1. No category

Kotitehtävät: Ilomantsi
Keski- ja
pohjoispohjalaiset
murteet,
peräpohjalaismurteet
Pohjoiset murteet –
lännen ja idän kohtauspaikka
• Onko sanassa kilometrrii (r. 7) kyseessä yleisgeminaatio
vai itämurteiden erikoisgeminaatio? Entä hyvvään (r. 8)?
• Mikä ilmiö on kyseessä sanan ränttee (r. 18; räntää’)
lopussa?
• Onko sanassa aena (r. 20) kyse diftongien
avartumisesta vai reduktiosta?
• Muuta sana suapi (r. 22) yleiskielelle. Mitä murrepiirteitä
siinä esiintyy?
• Miten sana valihti (r. 30) kuuluu yleiskielellä?
• Etsi yksi esimerkki svaavokaalista.
5. KESKI- JA POHJOISPOHJALAISET MURTEET
• ei suuria yhtenäisen murteen alueita vaan
paljon variaatiota
• sekä itäisiä että läntisiä piirteitä
Kotitehtävät: Savitaipale
• Tehtävä: Etsi vähintään neljä erilaista
piirrettä, jotka ovat ominaisia
kaakkoismurteille.
Keski- ja pohjoispohjalaisten
murteiden itäisiä piirteitä
• Yleiskielen d:n vastineet
TORNIO
– kato tai siirtymä-äänne (j, v)
esim. paat ~ pajat ‘padat’, tehä, sovasa
5b
• yleiskielen ts-yhtymän edustus, osassa
aluetta mehtä : mehtän ~ metän
OULU
5a
KAJAANI
KOKKOLA
5a. Keski-Pohjanmaan murteet
5b. Pohjois-Pohjanmaan murteet
1
Keski- ja pohjoispohjalaisten
murteiden itäisiä piirteitä
• diftongit eivät avarru (mies, työ)
• inessiivin pääte
– Sisämaassa (ylämaalla): -ssA
tässä kylässä
Keski- ja pohjoispohjalaisten
murteiden läntisiä piirteitä
• Yleiskielen ts-yhtymän edustus, osassa
aluetta mettä : mettän ~ metän
• Inessiivin pääte rannikolla: -sA
Ranta- ja ylämaan murteiden eroista
astevaihtelu nälkä : nälän, kurki : kurjen
(Kettunen 53 ja 54)
HUOM! piirteiden levikki ei
ole täysin sama
täsä kyläsä
• t:n assimilaatio
– tk > kk annakko ’annatko’
– tp > pp em muistanup puhua
– Oulun seutu: Tuukko nää? Saakkona
rantamurteet läntisellä,
ylämaan murteet itäisellä
kannalla
Kirjakieleen nälkä idästä ja kurki lännestä.
Laajalevikkisiä piirteitä
• Yleisgeminaatio (miltei koko alueella)
– tullee kallaa, polliisi
• Yksikön 1. ja 2. pers. pronominit: minä ~
mää, sinä ~ sää
Pohjalaisia piirteitä
• Švaavokaali
jalaka, kylymä talavi-ilima
Ookkonää Oulusta
pelekääkkönää polliisia
• Oulun poliisit
• Jälkitavujen eA- ja OA-yhtymät
eA > iA hopia, kipiä, lukia 'lukea'
OA > UA maitua, pöllyä, putuaa
'maitoa, pöllöä, putoaa'
2
Ahtaammin pohjoispohjalaisia
piirteitä
Oulun tytöt
• Yksikön 2. persoonan pronomini (erit.
Oulun seudulla): nää
•
• Yks. 1. ja 2. pers. vahva-asteiset
imperfektimuodot
•
tekkiin (’tein’), lukkiin (’luin’)
• Muuta yleiskielelle
– Nää tekkiit (r. 1)
• Yhdistä oikein. Missä seuraavista toteutuu
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
mediassa ja kirjallisuudessa
• Anna-Leena Härkönen 1984:
Häräntappoase
• Toimittaja Pertti Salovaara
a) Yleisgeminaatio b) svaavokaali c) yleiskielen
ts-yhtymää vastineena tt
– lahajaksi (r. 14)
– pittää (r. 16)
– kattoon (r. 22)
• Onko murteen mukainen?
