Aikuisten kehitysvammaisten kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen
NELOSKIERRE- JA SÄVELSIRKKUPROJEKTI VIRVELINRANNAN PÄIVÄTOIMINNASSA Aikuisten kehitysvammaisten kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen Sävelsirkun avulla Loppuraportti Ohjaustoiminta Lahdensivu 2011 Karoliina Heikkilä, Anna-Kaisa Mononen, Tiina Pouhakka Karoliina Heikkilä, Anna-Kaisa Mononen, Tiina Pouhakka SISÄLLYS 1 JOHDANTO ................................................................................................................ 1 2 MÄÄRITTELYT ......................................................................................................... 2 2.1 Taustat ................................................................................................................. 2 2.2 Kohderyhmä ........................................................................................................ 3 2.3 Käsitteet ............................................................................................................... 3 2.3.1 Hyvinvointi .............................................................................................. 4 2.3.2 Kulttuuri .................................................................................................. 4 2.3.3 Kuuloaisti ................................................................................................ 5 2.3.4 Ääni ja äänen merkitys ............................................................................ 6 2.3.5 Selkokieli ................................................................................................. 6 2.3.6 Musiikki ................................................................................................... 7 3 ORGANISAATIO ....................................................................................................... 7 3.1 Audio Riders Oy.................................................................................................. 7 3.1.1 Sävelsirkku .............................................................................................. 8 3.2 Neloskierre-hanke ............................................................................................... 8 3.3 Virvelinrannan päivätoiminta.............................................................................. 9 3.4 Projektiryhmä .................................................................................................... 10 4 PROJEKTIN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN ............................... 10 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 Audio Riders Oy................................................................................................ 10 Neloskierre-hanke ............................................................................................. 11 Virvelinrannan päivätoiminta............................................................................ 11 Projektiryhmä .................................................................................................... 12 HAMK............................................................................................................... 12 5 PROJEKTIN TOTEUTUS ........................................................................................ 13 5.1 Kyselyt .............................................................................................................. 13 5.1.1 Kysely Virvelinrannan henkilökunnalle ................................................ 14 5.1.2 Kysely Sävelsirkun käyttäjälle .............................................................. 15 5.2 Ohjaukset ........................................................................................................... 16 5.2.1 Havainnointi .......................................................................................... 16 5.2.2 Anna-Kaisan ohjaukset .......................................................................... 17 5.2.3 Karoliinan ohjaukset .............................................................................. 18 5.2.4 Tiinan ohjaukset .................................................................................... 20 6 BUDJETTI ................................................................................................................ 21 7 PROJEKTIN ARVIOINTIA ..................................................................................... 21 7.1 Ajallinen onnistuminen ja resurssien käyttö ..................................................... 21 7.2 Organisoitumisen onnistuminen........................................................................ 22 7.3 SWOT- analyysin arviointi ............................................................................... 23 7.3.1 7.3.2 7.3.3 7.3.4 Vahvuudet .............................................................................................. 23 Heikkoudet ............................................................................................ 24 Mahdollisuudet ...................................................................................... 25 Uhat ....................................................................................................... 25 8 PROJEKTIN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET .............................................. 25 8.1 Ohjausten tulokset ja johtopäätökset ................................................................. 26 8.1.1 Sävelsirkku ja aistit................................................................................ 26 8.1.2 Sävelsirkun ohjelmien toimivuus kehitysvammaisia ohjatessa ............. 27 8.2 Sävelsirkun käyttäjälle tehdyn kyselyn tulokset ja johtopäätökset ................... 29 8.3 Virvelinrannan henkilökunnalle tehdyn kyselyn tulokset ja johtopäätökset ..... 31 9 JATKOSUUNNITELMAT ....................................................................................... 33 LÄHTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Kysely Sävelsirkun toimivuudesta kehitysvammatyössä Kysely Virvelinrannan päivätoiminnan henkilökunnalle Virvelinrannan henkilökunnalle järjestetyn kyselyn vastaukset Aikataulu SWOT Pääaineprojektin loppuraportti 1 JOHDANTO Pääaineprojektimme tarkoituksena oli aikuisten kehitysvammaisten kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen Sävelsirkun avulla. Tutkimme miten Sävelsirkku toimii kehitysvammatyössä ja miten sen sisältöä voisi kehittää toimimaan yhä paremmin kehitysvammaisia ohjatessa. Yhteistyökumppaneina projektissa oli Neloskierre-hanke ja Audio Riders Oy. Projekti toteutettiin kevään 2011 aikana. Yhdistimme projektiimme terapeuttiseen pääaineeseen liittyvät ohjausharjoittelut. Suoritimme ne Virvelinrannan päivätoiminnassa Hämeenlinnassa. Ohjauksia havainnoimalla keräsimme aineistoa pääaineprojektiimme. Toisena aineistonhankintamenetelmä käytimme kyselyä. Teimme kyselyt Sävelsirkun käyttäjälle ja Virvelinrannan päivätoiminnan henkilökunnalle. Loppuraportin alussa kerromme projektimme keskeisistä käsitteistä ja kohderyhmästä. Tämän jälkeen pohdimme projektin organisaatiota ja eri toimijoiden tavoitteita ja niiden toteutumista. Olemme laatineet projektillemme budjetin, josta kerromme raportissamme. Raportin loppupuolella olemme arvioineet projektin onnistumista ja SWOT- analyysia. Loppuun olemme koonneet projektimme tulokset, johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat. 1 Pääaineprojektin loppuraportti 2 MÄÄRITTELYT Tässä luvussa määrittelemme projektimme lähtökohdat, kohderyhmän ja keskeiset käsitteet. Kerromme mistä kaikki sai alkunsa ja mikä oli projektimme päätarkoitus. Keskeiset käsitteet ja kohderyhmän olemme kuvanneet lähdekirjallisuuden avulla. 2.1 Taustat Syksyllä 2010 tuli koulullemme työelämänedustajia esittelemään erilaisia projektipaikkoja. Me kaikki kolme kiinnostuimme Merja Salmisen esittelemästä Neloskierre-hankkeen Virvelinrantaprojektista ja halusimme mukaan siihen. Kiinnostuimme myös Eija Lämsän esittelemästä Sävelsirkun kehittämisprojektista. Luentopäivän aikana syntyi Audio Riders Oy:n palvelujohtaja Eija Lämsälle ja HAMK:n tutkimuspäällikkö Merja Salmiselle idea, jossa yhdistettäisiin kaksi projektia yhdeksi projektiksi. Näin tapahtui ja tästä syntyi meidän projektimme pohja. Projektimme toimi eri organisaatioiden alaisuudessa. Organisaatiot, jotka olivat osana projektiamme, olivat Neloskierre-hanke, Audio Ridersin Sävelsirkku, HAMK ja Virvelinrannan päivätoiminta. Luvussa 3 esittelemme paremmin nämä eri tahot. Projektissamme ohjaavana opettajana toimi Heli Kemppinen. Projektimme aiheeksi muodostui kehitysvammaisten kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen Sävelsirkun avulla. Tutkimme kuinka Sävelsirkku toimii kehitysvammatyössä ja kuinka sen sisältöä voi kehittää edelleen. Projektimme on ensimmäinen Audio Riders Oy:n tiedossa oleva kehittämishanke, jossa tutkitaan Sävelsirkun käyttöä kehitysvammatyössä. Samalla selvitimme mitä kulttuurista hyvinvointia edistävää toimintaa on Virvelinrannan päivätoiminnassa. Kolmen opintopisteen laajuinen pääaineprojektimme kuului terapeuttisen pääaineen opintoihin, terapeuttinen projekti opintokokonaisuuteen. Yhdistimme projektiimme myös ohjausharjoittelut, jotka ovat osa luovuus- ja virkistysterapeuttinen prosessi -opintojaksoa. Teimme ohjausharjoittelut Virvelinrannan päivätoimintakeskuksessa. Ohjausharjoitteluiden aikana tekemiemme havaintojen avulla tutkimme Sävelsirkun toimivuutta kehitysvammatyössä. Meidän yhteyshenkilönämme toimi Virvelinrannan päivätoiminnan ohjaaja, joka on myös ammatiltaan ohjaustoiminnan artenomi. Tämä helpotti huomattavasti yhteistyötämme siellä, koska hän tiesi ja tunsi koulutuksemme ja alamme. Toteutimme projektimme kevään 2011 aikana. Ohjaukset suoritimme helmikuussa 2011. 2 Pääaineprojektin loppuraportti 2.2 Kohderyhmä Projektimme kohderyhmänä olivat Virvelinrannan päivätoiminnan aikuiset kehitysvammaiset asiakkaat. Kehitysvammaisuudella tarkoitetaan ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella olevaa vammaa. Käsitteellinen ajattelu ja uusien asioiden oppiminen on kehitysvammaiselle vaikeaa. Kehitysvammaisuuden kuvaamiseen yleensä on käytetty älykkyysosamäärän mittaamista, mutta älykkyys on kuitenkin vain osa ihmisen persoonallisuutta. (Malm, Matero, Repo & Talvela 2006, 165.) Kasvatus, oppiminen, elämänkokemukset ja elinympäristö vaikuttavat siihen, millaiseksi aikuiseksi myöhemmin kasvaa. Kehitysvammaiset ovat samalla tavalla yksilöllisiä kuin muutkin ihmiset. Heillä on oma persoonallisuutensa, omat vahvuutensa, mahdollisuutensa ja kykynsä. (Malm ym. 2006, 165.) Kehitysvammalain mukaan kehitysvammaiseksi katsotaan henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnytyksen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Vammalla tarkoitetaan psyykkistä ja fyysistä vajavuutta, joka rajoittaa pysyvästi suorituskykyä. Kehitysvammaisuuden kriteereinä on Suomessa pidetty matalaa älykkyysosamäärää eli alle 70 sekä ikätasoon nähden heikompaa sosiaalista selviytyvyyttä ja molempien näiden ilmaantumista ennen 18. ikävuotta. (Malm ym. 2006, 165.) Älykkyys on monitahoinen ominaisuus. Yleensä älykkyytenä pidetään käsityskyvyn nopeutta ja selvyyttä, kykyä ymmärtää asioista olennaiset seikat ja kykyä asettaa asiat oikeisiin yhteyksiinsä. Järkevä toiminta on monipuolisen prosessin tulos. Ihminen ottaa vastaan vaikutteita ja havaintoja aistiensa välityksellä. Havaintoihin vaikuttavat myös senhetkiset tunteet ja tarpeet. Havaintonsa ihminen muokkaa käyttökelpoiseen muotoon käsityskykynsä avulla turvautuen samalla niihin muistikuviin ja kokemuksiin, joita hänellä on jo ennestään. (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko 2006, 38.) Kaikelle inhimilliselle kasvulle tulisi luoda turvallinen ja tasapainoinen lähtökohta. Luovan toiminnan avulla voidaan myös kehitysvammaista ihmistä auttaa löytämään oma persoonallisuutensa, kehittymään, tuntemaan tunteita ja sitä kautta ymmärtämään myös itseään. Luovaan toimintaan liittyy hyvin monenlaisia muotoja, paljon tekemisen iloa ja onnistumisen elämyksiä. Keinoina voivat olla musiikki, tanssi, liikunta, teatteri tai taide. (Kaski ym. 2006, 243.) 2.3 Käsitteet Projektimme keskeisiä käsitteitä ovat selkokieli, kuuloaisti, musiikki, ääni ja äänen merkitys, hyvinvointi sekä kulttuuri. Kehitysvammaisten kanssa työskennellessä selkokieli on tärkeässä asemassa ja siksi haluamme käsi3 Pääaineprojektin loppuraportti tellä sitä tarkemmin käsitteenä. Koska Sävelsirkun toiminta pohjautuu erilaisiin kuuloaistiin perustuviin ohjelmiin, pääpaino projektimme käsitteissä on kuulemisessa ja kuuloaistin merkityksessä. Sävelsirkkua kuvaillaankin, että se on äänivitamiinia mielelle ja keholle. 2.3.1 Hyvinvointi Hyvinvointi on laaja käsite ja siihen kuuluu sekä aineellista vaurautta, kuten tulot ja omaisuus, että henkisempiä asioita, kuten esimerkiksi ihmissuhteita ja turvallisuutta. Ihmisen hyvinvointi edellyttää yleensä, että hänellä on kohtuullinen elintaso. Lisäksi ajatellaan, että hän on terve, hänen ihmissuhteensa ovat kunnossa ja että hänellä on koulutus, työtä tai muuta mielekästä tekemistä. Liikkumismahdollisuudet ja henkilökohtainen vapaus ovat myös olennainen osa hyvinvointia. (Tilastokeskus. 