YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALMIUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON
VALMIUSSUUNNITELMA
VERSIO 4. PÄIVITYS LH & MB 10 / 2013
VALVONTAJAOSTON HYVÄKSYMÄ, § 28 / 10.10.2013
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
SISÄLTÖ
1. JOHDANTO...............................................................................................................................2 1.1 NORMAALIOLOJEN ERITYISTILANTEET ................................................................................................................3 1.2 POIKKEUSOLOJEN ERITYISTILANTEET ..................................................................................................................5 2. VALMIUSTASOT......................................................................................................................6 2.1 PERUSVALMIUS ...................................................................................................................................................7 2.1.1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO .......................................................................................................................7 2.1.2 LABORATORIOPALVELUT .................................................................................................................................10 2.2 TEHOSTETTU VALMIUS .....................................................................................................................................10 2.3 TÄYSVALMIUS ...................................................................................................................................................11 3. PAIKALLISET UHAT JA RISKIT SEKÄ TOIMENPITEET VAARATILANTEISSA
12 3.1. TALOUSVESI......................................................................................................................................................12 3.2 UIMAVESI...........................................................................................................................................................15 3.3 RAVINTO ............................................................................................................................................................15 3.4 KULUTUSTAVARAN TAI KULUTTAJAPALVELUKSEN AIHEUTTAMAT ONNETTOMUUDET ................................18 3.5 TIETOSUOJA JA TIETOJÄRJESTELMÄN HÄIRIÖT ...................................................................................................20 3.6 KEMIALLISET ONNETTOMUUDET .......................................................................................................................21 3.7 ELÄINLÄÄKETIETEELLISET RISKIT .....................................................................................................................23 3.7.1 Eläinlääketieteellinen epidemia...............................................................................................................23 3.7.2 Sähkökatkokset..........................................................................................................................................25 3.7.3 Tulipalot ...................................................................................................................................................25 3.8 SÄTEILYVAARATILANTEET .................................................................................................................................26 3.9 MUUT RISKITEKIJÄT ..........................................................................................................................................27 4. TOIMINTAVALMIUS.............................................................................................................28 4.1 HÄLYTYSTILANTEET ..........................................................................................................................................28 4.2 TIEDOTUS ..........................................................................................................................................................29 4.3 VALMIUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN .........................................................................................................29 4.4 SUUNNITELMAN SAATAVUUS..............................................................................................................................30 Lllllllllllll
1
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
1. Johdanto
Ympäristöterveydenhuollon tarkoitus:
Toiminnan tarkoituksena on normaalioloissa ylläpitää ja edistää väestön, yksilön ja eläinten
terveyttä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa, terveysriskin tai turvallisuusriskin. Eläinlääkintähuolto
pyrkii tarjoamaan hyvää perus- ja ehkäisevää eläinlääkintähuoltoa toiminta-alueen hyöty- ja
seuraeläimille.
Erityistilanteella tarkoitetaan normaaliolojen, häiriötilan tai poikkeusolojen aikaista yllättävää tai äkillistä uhkaa tai tapahtumaa, joka voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai
väestön elinmahdollisuudet ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää. Sama erityistilanne voi sisältyä useampaan uhkamalliin. Kyseessä voi
olla esim. sähkönjakelun häiriö, epäily koulun tai päiväkodin huonosta sisäilmasta tai epäily
vesi- tai elintarvike-epidemiasta.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten
kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin.
Tämä suunnitelma kattaa alueen, johon kuuluvat Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungit
sekä Pedersören ja Luodon kunnat. Pietarsaaren ympäristöterveydenhuolto vastaa tämän alueen paikallisesta valvonnasta. Terveysvalvonnasta vastaavana toimielimenä toimii valvontajaosto. Valvontajaoston yhteystiedot ovat valmiuskansiossa A/Yhteystiedot.
Ympäristöterveydenhuollolla on selkeä velvollisuus elintarvikelain ja terveydensuojelulain
mukaisiin erityistilanteisiin varautumiseen. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto harjoittaa
eläinlääkintähuoltolain, tupakkalain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaista valvontaa.
Terveydensuojelulain (763/94) 8 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden
Lllllllllllll
2
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin
valmius- ja varotoimenpiteisiin.
Elintarvikelain (23/06) 46 §:n mukaan kunnan valvontaviranomaisen on laadittava erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma.
Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 24 §:n mukaan kunnan kuluttajaturvallisuusviranomaisen on suunniteltava erityistilanteiden aiheuttamien terveysvaarojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittavat valmius- ja varotoimenpiteet ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ennakolta varauduttava niihin.
Valmiuden tulee käsittää sekä normaaliolojen että poikkeusolojen aikaiset häiriöt. Poikkeusolot käsittävät kolme valmiustasoa tilanteen vakavuudesta riippuen: perusvalmius, tehostettu
valmius ja täysvalmius.
1.1 Normaaliolojen erityistilanteet
Ympäristöterveyden erityistilanteita voi syntyä mikrobien, kemikaalien tai radioaktiivisten aineiden saastuttaessa vettä (juomavettä tai uimavettä), ravintoa tai ilmaa. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluva erityistilanne voi olla esim. kuluttajapalveluksen suorittamisen yhteydessä sattuva vakava onnettomuus tai kulutustavaraan
liittyvä äkillisesti ilmenevä riskitekijä. Erityistilanne saattaa aiheuttaa myös tietoverkon ja
sähkönjakelun häiriöitä tai äärilämpötiloja. Näissä tapauksissa menetellään tavallisen
lainsäädännön mukaisesti. Normaalioloissa käytettäviä resursseja on voitava hyödyntää
myös häiriöiden yhteydessä ja erityistilanteissa.
Lllllllllllll
3
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
Esimerkkejä erityistilanteista ovat:
•
Talousveden puute
•
Veden, ilman tai ravinnon saastuminen
•
Kulutustavaran tai kuluttajapalveluksen aiheuttama onnettomuus
•
Erittäin voimakas säteily
•
Maaperän saastuminen
•
Kemikaalionnettomuudet
•
Epidemiat
•
Yhteiskuntaan kohdistuva tahallinen vahingonteko
•
Eläinlääkintähuollon uhkatilanteet
Yleensä erityistilanteet ovat lyhytaikaisia eivätkä johda suuronnettomuuteen tai poikkeusoloihin. Erityistilanteet saattavat olla erilaisia. Eroavuuksista huolimatta tilanteilla on
eräitä yhteisiä piirteitä, ja niin ollen niihin on mahdollista varautua ennakolta.
Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä erityistilanteissa on riskien tunnistaminen, riskinarviointi, riskinhallinta, yhteistyö, yhteydenpito konsultteihin, tiedottaminen sekä tilanteen seuranta:
•
Arvioida erityistilanteen terveyshaitat ja tehdä päätöksiä yhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tällaisia toimia
voivat olla esim. vedenjakelun keskeyttäminen, elintarvikkeen poistaminen käytöstä,
koulun sulkeminen ja alueelta eristäminen.
•
Tiedottaa erityistilanteesta nopeasti ja totuudenmukaisesti. On oltava valmius koko
väestöä, huoneistoa, aluetta tai yksilöä koskevaan tiedottamiseen, samoin tiedotusvälineille, omalle organisaatiolle, yhteistyötahoille ja naapurikunnille jaettavaan informaatioon.
•
Avustaa muita viranomaisia päätöksenteossa. Muita viranomaisia voivat olla pelastusviranomaiset, poliisi, ympäristönsuojelu, terveydenhuolto ym.
•
Huolehtia tilanteen ja ympäristön seurannasta terveydelliseltä kannalta. Keinoina voivat olla tarkkailuvelvoite vedenottamolle, sairastuvuuden seuranta ja epidemialähteen
Lllllllllllll
4
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
jatkoselvittely.
•
Tehdä omalta osaltaan johtopäätöksiä ja antaa määräyksiä erityistilanteiden toistumisen välttämiseksi. Tällaisia voivat olla pysyväismääräyksen antaminen, lupaehtojen
muuttaminen tai valvonnan tehostaminen.
1.2 Poikkeusolojen erityistilanteet
Valmiuslain (1552/2011) 12 §:n mukaan viranomaiset ovat velvollisia varautumaan poikkeusoloihin.
