Palkattu seuraan – Mitä seuraa?
1 Lasten ja nuorten liikunnan paikalliset kehittämishankkeet 2012– 2013 Hakemusarviointi Johanna Paukku Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 267 LIKES-tutkimuskeskus ISBN 978-951-790-326-4 ISSN 0357-2498 2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 267 ISBN 978-951-790-326-4 ISSN 0357-2498 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi [email protected] © 2012 LIKES-tutkimuskeskus ja tekijä 2 1 Sisällys 1 JOHDANTO ............................................................................................................................... 1 1.1 RAPORTIN TARKOITUS........................................................................................................................ 1 1.2 RAPORTIN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................................... 1 2 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN RAHOITUS KAUDELLA 2012–2013 ................................................................................................................................... 3 2.1 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA KRITEERIT................................................................................................ 3 2.2 AVUSTUSPÄÄTÖKSET KAUDELLA 2012–2013 ..................................................................................... 3 3 TOTEUTTAJAT, TOIMINNOT JA KOHDERYHMÄT ......................................................................... 5 3.1 HANKKEIDEN TOTEUTTAJAT ................................................................................................................ 5 3.2 HANKKEIDEN TOIMINNOT................................................................................................................. 5 3.3 HANKKEIDEN KOHDERYHMÄT............................................................................................................ 6 4 HAKUKRITEERIEN TOTEUTUMINEN JA HANKKEISSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ.............................. 7 4.1 HAKUKRITEERIEN TOTEUTUMINEN HANKKEISSA ...................................................................................... 7 4.2 HANKKEISSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ ...................................................................................................... 9 5 KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ................................................................... 11 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 6 LAPIN ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ........................................................... 12 POHJANMAAN ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ............................................. 13 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ................................ 15 POHJOIS-SAVON ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET........................................... 17 UUDENMAAN ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET .............................................. 19 VARSINAIS-SUOMEN ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ..................................... 20 VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ..................................................... 23 6.1 HANKKEIDEN TOTEUTTAJAT JA YHTEISTYÖ ........................................................................................... 23 6.2 HANKKEIDEN TOIMINNOT JA KEHITTÄMINEN ..................................................................................... 24 7 KERHOTOIMINTAHANKKEET............................................................................................... 26 7.1 HANKKEIDEN TOTEUTTAJAT JA YHTEISTYÖ ......................................................................................... 26 7.2 HANKKEIDEN TOIMINNOT JA KEHITTÄMINEN ..................................................................................... 27 8 MUUT HANKKEET............................................................................................................... 29 9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET........................................................................................ 30 LÄHTEET .................................................................................................................................... 32 LIITTEET LIITE 1 VALTIONAVUSTUSHAKULOMAKE LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEEN 2012 LIITE 2 HAVAINTOMATRIISIIN KYSYMYSRUNKO JA ESIMERKIT HANKKEIDEN ARVIOINNISTA 1 2 2 1 1 Johdanto Tämä on raportti lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden hakemusarvioinnista kaudella 2012–2013. LIKES-tutkimuskeskuksen LINET-yksikkö huolehtii hankkeiden seurantatietojen keräämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta (opetus- ja kulttuuriministeriö 2012). Hankkeiden tukemisen tarkoituksena on luoda uudenlaisia toimintamalleja paikallistasolle lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi. 1.1 Raportin tarkoitus Raportin tarkoituksena on luoda kokonaiskuva tuetuista lasten ja nuorten liikunnan paikallisista kehittämishankkeista. Tämän raportin tiedot on koottu tukea saaneiden hankkeiden hakemuksista ja ELY-keskusten rahoituspäätöksistä. Raportissa selvitetään, paljonko hankkeet ovat saaneet avustusta, mitkä tahot niitä toteuttavat, mille kohderyhmille ne on suunnattu ja millaisia toimintoja niissä toteutetaan. Lisäksi selvitetään, kuinka hankkeet täyttävät opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat kriteerit. Hankkeita käsitellään sekä yhtenä kokonaisuutena että toiminnoittain eriytettyinä. Raportissa nostetaan esiin uusia tai innovatiivisia toimintamalleja. Tarkoituksena on tuottaa sellaista tietoa, jonka avulla hankkeet voivat monipuolistaa toimintaansa ja ELY-keskukset yhdenmukaistaa hakumenettelyä. 1.2 Raportin toteuttaminen Raportin aineistona on käytetty kevään 2012 lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden puollettuja valtionavustushakemuksia sekä ELY-keskusten rahoituspäätöksiä hankkeille. Rahoitusta on haettu opetus- ja kulttuuriministeriön hakulomakkeella numero 10 (liite 1). Lisäksi hakemuksissa on pitänyt olla liitteinä hankkeen toimintasuunnitelma, hankkeen talousarvio, hankkeen rahoitussuunnitelma, josta ilmenee järjestävän tahon omarahoitusosuus (kunnan talousarvio tai yhdistyksen edellisen kauden tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto sekä yhdistysrekisteriote), hankekumppaneiden sitoumukset yhteistyöstä ja selvitys hankkeelle haetusta tai saadusta muusta avustuksesta. Avustushakemukset ovat keskenään erilaisia. Osa on yksityiskohtaisesti ja osa yleisemmällä tasolla kirjoitettuja. Koska hakemukset ja rahoituspäätökset ovat tämän raportin ainoa lähde, joidenkin hankkeiden tiedoista saattaa puuttua toimintomuotoja, joita hankkeissa käytännössä toteutetaan mutta joista ei ole mainittu hakemukseen liitetyssä toimintasuunnitelmassa. Valtionavustushakemusten tietojen perusteella on luotu kysymysrunko, johon on koottu tiedot hankkeiden 18 oleellisesta asiakokonaisuudesta. Näiden 18 asiakokonaisuuden sisällä on lukuisia alakohtia (liite 2), yhteensä 161 tutkittua kohtaa. Yhdestä hankkeesta on arvioitu 90–140 kohtaa. Tutkitut pääkohdat ovat: • • • • • • • • • • • • • • • • • avustuksen saaja hankkeen nimi hankkeen teemat valtionavustuksen määrä päävastuullinen järjestäjä yhteyshenkilö ja hankkeen koordinointi Liikkuva koulu -hankkeen tiedot varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeen tiedot kerhotoimintahankkeen tiedot muun hankkeen tiedot hakukriteerien ja painopistealueiden toteutuminen lasten ja nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet suunnitelma hankkeen arvioinnista yhteistyötahot hankkeessa hankkeen erityiset innovaatiot hankkeen taustatiedot hankkeen laajuus (montako lasta/nuorta). Kohdat on arvioitu kaksi- tai viisiportaisella asteikolla tai sanallisin arvioin. Arviointi on ollut kaksiportainen (kyllä/ei) aina, kun se on ollut mahdollista. Viisiportaista arviointia on käytetty hakukriteerien ja painopistealueiden toteutumisen sekä yhteistyön arviointiin. Viisiportainen arviointi on sovellus Likertin asteikosta, jossa: 1 2 3 4 5 = ei (ei toteudu, ei mainintaa) = jokseenkin ei (pelkkä maininta, toteutus ei konkreettisesti kuvailtu, hyväntahtoinen toive) = epäselvä = jokseenkin kyllä (toteutus melko konkreettisesti kuvailtu) = kyllä (toteutuu kiistatta, toteutus täysin konkreettisesti kuvailtu). Hankkeet on arvioitu kysymysrungon mukaan kahdesti virheiden välttämiseksi ja mahdollisimman yhtenäisen kokonaisuuden luomiseksi. Hankearvioinneista laaditun havaintomatriisin perusteella kullekin kysymykselle on laadittu keskiarvo tai muu kuvaava tunnusluku, mikä mahdollistaa hankkeiden vertaamisen toisiinsa ja kokonaiskuvan luomisen tämän kauden hankkeista. 2 2 Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden rahoitus kaudella 2012–2013 Keväällä 2012 opetus- ja kulttuuriministeriö julisti haettaviksi tuet lasten ja nuorten liikunnan paikallisille kehittämishankkeille (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012). Periaatteet tuen myöntämiselle olivat muuten samat kuin aikaisempina vuosina, mutta koulupäivän liikunnallistamista haluttiin nyt painottaa entistä voimakkaammin. ELYkeskukset jakavat avustukset hankkeille opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän määrärahan puitteissa. Tämänvuotisessa haussa tukea myönnettiin 88 hankkeelle yhteensä 1 153 000 euroa. Avustusmäärärahat ovat kasvaneet viime vuosina: tämänvuotinen määräraha on 80 % suurempi kuin kaudella 2010–2011. Hankkeista 25 on uusia ja 59 jo aiemmilla hankekausilla tuettuja. Neljän hankkeen osalta ei pystytty selvittämään, ovatko ne uusia vai jatkuvia hankkeita. 