2011.) Tässä meidän projektissamme hyvinvoinnilla tarkoitetaan lähinnä kulttuurista hyvinvointia. On todettu, että kulttuuritoiminnalla ja taiteella on vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Asiasta on tehty monia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia. Kulttuurin ja taiteen yhteyksiä hyvinvointiin ja terveyteen on tutkittu ainakin lääketieteen, hoitotieteen, yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden aloilla sekä kulttuuritutkimuksen, taiteellisen tai taidenarratiivisen tutkimuksen keinoin. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010.) Markku Hyypän kirjassa kulttuuri ja terveys todetaan, että ilman mahdollisuutta maalata, kirjoittaa runoja tai musisoida putoaisi elämältä pohja pois. Taide voi antaa voimaa ja energiaa arkeen. Tällöin tarvitaan inspiraatiota, kiireettömyyttä ja valmiutta elämyksiin, näin mielenkuvat pääsevät virtaamaan vapaasti. Mielikuvia tulisikin ruokkia säännöllisesti. (Hyyppä, M. & Liikanen, H-L. 2005, 104.) 2.3.2 Kulttuuri Kulttuuri on käsitteenä hyvin laaja. Olemme koettaneet rajata kulttuurin käsitettä käyttäen apuna Markku Hyypän kirjaa kulttuuri ja terveys, jossa Hyyppä on hyvin määritellyt mitä on kulttuuri. Hän on myös pohtinut teoksessaan kulttuurin ja hyvinvoinnin merkitystä, mikä on keskeinen käsite ja ajatus meille projektissamme. Kulttuurilla tarkoitetaan sen esiintymistä ihmisten elämäntavassa. Ihmisen elämäntavassa ilmentyvillä yhteisillä ajatuksilla, määritelmillä, säännöillä ja tarkoituksilla tarkoitetaan kulttuuria. Kulttuurin avulla ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat elämäntapansa. Kulttuuri on periytyvää ja siirtyy sukupolvelta toiselle, myös yhteisön jäseneltä toiselle. (Hyyppä ym. 2005, 13.) Taide-elämykset ja kulttuurikokemukset ovat myönteisiä tunnetiloja ja ne liittyvät ihmisten sosiaalisiin suhteisiin ja ylläpitävät hyvinvointia. Kult- 4 Pääaineprojektin loppuraportti tuurikokemuksien ja taide-elämysten lukuisa määrä rikastuttaa sosiaalista pääomaa ja parantaa yhteisön jäsenten terveyttä. (Hyyppä ym. 2005, 13.) Perimätieto ja vanhojen ajatusten mukaan terveys on voimavara, joka syntyy ja määräytyy kulttuurista. Elämällä oikein kulttuurin määrittelemällä tavalla sitä pystyy vaalimaan. (Hyyppä ym. 2005, 20.) Väestön peruskulttuuriin kuuluvat kulttuuri- ja taideharrastukset ja ne muodostavat ihmisten yhteistä identiteettiä. Sosiaalista pääomaa ja terveyttä syntyy kun yhteinen identiteetti kehittää yhteishenkeä kansalaisten kesken. (Hyyppä ym. 2005, 36.) Siksi onkin tärkeää, että kulttuuri- ja taideharrastukset ovat myös kehitysvammaisten saatavilla. He kuuluvat yhteiskuntaan ja on tärkeää, että myös he kokevat yhteishenkeä ja kuuluvuutta muiden kansalaisten kanssa. 2.3.3 Kuuloaisti Ihmisellä on kaksi korvaa, pää ja muu vartalo, joiden avulla ihminen vastaanottaa ja kuljettaa ääniaaltoja aivoihin. Kuulo auttaa ihmistä kommunikoimaan puhekielen välityksellä, koska ihminen pystyy vastaanottamaan ja erottamaan erilaisia ääniä kuuloaistin avulla. Ilma alkaa värähdellä äänen ansiosta ja korva alkaa vastaanottaa ääniaaltoja. (Lahtinen, Haapala & Dahlström 1993, 13.) Ääni tulee korvaan korvakäytävän kautta, josta se menee tärykalvoon ja saa sen värähtelemään. Värähtely muodostuu kuuloluille, joista se menee sisäkorvaan. Viestit kulkevat sisäkorvasta aivoihin kuulohermoa pitkin. Lopulta aivojen tuntoaistit tajuavat viestit ja ihminen kuulee äänen. (Yleisradio Oy. 2011.) Ihmisen kuuloaisti kehittyy jo ennen syntymää lapsen ollessa äidin kohdussa. Syntymän jälkeen lapsen kuuloradan hermostollinen kypsyminen jatkuu. Ensimmäisen vuoden aikana lapsi alkaa tunnistaa, erotella ja paikallistaa eri ääniä. Kun lapsi alkaa liikkua, hän hakeutuu väistämättään kiinnostavan äänilähteen luo. Pitkälle aikuisikään asti kuulo kypsyy ja harjaantuu, mutta kuitenkin korvassa olevat kuulosolut alkavat rappeutua kymmenen ikävuoden jälkeen. (Kuuloliitto ry 2009.) Kuuloaisti on ihmisille tärkeä väline, koska sen avulla ihminen saa tietoa ympärillään tapahtuvista asioista. Kuuloaistin avulla ihminen rekisteröi erilaisia ääniä ja erittelee äänen voimakkuutta ja korkeuksia. Sen avulla ihminen paikallistaa mistä suunnasta ja lähteestä ääni on lähtöisin. Erilaisten äänien avulla ihminen pystyy ennakoimaan tulevia tapahtumia, koska hän alkaa hahmottaa omaa ympäristöään äänen perusteella. Tutut äänet alkavat tuomaan omia merkityksiään, kuten lautasen kilinä saa aikaan mielikuvan, että kohta syödään. Kuuloaisti on tärkeä osa meidän elämäämme, koska sen avulla me kommunikoimme ja vuorovaikutamme toisten ihmisten kanssa. Suurin osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta tapahtuu äänen välityksellä. (Papunet 2007.) 5 Pääaineprojektin loppuraportti 2.3.4 Ääni ja äänen merkitys Äänellä on monia merkityksiä ihmiselle. Ääni syntyy ilman hiukkasten painevärähtelystä. Ääni liikkuu sen lähtöpisteestä ihmisen luo ja ihminen vastaanottaa sen kuuloaistin avulla. Paineaaltojen liikkuessa kuuloelinten kautta aivoihin, syntyy niihin muistijälki ja tulkinta äänestä. Aikayksikössä olevien painevärähdysten lukumäärä eli taajuus määrittää äänen korkeuden. Hertsi (Hz) on taajuuden mittayksikkö ja se tarkoittaa värähdyksien määrää sekunnissa. Matalan äänen synnyttää vähäinen värähdysten määrä ja korkean äänen puolestaan suuri värähdysten lukumäärä. Ihmisen korvat vastaanottavat taajuusalueen 20–20 000 Hz, mutta vanhetessa korkeiden äänien kuuleminen vähenee. (Mute- musiikin teoriaa webissä. 1998.) Musiikki ja puhe ovat järjestynyttä ääntä, kun melu on taas järjestymätöntä ääntä. Liiallinen melu voi heikentää ja häiritä puheviestintää ja ihmisen unta, samalla se myös alentaa kuuloa. Laulamalla ja soittamalla voi tuottaa musikaalista ääntä. (Mute- musiikin teoriaa webissä. 1998.) Kuuloaisti on yksi ihmisen tärkeimmistä aisteista ja sen avulla ihminen hahmottaa ympäröivää tilaa ja toimintaa, ja mahdollisesti myös ihmisten välistä kommunikaatiota. Ääni saa kuuloelinten avulla aikaan tunnetiloja ja käynnistää erilaisia mielikuvaprosesseja. Se luo elämään rytmiä. (Audio Riders oy. 2011.) 2.3.5 Selkokieli Terapeuttiseen pääaineeseen liittyvissä ohjausharjoitteluissa, joiden tarkoituksena oli kartoittaa Sävelsirkun toimivuutta kehitysvammatyössä, meidän oli tärkeää yrittää puhua selkokieltä. Sävelsirkun ohjelmien tulisi myös olla selkokielisiä, kun niitä käytetään kehitysvammatyössä. Selkokieli on kielimuoto, joka on suunnattu erityisryhmille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskieltä. Selkokieltä on muutettu helpommin luettavaksi ja ymmärrettäväksi kuin suomen yleiskieli. Selkokirjoja on ilmestynyt Suomessa 1980-luvun alusta lähtien ja nykyään kirjoja ilmestyy vuodessa noin kymmenen. Kehitysvammaliiton julkaisema Selkouutiset -lehti on ilmestynyt vuodesta 1990 alkaen. (Selkokeskus 2011.) Selkokieltä puhuttaessa on muistettava käyttää lyhyitä ilmauksia ja tuttua puhekielen sanastoa. On tärkeää puhua yhdestä asiasta kerrallaan ja antaa uudesta asiasta konkreettisia esimerkkejä. Puhetta on hyvä tauottaa sopivasti, mutta liian hidas puhe kuulostaa helposti luonnottomalta. Viestintäkumppanille on annettava riittävästi aikaa, sillä pitää muistaa, että hänellä saattaa mennä tavallista enemmän aikaa viestin ymmärtämiseen ja oman viestinsä muotoiluun. Selkokieltä puhuttaessa on hyvä toistaa joitain sano- 6 Pääaineprojektin loppuraportti ja varsinkin, jos ne ovat tuottaneet vaikeuksia ja kokeilla selittää asia kiertoilmauksella, jos toisto ei auta. (Leskelä 2006, 57.) 2.3.6 Musiikki Vaikka musiikki on paljon muutakin kuin sen kuuntelemista, keskityimme projektissamme musiikin kokemiseen kuuloaistin kautta, sillä Sävelsirkku perustuu kuuloaistiin. Musiikki on kuultavissa olevaa värähtelyä ja siksi ihminen kuuleekin soittimista lähtevät ääniaallot musiikkina (Ahonen 2000, 37). Musiikkia kuunnellessa ihmiset keskittyvät eri asioihin. Joku saattaa keskittyä laulajan ääneen kun taas toinen keskittyy musiikin rytmiin. Musiikkia voi kuunnella rentoutuakseen, viihdyttääkseen itseään tai tanssiakseen. Musiikki herättää kuuntelijassa tunteita, mutta tunteet saattavat vaihdella riippuen ajasta, paikasta ja mielentilasta. Musiikin herättämiin merkityksiin vaikuttavat myös kuulijan omat kokemukset, arvot ja asenteet. (Ahonen 2000, 57, 178.) Ihmiset ovat aina käyttäneet musiikkia ilmaistakseen itseään niin ilossa kuin surussakin. Musiikki on tuonut lohtua, iloa ja rauhaa karuihinkin oloihin. Suomalaisessa kansanperinteessä on musiikilla ollut tärkeä tehtävä. Musiikki ja laulaminen ovat kuuluneet kansan tapoihin ja rituaaleihin. Ne ovat olleet luonnollinen osa arkipäivää. Musiikin kuuntelulla voi olla mm. kehitysvammaisille erittäin suuri merkitys, sillä musiikki aiheuttaa mielihyvää. (Ahonen 2000, 23 – 24, 195.) Musiikin rytmeillä on todettu olevan erilaisia vaikutuksia. Ne voivat olla rauhoittavia, rohkeutta lisääviä, rentouttavia tai vapauttavia. Musiikki voi toimia kehitysvammaisen henkilön kommunikointikeinona, sillä siitä nauttimiseen ei tarvita sanoja. Vaikka asiakas vaikuttaisi passiiviselta musiikkia kuunnellessaan, musiikki aktivoi tahdosta riippumattomia ruumiintoimintoja, kuten verenkiertoa ja pulssia. (Ahonen 2000, 42, 179, 251.) 3 ORGANISAATIO Projektiimme kuului monta eri organisaatiota. Tässä luvussa esittelemme ne ja niiden taustat. 3.1 Audio Riders Oy Yksi Suomen palvelualan high-tech yrityksistä on Audio Riders Oy. He tuottavat asiakkailleen erilaisia äänipalveluita eri liike- ja palvelupisteissä. Palveluiden lähtökohtana on ihminen, vaikka Audio Ridersin osaaminen perustuukin markkinointiin, ääniviestintään ja langattomaan tietotekniikkaan. Audio Ridersilla on paljon niin kotimaisia kuin ulkomaisia yhteistyökumppaneita ja he soveltavatkin koko ajan uusia ideoita tuotteissaan. 7 Pääaineprojektin loppuraportti Laajan osaajaverkoston lisäksi Audio Ridersilla työskentelee kymmenen henkilöä kokopäivätyössä. Sävelsirkun lisäksi yhtiön tuotteita ovat Privateradio ja Carerider. Privateradio tuottaa kaupoille äänimaisemaa, jonka avulla ostajat saavat ostostunnelmaa. Carerider on työväline ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin seuraamiseen ja ohjaukseen. Tuote tunnistaa riskitilanteet ja tarvittaessa ilmoittaa avuntarpeen työntekijöille. (Audio Riders Oy. 2011.) 3.1.1 Sävelsirkku Sävelsirkku käsittää laitteen, johon kuuluu kaksi osaa: kaiutin ja iso kaukosäädin. Verkon arkistosta löytyy tuhansia musiikki- ja puheohjelmia, sekä Sävelsirkku-tuokioiden suunnitteluohjelmat eli reseptit. Sävelsirkkulaitetta ja -tuokioita käytetään erilaisissa palvelutaloissa, päiväkeskuksissa ja pitkäaikaishoidossa. Laitetta on kehitetty alentamaan hoitajien kynnystä pitää erilaisia tuokioita ja Sävelsirkussa onkin monipuolinen arkisto erilaisiin tuokioihin. Sävelsirkku-konseptin pääkäyttäjinä ovat ikäihmiset, mutta vanhoilla tarinoilla ja muistelmilla saadaan myös nuoret eläytymään vanhoihin aikoihin. (Audio Riders Oy. 2011.) Projektimme tarkoituksena on selvittää Sävelsirkun mahdollisuuksia kehitysvammatyössä ja laajentaa käyttäjäryhmää ikäihmisistä myös kehitysvammaisiin. Sävelsirkku on äänivitamiinia mielelle ja keholle kuten yhtiön kotisivuilla sanotaan. Sävelsirkku tulee sanoista Sound vitamins eli suomalaisemmin Sävelsirkku. Sävelsirkku on ohjaajan ja hoitajan työväline, joka rikastuttaa asiakkaan arkea. (Audio Riders Oy. 2011.) Sävelsirkku toimii siis ohjaajan apuna ohjauksissa, eikä näin ollen ole tarkoitettu korvaamaan ohjaajan tärkeätä työpanosta. Asiakas voi toki myös yksin käyttää sitä kuuntelutarkoituksessa. Ohjaustilanteissa on tärkeää vuorovaikutus ohjaajan ja asiakkaiden välillä. Sävelsirkku voi edistää myös asiakkaiden välistä vuorovaikutusta. Sävelsirkusta on tehty lukuisia tutkimuksia ja niiden mukaan se rikastuttaa ikäihmisten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä. Sävelsirkun tavoitteena on asiakaslähtöinen työ, joka rikastaisi sosiaalista hoitokulttuuria hyvinvointiteknologian avulla. (Audio Riders Oy. 2011.) 3.2 Neloskierre-hanke Neloskierre-hanke on 13 ammattikorkeakoulun yhteinen 3-vuotinen hanke, jossa testataan, otetaan käyttöön ja kehitetään työvälineitä sekä luodaan uusia käytäntöjä. Sitä rahoittaa Manner-Suomen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelma. Hanke vahvistaa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä opetustoiminnan linkittämistä siihen. Neloskierre-hankkeessa mukana olevien ammattikorkeakoulujen erilaiset Living Labit toimivat hankkeen perustana. Living lab- toimintaa eli kysyntäja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa yritetään kehittää ja vakiinnuttaa. Toimintamuotoa pyritään levittämään sekä kansainvälistämään ja vahvis- 8 Pääaineprojektin loppuraportti tamaan sen yhteistyörakenteita. (Ammattikorkeakoulujen Neloskierrehanke 2011.) 