttävät yrityksiltä ennakkoluulotonta ja strategista otetta kilpailukykynsä ja kansainvälisten valmiuksiensa kehittämiseen.
Nykyisin aivan liian pieni osa suomalaisista PK-yrityksista harjoittaa aktiivisesti kansainvälistä liiketoimintaa.
OECD:n selvitysten (2009) mukaan PK-yritysten
kansainvälistyminen on yleensä seurausta kasvutavoitteiden toteuttamisesta, yritykseen kertyneen osaamispääoman hyödyntämisestä sekä yksilöiden ja yritysten
verkostoitumisesta. Käytännössä siis voimakasta kasvua
tavoittelevat sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen
panostavat yritykset kansainvälistyvät muita yrityksiä
todennäköisemmin. Kansainvälistymisalttius lisääntyy
myös, jos yrityksellä on palveluksessaan ulkomailla
asuneita, opiskelleita tai työskennelleitä henkilöitä
(OECD, 2009; Ruzzier ym., 2007).
Edellä kerrottu herättää ajatuksen, voitaisiinko esimerkiksi maahanmuuttajia tai Suomessa asuvia ulkomaisia opiskelijoita hyödyntää nykyistä tehokkaammin
14 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
suomalaisten yritysten kansainvälistymisen voimavarana. Heillä voisi olla arvokasta tietoa kohdemarkkinoista, niiden taloudesta, historiasta ja kulttuurista. Toisin
sanoen omakohtaista kokemusta ja relevanttia markkinainformaatiota, jonka löytämisessä monella PK-yrityksellä on suuria ongelmia. Luotettavan markkinatiedon
saatavuuden lisäksi haasteita kansainvälistymisessä aiheuttavat kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien
tunnistaminen, potentiaalisten asiakkaiden ja oikeiden
jakeluverkostojen löytäminen sekä johtamisresurssien
puute.
Lisäksi taloudellisten resurssien niukkuus estää valitettavan tehokkaasti monia PK-yrityksiä toteuttamasta
kansainvälistymisaikomuksiaan. (OECD, 2009.) Merkittävin ero PK-yritysten ja suurten yritysten kansainvälistymisessä syntyy siitä, että PK-yrityksillä on käytettävissään vähemmän resursseja kaikkiin toimintoihinsa.
Myös volyymit ovat usein pienempiä, jolloin kaikkiin
perustoimintoihin – kuten yksittäisen vientitoimituksen
menettelyihin, perusstandardien täyttämiseen ja rahoituksen hankkimiseeen – liittyvien kustannusten suhteellinen merkitys on suurempi.
Tilanne kärjistyy, kun huomioidaan pidemmälle menevät hankkeet, esimerkiksi etabloituminen ulkomaille
ja siihen liittyvien toimintojen hoitaminen tai varsinaisten kaupan ja investointien esteiden, ongelmien, oikeusprosessien tai muiden sellaisten vaatimat menettelyt.
Kansainvälinen talouskriisi nosti erityisongelmaksi vielä sekä vientirahoituksen että käyttöpääoman saatavuuden, sillä riskin jakajia löytyy näinä aikoina vähemmän.
4. Strateginen kehittämisote, asiakaslähtöisyys
ja markkinatuntemus menestystekijöinä
4.1 Kansainvälistyminen yleistyy ja
monipuolistuu kasvun myötä
Selvityksen tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan
kasvu ja kansainvälistyminen kulkevat usein käsi kädessä. Mikroyrityksistä kansainvälistä toimintaa oli 43
prosentilla, kun taas keskisuurista yrityksistä noin 84
prosenttia kävi kauppaa ulkomailla.
Yrityskoon kasvaessa myös kansainvälisten toimintojen merkitys yritykselle lisääntyy. Puolet kansainvälistyneistä Ernst & Youngin kilpailuun osallistuneista
kasvuyrityksistä oli myynyt tuotteitaan tai palvelujaan
enemmän ulkomaille kuin kotimaahan. Pienistä ja keskisuurista vertailuyrityksistä kolmannes teki vähintään
puolet myynnistään ulkomailla. Mikroyrityksistä vastaavaan ylsi noin neljännes.
Mielenkiintoista on, että suoran viennin merkitys
ulkomaille näyttäisi vähentyvän yrityskoon kasvaessa.
Kasvuyritysten vertailuryhmänä toimineista PK-yrityksistä 60 prosenttia ja suuryrityksistä vain 24 prosenttia
mainitsi suoran viennin ensisijaiseksi kansainvälisen
toiminnan muodokseen. Tulosta selittävät suuryritysten
muita runsaammat resurssit, joiden turvin ne voivat
perustaa myynti- ja tuotantoyksiköitä lähemmäksi kohdemarkkinoita. Omia tuotantoyksiköitä ulkomailla oli
noin 41 prosentilla kansainvälisesti toimivista suuryrityksistä.
Suuryrityksillä oli myös PK-yrityksiä ja kasvuyrityksiä useammin käytössään kirjallinen kansain-
välistymistä tukeva strategia. Taulukossa 3 kuvataan
kansainvälisen toiminnan yleisyyttä, merkitystä ja
luonnetta PK-yritysten, suuryritysten ja kasvuyritysten
keskuudessa.
4.2 Kansainvälistymisen nykytilanne ja
yleisimmät toimintamuodot
4.2.1 Nykytilanne
Kansainvälistymisen nykytilannetta koskevat tulokset
kuvaavat hyvin PK-yrityskentän heterogeenisyyttä.
Tämä näkyy siinä, että yritykset jakautuvat melko tasaisesti kansainvälisen toimintansa vakiinnuttaneisiin ja
siinä kasvua tavoitteleviin sekä puhtaisiin kotimarkkinayrityksiin. Näistä esimerkiksi kasvuhakuiset kansainvälistyjät ovat vaikuttavuudeltaan tärkeässä roolissa,
kun pohditaan keinoja taantuman aikana romahtaneen
viennin korvaamiseksi.
Erittäin myönteinen signaali kasvuyrittäjyyden näkökulmasta on, että yli kolmannes kaikista PK-yrityksistä on joko aloittelemassa kansainvälistymistä tai harkitsee sitä. Jos tulokset yleistetään koko perusjoukkoon
(yritykset, joissa 5–249 työntekijää), se tarkoittaa yli
10 000 potentiaalista vientiyritystä. Vaikka aikomukset
eivät välttämättä näy konkreettisessa toiminnassa, tulos
luo uskoa siihen, että Suomessa nähdään tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä.
Myös kasvuyrityksissä tällaisia varhaisvaiheen
Taulukko 3. Yritysten kansainvälinen toiminta
Kansainvälistä toimintaa
Suoraa
vientiä
Viennin osuus liike-
vaihdosta vähintään 50%
Kirjallinen
kv-strategia
(% yrityksistä)
(% yrityksistä)
(% yrityksistä)
(% yrityksistä)
57
60
31
23
Mikrot
43
60
24
24
Pienet
71
62
36
21
Keskisuuret
84
49
35
29
Suuryritykset
81
24
57
51
Kasvuyritykset
67
45
49
21
PK-yritykset
Kansainvälisesti toimivat yritykset
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 1 5
kansainvälistyjiä oli merkittävän paljon, yli neljännes
kaikista vastaajista. Eniten kasvuyritysten keskuudessa
oli kuitenkin kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevia yrityksiä. Tulos on odotettu, koska voimakas kasvu
edellyttää yleensä aktiivista kansainvälistymistä. Lisäksi osa voimakkaan kasvun yrityksistä toimii erikoistuneilla ja melko kapeilla markkinoilla, mikä edellyttää
lähtökohtaisesti kaupankäyntiä ulkomailla.
Toisaalta myös kotimarkkinat tarjoavat merkittäviä
kasvumahdollisuuksia osalle yrityksiä. Tästä kertoo se,
että 13 prosentilla kasvuyrityksistä ei ole halua kansainvälistyä. Suurin osa näistä yrityksistä on kotimarkkinoilla vahvan aseman saavuttaneita suuria kaupan ja
palvelualan yrityksiä.
Suuryrityksistä lähes 80 prosenttia toimi aktiivisesti
ulkomailla. Niiden kansainvälinen toiminta oli joko
vakiintunutta tai kasvu- ja kehitysvaiheessa. Tulokset
todistavat sen luonnollisen asian, että suuryritykseksi
kasvaminen ei kovin monessa tapauksessa ole mahdollista ilman jonkinasteista kansainvälistymistä. Kuvassa
5 esitetään kansainvälistymisen nykytilannetta
PK-yrityksissä, suuryrityksissä ja kasvuyrityksissä.
PK-yritysten tärkeimmät kohdemaat olivat Ruotsi,
Venäjä ja Saksa. Suuryrityksissä ulkomaankauppa jakautui tasaisemmin usean maan kesken. Edellä mainittujen maiden lisäksi myös muut Pohjoismaat sekä Yhdysvallat olivat monelle ensisijaisia kohdemarkkinoita.