Poikkeusoloilla tarkoitetaan koko valtakuntaan tai osaankin julistettua poikkeustilannetta,
joka vaatii tavanomaisuudesta poikkeavia valtuuksia ja resursseja ja ehkä toimintatapojakin.
Tärkeimmät poikkeusoloja koskevat säädökset ovat pelastuslaki (379/2011) ja puolustustilalaki (1083/1991).
Esimerkkejä poikkeusoloista ovat:
•
Talouskriisi
•
Katastrofi/suuronnettomuus
•
Välttämättömien raaka-aineiden/polttoaineiden saatavuuden heikentyminen
•
Sabotaasi
•
Kansainvälisen tilanteen kiristyminen
•
Sodanuhka
•
Aseellinen hyökkäys, sota ja sodan jälkitila
ABC-tilanteet
Ympäristöterveydenhuollon viranomaisten tulee varautua erityyppisiin erityistilanteisiin
sekä normaali- että poikkeusoloissa. Tilanteet voidaan jakaa A- (radioaktiiviset aineet),
B- (mikrobit) ja C- (kemikaalit) tilanteisiin.
Lllllllllllll
5
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
A - radioaktiiviset aineet
Tilanteet voivat olla säteilyonnettomuuksia, ydinonnettomuuksia, ydinpolttoaineen kuljettamiseen liittyviä onnettomuuksia tai ydinaseonnettomuuksia.
B - mikrobit
Biologisia tilanteita voivat olla suurehkot tartuntatautiepidemiat, laajat vesiepidemiat,
laajat ruokamyrkytykset ja elintarvike-infektiot, vakavat eläinsairaus- tai zoonoosiepidemiat tai mikrobien tai niiden toksiinien aiheuttamat laajalle levinneet sairaudet
(pandemia).
C - kemikaalit
Kemiallisiin tilanteisiin luetaan tulipalo, räjähdys tai vuoto tai tuotantolaitoksen prosessissa tai varastossa, vaarallisten kuljetusten yhteydessä sattuvat onnettomuudet, elintarvikkeisiin joutuvat kemikaalit ja kemikaalin epäasiallinen hävittäminen.
Väestön ympäristön- ja terveydensuojelun turvaamiseksi erityistilanteissa ja poikkeusoloissa on luotu keskus-, alue- ja paikallistason ABC-laboratorioiden verkosto. Niiden
tarkoituksena on selvittää vaaratilanteita, kuten säteilyä, mikrobeja ja kemikaaleja sekä
antaa ohjeita vaaran torjumisesta. Säteilyturvakeskus (STUK) toimii säteilytilanteiden
(A-tilanteet) keskuslaboratoriona. Terveydenhuollon valtakunnallinen biologinen ja kemiallinen laboratoriojärjestelmä on luotu kolmivaiheiseksi ja sen muodostavat paikalliset ja
alueelliset laboratoriot sekä keskuslaboratoriot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
vastaa biologisen ja kemiallisen valvonnan suunnittelusta yhdessä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Työterveyslaitoksen kanssa. Lisäksi puolustusvoimilla on oma laboratoriojärjestelmänsä. Järjestelmää täydentävät eräiden yliopistojen ja keskussairaaloiden
laboratoriot. Asiantuntijalaitosten yhteystiedot ovat valmiuskansiossa.
2. Valmiustasot
Ympäristöterveydenhuollolla on kolme eri valmiusmuotoa:
1. Perusvalmius
Lllllllllllll
6
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
2. Tehostettu valmius
3. Täysvalmius
Valmiuden tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään eri häiriöiden ja kriisitilanteiden aiheuttamia haittoja ja vahinkoja sekä pyrkiä turvaamaan yhteiskunnan toiminnot kaikissa olosuhteissa.
2.1 Perusvalmius
2.1.1 Ympäristöterveydenhuolto
Perusvalmiudessa suoritetaan yleistä terveysvalvontaa. Ympäristöterveydenhuolto vastaa
yleisestä ympäristöterveysvalvonnasta ja näytteenotosta. Tehtäviin kuuluu mm. elintarvikkeiden, talousveden ja kuluttajaturvallisuuden valvonta, kemikaalivalvonta ja eläinlääkintähuolto.
Valvonnan tavoitteena on:
•
elintarvikkeiden laadun turvaaminen
•
talousveden juomakelpoisuuden turvaaminen
•
tartuntatautien syntymisen ja leviämisen ehkäiseminen
•
yleisen hygienian heikentymisen ehkäiseminen
•
kuluttajapalvelujen ja kulutustavaroiden turvallisuuden valvonta
Ympäristöterveydenhuollolla on seuraava henkilöstö:
-
ympäristöterveydenhuollon päällikkö
-
hygieenikkoeläinlääkäri
-
valvontaeläinlääkäri
-
3 kunnallista eläinlääkäriä
-
6 terveystarkastajaaa
-
toimistosihteeri
Henkilöstön yhteystiedot ovat Valmiuskansiossa A/ Yhteystiedot.
Miespuolisista työntekijöistä tehdään henkilövaraaminen puolustusvoimille joka kolmas
Lllllllllllll
7
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
vuosi. Henkilövaraamisia anottiin viimeksi vuonna 2012.
Tiedot henkilöstöstä:
Ympäristöterveydenhuollon
Johtaa toimintaa ja päättää tehtävien jaosta. Kriisitilan-
päällikkö Marit Björkstrand
teissa
Sijaisia:
tarvittaessa
ympäristöterveydenhuollon
sijoitettu
1. Terveystarkastaja Leif kaupunginkanslian
Karlström
2. Terveystarkastaja
Strengberginkatu
Old
1,
päällikkö
on
johtokeskukseen
Boy-kokoushuoneeseen,
Pietarsaari
ja/tai
johonkin
yhteistoiminta-alueen johtokeskuksista.
Liisa Haavisto
Hygieenikkoeläinlääkäri
Valvontatehtävät ja eläintensuojelu yhteistoiminta-
Sijainen:
alueella
valvontaeläinlääkäri/
kunnaneläinlääkäri
Kunnaneläinlääkärit
Vastaa yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuollosta
Terveystarkastajat
Valvonta ja näytteenotto yhteistoiminta-alueella
Toimistosihteeri
Kanslistin tehtävät
Tilat ja laitteet:
Tilat koostuvat toimisto- ja kokoustiloista Pietarsaaressa sekä eläinlääkärin vastaanotoista
Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersören kunnassa.
Mittausvälineet ja näytteenot- tolaitteet
Säteilymittari 1 kpl
-
6-vaiheimpaktori ilmanäytteenottoa varten 1 kpl
-
Pintakosteusmittari 1 kpl
-
CO2/ CO/lämpömittari 1 kpl
-
CO2/ilmanpaine-/lämpö-/ilmankosteusmittari 1 kpl
-
CO2/CO/VOC/ilmanpaine-/lämpö-/ilmankosteusmittari 1 kpl
Lllllllllllll
8
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
Suojavarustus
-
Ilman lämpötila- ja kosteusmittari 1 kpl
-
Melumittari 1 kpl
-
Pikalämpömittarit 5 kpl
-
pH-paperi
-
Lämpötilaloggeri 1 kpl
-
Digikamerat 2 kpl
-
Ruttner ja näytteenottovarsi vesinäytteenottoa varten
Suojalasit, hengityssuojain, suojavaatteet ja kertakäyttökäsineet
Desinfiointiaineet ja -tarvik- Virkon-S ja alkoholipyyhkeet
keet
Kuljetukset
Henkilöstö käyttää omia autoja työssä
Viestintävälineet
Viestintä hoidetaan puhelimilla, faksilla, sähköpostitse
tai matkapuhelimilla (1 lankapuhelin ja 11 matkapuhelinta)
Ympäristötalon kellarissa huoneessa nro 308 on ”valmiuspaketti. Paketti sisältää:
Vesinäytteenottoa varten
•
6 x 16 litran muovikanistereita näytteenottoa varten
•
20 x 1 litran steriilejä Na-tiosulfaattia sisältäviä lasipulloja näytteenottoa varten
Elintarvikenäytteenottoa varten
•
50 x 500 ml muovipurkkeja näytteenottoa varten
•
30 x 200 ml muovipurkkeja näytteenottoa varten
Suojavarustus
- 50 paria steriilejä kertakäyttökäsineitä
- 200 kpl epästeriilejä kertakäyttökäsineitä
- kengänsuojuksia, 100 paria
- kengän-/saappaansuojuksia, 200 paria
- kertakäyttömyssyjä, 20 kpl
- suusuojuksia, 150 kpl
- hiukkassuodatinmaski
- kaasumaski
Lllllllllllll
9
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
- suojalaseja, 2 kpl
- kertakäyttöhaalareita (chemical protective), 5 kpl
- kertakäyttöhaalareita, 20 kpl
Näytteiden tutkimisessa on käytettävä pikamenetelmiä perinteisten, hyväksyttyjen menetelmien rinnalla, jotta alustava vastaus saadaan mahdollisimman pian.