2.1 Avustuksen tarkoitus ja kriteerit Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden avustuksilla on tarkoitus tukea paikallista toimintaa. Yleinen tavoite määrärahan myöntämisessä on löytää toimintamalleja, joiden avulla voidaan nostaa liian vähän terveytensä kannalta liikkuvien lasten ja nuorten päivittäistä liikunta-aktiivisuutta suositusten mukaiselle tasolle. Hankeavustusta ei voi saada vakinaisten työntekijöiden palkkakuluihin. Avustusta ei myönnetä myöskään yksittäisiin tapahtumiin, rakennuskuluihin tai hallinnollisiin kuluihin. Avustuksella on tarkoitus tukea erityisesti kuntakoordinoituja yhteishankkeita, joissa tehdään yhteistyötä liikunnan kansalaisjärjestöjen kanssa. Hankkeiden tulee myös tähdätä osaksi järjestävän tahon palvelujärjestelmää. Hankkeiden tavoitteena pitää lisäksi olla tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistäminen, liikunnasta syrjäytymisen ehkäiseminen sekä terveyserojen kaventaminen. Kauden 2012–2013 haussa hankkeiden avustamisessa oli neljä painotusta: • • • • koulupäivän liikunnallistaminen omatoimisen tai arkiliikunnan edistäminen varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen vanhempien ja perheiden tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa. 2.2 Avustuspäätökset kaudella 2012–2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tukea lasten ja nuorten liikunnan paikallisille kehittämishankkeille. Määrärahan jakajina toimivat ELY-keskukset, jotka arvioivat hakemukset ja päättävät tuen saajat hakemusten perusteella. Kaudella 2012– 2013 tuettiin yhteensä 88 lasten ja nuorten liikunnan paikallista kehittämishanketta. Tuetuissa hakemuksissa anottiin avustusta yhteensä 2 159 998 euroa. ELY-keskukset 3 myönsivät hanketukea yhteensä 1 153 000 euroa. Yksittäinen hanke sai keskimäärin 13 102 euroa ja 65 % hakemastaan tuesta (taulukko 1). TAULUKKO 1 Tuetut hankkeet ELY-alueittain kaudella 2012–2013. ELY-ALUE Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi YHTEENSÄ HANKKEITA 10 12 12 15 25 14 88 SAATU TUKI 80 000 € 188 000 € 208 000 € 157 000 € 400 000 € 120 000 € 1 153 000 € % HAETUSTA 95 % 68 % 80 % 37 % 61 % 66 % 65 % TUKI/HANKE 8 000 € 15 667 € 17 333 € 10 467 € 16 000 € 8 571 € 13 102 € Hankekaudelle myönnetty suurin avustussumma oli 48 000 euroa Siilinjärven Liikkuva koulu -hankkeelle. Pienimmät avustussummat myönnettiin Kiikoisiin, Humppilaan ja Suonenjoelle, kullekin 2 000 euroa. Suurimmat avustussummat suhteessa haettuun tukeen myönnettiin WAU ry:n Uudenmaan ja Pohjanmaan hankkeille sekä Lapissa Ranuan, Savukosken ja Sodankylän hankkeille. Nämä hankkeet saivat 100 % hakemastaan tuesta. Pienimmät avustukset suhteessa haettuun tukeen saivat Kitee, Pieksämäki ja Savonlinnan Seudun Liikunta ry. Nämä Pohjois-Savon hankkeet saivat 19 % hakemastaan tuesta. 4 3 Toteuttajat, toiminnot ja kohderyhmät Hakuohjeen perusteella avustuksilla oli määrä tukea erityisesti kuntakoordinoituja yhteishankkeita. Tukea saivat sekä kunnat että yhdistykset. Kehittämishankkeet on tässä raportissa jaettu neljään erilaiseen luokkaan niiden päätoimintojen mukaan. Luokat ovat koulupäivän liikunnallistaminen, varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen, kerhotoiminta ja muut kehittämishankkeet. Painotus koulupäivän liikunnallistamiseen tähtäävistä hankkeista tuotti 46 paikallishanketta varsinaisen Liikkuva koulu -ohjelman rinnalle. Hankkeiden kohderyhminä on alle kouluikäisiä, ala- ja yläkouluikäisiä sekä 16–19-vuotiaita. 3.1 Hankkeiden toteuttajat Hankkeiden pääasiallisena toteuttajana oli kunta tai kaupunki. Kuntien koordinoimia projekteja oli yhteensä 75, eli 85 % tuetuista hankkeista. Tukea myönnettiin 13 yhdistyksen hallinnoimalle hankkeelle. Näistä kolmea hallinnoi sama yhdistys, WAU ry. Yhdistys järjestää liikunnallisia iltapäiväkerhoja ja leiritoimintaa pääkaupunkiseudulla, Vaasan seudulla ja Rovaniemellä. Tukea myönnettiin kahdeksalle urheiluseuralle ja kahdelle 4H-yhdistykselle. Kuntien toteuttamat hankkeet saivat avustusta keskimäärin noin 13 500 euroa ja yhdistysten toteuttamat hankkeet noin 10 500 euroa. 3.2 Hankkeiden toiminnot Hankkeiden toiminnot on jaettu tässä raportissa neljään luokkaan, jotka ovat koulupäivän liikunnallistaminen, varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen, kerhotoiminta ja muu hanke. Kuudentoista hankkeen osalta ei pystynyt määrittämään ainoastaan yhtä päätoimintoa hankkeelle (taulukko 2). 15 hankkeella on kaksi päätoimintoa ja Tarvasjoen kunnalla kolme päätoimintoa. TAULUKKO 2 Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden päätoiminnot. Päätoiminto Koulupäivän liikunnallistaminen Varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen Kerhotoiminta Muu hanke Hankkeita yhteensä 46 16 joista yhdistelmähankkeita 12 11 40 4 8 2 5 3.3 Hankkeiden kohderyhmät Tässä raportissa hankkeiden kohderyhmät on jaettu iän mukaan alle kouluikäisiin, alaja yläkouluikäisiin sekä 16–19-vuotiaisiin. Lasten ja nuorten liikunnan paikallisissa kehittämishankkeissa pääpaino on kouluikäisille suunnatuissa hankkeissa. 91 prosentissa hankkeista toimintaa on tarjolla alakouluikäisille ja 78 prosentissa yläkouluikäisille. Lähes kaikissa hankkeissa toimintaa on suunnattu usealle ikäryhmälle. Tyypillisintä on tarjota toimintaa kahdelle ikäluokalle. Näin tehdään 42 hankkeessa. 24 hanketta tarjoaa toimintaa kolmelle ikäryhmälle ja seitsemän hanketta kaikille neljälle ryhmälle. Viidessätoista hankkeessa toimintaa tarjotaan yhdelle ikäryhmälle. Näistä hankkeista suuri osa on varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeita. Kohderyhmissä on pieniä eroja ELY-alueiden välillä. (Ks. taulukko 3.) TAULUKKO 3 Toiminnan kohderyhmät hankkeissa ELY-alueittain. ELY-alue Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi YHTEENSÄ Hankkeita yhteensä 10 12 12 15 25 14 88 Alle kouluikäiset 3 (30 %) 5 (42 %) 2 (17 %) 4 (27 %) 10 (40 %) 7 (50 %) 31 (35 %) Alakoululaiset Yläkoululaiset 10 (100 %) 11 (92 %) 11 (92 %) 15 (100 %) 22 (88 %) 11 (79 %) 80 (91 %) 9 (90 %) 11 (92 %) 8 (67 %) 12 (80 %) 19 (76 %) 10 (71 %) 69 (78 %) 16–19vuotiaat 2 (20 %) 2 (17 %) 3 (25 %) 4 (27 %) 3 (12 %) 5 (36 %) 19 (22 %) Hakemuksissa ei ole pääsääntöisesti huomioitu eri sukupuolia. Kahdessa koulupäivän liikunnallistamishankkeessa toimintaa on kohdennettu erityisesti vähän liikkuville tytöille. Yhdessä kerhotoimintahankkeessa on tarkoituksena kehittää uudenlaisia toimintamalleja ylivilkkaille pojille. Erityisryhmät on huomioitu 27 hankkeessa (30 %). Erityisryhmäksi on luettu myös maahanmuuttajat. Erityisryhmät on huomioitu useimmin Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla: Uudenmaan hankkeista 40 prosentissa ja Pohjois-Pohjanmaan hankkeista 42 prosentissa on huomioitu erityisryhmät. 6 4 Hakukriteerien toteutuminen ja hankkeissa tehtävä yhteistyö Tässä luvussa esitetään, kuinka hyvin hankkeet täyttävät niille asetetut hakukriteerit. Hakuohjeessa ei mainita, että kaikkien hakukriteerien tulisi täyttyä. Niiden toteutuminen saattaa kuitenkin kertoa hankkeen laaja-alaisuudesta ja laadusta. Toisaalta kaikkien kriteerien täyttyminen saattaa kertoa epärealistisista tavoitteista tai odotuksista. Kaikkien kriteerien täyttäminen ei olekaan tarkoituksenmukaista suurimmalle osalle hankkeita. Tässä luvussa kerrotaan myös, millaisten tahojen kanssa hankkeissa tehdään yhteistyötä ja kuinka yleistä yhteistyö on. 4.1 Hakukriteerien toteutuminen hankkeissa Arviointia varten luotiin kysymysrunko. Kysymysten avulla on arvioitu hankkeita sekä selvitetty niiden toimintoja. Hankkeista arvioitiin viisiportaisella asteikolla hakukriteereihin ja painopistealueisiin liittyen: • • • • • • • • terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien huomiointi suunnitelma harrastamisen vakiinnuttamisesta suunnitelma omaehtoisen liikkumisen lisäämisestä suunnitelma hankkeen toimintojen vakiinnuttamisesta tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistäminen syrjäytymisen ehkäiseminen terveyserojen kaventaminen vanhempien ja perheen tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa. Viisiportaisen asteikon avulla on laskettu jokaisen kriteerin toteutumiselle keskiarvo (1–5) koko hankekaudelle. Lisäksi jokaista ELY-aluetta on tarkasteltu erikseen. (Ks. taulukko 4 seuraavalla sivulla.) Kriteereistä parhaiten hankkeissa toteutuvat tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistäminen sekä suunnitelma hankkeen toimintojen vakiinnuttamisesta. Hakemuksen liitteeksi vaadittu suunnitelma hankkeen toimintojen vakiinnuttamisesta lienee vaikuttanut kriteerin hyvään toteutumiseen. Vakiinnuttamissuunnitelmien konkreettisuus kuitenkin vaihtelee, eikä suunnitelmia vaatimuksesta huolimatta ole kaikissa hakemuksissa. Esimerkiksi Vantaan Liikkuva koulu -hankkeen osalta hakemuksesta selviää toiminnan jo osittain vakiintuneen. Lisäksi hanke on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa kaikkiin Vantaan kouluihin kaupungin eri palvelukeskusten yhteistyön voimin, ja sille suunnitellaan toisen kokopäiväisen koordinaattorin palkkaamista. Vantaan kaupunki sai avustusta myös toiseen hankkeeseen, jonka hakemuksessa hankkeen vakiinnuttamista ei mainita lainkaan. Heikoimmin hankehakemusten arvioinnin mukaan toteutuvat vanhempien ja perheen tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa, suunnitelma