Myös kasvuyritysten keskeiset kohdemarkkinat suuntautuivat lähialueille ja muihin Pohjoismaihin. Kasvuyrityksissä esimerkiksi Kiinan ja muun Aasian painotus
oli voimakkaampi kuin muissa yrityksissä.
4.2.2 Toimintamuodot
Suora vienti näyttäisi tulosten perusteella olevan yleisin
kansainvälisen toiminnan muoto PK-yrityksissä ja kas-
Yritysesimerkki:
Treston Oy
Kansainvälinen jo syntyessään
Treston Oy perustettiin vuonna 1969 varsinaisesti yhtä
tarkoitusta varten: se alkoi valmistaa Ristomatti Ratian
suunnittelemia Palaset-koteloita ja -laatikoita. Yrityksen
perustajilta, joihin lukeutui muun muassa Heikki
Tavela, ei puuttunut riskinottohalua tai -kykyä. Luja
usko uuteen tuotteeseen vauhditti päätöstä mittavista
tehdas- ja laiteinvestoinneista Turkuun.
”Yrityksen toiminta oli heti alkujaan kansainvälistä”,
tiivistää yrityksen toimitusjohtaja Leo Saarikallio.
”Tuotteita vietiin erityisesti Yhdysvaltoihin, IsoonBritanniaan ja Ranskaan, missä Marimekon tunnettuus
varmastikin edesauttoi kauppojen syntymistä.”
Saarikallio aloitti yrityksessä vuonna 1986, eteni
kymmenessä vuodessa osakkaaksi ja toimii nykyisin
suurimpana omistajana.
Öljykriisi avasi uuden tulevaisuuden
Vuonna 1973 puhjennut öljykriisi uhkasi sumentaa hyvin
menestyneen yrityksen tulevaisuuden. Raaka-aineiden
ja lopputuotteiden hinnat nousivat. Palaset-tuotteiden
myynti romahti vuosikymmenen lopulla ja valmistus
lopetettiin kokonaan vuonna 1987.
”Jälkikäteen ajateltuna öljykriisi avasi Trestonille uuden
tulevaisuuden. Toimintaa suunnattiin uudelleen ja yritys
ryhtyi mm. valmistamaan muovisia alihankintatuotteita”,
Saarikallio valaisee yrityksen historiaa.
”Esimerkiksi Saloran kanssa kehitettiin piirilevyjen
kokoonpanotyötä helpottava laite, joka puolestaan
tasoitti tietä elektroniikkateollisuuden kalustamiseen.”
Nykyisin Treston valmistaa teollisuuden kalusteita
sekä muovista ruiskupuristettuja säilytyslaatikoita ja
-lokerikkoja. Ensimmäinen teollisuuden kalustamiseen
suuntautunut tuoteryhmä tuli yritysoston kautta vuonna
1978.
16 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
Kansainvälistymispalvelut kalliita
PK-yrityksille
Edelleen alkuperäisissä, joskin laajennetuissa
tiloissaan toimiva yritys työllistää runsaat
160 henkilöä. Yrityksen kasvu rakentuu
kansainvälistymiselle. Omia myyntiyksiköitä on
Englannissa, Saksassa, Ruotsissa ja Puolassa. Näissä
ulkomaisissa tytäryhtiöissä työskentelee noin 40
henkilöä.
”Kohdemarkkinoista selvästi haasteellisin on ollut
Venäjä. Tuotteemme luokitellaan siellä huonekaluiksi
ja sitä kautta ylellisyyshyödykkeiksi. Joudumme
maksamaan 20 prosenttia lisää tullimaksua, mikä
vaikeuttaa kilpailua paikallisten toimijoiden kanssa”,
Saarikallio sanoo.
Hän on tyytyväinen tarjolla oleviin
kansainvälistymispalveluihin. Niistä on ollut hyötyä
myös Trestonille.
”Olemme käyttäneet matkan varrella esimerkiksi
Finpron palveluja, joista on ollut apua muun muassa
sopivien maahantuojien valinnassa.”
Saarikallio kiinnittäisi huomiota palvelujen
hinnoitteluun. Monet palvelut ovat niin kalliita, että
ne jäävät pienempien PK-yrityksen ulottumattomiin.
Alkuperäinen ajatus suomalaisen vientiteollisuuden
tukemisesta on hänen mielestään muuttunut
enemmänkin konsulttitoiminnaksi.
”Taantuman myötä myös viennin rahoituksen
saaminen on vaikeutunut. Vientitakuulaitoksilta on
tullut ilmoituksia, ettei esimerkiksi Venäjälle tai
Baltian maihin myönnetä vientitakuita”, Saarikallio
kritisoi.
”Tukea ei saa riittävästi silloin, kun PK-yritykset sitä
eniten tarvitsisivat.”
vuyrityksissä (kuva 6). Kasvuyrityksistä tosin monet ovat
perustaneet omia myynti- tai tuotantoyksiköitä ulkomaille. Suuryrityksistä peräti 41 prosentilla oli omia tuotantoyksiköitä ja 22 prosentilla myyntiyksiköitä ulkomailla.
Suuryritysten ulkomailla toimivien yksiköiden mediaanityöntekijämäärä oli noin 300 henkilöä. Kasvuyritysten ulkomaan yhtiöissä työskenteli keskimäärin
noin 26 henkilöä ja PK-yritysten perustamissa tytäryrityksissä kaksi työntekijää. PK-yritysten mediaanilukua
laskevat mikro- ja pienyritykset, sillä keskisuurten yritysten ulkomaisissa yksiköissä työskenteli keskimäärin
12 henkilöä.
4.3 Kansainvälistymispalvelut yritysten tukena
4.3.1 Palvelujen käyttö
Kansainvälisesti jo toimivista yrityksistä nykyisin tarjolla olevia palveluja oli käyttänyt 49 prosenttia kaikista
suuryrityksistä, 51 prosenttia kasvuyrityksistä ja 39 prosenttia PK-yrityksistä. Huomionarvoista on, että kansainvälisesti toimivista PK-yrityksistä selvä enemmistö
(61 prosenttia) ja kasvuyrityksistäkin lähes puolet (49
prosenttia) oli kansainvälistynyt hyödyntämättä lainkaan palveluja viimeisen kolmen vuoden aikana.
Kuva 5. Kansainvälistymisen nykytilanne
Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yrityksenne kansainvälistymisen nykytilannetta? (% kaikista vastaajista)
��
�����������������������
�������������
��
��
��
���������������������
�����������������������
��
��
��
�������������������
��������������������������������
�
������������������������
�
��
��
��
�
�
��
��
��
Kasvuyritykset
��
��
��
Suuryritykset
��
��
PK-yritykset
Kuva 6. Kansainvälisen toiminnan muoto
Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yrityksenne kansainvälistä toimintaa? (% kansainvälistyneistä vastaajista)
��
������������
��
��
��
�����������������
�
�
��
�������������������������
�������������������������
��
��
��
���������
��
�����������������������
�������������������������
�
�
��
Kasvuyritykset
��
��
��
Suuryritykset
��
��
��
PK-yritykset
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 17
Yritysesimerkki:
Autorobot Oy
Keksintösäätiö kansainvälistymisen
kumppanina
Autorobot Oy sai alkunsa autokorjaamotoiminnassa
tehdystä innovaatiosta. Vuonna 1969 Kuopioon
perustetun yrityksen toimitusjohtaja Olavi Venäläinen
halusi kehittää laitteen, jolla autojen korjaaminen
onnistuisi tehokkaammin ja työn tekeminen entistä
ergonomisemmin.
Pitkän kehittelyvaiheen jälkeen syntyi autorobotin
prototyyppi, jonka rahoittamisessa Keksintösäätiöllä oli
merkittävä rooli.
”Kansainvälistyminen oli heti alkujaan tavoitteenamme.
Erityisesti kansainvälisten patenttien laatimisessa
Keksintösäätiön asiantuntemus oli suureksi avuksi”,
Venäläinen kuvaa yrityksen alkuvaiheita.
Yrityksen ja sen perustaja-yrittäjän kehittämishalusta ja
-kyvystä kertoo myös haettujen patenttien lukumäärä,
noin 60. Patentit ovat olleet hyvä keino suojata
keksintöjä kopioijilta tai ainakin hidastaa tuotteiden
kopiointia.
Jatkuva kehittäminen välttämätöntä
Autorobotin menestys perustuu pitkäjänteiseen ja
jatkuvaan tuotekehitystyöhön.
”Tuotteidemme elinkaaret ovat niin pitkiä, että jo
nykyisen myyntitason säilyttäminen edellyttää jatkuvaa
innovointia ja viennin laajentamista”, Venäläinen sanoo.
