SPJUTSUNDIN KYLÄN VESIHUOLTOVERKOSTON SPJUTSUNDIN
SPJUTSUNDIN KYLÄN VESIHUOLTOVERKOSTON YLEIS YLEISSUUNNITELMA Kitön Vesiosuuskunta SIPOO Työnro: 458-00 20.10.2011 OY BJÖRN BACKSTRÖM AB Vesterbackantie 10 01120 Västerskog Puh: 09 278 610 48 Ruukinkatu 2-4 20540 Turku Puh: 040 820 1043 [email protected] www.oybbab.fi SISÄLLYSLU SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto....................................................................................................................................................1 2. Suunnittelualue ........................................................................................................................................1 3. Jätevedenkäsittelyvaihtoehdot ..............................................................................................................3 Maasuodatin fosforinpoistokaivolla .......................................................................................................4 Maahanimeyttämö....................................................................................................................................5 Pienpuhdistamo........................................................................................................................................6 Umpisäiliö ..................................................................................................................................................7 4. Suunnitelmaperusteet .............................................................................................................................8 5. Viemäröinti ja jätevedenkäsittely...........................................................................................................9 5.1 Viemärijärjestelmä.............................................................................................................................9 5.2 Mitoitusperusteet .............................................................................................................................10 5.3 Mitoitus ..............................................................................................................................................10 6. Jätevedenkäsittely .................................................................................................................................11 7. Vedenhankinta .......................................................................................................................................11 8. Kustannukset..........................................................................................................................................11 8.1 Rakennuskustannukset ..................................................................................................................11 Alue 1 ( Kitö, eteläinen Näset ja Bockholmen)..................................................................... 12 Alue 2 ( Spjutsund, Hemisnäset ja pohjoinen Näset)........................................................... 14 Alue 3 (Löparö) .................................................................................................................... 16 Alue 4 (Österviken, Sandhalsen ja itäinen Spjutsund) ......................................................... 17 Koko hankkeen kustannukset .............................................................................................. 19 8.2 Käyttökustannukset........................................................................................................................21 9. Yhteenveto ja johtopäätökset ..............................................................................................................21 LIITTEET: LIITTEET: Liite 1 Linjojen rakennuskustannusarviot Liite 2 Linjojen alustava mitoitus Liite 3 Suunnitelmakartat 210, 211, 212 ja 213 Muutos Laatinut / pvm Tarkastanut / pvm Kati Lundén / 3.10.2011 LUONNOS Kati Lundén / 20.10.2011 VALMIS 20.10.2011 SPJUTSUNDIN SPJUTSUNDIN KYLÄN VESIHUOLTOVERKOSTON YLEISSUUNNITELMA Työ 458-00 1. Johdanto Tämän työn tarkoituksena on laatia yleissuunnitelma Sipoon saaristossa sijaitsevan Spjutsundin kylän vesihuollosta. Alue sijaitsee Sipoon keskustaajamasta n. 18 km linnuntietä kaakkoon. Yleissuunnitelma koskee sekä vesi- että viemäriverkostoa. Alueelle on v. 2010 perustettu Kitön Vesiosuuskunta. Työn tarkoituksena on selvittää suunnittelualueen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn ja vedenhankinnan vaihtoehtoja sekä niiden kustannuksia. Työn toimeksiantajana on Kitön Vesiosuuskunta ja työ on tehty Oy Björn Backström Ab:n Turun ja Sipoon toimistoilla. 2. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Löparön ja Kitön saaret sekä Näsetin, Hemisnäsetin, Östervikenin, Spjutsundin, Sandhalsenin ja Storuddenin alueet. Alueelle ei tällä hetkellä tule kunnan vesijohtoa eikä viemäriä, mutta Sipoon kunta on rakentamassa vesihuoltolinjaa Sivermaahan, joka on suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolella. Suunnittelualueella on ollut ongelmia kaivojen veden laadun ja riittävyyden kanssa. Suunnittelualue on jaettu neljään osaan jätevesien suunnitellun purkupaikan ja rakennustiheyden perusteella. Alueeseen 1 kuuluu Kitön saari ja Näsetin eteläinen osa. Alue 1 on maaperältään melko kallioista. Useat saarien kallioiset mäet ovat suurelta osin avokalliota. Kalliomäkien välissä on kuitenkin helppokaivuisempaa pelto-, suo- ja metsämaata. Kalliomäet ja saarten rannat ovat osin myös melko jyrkkäpiirteisiä. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 2/23 Alueella 1 sijaitsee yhteensä n. 250 kiinteistöä, joista vakituisesti asuttuja on 58. Suurin osa alueen kiinteistöistä on siis vapaa-ajanasuntoja. Alueen 1 kiinteistöistä 116 on tällä hetkellä liittynyt osuuskunnan jäseneksi. Alueelle on laadittu rantakaava ja rannat ovatkin hyvin pitkälle rakennettuja. Alueelle on viime vuosina ollut vaikea saada rakennuslupia, joten tälle alueelle ei todennäköisesti ole tulossa merkittävästi uudisrakentamista. Alue 2 kattaa Spjutsundin, Hemisnäsetin ja Näsetin pohjoisen osan. Alue 2 on maaperältään myös kallioista. Avokallioita on kuitenkin aluetta 1 vähemmän. Peltomaata alueella on edellistä aluetta enemmän. Alueella 2 sijaitsee yhteensä n. 115 kiinteistöä, joista valtaosa on vapaa-ajanasuntoja. Vakituisesti asuttujakin kiinteistöjä on 31. Tällä hetkellä osuuskunnan jäseniä on alueella 49. Myös alueen 2 rannat ovat verrattain tiheään rakennettuja, eikä uusia rakennuksia ole merkittävissä määrin tulossa. Alue 3:seen kuuluu Löparön saari. Saari on selvästi harvemmin rakennettu, kuin edelliset alueet. Alue on maaperältään hyvin kallioista ja siellä on paljon avokallioita. Avokallioiden välissä on pienehköjä soita. Peltomaata on ainoastaan saaren keskiosassa. Saaren rannat ovat osin hyvin kallioisia ja jyrkkäpiirteisiä. Tällä hetkellä Löparön saarella on ainoastaan 32 kiinteistöä, joista puolet on vakituisesti asuttuja. Alueelle on kuitenkin mahdollisesti tulossa jonkin verran uusia kiinteistöjä. Löparön kiinteistöistä on tällä hetkellä 18 liittynyt osuuskunnan jäseneksi. Alue 4 on alueista pohjoisin ja se kattaa itäisen Spjutsundin, Östervikenin ja Sandhalsenin. Muista alueista poiketen alue on pääosin helppokaivuista peltomaata. Alueen itäosassa on muutama suurehko kallioinen mäki, joissa on myös avokalliota. Rantaviivaa alueella on vain n. 1 km. Alueen 36 kiinteistöstä 26 on vakituisesti asuttuja. Alueella 4 vain 5 kiinteistöä on tällä hetkellä liittynyt vesiosuuskunnan jäseneksi. Kustannuslaskenta ja –vertailu sekä viemäri- ja vesijohtolinjaukset on tehty karttatarkastelun ja silmämääräisen maastokatselmuksen pohjalta. Alueella ei ole tehty maastomittauksia eikä maaperätutkimuksia. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma Oy Björn Backström Ab 3/23 3. Jätevedenkäsittelyvaihtoehdot Valtioneuvosto on hyväksynyt 9.3.2011 uuden jätevesiasetuksen, joka astui voimaan 15.3 2011. Jätevesiasetuksen mukaan kaikkien kiinteistöjen on rakennettava jätevedenkäsittelymenetelmät asetuksen mukaisiin vaatimuksiin maaliskuuhun 2016 mennessä. Tämä tarkoittaa, ettei vanhanaikainen kolmen sakokaivon järjestelmä enää riitä, vaan kiinteistöjen jätevedet on käsiteltävä ennen maastoon johtamista. Poikkeuksena ovat kiinteistöt, joilla syntyy vain vähäisiä määriä jätevesiä. Näihin kiinteistöihin lasketaan vapaaajanasunnot, joilla on ainoastaan kantovesi. Asetuksen ulkopuolelle jäävät myös ne kiinteistöt, joiden tulee hakea ympäristölupa sekä ne kiinteistöt, joilla vakituisesti asuva kiinteistön omistaja on täyttänyt 68 vuotta 9.3.2011 mennessä. ”Uuden asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.” (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 10.3.2011) Lisäksi asetuksessa on annettu ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla. ”Alueella, jota koskevat ympäristönsuojelulain nojalla annettavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta, tulisi talousjätevesien puhdistustason olla sellainen, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.” (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 10.3.2011) Vaihtoehtoisia kiinteistökohtaisia käsittelymenetelmiä ovat mm. - Maasuodatin tehostetulla fosforin poistolla - Maahan imeyttämö - Panospuhdistamo - Kaksoisvesijärjestelmä - Umpisäiliö (tarkemmat selitykset seuraavilla sivuilla) Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma Oy Björn Backström Ab 4/23 Vapaa-ajan asunnolle yhtenä vaihtoehtona voidaan suositella kuivakäymälää. Kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liittyminen on aina jätevedenkäsittelyvaihtoehdoista suositeltavin kiinteistöillä, joille se teknis-taloudellisesti on mahdollista. Jätevesien käsitteleminen keskitetysti pienentää hajakuormitusta ja poistaa hajuhaittoja. Jätevesien käsitteleminen suuremmissa yksiköissä parantaa puhdistustulosta. Saaristossa vesistökuormituksen pieneneminen on viemäröitäessä vielä merkittävämpää, koska purkupaikat ovat usein ihan rannan tuntumassa. Suositeltavan jätevedenkäsittelymenetelmän valintajärjestys: 1. Viemäriin liittyminen (käsittely isommassa yksikössä) 2. Useamman kiinteistön yhteiskäsittely 3. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 4. Umpisäiliö Käsittelymenetelmän valintaan vaikuttaa mm: - Voidaanko kiinteistö liittää keskitettyyn viemäriin nyt tai tulevaisuudessa Alueelliset erityismääräykset (kuntien ympäristönsuojelumääräykset, vyöhykejaot, pohjavesialueet, ranta-alueet) - Maaperäolosuhteet - Käytettävissä olevan tilan laajuus Maasuodatin fosforinpoistokaivolla fosforinpoistokaivolla Maasuodattamot ovat maahankaivettuja maaperäkäsittelyyn perustuvia puhdistamoja, joissa jätevesi johdetaan jakokaivon ja jakoputkien kautta suodatinkenttään. Jätevesi puhdistuu painuessaan rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi. Sen jälkeen suotautunut jätevesi kootaan kokoomaputkiston avulla ja johdetaan purkuojaan. Maasuodattimen puhdistusteho perustuu pieneliöstön biologiseen hajotustoimintaan. Puhdistava pieneliöstökanta syntyy suodatinkerrrokseen. Suodattimessa käsiteltävä vesi ei saa sisältää liuottimia tai myrkyllisiä pesuaineita, jotta jätevettä puhdistavat pieneliöt eivät tuhoudu. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 5/23 Jos suodattimeen johdetaan kaikki jätevedet, tarvitaan jäteveden esikäsittelyyn kolmiosainen saostussäiliö. Lisäksi suodattimen fosforin poistoa tulee tehostaa kentän perään asennettavalla fosforinpoistokaivolla. Suodatinkentän huonoja puolia ovat suuri tilan tarve (kentän pinta-ala vähintään 20 m3, lisäksi saostussäiliöt, jakokaivo ja kokoomakaivo), huollon tarve (mm. sakokaivojen tyhjennys ja kemikaalin lisäys), puhdistustehon laskeminen ajan mittaan. LokaPuts 2006-2007 –hankkeessa kerättiin jätevesijärjestelmien vertailukustannuksia yhden talouden jätevesille vuonna 2007. Hankkeen mukaan fosforinpoistokaivolla varustetun maasuodatuskentän investointi kulut ovat keskimäärin 8 000 € ja käyttökustannukset n. 280 € vuodessa. Maasuodattamon korjaaminen on vaikeaa ja kallista. Jos se tukkeutuu, on ainoana vaihtoehtona uudelleen rakentaminen. Maasuodatin ei todennäköisesti sovi suurimmalle