2.1.2 Laboratoriopalvelut
Pietarsaaren kaupunki ja Oy Snellmanin Lihanjalostus – Snellmans Köttförädling Ab ovat
tehneet sopimuksen laboratoriotoiminnasta. Snellmanin Lihanjalostus huolehtii elintarvikkeiden ja rehun analysoinnista, veden mikrobiologisesta analysoinnista, säteilymittauksista ja eläinsalmonellan tutkimisesta. Näytteet, joita ei voida analysoida Pietarsaaressa, lähetetään alihankintana muihin laboratorioihin. Veden kemiallisten ja fysikaalisten
parametrien tutkimisesta on tehty sopimus seinäjokelaisen SeiLabin kanssa.
Laboratorioilla on erityistilanteiden varalta ympärivuorokautinen valmius ottaa analysoitavaksi elintarvike- ja talousvesinäytteitä ruokamyrkytys- ja vesiperäisiä epidemioita
epäiltäessä. Yhteyshenkilöiden tiedot ovat Valmiuskansiossa A/yhteystiedot.
Snellmanin Lihanjalostus Oy:n laboratorion lisäksi kuntayhtymän alueella on seuraavat
laboratoriot:
Sosiaali- ja terveysvirasto
Kolpintie, Pietarsaari
Pietarsaaren Vesi, Åminnen vesilaitos
Häröntie 231, Pännäinen
UPM-Kymmene Oyj
Alholmintie, Pietarsaari
2.2 Tehostettu valmius
Perusvalmiudesta on kyettävä siirtymään tehostettuun valmiuteen nopeasti ja saumattomasti. Suuronnettomuuden tai laajan erityistilanteen vaarassa valmius siirtyy perusvalmiudesta tehostettuun valmiuteen.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LS-AVI) päättää tehostettuun valmiuteen siirtymisestä. Tehostettu valmius tarkoittaa sitä, että valvontakapasiteettia kohotetaan perusvalmiudesta kahden vuorokauden kuluessa. Tehostetun valmiuden saavuttamiseksi vähenLllllllllllll
10
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
netään valvontatutkimuksia ja toimintoja, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä.
Kohotetussa valmiudessa tehostetaan tilanteen luonteesta riippuen säteilyriskin valvontaa,
elintarvikevalvontaa tai juomaveden valvontaa.
Ympäristöterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä tehostetaan
etenkin epidemiologisten tietojen keruussa. Valmiuden tehostaminen edellyttää, että liikenneyhteyksiä, kuljetuksia ja huoltoa koskevat suunnitelmat toimivat ja että henkilöstö
on valmistautunut ja tietää, miten menetellä. Toiminta tapahtuu normaaliajan säädöstenkin puitteissa, mutta valmiussäädökset ja väestönsuojelujärjestelmä voidaan ottaa käyttöön jo tehostetussa valmiudessa.
2.3 Täysvalmius
Suuronnettomuuksien ja vaikeiden erityistilanteiden aikana siirrytään täysvalmiuteen.
Täysvalmiuteen on siirryttävä 2-6 vuorokauden kuluessa. Miespuolisten viranhaltijoiden
vapautusanomus mahdollisesta asevelvollisuudesta on tehty. Täysvalmius voi koskea
aluetta tai koko maata. Täysvalmiuteen siirtymisestä päättää valtioneuvosto (hallitus).
Näytteenottojen, tutkimusten ja näytteiden kuljetusten lisääntyminen edellyttävät työskentelyä useassa vuorossa sekä jatkuvaa päivystystä koko valvontasektorilla.
Täysvalmiudessa otetaan kaikki voimavarat käyttöön ja keskitytään kriisitilanteesta selviytymiseen. Vähemmän tärkeät tehtävät saavat väistyä ja uusia tehtäviä tulee tilalle.
Täysvalmiudessa ympäristöterveydenhuollon ja käytettävien laboratorioiden yhteistyötä
tehostetaan siten, että laboratorio antaa näytevastaukset suoraan terveystarkastajille ja
ympäristöterveydenhuollon päällikölle.
Täysvalmiudessa tehtävät keskitetään lähinnä seuraavaan: näytteenotto elintarvikkeista ja
talousvedestä, näytteiden kuljetus laboratorioon, hygieniavalvonta sairauksien leviämisen
ehkäisemiseksi, säteilymittaukset, raportointi ja ympärivuorokautinen päivystys.
Lllllllllllll
11
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
3. Paikalliset uhat ja riskit sekä toimenpiteet vaaratilanteissa
Seuraavassa käsitellään alueemme mahdollisia riskejä. Riskinarvioinnin mukaan todennäköisimpiä paikallisia riskejä ovat vesiperäinen epidemia vaikeissa sääolosuhteissa ja ruokamyrkytysepidemia suurissa yleisötilaisuuksissa, joissa tarjotaan ruokaa.
3.1. Talousvesi
Toiminta-alueella on useita eri vesilaitoksia, sekä EU-vesilaitoksia että keskisuuria ja
pieniä vesilaitoksia. Tiedot vesilaitoksista ja vastuuhenkilöistä ovat Valmiuskansiossa
A/Talous- ja uimavesi.
Suurimmat vesilaitokset ovat Åminnen vesilaitos, jolla on n. 20 000 kuluttajaa, Pedersöre
Vatten Ab, jolla on n. 7 400 kuluttajaa, Uudenkaarlepyyn vesilaitos, jolla on n. 6 200 kuluttajaa sekä Luodon vesilaitos, jolla on n. 4 900 kuluttajaa. Kuluttajia on yhteensä n.
38 500.
Pietarsaaren Vesi ja UPM-Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden vesilaitos käyttävät
raakavetenä pintavettä. Muut vesilaitokset ovat pohjavesilaitoksia. Toiminta-alueen pohjavettä ei yleensä desinfioida kloorilla Luodon vesilaitosta lukuun ottamatta. Monet pienet vesilaitokset käyttävät kuitenkin UV-desinfiointia.
Suurimmilla vesilaitoksilla tulisi olla suunnitelma erityistilanteita ja vaihtoehtoista vedenhankintaa varten:
•
Åminnen vesilaitoksella on useita varajärjestelmiä, jotka otetaan käyttöön seuraavassa
järjestyksessä: Pedersöre Vatten Ab, UPM-Kymmene ja Luodon vesilaitos. Kriisitilanteessa voidaan siis liittyä suoraan olemassa oleviin johtoihin. Yhteenlaskettu kapasiteetti
on 1000 - 2000 m³ vettä/vrk. Koska kaupungin normaali vedenkulutus on 6000 m³ vettä/vrk, joudutaan kriisitilanteissa turvautumaan säännöstelyyn.
Lllllllllllll
12
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
•
Pedersöre Vatten Ab:n alueen vedenjakelu perustuu pohjaveteen, jonka yhtiö ostaa Kovjoki Vatten Ab:ltä. Pedersöre Vatten Ab:n jakeluverkossa on vesisäiliöitä ja yhdysvesijohdot mm. Pietarsaareen ja kapasiteetti on n. 600 m3/vrk.
•
Uudenkaarlepyyn vesilaitos ostaa vetensä Kovjoki Vatten Ab:ltä. Pietarsaaren ja Kovjoki
Vattenin välillä on ns. kriisivesijohto, jota voidaan käyttää molempiin suuntiin. Myös
Oravais Vatteniin on yhteys. Lisäksi Uudenkaarlepyyn vesilaitoksella on Kainuunkankaalla oma vedenottamo, jota voidaan käyttää Kovjoki Vattenin veden ollessa käyttökelvotonta.
•
Luodon vesilaitoksella on vedenhankinnan yhteistyösuunnitelma. Kunnalla ja Pietarsaaren Vedellä on sopimus lisäveden ostamisesta. Lisäksi Luodon kunnassa on entinen oma
vedenottamo, joka on nykyään poissa käytöstä.