Yrityksen tuotteita on myyty yli 70 maahan, joista noin
Palvelujen vähäisempi käyttö PK-yrityksissä selittyy ainakin osittain sillä, ettei niille nähty yhtä laajaa
tarvetta kuin kasvu- ja suuryrityksissä. PK-yrityksissä
palvelujen käyttöä vähentää myös palvelutarjonnan
tietty sekavuus ja sirpaleisuus. Kolme neljäsosaa PKyrityksistä ei pidä palvelujen käyttöä helppona eikä
yksinkertaisena.
Palvelujen kehittämistarpeesta kertoo sekin, että
monet kasvu- ja PK-yritykset eivät olleet käyttäneet
nykyisiä palveluja, koska ne pitivät niistä saatavaa
hyötyä riittämättömänä. Tämä tarkoittaa, että Suomessa
tarvitaan vastaisuudessa entistä räätälöidympiä kansainvälistymispalveluja, jotka vastaavat nykyistä paremmin
pirstaloituneen kasvuyrityskentän (ja PK-yritysten)
tarpeisiin.
Kansainvälistymispalveluja käyttäneissä yrityksissä palvelut tunnettiin yleisesti ottaen hyvin ja niitä oli
riittävästi tarjolla. Palvelujen tunnettuus PK-yritysten
piirissä on kohentunt merkittävästi. Jonkin verran kehittämistä vaikuttaisi olevan yrityskohtaisten tarpeiden ja
palvelutarjonnan kohtaamisessa. Kansainvälistyneistä
18 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
40:een vientitoiminta on säännöllistä. Menestyksestä
ja pitkästä kansainvälistymiskokemuksesta
kertoo jo vuonna 1991 myönnetty Presidentin
kansainvälistymispalkinto.
”Periaatteessa kaikkialla, missä on autoja, on myös
mahdollisuuksia autorobotille”, Venäläinen tiivistää.
Kumppani jakamaan kansainvälistymisen riskejä
Olavi Venäläisen mielestä PK-yritykset tarvitsevat
valtion organisaatioita kumppaneikseen jakamaan
kansainvälistymiseen liittyviä riskejä.
Autorobotilla on hyviä kokemuksia esimerkiksi
yhteistyöstä Tekesin kanssa, joka on ollut arvokas
kumppani tuotteen ja valmistusteknologian
kehittämisessä. Venäläinen toivoo Tekesin ja
Keksintösäätiön kaltaisille organisaatioille nykyistä
suurempia resursseja.
”Elämme tällä hetkellä voimakkaan rakennemuutoksen
aikaa. PK-kentässä tulisi olla valmiuksia
yritysjärjestelyihin, joilla voitaisiin kasvattaa
yksikkökokoa ja saada siten lisää resursseja
kansainvälistymisponnisteluihin. Se taas edellyttää
panostamista rahoituspalveluihin sekä esimerkiksi
pääomasijoitusmarkkinoiden ja businessenkeli-toiminnan
kehittämistä”, Venäläinen summaa.
PK-yrityksistä 33 prosenttia ja kasvuyrityksistä 34 prosenttia piti palvelutarjontaa yrityksen tarpeita vastaavana.
Kuvassa 7 esitetään kansainvälistymispalvelujen
käytön yleisyyttä ja käyttäjien mielipiteitä palvelutarjonnasta.
Kansainvälistymispalvelut jaettiin tässä selvityksessä kolmeen ryhmään: rahoitus-, neuvonta- ja koulutuspalveluihin. Seuraavaksi tarkastellaan yksityiskohtaisemmin palvelujen käyttöä ja käyttäjien tyytyväisyyttä
tai tyytymättömyyttä niihin.
4.3.2 Rahoituspalvelut
Rahoituspalveluista eniten käytettyjä olivat Työvoimaja elinkeinokeskusten (TE-keskus, nykyisin ELY-keskus) kansainvälistymistuet, TEM:n avustukset yritysten
yhteishankkeille, Tekesin kansainvälistymisrahoitus
sekä Finnveran kansainvälistymislainat ja takaukset.
Sekä kansainvälistyneissä PK-yrityksissä että kasvuyrityksissä oli hyödynnetty eniten TE-keskusten tukia.
Kansainvälistymiseen rahoitusta tarjoavat tahot
saavat yrityksiltä tunnustusta. Ainakin tunnetuimpien
rahoituspalveluja tarjoavien organisaatioiden toimintaan oltiin varsin tyytyväisiä. Erityisesti tämä korostui
kasvuyrityksissä, joiden keskuudessa keskiarvot olivat
jokaisen keskeisen palveluntarjoajan kohdalla korkeimmat. Kuvassa 8 esitetään eniten hyödynnettyjä rahoituspalveluja ja käyttäjien tyytyväisyyttä niihin.
TE-keskusten ja TEMin kansainvälistymismäärärahat
onkin kohdennettu erityisesti PK-yrityksille.
Huomionarvoista on kuitenkin se, että suur- ja kasvuyritykset näyttäisivät hyödyntäneen PK-yrityksiä monipuolisemmin tarjolla olevia rahoituspalveluja. Tulosta
selittää varmasti eri instrumenttien soveltuvuus erilaisille yrityksille mutta myös rahoittajien ymmärrettävä
kiinnostus kasvupotentiaalia sisältäviin ja/tai merkittävästi työllistäviin yrityksiin (ks. myös EK, 2008).
Kuva 7. Kansainvälistymispalvelujen käyttö
Kansainvälistymispalveluja käytäneet ja mielipiteet palveluista (% kansainvälistyneistä vastaajista)
��
��
��
���������������������������
����������
��
��
�������������������������������
��
��
����������������������
��������������������
��
��
��
�����������������������
���������
��
��
��
��������������������
��������������������������
��
��
�
��
��
��
Kasvuyritykset
* Jokseenkin tai täysin samaa mieltä
��
��
��
Suuryritykset
��
PK-yritykset
Kuva 8. Kansainvälistymisen rahoituspalvelut
Kansainvälistymiseen tarkoitettujen rahoituspalvelujen
käytön yleisyys (% kansainvälistyneistä vastaajista)
Tyytyväisyys käytettyihin rahoituspalveluihin
(1=erittäin tyytymätön, 5= erittäin tyytyväinen)
��
���������
���
��
���������
��
���
���
��
��
���
���
��
���
���
��
���
�����
��
��
���
�
���
��
��������
��
���
�
����
�
���
��������
�
�
���
��
��
��
��
Kasvuyritykset
���
�����
��
��
��
Suuryritykset
�
�
�
�
�
PK-yritykset
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 19
Yritysesimerkki:
Delfin Technologies
Tekesin hanke poiki ihomittariyrityksen
Delfin Technologiesin juuret ulottuvat Tekesin projektiin,
jolla selvitettiin, miten syöpätautien sädehoitojen
aiheuttamia ihomuutoksia voidaan mitata. Ihomittareita
valmistava yritys perustettiin Kuopioon vuonna
1998. Tärkeimpiä asiakkaita ovat ihonhoitotuotteita
valmistavat yritykset, kosmetiikkateollisuus sekä muut
ihmisten hyvinvointiin keskittyvät ns. personal care
-yritykset.
”Tuotteidemme markkinat ovat Suomessa rajalliset.
Riittävän myyntivolyymin saavuttaminen edellytti
kansainvälistymistä heti yrityksen perustamisvaiheessa”,
kertoo toimitusjohtaja Jouni Nuutinen, joka on myös
yrityksen yksi perustajista.
”Saimme resursseja kansainvälistymiseen
heti alkuvaiheessa, kun Sitra teki yhtiöömme
pääomasijoituksen.”
Tehokkaan jakeluverkoston rakentaminen
haasteellista
Yrityksen tärkeimmät markkina-alueet ovat Japanissa,
Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Atlantin takana Delfin
Technologiesilla on tytäryhtiö, jonka perustamisessa
Finpro auttoi. ”Yhteistyö Finpron kanssa on helpottanut
markkinoille etabloitumista. On tärkeää, että meillä on
nimenomaan suomalainen kumppani, joka kuitenkin
4.3.3. Neuvontapalvelut
Finpron tarjoamat asiantuntijapalvelut olivat käytetyimpiä neuvontapalveluja kaikissa vertailun kohteena
olleissa yritysryhmissä. Eniten niitä olivat hyödyntäneet
kansainvälistyneet suuryritykset, joista yli kolmannes
oli käyttänyt kyseisiä palveluja. Kansainvälisesti toimivat PK-yritykset olivat löytäneet harvemmin Finpron
asiakkaiksi. Erityisesti näin oli pienimpien yritysten
kohdalla, joille palvelujen hinnoittelu voi muodostaa
esteen niiden käytölle.