osalle suunnittelualueen kiinteistöistä alueen maaperän ja suodattimen suuren tilantarpeen vuoksi. Maahanimeyttämö Maahanimeyttämö Maahanimeyttämö on maahan kaivettu jäteveden käsittelymenetelmä, jossa jätevesi puhdistuu suotautuessaan luonnollisten maakerrosten läpi ja kulkeutuu sitten lopulta hajautetusti pohjaveteen. Maahan imeytystä ei pidetä kovin suositeltavana vaihtoehtona sen suurien maaperä- ja sijaintivaatimusten vuoksi. Suuret vaatimukset johtuvat pääosin siitä, että sen lopullisena purkupaikkana toimii pohjavesi. Imeytyskentän paikan valinnassa tarvitaankin erityisen hyvää maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta. Oikein ja oikeaan paikkaan rakennettu maahanimeyttämö vaatii vain vähän hoitoa ja huoltoa, mutta väärästä toteutustavasta voi aiheutua suuriakin lisäkustannuksia, jos kenttä pääsee tukkeutumaan. Aiemmin imeytyskenttiä rakennettiin esimerkiksi savimaahan, mutta savimaa ei pysty imemään eikä puhdistamaan jätevesiä, joten imeytyskenttä ei silloin toimi. Maahanimeyttämö ei myöskään sovi kallioiseen maastoon tai pihalle, jossa lähietäisyydellä sijaitsee talousvesikaivo. Vanhat imeytyskentät kaipaavatkin usein uusimista. Oikeinkin rakennettu imeytyskenttä joudutaan joka tapauksessa uusimaan noin 10-20 vuoden kuluttua, kun kentän toiminta heikkenee. Huonosti suunnitellun, rakennetun tai hoidetun kentän ikä voi puolestaan olla vain muutama vuosi. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 6/23 Maahanimeyttämön puhdistustehoa on vaikea selvittää tarkasti, koska näytteidenotto on käytännössä mahdotonta. Niinpä puhdistustehot ovat osaksi vain arvioita. Maahanimeyttämön puhdistusteho riippuu tulevan jäteveden laadusta ja siitä, kuinka hyvin se on esikäsitelty. Jos esikäsittely ei ole riittävä, jäteveden kiintoaines ja orgaaninen aines voivat tukkia imeyttämön ja aiheuttaa jäteveden tulvimisen ja leviämisen ympäröivään maastoon. Myös taudinaiheuttajia saattaa kulkeutua pohjaveteen asti, vaikka suurin osa (noin 99 %) niistä tuhoutuukin jo biokerroksessa. LokaPuts 2006-2007 - hankkeen mukaan imeytyskentän investointikulut ovat noin 3 0003 500 €. Maahanimeyttämön käyttökustannukset syntyvät saostussäiliöiden tyhjentämisestä ja ovat noin 150 € vuodessa. Myös maahanimeyttämön soveltuminen suurimmalle osalle alueen kiinteistöistä on hyvin epätodennäköistä. Pienpuhdistamo ienpuhdistamo Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelylaitteita, joista käsitelty jätevesi johdetaan purkupaikkaan. Jäteveden puhdistaminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta. Fosfori puolestaan saostetaan usein kemikaalilla. Useilla eri pienpuhdistamotyypeillä päästään hyviin puhdistustuloksiin, jos vain hoito on asiantuntevaa ja säännöllistä. Toisaalta, jos hoito laiminlyödään tai se on ollut asiantuntematonta, puhdistustulokset jäävät saostuskaivojen tasolle tai jopa niiden alle. Monet pienpuhdistamot ovat selvästi herkempiä häiriöille kuin maasuodattimet. Jos puhdistamoa ei kuormiteta jatkuvasti (esim. vapaa-ajanasunnot), bakteerit ja muut pieneliöt kuolevat ja puhdistamon mikrobitoiminta lakkaa. Toisaalta pienpuhdistamojen hyvänä puolena on se, että ne vaativat huomattavasti maasuodattimia vähemmän tilaa. Pienpuhdistamotyypin valinnassa tuleekin ottaa huomioon jäteveden puhdistustavoite ja – tarve, kuormituksen luonne, asiantuntemuksen tarve huollossa, hoitotarve, hoitomahdollisuudet sekä rakennus- ja käyttökustannukset. Näiden lisäksi sijoittamisessa tulee huomioida pumppaustarve, purkupaikan sijainti, sähkö- ja vesijohtoliitännät, teiden sijainti, vedenottamoiden suojaetäisyydet sekä mahdolliset haju- ja meluhaitat. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 7/23 Yleensä pelkällä biologisella puhdistamolla ei täytetä talousjätevesiasetuksen perustason vaatimuksia ravinteiden poiston osalta. Toisaalta pelkällä kemiallisella puhdistuksella ei täytetä orgaanisen aineen puhdistusvaatimuksia. Varmimmin vaatimukset täyttävät puhdistamot käyttävät molempia prosesseja: aktiivilieteprosessia ja fosforin saostusta. Kyseessä on tekninen laite, jossa on biologinen prosessi, joten järjestelmä vaatii kiinteistönomistajalta muita järjestelmiä enemmän hoitoa ja huoltoa. Viikoittaiset käynnit laitteella ovat hoidon ja huollon ydin. Teknisten laitteiden vuosittaiset huollot vaativat ammattilaisen käynnin kiinteistöllä. Ylijäämälietteen poisto tehdään 2-4 kertaa vuodessa. LokaPuts 2006-2007 –hankkeen mukaan pienpuhdistamoiden investointikulut vaihtelevat noin 7 500 - 8 500 euroon. Käyttökustannukset ovat n. 350 - 580 € vuodessa. Käyttökustannukset muodostuvat sähköenergian kulutuksesta, saostuskemikaaleista, puhdistamon hoidosta ja kunnossapidosta, lietteen poistosta sekä puhdistamon toiminnan tarkkailusta. Umpisäiliö Umpisäiliö ei aseta vaatimuksia maaperälle. Umpisäiliö on hankintakustannuksiltaan edullinen ja vähän tilaa vievä jätevedenkäsittelymenetelmä. Umpitankin haittapuolena ovat sen ylivoimaisesti kalleimmat käyttökustannukset. Umpisäiliö soveltuu väliaikaiseksi ratkaisuksi uusille ja peruskorjattaville kiinteistöille alueilla, joilla tullaan viemäriverkostoa tulevaisuudessa rakentamaan ja joiden täytyy jo nyt rakentaa jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävä käsittelymenetelmä. Umpisäiliöiden investointikulut ovat noin 2 300 - 4 000 €. Umpisäiliö onkin edullisin menetelmä investointina, mutta käyttökuluiltaan se on ylivoimaisesti kallein järjestelmä. Käyttökustannukset vaihtelevat vuositasolla välillä 1 500 - 3 000 €. Vapaa-ajan käytössä olevaan kiinteistöön, jossa jätevesiä syntyy vähän, umpitankki on edullinen vaihtoehto. Suunnittelualueella umpitankin tyhjennysmahdollisuus ja –kustannukset on kuitenkin hyvä etukäteen selvittää. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 8/23 4. Suunnitelmaperusteet Suunnitelman lähtökohtana on ollut kaikkien suunnittelualueen kiinteistöjen liittämisen mahdollistaminen keskitetyn vesihuollon piiriin. Tässä vaiheessa on laadittu alustavat linjaukset niille kiinteistöille, jotka jo ovat osoittaneet kiinnostuksensa vesihuoltoverkostoon liittymisestä. Muiden kiinteistöjen myöhempi liittäminen on huomioitu mm. mitoituksessa. Tämän yleissuunnitelman lähtökohtana on ollut kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä. Suunnitelman alustava mitoitus on laadittu ruuvipumppaamoille. Ruuvipumppaamoiden suuren nostokorkeuden ja pitkien pumppausmatkojen ansiosta on saatu tarvittavien linja- ja alueteknisten pumppaamoiden määrä minimoitua. Ruuvipumppu on suunniteltu siirtämään pieniä jätevesimääriä kerrallaan, jolloin pumppu käy usein. Ruuvipumppujen käyttö mahdollistaa myös verkoston laajentamisen siten, että se palvelee hyvin jo nykyisillä liittyjämäärillä, mutta on kuitenkin riittävä, vaikka kaikki alueen kiinteistöt joskus liittyisivät vesiosuuskunnan verkostoon. Vesi- ja viemäriverkostojen linjaukset on pyritty tekemään kustannuksia ja ympäristöä säästäen. Niissä on maastokatselmusten avulla haettu edullisimmat linjaukset. Linjaus vaihtoehto on valittu siten, että kalliokaivannon ja eristettävien putkien osuus rakennettavasta linjasta on saatu mahdollisimmat vähäiseen. Linjausvaihtoehdoista on myös pyritty valitsemaan lyhyimmät mahdolliset linjaukset, kuitenkin ympäristöä kunnioittaen. Suunnitelman linjauksissa on myös pyritty istutettujen pihojen, kauniiden rantakallioiden ja muiden rantojen sekä muunkin ympäristön säästämiseen mahdollisuuksien mukaan. Myös alueen kiinteistön omistajille on annettu tilaisuus tulla kuulluksi. Suunnitelma esiteltiin kiinteistön omistajille 10.9.2011 pidetyssä yleisötilaisuudessa, kun ensimmäiset alustavat linjaukset olivat valmiit. Linjaukset on päivitetty heidän kuulemisensa jälkeen. Linjauksissa on pyritty noudattamaan mahdollisimman pitkälle kiinteistön omistajien toiveita. Maaperätutkimuksia tai maastomittauksia ei alueella ole tehty. Paineviemäröintinä suunnitelman laatiminen tai linjojen rakentaminen eivät vaadi maastomittauksia, eikä maaperätutkimuksia. Linjat rakennetaan myötäilemään maanpinnan muotoja ja hankalat maaston kohdat, kuten isot kivet ja kalliot, on yleensä mahdollista kiertää. Tässä käytetään apuna myös alueen asukkaiden ja kiinteistönomistajien paikallistuntemusta. Linjojen lopullinen sijoitus selviää vasta rakennusvaiheessa. Riittävät korkeustiedot mitoitusta varten saadaan peruskarttapohjista. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 9/23 5. Viemäröinti ja jätevedenkäsittely 5.1 Viemärijärjestelmä Kyseisen suunnittelualueen saarien ja muiden alueiden viemäröinti on suunniteltu toteutettavaksi kiinteistökohtaisella paineviemärijärjestelmällä. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä on jokaisella kiinteistöllä kiinteistökohtainen pumppaamo varustettuna repijäpumpulla. Kiinteistöillä olemassa olevista jätevesijärjestelmistä jätevedet johdetaan pumppaamoon viettoviemärillä. Jätevedet on suunniteltu johdettavaksi saarien pohjoispuolelle Sivermaahan, jonne Sipoon kunta on parhaillaan rakentamassa kunnan viemäriverkostoa. Osuuskunta on alustavasti käynyt keskustelua Sipoon kunnan kanssa Spjutsundin vesihuoltohankkeesta. Kirjallisia sopimuksia ei ole vielä laadittu, mutta kunta on ottanut hankkeen huomioon mitoitettaessa ja rakentaessa Sivermaan verkostoa. Sivermaan runkolinjaosuudelle ollaan rakentamassa ylimääräistä putkea Spjutsundin jätevesiä varten. Kunnan verkoston kautta jätevedet johdetaan Helsingin Viikinmäen puhdistamolle käsiteltäviksi. Tässä selvitystyössä on käytetty kiinteistökohtaisina pumppuina ruuvipumppuja. Jos järjestelmä toteutetaan keskipakopumppuihin perustuvalla paineviemärijärjestelmällä, tarvitaan alueelle useampia isoja alueteknisiä pumppaamoita. Rakennettavaa viemärilinjaa on koko suunnittelualueella suunnitelman mukaan nyt n. 42 km. Tässä on huomioitu nykyisten 187 jäsenten viemäröimiseksi rakennettavat linjat. Linjat on suunniteltu tällä hetkellä kiinteistöjen rajalle asti tai vähintään 100 m päähän kiinteistöstä. Vesistönalituksia on nykyisessä suunnitelmassa yhteensä n. 4,5 km. Jäsenten määrä oletetaan lisääntyvän koko ajan. Suunnitelmassa on arvioitu, että jos liittymisaste nousee 80 %:iin, on rakennettavaa linjaa yhteensä n. 49 km, josta vesistönalituksena rakennettaisiin n. 5,3 km. Liitettäviä kiinteistöjä olisi tällöin n. 350 kappaletta. Kiinteistökohtaisia pumppaamoiden määrä saadaan selville, kun tiedetään lopulliset liittyjämäärät. Pitkien etäisyyksien ja kallioisuuden vuoksi suurimmalle osalle kiinteistöistä on järkevä asentaa oma pumppaamo. Toisena vaihtoehtona olisi yhdistää kiinteistöjen jätevesijärjestelmiä yhteen viettoviemärein, jolloin yhteisen pumppaamon käyttö olisi mahdollista. Alustavat linjaukset nykyisille kiinteistöille sekä osuuskunnan nykyiset jäsenet ja vielä osuuskunnan ulkopuolella olevat kiinteistöt on esitetty liitekartoilla 210 - 213. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 10/23 5.2 Mitoitusperusteet Kiinteistökohtaisen paineviemäröinnin mitoitukseen vaikuttaa pienpumppaamoiden pumpputyyppi ja virtaamat. Myös liitettävien kiinteistöjen lukumäärä pitää selvittää ennen lopullista mitoitusta. Putkistot mitoitetaan siten, että virtausnopeus on vähintään 0,6-0,7 m/s kerran vuorokaudessa. Järjestelmä mitoitetaan siten, että sen jokaisen pumppaamon on pystyttävä pumppaamaan jätevedet purkupisteeseen. Alueen vesihuoltoverkosto on mitoitettu näiden normien mukaan siten, että virtausnopeus riittää nykyiselläkin liittyjämäärillä. Ainoastaan linjojen päissä on haaroja, joissa on tällä hetkellä ainoastaan 1 kiinteistö, mutta joissa on kuitenkin varauduttu useamman kiinteistön liittämiseen tulevaisuudessa. Näissä vaadittu virtaus nopeus ei täyty. Liian pieni virtausnopeus voi ajan saatossa aiheuttaa kiintoaineen sakkautumista ja linjojen tukkeutumista. Lopullinen mitoitus ja linjojen toimivuuden varmistus selvitetään rakennussuunnitteluvaiheessa. Tässä vaiheessa myös osuuskunnan liittyjämäärät ovat todennäköisesti nousseet nykyisestä. Vesijohtoverkoston mitoituksessa on syytä ottaa huomioon alueen vuodenaikojen mukaan vaihteleva kulutus. Vesijohdot pyritään mitoittamaan mahdollisimman tarkkaan nykyistä tarvetta vastaavaksi. Tarvittaessa alueelle voidaan tulevaisuudessa rakentaa paineenkorottamoita. Liian kauan putkistossa seisova vesi huonontaa vedenlaatua ja lisää bakteerien määrää vedessä. 