•
Pienemmistä vesilaitoksista on eräillä vesiosuuskunnilla yhdysvesijohdot muihin vesilaitoksiin. Pienillä vesilaitoksilla ei ole vesijohtoja muihin vesilaitoksiin, joten vesi on kuljetettava kuluttajille esim. autoilla.
Vedenhankinta saattaa vaikeutua, jos vedestä tulee pulaa tai jos talousvesi on saastunut.
Vesiperäisen epidemian riski on huomattava vaikeissa sääolosuhteissa:
•
Rankkasade saattaa johtaa tulviin siten, että jätevesi nousee ylös kaivoista ja saattaa aiheuttaa pohjaveden likaantumista.
•
Jätevedenpumppaamot ja -puhdistamot saattavat joutua pumppaamaan jätevettä
suoraan vesistöihin rankkasateen vuoksi.
•
Pohjaveden laatu heikentyy myös kuivuuden seurauksena, mikä on näkynyt etenkin rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamisena. Vedenpuute aiheuttaa kuitenkin
harvoin erityisiä terveydelle haitallisia tilanteita.
Vedenhankinnan muita mahdollisia erityistilanteita ovat:
Lllllllllllll
•
patogeenisten mikrobien aiheuttama saastuminen, riski on huomattava
•
raakaveden kemiallinen saastuminen, riski on huomattava
•
vedenkäsittelyn virheet ja häiriöt, esim. pitkä sähkökatkos, riski on huomattava
•
sinilevän aiheuttama saastuminen, riski on vähäinen
13
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
•
terrorismi tai ilkivalta, riski ei ole todennäköinen
Vesiperäistä epidemiaa epäiltäessä ei pidä odottaa epidemian vahvistumista laboratoriokokeissa, vaan:
•
asiasta ilmoitetaan terveyskeskukseen ja talousvettä toimittavalle laitokselle
•
vettä käyttäville annetaan välittömästi tieto veden saastumisesta
•
kielletään veden käyttäminen juomavetenä tai annetaan ohjeet siitä, että vettä on
keitettävä 5 – 10 minuuttia
•
otetaan riittävästi vesinäytteitä tutkimuksia varten
•
talousveden desinfioinnin aloittaminen /tehostaminen epidemian leviämisen estämiseksi
•
jos on sairastuneita, kutsutaan koolle ruokamyrkytys- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitysryhmä, ks. Toimintasuunnitelma ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä.
•
aloitetaan epidemian laajuuden selvittäminen yhteistyössä vesilaitoksen kanssa
•
järjestetään tarvittaessa vaihtoehtoinen vedentoimitus
Saastuminen tautia aiheuttavilla mikrobeilla
Pinta- ja tekopohjavesi on aina käsiteltävä ja desinfioitava ennen kuluttajille jakamista.
Käsittelemätön ja desinfioimaton pohjavesi on pintavettä haavoittuvampaa mikrobiologiselle saastumiselle. Jos näytteessä todetaan yksittäinenkin Escherichia coli, enterokokkeja tai koliformisia bakteereja, tulee terveydensuojeluviranomaisen aina reagoida asiaan ja
varmistaa tulos mahdollisimman pikaisesti ottamalla uuden näytteen.
Talousveden kemiallinen saastuminen
Syynä voi olla raakavesilähteen saastuminen, prosessikemikaalin väärä annostus vesilaitoksella tai esim. liikenneonnettomuus.
Syanobakteerien määrän lisääntyminen
Vesilaitoksen tulee seurata syanobakteerien (sinilevän) esiintymistä raakavesilähteessä.
Etenkin pintavesissä voi olla suuria esiintymiä alkukesästä. Suurin osa syanobakteereista
poistuu vedenkäsittelyn alkuvaiheissa saostuksen, selkeytyksen ja suodatuksen yhteydessä. Jos talousvedessä esiintyy > 1,0 µg/l mikrokystiiniä, on tiedotettava käyttörajoituksisLllllllllllll
14
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
ta.
3.2 Uimavesi
Uimarantojen erityistilanteet johtuvat useimmiten uimaveden saastumisesta fekaalisilla
mikrobeilla
tai
syanobakteeriesiintymästä.
Ruokamyrkytysten
ja
vesivälitteisten
epidemioiden selvitysryhmä on kutsuttava koolle myös uimaveden aiheuttamaa epidemiaa
epäiltäessä, ks. Toimintasuunnitelma ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä.
3.3 Ravinto
Sosiaali- ja terveysviraston alueella on mittavaa ja monipuolista elintarviketeollisuutta sekä
runsas etnisten kahviloiden ja ravintoloiden kirjo. Alueella on yhteensä n. 400 elintarvikekohdetta, joista 12 on ns. eläinperäisiä laitoksia, 14 leipomoita, 86 vähittäismyyntipaikkoja
ja 99 kahviloita ja ravintoloita. Suuria yleisötilaisuuksia järjestetään alueellamme n. 10
kertaa vuodessa. Lisäksi alueella on yli 900 alkutuotannon yksikköä. Alueellamme valmistettuja elintarvikkeita myydään koko maassa. Pietarsaaren kautta on myös tuontia ja vientiä.
Ruokamyrkytysriski on arvion mukaan suurin suurissa yleisötilaisuuksissa, joissa tarjotaan
ruokaa. Tiedotusvälineiden aktiivisesta seuraamisesta huolimatta saattaa käydä niin, että
tiedot kaikista tilaisuuksista ja liikuteltavista tiloista eivät tule terveysvalvonnan tietoon eikä niitä niin ollen valvota. Koska elintarvikehuoneistoille ei enää vaadita ennakkohyväksyntää eläinperäisiä elintarvikkeita käsitteleviä laitoksia lukuun ottamatta, lisääntyy riski
sille, että terveysvalvonta ei tunne kaikkia yhteistoiminta-alueemme toimijoita. Elintarvikkeisiin liittyviä tuntemattomia riskejä lisää myös se, että elintarvikkeita käsitellään nykyään globaalisti ja osittain Internet-kaupan välityksellä.
Tietokoneella / Tarkastaja-ohjelmassa on luettelo valvontakohteista ja terveysvalvonnan
kokoushuoneessa valmiuskansiossa A on luettelo tärkeimmistä kohteista.
Elintarvikehuollon erityistilanteita ovat:
•
Lllllllllllll
ruokamyrkytysepidemia, epidemiariski on huomattava
15
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
•
ruoasta aiheutuvat vakavat allergiset reaktiot, jotka johtuvat puutteellisesta tiedotuksesta, riski on huomattava, mutta koskee yksittäisiä henkilöitä
•
huolimattomuus ja vilppi elintarvikemerkinnöissä ovat lisääntymässä, riski on
huomattava ja saattaa koskea suurta aluetta
•
elintarvikkeiden saastuminen, esim. vieraat aineet, riski on mahdollinen
•
terrorismi tai ilkivalta, riski ei ole todennäköinen
Viime vuosina useimmat ruokamyrkytysepidemiat on aiheuttanut norovirus. Lisäksi on todettu Yersinia pseudotuberculosis-,
B. cereus-, C. perfringens-, S. Aureus-, L. mono-
cytogenes- ja salmonellaepidemioita. Yleisimpiä epidemioiden välittäjiä ovat nykyään vihannekset ja vihannestuotteet, seuraavina ovat liha ja lihavalmisteet.
Ruokamyrkytys-termillä tarkoitetaan arkikielessä sairautta/oireita, jotka syntyvät kelvottomien elintarvikkeiden nauttimisen jälkeen. Oireisiin kuuluvat usein ripuli, oksentelu tai
vatsakipu. Kaikki ruokamyrkytykset eivät kuitenkaan johdu myrkytyksestä eli toksisen ainesosan nauttimisesta. ”Ruokamyrkytykset” voidaan jakaa karkeasti kolmeen syntytapaan:
1. Myrkytys: elintarvikkeen luontaisten tai siinä muodostuneiden toksiinien aiheuttama (esim. enterotoksiinia muodostuu Stafylococcus aureus -bakteerin
kasvaessa elintarvikkeessa, kalan histamiini jne.)