Samoin kuin rahoituspalveluihin, myös neuvontapalveluihin oltiin hyvin tyytyväisiä. Toisaalta kasvuyrittäjät erottuivat tässä omaksi ryhmäkseen, koska kaikki
neuvontapalveluja tarjoavat tahot Suomalais-Venäläistä
kauppakamaria lukuun ottamatta saivat niiltä pienimmät
arvosanat. Tulos voi kertoa kasvuyritysten muista yrityksistä poikkeavista tarpeista, joihin vastaaminen edellyttäisi nykyistäkin räätälöidympiä neuvontapalveluja.
On kuitenkin huomattava, että myös kasvuyrityksissä
oltiin kaikkiin hyödynnettyihin palveluihin vähintäänkin kohtuullisen tyytyväisiä. Kuvassa 9 esitetään suosi-
20 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
ymmärtää myös paikallista kulttuuria ja kohdemaan
liiketoiminnan lainalaisuuksia”, Nuutinen perustelee.
Kansainvälisen jakeluverkoston rakentaminen
voimakkaasti erikoistuneiden tuotteiden ympärille ei
aina ole ollut kovin helppoa. ”Jälleenmyyjien valinnassa
korostamme kumppanin sitoutumista tuotteisiimme ja
tietynasteista substanssiosaamista, mikä on tärkeää
tuotteen ominaisuuksien esilletuomisessa.”
Osaamisintensiivinen yritys viihtyy
kampusalueella
Viisi henkilöä työllistävä Delfin Technologies sijaitsee
Kuopion yliopiston kampusalueella. Lääketieteellisen
fysiikan alalta tohtoriksi väitelleen Jouni Nuutisen
mukaan yhteistyö yliopiston eri laitosten ja ennen
kaikkea Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa on
tiivistä.
”Yliopistollisessa sairaalassa käynnissä olevissa
tutkimushankkeissa on ollut mahdollista testata
kehittämiämme tuotteita. Olemme saaneet sieltä
heti arvokasta palautetta, jota on voitu edelleen
hyödyntää tuotekehityksessä. Suhteessa asiakkaisiin
riippumattomien tutkijoiden julkaisemat artikkelit,
edustavat arvokasta tieteellistä näyttöä mittausten
toimivuudesta”, Nuutinen painottaa.
tuimpia neuvontapalveluja ja käyttäjien arvioita niiden
toimivuudesta.
4.3.4 Koulutuspalvelut
Selvityksen tulosten perusteella yritykset kääntyvät
yleensä yksityisten konsulttien puoleen, kun ne haluavat
valmennusta kansainvälistymisensä tueksi. Myös TEkeskusten, Fintran ja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin koulutusta hyödynnetään kohtuullisesti. Mielenkiintoista on, että suuryritykset näyttäisivät käyttävän
eniten ja monipuolisimmin tarjolla olevia palveluja.
Tämä on luonnollista, koska suuryrityksillä on enemmän resursseja koulutuksiin osallistumiseen.
PK-yritykset taas hyödyntävät koulutuspalveluja
suhteellisesti vähemmän, vaikka valmennuksella voisi
paikata kansainvälisen kokemuksen puutteita ja saada
hyötyjä etenkin kansainvälistymisen alkuvaiheessa.
Koulutuspalvelujen tarjonnassa ja sisällössä ei sen sijaan näyttäisi olevan suuria puutteita, koska käyttäjien
tyytyväisyys palveluihin oli hyvällä tasolla.
(Kuva 10)
Tulokset osoittavat, että itse asiassa PK-yritykset ja
kasvuyritykset luottavat kansainvälistymisessä samanlaisiin vahvuuksiin ja menestystekijöihin. Molemmissa
yritysryhmissä sellaiset tekijät, kuten asiakassuhteiden
hallinta, tuotteiden laatu, kohdemarkkinoiden tuntemus,
viestintäosaaminen ja erikoistuminen, saivat suurimman
painoarvon. Tämä taas herättää kysymyksen siitä, mikä
ominaisuus kasvuyrityksissä on sellainen, joka saa ne
kasvamaan muita nopeammin (kuva 11, s. 23).
Loogisin selitys löytynee mahdollisesti erilaisista
4.4 Yritysten menestystekijät ja suurimmat
esteet kohdemarkkinoilla
Parhaimmatkaan kansainvälistymispalvelut eivät auta,
ellei yrityksellä ole jotakin sisäistä menestystekijää,
jonka varaan se voi toimintansa rakentaa. Sen vuoksi
tässä selvityksessä tiedusteltiin myös vastaajien näkemyksiä siitä, mitkä ovat heidän luotsaamiensa yritysten
keskeiset menestystekijät ja suurimmat esteet kansainvälisillä markkinoilla.
Kuva 9. Kansainvälistymisen neuvontapalvelut
Kansainvälistymisen neuvontapalvelujen
käytön yleisyys (% kansainvälistyneistä vastaajista)
Tyytyväisyys käytettyihin neuvontapalveluihin
(1=erittäin tyytymätön, 5= erittäin tyytyväinen)
��
������
��
��
��
����������
���������
��
��
�
��
���
���
���
���
���������
��
�����������������
���
����������
���������
��
����������
���
���
���
������
���
��
��
����������
����������
������������
�
���
���
�����������������
��
���
��
�
����
�
�
�
��
���
����������
����������
������������
�
��
��
��
��
��
��
���
���
�
��
�
�
�
�
* ml. Viexpo-palvelu
Kasvuyritykset
Suuryritykset
PK-yritykset
Kuva 10. Kansainvälistymisen koulutuspalvelut
Kansainvälistymisen koulutuspalvelujen
käytön yleisyys (% kansainvälistyneistä vastaajista)
Tyytyväisyys käytettyihin koulutuspalveluihin
(1=erittäin tyytymätön, 5= erittäin tyytyväinen)
��
����������
���������
���
����������
���������
��
��
���
���
���
��
���
���������
��
���������
���
��
���
�
��
������
���
������
�
���
�
����������
����������
������������
�
�
�
��
��
Kasvuyritykset
���
����������
����������
������������
��
��
��
��
Suuryritykset
���
���
�
�
�
�
�
PK-yritykset
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 21
Yritysesimerkki:
Oy Plastex Ab
Vauhtia vientiin valmennusohjelmalla
Oy Plastex Ab on vuonna 1936 Lohjalle perustettu
perheyritys, joka valmistaa muovisia käyttötavaroita.
Tuotevalikoimasta löytyy muun muassa ruoanlaittoon
ja kodinhoitoon, säilöntään, marjastukseen sekä
autoiluun ja veneilyyn liittyviä tuotteita. Lisäksi
valmistetaan puhallusmuovattuja ja ruiskupuristettuja
muovipakkauksia sekä tehdään teollista
sopimusvalmistusta.
Toimitusjohtaja Jyrki Ant-Wuorisen mukaan yrityksellä
on viennistä jo yli 40 vuoden kokemus. Vienti on
suuntautunut erityisesti Ruotsiin, mutta viime vuosina
myös Saksaan, Viroon ja Norjaan. Tällä hetkellä
liikevaihdosta noin 10 prosenttia kertyy viennistä.
Räätälöity strategia toiminnan kehittämiseen
Plastex kehittää yritystoimintaansa juuri nyt
kokonaisvaltaisesti.
”Tavoitteena on tehostaa ja parantaa
toiminnanohjausjärjestelmää sekä sähköistä
tiedonvälitystä ja -hallintaa. Parhaimmassa tapauksessa
kehitystyö tuottaa meille merkittävät kustannussäästöt
ja sujuvoittaa arkirutiinit”, Ant-Wuorinen toteaa.
Yritys on mukana Kansainvälinen kilpailukyky
huippukuntoon -valmennusohjelmassa, jonka
toteutuksesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus yhdessä
Top Trainers Finland Oy:n kanssa. Ohjelmassa pienet ja
keskisuuret kuluttajatuoteyritykset saavat valmennusta
ja sparrausta kansainväliseen toimintaansa. Plastexille
suunnitellaan vientistrategia, jolla kansainvälistä
toimintaa ryhdytään laajentamaan.
omistusrakenteista ja omistajien erilaisista taustatekijöistä, kuten työ- ja yrittäjäkokemuksesta, koulutuksesta
ja kasvutavoitteista. Nämä taas heijastuvat usein muun
muassa siihen, miten yritystä johdetaan ja miten toiminta organisoidaan (ks. esim. Kasvun Ajurit 5).
Aikaisemmat kokemukset esimerkiksi kansainvälisen kasvuyrityksen johtamisesta ovat usein hyödyksi
monella tavoin. Kokeneiden yrittäjien uskottavuus on
usein ensikertalaisia parempi. Heillä on myös käytössään valmiita suhdeverkostoja, joista voidaan löytää
hyviä partnereita ja joiden kanssa voidaan solmia asiakkuuksia.