5.3 Mitoitus Nykyiset jätevesijärjestelmät liitetään pumppaamoon ∅ 110 - 160 mm viettoviemäreillä. Kiinteistökohtaiselta pumppaamolta lähtevä paineputki on 40 PN-10 putkea. Paineviemärijärjestelmän runkolinjat ovat ∅ 50 mm - 90 mm. Suunnitellut putkikoot on esitetty suunnitelmakartoilla 210 -213. Lopulliset putkikoot selviävät rakentamissuunnitelman yhteydessä. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 11/23 6. Jätevedenkäsittely Jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Sipoon kunnan jätevesiverkostoon ja sitä kautta Helsingin Viikin puhdistamolle käsiteltäviksi. Osuuskunta ei ole laatinut tästä vielä sopimuksia Sipoon kunnan kanssa. Alustavat keskustelut on kuitenkin käyty ja Sipoon kunta on huomioinut hankkeen rakentaessaan Sivermaan vesihuoltoverkostoa. Kunnan kanssa ei myöskään ole laadittu sopimuksia liittymis- tai käyttömaksuista. Suunnittelualueen kiinteistöistä muodostuvan jäteveden määrä riippuu toteutuvan alueen laajuudesta ja liitettävien kiinteistöjen määrästä. Yhdeltä kiinteistöltä voidaan arvioida muodostuvan jätevesiä n. 0,7 m3 vuorokaudessa. Vapaa-ajanasunnoilta syntyvän jäteveden määrä on yleensä huomattavasti pienempi. Alueilla, joilla on paljon vapaa-ajanasuntoja jätevesimäärät vaihtelevat suuresti myös vuodenaikojen mukaan. Jos suunnittelualueelta liitetään 200 kiinteistöä osuuskunnan viemäriverkostoon, voidaan laskea, että jätevesiä syntyy kesäaikana yhteensä n. 100 m3/d (0,5 m3/kiinteistö/d). 7. Vedenhankinta Viemäriverkoston rakentamisen yhteydessä on suunniteltu vesijohtoverkoston rakentaminen samaan kaivantoon. Kitön vesiosuuskunta aikoo ostaa tarvitsemansa käyttöveden Sipoon kunnalta. Tästäkään ei ole vielä laadittu kirjallisia sopimuksia. Liitos kunnan rakennettuun vesijohtoverkostoon on samassa paikassa, kuin viemärinkin liitos. 8. Kustan Kustannukset 8.1 Rakennuskustannukset Seuraavissa taulukoissa on esitetty viemäri- ja vesijohtoverkoston rakennuskustannusarvio. Ensimmäisessä taulukossa 8.1 on laskettu alueen 1 tässä vaiheessa liittyneiden kiinteistöjen liittäminen viemäröinnin ja vedenjakelun piiriin. Taulukossa 8.2 on vastaavasti kustannukset, jos alueelta 1 tulee osuuskuntaan uusia jäseniä (laskelmassa on käytetty liittyjämääränä 60 % kiinteistöistä). Linjojen pituudet on tässä kohtaa arvioitu karttatarkastelun perusteella. Taulukossa 8.3 on oletettu liittyjämääräksi 80 %. Linjojen pituudet on samoin arvioitu. Taulukoissa 8.4 – 8.10 on vastaavasti laskettu kustannukset alueille 2 - 4. Liittymisasteina on käytetty ensin nykyistä ja sitten 60 % ja 80 %. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 12/23 Kolmessa viimeisessä taulukossa (8.11 – 8.13) on yhteenvetona esitetty kustannusarvio kaikkien suunnittelualueen kiinteistöjen liittämisestä osuuskunnan vesihuoltoverkostoihin. Laskettaessa kiinteistökohtaisia kustannuksia on liittyjämääränä tässä käytetty taas nykyistä, 60 % ja 80 %. Esitetyt kustannukset sisältävät valmiiden linjojen rakentamisen kiinteistön rajalle (tai vähintään 100 metrin päähän kiinteistöstä) sekä pumppaamon hankinnan. Pumppaamon asennusta ei ole huomioitu kustannuksissa. Kiinteistön omistajat vastaavat pumppaamoiden asennuksesta sekä tonttijohtojen rakentamisesta syntyvistä kustannuksista. Nämä kustannukset vaihtelevat suuresti riippuen runkolinja etäisyydestä olemassa olevasta järjestelmästä sekä kiinteistön maaperäolosuhteista. Taulukoissa esitetyt yleiskustannukset sisältävät osuuskunnan hallinnolliset kustannukset sekä vesihuoltolinjojen suunnittelusta aiheutuvat kustannukset. Myös vesistön- ja teidenalitusluvista aiheutuvat kustannukset on huomioitu yleiskustannuksissa. Alue 1 ( Kitö, eteläinen Näset ja Bockholmen) Taulukko 8.1 Hankkeen rakennuskustannusarvio alueelta 1, jos verkostoon liitetään osuuskunnan nykyiset jäsenet. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 116 4 2 500 15 000 290 000 60 000 350 000 14 863 1 002 835 2 300 17 42 50 150 25 3 000 624 246 50 100 125 250 57 500 51 000 908 096 1 258 096 125 810 1 383 906 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Tällä hetkellä osuuskunnalla on 116 osakasta alueella 1. Näiden kiinteistöjen liittämiseksi keskitetyn vesihuollon piiriin olisi vesihuoltolinjaa rakennettava yhteensä n. 19 km. Tästä vesistönalituksia on n. 2,3 km. Louhittavia linjaosuuksia on arvioitu olevan 5 % ja eristettäviä 6 % maalle asennettavista linjapituuksista. Louhittavia tai eristettäviä linjaosuuksia on yhteensä n. 1,8 km. Alueelle on suunniteltu 4 linjapumppaamoa, LPS2000 Quattroa, asennuksineen. Linjapumppaamoiden sijainnit on esitetty suunnitelmakartalla 210. Nykyisellä liittyjämäärällä kiinteistökohtaisiksi rakennuskustannuksiksi muodostuu alueella 1 n. 11 900 € ja kokonaisrakennuskustannuksiksi n. 1,38 milj.€. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 13/23 Taulukko 8.2 Hankkeen rakennuskustannusarvio alueella 1, jos verkostoon liitetään n. 60 % kiinteistöistä. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 150 4 2 500 15 000 375 000 60 000 435 000 16 465 1 110 925 2 500 19 42 50 150 25 3 000 691 530 55 500 138 750 62 500 57 000 1 005 280 1 440 280 144 028 1 584 308 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Suunnittelualueella 1 on yhteensä n. 250 kiinteistöä ja on todennäköistä, että hankkeen edetessä osuuskunta saa uusia jäseniä. Taulukossa 8.2 on laskettu kustannukset, mikäli osuuskunnan verkostoihin liitetään tältä alueelta 60 % kiinteistöistä. Tämä on n. 150 kiinteistöä. Linjapituuksia on nostettu 2 kilometrillä. Louhittavien ja eristettävien linjapituuksien prosenttiosuudet on pidetty laskelmassa samoina. Linjapumppaamoiden määrä säilyy ennallaan. Kokonaiskustannuksen ovat tässä tapauksessa n. 1,58 milj. €. Kiinteistöä kohti tämä tekee n. 10 600 €. Taulukko 8.3 Alueen 1 rakennuskustannusarvio, mikäli 80 % kiinteistöistä liitetään. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 200 4 2 500 15 000 500 000 60 000 560 000 18 067 1 218 1 015 2 700 23 42 50 150 25 3 000 758 814 60 900 152 250 67 500 69 000 1 108 464 1 683 464 168 346 1 851 810 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 14/23 Taulukon 8.3 laskelmassa on oletuksena, että 80 % alueen 1 kiinteistöistä liitetään vesiosuuskunnan verkostoon. Liittyjämäärä on tässä laskelmassa 200 kiinteistöä ja linjojen kokonaispituus 23 km. Kalliolouhinnan ja eristettävien putkien osuudet on pidetty samalla tasolla. Rakennuskustannukset yhteensä olisivat tässä tapauksessa n. 1.85 milj. €, mikä on kiinteistöä kohti n. 9 300 €. Alue 2 (Spjutsund, Hemisnäset ja pohjoinen Näset) Taulukko 8.4 Alueen 2 rakennuskustannusarvio nykyisellä liittyjämäärällä. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 48 2 2 500 15 000 120 000 30 000 150 000 9 146 503 402 1 250 7 42 50 150 25 3 000 384 111 25 125 60 300 31 250 21 000 521 786 671 786 67 179 738 965 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Alueella 2 on tällä hetkellä 48 jäsentä. Näiden kiinteistöjen viemäröimiseksi olisi vesihuoltolinjaa rakennettava yhteensä n. 11,3 km. Tästä vesistön alituksena on suunniteltu rakennettavaksi 1,25 km. Kalliolouhinnan osuudeksi on arvioitu 4 %. Eristettäviä putkiosuuksia on arvioitu olevan 5 %. Linjapumppaamoita alueelle on suunniteltu rakennettavaksi 2 kpl, joista toinen sijoitettaisiin Sivermaan puolelle paikkaan, jossa vesihuoltolinja on suunniteltu liitettäväksi kunnan vesihuoltoverkostoon (kts. suunnitelmapiirustus 211). Nämä linjapumppaamot palvelevat myös alueen 4 kiinteistöjä. Toinen linjapumppaamoista voidaan jättää rakentamatta, mikäli alue 4 ei toteudu. Nykyisellä liittyjämäärällä kiinteistökohtaisiksi rakennuskustannuksiksi tulee arvion mukaan n. 15 400 €. Alueen kokonaiskustannusarvio on tällöin n. 740 000 €. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 15/23 Taulukko 8.5 Alueen 2 rakennuskustannusarvio 60 % liittymisasteella. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 70 2 2 500 15 000 175 000 30 000 205 000 9 692 533 426 1 350 9 42 50 150 25 3 000 407 043 26 625 63 900 33 750 27 000 558318 763 318 76 332 839 650 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Taulukossa 8.5 on esitetty kustannusarvio alueelle 2, jos liittymisaste nousee 60 %:iin. Tällöin alueella olisi n. 70 liitettyä kiinteistöä ja vesihuoltoverkoston kokonaispituus n. 12 km. Louhittavien ja eristettävien linjojen prosenttiosuudeksi on laskettu samat kuin edellisissä laskelmissa (4 % ja 5%). Näitä linjaosuuksia on tässä vaihtoehdossa yhteensä hieman alle 1 km. Vesistöihin rakennettavia linjoja on arvioitu olevan 1,35 km. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on nyt n. 840 000 €. Tämä on n. 12 000 €/kiinteistö. Taulukko 8.6 Alueen 2 rakennuskustannusarvio 80 % liittymisasteella. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 95 2,5 2 500 15 000 237 500 37 500 275 000 10 465 575 460 1 500 11 42 50 150 25 3 000 439 530 28 750 69 000 37 500 33 000 607 780 882 780 88 278 971 058 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 16/23 Alueen 2 viimeisessä kustannusarviolaskelmassa on rakennettavien vesihuoltolinjojen pituus yhteensä 13 km ja oletettu liittyjämäärä 95 kiinteistöä. Sivermaahan sijoitettavaa Quattro -linjapumppaamoa on laajennettu yhdellä LPS2000D linjapumppaamo yksiköllä. Koko hankkeen kustannusarvio on tässä tapauksessa n. 970 000 €. Tämä tekee kiinteistöä kohti n. 10 200 €. Alue 3 (Löparö) Taulukko 8.7 Alueen 3 rakennuskustannusarvio nykyisellä liittyjämäärällä. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 18 1 2 500 15 000 45 000 15 000 60 000 6 992 304 304 950 6 42 50 150 25 3 000 293 664 15 200 45 600 23 750 18 000 396 214 456 214 45 621 501 835 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Alue 3 on huomattavasti harvempaan rakennettua, kuin muut suunnitteluosa-alueet. Tällä hetkellä osuuskunnan jäseniä on 18 kappale, vaikka liittymisaste on alueella nyt jo melkein 60 %. Linjojen kokonaispituus 8 550 m on suhteellisen korkea jäsenien määrään verrattuna. Vesistönalituksia alueelle on nyt suunniteltu 950 m. Kalliokaivannon ja eristettävien putkien osuudeksi on arvioitu 4 %. Linjapumppaamoita alueelle on suunniteltu 1 kpl (kts. suunnitelmakartta 212). Alueen kokonaiskustannusarvio nykyisillä liittyjillä on n. 500 000 €. Tämä on kiinteistöä kohti n. 27 900 €. Jos alueelle 3 tulee 2 uutta liittyjää, on liittymisaste 60 %. Uutta linjaa on arvioitu rakennettavan näitä kiinteistöjä varten n. 450 m, josta vesistönalitusta olisi 150 m. Yhteensä tässä vaihtoehdossa olisi tässä tapauksessa n. 9 km linjaa, josta vesistönalitusta 1,1 km. Alueen 3 kustannusarvio olisi näin ollen n. 530 000 €. Kiinteistöä kohti muodostuvat kustannukset putoavat edellisestä vain hieman ollen n. 26 700 €. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 17/23 Taulukko 8.8 Alueen 3 rakennuskustannusarvio 80 % liittymisasteella. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 26 1 2 500 15 000 65 000 15 000 80 000 7 728 336 336 1 100 8 42 50 150 25 3 000 324 576 16 800 50 400 27 500 24 000 443 276 523 276 52 328 575 604 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Jos alueen 3 nykyisistä kiinteistöistä 80 % liittyy osuuskuntaan, olisi liittyjiä 26 kappaletta. Kustannukset kiinteistöä kohti pysyvät edelleen melko korkealla ollen tässä tapauksessa n. 22 100 €. Alueelle 3 saattaa tulla kuitenkin uudisrakentamista muita alueita enemmän. Jos liittyjiä tulisi olemaan esimerkiksi 40, olisi kustannukset kiinteistöä kohti näillä linjapituuksilla n. 15 400 €. Kokonaisrakennuskustannukset olisivat tällöin n. 610 000 €. Alue 4 (Österviken, Sandhalsen ja itäinen Spjutsund) Taulukko 8.9 Alueen 4 rakennuskustannusarvio nykyisellä liittyjämäärällä. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 5 0 2 500 15 000 12 500 0 12 500 3 116 314 101 0 0 42 50 150 25 3 000 130 851 6 700 15 075 0 0 152 626 165 126 16 513 181 639 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 18/23 Alueella 4 on tällä hetkellä vain 5 osuuskunnan jäsentä. Rakennettavaa linjaa on suunnitelman mukaan 3,35 km. Tämä nostaa kiinteistöä kohti muodostuvia kustannuksia, jotka olisivat tässä tapauksessa n. 36 300 €. Alue 4 on kuitenkin vähemmän kallioinen kuin muut suunnittelualueet. Kalliolouhintaa on arvioitu olevan 3 % rakennettavasta linjasta ja eristettävää linjaa vastaavasti 4 %. Alue 4 on myös tiheämpään rakennettu. Alueella ei ole yhtään vesistönalitusta. Linjapumppaamoita ei myöskään tarvita (alueen 2 linjapumppaamot tosin palvelevat myös aluetta 4). Liittymisasteen noustessa kustannukset kiinteistöä kohti tulisivat tällä alueella laskemaan merkittävästi. Seuraavassa taulukossa on esitetty kustannukset 60 % liittymisasteelle. Taulukko 8.10 Alueen 4 rakennuskustannusarvio 60 % liittymisasteella. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 22 0 2 500 15 000 55 000 0 55 000 3 255 140 105 0 0 42 50 150 25 3 000 136 710 7 000 15 750 0 0 159 460 214 460 21 446 235 906 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Jos alueen 4 kiinteistöistä 60 % (22 kiinteistöä) liittyisi osuuskuntaan, tulisi rakennettavaa linjaa olemaan yhteensä n. 3,5 km. Linja pituus ei suuresti muuttuisi nykyisestä, koska suurin osa kiinteistöistä tällä alueella sijaitsee jo nykytilannetta vastaamaan suunnitellun linja läheisyydessä. Kalliolouhinnan ja eristettävien putkien osuudet on näin ollen pidetty myös samalla tasolla. Alueen vesihuoltoverkoston rakennusarvio olisi tässä tapauksessa n. 236 000 €. Tämä on kiinteistöä kohti n. 10 700 €. Jos alueen 4 kiinteistöistä 80 % liittyisi vesiosuuskunnan verkostoon, olisi koko alueen rakennuskustannusarvio n. 268 000 €. Kiinteistökohtaiset kustannukset putoisivat edelleen ollen tässä tapauksessa n. 8 900 €. Näissä luvuissa on huomioitu 3,7 km linjaa (kalliokaivanto ja eristettävä putken osuus sama 3 ja 4 %). Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 19/23 Koko hankkeen kustannukset Taulukko 8.11 Koko suunnittelualueen rakennuskustannusarvio nykyisellä liittyjämäärällä. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 187 7 2 500 15 000 467 500 105 000 572 500 34 307 1 885 1 508 4 500 30 42 50 150 25 3 000 1 440 894 94 250 226 200 112 500 90 000 1 963 844 2 536 344 253 634 2 789 978 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Jos koko hanke toteutettaisiin nykyisillä osuuskunnan jäsenillä, olisi sen kustannusarvio yhteensä n. 2,89 milj.€. Tämä tekee kiinteistöä kohti nykyisellä jäsenmäärällä n. 14 900 €. Linjaa olisi näin ollen rakennettava yhteensä yli 42 km. Tästä 4,5 km on suunniteltu rakennettavaksi vesistönalituksena. Linjapumppaamoita alueelle rakennettaisiin 7 kappaletta. Tämä verkosto palvelisi nyt 187 jäsentä, mutta siinä olisi varaa laajentaa sitä palvelemaan jopa 350 kiinteistöä. Taulukko 8.12 Koko hankkeen rakennuskustannusarvio 60 % liittymisasteella. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 262 7 2 500 15 000 655 000 105 000 760 000 36 901 2 028 1 622 4 950 36 42 50 150 25 3 000 1 549 821 101 375 243 300 123 750 108 000 2 126 246 2 886 246 288 625 3 174 871 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 20/23 Jos kaikki suunnitellut alueet toteutetaan ja vesiosuuskunnan verkostoihin liitetään 80 % alueen kiinteistöistä, tulee rakennettavaa linjaa yhteensä arviolta 45,5 km. Näiden linjojen rakentaminen mahdollistaisi yli 260 kiinteistön liittämisen keskitetyn vedenjakelun ja jätevedenkäsittelyn piiriin. Vesistön alituksia tulisi tässä tapauksessa rakennettavaksi n. 5 km. Maalle rakennettavista linjoista on laskelmissa arvioitu rakennettavaksi kalliokaivantoon 4 %. Eristettävää putkea on arvioitu olevan vastaavasti 5 % maalle rakennettavista linjoista. Kokonaiskustannusarvio olisi tällöin 3,17 milj.€. Kiinteistöä kohti tämä tekee n. 12 100 €. Taulukko 8.13 Koko hankkeen rakennuskustannusarvio 80 % liittymisasteella. määrä (kpl/m) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat maakaivannossa +eristelevy Linjat kalliokaivannossa Vesistönalitukset Linjan rantautuminen Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) á hinta (€) kust (€) 351 7,5 2 500 15 000 877 000 112 000 990 000 39 949 2 195 1 756 5 300 42 42 50 150 25 3 000 1 677 858 109 750 263 400 132 500 126 000 2 309 508 3 299 508 329 951 3 629 459 YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä. Tästä taulukosta runkolinjojen kokonaispituudeksi saadaan 49,2 km, josta vesistönalitusten osuus on 5,3 km. Näiden vesihuoltolinjojen rakentaminen mahdollistaisi n. 350 kiinteistön liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon. Vesihuoltolinjojen rakennuskustannusarvio on n. 3,63 milj.€. Kiinteistöä kohti tämä tekee n. 10 300 €. Kustannuksia saadaan laskettua, jos osuuskunnan on mahdollista rakentaa linjoja osin talkoovoimin tai jos kalliokaivannon määrä osoittautuukin arvioitua pienemmäksi. Kun kaikkien liittyjien määrä ja sijainti on selvillä, käydään vielä suunnitellut linjat läpi ja selvitetään löytyykö vaihtoehtoisia ja lyhyempiä reittejä kiinteistöjen liittämiseksi keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Linjapituuksia pienentämällä kiinteistökohtaiset kustannukset laskevat. Ratkaisevinta kiinteistökohtaisten rakennuskustannusten muodostumisessa on se, kuinka monta kiinteistöä saadaan liitettyä rakennettua vesihuoltoverkostokilometriä kohti. Kustannuksia on mahdollista laskea myös liittämällä kaksi lähekkäin olevaa kiinteistöä samaan pumppaamoon. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 21/23 8.2 Käyttökustannukset Käyttökustannukset Paineviemärijärjestelmän käyttökustannukset muodostuvat pumppaamoyksikön kuluttamasta sähköstä ja Sipoon kunnan puhdistamon perus- ja käyttömaksuista. Paineviemärijärjestelmän tarvitsemat vuosittaiset tai ennakoivat huollot riippuvat pumppaamotyypistä. Alla on esimerkkilaskelma 1 pumppaamon eli 1 kiinteistön sähkönkulutuksesta. Esimerkkilaskelma perustuu 1 kW:n kiinteistöpumppaamon tietoihin. Jos oletetaan, että kiinteistöllä syntyy jätevesiä 0,7 m3 eli 700 litraa päivässä. Pumppaamo käy kerrallaan 50 sekuntia ja pumppaa sinä aikana 30 litraa jätevettä. Näin ollen pumppu käy vuorokaudessa: 700 l / 30 l x 50 s = 1 167 s Eli pumppaamo käy vuorokaudessa 19,4 min eli 0,32 h. Pumpun teho on 1 kW ja olettaen sen toimivan maksimiteholla saadaan sähkökulutukseksi vuorokaudessa: 1 kW x 0,32 h = 0,32 kWh. Vuodessa sähkön kulutus on tällöin 120 kWh. Jos käytetään energian hintana 12 snt/kWh saadaan vuotuiselle sähköenergialle hinnaksi: 120 kWh x 12 snt/kWh = 1 440 snt = 14,40 €. Jos pumppaamotyyppi vaihdetaan toiseen, voi sähkönkulutus nousta. 