3.3 Virvelinrannan päivätoiminta Virvelinranta on Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämä päivätoimintakeskus kehitysvammaisille henkilöille. Virvelinrannassa toiminta on lakisääteistä ja asiakkailleen maksutonta. Toiminnan pohjana ovat sosiaalihuoltolaki, kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki. Ruokailusta asiakkaalta peritään maksu, mutta kuljetus päivätoimintaan on maksutonta. Asiakkaat tulevat kotoa tai asumisyksiköstä pääsääntöisesti taksilla. (Virvelinrannan perehdytyskansio.) Asiakaspaikkoja Virvelinrannan päivätoiminnassa on 50 ja työntekijöitä 12. Päivätoiminta on avoinna arkipäivisin aamu seitsemästä iltapäivä viiteen. Henkilökunta koostuu eri alojen ammattilaisista, kuten sosionomeista, kehitysvammaohjaajista, artenomeista, askarteluohjaajista sekä lähihoitajista. Lisäksi henkilökunnalta löytyy paljon erityisosaamista, kuten viittomakielen taitoa, autismituntemusta, multisensorisen työn hallintaa sekä liikunnan ja musiikin taitamista. (Virvelinrannan perehdytyskansio.) Päivätoiminnassa on kolme siipeä: punainen, sininen ja vihreä siipi. Siivissä on erilaisia ryhmiä ja toimintaa. Näiden lisäksi siivissä järjestetään erilaista kurssitoimintaa. Päivätoiminnan asiakkaat saavat kansaneläkettä ja hoitotukea sekä muita Kelan etuuksia. Jokaisella asiakkaalla on myös lakisääteinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma. Palvelut kirjataan myös erityishuolto-ohjelmaan eli EHOon. (Virvelinrannan perehdytyskansio.) Päivätoiminta mahdollistaa asiakkailleen monipuolisen osallistumisen erilaiseen tekemiseen sekä osallistumisen yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Päivätoiminta tarjoaa muun muassa erilaisia kursseja ja kerhoja, liikunnasta kädentaitoihin ja bänditoimintaan. Päivätoiminnan uudet hienot tilat mahdollistavat monipuolisen tarjonnan. Asiakkaiden kanssa luetaan päivän lehtiä, asioidaan kaupassa, kirjastossa sekä torilla. Aamut aloitetaan aamuinfolla, jossa käydään läpi päivän ohjelma ja tapahtumat. (Virvelinrannan perehdytyskansio.) Päivätoiminta pyrkii tukemaan asiakkaan yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä hänen itsenäistymistään. Asiakkaiden hankittuja taitoja pyritään ylläpitämään monipuolisella, yksilöllisellä ja suunnitelmallisella toiminnalla. Asiakkaat saavat tukea myös itsetunnon vahvistamisessa ja omien mahdollisuuksien tunnistamisessa.(Virvelinrannan perehdytyskansio.) Sopeutumista muuhun yhteiskuntaan pyritään tukemaan ja lisäämään osallistumalla eri tilanteisiin ja olemalla muiden ihmisten parissa sekä samalla sopeutetaan yhteiskuntaa kohtaamaan erilaisuutta. Asiakkaille tarjotaan päivätoiminnassa turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunne yhteisön jäsenenä sekä tarjotaan elämyksiä, kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuus. (Virvelinrannan perehdytyskansio.) 9 Pääaineprojektin loppuraportti 3.4 Projektiryhmä Kaikki projektiryhmämme jäsenet olivat saman vuosikurssin opiskelijoita ja meillä on ollut myös sama pääaine. Nämä asiat auttoivat meitä projektimme suunnittelussa ja toteutuksessa. Olemme kaikki olleet kiinnostuneita kehitysvammatyöstä ja osalla oli jo aikaisempaa kokemusta kehitysvammaisista asiakasryhmänä. Kiinnostus aiheesta yhdisti meitä. Projektiin liittyvät erilaiset kirjalliset työt jaoimme vastuualueisiin, jotta kirjoittaminen eteni sujuvasti ja kukin voisi kirjoittaa silloin kun ehtii. Kokoontumiskerroilla keskustelimme esiin nousseista ajatuksista ja ongelmista sekä yritimme löytää niihin ratkaisuja. Luimme ja korjasimme välillä toistemme kirjoittamia tekstejä ja näin yritimme saada tekstistä yhtenäistä ja johdonmukaista. Pääaineeseemme kuuluvien ohjausharjoittelujen kautta keräsimme aineistoa tätä loppuraporttia varten. Ohjausten aiheet jaoimme jokaisen mielenkiinnon mukaan. Karoliina Heikkilä ohjasi aistiryhmää neljänä keskiviikkoiltapäivänä. Tiina Pouhakka suunnitteli ja toteutti kuusi aamuinfoa ja Anna-Kaisa Mononen seitsemän yksilöohjausta. 4 PROJEKTIN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Projektillemme oli asetettu paljon tavoitteita useammalta eri taholta, sillä projektiin liittyvä organisaatio oli laaja. Projektin alkuvaiheessa pohdimme projektiryhmämme kesken omia tavoitteita, joiden halusimme täyttyvän projektin aikana. Myös HAMK oli asettanut omat tavoitteensa, jotka olivat samat muiden opiskelijoiden kanssa. Ohessa olemme eritelleet projektimme yhteistyötahojen asettamat tavoitteet ja niiden toteutumisen. 4.1 Audio Riders Oy Audio Riders Oy:n asettamana tavoitteena oli tutkia miten Sävelsirkku toimii kehitysvammatyössä. Sävelsirkkua on käytetty laajasti vanhustyössä ja nyt sen käyttäjäryhmää ja käyttömahdollisuuksia halutaan laajentaa. Tarkoituksenamme oli myös selvittää mitkä Sävelsirkussa jo olemassa olevat ohjelmat toimivat kehitysvammaisten kanssa työskenneltäessä. Omien ohjaustemme kautta saimme omakohtaista kokemusta Sävelsirkun käytöstä kehitysvamma-alalla. Olisimme voineet saada kattavampia kokemuksia ja tuloksia, mikäli meillä olisi ollut enemmän aikaa perehtyä Sävelsirkkulaitteeseen ja sen sisältämiin ohjelmiin. Jo lyhyenkin testausjakson aikana opimme huomaamaan mitkä ohjelmista olivat käyttökelpoisia ja mitkä eivät. Kehitysvamman aste vaikuttaa suuresti ohjelmien käytettävyyteen ja niiden ymmärtämiseen. Ohjausten lisäksi lähetimme kyselyn Sävelsirkun asiakkaalle, joka käyttää laitetta kehitysvammaisia ohjatessaan. Kyselyn kautta saimme tietoa Sä10 Pääaineprojektin loppuraportti velsirkun käytettävyydestä. Omien ohjausten ja kyselyn vastausten antia pohdimme tarkemmin luvussa 7. Yksi Audio Ridersin tavoitteista oli yksinkertaisesti selvittää onko Sävelsirkkua sovellettu kehitysvammatyössä ja saamamme vastauksen perusteella sitä on käytetty, mutta ei kovinkaan laajasti. Audio Riders Oy:n asettamat tavoitteet saavutimme omien odotustemme mukaan. Tämän aikataulun puitteissa tehtynä saimme projektillemme hyviä ja varmasti käyttökelpoisia tuloksia. 4.2 Neloskierre-hanke Yhtenä Neloskierre -hankkeen tavoitteena oli kehittää erilaisia apuvälineitä ja uusia palvelutuotteita kehitysvammaisille. Tämän projektin aikana olemme tutkineet ja kehittäneet Sävelsirkun toimivuutta kehitysvammatyössä ja näin ollen olemme yrittäneet vastata tähän tavoitteeseen, sillä Sävelsirkkua voidaan kutsua palvelutuotteeksi. Sävelsirkku ei sinänsä ole uusi palvelutuote, sillä sitä on käytetty vanhusten ohjaamiseen laajastikin, mutta kehitysvammapuolella se on vielä melko tuntematon. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää näiden uusien tuotteiden leviämistä ja osaamista. Projektimme kautta tietoisuus Sävelsirkusta ja sen käytöstä on levinnyt Virvelinrantaan. Siellä projektimme tavoitti henkilöitä, jotka eivät olleet aikaisemmin kuulleet Sävelsirkusta. Mahdollisesti tulevaisuudessa se tulee leviämään myös laajemmalle. Käyttäjälähtöisyys oli Neloskierre -hankkeen tärkeänä lähtökohtana, mikä on toteutunut kehitysvammaisuuteen perehtymällä ja kohderyhmää itse havainnoimalla. Olemme yrittäneet mahdollisuuksien mukaan saada tuloksia, jotka hyödyttäisivät kehitysvammaisia Sävelsirkun uutena käyttäjäryhmänä. Neloskierre -hankkeen tavoitteina oli myös työelämäsuhteiden vahvistaminen. Projektimme on pyrkinyt vahvistamaan työelämäsuhteita sekä Audio Ridersiin että Virvelinrantaan. Yhteistyömme näiden tahojen kanssa on ollut välttämätöntä ja melko tiivistä. 4.3 Virvelinrannan päivätoiminta Yksi Virvelinrannan päätavoitteista oli, että toiminta olisi asiakaslähtöistä toimintaa. Toiminnan tulisi tarjota asiakkaille elämyksiä, kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Olisi tärkeää, että toimintamme tukisi ja vahvistaisi asiakkaiden tunteiden ilmaisua. Sen tulisi tukea asiakkaan itsetunnon vahvistumista, oman osaamisen, omien rajojen ja oman kehon tuntemista, mahdollisuuksien ja mahdollisimman realistisen minäkuvan kasvua. Ohjauksissamme olemme tehneet asiakastarpeiden arvioinnin, jonka pohjalta suunnittelimme toiminnan vastamaan asiakkaan toiveita ja tarpeita. Toteutimme hiukan erilaiset ohjaukset, mutta asiakaslähtöisyys oli jokaisella meillä yksi lähtökohta toiminnalle. Ohjauksissa tuimme asiakkaan omaa persoona ja sen kehitystä. 11 Pääaineprojektin loppuraportti Tavoitteena oli myös, että meidän tulisi selvittää projektimme avulla millaista kulttuurista hyvinvointia edistävää toimintaa jo on Virvelinrannassa ja miten sitä voisi edistää. Tämän toteutimme laatimalla kyselyn Virvelinrannan päivätoiminnan henkilökunnalle. Kyselyn tulosten pohjalta pystyimme vastaamaan tähän asetettuun tavoitteeseen. Virvelinrannassa ei ole omaa Sävelsirkkulaitetta, joten meidän tuli ohjausten ja tutkimusten avulla selvittää, miten Sävelsirkkua voisi kehittää toimimaan paremmin kehitysvammaisten kanssa, jolloin myös Sävelsirkkulaitteen käyttö voisi jatkua Virvelinrannassa. (H. Simpura, henkilökohtainen tiedonanto 14.12.2010.) Ohjaustemme pohjalta olemme tehneet havaintoja, joiden avulla voimme tehdä johtopäätöksiä siitä, kuinka Sävelsirkku toimii kyseisen kohderyhmän kanssa. Tavoite tämän osalta toteutui siinä määrin kuin havaintoja pystyy tekemään ohjauksien puitteissa. 4.4 Projektiryhmä Tavoitteenamme oli oppia enemmän työskentelystä kehitysvammaisten parissa. Osalla ryhmästä oli jo varsin paljon kokemusta työskentelystä heidän kanssaan ja yhdellä ei ollenkaan. Varsinkin projektiryhmämme jäsen, jolla ei ollut kokemusta kehitysvammaisista, sai paljon oppimiskokemuksia kyseisen ryhmän kanssa toimimisesta. Tavoitteenamme oli oppia hyödyntämään Sävelsirkkua ohjaajan työvälineenä. Tältä osin tavoitteemme toteutui, kun perehdyimme sen käyttöön ja sen sisältöön ennen ohjauksia, muun muassa tekemällä harjoitusreseptejä. Itse ohjauksissa käytimme Sävelsirkkua asiakkaiden kanssa ja kokeilimme erilaisten ohjelmien toimivuutta. Halusimme vastata työelämäyhteyksien tarpeisiin ja tavoitteisiin, joita meille on tullut niin Virvelinrannasta, kuin Audio Ridersilta ja Neloskierre-hankkeelta. Nämä tavoitteet ja niiden toteutuminen on avattu kohdissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Tavoitteemme oli kehittää tutkivaa ja kehittävää työotetta. Opimme kehitystyötä, jossa kehitetään jonkin tuotteen tai asian toimintaa. Mielestämme osasimme laatia kyselyn, jonka pohjalta pystyimme kehittämään Sävelsirkun toimintaa. Myös omat havainnot toimivat kehitystyön pohjana. Olemme pohtineet ja analysoineet projektimme tuloksia luvussa 8. 4.5 HAMK Projektimme teimme Virvelinrantaan, joka on Hämeenlinnan kaupungin omistama valtakunnallinen palvelukeskittymä. Meidän opintomme alkavat olla loppusuoralla, joten työelämäyhteyksien luominen on tärkeää. Ammattikorkeakoulussa yhtenä tärkeänä osana on luoda työelämäyhteyksiä ja tämä onkin sidottu meidän koulutustavoitteisiimme. Projektisuunnitelmassa olimme määritelleet koulun antamaksi tavoitteeksemme saada terapeuttistavoitteisia työelämäyhteyksiä. Tämä tavoite toteutui siltä osin, että tutustuimme uuteen toimintaympäristöön, jossa työskenneltiin terapeuttista12 Pääaineprojektin loppuraportti voitteisesti. Saimme sieltä lisää harjoituskokemusta. Projektimme edetessä opimme paljon isosta työyhteisöstä ja osasimme jonkin verran kartoittaa sen toimintaa. Tavoitteenamme oli oppia kehittämään työtä ja työyhteisöä. Tämä ei suoranaisesti toteutunut, koska emme toimineet projektin ohjauksissa yhdessä, vaan jokainen erikseen. Myös avustavat ohjaajat vaihtuivat ohjauksissa, joten emme päässeet tähän tavoitteeseen juuri vaikuttamaan. Osasimme hyvin soveltaa projektissamme jo viime vuonna opittuja projektiopintoja. Vaikka alussa meille oli hieman sekavaa mitä tulemme projektissamme tekemään, osasimme hyvin opintojemme pohjalta organisoida mitä teemme. Koulun asettamissa tavoitteissa projektin pääpaino oli tutkimus ja kehittämishankkeissa sekä tutkivassa työotteessa. Osasimme hyvin ottaa selvää erilaisista tutkimusmenetelmistä ja pystyimme niiden tietojen ja taitojemme pohjalta purkamaan projektimme tuloksia. 5 PROJEKTIN TOTEUTUS Käytännössä projektin toteuttaminen tapahtuu kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä on projektin käynnistysvaihe, johon kuuluu muun muassa tavoitteista, toimintatavoista ja aikataulusta sopiminen. Toisena vaiheena on projektin kulku. Sen aikana pidetään kokouksia projektiryhmän ja muiden toimijoiden kesken, dokumentoidaan projektin eri vaiheita ja pyritään etenemään projektisuunnitelman mukaan. Viimeisenä vaiheena on projektin päättäminen, jolloin olisi hyvä pitää yhteinen päätöspalaveri, jossa arvioidaan projektin toimintoja ja tuloksia. Loppuvaiheessa laaditaan myös projektin loppuraportti. (Anttila 2001, 115.) Tämä luku käsittelee projektimme käytännön toteutuksen vaiheita eli pääasiassa projektin toista ja kolmatta vaihetta. Kerromme lähdekirjallisuutta apuna käyttäen millaisia tutkimusmenetelmiä kysely ja havainnointi ovat sekä kerromme kuinka olemme käytännössä toteuttaneet ohjaukset sekä kyselyt. Niiden tulokset ja johtopäätökset avaamme luvussa 8. 5.1 Kyselyt Keräsimme projektissamme tutkimusaineistoa kahdella erilaisella kyselyllä, jotka teimme kahdelle eri taholle. Virvelinrannan päivätoiminnan henkilökunnalle laadimme kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää millaista kulttuurista hyvinvointia edistävää toimintaa he tarjoavat asiakkailleen päivätoiminnassa. Kyselyn avulla tavoitimme koko Virvelinrannan henkilökunnan. Toisen kyselyn teimme Sävelsirkun käyttäjälle, joka käyttää Sävelsirkkua kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa. Kyselyn laadimme Googlen dokumentti-ohjelman avulla. Kyselyllä tavoitimme yhden kehitysvammatyössä Sävelsirkkua käyttävän ohjaajan. Tutkimusaineiston keräämiseen voidaan käyttää joko kyselylomaketta, systemaattista havainnointia, valmiiden rekisterien ja tilastojen käyttöä tai haastattelua. Tutkimuskohteiksi soveltuvat tutkimustavasta riippumatta 13 Pääaineprojektin loppuraportti ihmiset ja kulttuurituotteet, joita ovat kaikki ihmisen tuottamat kuva- ja tekstiaineistot. (Vilkka 2005, 73.) Kyselylomake on yleinen määrällisessä tutkimuksessa käytetty aineiston keräämisen tapa. Siitä käytetään nimityksiä postikysely, informoitu kysely tai joukkokysely eli gallup, riippuen toteutustavasta. Informoitu kysely on kyselylomakkeen ja henkilökohtaisen haastattelun välimuoto, jossa tutkija saattaa tehdä myös jonkinlaisia lisäkysymyksiä. Informoidussa kyselyssä tutkija kohtaa joko kyselylomaketta jakaessaan tai myöhemmin ne noutaessaan perusjoukkoon kuuluvat vastaajat. Tutkija selvittää ja selostaa samalla tutkimuksen tarkoitusta. (Vilkka 2005, 73.) Virvelinrannan henkilökunnalle suunnattu kysely oli tarkoitus toteuttaa informoituna kyselynä. Kysymyksiä kyselylomakkeeseen voi muotoilla joko monivalintakysymyksinä, avoimina kysymyksinä tai sekamuotoisina kysymyksinä. Monivalintakysymyksissä vastaajalle asetetaan valmiit vastausvaihtoehdot. Avoimien kysymysten tavoitteena on saada vastaajilta spontaaneja mielipiteitä, joissa vastaamista rajataan vähän. Sekamuotoisissa kysymyksissä osa vastausvaihtoehdoista on annettu, jossa mukana on aina yksi tai useampi avoin kysymys. (Vilkka 2005, 86.) Suljetuissa kysymyksissä on valmiit vastausvaihtoehdot, joissa valitaan paras tai oikea vaihtoehto. Tällaisia kysymyksiä sanotaan monivalintakysymyksiksi tai strukturoiduiksi kysymyksiksi. Tällaiset kysymykset ovat tarkoituksenmukaisia silloin, kun mahdolliset selvästi rajatut vastausvaihtoehdot tiedetään etukäteen ja kun niitä on rajoitetusti. Suljettujen kysymysten tarkoituksena on yksinkertaistaa vastausten käsittelyä sekä tiettyjen virheiden torjunta. Kaikki vastaajat eivät ole kielellisesti lahjakkaita, eivätkä osaa muotoilla vastauksia ja vastaaja voi pyrkiä välttämään myös kritiikin antamista. Kun vastaajalle tarjotaan valmiit vaihtoehdot, vastaaminen ei esty kielellisten vaikeuksien takia ja vastaajan on helpompi antaa myös moittivia ja arvostelevia vastauksia. (Heikkilä 2004, 50.) Sävelsirkun käyttäjälle suunnatussa kyselyssä käytimme sekamuotoista kysymysten asettelua. 5.1.1 Kysely Virvelinrannan henkilökunnalle Vaikka projektisuunnitelmamme mukaan tarkoituksenamme oli haastatella Virvelinrannan päivätoiminnan henkilökuntaa, laadimmekin heille kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää millaista kulttuurista hyvinvointia edistävää toimintaa he tarjoavat asiakkaille. Ajattelimme, että kysely on helppo toteuttaa heidän aamupalaverinsa aikana, jolloin emme häiritse heidän muuta työaikaansa. Kyselyn tavoitteena oli myös saada laajempi otos vastaajia, sillä emme olisi voineet haastatella kovin montaa henkilökunnan jäsentä. Olimme sopineet kyselyn toteuttamisen torstaille 3.3.2011 klo 8.15, kun henkilökunnalla on aamupalaveri. Halusimme itse mennä paikan päälle kertomaan keitä olemme ja miksi olemme laatineet tällaisen kyselyn. Halusimme myös antaa vastausohjeet heille suullisesti. Tarkoituksenamme 14 Pääaineprojektin loppuraportti oli saada täytetyt lomakkeet saman tien mukaan, jotta ei tarvitsisi enää myöhemmin niitä sieltä hakea. Kun saavuimme Virvelinrantaan, paikalle ei tullutkaan kovin montaa henkilökunnan jäsentä. He olivat ymmärtäneet, että kyselymme koskee Sävelsirkkua ja sen hyödyntämistä kehitysvammatyössä, eikä monellakaan ole vielä kokemusta Sävelsirkusta. Paikalle saapuneet täyttivät kyselyt saman tien. Jätimme myös tyhjiä lomakkeita Virvelinrantaan, jotta muillakin oli mahdollisuus vastata kyselyymme. Kyselyymme vastasi kaiken kaikkiaan 13 henkilökunnan jäsentä. Kuusi vastanneista työskentelee punaisessa siivessä, neljä sinisessä siivessä ja kolme vihreässä siivessä. Siipien asiakaskunta eroaa jonkin verran toisistaan. Punaisen siiven asiakkaat ovat vaikeammin kehitysvammaisia. Sinisessä siivessä käy hieman omatoimisempia asiakkaita ja vihreän siiven asiakkaat ovat iäkkäämpiä kehitysvammaisia. Yksi kyselyyn vastanneista oli koulutukseltaan ohjaustoiminnan artenomi, kolme vastanneista oli sosionomeja, yksi sosionomi-diakoni, neljä oli lähihoitajia, yksi askartelunohjaaja, yksi sosiaalialan ohjaaja, yksi kodinhoitaja ja yksi laitoshuoltaja. Seitsemän vastaajan työnimike oli ohjaaja, neljän lähihoitaja ja kahden lähiavustaja. Kyselyn tuloksia kerromme tarkemmin luvussa 8.3. Samassa luvussa olemme pohtineet myös johtopäätöksiä tulosten pohjalta. Liitteenä on Virvelinrannan henkilökunnalle järjestetyn kyselyn kyselylomake (LIITE 2) ja kyselyn vastaukset (LIITE 3). 5.1.2 Kysely Sävelsirkun käyttäjälle Vaikka olimme alun perin projektisuunnitelmassa suunnitelleet tekevämme Sävelsirkun käyttäjille Webrobol-kyselyn, emme käyttäneet tätä ohjelmaa. Saimme eräältä koulukaverilta vinkin Googlen ilmaisesta verkkokyselykaavakkeesta ja päätimme kokeilla sitä. Teimme siis Sävelsirkun käyttäjille kyselyn Googlen dokumenttiohjelman avulla. Googlen dokumenttiohjelma on samanlainen kuin opinnäytetöissä käytettävä Webropol kyselyohjelma, mutta se on maksuton. Kyselyn laatimista varten otimme selvää kirjoista erilaisista kyselymuodoista ja -malleista. Koetimme tehdä kyselystä mahdollisimman yksinkertaisen ja helpon vastata. Olimme aiemmin keskustelleet Audio Ridersin yhteyshenkilömme Eija Lämsän kanssa. Eija Lämsä lähetti alustavan kyselyn kaikille Sävelsirkun käyttäjille, jossa hän tiedusteli kuinka moni käyttää Sävelsirkkua kehitysvammatyössä. Kysely lähetettiin sähköpostilla noin 330 henkilölle. Tähän kyselyyn vastasi vain Liisa Teräslahti. Kyselyn vastaajien vähyys voi johtua siitä, että kaikissa yksiköissä henkilökunta ei lue niin aktiivisesti sähköpostia tai he olettavat, että joku toinen samasta yksiköstä vastaa kyseiseen postiin, jos näitä tulee samaan yksikköön useampia. Sävelsirkun pääkäyttäjät työskentelevät enimmäkseen ikäihmisten parissa, joten kehitysvammatyössä toimivia Sävelsirkun käyttäjiä on oletettavasti melko vähän. 15 Pääaineprojektin loppuraportti Koska vastaajia oli vain yksi, jäi otanta pieneksi, mutta saimme kuitenkin muutakin näkökulmaa tutkimuksiimme omamme lisäksi. Eija Lämsän kanssa käydyn keskustelun ja ohjauksista saatujen tulosten perusteella laadimme verkkokyselyn. Projektimme kannalta olisi ehkäpä ollut parempi, että olisimme käyttäneet tässä vain haastattelua, koska kyselyyn vastanneita oli vain yksi henkilö. Koimme verkkokyselyn tekemisen ja laatimisen kuitenkin helpommaksi, koska emme olisi voineet tavata Liisa Teräslahtea ja haastatella häntä kasvokkain. Ajattelimme kyselyyn vastaavaan kannalta, että siihen olisi helpoin ja nopein vastata. Tässä kuitenkin mietimme, oliko kyselymme tarpeeksi laaja ja hyvä kattamaan tutkimuksemme tarkoituksia. Pohdimme myös, saimmeko kyselymme avulla kaikki tarvittavat tiedot projektillemme. Kyselyn vastaukset, tulokset ja johtopäätökset kerromme tarkemmin luvussa 8.2. Sävelsirkun käyttäjälle lähetetyn Internet -kyselyn linkki on liitteenä (LIITE 1). 5.2 Ohjaukset Terapeuttiseen pääaineeseen liittyvät ohjausharjoittelut suoritimme Virvelinrannan päivätoiminnassa. Ohjauksissa käytimme apuna Sävelsirkkua, koska tavoitteenamme oli kehittää Sävelsirkkua toimimaan paremmin aikuisten kehitysvammaisten kanssa ja näin saimme omakohtaista kokemusta asiasta. Ohjausten tavoitteena oli selvittää mitä Sävelsirkussa jo olemassa olevaa sisältöä voi hyödyntää kehitysvammatyössä. Ohjauksissa olemme käyttäneet tutkimusmenetelmänä havainnointia. Luvuissa 5.2.2, 5.2.3 ja 5.2.4 meistä jokainen esittelee oman ohjauksensa ja siinä esiin tulleita ajatuksia. 5.2.1 Havainnointi Projektissamme käytimme osallistuvaa havainnointia. Osallistuvaa havainnointia on monenmuotoista. Se riippuu kuinka syvällisesti havainnoija osallistuu mukaan tutkittaviensa toimintaan. (Hirsjärvi, Remes & Sarjavaara 2008, 211.) Osallistuvan havainnoinnin avulla saadaan tietoja yhteisön sosiaalisista ja kulttuurisista piirteistä. Tässä menetelmässä tutkijalla on rooli, jonka avulla hän tekee havaintoja tutkittavasta ilmiöstä vuorovaikutuksessa tutkittavansa kanssa. (Vilkka 2005, 120.) Suurimpana etuna havainnoinnissa on se, että saadaan välitöntä ja suoraa tietoa ryhmästä ja sen toiminnasta. Havainnoinnilla päästään käsiksi suoraan luonnollisiin ympäristöihin. Tämä on etuna verrattuina muihin tutkimusmalleihin, koska sillä päästään tutkimaan kunnolla todellista elämää ja maailmaa, kun taas muissa tutkimusmenetelmissä ongelmana saattaa olla eräänlainen epäaitous. Havainnointi onkin hyvä menetelmä laadulliseksi tutkimusmenetelmäksi. Havainnointi voi olla hyvä keino tutkimusmenetelmänä, jos tutkittavalla ryhmällä on jotakin kielellisiä ongelmia tai haasteita, kuten esimerkiksi lapset, vanhukset ja kehitysvammaiset. (Hirsjärvi ym. 2008, 208.) 16 Pääaineprojektin loppuraportti Muistiinpanojen tekeminen on tärkeää havainnoinnin yhteydessä. Niiden tekeminen ei kuitenkaan aina ole itsestään selvää ja joskus joutuu turvautumaan omaan muistiin. Tämä ei ole kovin hyvä ja suotava keino, koska muisti on valinnanvarainen ja ihminen voi muistaa toisinaan mitä haluaa muistaa. Paperi ja kynä ovat parhaat muistiinpanovälineet ja niitä pitäisi muutenkin kuljettaa aina mukana mahdollisia havainnointeja tehdessään. On myös tärkeä miettiä miten muistiinpanoja kirjataan ylös ja missä. Toisinaan se on melkein mahdotonta tai häiritsevää, jos havainnoija alkaa kirjata muistiinpanoja ylös. Toisaalta, jos ryhmälle on kerrottu havainnoinnista, voi havainnoitsija kirjata muistiinpanoja ylös aina kun mahdollista. Muistiinpanojen tekeminen on tärkeää, koska sehän on jo eräänlaista esianalyysiä havainnoinnista. Muistiinpanoja kirjoittaessa havainnoija pohtii mikä on tärkeää tutkimuksen kannalta, mitä tarvitsee kirjata ylös ja minkä voi jättää kirjaamatta. Myös tutkijan omat ajatukset, tunteet ja oivallukset koskien ryhmää ja sen toimintaa voivat olla yksi omanlaisensa muistiinpanotyyppi. Tämä ei välttämättä ole tärkeää tutkimukselle, mutta on hyvä kirjata muistiin, koska siitä voi kuitenkin olla jotakin hyötyä analyysin teossa. (Grönfors 2007, 161–163.) On tietysti tärkeää, että jos havainnoi vaikkapa kehitysvammaisia heidän asuntolassaan, on lupa kysyttävä joko asuntolan henkilökunnalta tai asukkaiden omaisilta. Lähtökohtaisestihan lähdetään siitä, että lupa kysytään henkilöltä itseltään, mutta jos hän ei itse sitä pysty päättämään, täytyy lupa kysyä havainnoitavan omaiselta tai huoltajalta. (Grönfors 2007, 159.) Projektissamme keskustelimme Virvelinrannan päivätoiminnan ohjaajien kanssa ja sovimme luvan asiakkaiden havainnoinnissa. Havainnoinnin avulla selville saadut tulokset ja niiden analysointi riippuu täysin siitä kuinka paljon tuloksia havainnoinnin avulla on saatu ja kuinka laajaa aihetta on havainnoitu. Tutkimuksen teoreettinen pohja on myös tärkeä. Havainnoinnin analysointiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti kun tietojen keruu on päättynyt, näin kaikki on vielä tuoreessa muistissa. 5.2.2 Anna-Kaisan ohjaukset Tein omat ohjaukseni yksilöohjauksena, johon kuului seitsemän noin 60 minuutin ohjauskertaa. Asiakastarpeiden arvioinnin tein vierailemalla päivätoiminnassa ja haastattelemalla asiakasta, joka valikoitui päivätoiminnan ohjaajan avustuksella. Haastattelulla pyrin selvittämään asiakkaan kiinnostuksen kohteita, jotta ohjauksista tulisi hänen tarpeidensa ja toiveidensa mukaiset. Ohjauksien teemaksi muodostui kevät, joiden pohjana toimi Sävelsirkku sekä kädentaitomenetelmät. Käytin Sävelsirkkua viidessä ohjaustuokiossa. Kahtena leivonta kertana en Sävelsirkkua ottanut mukaan ohjauksiin. Asiakkaan toiveiden mukaisesti lähdimme yhdessä työstämään teosta, jonka aiheena oli keväinen maisema. Inspiraation lähteenä käytimme Sävelsirkusta löytyviä klassisia kappaleita ja etenkin Vivaldi the Spring kap17 Pääaineprojektin loppuraportti paletta. Asiakas teki musiikin johdattelemana suunnitelman maisemasta, jonka musiikki toi hänelle mieleen. Tämän suunnitelman pohjalta lähdimme asiakkaan kanssa työstämään teosta eri menetelmin, kuten maalaamalla, leikkaamalla ja repimällä pahvia ja paperia. Sävelsirkku toimi mukana ohjauksissa ja loi rungon tekemiselle. Klassinen musiikki toimi asiakkaan kanssa hyvin, se rauhoitti ja viritti tunnelmaan tuokioiden alussa. Tuokioihin sisällytin myös kevätaiheisia Tommy Tabermanin runoja sekä kesään liittyvä äänimaisema kuunnelma. Tommy Tabermanin runot eivät asiakasta kovin paljon ilahduttaneet, kun vastaavasti kesän äänimaisema kuunnelma oli hänen mielestään mukava. Ääniä oli asiakkaasta mukava arvailla ja ne aiheuttivat myös keskustelua aiheesta. Tabermanin runot osoittautuivat liian vaikeaselkoisiksi. Runojen luku tapa oli aika tasapaksu ja väritön, joka ei innostanut asiakasta. Varsinaisen asiakkaan yllättäen ollessa pois päivätoiminasta tein yksilöohjaustuokion myös toiselle päivätoiminnan asiakkaalle. Tuokiossa kävimme läpi Sävelsirkun sisältöä, niin että asiakas sai itse painella nappuloita ja hän sai tuntuman itse laitteeseen. Tämä osoittautui asiakkaasta mukavaksi puuhaksi. Tuokion aikana kuuntelimme Sävelsirkusta erilaisia suomalaisia iskelmä kappaleita, joista asiakas piti kovasti ja lauloi hyvin mukana. Tanssikin häneltä sujui musiikin tahdissa. Tuokiossa kuuntelimme toistamiseen Tommy Tabermanin runon, mutta se osoittautui tämänkin asiakkaan kohdalla liian vaikeaselkoiseksi ja asiakas ei jaksanut selvästikään keskittyä kuuntelemaan runoa edes loppuun asti. Tuokion lopussa asiakkaan kanssa kokeilimme Sävelsirkusta löytyvän hartiajumpan ohjeilla jumppaamista, se onnistui hyvin ohjaajan näyttäessä mallia. Yksilöohjauksiini osallistui kaksi eri asiakasta, joiden kehitysvamman taso erosi toisistaan. Varsinainen yksilöohjaus asiakkaani osasi kommunikoida hyvin puhumalla ja kertoa oman mielipiteensä selvästi. Kehitysvammaa ei nopealla silmäyksellä heti huomannutkaan asiakkaasta. Toinen asiakkaani taas oli kommunikointitaidoiltaan heikompitasoinen. Hän ei pystynyt niin selvästi kertomaan omaa mielipidettään ja moneen asiaan vastaus oli joo, oli asia mikä hyvänsä. Asiakkaiden kehitysvamman aste vaikutti Sävelsirkun ohjelman toimivuuteen ja sen ymmärtämiseen. Nappien painaminen ja itse laite kiinnosti molempia asiakkaitani. Selkeät symbolit Sävelsirkussa auttoivat asioiden hahmottamista. Varsinainen yksilöohjaus asiakaani luultavasti osaisi ja oppisi käyttää Sävelsirkkua myös itsenäisesti. 5.2.3 Karoliinan ohjaukset Asiakkainani oli päivätoiminnan iäkkäämpiä kehitysvammaisia asiakkaita. Heistä osa kuului autismin kirjoon ja monella heistä oli Downin syndroo18 Pääaineprojektin loppuraportti ma. Näiden asiakkaiden kanssa käytetään erilaisia kommunikoinnin apuvälineitä, kuten valokuvia, tukiviittomia ja pictokuvia. Tämän kohderyhmän kanssa näitä apuvälineitä olisi voitu tarvita myös Sävelsirkun käytön tukena, mutta niitä voi olla vaikea käyttää Sävelsirkun kanssa, koska Sävelsirkun ohjelmien tempo on tällöin liian nopea. Ohjaajan pitäisi myös tuntea hyvin nämä kommunikoinnin apuvälineet ennen kuin hän voi niitä käyttää. Osa asiakkaistani ymmärsi hyvin, kun annoin suullisia ohjeita ja he osasivat toimia niiden mukaisesti, mutta osa ymmärsi vasta kun näytin mallia. Tässä tapauksessa ohjaajalla on tärkeä rooli Sävelsirkun käyttäjänä, sillä hänen pitää tuntea tekemänsä reseptit kunnolla, jotta voi näyttää mallia sujuvasti. Ohjatessa oli tärkeää muistaa puhua selkokielellä ja myös ohjelmien tulisi olla selkokielisiä. Ohjauksia minulla oli yhteensä neljä ja ne tapahtuivat aistitilassa. Kestoltaan ne olivat noin 60 minuuttia. Ensimmäisellä kerralla aiheena oli rentoutuminen ja mielikuvamatkat. Pääpaino tällä kerralla oli sukellustarinassa, jonka luin asiakkaille. Taustalla soi rauhallinen rentoutusmusiikki Sävelsirkusta. Päivätoiminnan ohjaajalta saamani palautteen mukaan lukemani tarina oli toimiva, vaikkakin siinä oli joitain liian vaikeita asioita, kuten oikea ja vasen. Tarinaa oli jo yksinkertaistettu, mutta ei näköjään tarpeeksi. Halusin kokeilla tarinan lukemista siksi, että näkisin minkä tyyppiset tarinat sopivat tälle kohderyhmälle. Tämä tarina voisi siis toimia Sävelsirkustakin kuunneltaessa. Yhtä ohjaustani varten olin koonnut Sävelsirkkuun erilaisia lyhyitä ohjelmia kuten jumppaa, satuja, luonnonääniä, ääniarvoituksia, hölmöläisvitsejä, iskelmämusiikkia. Tällä kerralla asiakkaat saivat vuorotellen itse painaa Sävelsirkun kaukosäädintä. Tällainen toiminta sujui todella hyvin ja asiakkaat odottivat jännityksellä omaa vuoroaan ja kuuntelivat tarkkaavaisesti mitä kaiuttimesta kuuluisi. Totesin tämän kerran jälkeen, että lyhyimmät ohjelmat toimivat tämän kohderyhmän kanssa parhaiten, sillä asiakkaiden keskittymiskyky oli melko huono. Muilla kerroilla kokeilin Sävelsirkusta klassista musiikkia, luonnonääniä ja eläinarvoituksia. Nämä kaikki toimivat tämän kohderyhmän kanssa. Eläinarvoitukset tuntuivat hankalilta, mutta eläinten arvuuttelu oli silti hauskaa ja kaikki saivat osallistua siihen. Tämä asiakasryhmä oli suhteellisen haastava, eikä Sävelsirkku välttämättä ole paras mahdollinen ohjausväline heidän kanssaan hyödynnettäväksi. Koneesta tuleva ääni ei tainnut olla heidän mielestään tarpeeksi mielenkiintoinen. Aivan lyhyitä ääniarvoituksia ja muita sen kaltaisia he vielä jaksoivat kuunnella, mutta kaikki vähänkin pidemmät tarinat ja kertomukset olivat liian vaikeaselkoisia. Jokin toinen kohderyhmä olisi voinut jaksaa keskittyä paremmin kuuntelemiseen. Näin ollen en saanut parhaita mahdollisia tuloksia projektia ajatellen. Opin kuitenkin käyttämään Sävelsirkkua ja sain jonkinlaisen käsityksen sen sisällöstä ja hyödynnettävyydestä aikuisten kehitysvammaisten kanssa työskennellessä. 19 Pääaineprojektin loppuraportti 5.2.4 Tiinan ohjaukset Tein ohjaukseni Virvelinrannan vihreään ja siniseen siipeen. Alkuperäisessä suunnitelmassa minun piti tehdä ohjaukset vain vihreän siiven asiakkaille, mutta ohjausten edetessä tuli ilmi, että myös sinisen siiven asiakkaat voisivat hyötyä minun ohjauksistani. Päätin tehdä neljä ohjausta Virvelinrannan vihreään siipeen ja kaksi siniseen siipeen. Ohjaukset olivat kestoiltaan noin puolen tunnin mittaisia. Vihreän siiven asiakkaat olivat iältään vähän vanhempia kuin sinisessä siivessä. Sinisen siiven asiakkaat olivat taas hieman liikkuvampia ja ”menevämpiä”. Ohjauksieni aiheena oli aamuinfojen pito molemmille ryhmille. Aamuinfojen tarkoitus selvittää ryhmäläisille päivän tapahtumat. Tavoitteenani oli käyttää Sävelsirkkua kuvien, viittomien, ynnä muun materiaalin tukena aamuinfoissa. Ohjausten edetessä koin, että tarvitsin toisinaan jotakin visuaalista tueksi ohjauksiin. Jokaisen ohjauksen alussa viritin ryhmäläiset tulevan aamun tunnelmaan kuuntelemalla aiheeseen liittyvän kuunnelman Sävelsirkusta. Tämän koin hyväksi, koska tämän avulla ryhmä tiesi mitä tuleman pitää. Olin koonnut jokaista ohjauskertaa varten valmiiksi Sävelsirkkuun reseptin. Tämä oli hyvä, koska jos joku asia ei toiminutkaan tai suunnitelmiin tuli muutos kesken ohjauksen, pystyi katsomaan mitä kaikkea Sävelsirkkuun oli ohjelmoitu ja käyttää niitä. Käytin ohjauksissa erilaisia musiikki kappaleita, ja nämä olivat mieluisia asiakkaille. Musiikin tukena käytimme erilaisia soittimia joita asiakkaat soittivat musiikin tahtiin. Yhtenä kertana kuuntelimme erilaisia luonnonääniä Sävelsirkusta, ja tästä monet asiakkaat pitivät todella paljon. He tunnistivat hyvin käen kukuntaa ja pitivät rauhallisesta tunnelmasta. Koin, että etenkin Sinisen siiven asiakkaat hyötyivät suuresti Sävelsirkkulaitteesta. He jaksoivat mielenkiinnolla kuunnella erilaisia selkouutisia ja tarinoita Sävelsirkusta ja yltyivät keskustelemaan niistä. He myös kiinnostuivat suuresti, miten laite toimii ja miten sitä voi itse käyttää. Monia asiakkaita myös kiinnosti miten laitteeseen voi itse laittaa ääntä. Vihreän siiven asiakkaat hyötyivät eniten erilaisista ääniarvoituksista ja musiikista. Huomasin joidenkin kuunnelmien olevan ehkä liian haastavia ja pitkiä, jotta he olisivat jaksaneet keskittyä kuuntelemaan. Koin hyväksi yhdistää Sävelsirkun auditiivista materiaalia muihin materiaaleihin kuten kuviin ja videoon yms. Näin asiakkaiden kiinnostus pysyi pidempään yllä, eikä ajatus välttämättä niin nopeasti herpaantunut. Mietin myös sitä, että asiakkaat pitivät uudesta erilaisesta laitteesta. He olivat hyvin kiinnostuneista siitä ja olivat mielissään, kun saivat itse kokeilla painaa kaukosäädintä. Laite herätti suurta mielenkiintoa asiakkaiden joukossa. Mietin kuitenkin riittääkö asiakkaiden mielenkiinto laitteelle pitkäksi aikaa? Mitä jos laite hankittaisiinkin Virvelinrantaan ja se oli mukana joissakin aamuinfoissa? Riittäisikö asiakkaiden innokkuus ja mielen20 Pääaineprojektin loppuraportti kiinto vielä siihen jos se olisi useammin mukana? Yksi asiakas kuitenkin kommentoi, että: ” Olisi mukavaa jos tällainen laite olisi joka kerta!” 6 BUDJETTI Projektimme budjetti on koetettu pitää mahdollisimman pienenä. Materiaalikustannuksia ei juuri syntynyt. Käytimme projektissamme Sävelsirkkulaitetta, joka oli meillä lainassa koululta. Jos kuitenkin esimerkiksi Virvelinranta tahtoisi hankkia Sävelsirkkulaitteen, tulisi siitä heille kustannuksia. Tarkkaa summaa Sävelsirkkulaitteelle emme tiedä, koska se täytyy erikseen tilata Audio Ridersilta. Muita kustannuksia projektillemme tuli muun muassa erilaisten monisteiden ja papereiden tulostuksesta (2snt/tuloste.) Erilaisia puhelinkuluja meille tuli projektin edetessä ottaessamme yhteyttä projektin yhteistyökumppaneihin ja sopiessamme yhteisiä tapaamisia keskenämme. Nämä maksut menevät meidän omista kustannuksistamme. Matkakustannuksia syntyi vain osalle ryhmää, kun kuljimme Virvelinrantaan pitämään ohjaustuokioita. Polttoainekulut voi laskea 0,45snt/km ja kertoa sillä kilometrimäärällä kuinka paljon niitä projektin aikana autolle kertyi. Palkkakustannukset ovat 3 x (80h x (1,5 x 12€)). Ne ovat 1,5-kertaisena, koska silloin palkka sisältää vakuutusmaksut, työeläkemaksut, lomarahat yms. Palkkakustannukset tulisivat olemaan noin 4320€ yhteensä, eli 1440€ per henkilö. Mutta projektihan on koulutyö, joten se on meille palkaton. 7 PROJEKTIN ARVIOINTIA Tässä luvussa kerromme projektimme ajallisesta onnistumisesta ja resurssien käytöstä sekä organisoitumisen onnistumisesta. Arvioimme myös projektimme SWOT- analyysiä. 7.1 Ajallinen onnistuminen ja resurssien käyttö Laadimme yhdessä projektiryhmän kanssa aikataulun, johon pyrimme asettamaan tavoitteet eri tehtävien ajallisesta suorituksesta ja aikataulun etenemisen. Teimme rungon projektiimme liittyvistä tehtävistä ja niiden ajallisesta suoritustavasta. Näin pystyimme seuraamaan koko projektimme ajan olemmeko aikataulussa ja mitä on tehtävä seuraavaksi. Aikataulu on liitteenä (LIITE 4). Tämä helpotti työskentelyä. Tavoitteenamme oli, että saamme projektimme valmiiksi esittelypäivään 5.5. mennessä. Loppuraporttimme ei valmistunut aivan tähän päivämäärään mennessä, koska se oli vielä pientä loppusilausta vailla. Saimme sen melko pian tämän jälkeen viimeisteltyä. Muuten olemme pysyneet omassa aikataulussamme hyvin ja saaneet tehtävät suoritettua aikatauluttamassamme järjestyksessä. Ohjaukset teimme suunnitelman mukaan helmikuun 2011 aikana. Tammikuun aikana tutus21 Pääaineprojektin loppuraportti tuimme Sävelsirkkuun ja laadimme reseptit ohjauksia varten. Sävelsirkun käyttöön meitä opasti ohjaustoiminnan koulutusassistentti. Kyselyt pystyimme toteuttamaan aikataulussa helmi- ja maaliskuun aikana. Kyselyjen tulosten, ohjauksissa tekemiemme havaintojen ja loppuraportin kirjoittamiseen jäi hyvin aikaa keväällä. Olemme pystyneet hyödyntämään projektiryhmämme toimivuutta ja tehokkuutta hyvin asioiden eteenpäin viemiseen. Olemme myös pystyneet hyödyntämään omia vahvuuksiamme ja yhteistyö kaikkien projektissamme mukana olleiden tahojen kanssa on sujunut hyvin, ilman isompia ongelmia. 7.2 Organisoitumisen onnistuminen Projektin koko organisaation olisi kannattanut selvittää tarkemmin jo ensimmäisessä yhteisessä palaverissa jokaisen osapuolen näkemykset omasta roolistaan tässä projektissa. Olisimme voineet myös määritellä selvemmin jokaisen toimijan tehtävät. Silloin olisimme voineet yhdessä miettiä miten ja kuinka usein pidämme yhteyttä toisiimme, sillä tapaamisia tämän projektin tiimoilta ei kovin montaa tullut. Pääsääntöisesti projektiryhmä ja projektin muu organisaatio pitivät yhteyttä sähköpostin välityksellä. Audio Riders Oy:n yhteyshenkilö Eija Lämsältä saimme aina pikaisesti vastauksen sähköpostiviesteihimme, kun taas Neloskierre-hankkeen yhteyshenkilö Merja Salmiselta olisimme toivoneet aktiivisempaa yhteydenpitoa projektin aikana. Yhteistyö Audio Riders Oy:n kanssa on sujunut hyvin ja joustavasti. Olemme saaneet vapaat kädet projektimme suhteen, mutta olemme kuitenkin tarvittaessa saaneet apua ja kehittämisideoita yhteyshenkilöltämme Eija Lämsältä. Audio Ridersin innokas ja kannustava suhtautuminen projektiamme kohtaan on auttanut projektimme etenemisessä paljon. Se on tuonut myös intoa tehdä projektia. Virvelinrannan kanssa yhteistyö sujui ilman suurempia ongelmia, vaikka välillä pieniä väärinkäsityksiä sattuikin, joista yksi liittyi kyselyn järjestämiseen Virvelinrannassa. Nämä pienet väärinymmärrykset olivat korjattavissa ja keskustellessa ne selvisivät. Erehdyksiä sattuu useammin silloin, kun toiminnassa on mukana useampi taho. Vuorovaikutuksessa ja yhteydenpidossa olisimme itse voineet olla aktiivisempia ja näin välttää osan näistä sekaannuksista. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä ohjaavaan opettajaan, Heli Kemppiseen, joka on neuvonut ja kannustanut meitä projektin joka vaiheessa. Lähetimme Helille ideapaperin, projektisuunnitelman, kyselylomakkeet ja loppuraportin luettavaksi ja kommentoitavaksi. Hän antoi meille niistä palautetta sähköpostin välityksellä. Yhteisessä tapaamisessa saimme esittää hänelle kysymyksiä, jotka painoivat mieltämme ja hän neuvoi meitä niissä. 22 Pääaineprojektin loppuraportti Pääaineprojektin tekeminen kolmen hengen ryhmässä tuo haasteita, sillä ryhmän jäsenet ovat aina erilaisia ja heillä on erilainen tapa toimia. Tärkeää on silti muistaa, että jokainen ryhmä tarvitsee erilaisia toimijoita toimiakseen hyvin. Jokainen ryhmämme jäsen omaa ryhmätyötaitoja. Ilman niitä olisi ollut aivan turhaa valita pääaineprojektiksi ryhmätyötä. Projektiryhmällemme haasteita toi päätösten tekeminen, kun jokaisella on tietynlainen halu miellyttää muita, eikä kukaan meistä halunnut ottaa johtajan roolia. Kaikesta huolimatta saimme aina päätöksetkin tehtyä, vaikka niiden tekemiseen kului aikaa. Pääasia on, ettemme tehneet mitään hätiköiden, vaan aina harkitsimme tekemisiämme. Kolmen hengen tiimissä voi olla vaikeaa huomioida kaikki jäsenet tasapuolisesti. Helposti yksi voisi jäädä ulkopuoliseksi ja siksi tärkeään rooliin nouseekin vuorovaikutus ja kaikille ryhmän jäsenille asioista informoiminen. Näissä asioissa on aina parantamisen varaa. Vaikka olimme sopineet, että yritämme puhua projektiasioista vain niille varattuina aikoina ja silloin kun kaikki ovat paikalla, helposti tästä saattoi lipsua. Yksi syy lipsumiseen oli vaikeus löytää yhteistä aikaa ja suurin osa tästäkin ajasta meni keskusteluun ja yhteisymmärrykseen pääsemiseen. Anttilan (2001, 19) mukaan pieni määrä ihmisiä muodostaa tiimin. Projektien sisälle saattaa muodostua tiimejä, jotka toimivat tehokkaasti, mutta ovat usein lyhytaikaisia. Tiimin jäsenten osaamisen ja taitojen tulisi täydentää toisiaan ja jäsenten pitäisi pyrkiä samaa tavoitetta ja työtulosta kohti. Me projektiryhmänä olisimme alussa voineet käyttää vielä enemmän aikaa yhteiseen keskusteluun tavoitteista, sillä kun päämääränä on yhteinen tavoite, se myös motivoi tekemään töitä sen eteen. Me projektiryhmänä olimme yhdessä vastuussa tavoitteista ja saavutuksista. Projektiryhmämme toimi kaikesta huolimatta joustavasti eikä projektin edetessä tullut vastaan konflikteja tai suuria ristiriitoja. Ryhmätyöskentely on opettanut meille kärsivällisyyttä, keskustelu- ja kuuntelutaitoja sekä joustavuutta. 7.3 SWOT- analyysin arviointi Olimme kartoittaneet omia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia projektimme suhteen SWOT-analyysin avulla projektisuunnitelmassamme. SWOT-analyysi löytyy liitteenä kohdasta 5. Seuraavissa luvuissa arvioimme analyysin toteutumista. ”SWOT-analyysi on lyhenne seuraavien sanojen alkukirjaimista: S sana strength ’vahvuus’, W sanasta weakness ’heikkous’, O sanasta opportunity ’mahdollisuus’ ja T sanasta threat ’uhka’.” (Anttila 2001, 51.) 7.3.1 Vahvuudet Vahvuuksiimme olimme listanneet motivoituneisuuden, joka ajoi meitä kyllä tarmokkaasti eteenpäin projektimme parissa, vaikka toisinaan kiire 23 Pääaineprojektin loppuraportti meinasi yllättää. Toisinaan motivoituneisuus oli aika ajoin hieman kadoksissa etenkin kirjallisten töiden osalta, mutta kovalla työllä me saimme melkein kaiken kuitenkin ajallaan tehtyä. Motivoituneisuutta piti yllä hyvä ryhmähenki, jonka takia jokainen halusi ponnistella koulutehtävien eteen. Olimme kaikki hyvin kiinnostuneita työstä kehitysvammaisten parissa ja se motivoi entisestään työskentelemään projektin parissa. Uudenlainen työväline toi haasteita työskentelyyn, mutta se myös innosti meitä entisestään panostamaan projektin eteen. 7.3.2 Heikkoudet Heikkouksiksi olimme listanneet päätöksenteon vaikeuden. Ajattelimme, että vaikka me pystymme pääsemään yhteisymmärrykseen asioista, voi asioiden päättäminen olla silti hankalaa. Pelkäsimme, että emme uskalla nousta toisiamme vastaan mielipideasioissa, koska kukaan ei halua pahoittaa toisen mieltä. Tämä ei kuitenkaan toteutunut vaan pystyimme hyvin sopimaan kaikki projektiamme koskeneet asiat ja pystyimme pääsemään helposti yhteisymmärrykseen ryhmän kesken, vaikka aikaa kului asioista keskustelemiseen ja niistä sopimiseen. Jokaisen mielipiteet ja ajatukset otettiin huomioon. Pelkäsimme epäonnistumista projektissamme, koska projektin alku oli todella sekavaa emmekä osanneet jäsennellä, mikä osio kuului mihinkin. Projektin edetessä osasimme kuitenkin hahmottaa projektin eri osiot ja niiden omat paikat projektissa. Lopulta niistä syntyi ehyt kokonaisuus. Heikkouksiksemme arvioimme stressaamisen ja jännittämisen. Ainakin stressaaminen toteutui, kuten pelkäsimme. Koko kevät on ollut aika kiireinen ja aika on ollut tiukoilla. Toisinaan stressi ja kiire olivat vallata mielen, mutta pystyimme aika hyvin projektiryhmän kesken keskustelemaan omista ajatuksista ja tuntemuksista. Tähän pystyimme myös osittain käyttämään apuna terapeuttiseen pääaineeseen kuuluvaa vertaistyönohjausta, jossa keskustelimme projektiin kuuluvista ohjauksistamme, mutta samalla siinä tuli esille asioita, jotka vaikuttivat suuresti projektiimme. Kuten olimme arvioineet, yhteisen ajan löytäminen osoittautui todella haastavaksi. Olemme kolme täysin eri elämäntilanteessa olevaa ihmistä, joilla on omat menonsa. Suoritimme kaikki eri kursseja, osan itsenäisesti ja osan kontaktiopetuksena joten sopivia päiviä yhteisille tapaamisille oli haastava löytää. Meistä yksi asuu muualla kuin Hämeenlinnassa, joten yhteisten aikataulujen sovittaminen osoittautui toisinaan todella haastavaksi. Olemme projektin edetessä osanneet hyvin rajata minkä verran tunteja ja työtä haluamme projektiimme käyttää. Olemme hyvin osanneet integroida projektin ja terapeuttisen pääaineen ohjaukset toisiinsa ja niin se kevensi meidän työtaakkaamme. Näin projekti pysyi sille määritellyissä 3 opintopisteen mittasuhteissa. Tähän voimme olla tyytyväisiä, vaikka olimme aluksi pelänneet, että otamme liikaa työtä ja voimat ja resurssit eivät riitä kaikkeen. 24 Pääaineprojektin loppuraportti 7.3.3 Mahdollisuudet Tekemässämme SWOT:ssa mietimme mitkä olisivat projektimme mahdollisuuksia. Opimme ymmärtämään kehitysvammaisen henkilön toimintakykyä ja erityistarpeita. Vaikka ryhmästä kahdella oli enemmän jo kokemusta työskentelystä kehitysvammaisten parissa, silti meistä kaikki oppi taas uusia mahdollisuuksia toimia heidän kanssaan. Saimme uutta oppia ja tietoa Sävelsirkkulaitteesta, joka oli meille kaikille vieras. Opimme myös paljon uutta toisistamme ja tiimityöskentelystä. Projektityöskentely oli meille kaikille tuttua jo perusprojektin pohjalta, mutta opimme lisää ja syvensimme tietojamme siitä kuinka projekti etenee. Samalla kehitimme tutkivaa ja kehittävää työotetta, kun laadimme erilaisia kyselyitä ja pohdimme ja analysoimme projektimme tuloksia. 7.3.4 Uhat Kuten jokaiseen projektiin, myös meidän projektiimme liittyi erilaisia uhkia. Näitä pohdimme alussa projektisuunnitelmassamme. Yhtenä uhkana, jota pidimme aika todennäköisesti toteutuvana, oli sairastuminen. Tämän uhkan me onneksi suuremmin osin vältimme ja pysyimme suhteellisen terveinä koko projektin ajan. Ainoastaan yksi meistä sairastui projektin edetessä, mutta saimme silti kaikki hyvin ajallaan hoidettua, eikä sairastelu haitannut projektin etenemistä. Pidimme uhkana myös aikataulujen pettämistä, mutta olemme hyvin pysyneet suunnitelmissa aikataulun suhteen. Helmikuu oli kaikin puolin ajallisesti tiukka, koska päätimme tehdä kaikki ohjaukset siinä. Saimme kaiken toimimaan ajallaan ja meille jäi hyvin aikaa loppuraportin kirjoittamiseen. Kirjalliset työtkin ovat syntyneet aika hyvin, vaikka pelkäsimme niiden nousevan uhkaksi projektin etenemiselle. 8 PROJEKTIN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Olemme hankkineet aineistoa useampien eri kanavien kautta ja tässä luvussa kerromme havaintojamme ja pohdintojamme Sävelsirkusta ja sen sisällön toimivuudesta kehitysvammatyössä. Omat havaintomme perustuvat tekemiimme ohjauksiin ja Sävelsirkun testaukseen. Pohdimme Sävelsirkun käyttäjälle sekä Virvelinrannan päivätoiminnan henkilökunnalle tehtyjen kyselyjen vastauksia ja niistä saatuja tuloksia. Sävelsirkku oli meille jokaiselle projektissa mukana olleelle uusi tuttavuus ennen tämän projektin alkua. Näin projektin loppuvaiheessa meille on kuitenkin muodostunut jonkinlainen käsitys siitä, kuinka Sävelsirkku toimii kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa ja kuinka sen sisältöä mahdollisesti voisi kehittää vielä paremmaksi kohderyhmän tarpeisiin nähden. Projektin tuloksia analysoidessamme pohdimme, jäikö kysely Virvelinrannan päivätoiminnan henkilökunnalle hieman irralliseksi muuhun projektiin nähden. Kyselyssä selvitimme Virvelinrannassa tapahtuvan kulttuuritoiminnan tarjontaa asiakkaille. Tarkastellessamme projektimme ta25 Pääaineprojektin loppuraportti voitteita ja keskustellessamme projektimme yhteyshenkilöiden kanssa, tulimme siihen johtopäätökseen, että Sävelsirkku voisi olla yksi kulttuurista hyvinvointia edistävistä työvälineistä Virvelinrannassa. Eli yhteneväisyys näille kahdelle projektimme osa-alueelle löytyi. 8.1 Ohjausten tulokset ja johtopäätökset Ohjauksiin valmistautumisen ja Sävelsirkkuun tutustumisen aloitimme reseptien teolla. Huomasimme reseptejä tehdessä, että niiden teko on toisinaan hankalaa johtuen siitä, että hakukenttään oli osattava laittaa juuri oikea sanamuoto tai sana, jotta löysi etsimänsä. Tämä varmasti helpottuu, kun käyttää reseptinteko-ohjelmaa enemmän ja oppii tuntemaan ohjelman tarjonnan ja tietää mitä on etsimässä. Sävelsirkussa on useampi tuhat ohjelmaa, joista me kuuntelimme reseptejä tehdessä useita ohjelmia eri kategorioista. Kuunnellessa arvioimme mitä ohjelmista kannattaisi käyttää ohjauksissa. Kirjasimme myös ylös mitkä ohjelmat olivat mielestämme toimivia ja käyttökelpoisia kehitysvammatyössä. Ohjauksissamme käytimme erilaisia ohjelmia. Nämä kokeilumäärät jäävät kuitenkin alle sadan koko Sävelsirkun ohjelmatarjonnasta. 8.1.1 Sävelsirkku ja aistit Sävelsirkun toiminta perustuu yhden aistin varaan eli kuuloaistiin, mikä luo omat haasteensa kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Asiakkaiden kehitysvamman aste vaikuttaa ohjelmien käytettävyyteen ja niiden ymmärtämiseen. Lievemmin kehitysvammaisille asiakkaille monet ohjelmat soveltuvat sellaisenaan, mutta mitä vaikeammasta kehitysvamman asteesta on kyse, sitä vaikeampaa on löytää heille soveltuvia ohjelmia. Ihminen muodostaa käsityksen itsestään sekä ympäröivästä maailmastaan eri aistiensa avulla. Itse saatamme pitää useita aistien välittämiä kokemuksia itsestään selvinä, mutta monelle vaikeimmin kehitysvammaiselle maailma ei näyttäydy samanlaisena kuin meille muille. Erilaiset keskushermoston toiminnan häiriöt ja aistinelinten puutteet aiheuttavat sen, että aistimuksia ei synny tai niiden kautta välittynyttä tietoa voi olla vaikea ymmärtää ja kokea merkitykselliseksi. (Papunet 2009.) Pelkkä koneesta tuleva ääni ei toimi vaikeimmin kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa. He eivät välttämättä reagoi siihen mitenkään. Heille ihmisen läsnäolo on erittäin tärkeää. Onneksi Sävelsirkku on tarkoitettu ohjaajan työvälineeksi, eikä ohjaajan korvikkeeksi. Näin ollen vaikeimminkin kehitysvammaiset voivat nauttia Sävelsirkusta ohjaajan läsnä ollessa. Ohjaajan on tärkeä tiedostaa, minkä aistin kautta yhteys vaikeimmin kehitysvammaiseen ihmiseen syntyy parhaiten. Ohjaaja voi vuorovaikutustilanteessa hyödyntää tätä aistikanavaa ja tarjota sellaisia aistielämyksiä, jotka herättävät vaikeimmin vammaisen ihmisen kiinnostuksen ja tuntuvat 26 Pääaineprojektin loppuraportti hänestä miellyttäviltä. Tällaisten merkityksellisten tilanteiden kautta halu ilmaista itseään ja jakaa kokemuksiaan voi syntyä. (Papunet 2009.) Vuorovaikutustilanteessa ihmisen kaikki aistit ovat läsnä ja näin aistikokemus muodostuu usean eri aistin välityksellä. Esimerkiksi läheisessä vuorovaikutuksessa katsekontakti, ääni, kosketus ja tuoksu sulautuvat yhteiseksi tiedoksi. Eri aistit tukevat myös toistensa välittämää tietoa. Viesti voi löytää toimivien aistien avulla tiensä perille, vaikka jokin aistialueista ei toimisi kunnolla tai puuttuisi kokonaan. (Papunet 2009.) Kehitysvammatyössä on käytetty paljon tietokonetta kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutuksessa. Tietokoneen avulla voidaan kehittää erilaisia aistitoimintoja, kuten näköä ja kuuloa. Tietokone on myös hyvä apu kommunikaatiotaitojen kehittämisessä. (Kaski ym. 2002, 246.) Sävelsirkku voisi olla uusi mahdollinen teknologia, jonka avulla voitaisiin kehittää ja tukea kehitysvammaisten henkilöiden kuuloaistia. Sävelsirkku tuokiot luovat mahdollisuuden vuorovaikutukseen toisten ryhmäläisten ja ohjaajan kanssa, tämä kehittää kehitysvammaisten henkilöiden kommunikaatiotaitoja. Virvelinrannassa tekemissämme ohjauksissa käytimme paljon muuta oheismateriaalia Sävelsirkun ohjelmien tukena ja tämän koimme hyväksi ja toimivaksi tavaksi. Monet kehitysvammaiset asiakkaat tarvitsevat puheen lisäksi jonkin muun kommunikointia tukevan välineen. Ohjaajan pitää osata miettiä miten yhdistää Sävelsirkku ja tukiviittomat, pictokuvat, valokuvat jne. 8.1.2 Sävelsirkun ohjelmien toimivuus kehitysvammaisia ohjatessa Sävelsirkun 2500 puheohjelman tarjonnasta suuri osa eli yli 700 on tarinoita ja muisteluita ja lähemmäs 700 on selkouutisia. Varsinkin pidemmät tarinat ja muistelmat saattoivat olla liian vaikeaselkoisia kehitysvammaisille asiakkaille, kun taas lyhyemmät jumpat koimme toimiviksi ja niitä oli vain 15 kappaletta. (Lämsä, sähköpostiviesti 3.5.2011.) Erilaisten ohjelmien toimivuudesta kerromme tässä luvussa. Ohjauksissamme totesimme, että lyhyet ja ytimekkäät ohjelmat ovat hyviä, sillä niistä syntyy keskustelua ja asiakkaat jaksavat kuunnella ne kokonaan läpi. Selkouutiset totesimme myös toimiviksi ja ne sopivat monille lievästi kehitysvammaisille asiakkaalle. Muistisairaille suunnatut ohjelmat osoittautuivat toimiviksi myös kehitysvammaisten kanssa. Osittain myös erilaiset tarinat osoittautuivat toimiviksi. Tarinat voisivat kuitenkin olla luettu hiukan elävämmin ja viihdyttävämmin. Tarinoihin voisi yhdistää myös taustaääniä ja -musiikkia niiden mielenkiinnon lisäämiseksi. Pitkä ja tasapaksu puheääni ei jaksa asiakkaita kiinnostaa kovin pitkään ja näin tarinan ymmärtäminen ja seuraaminen vaikeutuu. 27 Pääaineprojektin loppuraportti Totesimme, että toiminnallisia ohjelmia saisi olla enemmän, kuten esimerkiksi laululeikkejä tms. Jumpat ovat selkeästi ohjattuja ja rytmikkäitä. Osa näistä jumpista toimii hyvin ja osa ei niin hyvin. Varsinkin lyhyemmät jumpat toimivat, kun taas pidempikestoiset jäävät helposti liian vaikeasti ymmärrettäviksi, jolloin asiakkaan keskittymiskyky ei välttämä riitä ohjelman seuraamiseen. Ohjaajan läsnäolo on kuitenkin hyvin tärkeää. Ohjaajan näyttäessä esimerkkiä asiakkaille, he pysyvät tahdissa mukana ja nauttivat yhdessä tekemisestä. Erilaisten kielikuvien ja vaikeiden sanojen käyttö ohjelmissa vaikeuttaa ymmärtämistä ja kokonaisuuden hahmottamista. Selkokielisyys on siis hyvin tärkeä osa ohjelmia. Kuten Selkokeskuksen Internet-sivuilla sanotaan, on hyvän uutisen perusta hyvin esitetty selkopuhe ja kunnolla taustoitettu selkoteksti. Tämä selkokieli on kirjoitettu puhuttavaksi ja tarkoitettu kuultavaksi. Tasainen ja rauhallinen selkopuhe on miellyttävää, mutta liian innoton puhe tekee kuuntelusta tylsää. Puheessa tulee olla rytmiä, jotta sanojen ja lauseiden rajat tulevat paremmin esille. Miellyttävän tekstin pohjana tulee olla hyvää selkokieltä ja sen tulee olla rakennettu mahdollisimman tutun sanaston varaan. (Selkokeskus 2011.) Kokeilimme ohjauksissamme joitakin runoja, jotka osoittautuivat monelle liian vaikeiksi ymmärtää. Runojen valinnassa voisi miettiä runon selkeämpää rakennetta, helpommin ymmärrettäviä sanoja ja lukijan selkeämpää ja elävämpää esitystapaa. Selkorunoja on myös kirjoitettu ja niitä voisi olla hyvä lisätä Sävelsirkkuun. Ne voisivat toimia kehitysvammaisten kanssa, mutta osa niistäkin on liian vaikeaselkoisia tämän kohderyhmän kuunneltavaksi. Musiikki toimii monella tavalla jokaisen kehitysvammaisen asiakkaan kanssa. Sävelsirkusta löytyy hyviä kappaleita, mutta valikoima voisi olla vieläkin laajempi. Tarjonnassa voisi olla enemmän uudempaa ja ajankohtaisempaa musiikkia sekä jazz- ja rockmusiikkia. Musiikkitarjonnassa voisi olla myös eri kulttuureille tyypillistä musiikkia kuten afrikkalaista, intialaista, venäläistä tms. Nykyinen tarjonta rajoittuu aika paljon klassiseen, hengelliseen ja iskelmätyyppiseen musiikkiin. Tästä vertailuna voimme todeta, että Sävelsirkussa on musiikkikappaleita noin 1500, joista eniten eli noin 600 kappaletta on suomalaisia ikivihreitä ja virsiä on 250 kappaletta. Suomen Euroviisukappaleita on puolestaan vain noin 30, joista ainakin osa on nuorekkaampia kappaleita. (Lämsä, sähköpostiviesti 3.5.2011.) Tähän nuorekkaampi musiikki oikeastaan rajoittuukin. Muu nuorekas musiikki jää kokonaan puuttumaan tarjonnasta, joten määrällisesti tälle olisi tilaa ja varmasti kysyntääkin. Kehitysvammaisista monet kaipaavat menevämpää ja vauhdikkaampaakin musiikkia. Kuten kirjassa Kehitysvammaisuus kerrotaan, nauttivat kaikki kehitysvammaiset iästä riippumatta musiikin kuuntelusta. He muistavat hyvin erilaisia melodioita, toisinaan paremmin kuin itse sanoja. Myös sanat palautuvat mieleen, kun melodiaa tarpeeksi kuuntelee. Kehitysvammaiset lähtevät helposti mukaan musiikin rytmiin. (Kaski ym. 2002, 243.) 28 Pääaineprojektin loppuraportti Sävelsirkun sisältämä rentoutusmusiikki toimii hyvin sellaisenaan. Varsinaiset rentoutuskuunnelmat kuitenkin ovat liian pitkiä ja monisanaisia. Tarjonta voisi mielestämme olla laajempi ja monipuolisempi. Rentoutuskuunnelmia on Sävelsirkussa yhdeksän kappaletta ja rentoutusmusiikkia on 14 kappaletta koko Sävelsirkun 4000 ohjelmasta (Lämsä, sähköpostiviesti 3.5.2011). Osa rentoutuksista voisi olla hieman yksinkertaisempia ja kestoltaan lyhyempiä. Äänimaisema- ja äänimatkatyyppiset ohjelmat toimivat todella hyvin kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa. Niiden tarjonta voisi olla vielä laajempikin. Äänien tunnistaminen ja arvailu oli asiakkaista hauskaa. Ne motivoivat asiakkaita kuuntelemaan ja keskittymään. Erilaisten äänien kuuntelemista ja arvailua on helppo yhdistää monenlaiseen tuokioon ja ne toimivat lähes kaikkien asiakkaiden kanssa. Virvelinrannan päivätoiminnan ohjaajilta tuli kysymys Sävelsirkkuun liittyen. He kysyivät, onko Sävelsirkussa nauhoitusmahdollisuutta. Eija Lämsän kanssa käydyn keskustelun perusteella nauhoittaminen voisi olla mahdollista. Jos haluaa tallentaa ääntä, tulee asiakkaan ensin tallentaa jollakin äänentallennuslaitteella ääni, jonka haluaa Sävelsirkkuun. Tämän jälkeen hänen tulee lähettää se esimerkiksi sähköpostitse Audio Ridersille. Sen jälkeen Audio Riders voi lisätä tallenteen kyseisen asiakkaan Sävelsirkkulaitteeseen tai -palvelimelle. 8.2 Sävelsirkun käyttäjälle tehdyn kyselyn tulokset ja johtopäätökset Laadimme projektimme aikana kyselyn henkilöille, jotka käyttävät Sävelsirkkua kehitysvammatyössä. Kyselyyn vastasi vain yksi käyttäjä, Liisa Teräslahti. Hän on ammatiltaan lastentarhanopettaja, musiikkileikkikoulunopettaja, kanttori, kulttuurituottaja AMK ja hän toimii yrittäjänä Soivahoiva yrityksessä. Tästä luvusta käy ilmi hänen mielipiteitään ja kokemuksiaan Sävelsirkun käytöstä kehitysvammatyössä. Teräslahti on käyttänyt Sävelsirkkua kehitysvammatyössä muutaman vuoden. Toiminnassaan hän käyttää Sävelsirkkua kuukausittain. Hän kokee Sävelsirkun olevan hyvin toimiva kehitysvammatyössä. Hänen asiakasryhmänsä kostuu noin 16 nuoresta aikuisesta kehitysvammaisesta. Hänen ryhmänsä kehitysvammaisuuden luonne ja aste on kirjava, monilla on myös autismia. Yksi asiakkaista on täysin sokea ja yksi täysin kuuro. Myös puheentuottaminen on monille asiakkaille vaikeaa. Lukutaitoisia henkilöitä ryhmästä on viisi. Kaksi asiakasta on pyörätuolissa ja liikkeiden hallinta on heille haasteellista. Yksi asiakkaista kulkee rollaattorin tukemana, muilla liikkuminen on suhteellisen ongelmatonta. Yrityksensä puitteissa hän käy pitämässä toimintatuokioita eri paikoissa. Hän järjestää musiikkiryhmää nimeltä Satakieliset. Satakieliset kokoontuu Satakielen Laulu ry:n ylläpitämässä Raution toimintakeskuksessa. Toimintakeskus on tukea tarvitseville asiakkaille suunnattu työ-/asumisyksikkö, jonka tavoitteena on mahdollistaa vammaisten ihmisten tasavertainen arki 29 Pääaineprojektin loppuraportti sekä työ ja asuminen yhteiskunnassa. Ryhmä kokoontuu toimintakeskuksen yhteistilassa, jossa ruokaillaan ja pidetään muita isompia tapahtumia. Henkilökuntaa on mukana yleensä 2-3 henkilöä, henkilökohtaisina avustajina. Teräslahti on hyödyntänyt Sävelsirkkua ryhmänohjauksissa, ei yksilötyöskentelyssä. Hän kokee, että Sävelsirkku toimii ilman oheismateriaalia, mutta hän on käyttänyt myös oheismateriaalia Sävelsirkun kanssa, kuten kuvia, tunto- ja hajuaistia stimuloivaa materiaalia, soittimia ja jumppavälineitä. Hänen mielestään Sävelsirkun ohjelmista toimivat kehitysvammatyössä musiikkikappaleet, selkouutiset, jumpat, hengelliset ohjelmat, äänimaisemat ja ääniarvoitukset eli oikeastaan kaikenlaiset ohjelmat. Teräslahden mielestä ohjelmista toimivia tekee mm. sopivasti valittu musiikki, joka luo yhteyden ja tavoittaa asiakkaan. Hän kertoo, että musiikki auttaa olemaan läsnä, koska rytmiikka puree ja luo sisäistä liikettä kehoon. Musiikkia voi myös soittaa soittimien avulla. Sävelsirkun lauluista löytyy tuttuja lauluja ja niitä asiakkaat voivat laulaa mukana. Asiakkaat myös kokevat, että on hienoa laulaa vaikka Tapio Rautavaaran kanssa. Kuuntelumusiikki toimii myös rentoutuksena mm. pallohieronnassa. Sävelsirkun selkouutiset herättävät asiakkaiden kesken keskustelua, vaikkakin joskus ne tulevat liian nopeasti luettuina. Teräslahti kokee, että äänimaisemien avulla pääsee avartamaan asiakkaiden mieliä. Myös ääniarvoitukset hän kokee hauskoiksi ja ne antavat onnistumisen kokemuksia asiakkaille. Jumpat hän kokee selkeiksi ja rytmikkäiksi. Osan jumpista hän kokee soveltuvan kehitysvammaisille, osan taas ei. Sävelsirkun hengellisestä tarjonnasta hän kokee vain musiikin olevan sellainen, joka toimii ja se tarjoaa hartaan tunnelman ja mahdollisuuden yhteislauluun ryhmässä. Hän kertoo, ettei ihan kaikkia Sävelsirkun toimintoja hän ole kokeillut. Esimerkiksi rentoutuksia hän ei ole testannut, mutta uskoo niiden toimivan etenkin yksilökäytössä. Kysyimme mitä kehitettävää Sävelsirkussa olisi ja hän koki, ettei mitään yleistä kehittämisen aihetta ole, vaan konsepti on sinällään toimiva. Hänen mielestään on käyttäjästä kiinni, paljonko Sävelsirkusta saa irti ja miten sen tarjoamia mahdollisuuksia liitetään yhteen muiden toimintojen kanssa. Hän kuitenkin ehdottaa, että jos käyttäjiä olisi riittävästi, voisi Sävelsirkkuun kehittää erillistä ohjelmistoa kehitysvammaisille henkilöille ja päivähoidon tarpeisiin. Teräslahden mukaan Sävelsirkkuun voisi lisätä aisteihin liittyvää materiaalia, lisää selkokielisiä ohjelmia, uutta musiikkia, jumppia, äänimaisemia, ääniarvoituksia ja visailuja. Kysyimme miksi juuri näitä ohjelmia tulisi lisätä ja millaisia niiden tulisi olla hänen mielestään. Hän koki, että musiikkiosioon voisi lisätä lisää säestyksettömiä klassisia soolosoitin kappaleita, jolloin soittimien vaikutus kirkastuu ja niiden tunnistaminen tuottaa asiakkaille iloa. Musiikkiosioon voisi lisätä myös erilaista musiikkia kuten rapja rock-musiikkia. Näissä rytmin selkeä syke auttaa pitämään kehon vire- 30 Pääaineprojektin loppuraportti yttä yllä. Myös se, että asiakkaiden musiikkimaku on laaja, tulisi ottaa huomioon. Olisi hyvä, että tarjontakin laajenisi. Teräslahden mukaan äänimaisemakuunnelmista voisi tehdä pidempiä, jotta äänen tunnistaminen ja mieleen painaminen olisi helpompaa. Myös selkouutisten tulisi olla tarpeeksi hitaasti luettuja. Ohjelmistoon voisi lisätä helppoja visailuja herättämään keskustelua asiakkaiden kesken ja kartuttamaan heidän tietoaan. Hänen mukaansa musiikkisatuja ja – tarinoita olisi hyvä lisätä. Niiden avulla voisi rikastaa mielenmaisemaa. Myös musiikkia voisi lisätä kerronnan lisäksi. Se helpottaisi keskittymään ja tuottaa oivalluksia. Jumppaankin voisi kehitellä lisää mielikuvaohjelmia. Liisa Teräslahden vastausten perusteella voimme todeta, että johtopäätökset ovat melko yhteneväisiä ohjauksissa tekemiemme havaintojen kanssa. Luvussa 8.1 olemme kertoneet näistä johtopäätöksistä tarkemmin. 8.3 Virvelinrannan henkilökunnalle tehdyn kyselyn tulokset ja johtopäätökset Tässä luvussa käymme läpi Virvelinrantaan tekemämme kyselyn tuloksia sekä kyselyyn liittyviä omia pohdintoja. Tuloksia purkaessamme huomasimme kyselylomakkeessa muutamia parantamisen ja korjaamisen paikkoja. Kyselyn avulla halusimme selvittää, mitä kulttuurista hyvinvointia edistävää toimintaa on Virvelinrannan päivätoiminnassa. Tuloksena voimme todeta, että Virvelinranta tarjoaa asiakkailleen monipuolista ja vaihtelevaa kulttuurista toimintaa. Kyselyyn vastanneet kokevat myös kulttuurin tarjoamisen asiakkaille erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi. Näin jälkikäteen ajateltuna kyselykaavakkeen asettelussa olisimme voineet olla vielä tarkempia. Kyselykaavakkeen kysymysten järjestyksen selkeydessä olisi ollut korjaamisen varaa. Esimerkiksi kysymys, onko toiminta pysyvää, oli osalta vastaajista jäänyt kokonaan huomioimatta, vaikka annoimme ohjeistuksen kyselykaavakkeen täytöstä paikanpäällä. Osa henkilökunnasta vastasi kyselyyn ilman ohjeistusta heidän ollessa poissa varsinaisesta kyselytilanteesta. Kyselyn vastausten hajonta oli laaja, tämä luultavasti johtuu myös siitä, että osa henkilökunnasta vastasi kyselyyn ohjeistuksen avulla varsinaisessa kyselytilanteessa ja osa itsenäisesti myöhemmin. Vastauksissa oli myös hiukan eroa eri siipien eli eri ryhmien välillä. Yksi syy tähän oli se, että eri ryhmissä kehitysvamman aste vaihtelee ja tästä johtuen kulttuurinen toiminta on myös hiukan erilaista. Vastauksien hajonta johtuu varmasti myös siitä, että henkilökunnassa on paljon hajontaa siinä kuinka kauan he ovat kyseisessä paikassa olleet töissä. Uuden ja vanhan työntekijän kokemuserot tulevat paikan tapojen ja toimintojen tuntemisen myötä esille. Vastaajien ikä ja koulutus vaikuttivat vastauksiin. Esimerkiksi ero lähihoitajan ja ohjaustoiminnan artenomin 31 Pääaineprojektin loppuraportti välillä voi olla suurikin, johtuen heidän koulutuksensa erilaisuudesta, sillä eri koulutuksissa painotetaan kulttuurisen hyvinvoinnin tärkeyttä eri tavalla. Totesimme, että olisimme voineet tehdä haastattelut jokaisen siiven yhdelle ohjaajalle ja näin meidän ei olisi tarvinnut tehdä kyselyjä. Olisimme voineet saada tarkempaa tietoa eri siipien välisistä eroista. Kyselyn tuloksena Virvelinrannan päivätoiminnan tarjoamasta toiminnasta useimmin ja eniten tarjonnassa ovat bänditoiminta, kuvataide ja kädentaidot. Kuvataide ja kädentaidot ovat jokaisessa siivessä useimmin tapahtuvat toimintamuodot. Näitä harvemmin tarjotaan tanssia ja liikeilmaisua sekä näyttelemistä. Näyttelytoimintaa vastaavasti ei kyselyn mukaan Virvelinrannassa ole lainkaan. Kuorotoimintakysymys aiheutti suurta hajontaa. Kuorosana oli hämäävä. Osa vastaajista mielsi myös yhteislaulut kuorotoiminnaksi, kun taas osa vastaajista rajoitti varmasti ajattelunsa pelkästään kuorossa laulamiseen. Olisimme voineet aukaista kuorotoiminnan sisältöä kyselykaavakkeeseen paremmin eli sen mitä sisältöä me tällä kysymyksellä yritimme tavoittaa. Vastaajien kesken koettiin myös kirjallisuusosio hyvin eri tavalla. Osa luki mukaan päivittäisen lehden lukemisen, kun taas osa vastaajista rajoitti sen oman tekstin tuottamiseen ja kirjan lukemiseeni. Näin ollen näiden kysymysten sisältö ja tarkoitus jäi hiukan epäselväksi. Virvelinrannan päivätoiminnan sisäisiä yhteisiä tapahtumia on keskimäärin kuukausittain, kuten esimerkiksi juhlapyhinä ja syntymäpäivinä. Kyselyn mukaan myös musiikkitoimintaa on useamman kerran viikossa. Rentoutusta tai jumppaa on saunatiloissa useamman kerran viikossa. Aistitilaan liittyvää toimintaa on kerran viikossa. Ulkoilua kesällä on useamman kerran viikossa ja talvella vastaavasti harvemmin. Virvelinrannan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa kuten näyttely-, teatteri, elokuva-, konsertti- ja museokäyntejä sekä muita retkiä on kaikkien vastanneiden mukaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Tässä osasyynä on luultavasti se, että asiakkaat joutuvat kustantamaan osallistumisensa itse, joten kustannussyistä kovin usein tällaiseen toimintaan osallistuminen ei ole mahdollista. Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden mielestä Virvelinrannan päivätoiminnassa on tarjolla myös ulkopuolisten tahojen järjestämää toimintaa. Muiden tahojen osalta toimintaa järjestää esimerkiksi HAMK:n ja Tavastian opiskelijat erilaisten projektien ja tehtävien muodossa. Kehitysvammaisten tuki ry pitää musiikkikerhoa kerran viikossa. Tukiyhdistys pitää kerhoja. Kiipula järjestää myös toimintaa. Kettuki pitää kuvataidekoulua kerran viikossa. Eri kouluryhmät järjestävät erilaisia tuokioita 1-2 kertaa kuukaudessa. Etevan kanssa järjestetään erilaisia tapahtumia 3-4 kertaa vuodessa sekä fysioterapeutit ja Kela järjestävät kuntouttavaa fysioterapiaa yksilöllisesti asiakkaille. 32 Pääaineprojektin loppuraportti 9 JATKOSUUNNITELMAT Kun aloimme olla loppusuoralla projektissamme, kokoonnuimme Eija Lämsän, Merja Salmisen ja projektiryhmän kesken keskustelemaan saaduista tuloksista, tavoitteidemme toteutumisesta, mahdollisista jatkosuunnitelmista ja yleisesti ottaen projektimme kokonaiskuvasta. Keskustelussa esille nousi erilaisia kehittämisideoita, kuten mm. tutkia ja havainnoida järjestelmällisesti ohjaustilanteita, joissa käytetään Sävelsirkkua. Tässä voisi käyttää apuna esimerkiksi videotallennusta. Voisi tutkia minkälaista sisältöä kehitysvammaiset haluavat Sävelsirkkuun lisättäväksi. Yksi tutkimusmahdollisuus olisi reseptien teemoittelu, kuten uusien sisältökokonaisuuksien kokoaminen, joita Audio Riders tai joku muu voisi tuottaa kuunnelmiksi. Aiheena voisivat olla vaikkapa maanosat tai viikonpäivät. Esittelimme saamamme tulokset ja niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset Eija Lämsälle ja Merja Salmiselle. Toivomme, että tuloksemme hyödyttävät Audio Riders Oy:tä ja he voisivat muokata Sävelsirkun sisältöä tulostemme pohjalta. Saamiemme tulosten mukaan Sävelsirkkuun pitäisi lisätä uusia ohjelmia, jotta se toimisi paremmin kehitysvammatyössä. Ohjelmien lisäämisen jälkeen niiden käytettävyys tulisi myös testata. Kyselyn avulla me tutkimme mitä kulttuurista hyvinvointia edistävää toimintaa on Virvelinrannan päivätoiminnassa. Tulevaisuudessa Virvelinrannan päivätoiminnassa voisi tehdä projektin, jonka avulla edistetään asiakkaiden kulttuurista hyvinvointia. Pääpaino voisi olla sellaisissa toiminnoissa, joita siellä ei vielä tarjota tai tarjotaan hyvin vähän. Voisi myös tutkia millaiselle toiminalle olisi tarvetta Virvelinrannan päivätoiminnassa. Projektimme olemme tehneet Virvelinrannan päivätoimintaan, mutta Virvelinrannassa on myös Eteva kuntayhtymän hothat-tukikeskus, jonne voisi myös tehdä projektin, jossa tutkitaan kulttuurista hyvinvointia ja siellä voisi myös edistää Sävelsirkun tunnettavuutta. Toivomme, että projektimme jälkeen Sävelsirkkua alettaisiin hyödyntää enemmän kehitysvammatyössä ja sen sisältö sopisi tälle asiakasryhmälle paremmin. Virvelinranta voisi myös hankkia Sävelsirkkulaitteen ja ottaa sen osaksi toimintaa. Se voisi olla osana asiakkaiden päivärytmiä ja sillä voitaisiin edistää asiakkaiden hyvinvointia. 33 Pääaineprojektin loppuraportti LÄHTEET Ahonen, H. 2000. Musiikki - sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet. Vantaa: Tummavuoren Kirjapaino Oy. Ammattikorkeakoulujen Neloskierre-hanke. Luettu 19.1.2011. www.neloskierre.fi Anttila P. 2001. Se on projekti- vai onko? Hamina: AKATIIMI Oy. Audio Riders Oy. Mitä ääni on? Luettu: 22.1.2011 http://www.audioriders.fi/index.php?option=com_content&vie w=article&id=3&Itemid=4 Grönfors, M. 2007. Havaintojen teko aineistonkeräyksen menetelmänä. Teoksessa Valli, R. & Aaltola, J. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I - metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Juva: PS-Kustannus. Heikkilä, T. 2004. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy. Hirsjärvi, S. & Remes, P. & Sarjavaara P. 2008. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Hyyppä, M. & Liikanen, H-L. 2005. Kulttuuri ja terveys. Helsinki: Edita Prima Oy. Kaski, M. Manninen, A. Mölsä, P. & Pihko, H. 2006. Kehitysvammaisuus. Helsinki: WSOY. Kuuloliitto ry. 2009. Kuulo. http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuulo Luettu 23.1.2011. Lahtinen, U. Haapala, M. & Dahlström, R-M. 1993. Aistien avulla oppimaan. Helsinki: KIRJAYHTYMÄ. Leskelä, L. 2006. Häirittenkö mää täs ny teiän keskusteluu? Teoksessa Leskelä, L. & Virtanen, H. (toim.) Toisin sanoen – Selkokielen teoriaa ja käytäntöä. Gummerus Kirjapaino Oy, 37–60. Pääaineprojektin loppuraportti Lämsä, Eija. Lähetetty 3.5.2011. Sävelsirkku-ohjelmien lukumäärät. [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Karoliina Heikkilä. Viitattu 4.5.2011. Malm, M. Matero, M. Repo, M. & Talvela, E. 2006. Esteistä mahdollisuuksiin, vammaistyön perusteet. Helsinki: WSOY. Mute- musiikin teoriaa webissä. 1998. Ääni. Luettu 22.1.2011 http://www.uta.fi/mute/aai01.htm Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (suomeksi). Luettu 19.4.2011 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Taiteesta_ja_kulttuu rista_hyvinvointia.html Papunet. 2009. Aistien merkitys vuorovaikutuksessa. Luettu 19.4.2011 http://papunet.net/tietoa/vuorovaikutus/aistit-ja-vuorovaikutus Papunet. 2007. Kuuloaisti. Luettu http://papunet.net/tietoa/vuorovaikutus/aistit-javuorovaikutus/kuulo.html 20.1.2011 Selkokeskus. 2011. Selkokielen määritelmä. Luettu 29.3.2011. http://papunet.net/selkokeskus/teoriaa/maaritelma.html Selkokeskus. 2011. Selkouutisen teoriaa Luettu 19.4.2011 http://papunet.net/selkokeskus/teoriaa/radion-selkouutiset.html Tilastokeskus. Hyvinvointi. Luettu 19.4.2011 http://www.tilastokeskus.fi/tup/verkkokoulu/data/tlkt/02/06/ind ex.html Vilkka, H. 2005. Tutki ja kehitä. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Virvelinrannan perehdytyskansio. Yleisradio Oy. Oppiminen. Korva ja kuuloaisti. Luettu: 20.1.2011. http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=5841 Pääaineprojektin loppuraportti LIITE 1 KYSELY SÄVELSIRKUN TOIMIVUUDESTA KEHITYSVAMMATYÖSSÄ Pääaineprojektin loppuraportti LIITE 2 KYSELY VIRVELINRANNAN PÄIVÄTOIMINNAN HENKILÖKUNNALLE Pääaineprojektin loppuraportti LIITE 3 VIRVELINRANNAN HENKILÖKUNNALLE JÄRJESTETYN KYSELYN VASTAUKSET Kahdeksan vastaajaa kokee kulttuurin tarjoamisen asiakkaille erittäin tärkeäksi ja loput viisi tärkeäksi. Virvelinrannan henkilökunta järjestää asiakkailleen: Bänditoimintaa • kuuden vastaajan mukaan useamman kerran viikossa • kuuden vastaajan mukaan kerran viikossa • yhden vastaajan mukaan 1-3 kertaa kuukaudessa Kuorotoimintaa • yhden mukaan kerran viikossa • kolmen mukaan 1-3- kertaa kuukaudessa • yhden mukaan harvemmin kuin 1-3 kertaa kuukaudessa • neljän mukaan ei lainkaan • kaksi ei osannut sanoa • kaksi jättänyt vastaamatta Kuvataidetta • kolmen mukaan useamman kerran viikossa • seitsemän mukaan kerran viikossa • kolmen mukaan 1-3 kertaa kuukaudessa Kädentaitoja • seitsemän vastasi useamman kerran viikossa • neljä vastasi kerran viikossa • kaksi vastasi 1-3- kertaa kuukaudessa Tanssia ja liikeilmaisua • yksi vastasi useamman kerran viikossa • kaksi vastasi kerran viikossa • viisi vastasi 1-3 kertaa kuukaudessa • neljän mielestä harvemmin • yksi ei osannut sanoa Näyttelemistä • kolmen mukaan 1-3 kertaa kuukaudessa • neljän mukaan harvemmin • kaksi sanoi ei lainkaan • neljä ei osannut sanoa Kirjallisuutta • kymmenen vastasi useamman kerran viikossa • yksi vastasi kerran viikossa • yksi vastasi 1-3 kertaa kuukaudessa • yksi ei osannut sanoa Näyttelytoimintaa • neljä vastannut harvemmin kuin 1-3 kertaa kuukaudessa • yhden mukaan ei lainkaan • kuusi ei osaa sanoa Pääaineprojektin loppuraportti • yksi jättänyt kohdan tyhjäksi • yksi rastittanut sekä 1-3 kertaa kuukaudessa että harvemmin Talon sisäiset tapahtumat • kolmen mukaan kerran viikossa • yhdeksän mukaan 1-3 kertaa kuukaudessa • yhden mukaan harvemmin Muuta toimintaa, mitä? • muuta musiikkitoimintaa useamman kerran viikossa • rentoutusta/jumppaa saunatiloissa useamman kerran viikossa • aistitilaan liittyvä toiminta kerran viikossa • ulkoilu kesällä useamman kerran viikossa, talvella harvemmin • ajankohtaiset juhlapäivät (ei merkitty kuinka usein) • liikunta useamman kerran viikossa Virvelinrannan ulkopuolista kulttuuritoimintaa järjestetään asiakkaille: Teatteri • kaikkien vastaajien mielestä harvemmin kuin 1-3 kertaa kuukaudessa Näyttelyt • yhdentoista vastaajan mielestä harvemmin kuin 1-3 kertaa kuukaudessa • yksi vastasi ei lainkaan • yksi ei osaa sanoa Elokuvat • kaksitoista vastaajaa vastasi harvemmin kuin 1-3 kertaa kuukaudessa • yksi vastasi 1-3 kertaa kuukaudessa Konsertit • kymmenen vastasi harvemmin kuin 1-3 kertaa kuukaudessa • yhden mielestä ei lainkaan • kaksi ei osannut sanoa Museot • yhdeksän mukaan harvemmin kuin 1-3 kertaa kuukaudessa • yksi vastasi ei lainkaan • kolme ei osannut sanoa Retket • kaksi vastasi 1-3 kertaa kuukaudessa • yhdentoista mielestä harvemmin Tapahtumat • viisi vastasi 1-3 kertaa kuukaudessa • neljä vastasi harvemmin • yksi vastasi ei lainkaan • yksi vastasi sekä 1-3 kertaa kuukaudessa että harvemmin • kaksi jätti kysymyksen tyhjäksi Muuta, mitä? • syntymäpäivät, ei osaa sanoa kuinka usein Pääaineprojektin loppuraportti • juhlapyhät ja muut tapahtumat harvemmin Yhdentoista vastaajan mielestä Virvelinrannassa on myös jonkin muun tahon järjestämää toimintaa. Yhden mielestä ei ole ja yksi ei osannut sanoa. HAMK:n sosionomiopiskelijat järjestävät: • kultturistit (musiikkivideon tekoa) kerran viikossa HAMK:n opiskelijat järjestävät: • kultturistit kerran viikossa • erilaisia projekteja kerran kuukaudessa • pienimuotoisia kursseja silloin tällöin • toimintatuokioita silloin tällöin Tavastian opiskelijat järjestävät: • pienimuotoisia kursseja silloin tällöin • toimintatuokioita silloin tällöin • kädentaitoja 4-6 kertaa vuodessa • kokkikouluja pari kertaa kuussa Kehitysvammaisten tuki ry järjestää: • musiikkikerho iltatoiminta kerran viikossa Tukiyhdistys järjestää: • kerhoja, musiikkikerho viikoittain Kiipula järjestää: Kettuki on järjestänyt: • kuvataide kerran viikossa Eri kouluryhmät järjestävät: • erilaisia tuokioita 1-2 kertaa kuukaudessa Yhteistyössä Etevan kanssa järjestetään: • erilaisia tapahtumia 3-4 kertaa vuodessa Fysioterapeutit/ Kela järjestää: • kuntouttavaa fysioterapiaa yksilöllisesti asiakkaille Pääaineprojektin loppuraportti LIITE 4 AIKATAULU Pääaineprojektin loppuraportti LIITE 5 SWOT VAHVUUDET - motivoituneisuus - innokkuus - periksi antamattomuus - ryhmän tuki - yhteisymmärrykseen pääseminen HEIKKOUDET - asioiden päättäminen - stressaaminen - omien rajojen ymmärtämättömyys - epäonnistumisen pelko - jännittäminen - yhteisen ajanpuute MAHDOLLISUUDET UHAT - uusien kokemuksien löytä- sairastuminen minen - uupuminen - asiakasryhmään tutustumi- aikataulun pettäminen nen - ryhmän eriävät mielipiteet - ryhmän jäsenet tutustuvat - motivaation loppuminen paremmin toisiinsa - kirjalliset - uusien työelämänkontaktien - aikaansaamattomuus luominen - Tutkivan ja kehittävän työotteen oppiminen - kehittyminen tiimityössä
© Copyright 2024