Selvityksen tulokset herättävät lupauksia, sillä suuressa joukossa suomalaisia PK-yrityksiä näyttäisi olevan sellaisia vahvuuksia, joilla on todistettavasti saavutettu merkittävää kasvua kansainvälisiltä markkinoilta.
Suurimmat kasvun esteet liittyivät kansainväliseen
markkinointiin sekä sopivien jakelukanavien ja asiakkaiden löytämiseen. Kasvuyritysten kansainvälistymistä
estävät lisäksi tiukat tuotemääräykset ja standardit sekä
22 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
”Kokemukset tästä yrityksen tarpeisiin räätälöidystä
koulutusohjelmasta ovat olleet hyviä. Sekä
seminaaripäivät että etätyötehtävät ovat antaneet paljon
uusia ideoita toiminnan kehittämiseen”, Ant-Wuorinen
kiittelee.
Designtuotteet viennin vetureina
Plastexissa luotetaan designtuotteiden vetovoimaan
maailmalla. Eero Aarnion suunnittelemissa tuotteissa
yhdistyvät kaunis muotoilu ja tuotteen toimivuus. AntWuorinen uskoo niiden antavan merkittävää lisäarvoa
asiakkaille.
Yritys haluaisi tuotteensa näkyvästi esiin Keski-Euroopan
designmyymälöihin. Myös kansainväliset designpostimyyntikanavat voisivat tarjota mielenkiintoisen
väylän tuotteiden tunnettuuden lisäämiseen.
Kansainvälistymispalvelut yhdelle luukulle
Kritiikkinsä Ant-Wuorinen kohdistaa nykyiseen
pirstaloituneeseen kansainvälistymispalvelujen
tarjontaan.
”Erilaiset neuvonta- ja rahoituspalvelut on hajautettu
monille eri toimijoille. PK-yritysten on monesti vaikea
löytää juuri omiin tarpeisiinsa soveltuvia palveluja.
Kansainvälistymispalvelut pitäisi keskittää nykyistä
selkeämmin yhteen paikkaan, josta ne olisivat myös
helpommin tunnistettavissa.”
kohdemarkkinoiden lainsäädäntö. Monet kasvuyritykset
vievät tuotteitaan ja palvelujaan uusille kasvumarkkinoille, kuten Venäjälle ja Aasian maihin, joissa esimerkiksi byrokraattisuus tullauskäytännöissä on tunnettu
tosiasia.
Selvityksessä mukana olleet PK-yritykset voidaan
jakaa raportoitujen menestystekijöiden perusteella kolmeen ryhmään: markkinaosaajiin, tuotanto-osaajiin ja
verkosto-osaajiin3.
Markkinaosaajat luottavat kansainvälistymisessään
erityisesti asiakassuhteiden hallintaan, markkinointiosaamiseen, kohdemarkkinoiden tuntemukseen ja
viestintäosaamiseen. Tuotanto-osaajat taas pitävät tuotantoteknologian edistyksellisyyttä, tuotevalikoiman
monipuolisuutta ja muita tuotteisiin liittyviä ominaijatkuu s. 24
3 Menestystekijöihin perustuvat ryhmät tunnistettiin
pääkomponenttianalyysin avulla.
Yritysesimerkki:
Joutsen Finland Oy
Kansainvälistyminen vaatii
yrittäjäasennetta
Joutsen Finland Oy on vuonna 1936 perustettu,
untuvatuotteita valmistava perheyritys. Yrityksen
hallinto ja tehdas sijaitsevat Riihimäellä, missä
työskentelee noin 60 henkilöä.
Kansainvälistyminen on ollut yrityksen tavoitteena heti
alkumetreiltä. Vientiä oli ensin Pohjoismaihin, mutta
vuosien mittaan se on laajentunut moniin Euroopan ja
Aasian maihin.
Tällä hetkellä Joutsen-tuotteiden myynnistä noin 70
prosenttia tulee kansainvälisiltä markkinoilta, joista
tärkeimmät ovat Japanissa, Etelä-Koreassa, Ruotsissa,
Kreikassa, Espanjassa ja Venäjällä. Lisäksi yrityksellä on
tytäryritys Pietarissa ja sisaryritys Virossa.
”Kansainvälistymistä ei pidä monimutkaistaa liikaa.
Siinä vaaditaan yrittäjäasennetta: on vaan mentävä
ja tehtävä asioita”, yrittäjäneuvos Eero Kotkasaari
korostaa.
”Tekeminen kartuttaa kokemusta ja osaamista, mikä
helpottaa uusille kohdemarkkinoille menemistä.”
Koulutus ja tuki tarpeen ensiaskelissa
Kotkasaari korostaa kuitenkin, että tukea tarvitaan
varsinkin kansainvälistymistä harkitsevien ja
ulkomaantoimintoja aloittavien yritysten auttamiseksi.
”Usein unohdetaan, että varsin pienillä
vienninedistämisavustuksilla voidaan saada aikaan
merkittäviä tuloksia. Esimerkiksi 1 000 euron
vienninedistämistuki messumatkoihin voi johtaa
kymmenien tai jopa satojen tuhansien eurojen
kauppojen toteutumiseen.”
Kansainvälisen liiketoiminnan ja kaupan
koulutuskeskuksen Fintran hallituksen puheenjohtajana
toimiva Kotkasaari pitää myös koulutusta äärimmäisen
tärkeänä kansainvälistymisen ensiaskelissa.
”Kansainvälisen liiketoiminnan valmennuksesta ei
missään tapauksessa pitäisi tinkiä. Kohtuullinen
tietämys vähentää turhien harha-askelten ottamista ja
lisää onnistumisen todennäköisyyttä.”
Yhteinen myyntikonttori avittaa markkinoille
Suomalaiset yritykset osaavat usein tuotekehityksen,
mutta tuotteiden markkinoinnissa saattaa olla puutteita.
”PK-yritysten resurssit ovat usein rajalliset, minkä vuoksi
yritysten kannattaa tehdä yhteistyötä toistensa kanssa”,
Kotkasaari sanoo.
Vuoden 2009 alussa Joutsen Finland tuli mukaan
Finnkarelia Virke Oy:n ja Nanson myyntikonttoriin
Moskovaan.
”Yhteistyö helpottaa kohdemarkkinoille menemistä, kun
kustannukset jakautuvat useamman toimijan kesken”,
Kotkasaari summaa.
Kuva 11. Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet
PK-yritykset
Suuryritykset
Kasvuyritykset
Menestystekijät
1. Tuotteiden laatu
1. Asiakassuhteiden hallinta
1. Asiakassuhteiden hallinta
2.Asiakassuhteiden hallinta
2.Viestintäosaaminen
2.Tuotteiden laatu
3.Erikoistuminen ja (ml. kielitaito)
erikoistuotteet
3.Myynti- ja neuvottelu-
3.Kohdemarkkinoiden tuntemus
4.Viestintäosaaminen
4. Viestintäosaaminen tilanteiden hallinta (ml. kielitaito)
(ml. kielitaito)
4.Markkinointiosaaminen
5.Kohdemarkkinoiden tuntemus
5.Yrityskuva ja imago erikoistuotteet
5.Erikoistuminen ja
Esteet
1. Markkinoinnin kalleus ja 1. Tuotteen korkea hinta
1. Markkinoinnin kalleus ja
vaikeus
2.Heikko tietämys ja kokemus vaikeus
2.Asiakkaiden löytäminen
3.Asiakkaiden löytäminen
3.Markkinatiedon hankinta
4.Markkinatiedon hankinta löytäminen
4.Sopivien jakelukanavien kohdemarkkinoilla
löytäminen
2.Sopivien jakelukanavien
3.Tuotteisiin liittyvät määräykset
5.Taantumasta aiheutuneet ja standardit
5.Taantumasta aiheutuneet rahoitusongelmat
rahoitusongelmat
4.Asiakkaiden löytäminen
5. Kohdemarkkinoiden lain-
säädäntö ja määräykset
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 23
suuksia kansainvälisen menestyksen takeina. Verkostoosaajat puolestaan muodostavat mielellään kontakteja
erilaisilla messuilla ja asiakastapaamisissa sekä pitävät
jakeluverkoston hallintaa ja yrityksen imagoa tärkeinä
menestymisessä.
Kaikki edellä mainitut kansainvälistymistyypit olivat
tunnistettavissa myös kasvuyritysaineistosta. Kasvuyritysten keskuudessa esiin nousi kuitenkin myös ryhmä,
jossa korostettiin erityisesti strategista suunnittelua ja
johtamista sekä johtoryhmän kansainvälistä osaamista
ja kokemusta. Tätä ryhmää voitaisiin kutsua strategiaosaajiksi, jotka katsovat asioita kokonaisvaltaisemmin
sekä markkinoiden, tuotannon että verkostojenkin näkökulmista (ks. EK, 2009).