9. Yhteenveto ja johtopäätökset Koko hankkeen toteuttamisella mahdollistetaan tällä hetkellä n. 350 kiinteistön liittäminen keskitetyn jätevedenkäsittelyn ja vedenjakelun piiriin. Vesihuollon keskitetty järjestäminen parantaa haja-asutusalueen ja saariston peruspalveluiden tasoa. Laadukkaan veden saanti ja jätevesiviemäröinti ovat tärkeitä tekijöitä elinympäristön viihtyvyyden kannalta. Viemäröinti pienentää saarien vesistökuormitusta sekä parantaisi alueen saarten viihtyvyyttä ja rantavesien virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ne luovat paremmat puitteet myös jo olemassa olevien ja uusien elinkeinojen harjoittamiselle. Suunnittelualueen maaperä ja maastonmuodot ovat osittain hankalat kiinteistökohtaisille järjestelmille. Kallioisille rantatonteille voi olla vaikea rakentaa toimivia kiinteistökohtaisia järjestelmiä. Alueen kiinteistöillä on omat kaivot ja niiden vedenlaatu on vaarassa, jos ei alueen jätevesiä johdeta asianmukaisesti pois alueelta. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 22/23 Hankkeen etuna on myös se, että käyttökustannukset ovat pienemmät keskitetyssä järjestelmässä. Keskitettyyn ratkaisuun on myös paremmat mahdollisuudet saada yhteiskunnan tukea. Osuuskunnan on myös mahdollista järjestää erilaisia rahoitusmahdollisuuksia liittymismaksuihin. Erityisesti, jos on tiedossa, että alueelle on tulossa uusia kiinteistöjä, voi olla järkevää rakentaa osa hankkeesta lainarahalla, jolloin jo rakennuskustannuksiin saadaan mukaan myös tulevat kiinteistöt. Samalla välittömät kiinteistöä kohti muodostuvat kustannukset laskevat. Keskitetty jätevedenkäsittely on aina kiinteistön omistajan kannalta helpoin ja huolettomin ratkaisu. Kiinteistökohtaiset järjestelmät vaativat huoltoa ja hoitoa. Niiden käyttökustannukset ovat myös keskitettyä järjestelmää korkeammat. Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuuden kanssa voi myös tulla ongelmia vapaa-ajanasunnoilla, koska jätevesivirtaamat ja kuormitus vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan. Mikäli suunnittelualueelle rakennetaan uusia viemäröitäviä kiinteistöjä tai mukaan saadaan uusia jo olemassa olevia kiinteistöjä, vaikuttaa se kiinteistöä kohti laskettuihin kustannuksiin alentavasti. Vastaavasti kustannukset kiinteistöä kohti nousevat, mikäli alueen kaikki kiinteistöt eivät liity verkoston piiriin. Kiinteistöä kohti muodostuvia kustannuksia voidaan pienentää jättämällä etäämpänä sijaitsevia kiinteistöjä verkoston ulkopuolelle. Kiinteistökohtaisen paineviemärin rakentamiskustannukset ovat helpossa peltomaastossa n. 30 €/m, muualla maastossa n. 42 €/m ja kalliokaivannossa n. 150 €/m. Kiinteistökohtaisen jätevedenpumppaamon hankinta ja asennuskustannukset ovat n. 3 000 €/kpl. Hanke on niin suuri, että se tullaan joka tapauksessa rakentamaan vaiheittain. Hankkeen toteutusaikataulut on järkevä suunnitella siten, että alueet toteutetaan sitä mukaan, kun saadaan kultakin alueelta riittävä määrä halukkaita liittyjiä. Näin saadaan kaikkien linjaosuuksien kiinteistöä kohti muodostuvat kustannukset pidettyä alhaisempina. Vaihtoehtona voidaan esimerkiksi miettiä alkuvaiheessa kiinteistölle hankittavaa umpitankkia, josta jätevedet kuljetettaisiin osuuskunnan yhteiseen verkostoon. Vesihuoltolinja kiinteistölle voitaisiin toteuttaa myöhemmässä vaiheessa, kun alueelta tulee lisää liittyjiä. Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011 Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma Oy Björn Backström Ab 23/23 Tällä hetkellä on varmasti järkevintä aloittaa vesihuoltolinjojen rakentaminen alueesta 1, sillä siellä on eniten osuuskunnan jäseniä. Tästä syystä verkoston rakennuskustannukset ovat alueella 1 kiinteistöä kohti laskettuna edullisimmat. Vuoden 2016 lähestyessä tulee todennäköisesti muidenkin alueiden kiinteistönomistajien kiinnostus keskitettyyn vesihuoltoon kasvamaan. Uusien osakkaiden myötä kiinteistöä rakennuskustannukset kiinteistöä kohti tulevat laskemaan. Ainakin alueelle 3 on mahdollisesti tulossa joitakin uusia kiinteistöjä lähivuosina. Ennen rakentamista on syytä vielä tarkistaa linjaukset ja miettiä löytyisikö vesihuoltolinjauksille lyhyempiä reittejä tai olisiko joidenkin linjaosuuksien siirtäminen vesistöön teknistaloudellisesti järkevää. Vesistöihin rakennettavien linjaosuuksien rakennuskustannukset ovat n. 25 €/m. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee määrittää jokaiselle sen alueella toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alue. Kaikkien vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen on liityttävä laitoksen verkostoon. Liittymisestä voi hakea vapautusta vain, jos kiinteistöllä jo on asetuksen vaatimat jätevesijärjestelmät tai kiinteistöllä on kantovesi. Vapautus myönnetään yleensä määräajaksi. Toiminta-alueen määrittäminen nostaa näin ollen verkostoon liittymisprosenttia ja ainakin uudet rakennettavat kiinteistöt tulevat todennäköisemmin liittymään verkostoon. Kiinteistön liittäminen keskitetyn jätevedenkäsittelyn ja vedenjakelun piiriin parantaa alueen viihtyisyyttä ja siten nostaa merkittävästi kiinteistöjen ja tonttimaan arvoa. Hankkeen toteutumisen kannalta on tärkeää, että osuuskuntaan saadaan lisää jäseniä. Hankkeesta tiedottaminen ja ”mainonta” ovat hyviä työkaluja uusien jäsenten hankkimiseksi. Yleisen kokemuksen mukaan liittyjiä tulee usein lisää vielä rakennusvaiheessa. Hankkeen toteutumisesta ja sen aikataulusta on tärkeä tiedottaa alueen asukkaita hyvissä ajoin. Näin asukkaat eivät turhaan investoi kalliisiin jätevedenkäsittelylaitteistoihin. Turussa 20.10.2011 Oy Björn Backström Ab Kati Lundén Yleissuunnitelma_Kitö.doc 20.10.2011
© Copyright 2024