omaehtoisen 7 liikunnan lisäämisestä sekä suunnitelma harrastamisen vakiinnuttamisesta. Vanhempien ja perheen tukeminen sekä omaehtoinen liikunta ovat tämän hankekauden painotuksia. TAULUKKO 4 Hakukriteerien ja painopistealueiden toteutumisen keskiarvot alueittain asteikolla 1–5. Alue Lappi PohjoisPohjanmaa 3,25 PohjoisSavo 3,27 Uusimaa 3,20 Pohjanmaa 3,42 3,64 VarsinaisSuomi 3,21 Koko Suomi 3,38 Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien huomiointi Suunnitelma harrastamisen vakiinnuttamisesta Suunnitelma omaehtoisen liikkumisen lisäämisestä Suunnitelma hankkeen toimintojen vakiinnuttamisesta Tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Terveyserojen kaventaminen Vanhempien ja perheen tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa Kaikki 3,10 2,83 2,08 3,00 3,04 2,93 2,86 2,00 2,58 1,92 2,93 3,20 2,64 2,67 3,60 3,92 3,83 3,80 3,88 4,67 3,92 4,30 3,75 4,17 4,07 3,80 3,79 3,94 2,90 3,08 3,08 2,80 3,32 3,21 3,10 3,40 3,42 3,92 3,47 3,84 3,57 3,64 1,90 2,33 2,42 2,60 2,76 2,93 2,56 3,05 3,17 3,08 3,24 3,44 3,35 3,22 Hakukriteerien toteutumisessa hankkeiden välillä on suuria eroja. Yksikään hanke ei täytä kaikkia kriteerejä kiistattomasti. Arviota 5 kaikista kahdeksasta arvioitavasta kohdasta ei saa yksikään hanke. Siilinjärven Liikkuva koulu ja Huittisten motoriikkajumppa saavat arvion 5 seitsemän kriteerin kohdalla. Vantaan Liikkuvassa koulussa täyttyy täysin kuusi kriteeriä. Kaikista kohdista arvion 4–5 saaneita hankkeita on kahdeksan: Huittisten kaupungin motoriikkajumppa, Vantaan Liikkuva koulu -hanke sekä Tarvasjoen kunnan, Iisalmen kaupungin, Kiteen kaupungin, Siilinjärven kunnan, Nokian kaupungin ja Oulun kaupungin hankkeet. Uusien ja aiemmin rahoitusta saaneiden hankkeiden välillä on suuria eroja. Uusi hanke on saanut keskimäärin arvion 4–5 (melko konkreettinen–täysin konkreettinen) neljässä arvostelukohdassa ja uudelleen rahoitusta saanut hanke viidessä kohdassa. Arvion 5 8 (täysin konkreettinen) uudet hankkeet ovat saaneet keskimäärin yhdessä kohdassa ja jatkuvat hankkeet 1,8 kohdassa. Ainoa kriteeri, joka uusien hankkeiden osalta toteutuu paremmin kuin jatkuvilla hankkeilla, on suunnitelma hankkeen toimintojen vakinaistamisesta. Kriteerien heikko toteutuminen kertonee siitä, kuinka vaikeaa on kehittää laaja-alaisia ja vaikuttavia keinoja kyseessä olevien toimintojen toteuttamiseksi. 4.2 Hankkeissa tehtävä yhteistyö Hakuohjeessa on toivomus hankkeiden yhteistyöstä liikunnan kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuntien eri hallintokeskusten kanssa. Tässä raportissa yhteistyö on jaettu kuuteen eri kategoriaan. Nämä ovat koulujen ja/tai päiväkotien, kunnan eri hallintokeskusten, paikallisten urheiluseurojen, muiden tahojen (esim. korkeakoulut, yksityinen sektori, seurakunta, muut yhdistykset) sekä liikunnan aluejärjestön kanssa tehtävä yhteistyö. Samasta kategoriasta ei pysty erottamaan eri toimijoiden määrää. Esimerkiksi jos hankkeessa tehdään yhteistyötä kahden urheiluseuran sekä kunnan liikuntapalveluiden ja opetuspalveluiden kanssa, taulukosta ilmenee, että yhteistyötä on kahden erilaisen tahon kanssa (”15.3 Yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kanssa” ja ”15.5 Yhteistyö paikallisten urheiluseurojen kanssa”). Yhteistyötä arvioitiin skaalalla 1–5 (katso luku 1.2). Taulukossa 5 näkyy, kuinka monessa hankkeessa alueittain on yhteistyötä melko konkreettisesti tai täysin konkreettisesti eri tahojen kanssa. TAULUKKO 5 Hankkeiden yhteistyötahojen määrä alueittain. ALUE LAPELY POHELY POPELY POSELY UUDELY VARELY Koko Suomi ERILAISTEN YHTEISTYÖTAHOJEN MÄÄRÄT ALUEITTAIN Koulut, HallintoMuut Urheilupäiväkodit kunnat kunnat seurat 4 (40 %) 6 (60 %) 3 (30 %) 9 (90 %) 3 (25 %) 9 (75 %) 3 (25 %) 10 (83 %) 3 (25 %) 9 (75 %) 3 (25 %) 5 (42 %) 4 (27 %) 9 (60 %) 6 (40 %) 11 (73 %) 9 (36 %) 17 (68 %) 3 (12 %) 20 (80 %) 6 (43 %) 14 (100 %) 2 (14 %) 9 (64 %) 29 (33 %) 64 (73 %) 20 (23 %) 64 (73 %) Muut tahot 2 (20 %) 4 (33 %) 5 (42 %) 4 (27 %) 4 (16 %) 4 (29 %) 23 (26 %) SLU-alue 1 (10 %) 4 (33 %) 5 (42 %) 4 (27 %) 5 (20 %) 6 (43 %) 25 (28 %) Yleisimmät yhteistyön muodot ovat urheiluseurayhteistyö sekä kunnan eri hallintokeskusten välinen yhteistyö. Koulujen tai päiväkotien välinen yhteistyö on yleisintä Varsinais-Suomen sekä Lapin ELY-alueilla. Varsinais-Suomessa kaikilla hankkeilla on yhteistyötä kunnan eri hallintokeskusten kanssa. Muiden kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä on eniten Pohjois-Savon ELY-alueella. Siellä on kuitenkin vähiten urheiluseurayhteistyötä. Muiden tahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä yleisintä on korkeakouluyhteistyö. Liikunnan aluejärjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä on mainittu 25 hankkeessa, ja useimmin yhteistyö liittyy Nuoren Suomen Välkkäri-koulutukseen. 9 Yhdellä hankkeella on keskimäärin 2,6 erilaista yhteistyötahoa. Alueiden välillä ei ole huomattavia eroja. Sen sijaan vaihtelut hankkeiden välillä ovat suuria. Viisi tai kuusi erilaista yhteistyötahoa on kymmenessä hankkeessa: Hyvinkään motoriikkajumpassa, Iisalmen Liikkuvassa koulussa, Jyväskylän LiikuntaLaturissa sekä Haukiputaalla, Heinolassa, Kiteellä, Oulussa, Ranualla, Siilinjärvellä ja Tarvasjoella. 20 hankkeessa on 0–1 yhteistyötahoa. Uusien ja uudelleen rahoitusta saaneiden hankkeiden kesken ei ole eroja. 10 5 Koulupäivän liikunnallistamishankkeet Haussa tuettiin 46 koulupäivän liikunnallistamishanketta (taulukko 6). Koulupäivän liikunnallistamishankkeissa toiminnan tulee lisätä liikunnallisuutta koulupäivän aikana tai sen välittömässä yhteydessä. Muunlaiset hankkeet ovat jääneet rajauksen ulkopuolelle. Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen hankkeista neljä kuntaa 21:stä ei hakenut avustusta toiminnan jatkamiseksi tässä haussa. Näitä paikkakuntia ovat Kempele, Myrskylä, Pori ja Uurainen. 12 hanketta on yhdistelmähankkeita, joilla on jokin muukin päämuoto kuin koulupäivän liikunnallistaminen. TAULUKKO 6 Tuetut koulupäivän liikunnallistamishankkeet ELY-alueittain. ELY-alue Lappi Hankkeita 3 Tuki yht. 24 200 € Pohjanmaa 8 106 000 € PohjoisPohjanmaa 7 125 000 € PohjoisSavo 9 118 500 € Uusimaa 13 244 000 € VarsinaisSuomi Yhteensä 6 62 000 € 46 679 700 € 1 Tuki/hanke Paikkakunnat (ja muu päätoiminto1) 8 067 € Enontekiö, Pello ja Posio 13 250 € Jyväskylä, Kannus, Karstula, Kauhajoki, Lestijärvi (VK), Maalahti & Korsnäs (VK), Toholampi ja Vaasa (KT) 17 857 € Haukipudas, Kalajoki (KT), Kuusamo, Merijärvi, Siikalatva, Sotkamo ja Suomussalmi (VK) 13 167 € Iisalmi, Kitee, Liperi, Mikkeli, Pieksämäki (VK), Puumala, Savonlinna, Siilinjärvi ja Suonenjoki 18 769 € Asikkala, Heinola, Hyvinkää, Imatra (M), Karkkila, Kotka, Lahti, Lappeenranta, Pornainen (VK), Riihimäki (VK), Savitaipale, Vantaa ja Vihti (KT) 10 333 € Kiikoinen (KT), Lieto, Raisio, Rusko, Tarvasjoki (VK ja KT) ja Uusikaupunki 14 776 € VK = varhaiskasvatuksen liikunnallistamishanke, KT = kerhotoimintahanke, M = muu hanke. Kaikkiin hankkeisiin Karstulan kuntaa lukuun ottamatta kuului ohjattu välituntiliikunta. Jokaiseen hankkeeseen sisältyi myös välinehankintoja. Tästä syystä hankkeiden toimintojen erittelyssä ei mainita niitä erikseen. Liikkuva koulu -hankkeista 44 on kunnan hallinnoimia. Näistä 24:ää koordinoivat pääasiassa koulut itse, ja 20 hanketta on jonkin kunnan hallintokeskuksen alaisuudessa. Kahden hankkeen päävastuu on urheiluseuralla. 14 hankkeella on erikseen palkattu koordinaattori. Koulupäivän liikunnallistamishankkeissa nuoret ovat useammin mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa kuin muissa hankkeissa. Hakukriteereistä keskimääräistä harvemmin täyttyy suunnitelma harrastamisen vakiinnuttamisesta. Hankkeiden tekemä urheiluseurayhteistyö on vähäisempää kuin muissa hankkeissa. 11 Alaluvuissa käydään läpi koulupäivän liikunnallistamishankkeet ELY-alueittain. Jokaisesta hankkeesta on eritelty tuen määrä, toiminnan organisoija ja mitä kouluasteita toiminta kattaa. Lapin ELY-alueen hankkeiden keskeinen toiminta on kuvattu lyhyesti. Käsittelytapa on erilainen kuin muilla alueilla hankkeiden vähäisen määrän vuoksi. Muiden alueiden hankkeiden olennaisista toiminnoista, kehittämisestä, urheiluseurayhteistyöstä, nuorten osallistamisesta ja hankekoordinaattoreista on laadittu taulukot. Olennaisiksi toiminnoiksi on valittu jokapäiväistä liikuntaa edistävät toimenpiteet sekä erityistä tukea tarvitseville kohdennettu toiminta. 5.1 Lapin ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet Lapin ELY-alueella koulupäivän liikunnallistamiseen tähtäävät hankkeet ovat saaneet keskimäärin 94 % hakemastaan hanketuesta. Pieni ero haetun ja saadun tuen määrässä kertoo tiiviistä yhteistyöstä ELY-keskuksen virkamiehen ja hankkeiden välillä. Lapissa Liikkuva koulu -paikallishankkeita on Enontekiöllä, Pellossa ja Posiolla (taulukko 7). Kaikki hankeavustukset on myönnetty kunnille. TAULUKKO 7 Lapin ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet. Kunta Enontekiö Pello Posio YHTEENSÄ Tuki 3 500 € 11 200 € 9 500 € 24 200 € Organisoija kunta koulu koulu Alakoulu + + + 3 Yläkoulu + + + 3 2. aste + 1 Enontekiön koulupäivän liikunnallistamishanke on pienimuotoinen ja koskee Hetan koulukeskusta sekä Peltovuoman, Kaaresuvannon ja Kilpisjärven kyläkouluja. Keskeinen sisältö on hankkia yhteinen välineperäkärry kouluille. Kärry kiertää kunnan kouluilla keskimäärin kerran lukukaudessa 1,5 viikkoa kerrallaan. Toimintasuunnitelmaan kuuluu Välkkäri-koulutusta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Pellon hanke on suunnattu erityisesti yläkouluikäisille. Hankkeessa päivittäistä liikuntaa lisätään pitkien välituntien, ohjatun välituntiliikunnan ja taukoliikunnan avulla. Hankkeeseen kuuluvat myös erilaiset lajikokeilut. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. Hanketta kehitetään arvioinnin avulla. Posion hanke koulupäivän liikunnallistamiseksi on laaja, ja sitä toteutetaan Posion yhtenäisessä peruskoulussa sekä Aholan peruskoulussa. Päivittäistä liikuntaa lisätään välituntiliikunnan, taukojumppien ja iltapäiväkerhojen avulla sekä liikuntavälinekirjaston toimintaa laajentamalla. Erilaisia toimintoja on yhteensä 16. Hankkeessa tehdään yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Nuoret suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa myös itse. Hanke on tarkoitus vakinaistaa, ja lukuvuoden 2012–2013 jälkeen toiminta laajenee lukion puolelle. Hanketta kehitetään koululaiskyselyn avulla. 12 5.2 Pohjanmaan ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet Pohjanmaan ELY-alueella hankeavustusta myönnettiin kahdeksalle paikkakunnalle (ks. taulukko 8). Hankkeet saivat keskimäärin 65 % hakemastaan tuesta, mutta hajonta oli suuri. Pohjanmaan ELY-alueen hankkeita hallinnoi keskimääräistä useammin kunnan sivistys- tai opetustoimi. Yhdenkään hankkeen kohderyhmään ei kuulu toisen asteen opiskelijoita. Lestijärven ja Maalahden & Korsnäsin hankkeisiin kuuluu myös varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen ja Vaasan hankkeeseen vapaa-ajan kerhotoimintaa. TAULUKKO 8 Pohjanmaan ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet. Kunta Tuki Organisoija Alakoulu Yläkoulu 2. aste Jyväskylä 8.000 € Koulu + + Kannus 7.000 € Kunta + + Karstula 6.000 € Kunta + + Kauhajoki 8.000 € Kunta + + Lestijärvi 6.000 € Koulu + + Maalahti & Korsnäs 30.000 € Koulu + + Toholampi 9.000 € Koulu + Vaasa 32.000 € Kunta + + YHTEENSÄ 106.000 € 8 7 0 Hankkeissa on vähemmän toimintoja kuin koko Suomen hankkeissa keskimäärin, ja niissä tehdään vähemmän yhteistyötä. Kaikkiin Liikkuva koulu -hankkeisiin verrattuna keskimääräistä enemmän erilaisia toimintoja on Lestijärven (16 erilaista toimintoa), Maalahden & Korsnäsin (15) ja Vaasan (13) hankkeissa. Seuraavan sivun taulukossa 9 on eritelty keskeisten toimintojen esiintyvyys Pohjanmaan ELY-alueen Liikkuva koulu hankkeissa. Jyväskylässä hyödynnetään lisäksi Creating and Developing Games (CDG) -mallia. CDGmalli on lähtöisin Australiasta, ja siinä oppilaat kehittelevät yhteistoiminnallisesti uusia pelejä ja liikkumistapoja sekä opettavat niitä toisilleen (Kalaja, Kytölä, Pentinniemi & Salminen 2011). Lestijärvellä on lisätty liikuntatuntien määrää alakoulun opetussuunnitelmaan, ja oppilaille on tarjolla kerhotoimintaa myös aamuisin. Lestijärvellä ja Toholammilla kuljetusoppilaille järjestetään liikunnallista toimintaa odotusajoille. 13 TAULUKKO 9 Päivittäistä liikuntaa edistävien toimintojen, yhteistyön ja hankkeen kehittämisen esiintyvyys Pohjanmaan ELY-alueen hankkeissa. TOIMINTO PAIKKAKUNTA Kerhotoiminta Jyväskylä, Kannus, Karstula, Kauhajoki, Lestijärvi, Maalahti & Korsnäs, Vaasa Koulumatkaliikunnan edistäminen Kannus, Lestijärvi Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi Vaasa Liikuntatuokiot koulupäivän aikana, liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin Lestijärvi, Toholampi, Vaasa Loma-aikojen liikunnallistaminen Kannus, Maalahti & Korsnäs, Vaasa Koulupihan ja sisätilojen hyödyntäminen uudella tavalla Jyväskylä, Kannus, Karstula, Kauhajoki, Lestijärvi, Maalahti & Korsnäs, Toholampi Koulupäivän rakenteen muuttaminen Lestijärvi, Maalahti & Korsnäs, Vaasa Nuoret mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa Jyväskylä, Kauhajoki, Lestijärvi Urheiluseuroilla konkreettinen rooli hankkeessa Maalahti & Korsnäs, Vaasa Hanketta kehitetään selvitysten, kyselyjen, palautteen tms. kautta Jyväskylä, Kannus, Kauhajoki, Maalahti & Korsnäs, Vaasa Hankkeelle on tarkoitus palkata koordinaattori tai vastaava Kannus, Maalahti & Korsnäs, Vaasa 14 5.3 Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueella avustusta koulupäivän liikunnallistamiseksi myönnettiin seitsemälle hankkeelle (ks. taulukko 10). Hankkeet saivat keskimäärin 84 % hakemastaan tuesta. Haukiputaan, Kalajoen ja Kuusamon hankkeet saivat selvästi keskimääräistä suuremmat avustukset. Kalajoen hankkeeseen kuuluu koulupäivän liikunnallistamisen lisäksi sivukylien vapaa-ajan kerhotoiminta. Suurin osa hankkeista on koulun hallinnoimia. TAULUKKO 10 Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet. Kunta Haukipudas Kalajoki Kuusamo Merijärvi Siikalatva Sotkamo Suomussalmi YHTEENSÄ Tuki 27 000 € 21 000 € 37 000 € 9 000 € 9 000 € 13 000 € 9 000 € 125 000 € Organisoija Koulu Kunta Kunta Koulu Koulu Koulu Kunta Alakoulu Yläkoulu + + + + + + + + + + + + + 7 6 2. aste + 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueen hankkeista Haukiputaan, Merijärven ja Suomussalmen hankkeet ovat uusia. Toimintojen määrät vaihtelevat suuresti hankkeiden välillä. Sotkamossa (19 toimintoa), Haukiputaalla (16) ja Kuusamossa (14) on eniten toimintoja. Yhdessäkään Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueen hankkeessa ei järjestetä kutsukerhoja. Alueen hankkeissa liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin on keskimääräistä yleisempää. Lähes kaikissa hankkeissa järjestetään oppilaiden vanhemmille tiedotusta ja tapahtumia, mutta uudenlaisia keinoja vanhempien ja perheen tukemiseksi ei tullut ilmi. Seuraavan sivun taulukossa 11 näkyy keskeisten toimintojen esiintyvyys alueella. Haukiputaalla ja Sotkamossa on tavoitteena mahdollistaa kaksi pitkää liikuntavälituntia joka päivä. Haukiputaalla on lisätty kolmas liikuntatunti opetussuunnitelmaan luokille 4–6 ja tytöille järjestetään erillistä toimintaa. Sotkamossa hankkeeseen kuuluu kerhotoimintaa aamupäivisin, ja kuljetusoppilaiden odotusajat pyritään liikunnallistamaan. Lisäksi harjaantumisoppilaille järjestetään perheliikuntakerho. 15 TAULUKKO 11 Päivittäistä liikuntaa edistävien toimintojen, yhteistyön ja hankkeen kehittämisen esiintyvyys Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueen hankkeissa. TOIMINTO PAIKKAKUNTA Kerhotoiminta Haukipudas, Kalajoki, Kuusamo, Merijärvi, Sotkamo, Suomussalmi Koulumatkaliikunnan edistäminen Kuusamo, Sotkamo, Suomussalmi Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi Haukipudas, Sotkamo, Suomussalmi Liikuntatuokiot koulupäivän aikana, liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin Haukipudas, Kuusamo, Merijärvi, Sotkamo Loma-aikojen liikunnallistaminen Merijärvi Koulupihan ja sisätilojen hyödyntäminen uudella tavalla Haukipudas, Merijärvi, Siikalatva, Sotkamo Koulupäivän rakenteen muuttaminen Haukipudas, Siikalatva, Sotkamo, Suomussalmi Nuoret mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa Haukipudas Urheiluseuroilla konkreettinen rooli hankkeessa Haukipudas, Kalajoki Hanketta kehitetään selvitysten, kyselyjen, palautteen tms. kautta Haukipudas, Kalajoki Hankkeelle on tarkoitus palkata koordinaattori tai vastaava Kuusamo 16 5.4 Pohjois-Savon ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet Pohjois-Savon ELY-alueella tukea sai yhdeksän hanketta (ks. taulukko 10). Hankkeet saivat 19–75 % hakemastaan tuesta. Kuusi hanketta sai alle 26 % hakemastaan tuesta. Tuki oli keskimäärin noin 13 000 euroa hanketta kohden. Siilinjärvelle myönnettiin hankehaun suurin tuki, 48 000 euroa. Jos Siilinjärven jättää pois laskuista, keskimääräinen tukisumma on noin 8 800 euroa hanketta kohden. Pieksämäen hankkeeseen kuuluu myös varhaiskasvatuksen liikunnallistamista. Savonlinnan hankkeen järjestää Savonlinnan Seudun Liikunta ry. TAULUKKO 12 Pohjois-Savon ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet. Kunta Iisalmi Kitee Liperi Mikkeli Pieksämäki Puumala Savonlinna Siilinjärvi Suonenjoki YHTEENSÄ Tuki 7 000 € 13 000 € 9 000 € 20 000 € 9 000 € 6 000 € 4 500 € 48 000 € 2 000 € 118 500 € Organisoija Kunta Koulu Koulu Koulu Kunta Kunta Yhdistys Koulu Koulu Alakoulu Yläkoulu + + + + + + + + + + + + + + + + 9 7 2. aste + 1 Pohjois-Savon ELY-alueella urheiluseurayhteistyö on yleisempää kuin koko Suomen hankkeissa keskimäärin. Yhteistyöhön kuuluu esimerkiksi lajikokeiluja. Sen sijaan liikunnan integroimisesta muihin oppiaineisiin tai liikuntatuokioiden lisäämisestä mainitaan vain Kiteen ja Mikkelin hakemuksissa. Keskimääräistä enemmän erilaisia toimintoja koulupäivän liikunnallistamiseksi järjestestään Siilinjärvellä (21 toimintoa), Kiteellä (17), Mikkelissä (17) ja Iisalmessa (16). Siilinjärven hanke on toiminnoiltaan laajin kaikista kauden 2012–2013 hankkeista. Taulukossa 11 näkyy toimintojen esiintyvyys alueen hankkeissa. Iisalmessa on käytössä liikuntaläksyt. Kiteellä kuljetusoppilaille tarjotaan liikunnallista toimintaa odotusajoille. Mikkelissä on käytössä harrastereppuja, jotka kiertävät oppilaiden kodeissa. Repuissa on liikuntavälineitä, ja käytöstä raportoidaan. Mikkelissä on suunnitteilla myös hyötyliikunta-TET ja kansainvälistä toimintaa. Siilinjärvellä kerhotoimintaa on iltapäivien lisäksi aamuisin ja koulupäivän aikana. Koulupäivän jälkeen oppilaat saavat käyttää liikuntasalia. Oppilaat voivat suorittaa liikunnallisen TETjakson, ja tyttöjen liikuttamiseksi on käytössä erityistoimia. 17 TAULUKKO 13 Päivittäistä liikuntaa edistävien toimintojen, yhteistyön ja hankkeen kehittämisen esiintyvyys Pohjois-Savon ELY-alueen hankkeissa. TOIMINTO PAIKKAKUNTA Kerhotoiminta Iisalmi, Kitee, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Savonlinna, Siilinjärvi, Suonenjoki Koulumatkaliikunnan edistäminen Iisalmi, Kitee, Mikkeli, Puumala, Siilinjärvi Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi Iisalmi, Kitee, Siilinjärvi Liikuntatuokiot koulupäivän aikana, liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin Kitee, Mikkeli Loma-aikojen liikunnallistaminen Savonlinna Koulupihan ja sisätilojen hyödyntäminen uudella tavalla Iisalmi, Liperi, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Siilinjärvi, Suonenjoki Koulupäivän rakenteen muuttaminen Kitee, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Siilinjärvi, Suonenjoki Nuoret mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa Iisalmi, Kitee, Mikkeli, Puumala, Siilinjärvi Urheiluseuroilla konkreettinen rooli hankkeessa Iisalmi, Liperi, Mikkeli, Pieksämäki, Siilinjärvi, Suonenjoki Hanketta kehitetään selvitysten, kyselyjen, palautteen tms. kautta Iisalmi, Kitee, Pieksämäki, Puumala, Siilinjärvi Hankkeelle on tarkoitus palkata koordinaattori tai vastaava Kitee, Pieksämäki, Savonlinna 18 5.5 Uudenmaan ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet Uudenmaan ELY-alueella on eniten Liikkuva koulu -paikallishankkeita. Haussa tukea sai 13 hanketta (taulukko 14). Hankkeet saivat keskimäärin noin 52 % hakemastaan tuesta, ja keskimääräinen tukisumma oli 18 769 euroa hanketta kohden. Lappeenrannan hanketta koordinoi Lappeenrannan Catz rf. Pornaisten ja Riihimäen hankkeisiin kuuluu koulupäivän liikunnallistamisen lisäksi varhaiskasvatuksen liikunnallistamista, ja Vihdin hankkeeseen kuuluu vapaa-ajan kerhotoimintaa. TAULUKKO 14 Uudenmaan ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet. Kunta Asikkala Heinola Hyvinkää Imatra Karkkila Kotka Lahti Lappeenranta Pornainen Riihimäki Savitaipale Vantaa Vihti YHTEENSÄ Tuki 10 000 € 34 000 € 20 000 € 20 000 € 25 000 € 15 000 € 10 000 € 10 000 € 18 000 € 10 000 € 10 000 € 35 000 € 22 000 € 244 000 € Organisoija Koulu Kunta Koulu Kunta Koulu Koulu Koulu Yhdistys Koulu Kunta Koulu Kunta Kunta Alakoulu Yläkoulu + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + 13 11 2. aste + 1 Uudenmaan ELY-alueen hankkeilla on hieman keskimääräistä useammin oma koordinaattori. 13 hankkeesta viidellä on oma hankevastaava. Kokonaisuudessaan Uudenmaan ELY-alueen hankkeissa on enemmän erilaisia toimintoja kuin muiden alueiden hankkeissa (ks. taulukko 15). Eniten toimintoja on Vantaalla (19 toimintoa), Heinolassa (18) ja Savitaipaleella (16). Koulupäivän rakennemuutos, nuorten osallistaminen ja hankkeiden arviointi ovat keskimääräistä harvinaisempia. Asikkalassa on käytössä liikuntamummoja ja -pappoja ”personal trainereina” sekä luokittain liikuntareput, jotka kiertävät oppilailla kotona. Reppujen on tarkoitus kannustaa koko perhe liikkumaan yhdessä. Heinolassa pyritään järjestämään kerhotoimintaa myös koulupäivän aikana, järjestetään opettajavaihtoa sekä suunnitellaan kansainvälistä yhteistyötä. Vantaalla on liikunnan tukiopetusta ja läksyjä myös yhdessä perheen kanssa. Lisäksi liikuntaseura on mukana koulumatkaliikunnan järjestämisessä. 19 TAULUKKO 15 Päivittäistä liikuntaa edistävien toimintojen, yhteistyön ja hankkeen kehittämisen esiintyvyys Uudenmaan ELY-alueen hankkeissa. TOIMINTO PAIKKAKUNTA Kerhotoiminta Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi Asikkala, Heinola, Karkkila, Kotka, Lahti, Pornainen, Riihimäki, Savitaipale, Vantaa, Vihti Asikkala, Heinola, Hyvinkää, Karkkila, Kotka, Lahti, Pornainen, Riihimäki, Savitaipale, Vantaa Asikkala, Kotka, Riihimäki, Savitaipale, Vantaa Liikuntatuokiot koulupäivän aikana, liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin Asikkala, Karkkila, Kotka, Lahti, Savitaipale, Vantaa, Vihti Loma-aikojen liikunnallistaminen Karkkila, Lahti, Pornainen Koulupihan ja sisätilojen hyödyntäminen uudella tavalla Asikkala, Heinola, Hyvinkää, Imatra, Karkkila, Lahti, Pornainen, Savitaipale, Vantaa Asikkala, Lahti, Savitaipale, Vantaa Koulumatkaliikunnan edistäminen Koulupäivän rakenteen muuttaminen Nuoret mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa Hyvinkää, Imatra, Pornainen, Vantaa Urheiluseuroilla konkreettinen rooli hankkeessa Heinola, Lappeenranta, Riihimäki Hanketta kehitetään selvitysten, kyselyjen, palautteen tms. kautta Heinola, Vantaa Hankkeelle on tarkoitus palkata koordinaattori tai vastaava Hyvinkää, Karkkila, Pornainen, Riihimäki, Vantaa, Vihti 5.6 Varsinais-Suomen ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet Varsinais-Suomen ELY-alueella tukea myönnettiin tällä hakukierroksella kuudelle hankkeelle (ks. taulukko 16). Hankkeet saivat keskimäärin 10 333 euroa ja 62 % hakemastaan tuesta. Hankkeet ovat kuntien hallinnoimia. Uudenkaupungin hankkeessa ovat mukana kaikki kouluasteet alakoulusta lukioon. Kiikoisten hankkeeseen kuuluu myös varhaiskasvatuksen liikunnallistamista ja Tarvasjoen hankkeeseen varhaiskasvatuksen liikunnallistamista ja vapaa-ajan kerhotoimintaa. 20 TAULUKKO 16 Varsinais-Suomen ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet. Kunta Tuki Organisoija Alakoulu Yläkoulu 2. aste Kiikoinen 2 000 € Kunta + Lieto 17 000 € Koulu + + Raisio 7 000 € Koulu + Rusko 6 000 € Kunta + + Tarvasjoki 10 000 € Kunta + + Uusikaupunki 20 000 € Kunta + + + YHTEENSÄ 62 000 € 6 4 1 Varsinais-Suomen ELY-alueella koulupäivään on tehty rakennemuutoksia jo neljässä hankkeessa (ks. taulukko 17), mikä on keskimääräistä useammin. Eniten erilaisia toimintoja koulupäivän liikunnallistamiseksi on Uudessakaupungissa (18 toimintoa) ja Raisiossa (16). Uudenkaupungin hankkeella on oma koordinaattori. TAULUKKO 17 Päivittäistä liikuntaa edistävien toimintojen, yhteistyön ja hankkeen kehittämisen esiintyvyys Varsinais-Suomen ELY-alueen hankkeissa. TOIMINTO PAIKKAKUNTA Kerhotoiminta Kiikoinen, Lieto, Raisio, Tarvasjoki, Uusikaupunki Koulumatkaliikunnan edistäminen Kiikoinen, Raisio, Uusikaupunki Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi Kiikoinen, Tarvasjoki Liikuntatuokiot koulupäivän aikana, liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin Kiikoinen, Tarvasjoki, Uusikaupunki Loma-aikojen liikunnallistaminen Raisio Koulupihan ja sisätilojen hyödyntäminen uudella tavalla Kiikoinen, Lieto, Raisio, Uusikaupunki Koulupäivän rakenteen muuttaminen Kiikoinen, Lieto, Raisio, Uusikaupunki Nuoret mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa Raisio, Uusikaupunki Urheiluseuroilla konkreettinen rooli hankkeessa Rusko, Tarvasjoki, Uusikaupunki Hanketta kehitetään selvitysten, kyselyjen, palautteen tms. kautta Kiikoinen, Raisio, Tarvasjoki, Uusikaupunki Hankkeelle on tarkoitus palkata koordinaattori tai vastaava Uusikaupunki 21 Raisiossa liikunnan määrää pyritään lisäämään myös tarjoamalla enemmän valinnaista liikuntaa opetuksessa. Kaikkia hankkeita kehitetään joko ohjausryhmän tai selvitysten, kyselyjen tai muiden keinojen avulla. Kaikissa Varsinais-Suomen ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeissa tehdään yhteistyötä kunnan eri palvelu- tai hallintokeskusten kanssa. Uudessakaupungissa selvitetään mahdollisuutta rakentaa armeijatyylinen kuntoesterata yhden koulun pihaan. 22 6 Varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeet Kauden 2012–2013 lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden haussa oli painotuksena toimintakulttuurin liikunnallistaminen varhaiskasvatuksessa. 88 hankkeesta kuudessatoista toimintaan liittyi varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen. Useimpiin näistä hankkeista liittyi toinenkin päätoiminto liikkuvan varhaiskasvatuksen lisäksi. Seitsemässä hankkeessa toinen päätoiminto oli koulupäivän liikunnallistaminen, kolmessa hankkeessa kerhotoiminta ja Tarvasjoen hankkeessa sekä koulupäivän liikunnallistaminen että kerhotoiminta. Oulun, Hyvinkään, Tuusulan, Huittisten ja Liedon hankkeiden ainoa päätoiminto on varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen. (Ks. taulukko 18.) TAULUKKO 18 Tuetut varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeet ELY-alueittain. ELY-ALUE HANKKEITA TUKI YHT. TUKI/ HANKE PAIKKAKUNNAT (JA MUU PÄÄTOIMINTO1) Pohjanmaa 2 36 000 € 6 000 € Lestijärvi (LK) 30 000 € Maalahti & Korsnäs (LK) PohjoisPohjanmaa 2 45 000 € 36 000 € Oulu 9 000 € Suomussalmi (LK) Pohjois-Savo 2 19 000 € Uusimaa 4 47 000 € VarsinaisSuomi 6 37 000 € 9 000 € 10 000 € 4 000 € 18 000 € 10 000 € 15 000 € 7 000 € 4 000 € 2 000 € 3 000 € 11 000 € 10 000 € Pieksämäki (LK) Varkaus (KT) Hyvinkää Pornainen (LK) Riihimäki (LK) Tuusula Aura (KT) Huittinen Kiikoinen (LK) Lieto Nousiainen (KT) Tarvasjoki (LK ja KT) YHT. 16 184 000 € 11 500 € 1 LK = Liikkuva koulu -hanke ja KT = kerhotoimintahanke 6.1 Hankkeiden toteuttajat ja yhteistyö Kaikki 16 varhaiskasvatuksen liikunnallistamiseen pyrkivää hanketta ovat kuntakoordinoituja. Useimpia hankkeita koordinoidaan kunnan eri hallintokuntien tai palvelukeskusten yhteistyönä. Seitsemälle projektille on tarkoitus palkata oma hankekoordinaattori tai vastaava. Nämä ovat Pornaisten, Riihimäen, Tuusulan, Pieksämäen, Varkauden, Maalahden & Korsnäsin, Lestijärven ja Oulun hankkeet. 23 Urheiluseurayhteistyö on keskimääräistä harvinaisempaa. Niistä hankkeista, joissa varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen on ainoa päämuoto, tehdään urheiluseurayhteistyötä vain Hyvinkäällä. Yhteensä urheiluseurayhteistyötä tehdään yhdeksässä hankkeessa. Kuudessa hankkeessa tehdään koulutusyhteistyötä oman SLU-alueen kanssa. 6.2 Hankkeiden toiminnot ja kehittäminen Varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeissa yleisimmät toiminnot ovat liikuntatuokioiden lisääminen tai laadun parantaminen ja henkilökunnan kouluttaminen. Hankkeissa on keskimäärin 5,6 erilaista toimintoa. Eniten toimintoja on Oulun (10 toimintoa), Huittisten (8) ja Kiikoisten (8) hankkeissa. (Ks. taulukko 19.) Lestijärven, Maalahden & Korsnäsin, Kiikoisten ja Tarvasjoen hankkeissa on tarkoitus laajentaa Liikkuvan koulun periaatteita varhaiskasvatukseen. Niiden toimet ovat samankaltaisia kuin kuntien koulupäivän liikunnallistamishankkeissa. Kaikkia niitä hankkeita, joiden ainoa päätoiminto on varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen, arvioidaan ja kehitetään ohjausryhmätyöskentelyn, palautteen keräämisen tai selvitysten ja kyselyiden avulla. TAULUKKO 19 Keskeisten toimintojen esiintyvyys varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeissa. TOIMINTO PAIKKAKUNTA Henkilökunnan koulutus Aura, Hyvinkää, Kiikoinen, Lestijärvi, Lieto, Maalahti & Korsnäs, Oulu, Riihimäki, Suomussalmi, Tarvasjoki, Tuusula ja Varkaus Huittinen, Kiikoinen ja Oulu Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi Lasten yksilöllinen ohjaus Huittinen, Kiikoinen ja Oulu Liikuntatuokioiden lisääminen tai laadun parantaminen hoitopäivän aikana Aura, Hyvinkää, Kiikoinen, Lestijärvi, Lieto, Maalahti & Korsnäs, Nousiainen, Pieksämäki, Pornainen, Riihimäki, Suomussalmi, Tuusula ja Varkaus Huittinen, Hyvinkää, Oulu, Riihimäki, Suomussalmi ja Tarvasjoki Varhaiskasvatuksen liikunnan opetussuunnitelman uudistaminen Välinehankinnat Hanketta kehitetään ohjausryhmän, selvitysten, kyselyjen, palautteen tms. kautta Aura, Huittinen, Hyvinkää, Lestijärvi, Kiikoinen, Maalahti & Korsnäs, Oulu, Pornainen, Riihimäki, Suomussalmi ja Tuusula Huittinen, Hyvinkää, Kiikoinen, Lieto, Maalahti & Korsnäs, Oulu, Pieksämäki, Tarvasjoki, Tuusula ja Varkaus 24 Huittisten hankkeessa järjestetään motoriikkakerho, johon lapset ohjataan monialaisen arvioinnin kautta. Kerhosta annetaan perheille viikoittaisia liikuntatehtäviä kotona tehtäväksi. Oulun hankkeessa on tarkoitus kehittää varhaiskasvatuksen liikuntaa kokonaisvaltaisesti. Hankkeeseen kuuluu esimerkiksi hyvinvointineuvolan perustaminen ja päivähoitoyksiköiden välisen liikuntavastaavaverkoston luominen. 25 7 KERHOTOIMINTAHANKKEET Kaudella 2012–2013 kerhotoimintahankkeet ovat toiseksi yleisin hankemuoto koulupäivän liikunnallistamishankkeiden jälkeen. Haussa tuettiin 40 kerhotoimintahanketta yhteensä 476 300 eurolla. Hankkeiden saama keskimääräinen avustussumma on 11 908 euroa, mikä on noin 1 000 euroa pienempi kuin kaikilla hankkeilla keskimäärin. Alueelliset vaihtelut avustuksissa ovat suuria. Hankkeista kahdeksan on yhdistelmähankkeita. 18 hankkeessa kerhotoimintaa on alle kouluikäisille, 37:ssa alakouluikäsille, 32:ssa yläkouluikäisille ja neljässätoista 16–19-vuotiaille nuorille. TAULUKKO 20 Tuetut kerhotoimintahankkeet ELY-alueittain. ELY-ALUE Lappi HANKKEITA 7 TUKI YHT. 55 800 € TUKI/ PAIKKAKUNNAT/TOTEUTTAJA HANKE (JA MUU PÄÄTOIMINTO1) 7 971 € Inari, Kolari, Muonio, Ranua, Savukoski, Sodankylä ja Rovaniemi / WAU ry Pohjanmaa 4 94 000 € 23 500 € Jyväskylä, Nokia, Vaasa (LK) sekä Mustasaari & Vöyri / WAU ry PohjoisPohjanmaa 5 68 000 € 13 600 € Kalajoki (LK), Oulainen, Oulu / Auta Lasta ry, Pudasjärvi / 4H-yhdistys ja Pyhäjoki Pohjois-Savo 6 38 500 € 6 417 € Iisalmi / 4H-yhdistys, Mikkeli / Juniori-Jukurit ry, Kontioniemi / Lehmo Balls -96 ry, Nilsiä / Liike ry, Rautalampi / Rautalammin urheilijat ry ja Varkaus (VK) Uusimaa 11 159 000 € 15 900 € Humppila, Kouvola / Pohjois-Kymen liikuntayhdistys ry, Lappeenranta, Lohja, Loviisa (M), Mäntsälä, Pyhtää, Tammela, Vantaa, Vihti (LK) sekä Espoo, Kauniainen ja Vantaa / WAU ry Varsinais7 61 000 € 8 714 € Aura (LV), Huittinen, Kaarina, Nousiainen Suomi (LV), Pori, Rauma ja Tarvasjoki (LK ja LV) YHTEENSÄ 40 476 300 € 11 908 € 1 LK = Liikkuva koulu -hanke, LV = varhaiskasvatuksen liikunnallistamishanke ja M = muu hanke. 7.1 Hankkeiden toteuttajat ja yhteistyö Kerhotoimintahankkeiden järjestäjinä on kuntia ja yhdistyksiä. Kuntien järjestämiä hankkeita on 29 ja yhdistysten järjestämiä hankkeita 11. Kuntien hankkeet ovat pääosin liikunta-, nuoriso- tai vapaa-aikatoimen järjestämiä. Yhdistysten järjestämät hankkeet on esitetty taulukossa 20. Kuntien hankkeet ovat saaneet keskimäärin 12 200 euroa ja 71 % hakemastaan hanketuesta. Yhdistysten hankkeet ovat saaneet keskimäärin 11 136 euroa ja 62 % hakemastaan tuesta. 26 TAULUKKO 21 Yhdistysten toteuttamat kerhotoimintahankkeet. YHDISTYKSEN TARKOITUS HANKKEITA TOTEUTTAVAT YHDISTYKSET Urheiluseura Juniori-Jukurit ry, Lehmo Balls -96 ry, Liike ry, Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry ja Rautalammin Urheilijat ry 4H-yhdistys Iisalmi ja Pudasjärvi Muu yhdistys Auta Lasta ry (lastensuojeluyhdistys) ja WAU ry 35 hankkeella on joko palkattu koordinaattori tai palkattuja ohjaajia. Viiteen kerhotoimintahankkeeseen ei kuulu lainkaan palkkakustannuksia. Yhteistyötä SLU-alueen kanssa tehdään vain kuudessa hankkeessa. Näistä hankkeista kolmeen kuuluu myös koulupäivän liikunnallistaminen. 65 %:ssa hankkeista tehdään yhteistyötä kunnan eri hallinto- tai palvelukeskusten välillä, mikä on hieman keskimääräistä vähemmän. Urheiluseurayhteistyö on keskimääräistä yleisempää. Näitä yhteistyöhön liittyviä tekijöitä selittänee yhdistysten yleisyys hankkeiden toteuttajina. Urheiluseurayhteistyö tai lajikokeilut ovat yleisiä, mutta niitä ei toteuteta kuitenkaan kaikissa hankkeissa. 23:ssa kunnan toteuttamassa hankkeessa toteutetaan lajikokeiluja tai tehdään muunlaista urheiluseurayhteistyötä. 7.2 Hankkeiden toiminnot ja kehittäminen Hankkeiden pääasiallinen sisältö on kerhotoiminnan järjestäminen lasten ja nuorten kouluvuoden aikana. Ainoastaan Iisalmen 4H-yhdistyksen hanke ei järjestä toimintaa kouluvuoden aikana vaan pelkästään kesällä. Hankkeiden erilaisia toimintoja on koottu seuraavan sivun taulukkoon 22. Hakemusten perusteella toiminta on ilmaista 18 hankkeessa. 13 hakemuksesta toiminnan kustannukset käyttäjälle eivät selvinneet, ja yhdeksässä hankkeessa toiminta on maksullista. Esimerkiksi Porissa maksut ovat hyvin pieniä, 2–5 euroa koko kouluvuoden ajalta, ja ne kattavat myös kuljetuksia. Ohjaajien tai muiden toimihenkilöiden koulutusta liittyy 27 hankkeeseen. Erilaisia tapahtumia ja retkiä liittyy 24 hankkeeseen. 26 hankkeen avustussummasta osa käytetään välinehankintoihin. 27 TAULUKKO 22 Erilaisten toimintojen esiintyvyys kerhotoimintahankkeissa. TOIMINTO PAIKKAKUNTA Erityisryhmille on omaa / integroitua toimintaa Humppila, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli (Juniori-Jukurit ry), Nousiainen, Pori, Pudasjärvi (Pudasjärven 4H-yhdistys), Pyhäjoki, Ranua, Rauma, Rautalampi (Rautalammin urheilijat ry), Vantaa, Varkaus, Vihti Mäntsälä, Nokia, Nousiainen, Pori, Pyhtää, Pyhäjoki, Rauma, Varkaus, Vihti Kutsukerhot Perhekerhot tai vastaavat Humppila, Lappeenranta, Muonio, Nokia, Nousiainen, Pyhäjoki, Rauma, Varkaus Kerhot koulun loma-aikoina Aura, Iisalmi (Iisalmen 4H-yhdistys), Inari, Kolari, Muonio, Nilsiä (Liike ry), Nokia, Nousiainen, Lappeenranta, Oulainen, Oulu (Auta lasta ry), Ranua, Rautalampi (Rautalammin urheilijat ry), Tammela, Vaasa Huittinen, Humppila, Pori, Mikkeli (Juniori-Jukurit ry) Haasteet ja turnaukset Vapaavuorot Huittinen, Lappeenranta, Loviisa, Mikkeli (Juniori-Jukurit ry), Nokia, Nousiainen Leirit Iisalmi (Iisalmen 4H-yhdistys), Jyväskylä, Kontioniemi (Lehmo Balls -96 ry), Pyhtää, Vaasa, WAU ry (Uusimaa, Vaasan seutu, Rovaniemi) Huittinen, Kouvola (Pohjois-Kymen liikuntayhdistys ry), Loviisa, Mäntsälä, Pori, Tammela, Varkaus, Vihti Liikuntapassi tai muu kampanja Lohjan hankkeessa on tarkoitus kehittää uudenlaista pedagogiikkaa vilkkaiden poikien ohjaamiselle. WAU ry:n hankkeisiin kuuluu toimintaa myös aamupäiville. Huittisten ja Nokian hankkeissa on liikunta- ja hyvinvointineuvolan toimintaa. Hankkeissa on syrjäytymistä ehkäiseviä sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä toimia keskimääräistä useammin. Esimerkiksi Auta Lasta ry:n hankkeeseen Oulussa liittyy toimintaa maahanmuuttajille, ja toiminnan perustana ovat lastensuojelulliset tarpeet. 14 hankkeella on oma ohjausryhmä. Hankkeita kehitetään sekä ohjausryhmätyöskentelyllä että jollain muulla keinolla Jyväskylässä, Oulussa (Auta lasta ry), Vaasassa ja Varkaudessa. 28 8 MUUT HANKKEET Hankekauden 2012–2013 tuetuissa hakemuksissa oli kolme hanketta, joiden toiminnassa oli piirteitä, jotka eivät liittyneet koulupäivän tai varhaiskasvatuksen liikunnallistamiseen tai kerhotoimintaan (ks. taulukko 23). Nämä muiden toimintamuotojen hankkeet saivat avustusta yhteensä 54 000 euroa. Loviisan hankkeeseen liittyy myös kerhotoimintaa ja Imatran hankkeeseen koulupäivän liikunnallistaminen. Tässä luvussa hankkeet esitellään lyhyesti. TAULUKKO 23 Muut tuetut hankkeet ELY-alueittain. ELY-ALUE Pohjanmaa Uusimaa HANKKEITA 1 2 TUKI YHT. 20 000 € TUKI/ HANKE PAIKKAKUNNAT (JA MUU PÄÄTOIMINTO1) 20 000 € Kurikka 34 000 € 20 000 € Imatra (LK) 14 000 € Loviisa (KT) YHTEENSÄ 3 54 000 € 18 000 € 1 LK = koulupäivän liikunnallistamishanke ja KT = kerhotoimintahanke. Imatran hankkeessa on tarkoitus järjestää liikuntaneuvolapalveluita alle kouluikäisille ja kouluikäisille lapsille sekä heidän perheilleen. Liikuntaneuvolan avulla järjestetään myös kohdennettua toimintaa liikkumisessa erityistä tukea tarvitseville sekä vapaavuoroja koululaisille. Imatralla on myös vähän liikkuville mielenterveyspalveluiden asiakkaina oleville tytöille oma liikuntaryhmä. Kurikka ja JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä ovat lähteneet suunnittelemaan toimintamallia ylipainon vähentämiseksi. Tarkoituksena on luoda ylipainoisten lasten ja heidän perheidensä omaehtoiseen aktiivisuuteen perustuva ohjelma, johon kuuluu myös yksilöllistä ohjausta ja tukea sekä ryhmätoimintaa. Loviisan hankkeessa on monenlaisia toimintoja sekä koulujen liikuntakulttuurin että kunnan lapsille ja nuorille suunnattujen liikuntapalveluiden parantamiseksi. Hankkeeseen liittyy liikuntapassikampanja, Välkkäri-koulutusta, uintiretkiä, luontoliikuntaa edistävä kiintorastirata, nuorten vapaavuoroja liikuntasalissa sekä kerhotoimintaa. 29 9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden tuki on kasvanut viime vuosina. Hankekaudella 2012–2013 tuetaan 88 hanketta, joista yli puolet liittyy koulupäivän liikunnallistamiseen. Hakemusten arviointia vaikeutti niiden erilaisuus. Kaikista hakemuksista ei löytynyt niin tarkkoja tietoja, että arvioinnin voisi sanoa kattavan kaikkien hankkeiden kaikki toiminnot. Hankkeille myönnetty osuus haetusta rahoituksesta vaihtelee suuresti alueittain. Tämä voi johtua siitä, että hankkeet ovat tasoltaan erilaisia, että niissä on haettu erittäin suuria tukisummia tai että niitä on arvioitu eri tavoin. Usein tuki suhteutetaan omarahoitusosuuteen. Omarahoitusosuutta ei ole tässä raportissa otettu huomioon. Syynä on se, että Jaakon ja Laineen (2011, 21) mukaan talousarvioiden ja toteutuneiden kustannusten välinen ero on suuri. Eräs syy suureen kuiluun on juuri saadun tuen vähäisyys. Hankkeet on kohdistettu pääasiassa peruskouluikäisille. Vain 19 hankkeessa on toimintaa 16–19-vuotiaille. Drop out -ilmiön vähentämiseksi ja liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi rahoituspäätöksissä voisi harkita nuorten liikuntaharrastusten kehittämishankkeiden painottamista. Toiminnan kohdentamista hankkeissa on syytä kehittää. Esimerkiksi terveytensä kannalta liian vähän liikkuville kohdennettuun toimintaan voi olla vaikeaa saada lapsia ja nuoria mukaan. Tämän vuoksi olisi tarpeellista koota hyviä käytäntöjä ja levittää niitä uusiin hankkeisiin. Hankkeissa on vähän eri sukupuolille kohdennettua toimintaa. Olisi syytä selvittää, millaisissa oloissa, milloin ja minkälainen toiminta kannattaa eriyttää. Hakukierroksen painopistealueista huonoiten toteutui vanhempien ja perheiden tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa. Hakemusten perusteella hankkeissa pääasiassa tiedotetaan vanhemmille ja saatetaan järjestää perheliikuntatapahtumia. Myös omaehtoista liikuntaa lisäävät toimet ovat harvinaisia muutoin kuin erilaisten kampanjoiden, esimerkiksi liikuntapassin, avulla. Hakukriteerit ja painopistealueet täyttyivät paremmin uutta rahoitusta saaneissa hankkeissa kuin ensimmäistä kertaa rahoitusta saaneissa hankkeissa. Tästä voidaan tehdä tulkinta, että toiminta kehittyy rahoituksen avulla. Hakukriteeri hankkeen vakinaistamisesta toteutui uusilla hankkeilla paremmin kuin uudelleen rahoitusta saaneissa. Uutta rahoitusta hakevilla hankkeilla voisi olla kriteerinä tarkempi suunnitelma vakinaistamisesta, esimerkiksi kunnanvaltuuston tai hallintokeskuksen johtajan päätös asiasta. Tämän johdosta hankkeiden olisi pakko paneutua asiaan ja pyrkiä aidosti vakiinnuttamaan hankkeen toiminnot. Hankkeiden yhteistyötahojen määrällä ei ole eroa uusien ja vanhojen hankkeiden välillä. Se saattaa tarkoittaa sitä, että hankkeiden yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa ei välttämättä kehity ajan myötä. 30 Liikkuvien koulujen tulee edistää sitä, että koululaiset saisivat tarvittavan liikuntaannoksen päivittäin. Hankkeet ovat harvinaisempia yläkouluilla ja toisen asteen koulutuksessa, mikä antaa aihetta kehittää nuorille suunnattua toimintaa. Hankkeet ovat hyvin eri vaiheissa, joten hyvien toimintojen leviäminen ei tapahdu nopeasti. Tällä hakukierroksella tuettiin kuuttatoista ”Liikkuva päiväkoti” -hanketta, jotka ovat vasta aloittaneet toimintansa. Näistä vain kuudessa varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen on ykkösprioriteetti. Nämä tekijät antavat syyn jatkaa varhaiskasvatuksen liikunnallistamista yhtenä painopisteenä. Kerhotoimintahankkeet ovat hyvin eritasoisia. Useissa hankkeissa näyttäisi olevan kyse perustoiminnan ylläpidosta. Kerhotoimintahankkeissa toiminnan kehittäminen jonkinlaisen arvioinnin kautta on harvinaisempaa kuin muissa hankemuodoissa. Näistä syistä tulisi kirjata, mitä hankkeilta edellytetään, jotta ne voivat saada rahoitusta kehitystoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahan tarkoituksena on tukea paikallisia kehittämishankkeita. Sitä, mitä kehittämishankkeella tarkoitetaan, ei ole tarkasti määritelty. Koulu- ja päiväkotipäiviä liikunnallistamalla kehitetään paikallista liikuntakulttuuria ja pyritään etsimään ja vakiinnuttamaan uusia toimintamalleja. Rajanveto on vaikeampaa esimerkiksi vakiintuneemmassa kerhotoiminnassa: missä määrin määrärahalla kehitetään palvelua ja vakiinnutetaan se uudenlaisena palveluna osaksi järjestävän tahon palvelujärjestelmää? Tarkemmat kriteerit tekisivät rahoituspäätösten tekemisestä yksinkertaisempaa. Lisäksi rahoituksen hakijat tietäisivät, millaisia hankkeita halutaan tukea. Eräs ongelma hakemusten tulkitsemisessa oli kerhotoimintahankkeiden maksullisuus. Hankkeista 18 oli mainittu ilmaisiksi ja 9 maksullisiksi. 13 hankkeen kohdalta maksullisuus jäi epäselväksi. Toiminnan odotetut tuotot pitäisi pystyä erittelemään, sillä se vaikuttaa erittäin paljon rahoituksen tarpeellisuuteen. Hakuohjeessa kannattaa jatkossa mainita tästä erikseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo, että rahoituksen avulla pystytään löytämään uusia toimintamalleja erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunnan määrän nostamiseksi suositusten vähimmäistasolle. Hakemusarvioinnin perusteella voi todeta, että tämä on hankkeille vaikeaa. Asiaa vaikeuttaa myös se, että innovatiivisten toimintojen laajemmalle levittämiselle ei välttämättä löydy kanavaa. Jotta hankkeet pystyisivät kehittymään ja luomaan entistä tehokkaammin uudenlaisia toimintamalleja, voisi niiden välistä yhteistyötä kehittää. Tällaisten tukitoimien kehittämisessä ovat avainasemassa ELY-keskukset yhdessä liikunnan aluejärjestöjen kanssa. 31 LÄHTEET Jaako, J. & Laine, K. 2011. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2010–2011. Yhteenveto hakemuksista ja tiliselvityksistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 252. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Kalaja, S., Kytölä, M., Pentinniemi, S. & Salminen, J. 2011. Liikkuvaksit – liikunnan oppilaskunnat. Hankekuvaus. Saatavilla www-muodossa: http://www.edu.fi /download/135453_Kilpisen_koulu_ja_Keski-Palokan_koulu_Jyvaskyla.pdf. Luettu 30.11.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012. Lasten ja nuorten liikunnan paikallinen kehittäminen ja Liikkuva koulu -ohjelma. Saatavilla www-muodossa: http://www.minedu.fi /OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/lasten_ja_nuorten_liikunnan _kehittamisavustukset.html?lang=fi. Luettu 13.11.2012. 32 LIITE 1 Valtionavustushakulomake lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2012. Dnro Viranomainen täyttää VALTIONAVUSTUSHAKEMUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEEN 2012 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN LOMAKE NRO 10 1. Tiedot hakijasta Hakijan nimi Hakijayhteisön Y-tunnus Hankkeen nimi Hakijan lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Hankkeen vastuuhenkilö Sähköposti Työpuhelin Matkapuhelin Faksi Matkapuhelin Faksi Talousasioiden yhteyshenkilö Sähköposti Työpuhelin Hakijan pankkitili Hankkeeseen osallistuvat muut tahot (esim. muut kunnat, järjestöt jne.) 2. Tiedot haettavasta avustuksesta Haettu avustus Hankkeen kustannusarvio Hankkeen suunniteltu aloitusaika Hankkeen suunniteltu päättymisaika Haetaanko/onko hankkeeseen saatu muuta julkista tukea (jos haetaan/on saatu, niin erillinen selvitys liitteenä) Ei EU-tukea Muuta valtion tukea Muuta julkista/yksityistä tukea Avustuksen käyttötarkoitus (yksityiskohtainen toimintasuunnitelma liitteenä) 3. Hankkeen kustannusarvio Toimintavuosi 2012-2013 Palkkamenot sivukuluineen Matka- ja kuljetuskustannukset Kurssi- ja koulutuskustannukset Materiaali- ja välinekustannukset Vuokra- ja leasingkustannukset Yksittäinen toiminta: tapahtumat, retket, leirit jne. Muut kustannukset YHTEENSÄ 4. Hankkeen rahoitussuunnitelma (selvityksenä erilliset liitteet) Toimintavuosi 2012-2013 Kunnan/kuntien omarahoitus (ote kunnan talousarviosta) Yksityinen omarahoitus (yhdistykset, säätiöt jne.) ELY-keskuksen/opetus- ja kulttuuriministeriön avustus (haettu avustus) Muut avustukset (selvitys, päätökset) Yhteistyötahojen rahoitus (selvitys, sitoumukset) Muu tulonhankinta, mikä: Muu ulkopuolinen julkinen/yksityinen rahoitus, mikä? YHTEENSÄ 5. Avustuksen käyttösuunnitelma (täytetään vain haettavan avustuksen osalta) Mahdollisen avustuksen käyttösuunnitelma euroina: Palkkiokustannukset Matka- ja kuljetuskustannukset Toimintavuosi 2012-2013 Kurssi- ja koulutuskustannukset Materiaali- ja välinekustannukset Vuokra- ja leasingkustannukset Yksittäinen toiminta: tapahtumat, retket, leirit jne. Muut kustannukset YHTEENSÄ 6. Hakemuksen liitteet Hankkeen toimintasuunnitelma, josta ilmenee tavoite, sisältö ja aikataulu sekä suunnitelma hankkeen vakinaistamisesta Hankkeen yksityiskohtainen talousarvio ja rahoitussuunnitelma Mahdollinen ote kunnan talousarviosta, josta käy ilmi hankkeeseen varattu määräraha Mahdollisten hankekumppaneiden sitoumukset ja yhteystiedot Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta sekä yhdistysrekisteriote Muut samaa tarkoitusta varten saadut ja haetut avustukset Muut liitteet, joihin hakija haluaa vedota Kustannusselvitys ja vapaamuotoinen väliraportti jatkorahoitusta hakevien hankkeiden osalta 7. Allekirjoitus Paikka ja päiväys Allekirjoitus (yhteisön virallinen nimenkirjoittaja) Nimenselvennys Niiden ELY-keskusten yhteystiedot (liikuntatoimi), joihin hakemukset toimitetaan (www.ely-keskus.fi): Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue PL 8060 96101 ROVANIEMI 020 636 0010 (vaihde) [email protected] Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet: Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue PL 131 65101 VAASA 020 636 0140 (vaihde) [email protected] Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue PL 86 90101 OULU 020 636 0020 (vaihde) [email protected] Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue PL 2000 70101 KUOPIO 020 636 0080 (vaihde) [email protected] Hämeen, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue PL 36 00521 HELSINKI 020 636 0070 (vaihde) [email protected] Satakunnan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue PL 236 20101 TURKU 020 636 0060 (vaihde) [email protected] LIITE 2 Havaintomatriisiin kysymysrunko ja esimerkit hankkeiden arvioinnista. LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISAVUSTUS Myönnetyt avustukset 2012 5=KYLLÄ: täysin konkreettisesti kuvattu 4=JOKSEENKIN KYLLÄ: melko konkreettinen 3=Epäselvää 2=JOKSEENKIN EI: hyväntahtoinen toive, ei konkretiaa 1=EI 1. Avustuksen saaja 2. Hankkeen nimi 2. Teemat 4. Avustuksen määrä 4.1. Haettu summa 4.2. Saatu summa 4.3. Prosenttia haetusta 5. Hankkeen pääasiallinen luonne 5.1. Liikkuva koulu -hanke 5.2. Kerhotoiminta tai vastaava 5.3. Varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen 5.4. Muu 5.4.1. Mikä? 6. Päävastuullinen järjestäjä 6.1. Kunta SIILINJÄRVEN KUNTA Liikkuva koulu - Siilinjärven peruskoulut ja lukio JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Nuorten LiikuntaLaturi Liikkuva koulu "LiikuntaLaturi", matalan kynnyksen toiminnot, maksuton liikunta nuorille, maahanmuuttajat, välinehankinnat 75000 48000 64 % 51800 25000 48 % 5 1 1 1 1 5 1 1 5 5 6.1.1. Koulu 6.1.2. Liikunta-/nuoriso-/vapaa-aikatoimi 6.1.3. Varhaiskasvatus 6.1.4. Opetus-/sivistystoimi 6.1.5. Sosiaali- ja terveystoimi tmv. 6.1.6. Kuntayhtymä/liikelaitos/kuntaliitos 5 1 1 1 1 1 1 5 1 5 1 1 6.2. Yhdistys 1 1 6.2.1. Urheiluseura tai muu -yhdistys 6.2.2. 4H-yhdistys 6.2.3. Muu yhdistys 6.2.3.1. Mikä? 7. Yhteyshenkilö ja koordinointi 1 1 1 1 1 1 7.1. Yhteystiedot 7.2. Hankkeelle on tarkoitus palkata erikseen työntekijä 7.2.1. Toiminnan koordinoija, hankevastaava 7.2.2. Kerho- tai muu ohjaaja 7.2.3. Muu toimihenkilö 8. Liikkuva koulu -hankkeen tiedot 8.1. Koulu (nimi) 8.1.1. Alakoulu 8.1.2. Yläkoulu 8.1.3. Yhtenäiskoulu Timo Hyötyläinen p. 0447401314, [email protected] 5 1 5 1 5 Kaikki Siilinjärven peruskoulut (10) ja lukio, myös erityiskoulu 5 5 5 Vastuualuejohtaja Ari Karimäki p. 0142664001, [email protected] 5 5 1 1 1 8.1.4. Toisen asteen koulu 8.2. Liikkuva koulu -kriteerien toteutuminen 8.2.1. Koulupäivän rakenteen muuttaminen 8.2.2. Enemmän kuin yksi pitkä välitunti päivässä 8.3. Liikkuva koulu -hankkeen toiminnot 8.3.1. Erityistyhmien integraation tai inkluusion edistäminen 8.3.2. Haasteet, turnaukset, kampanjat 8.3.3. Kerhotoiminta: aamukerhot 8.3.4. Kerhotoiminta: koulupäiväkerhot 8.3.5. Kerhotoiminta: iltapäiväkerhot 8.3.6. Kerhotoiminta: kutsukerhot 8.3.7. Koulumatkaliikunta 8.3.8. Koulutus: opettajat/muut ohjaajat 8.3.9. Koulutus: oppilaat 8.3.10. Koulutus tai vastaava tuki (vanhemmat) 8.3.11. Lajikokeilut, urheiluseurayhteistyö 8.3.12. Liikunnan määrän lisääminen opetussuunnitelmaan 8.3.13. Liikuntaneuvonta tai -lähete 8.3.14. Liikuntapassi tmv. seuranta 8.3.15. Liikuntareppu 8.3.16. Liikuntatunneilla mukana liikunnanohjaaja tmv. 8.3.17. Liikuntatuokiot: taukojumppa, liikunnalliset aamunavaukset, yhteiset kävelyretket tms. 8.3.18. Liikuntavälinekirjasto tmv. (vapaa-ajalle) 8.3.19. Loma-aikojen liikunnallistaminen 8.3.20. Monialainen yhteistyö riskilasten löytämiseksi ja auttamiseksi 8.3.21. Rakennemuutos oppitunneilla, liikunnan integroiminen muihin aineisiin 8.3.22. Tapahtumat, retket 8.3.23. Teemaviikot/-kuukaudet tmv. 8.3.24. Tilojen hyödyntäminen uudella tavalla tai esim. piha-alueen suunnittelu 8.3.25. Välinehankinnat 8.3.26. Välituntiliikunta 8.3.27. Välkkärit, ohjattu välituntiliikunta 8.3.28. Muuta, mitä? 9. Varhaiskasvatuksen liikunnallistamishanke 9.1. Päiväkodit (nimi) 9.2. Toiminnot 9.2.1. Kerhotoiminta 9.2.2. Kerhotoiminta (kutsukerhot) 9.2.3. Koulutus (henkilökunta) 9.2.4. Koulutus tai vastaava tuki (vanhemmat) 9.2.5. Lapsen yksilöllinen ohjaus 9.2.6. Liikuntapassi 9.2.7. Liikuntatuokiot 9.2.8. Liikuntatuokioiden laadun parantaminen, esim. ohjausapu 9.2.9. Liikuntavälinekirjasto tmv. 9.2.10. Monialainen yhteistyö riskilasten löytämiseksi ja auttamiseksi 9.2.11. Tapahtumat, retket 9.2.12. Tilojen hyödyntäminen uudella tavalla tai 5 5 4 1 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 1 5 5 1 1 1 1 1 5 1 5 5 5 5 5 5 Liikkuva nuorisotalo eli vapaavuorot esim koulun salissa heti koulupäivän jälkeen, erityishuomio tyttöjen liikuntamahdollisuuksissa, liikunnalliset TETit 1 1 esim. pihasuunnittelu 9.2.13. Varhaiskasvatuksen liikunnan opetussuunnitelman uudistaminen 9.2.14. Välinehankinnat 9.2.15. Muuta, mitä? 10. Kerhotoiminta-hanke 10.1. Kohderyhmä 10.1.1. Alle kouluikäiset 10.1.2. Alakouluikäiset 10.1.3. Yläkouluikäiset 10.1.4. 16—19-vuotiaat 10.2. Toiminnot 10.2.1. Erityisryhmien integraation tai inkluusion edistäminen 10.2.2. Haasteet, turnaukset 10.2.3. Ilmaiset salivuorot tmv. 10.2.4. Kerhotoiminta (erityisryhmät) 10.2.5. Kerhotoiminta (integroidut ryhmät) 10.2.6. Kerhotoiminta (kutsukerhot) 10.2.7. Kerhotoiminta (perhekerhot tmv.) 10.2.8. Kerhotoiminta kouluvuoden aikana 10.2.9. Kerhotoiminta koulun loma-aikoina 10.2.10. Koulutus (aikuiset ohjaajat tmv.) 10.2.11. Koulutus (lapset/nuoret) 10.2.12. Lajikokeilut tai urheiluseurayhteistyö 10.2.13. Leirit 10.2.14. Liikuntapassi 10.2.15. Lyhytkurssit 10.2.16. Tapahtumat, retket, tilaisuudet 10.2.17. Toiminta on ilmaista 10.2.18. Välinehankinnat 10.2.19. Muu, mikä? 11. Muun hankkeen tiedot 11.1. Kohderyhmä 11.1.1. Alle kouluikäiset 11.1.2. Alakouluikäiset 11.1.3. Yläkouluikäiset 11.1.4. 16-19-vuotiaat 11.2. Toiminnot 11.2.1. Haasteet, turnaukset 11.2.2. Koulutus 11.2.3. Liikuntaneuvola 11.2.4. Tapahtumat, retket Muu, mikä? 12. Hakukriteerien ja painopistealueiden toteutuminen 12.1. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien huomiointi 12.1.2. Tarkempi kuvaus 12.2. Suunnitelma harrastamisen vakiinnuttamisesta 12.2.1. Tarkempi kuvaus 12.3. Suunnitelma omaehtoisen liikkumisen lisäämisestä 12.3.1. Tarkempi kuvaus 1 5 1 1 5 5 1 1 1 1 1 1 1 5 1 5 5 5 5 1 1 1 5 5 1 1 5 4 Huomioitu myös erityiskoulun oppilaat. Monialainen yhteistyö liikunnallisuuden edistämiseksi. Ilmaisia liikuntapalveluita ja ohjattua liikuntaa nuorille. Kohteena erityisesti vähän liikkuvat ja ne nuoret, jotka eivät liiku urheiluseuroissa. 5 4 Tarkoituksena luoda vakiintunut malli läpi koulutaipaleen. Myös urheiluseurayhteistyötä. Tarkoituksena vakiinnuttaa hanke. Urheiluseurayhteistyötä. 5 Koulumatkaliikunta, urheiluseurayhteistyö, konkreettinen suunnitelma 2 Toive. 12.4. Suunnitelma hankkeen toimintojen vakiinnuttamisesta 12.4.1. Tarkempi kuvaus lähiliikuntapaikkojen hyödyntämisestä ja kehittämisestä. 5 Hankkeen on tarkoitus olla pysyvä. 12.5. Tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistäminen 12.6. Syrjäytymisen ehkäiseminen 12.7. Terveyserojen kaventaminen 12.8. Vanhempien ja perheen tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa 5 Tarkoituksena vakiinnuttaa hanke ja laajentaa sitä. 5 5 5 5 5 4 4 1 Tiedotus, tapahtumat, liikuntapassi tueksi lapsen liikunnan seuraamisessa. Pyritään konkretisoimaan lisää. 8/8 7/8 5 6/8 3/8 1 5 5 5 3 5 5 1 2 5 5 14.2. Palautteen kerääminen 14.3. Selvitykset, kyselyt 14.4. Muu tapa YHT. muut arviointitavat 15. Yhteistyötahot hankkeessa 15.1. SLU-alueella rooli suunnitelmassa 15.1.1. Kouluttajana 15.1.2. Muu rooli hankkeessa 1 1 5 1 1 5 1 1 1 1 1 5 5 1 15.2. Yhteistyö koulujen/päiväkotien kesken/kanssa 15.3. Yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kanssa 15.4. Yhteistyö kuntien välillä 15.5. Yhteistyö paikallisten urheiluseurojen kanssa 15.6. Yhteistyö yksityisen sektorin, seurakunnan, korkeakoulun tmv. kanssa YHT. yhteistyöstä toteutuu >3 YHT. yhteistyöstä toteutuu = 5 16. Hankkeen erityinen innovatiivisuus 4 4 5 5 4 5 4 5 5 5 5 3 5 5 3 5 Maksuttomat liikuntapalvelut ja ohjattu liikunta yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille. Suunnittelussa vahva nuorisolähtöisyys. 12.8.1. Tarkempi kuvaus YHT. Kriteerien toteutuminen >3 YHT. Kriteerien toteutuminen = 5 12.9. Erityisryhmät huomioitu (mainittu) 13. Lasten/nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet 13.1. Lasten/nuorten toiveita kuunnellaan 13.2. Lapset/nuoret mukana suunnittelemassa 13.3. Lapset/nuoret mukana toteuttamassa YHT. osallistamiskeinoja toteutuu 14. Suunnitelma hankkeen arvioinnista 14.1. Hankkeella oma ohjausryhmä 16.1. Tarkempi kuvaus 16.2. Muut huomiot 17. Hankkeen taustatiedot 17.1. SLU-alue 17.2. ELY-alue 17.3. Hankkeen jatkuvuus (U=uusi hanke, J=jatkohanke) 18. Hankkeen laajuus (montako lasta/nuorta) 18.1. Päiväkotilapsia 18.2. Peruskoululaisia 18.3. Toisen asteen opiskelijoita 17.4. Vapaa-ajan liikkujia Erityisen laaja hanke, jossa paljon yhteistyötä. PSL POSELY KESLI POHELY J J 1800 + 950 300
© Copyright 2024