Myös kasvuyritysten verkoston Boardman 2020:n
ja Finpron PK-yrityksiäkin valottavan kansainvälistymisselvityksen mukaan erityisesti monipuolisella ja
kokeneella hallituksella, hyvällä hallitustyöskentelyllä
sekä laajalla, oikein valikoidulla yhteistyöverkostolla
voi vaikuttaa merkittävästi yritysten strategisten valintojen onnistumiseen (Matikainen, 2009). Tyypillisesti
kasvuyritysten omistajat myös halusivat kansainvälistyä
ja yrityskulttuurissa korostuivat rohkea kasvuhakuisuus
ja myyntihenkisyys.
Yritysesimerkki:
Normet Oy
Asiakaslähtöinen läpimurto
kansainvälisille markkinoille
Iisalmelainen Normet on erikoistunut kaivos-, tunnelija metsäkoneisiin sekä näiden alojen teknologiaan.
Yrityksen juuret johtavat vuoteen 1962, jolloin Sarvelan
veljekset Jussi ja Jaakko perustivat Peltosalmen
konepajan valmistamaan traktoriin liitettäviä työkoneita
metsä- ja maatalouden tarpeisiin.
Veljekset ymmärsivät maanalaisten koneiden
mahdollisuudet jo 1970-luvulla ja myivät yhtiön Orionkonsernille rahoittaakseen uuden liiketoimintansa
käynnistämisen. Maaliskuussa 2005 omistus
palautui yksityisiin käsiin Aaro Cantellin johdolla.
Yksityishenkilö pääomistajana antaa yritykselle kasvot,
ja avainhenkilöiden omistajuus vahvistaa yrittäjähenkeä.
Liikevaihdosta jo yli 90 prosenttia ulkomailta
Normet on kasvanut ja kansainvälistynyt voimakkaasti.
Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta ylittää 90
prosenttia. Yhtiö on vauhdittanut kansainvälistymistään
keskittämällä myynnin ja markkinoinnin johdon Sveitsiin
perustettuun Normet International Ltd:hen. Omia
alueellisia vientiyhtiöitä on myös Kiinassa, Australiassa,
Yhdysvalloissa ja Chilessä.
Yritys on päättänyt vastikään yli miljoonan euron
investoinneista Iisalmeen. Uusia työntekijöitä
palkataan kymmeniä. Investointi kasvattaa
kokoonpanokapasiteettia neljänneksellä. Myös
tuotekehitystoiminta laajenee.
Valtaosa malmeista kaivetaan maailmalla vielä
avolouhoksista. Maanalainen kaivostoiminta laajenee
kuitenkin koko ajan, ja tulevaisuudessa suurin osa
malmeista on kaivettava esille syvältä kallioiden sisältä.
24 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
Asiakas haluaa luotettavaa läsnäoloa
Ne toimintatavat, joilla menestytään kotimarkkinoilla,
eivät enää riitä laajemmilla, voimakkaasti kilpailluilla
markkina-alueilla. Kilpailijat ovat suuria kansainvälisiä
toimijoita, ja asiakkaat edellyttävät vahvaa ja
luotettavaa läsnäoloa kohdemarkkinoilla.
”Olemme siirtyneet arvoketjussa aktiivisesti lähelle
asiakasta. Tarjoamme koneiden ja laitteiden ohella
lisäarvoa tuottavaa palvelu- ja huoltoliiketoimintaa
asiakkaan kotikentällä”, hallituksen puheenjohtaja Aaro
Cantell kiteyttää.
Yrityksessä on oivallettu, että koneiden ja laitteiden
myynnin ja huollon lisäksi on tunnettava perusteellisesti
koko prosessi, jota omalta osalta pyritään tehostamaan
ja nopeuttamaan. Bisnestä on viety suuntaan, jossa
asiakas saa hankinnastaan irti entistä enemmän
lisäarvoa ja tätä kautta uutta potkua myös omaan
toimintaansa.
Suunnitelmallinen strategiatyö siivittää
laajentumista
Cantell korostaa myös yrityksen hallitus- ja
johtoryhmätoiminnan, strategiatyön sekä henkilöstön ja
sidosryhmien sitouttamisen merkitystä.
”Tiukentuva kansainvälinen kilpailu vaatii yrityksiltä
strategista ketteryyttä. Se mahdollistaa ennakoinnin
ja nopean reagoimisen jatkuvasti muuttuvassa
toimintaympäristössä.”
5. Johtopäätökset – Asiakaslähtöisempää
otetta yritysten strategioihin ja
kansainvälistymispalveluihin
Tämä selvitys kartoitti Elinkeinoelämän keskusliiton
jäsenyritysten sekä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailun yritysten kansainvälistymisen menestystekijöitä, kehittämiskohteita ja esteitä. Lisäksi tarkasteltiin yritysten
kansainvälistymispalvelujen tarjontaa, toimivuutta ja
mahdollisia uudistamistarpeita.
5.1. Miten voidaan lisätä ja tehostaa
PK-yritysten kansainvälistymistä?
Kansainvälisessä kasvuyritystoiminnassa on olennaista
sovittaa yhteen yrityksen liiketoimintaosaamista, teknologiaperustaa ja asiakas- ja markkinanäkökulmaa
verkostotalouden ehdoilla. Suomessa teknologiapohja ja
yhä useammin liiketoimintaosaaminen ovat kohdallaan,
mutta asiakasnäkökulman huomioimisessa ja verkostojen punomisessa kohdemarkkinoilla on vielä parannettavaa.
Tulevaisuudessa tulisi miettiä tarkemmin, mitä ihmiset ja yritykset odottavat, mitä tarpeita on olemassa
sekä mennä lähelle asiakasta. Kuten Normetin Aaro
Cantellin haastattelusta ilmeni, tarvitaan parempaa
markkinatuntemusta, aitoja kumppanuuksia ja aktiivista
läsnäoloa kansainvälisillä markkinoilla.
Suomen pienten kotimarkkinoiden takia kasvuyritykset kohtaavat kansainvälistymisen haasteen jo toiminnan aikaisessa vaiheessa. Jotta PK-yrityksiä voitaisiin auttaa hyödyntämään globalisaation mahdollisuuksia, huomiota on kiinnitettävä markkinoillepääsyyn,
kaupankäynnin avoimuuteen, immateriaalioikeuksien
kunnioittamisen valvontaan ja kilpailun rehellisyydestä
huolehtimiseen.
PK-yritysten kannalta sisämarkkinoiden toimivuuden varmistaminen on tärkeää. Sisämarkkinat eivät
vielä täysin toteuta sitä tehtävää, joka niillä on eli auta
yrityksiä kasvamaan, erikoistumaan ja kilpailemaan
niin, että ne voivat menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Liian usein rajat ylittävä toiminta edellyttää merkittäviä resursseja mm. säädösympäristön erojen takia.
Lisäksi PK-yritysten onnistunut kansainvälistyminen ja
markkinoille pääsy kolmansiin maihin on usein hyvin
haasteellista.
Markkinoille päästääkseen PK-yritykset tarvitsevat
apua ja tietoa mahdollisista kumppaneista sekä markkinoiden avautumisesta. Lisäksi PK-yritykset voivat
tarvita tukea etabloitumisessa uudenlaiseen liiketoimintakulttuuriin sekä sääntely- ja oikeudellisesta ympäristöstä johtuvien eroavaisuuksien takia.
PK-yritysten edellyttämien kontaktien luomisessa
korostuu kansallisten toimijoiden rooli – sekä julkisten
ja puolijulkisten yrityspalvelujen, UM:n ja suurlähetystöjen että elinkeinoelämän järjestöjen. Niiden tulisi
pystyä toimimaan tiedonvälittäjinä molempiin suuntiin.
Yrityksillä tulee olla käytössään tietoa tarjolla olevasta
tuesta ja neuvonnasta sekä kauppapolitiikan mahdollisuuksista. Tietoa tarvitaan myös toisin päin eli yritysten
kohtaamista vaikeuksista ja kaupan esteistä.
Lisäksi tulisi laajentaa PK-viennin rahoitusmahdollisuuksia sekä räätälöidä neuvonta- ja muita palveluja
PK-yrityslähtöisemmiksi. Nykyisten kansainvälistymis-, rahoitus- ja palvelutuotteiden yhteensopivuus
ja kehitystarpeet on selvitettävä perusteellisesti osana
yritysten kansainvälistymisen edistämisen strategian
(aiemmin VKE-strategia) uudistamista, TEMin koordinoimaa ns. Synergia-analyysiä, Yritys-Suomi-palvelun
uudistusta sekä uusien ELY-keskusten toimintojen
muokkaamista. Julkisten ja puolijulkisten palveluntuottajien tarjontaa tulee kehittää entistä asiakaslähtöisemmäksi sekä joustavasti ja nopeasti muuttuviin talous- ja
markkinatilanteisiin sopeutuvaksi.
Ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi ja sen
kansainvälistämisen edistämiseksi EK on perustanut
Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin sekä ottanut hallintaansa Cleantech Finland -brändin. Ympäristöliiketoiminta on vahva kasvuala, jossa Suomella on kilpailukykyistä osaamista erityisesti prosessiteknologiassa,
energiatehokkaissa ratkaisuissa sekä uusiutuvien energiamuotojen aloilla. Suomalaiseen Cleantech-brändiin
panostamalla edistetään ympäristöliiketoimintaa ja
edesautetaan sen kasvamista vahvaksi talouden tukijalaksi. Myös EK:n Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä -hanketta (KiVi) on tarkoitus jatkaa ja
välittää näin tietoa yrityksille tarjolla olevista kansainvälistymispalveluista.
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 25
5.1.1. Esimerkkejä hyvistä toimintatavoista
Yksi suhteellisen uusi ja potentiaalinen verkosto
PK-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi on
Enterprise Europe Network. Se on osa Euroopan komission rahoittamia ja TEMin Suomessa koordinoimia
yritys- ja innovaatiopalveluja.
Palveluja on tarjolla verkoston kautta 40 maassa.
Palvelut tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa uusien
liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi ja uusille
markkinoille pääsemiseksi. Palvelujen avulla voi hakea liikekumppaneita tai etsiä sopivaa alihankkijaa,
edustajaa tai kumppania tuotekehitykseen. Yrityksiä
tuetaan tarvittaessa myös kansainvälisissä teknologiansiirtohankkeissa. Yritysten käytössä ovat Teknologia- ja
Liiketoimintapörssit, jotka tarjoavat kanavan kansainvälisten kontaktien löytämiseen.
Neuvontapalveluja tarjotaan Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kautta koko ELY-verkostossa. Teknologiapalveluja tarjoavat lähinnä Suomen Teknologiakeskusten liiton organisaatiot.
Yhdeksi hyväksi toimintavavaksi yrityshaastatteluissa nousi Tekesin Tuotantokonseptit-ohjelma. Se verkottaa teollisuuden eri toimialoja ja tukee kilpailukykyisiä
suomalaisia tuotantokonsepteja eli tapoja järjestää tuotteen tai palvelun tuotanto ja sen tukitoimet innovatiivisesti liiketoimintastrategian tarpeista lähtien. Tuotantoosaamisen kehittämisellä pyritään varmistamaan myös
t&k-toiminnan pysyminen lähellä tuotantoa. Tavoitteena on nostaa tuotantoa koskevat asiat tärkeäksi osaksi
yritysten strategista ajattelua ja työskentelyä. Lisäksi
tavoitteena on yritysten ja yritysverkostojen tuotannon
järjestäminen kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi
asiakas- ja liiketoimintalähtöisyyttä, joustavuutta, tuottavuutta, laatua ja imagoa parantamalla.
Toinen mielenkiintoinen hanke on Tekesin Sapuska – Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista
-ohjelma. Se keskittyy elintarvikealan PK-yritysten
kilpailukykyyn ja pyrkii synnyttämään yhteistyörakenteita, jotka parantavat yritysten mahdollisuuksia päästä
vähittäiskaupan jakeluverkostoihin. Rahoitusta saa
tuotekehityksen lisäksi esimerkiksi verkostoituneiden
liiketoiminta- ja asiakasyhteistyömallien kehittämiseen.
Tavoitteena on uudenlaisten toimintamallien kehittäminen sekä kuluttajatarpeiden tuntemukseen ja ennakointiin perustuvien kasvu- ja kansainvälistymispolkujen
yleistyminen. Kokemusten kerryttyä tämän ohjelman
toimintamalleja voitaisiin tarvittaessa monistaa myös
muille toimialoille.
Yritys- ja innovaatiopolitiikassa palveluliiketoiminta
ja -innovaatiot ovat saamassa kasvavaa huomioita. Te-
Kasvun ajurit 5 | EK 2009 | 26
kes on lisännyt merkittävästi panostuksiaan globaalien
palveluyritysten syntymisen tukemiseksi. Esimerkiksi
vuonna 2006 käynnistettyä SERVE – Innovatiiviset palvelut -ohjelmaa jatketaan vuoteen 2013. Ohjelma edistää innovatiivisten palvelukonseptien ja kansainvälisesti
kilpailukykyisten palvelu- ja ratkaisuliiketoimintojen
kehittymistä. Se on uudistanut palvelutarjontaa rahoittamalla tutkimus- ja kehitysprojekteja, lisäämällä ja jakamalla palveluinnovaatio-osaamista sekä rakentamalla
palveluliiketoiminnan kehitysverkostoja.
5.1.2 Kansainvälistymispalvelujen uudistaminen
ajankohtaista
Kansainväliseen kasvuun tähtäävät PK-yritykset hyödyntävät erilaisia kilpailuetuja, strategioita ja liiketoimintamalleja. Tässä selvityksessä PK-yritykset jaettiin
raportoimiensa menestystekijöiden perusteella neljään
ryhmään: markkinaosaajiin, tuotanto-osaajiin ja verkosto-osaajiin sekä erityisesti nopean kasvun yritysten
joukossa strategia-osaajiin (vrt. EK, 2009).
Kansainvälistymisen edistämistoimintojen yksi
merkittävä haaste Suomessa on, että erilaisen ”profiilin” omaavat yritykset tarvitsevat niille räätälöityjä
elinkeinopoliittisia instrumentteja. Haastetta lisää, että
vastaisuudessa kansainvälistyvien yritysten joukko ja
toimialakirjo sekä toisaalta kohdemarkkinat ja yritysyhteistyön muodot laajenevat ja monipuolistuvat entisestään.
Suomen innovaatiojärjestelmä kohdentaa resursseja
tutkimukseen ja tuotekehitykseen huomattavasti enemmän kuin kehitettyjen tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen ja kansainvälistämiseen. T&k-toiminta on
selkeästi Suomen vahvuus, mutta toiminnan tulosten
hyödyntäminen on ollut tehotonta. Kansainvälisen liiketoiminnan edistämisessä Suomen panostus on kilpailijamaihin verrattuna keskitasoa.
Elinkeinopolitiikassa tulee panostaa erityisesti yritysten kansainvälisen verkottumisen edistämiseen ja siihen liittyvän osaamisen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Suomessa yritysten verkottumista edistetään muun
muassa Tekesin tutkimushankkeilla, TEMin yritysten
yhteishankkeiden rahoitusinstrumentilla, alueellisten
yritysryhmien kansainvälistymishankkeilla sekä Cleantech Finland -brändillä.
Valtion budjetissa yritysten kansainvälistymiseen
panostetaan suuruusluokaltaan 50–70 miljoonaa euroa.
Summasta noin puolet kohdistuu eri organisaatioiden
toiminnan tukemiseen (Finpro, Fintra jne.), toinen puoli
suunnataan suoraan yksittäisille yrityksille tai yritysryhmille. Julkisia panostuksia ei ole viime vuosina juurikaan kasvatettu tai uudistettu merkittävästi yrittäjäläh-
töisemmiksi. Poikkeuksena mainittakoon panostuksen
lisääminen yritysten yhteishankkeisiin vuonna 2010.
Toisaalta tiettyjen organisaatioiden rahoitusta on samanaikaisesti leikattu.
Määrärahojen tasokorotusten tarve on kasvanut
2000-luvulla, ja nyt taantuma vielä kärjistää tilannetta.
Panostus yritysten kansainvälistymiseen on investointi,
joka maksaa itsensä takaisin suomalaisyritysten lisääntyneenä vientinä, säilytettyinä ja uusina työpaikkoina
sekä kasvaneina verotuloina.
Yritysten kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävä
palvelutarjonta on kattava järjestelmä, joka muodostuu
julkisista, puolijulkisista (Finpro) ja yksityisistä palveluntarjoajista. Kansallisia toimijoita on toistakymmentä
ja alueellisia suuri joukko. Järjestelmän haasteena on
palvelukentän tietynlainen sirpaleisuus. Palvelut hajautuvat eri organisaatioihin, ja yritysten on suhteellisen
vaikea löytää tarvitsemiaan ja tarjolla olevia palveluja
nopeasti ja jouhevasti.
Tiedonkulun edistämiseksi on tarpeen kehittää edelleen Yritys-Suomi.fi -hanketta. Sitä viedään TEMissä
eteenpäin suunnitelmallisesti, mutta silti se on vielä
suhteellisen tuntematon PK-yrityskentässä. Yritys-Suomen yhteyteen rakennetaan myös yksityisen palvelutarjonnan tietopankkia.
Viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä sidosryhmien tulisi hakea tiiviissä yhteistyössä parhaat
mahdolliset synergiaedut Suomen elinkeinoelämän
tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi. Uusien toimintamallien etsimistä on jatkettava. Suomalaisten toimijoiden verkottumiseen voidaan soveltaa eri kohteissa
erilaisia malleja.