– ilkee (r. 28), tiiäkkö (r. 21)
6. PERÄPOHJALAISET MURTEET
6e
• yleisiä länsimurteisuuksia
– (astevaihtelu:) kuljen, (tk-yhtymä:) maakkaa
UTSJOKI
Peräpohjalaiset murteet
Peräpohjalaismurteiden
sekakoosteisuus
• hämäläismurteiden piirteitä
– (ts-yhtymä:) mettä : mettän
SODANKYLÄ
6b
6c
6a
TORNIO
ROVANIEMI
• lounaismurteiden piirteitä
6d
– sau ’savu’, hyä ’hyvä’
6a. Tornion murre
6b. Jällivaaran murre
6c. Kemin murre
6d. Kemijärven murre
6e. Ruijan murteet
3
Peräpohjalaisten murteiden
sekakoosteisuus
• yleisiä itäisyyksiä
Jälkitavujen vokaalien välinen h
Peräpohjalaismurteiden
läntisyys ja itäisyys
-”perusilmeeltään selkeästi läntisiä”
Tornio, Jällivaara, Länsi-Ruija
(T. Lehtinen)
lamphat, tuphan
h:ta edeltävä vokaali on kadonnut
 sisäheitto, h:n jälkeinen vokaali lyhyt
- Huom. asutushistoria
– yleiskielen d:n vastineena kato tai siirtymääänne: pöyän ~ pöyvän ’pöydän’
• kaakkoismurteisuuksia: mie, sie
• laaja-alaisia pohjalaisuuksia:tulkho(o)n
• ahtaammin peräpohjalainen piirre: häätyä
’täytyy’
Peräpohjalaismurteiden läntisyys ja itäisyys (%)
(Wiik 2004: 201)
80
70
66
66
67
64
62
mm. Kemin murteet ja Itä-Ruija,
Etelä-Pohjanmaan pohjoisosa, Vetelin ryhmä
lampahat, tupahan
h:ta ympäröivät vokaalit ovat säilyneet
63
Etelä-Pohjanmaan eteläosa, Lestijoen ryhmä,
Peräpohjolassa Kemijärvi ja Salla
60
50
40
34
34
38
36
’lampaat, tupaan’
lamphaat, tuphaan
h:ta edeltävä vokaali on kadonnut,
mutta h:n jälkeinen vokaali on pitkä
38
33
30
20
10
0
Muonio
Kittilä
Savukoski
länsi-%
Murrenäyte Pellosta
(Vaattovaaran aineistoa)
– Muissa murteissa jälkitavujen
h on piirre, jota vältetään.
Kemijärvi
Tehtävä: Pellon näyte
– jälkitavujen h:n säilymisestä
– yleisgeminaatiosta
– yleiskielen d:n kadosta
Pello
Kemi
itä-%
• Etsi esimerkkejä
• Puhujana 2000-luvun
alkupuolen abiturientti
• Tornionjokilaakson alueella
tavattava elävä paikallisuus,
jälkitavujen h:n metateettinen variantti sauhnaan (<
saunhaan).
Alatornio
Meänkieli
- Ruotsin Tornionlaaksossa puhuttava kielimuoto
• Haminan rauhassa (v. 1809)
yhtenäinen kieli- ja
kulttuurialue jakaantui kahtia
 1800-luvun lopulla alkoi
ruotsalaistaminen.
• 1950-luvulla suomenopetus
alkoi kouluissa (suomen
yleiskieli); myöh. siirryttiin
opettamaan kotona puhuttua
varieteettia, meänkieltä.
• 2003 virallisen
vähemmistökielen asema
(kielen normittaminen, kieliopit, sanakirjat,
julkaisutoiminta).
”Tavaramerkkinä” jälkitavujen
metateettinen h
(sauhnaan < saunhaan).
Kiiruna
Jällivaara
Pajala
Ylitornio
Haaparanta
4
Näytteitä meänkielestä
• http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/mean_kiel
ta_hoon_paalta_15783.html#media=1580
* Tutkijoita: Bengt Pohjanen, Birger Winsa
* Tekeillä Laura Arolan väitöskirja
meänkielisten kieliasenteista (OY)
Kveenit
• Norjassa kansallinen vähemmistö
• Norjan hallituksen virallinen tunnustus keväällä 2005:
kveeni on kieli
• Nimityksenä myös kainun kieli
• kveenin kieli toisena kielenä -opetus + kveenin kielen
opetus Tromssan yliopistossa
• Tutkijoita: Anna-Riitta Lindgren, Eira Söderholm
– Kveenien kielellisestä identiteetistä: Anna-Kaisa
Räisänen (tekeillä oleva väitöskirja, OY)
Peräpohjalaismurteet kirjallisuudessa,
mediassa ja julkisuudessa
• Rosa Liksomin novellit
• Laulajat Antti Tuisku ja Tarja Ylitalo
• Bengt Pohjasen tuotanto
5