2. Infektio: elävät mikro-organismit kiinnittyvät suolenseinämään ja infektoivat
ihmisen (esim. Salmonella)
3. Myrkytyksen ja infektion välimuoto (esim. Clostridium perfringens)
Epidemia edellyttää yleensä ainakin kahta tapausta, joilla on todennäköisimmin yhteinen
altistus. Botulismia epäiltäessä yksittäinen tapaus luetaan ruokamyrkytysepidemiaksi. Tapausten rajoittuessa samaan kotitalouteen on kyse perhe-epidemiasta. Vähintään viittä sairastunutta koskeva epidemia (botulismia epäiltäessä yhtä henkilöä koskeva) tehdään ilmoitus RYMY-järjestelmään. Tieto välittyy järjestelmän kautta Terveyden ja hyvinvoinnin
laitokselle (THL) ja sieltä edelleen asianomaiselle aluehallintovirastolle (AVI) ja
sairaanhoitopiirille sekä Eviralle ja Valviralle.
Myös kemikaalien saastuttamat elintarvikkeet voivat aiheuttaa epidemian (esim. aniliinijohdannaisen saastuttama ruokaöljy Espanjassa vuonna 1980 ja melamiini kiinalaisissa
Lllllllllllll
16
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
maitotuotteissa vuonna 2008). Terrorismi ja ilkivalta saattavat olla mahdollinen riski tulevaisuudessa. Ravinnon kontaminoituminen radioaktiivisista aineista saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä paikallinen ja alueellinen ongelma laskeuman tai ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena tai ydinaseiden vuoksi. Näitä asioita käsitellään kohdassa 3.8.
Yhteistoimintaalueelle on perustettu ruokamyrkytysten ja vesivälitteisten epidemioiden
selvitysryhmä. Selvitysryhmä kutsutaan koolle epidemiaa epäiltäessä ja se vastaa epidemian selvittämiseksi tarvittavien tutkimusten suorittamisesta. Lisätietoja selvitysryhmästä
on ohjeessa Toimintasuunnitelma ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä, joka on valmiuskansiossa A /Elintarvikkeet & riskit.
Ympäristöterveydenhuollon tehtävät:
Epidemiaa epäiltäessä aloitetaan välittömästi epidemian rajoittamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Vakavimpia ovat EHEC- ja Clostridium botulinum-epidemiat, koska ne voivat usein johtaa kuolemaan. Nuo epidemiat on selvitettävä ennen kaikkia muita tehtäviä.
Myös listeria- ja norovirusinfektiolla saattaa olla vakavia seurauksia heikentyneen vastustuskyvyn omaaville sekä aliravituille ja vanhuksille ja ne saattavat jopa johtaa kuolemaan.
Terveysvalvonta ottaa epidemian syyn ja laajuuden selvittämiseksi tarvittavat elintarvike- ja/tai hygienianäytteet, kerää lisätietoja elintarvikkeiden käsittelystä sekä suorittaa
tarvittavat tarkastukset.
Jos kyseisen ruokamyrkytyksen aiheuttajaksi epäiltyä elintarviketta on jäljellä, otetaan
siitä runsaasti näytteitä. Suositellaan, että osa näyteaineistosta pakastetaan mahdollista
myöhempää tutkimusta varten. Suosituksena on vähintään 300 g /näyte, muussa
tapauksessa pienemmät määrät riittävät.
Terveysvalvonta vastaa myös yhteydenpidosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen
(THL) ja Elintarviketurvallisuusvirastoon (Evira).
Mahdollisten vakavien allergisten reaktioiden riski on yleistynyt allergeenisista ainesosista ilmoittamatta jättämisen vuoksi tai tuotteen kontaminoitumisriskin vuoksi. Virhe
on vakava, koska allergeenit saattavat aiheuttaa vakavia allergiareaktioita, jopa hengenLllllllllllll
17
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
vaarallisen allergisen reaktion (ns. anafylaktinen sokki). Terveysvalvonnan tulee olla
valmis toimimaan nopeasti vaaran rajoittamiseksi epäiltäessä virheellistä ilmoitusta elintarvikkeen sisällöstä. Asiasta tehdään ilmoitus lääninhallitukseen ja Eviraan. Evira lähetää tarvittaessa edelleen RASFF-ilmoituksen.
Lisäksi terveysvalvonnan tulee varautua toimimaan nopeasti, jos Eviralta tulee RASFFilmoitus elintarvikkeesta, jota saattaa olla myynnissä yhteistoiminta-alueellamme.
RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) = elintarvikkeita ja rehuja koskeva
EU:n nopea hälytysjärjestelmä.
Epidemian rajoittuessa meidän yhteistoiminta-alueellemme huolehtii tartuntatautilääkäri
väestön terveyttä koskevasta tiedotuksesta ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö ravinnon/veden laatua koskevasta tiedotuksesta. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö huolehtii siitä, että terveysvalvonnalla on aina resursseja saatavilla olevien tietojen
julkaisemiseen ja päivittämiseen terveysvalvonnan kotisivulla sekä ruotsiksi että
suomeksi.
Terveysvalvonnan menettelytapa elintarvikkeen tai veden aiheuttamaa myrkytystä
epäiltäessä on kuvattu ohjeessa Toimintasuunnitelma ruokamyrkytysepidemiaa
epäiltäessä”. Suunnitelma on valmiuskansiossa A/Elintarvikkeet & riskit.
3.4
Kulutustavaran tai kuluttajapalveluksen aiheuttamat onnettomuudet
Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) edellyttää, että kunnallinen tuoteturvallisuusvalvonta
kykenee toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla kuluttajien turvallisuutta koskevissa
tilanteissa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tehtävänä ei ole onnettomuustilanteessa tehdä
pelastus- tai evakuointitoimia eikä ottaa tilanteen johtoa haltuunsa, koska se on pääsääntöisesti pelastustoimen tehtävä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnalla on sen sijaan tärkeä tehtävä varmistua siitä, että palvelun suorittaminen on keskeytetty kuluttajaturvallisuuslain
väliaikaista kieltoa koskevan 35 §:n mukaisesti. Kiireellisissä tapauksissa väliaikainen
kielto voidaan antaa palveluntuottajalle nopeasti. Kuuleminen voidaan hoitaa suullisesti
Lllllllllllll
18
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
tai ohittaa kokonaan vaativassa tilanteessa. Pääsääntönä on kuitenkin kirjallinen kuuleminen. Keskeytettäessä palvelua kiireellisessä tapauksessa, jossa toiminnanharjoittaja ei
suostu kuluttajaturvallisuusvalvonnan kehotukseen vapaaehtoisesti, voidaan asiasta keskustella poliisin tai pelastusviranomaisten kanssa. Poliisilla ja pelastusviranomaisilla on
käytössään tehokkaita valvontakeinoja, jotka sopivat kuluttajille välitöntä vaaraa aiheuttaviin tilanteisiin.
Erityistilanteet tulee tunnistaa riittävän aikaisessa vaiheessa. Sen vuoksi on tärkeää, että
kuluttajaturvallisuusvalvonta seuraa valvontaympäristöään seuraamalla tiedotusvälineitä
päivittäin ja analysoimalla muiden valvonta-alueiden valvonnan ja muiden viranomaisten
kautta tulevaa tietoa. Vaarallisten kulutustavaroiden osalta otetaan yhteys Tukesiin, joka
joko ottaa asian hoitaakseen tai antaa kunnalle ohjeet asian hoitamisesta.
Tuoteturvallisuuden poikkeustilanteisiin voivat kuulua:
•
moottorikelkkasafarilla ollut turistiryhmä on ajanut sulaan veteen
•
useita ihmisiä on jäänyt jumiin pysähtyneeseen hiihtohissiin ja paleltunut
•
yksi ihminen on menehtynyt huvipuistolaitteessa tapahtuneessa onnettomuudessa
Johdon valmistelut erityistilanteiden varalta:
•
varaa riittävät henkilöresurssit erityistilanteiden hoitamiseen
•
kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistuneen henkilöstön jatkuva koulutus
•
järjestä tapahtumakirjanpidon ylläpitäminen erityistilanteessa
•
valmistaudu tiedottamaan erityistilanteista
•
tue terveystarkastajaa riskien arvioinnissa ja tilapäisen kieltopäätöksen valmistelussa
KULUTTAJATURVALLISUUDEN ERITYISTILANTEISSA TOIMIMINEN
1. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia siitä, että palvelun tuottaminen keskeytetään esim. tilanteessa, jossa kuluttajille aiheutuu vaaLllllllllllll
19
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
raa. Ei voida pitää itsestäänselvyytenä, että onnettomuuden tapahduttua tai vaaran
tultua ilmi toiminnanharjoittaja lopettaa vaaraa aiheuttavan toiminnan. Sen vuoksi toiminnanharjoittajalta on saatava kirjallinen selvitys tai asiaan on puututtava
valvontakeinoilla. Valvontaviranomaisen on varmistuttava siitä, että vaara on
poistettu tai palvelu lopetettu, jos se on tarpeen lopettaa. Esimies tulee pitää jatkuvasti tietoisena tilanteesta.
2. Tapahtumat on kirjattava myöhempiä selvittelyitä, esim. poliisiselvityksiä varten.
Muistiinpanot voidaan tehdä esim. taulukkomuotoon (tapahtuma/toimenpide, kellonaika, havainto/päätös/toimenpide, vastuuhenkilö).
3. Toiminnanharjoittajan on kuluttajaturvallisuuslain 8 §:n mukaan ilmoitettava valvontaviranomaiselle syntyneistä vaaratilanteista tai tapahtuneista onnettomuuksista. Valvontaviranomaisen on ilmoitettava asiasta oma-aloitteisesti tilanteissa,
joissa ilmoitusta ei tule. Ilmoituslomake on Tukesin nettisivuilla.
4. Erityistilanteissa on oltava yhteydessä Tukesiin ja aluehallintovirastoon jo varhaisessa vaiheessa. Eräissä tapauksissa Tukes voi ottaa tilanteen hoitamisen kokonaan haltuunsa. Lähtökohtana on kuitenkin, että erityistilanteet hoidetaan loppuun saakka kunnassa.
5. Erityistilanteiden jälkivalvonnalla viranomainen varmistaa, että toiminnanharjoittaja on suorittanut riittävät toimenpiteet.
3.5 Tietosuoja ja tietojärjestelmän häiriöt
Terveysvalvonta käyttää Digian Tarkastaja-ohjelmaa kohteiden kirjaamiseen ja valvontaan.
Pietarsaaren kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ICT-osasto vastaa tietojärjestelmän
toiminnasta.
Henkilöstöä on neuvottu vaihtamaan henkilökohtaiset salasanansa säännöllisesti. Sosiaali- ja terveysviraston palvelin päivittää virustorjuntaohjelman tietokannan ja palomuurin
automaattisesti. Työtiedostot ja Tarkastaja-ohjelma varmuuskopioidaan päivittäin.
Lllllllllllll
20
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
Jos tietojärjestelmä kaatuu, tehdään muistiinpanot käsin paperille. Terveysvalvonnalla on
valmius rutiinien suorittamiseen tietojärjestelmän kaatumisesta huolimatta. Tärkeimmät
asiakirjat ja kohdeluettelo ovat myös paperimuodossa.
Ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmistä on valittu vastaamaan terveystarkastaja.
Häiriöiden yhteydessä vastuuhenkilön on ensiksi kartoitettava ongelman luonne ja
laajuus. Monet pienet ja suuremmatkin tietojärjestelmien häiriöt korjaantuvat, kun
tietokone käynnistetään uudelleen. Ellei se auta, otetaan yhteys ICT-osastoon, joka
selvittää ongelman.
Vikailmoitus:
-
Kirjoita muistiin mahdolliset vikailmoitukset, kirjaudu ulos ja käynnistä
tietokone uudelleen.
-
Tietotekniikkahenkilöstö tarvitsee sinulta seuraavat tiedot:
-
Nimi, osasto ja yhteystiedot
-
Tietokoneen nimi, esim. MHS1234 (keltainen tai valkoinen tarra)
-
Hyvä ongelmankuvaus (esim. mikä ohjelma on lakannut toimimasta)
Suurin osa Ympäristötalon kiinteistä puhelimista on ns. IP-puhelimia, jotka eivät toimi
tietojärjestelmän kaatuessa. Faksia ei ole kytketty tietotekniikkajärjestelmään, ja sitä voidaan käyttää tarvittaessa lankapuhelimena. Myös eläinlääkärin vastaanottohuoneissa
Pietarsaaressa, Uudesskaarlepyyssä ja Pännäisessä on n.k. analooginen puhelin.
Päälliköllä, terveystarkastajilla ja eläinlääkäreillä on matkapuhelimet.
3.6 Kemialliset onnettomuudet
Merkittävä riskitekijä on veden, maaperän ja ilman saastuminen kemikaalionnettomuuksien yhteydessä. Todennäköisimpiä kemikaalionnettomuuksia ovat kuljetusonnettomuudet, kemikaalien vuotaminen maaperään, vesistöön ja viemärijärjestelmään, tulipalot ja
räjähdykset sekä teollisuuden laitteiden käyttövirheet ja vauriot.
Yleisimpiä kemikaalivarastoja ovat palavien nesteiden varastot huoltamoiden ja satamien
Lllllllllllll
21
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
yhteydessä, ammoniakkivarastot kylmälaitteita varten ja kloorivarastot vedenpuhdistusta
varten sekä rikkihappovarastot niillä paikkakunnilla, joilla on kemiallista puunjalostusta.
Pietarsaaressa suurimmat riskit esiintyvät kaupungin keskustassa ja kaupungin pohjoisosissa. Riskit aiheutuvat mittavasta teollisuudesta, satamasta ja tieliikenteestä. Kaupungin keskustan halki kulkevaa rautatietä pitkin ei enää nykyään kuljeteta vaarallisia aineita. Satamaan tulee lipeää ja öljyä, kun taas vientituotteet koostuvat lähinnä puu- ja paperiteollisuuden tuotteista. Pietarsaaren ensisijaiset kemialliset riskikohteet ovat UPMKymmene ja Outokumpu Stainless Tubular Products Oy Ab. Pelastuslaitos on laatinut
kemikaalintorjuntasuunnitelmat UPM-Kymmenelle ja Outokumpu Stainless Tubular Oy
Ab:lle. Suunnitelmat ovat osa kaupungin pelastussuunnitelmaa. Suunnitelmat sisältävät
yritysten sisäisen pelastusorganisaation henkilö- ja yhteystietoineen, kemikaaliluettelon
sekä mahdollisten yhteistyökumppaneiden yhteystiedot.
Luodon kunnan suurimmat riskikohteet ovat Holmin keskustassa ja kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla teollisuusalueella. Tie 749 muodostaa Luodossa merkittävän riskin.
Pedersören kunnan suurimmat riskikohteet ovat Nautor ja Varax sekä vaarallisten aineiden kuljetukset Eurooppatie 8:lla ja rautatiellä.
Uudenkaarlepyyn suurimmat riskikohteet ovat KWH-Mirka, Nyko Frys, Prevex, Ekopaint, Eur-Mark sekä veneenrakennusalan eri yritykset. Vaarallisten aineiden kuljetusta
pohjavesialueella esiintyy sekä rautatiellä että Eurooppatie 8:lla.
Toiminta-alueella esiintyy siis vaarallisten aineiden kuljetusta sekä rauta- että maantiellä.
Kemikaalit koostuvat mm. polttoaineesta, hapoista, lipeästä sekä myrkyllisistä ja palavista kemikaaleista.
Myös huoltoasemilla on pieni kemikaalivarasto.
Pelastusviranomaiset vastaavat pelastus- ja torjuntatoimien yleisestä johdosta ja koordinoinnista kemiallisten riskiolosuhteiden aikana.
Terveysvalvonnan tehtävänä on:
Lllllllllllll
•
avustaa tarvittaessa pelastusviranomaista
•
arvioida terveysvaara
•
tarvittaessa huolehtia näytteenotosta
22
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta on perustettu Vakavien kemiallisten uhkien
osaamiskeskus (C-osaamiskeskus). Siihen kuuluvat Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Myrkytystietokeskus, puolustusvoimat, keskusrikospoliisi, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos
(VERIFIN), Pelastusopisto ja Valvira. Osaamiskeskuksen päivystys (0800 411415) antaa
asiantuntija-apua kemiallisissa uhkatilanteissa.
3.7 Eläinlääketieteelliset riskit
Eläinlääkintäviranomainen vastaa sekä eläinten terveyden ja sairauksien hoidosta että
eläinperäisten elintarvikkeiden alkutuotannon valvonnasta, eläinten pidon valvonnasta,
eläintensuojelusta ja eläintautien ehkäisystä.
Zoonoosilla tarkoitetaan ihmisten ja eläinten välillä tarttuvaa tautia. Zoonoosien aiheuttajina voivat olla virukset, bakteerit, sienet ja loiset. Zoonoosit ovat kansanterveydellisesti
merkittäviä tauteja ja epidemioiden aiheuttajia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tartunta voi tapahtua suoraan läheisessä kontaktissa koti-, hyöty- lemmikki- tai
luonnoneläimeen tai välillisesti esimerkiksi elintarvikkeiden, veden tai hyönteisten välityksellä. Kantajaeläimessä taudinaiheuttaja voi olla oireeton tai lieväoireinen, mutta ihmiseen tarttuessaan tauti voi aiheuttaa hyvin vakavan sairauden. Eräät zoonoosit, esimerkiksi pernarutto, soveltuvat myös mikrobien vahingolliseen käyttöön biologisina aseina.
Eläinten joukkosairastumiset tai -kuolemat tai eläimen poikkeuksellinen sairaus voivat
herättää eläinlääkärissä epäilyn vastustettavan zoonoosin esiintymisestä.
3.7.1 Eläinlääketieteellinen epidemia
Paikallisissa poikkeusoloissa tavanomaista toimintaa supistetaan ja keskitytään lähinnä
akuutteihin sairaustapauksiin, eläintensuojeluun ja kiireellisiin viranomaistehtäviin.
Lllllllllllll
23
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
Eläinlääkärit työskentelevät sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston että Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran alaisuudessa. Toiminnan perustuessa valmiuslakiin, säteilyvaaran esiintyessä tai kun on kyse tarttuvista eläintaudeista (esim. sikarutto, suu- ja
sorkkatauti), menetellään läänineläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.
Poikkeustilassa johtovastuu siirtyy Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Suu- ja
sorkkatauti ja sikarutto ovat valtakunnallisia toimenpiteitä vaativia sairauksia. Niihin liittyvissä tilanteissa eläinlääkäri ottaa yhteyden läänineläinlääkäriin.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolla on valmiusohjelma ja tarvikevarasto tartuntatautien varalta.
Läänineläinlääkäri voi määrätä kunnaneläinlääkärin hoitamaan myös saman aluehallintoviraston alueella sijaitsevan toisen kunnan tehtäviä ja Eviralla on vastaava oikeus koko
maan kaikkien eläinlääkärien suhteen. Osalla kunnaneläinlääkäreistä on valmiuseläinlääkärin koulutus ja heitä käytetään ensisijaisesti näissä tilanteissa. Meidän alueellamme ei ole nykyään valmiuseläinlääkäriä.
Lisätietoja Euroopassa esiintyvistä tarttuvista eläintaudeista on scfach-nettisivuilla.
Osoitteessa www.epiwebb.se on paljon tietoa ja videoleikkeitä epizoottisista sairauksista.
Myös ETT:n kotivuilla on tietoa niistä.
Eläinlääkintähuollon lainsäädännössä otsikon ”D: Eläintaudit” alla on ohjeet mm. toimenpiteistä, torjunnasta ja desinfiointitoimenpiteistä vakavan tai tarttuvan eläintaudin toteamisen tai epäilyn yhteydessä.
Siipikarjan lintuinfluenssaepidemiatilanteessa on pyrittävä minimoimaan lintujen kanssa
työskentelevien
koskevassa
henkilöiden
tartuntavaara.
varautumissuunnitelmassa on
Kansallisessa
influenssapandemiaa
liitteesä 5 ”ihmisten tartuntavaaran
vähentäminen siipikarjan lintuinfluenssaepidemian yhteydessä” selvitetty, miten toimia
tällaisessa tilanteessa. Liite on valmiuskansiossa A/ Eläinlääketieteeliset riskit.
Lllllllllllll
24
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
Alueella on yksi hygieenikkoeläinlääkärin virka, valvonaeläinlääkärin virka ja 2,7
kunnan-/kaupungineläinlääkärin praktikkovirkaa. Sijaisten löytäminen erityistilanteiden
aikana on haasteellista, koska hoitovapaiden aikanakin on ollut vaikeaa saada sijaisia.
Ellei epidemia ole levinnyt läheisille yhteistoiminta-alueille, voi yhteistyö niiden kanssa
olla tarpeen välttämättömän eläinlääkintähuollon turvaamiseksi hätätilanteissa.
Läänineläinlääkäri johtaa aina näiden eläintautien torjuntaa.
Yhteystiedot, joita tarvitaan vakavan tai tarttuvan eläintaudin epäilyn tai toteamisen yhteydessä, ovat valmiuskansiossa A/Yhteystiedot.
3.7.2 Sähkökatkokset
Pitkät sähkökatkokset saattavat aiheuttaa maatiloilla sekä eläintensuojelu- että ympäristöongelmia. Ongelmia saattaa syntyä mm. ilmanvaihdon ja konelypsyn lakatessa toimimasta. Sähkönjakeluyritykset vastaavat sähkön saannista ja sähköverkon toiminnasta.
Siitä huolimatta yksityisasiakkailla itsellään tulee olla valmius lyhyehköjen sähkökatkosten varalta. Valmiutta varten saattaa olla tarpeen hankkia generaattoreita. Kuntayhtymän
alueella on seuraavat sähkönjakeluyritykset:
Pietarsaren energialaitos, Herrfors Oy Ab, Katternö Ab Oy, Esse Elektro-Kraft Ab ja Uudenkaarlepyyn voimalaitos.
Eläinsuojien yli vuorokauden kestävissä sähkökatkoksissa on eläintensuojelua valvottava
kyseisissä paikoissa (erityisesti sikaloissa, maitotiloilla ja siipikarjatiloilla).
3.7.3 Tulipalot
Eläinsuojien suurten tulipalojen yhteydessä on eläinlääkärin tehtävänä arvioida eläinten
tila, hoidetaanko niitä vai lopetetaanko ne sekä arvioida, onko mahdollinen päätös siirtää
eläimet tilapäiseen säilytyspaikkaan sopiva kyseisille eläimille. Päivystävä eläinlääkäri
Lllllllllllll
25
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
on mukana palopaikalla päivystysaikana.
Keuhkopöhö & neurologiset oireet → huono ennuste → kenttäolosuhteissa lopettaminen
on ainoa vaihtoehto eläintensuojelun kannalta.
Eläinten voinnin huomattava kohentuminen vuorokauden kuluessa → hyvä ennuste.
Tulipalolta pelastettua karjaa on valvottava useita päiviä mahdollisen jälkihoidon tarpeen
varalta.
3.8 Säteilyvaaratilanteet
Säteilyvaaratilanteella tarkoitetaan uhkaavaa tai toteutunutta tapahtumaa, jonka seurauksena väestö sekä pelastus- ja suojelutoimiin osallistuvat työntekijät voivat altistua ionisoivalle säteilylle normaalia enemmän. Säteilyvalvontaan osallistuvat säteilyturvakeskus,
sisäasiainministeriö, ilmatieteen laitos ja puolustusvoimat. Vastuu on jaettu siten, että
kukin yksittäinen sektori huolehtii niistä toimenpiteistä, jotka tilanne aiheuttaa omalle
hallinnonalalle. Poikkeusoloissa säteilyturvakeskus toimii asiantuntijaviranomaisena ja
keskuslaboratoriona. Säteilyturvakeskuksella on myös alueellinen laboratorio Rovaniemellä. Lisäksi n. 30 paikallislaboratoriota on sitoutunut huolehtimaan elintarvikkeiden ja
ympäristönäytteiden radioaktiivisuusmittauksista. Yhteistoiminta-alueellamme on yksi
radioaktiivisuusmittari Snellmanin Lihanjalostuksen laboratoriossa.
Säteilyvaaratilanteessa kunnan pelastusviranomaiset vastaavat väestön varoittamisesta ja
toimintaohjeiden antamisesta, huolehtivat säteilymittauksista ja tiedottavat omasta toiminnastaan. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät keskittyvät lähinnä itse tapahtuman jälkeiseen valvontaan sekä tarvittaessa elintarvike- ja vesinäytteiden ottamiseen. Yhteistyö
ympäristönsuojelutoimen kanssa on tärkeää erityisesti jätteidenkäsittelyn kannalta.
Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on:
Lllllllllllll
•
avustaa säteilyturvakeskusta riskinarvioinnissa
•
arvioida rajoittavien toimenpiteiden tarve altistuksen välttämiseksi
26
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
•
tarvittaessa avustaa näytteenotossa (tulokset lähetetään STUK:iin ja Eviraan)
•
terveysvalvonta toimittaa ohjeita, jotka koskevat esim. elintarvikkeiden ja talousveden suojaamista, käyttöä ja puhdistamista, elintarvikkeiden hankintaa ja talouksia, vihannestuotantoa, kauppaa ja eläintenpitoa, sekä valvoo ohjeiden noudattamista.
Säteilyturvakeskus määrittää ravinnon radioaktiivisuuden toimenpideraja-arvot, sosiaalija terveysministeriö talousveden.
Sisäasiainministeriön laatima opas 38/2012 ”Säteilyvaaratilanteet – toimijoiden vastuut
ja tehtävät” on valmiusmapissa C.
Konsultointi:
Ensisijaisesti Snellmanin Lihanjalostus, laboratorio, puh. 06 786 6319
Säteilyturvakeskus / STUK, vaihde puh. 09 759 881
3.9 Muut riskitekijät
Tahallisesti aiheutettujen vaaratilanteiden valmiutta on vaikea ennakoida. Esimerkiksi Internetin kautta voi kuka tahansa löytää tietoja tarvikkeista ja tavoista vaaran aiheuttamiseksi. Tuollaisissa vaaratilanteissa noudatetaan yleisiä periaatteita.
Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat tahallisesti aiheutetut sähkökatkokset voivat muodostaa mahdollisen uhan. Ne voivat vaikeuttaa esim. veden tai elintarvikkeiden jakelua, polttoaineen saatavuutta ja oleskelutilojen lämmitystä.
Elintarvikkeiden tai juomaveden tahallinen saastuttaminen koskee yleensä pienehköä
ryhmää, mutta sillä on suuria välillisiä taloudellisia ja psykologisia vaikutuksia ja se vaatii runsaasti viranomaisten resursseja.
Esimerkiksi suojaamattoman säteilylähteen tahallinen sijoittaminen yleiselle paikalle on
mahdollinen uhka.
Biologisista ja kemiallisista aseista on tullut vakavasti otettava uhkatekijä. Terrorismin
uhka kohdistaa huomion valmiuteen kyetä tunnistamaan ja torjumaan mikrobien ja tokLllllllllllll
27
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
siinien aiheuttamia sairauksia. Bioaseina voidaan käyttää useita eri bakteereja, viruksia ja
toksiineja, mutta todennäköisimmät ovat: Bacillus anthracis (pernarutto), Yersinia pestis
(rutto), Franciscella tularensis (jänisrutto), isorokko (variola major), botulismi
(Clostridium botulinum -toksiini) sekä verenvuotokuumeet (Ebola, Marburg, Lassa,
Machupo). Koska tilanteen tunnistaminen vie aikaa, johtaa se väistämättä siihen, että altistuneiden henkilöiden määrä lisääntyy.
Biologiset aseet voivat levitä veden, elintarvikkeiden tai ilman välityksellä.
Valvonnassa ja toimijoille tiedottamisessa tähdennetään ulkopuolisten pääsyn estämistä
vesilaitoksiin, alkutuotantotiloille ja tuotantolaitoksiin.
4. TOIMINTAVALMIUS
Onnettomuustilanteessa ympäristöterveydenhuollon toiminta noudattaa pääpiireittäin seuraavaa kaavaa:
-
ensinäytteet ja lisävaaran torjunta
-
riskinarviointi ja vaaran torjunta
-
toistuva arviointi
-
turvallisuuden palauttaminen ja jatkonäytteet
-
tarvittaessa alueen väestön evakuointi
4.1 Hälytystilanteet
Ympäristöterveydenhuoltoon saattaa tulla ilmoitus monelta eri taholta. Tilanteen luonteen ja laajuuden mukaan päätetään, ilmoitetaanko asiasta edelleen ja mille taholle. Jos
kyseessä on vakava tilanne, joka vaatii yhteistyötä pelastustoimen kanssa ja ilmoitus tulee muulta taholta kuin hälytyskeskuksesta tai pelastustoimesta, on ilmoituksen oikeellisuus tarkistettava ja varmistettava, että hälytyskeskus saa tiedon puhelimitse.
Ympäristöterveydenhuollossa häiriöilmoituksen vastaanottanut ja tarkistanut henkilö toimittaa ilmoituksen edelleen ympäristöterveydenhuollon päällikölle ja muille terveystarLllllllllllll
28
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
kastajille. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö tiedottaa asiasta puolestaan häiriön
luonteesta riippuen johtavalle lääkärille, tartuntatautilääkärille, asiantuntijainstituutioille
sekä laboratorioon, jonne mahdolliset näytteet toimitetaan.
4.2 Tiedotus
Viranomaisilla on tiedotusvelvollisuus. Tiedotus voidaan hoitaa paikallisten sanomalehtien eli Österbottens Tidningin, Pietarsaaren Sanomien, Vasabladetin ja Pohjalaisen kautta,
paikallistelevisiossa, paikallisilla radiokanavilla, tiedotteella sekä ympäristöterveydenhuollon kotisivuilla. Oikeanlaisella tiedotuksella voidaan sekä torjua vaara että estää tarpeetonta huolestuneisuutta. Tiedotus ei saa olla ristiriitaista. Tiedotuksen tarve ja laajuus
määräytyvät tapauskohtaisesti. Ympäristöterveydenhuolto tiedottaa riskioloista ja niihin
liittyvistä toimenpiteistä paikallisesti. Keskusviranomaiset ja aluehallintovirastot tiedottavat laajempaa aluetta koskevista vaaratilanteista. Ks. myös Ympäristöterveydenhuollon
viestintäsuunnitelma, joka on valmiuskansiossa A.
Kunnan alueella esiintyvässä kemikaalionnettomuuden vaaratilanteessa tiedotuksesta
vastaa pelastuspäällikkö.
Terveysriskeihin liittyvän vaaratilanteen aiheuttaneen yrityksen tulee ilmoittaa asiasta
välittömästi ympäristöterveydenhuoltoon. Yleisölle tiedottaminen tulee toteuttaa yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa siten, että ympäristöterveydenhuolto tiedottaa
terveysriskeistä ja yritys tiedottaa prosesseista ja vaaran syystä.
Säteilytilanteissa tiedotuksesta vastaa säteilyturvakeskus. Vakavissa erityistilanteissa
käännytään keskusviranomaisten puoleen, joilla on oikeus radiotiedotteen lähettämiseen
tai ulkoisen hälytyksen käyttämiseen. Yleisradio Oy:llä on velvollisuus välittää tiedotteita kaikkina vuorokaudenaikoina.
Ks. ”Paikallislehdille ja radiolle ilmoittaminen” Valmiuskansiossa A/ Yhteystiedot.
4.3 Valmiussuunnitelman päivittäminen
Ympäristöterveydenhuolto päivittää valmiussuunnitelman vuosittain. Valvontajaosto
Lllllllllllll
29
lllllllllllllllllllllll
lllllllllllllllllllllllll
vahvistaa valmiussuunnitelman. Valmiuskansio A:n Yhteystiedot-kohta päivitetään muutosten yhteydessä. Myös Ympäristötalon kellarissa huoneessa nro 308 oleva ”valmiuspaketti” tarkistetaan ja tarvittaessa täydennetään vuosittain.
4.4 Suunnitelman saatavuus
Kunnallisen ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten varmistamiseksi erityistilanteissa on varauduttava myös Internet-yhteyden puuttumiseen (mm. säädöstietopankki
Finlex). Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että kunnalla on tärkein lainsäädäntö ja
valmiussuunnitelma sekä yhteystiedot ja tiedotusohjeet ja -mallit tallennettuna myös Ipalvelimelle. Ne ovat myös paperimuodossa Valmiuskansiossa A terveysvalvonnan kokoushuoneessa. Lisäksi on valmiuskansio B ja C, joka sisältää aineistoa, josta saattaa
olla apua erityistilanteiden selvittämisessä.
Lllllllllllll
30