5.1.3 Lopuksi
Nykyisestä taantumasta ei Suomi eikä muukaan maailma nouse entisenlaisena. Kansainvälisen kaupan
rakenteet muuttuvat. Suomalaisten yritysten on taisteltava markkinaosuutensa uudelleen. Epävarmana aikana
julkisen vallan tuki – palveluina ja rahoituksena – on
entistä tärkeämpää sekä jo kansainvälistyneiden yritysten kannustamiseksi uusille markkinoille että uusien
yritysten kansainvälistämiseksi.
Taantuma on ajanut suomalaiset yritykset etsimään
uusia markkinoita ja asiakkaita huvenneen viennin
korvaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. Toisaalta
joillekin kasvuyrityksille globaali taantuma ja murros
ovat luoneet mahdollisuuksia nykyisten markkinaasemien vahvistamiseen ja/tai uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Joka tapauksessa se, että
yritys pystyy taantumasta nousua haettaessa jakamaan
riskiä julkisen rahoittajan avulla ja hyödyntämään yhteishankkeiden ja muiden julkisten palvelujen tarjoamaa
kansainvälistä liiketoimintaosaamista, voi sysätä yrityksessä liikkeelle uusia kansainvälistä kilpailukykyä
vahvistavia toimintoja.
Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 27
Kirjallisuutta
Barringer, B.R. & D.W. Greening (1998). Small Business Growth Through
Nikula, P., Penttilä, A., Kupi, O., Urmas, J. & K. Kommonen (2009).
Geographic Expansion: a comparative case study. Journal of Business Venturing
Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön. Asiantuntijoiden näkemyksiä
13:467-492.
luovien alojen kansainvälistymisestä. Helsingin Kauppakorkeakoulu,
Birley, S., Cromie, S. & A. Myers (1991). Entrepreneurial networks: their
Pienyrityskeskus, N-84.
emergence in Ireland and overseas. International Small Business Journal,
Nummela, N. & T. Pukkinen (2004). Nopeammin, tehokkaammin ja
9, 4, 56–74.
kauemmas? Vientirenkaat kansainvälistymisen tukena. KTM tutkimuksia ja
EK (2005). PK-yritysten vientimahdollisuudet hyödynnettävä. Selvitys
raportteja 1/2004.
viennin ja kansainvälistymisen edistämispalveluiden (VKE) käytöstä ja
OECD (2009). Top Barriers and Drivers to SME Internationalisation,
kehittämisestä PK-yritysten näkökulmasta.
EK (2007). Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen.
Näkemyksiä kansainvälistymismahdollisuuksien parantamiseksi.
EK ja Ernst & Young (2008a). Kasvun Ajurit 4. Miten kasvu rahoitetaan?
Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu.
Report by the OECD Working Party on SMEs and Entrepreneurship, OECD.
Rikama, M. (2009). Palvelualojen läpimurto vauhdittui 2000-luvulla
Suomessakin. Tieto & Trendit 6/2009, s. 23–25.
Root, F. (1994). Entry Strategies for International Markets, 2nd edition.
Lexington Books: Lexington, Ma.
EK (2008b). Painoarvoa palvelujen kehittämiselle.
Ruzzier, M., Antoncic, B., Hisrich, R. D. & M. Konecnik (2007). Human
EK ja Ernst & Young (2009). Kasvun Ajurit 5. Hallitustyöskentely kasvun ja
Capital and SME Internationalization: A Structural Equation Modeling Study,
kilpailukyvyn menestystekijänä. Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu.
Canadian Journal of Administrative Sciences, 24, 15–29.
EK (2009). Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa? PK-yritysten hallitus- ja
Ruzzier, M., Hisrich, R. D. & B. Antoncic (2006). SME internationalization
johtoryhmätyöskentely läpivalaisussa.
research: past, present, and future, Journal of Small Business and Enterprise
Erminio, F. & A. M. Rugman (1996). A Test of Internationalisation Theory
Development, 13 (4), 476–497.
and Internationalisation Theory: The Upjohn Firm. Management International
Shaw, E. (1998) Social networks: their impact on the innovative behaviour of
Review 36(3). 199-215.
small service firms. International Journal of Innovation Management,
Graves, C. & J. Thomas (2008). Determinants of the Internationalization
2, 2, 201–222.
Pathways of Family Firms: An Examination of Family Influence,
Stenholm, P., Pukkinen, T., Heinonen, J. & A. Kovalainen (2009). Global
Family Business Review, XXI (2), 151-167.
Entrepreneurship Monitor. Finnish 2008 Report. Turun Kauppakorkeakoulu,
Hall, R. (1993). A Framework linking Intangible Resources and Capabilities to
Tutkimus- ja koulutuskeskus, Tutkimusraportteja A1/2009.
Sustainable Competitive Advantage. Strategic Management Journal,
Sullivan, D. & A. Bauerschmidt (1990). Incremental Internationalisation:
14, 607-618.
A test of Johanson and Vahlne’s thesis. Management International
Heinonen, J. & A. Kovalainen (toim.) (2009). Yrityskasvun mekanismit.
Review 30 (1): 19–30.
Turun kauppakorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus.
TEM (2008). Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat.
Holmlund, M., Kock, S. & V. Vanyushyn (2007). Small and Medium-sized
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 31/2008, Työ ja yrittäjyys.
Enterprises’ Internationalization and the Influence of Importing on Exporting.
TEM (2008). Going Global – The Challenges for Knowledge-based
International Small Business Journal, 25 (5), pp. 459-459.
Economies. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 20/2008, Innovaatio.
Kathyria, R., Josri, M. & S. Dellande (2008). International growth strategies
TEM (2009). PK-yritysten kansainvälistymisrahoitustyöryhmän raportti. Työ-
of service and manufacturing firms. The case of banking and chemical
ja elinkeinoministeriön julkaisuja 44/2008, Konserni.
industries International Journal of Operations & Production Management
Toivonen, M., Patala, I., Lith, P., Tuominen, T. & A. Smedlund (2009).
Vol. 28 No. 10 pp. 968-990
Palvelujen kansainvälistymisen muodot ja polut. Selvitys liike-elämän
Kuuluvainen, A. & E. Paavilainen-Mäntymäki (2009). Kansainvälistyminen
asiantuntijapalvelujen kansainvälistymisestä ja sen merkityksestä yritysten
ja kasvu. Teoksessa: Heinonen, J. ja Kovalainen A. (toim.): Yrityskasvun
kasvulle. Tekesin katsaus 265/2009. Tekes.
mekanismit. Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre, CRE Tutkimus- ja
Virtanen, P., Niinikoski, M.-L. & H. Pekkala (2005). Globaali-ohjelman
koulutuskeskus, Sarja A Tutkimusraportteja. Uniprint, Turku.
Larimo, J. & M. Arola (1998). PK-yritysten vienti ja kansainvälistyminen.
Kirjallisuusyhteenveto aihealueen tutkimuksista 1976 – 1998. Vaasan
yliopiston julkaisuja, Selvityksiä ja raportteja 37.
Larjovuori, R.-L., Laiho, M. & H. Talonen (2004). Kansainvälistyvän pkyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet. KTM Julkaisuja 27/2004,
Elinkeino-osasto.
arviointi. KTM Julkaisuja 4/2005 Elinkeino-osasto.
Urmas, J., Kupi, O., Nikula, P., Penttilä, A. & K. Kommonen (2009).
”Kannattaa ottaa pienikin siivu” – Luovien alojen yritysten näkemyksiä
kansainvälistymisestä. Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus, N-85.
Zahra, S.A., Ireland, R.D. & M.A. Hitt (2000). International Expansion
by New Venture Firms: International Diversity, Mode of Market Entry,
Technological Learning and Performance. Academy of Management
Lu, J.W. & P.W. Beamish (2001). The Internationalisation and Performance of
Journal 43 (5): 925-950.
SME’s. Strategic Management Journal, Vol. 22 (6-7), 565-586.
Zahra, S.A., Neubaum, D.O. & M. Huse (1997). The Effect of the
Matikainen, E. (2009). Maailmalle! Boardman Oy.
Environment on Export Performance Among Telecommunications New
Ventures. Entrepreneurship Theory and Practice 22(1): 25-46.
28 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki • Puhelin 09 420 20
Faksi 09 4202 2299 • www.ek.fi
Julkaisu internetissä:
www.ek.fi/julkaisut
www.ey.com/fi
Lisätietoja:
Asiantuntija
Kimmo Hyrsky
Puh. 09 4202 2520
[email protected]
Asiantuntija
Jari Huovinen
Puh. 09 4202 2810
[email protected]
Julkaisun toimitus: Hannele Mayer-Pirttijärvi, EK
Ulkoasu: Arja Nyholm, Jumo Oy
EK, huhtikuu 2010
Kasvun ajurit 6
Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet
– Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu