LAPSI ON AARRE Varhaiskasvatuksen strategia ja kehittämissuunnitelma vuosille 2012–2015 15.3.2012 PIEKSÄMÄEN SEURAKUNTA VARHAISKASVATUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto ................................................................................................................... 3 2. Varhaiskasvatuksen strategia ............................................................................... 4 Missio ....................................................................................................................... 4 Arvot ......................................................................................................................... 4 Visio ......................................................................................................................... 4 2.1 Strategiset linjaukset........................................................................................... 4 3. Toimintamuotojen ja sisältöjen kehittämistavoitteet .......................................... 5 3.1. Kaste .................................................................................................................... 5 3.2. Päiväkerhotyö ...................................................................................................... 5 3.3. Perhekerhotyö ...................................................................................................... 6 3.4. Koululaisten iltapäivätoiminta ............................................................................ 6 3.5. Monimuotoinen pyhäkoulu varhaiskasvatuksessa .............................................. 7 3.6. Musiikin rikkaus varhaiskasvatuksessa............................................................... 7 3.7. Jumalanpalvelus varhaiskasvatuksessa ............................................................... 7 3.8. Perhelähtöinen ja diakonin työote ....................................................................... 8 3.9. Lähetys ja kansainvälisyyskasvatus varhaiskasvatuksessa ................................. 9 3.10. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyön yhteydet varhaiskasvatukseen ....................... 9 3.11. Ympäristökasvatus on osa kaikkea toimintaa ................................................... 9 4. Verkostoyhteistyö .................................................................................................. 10 5. Varhaiskasvatuksen laatu..................................................................................... 10 3 1. JOHDANTO Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön toimikunta asetti Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä oli linjata kirkon varhaiskasvatuksen kokonaisuutta ja kehittää työn sisältöjä. Asiakirjan nimeksi tuli ”Lapsi on osallinen”, ja se julkistettiin 3.3.2008. Asiakirjalla liitytään myös koko kirkon strategiaan ”Meidän kirkko. Osallisuuden yhteisö 2015”. Pieksämäen seurakunnan varhaiskasvatussuunnitelma, jossa toimintaa kehitetään ja arvioidaan omassa toimintaympäristössä, valmistui 15.3.2012. Suunnitelmaan on sisällytetty myös seurakunnan varhaiskasvatuksen strategia. Asiakirja kantaa nimeä ”Lapsi on aarre”. Suunnitelmassa liitytään Pieksämäen seurakunnan strategiaan sekä Pieksämäen kaupungin ”Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.” Tässä suunnitelmassamme on hyödynnetty vanhemmille 2011 toukokuussa tehdyn tyytyväisyyskyselyn sekä lapsille eri toiminnallisilla menetelmillä toteutetun osallisuusprojektin tuloksia. Tulevina vuosina varhaiskasvatuksessamme näkyy vahvana osallisuus sekä myös varhaisen puuttumisen näkökulma. Varhaiskasvatussuunnitelmamme päivitetään kolmivuosittain. Varhaiskasvatus käsitteenä tarkoittaa vakiintuneesti alle kouluikäisten kasvatusta. Tässä suunnitelmassa varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat myös koululaisten iltapäivätoiminta ja lasten perheet – perhetyö. Seurakuntamme varhaiskasvatuksessa työtä lasten parissa tehdään lapsi- ja perhelähtöisesti. Lapsilähtöinen kasvatus rakentuu käsitykselle, jossa lapsi on luonnostaan leikkivä, sosiaalinen, utelias ja aktiivinen. Lapsilähtöisyydessä kunnioitetaan lapsen yksilöllisyyttä, persoonaa, ainutkertaisia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Työntekijältä vaaditaan ”lapsiherkkyyttä”, tietämystä varhaispedagogiikan näkemyksistä sekä lasten ja vanhempien yhdessä jakaman arjen todellisuudesta. Vanhempien asiantuntijuuden ja kasvatuskumppanuuden kunnioittamisessa ja toteuttamisessa työntekijöiden keskeinen tehtävä on vanhempien kokemusten kuunteleminen oman lapsensa kanssa toimimisesta ja samalla omien ammatillisten, mutta arkisten kokemustensa jakaminen. Molemminpuolinen kunnioitus ja vastuu ovat perhelähtöisen työn perusta. Lapsena oleminen on tärkeämpää kuin se, mitä lapsesta joskus tulee. Lapsena oleminen on jatkuvaa kasvua ja elämän ihmeellisyyden ihmettelyä. Lapsuus ja koko ihmiselämä on kuin suuri seikkailu tai leikki, jonka kulkua emme aina pysty ennakoimaan. Siksi turvallisen matkanteon apuna on hyvä olla mukana suunnitelma ja kumppaneita. ( Lapsi on osallinen 2008, 7) Pieksämäen varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma ”Lapsi on aarre” on yksi sellainen. 4 2. VARHAISKASVATUKSEN STRATEGIA Missio Pieksämäen seurakunnan varhaiskasvatuksen perustehtävänä on tukea lapsia ja perheitä elämään kristittyinä seurakunnan yhteydessä. Tehtävänämme on toteuttaa Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä (Matt. 28:18–20) ja lasten evankeliumia (Mark.10:13–16). Varhaiskasvatuksemme haluaa edistää lasten ja heidän perheidensä mahdollisuutta kohdata ilman ehtoja rakastava ja armollinen Jumala. Arvot: pyhyys, jokaisen ihmisen arvokkuus, rakkaus Visio Pieksämäen seurakunnan varhaiskasvatus on osa ihmisläheistä seurakuntaa, jossa lapsi kokee arvostusta ja saa tukea hengellisyyteen, kokonaisvaltaiseen kasvuun ja hyvinvointiin. Seurakuntaelämässä lapsen ja hänen perheensä on mahdollista elää pyhää ja arkea - Pyhää arkea sekä kokea osallisuutta ja hyväksytyksi tulemista. Työ lasten ja perheiden parissa on lapsi- ja perhekeskeistä ja sitä tekevät ammattitaitoiset ja koulutetut kirkon varhaiskasvattajat. 2.1 Strategiset linjaukset ja painopisteet: o lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, kasvun ja spiritualiteetin tukeminen kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa o seurakuntalaisten osallisuuden vahvistaminen o seurakuntamme varhaiskasvatus kehittyy perheiden tarpeet huomioon ottaen entistä monipuolisemmaksi o diakoninen työote vahvistuu yhteistyössä diakoniatyön ja muiden perhetyön toimijoiden kanssa o lapsiperheiden osallisuuden vahvistaminen seurakuntamme jumalanpalveluselämän toteutuksessa o varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen – laatukäsikirjao yhteistyön kehittäminen alueen muiden avoimien varhaiskasvatuspalvelun toimijoiden kanssa. o ajankohtainen koulutus työntekijöille ja vapaaehtoisille. o seurakuntamme varhaiskasvatus kehittyy merkittävänä toimijana Pieksämäen alueen avoimien varhaiskasvatuspalvelujen palvelutarjottimella 5 3. TOIMINTAMUOTOJEN JA SISÄLTÖJEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 3.1. Kaste Haluamme kutsua vanhempia tuomaan lapsen kasteelle. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä äitiysneuvolan kanssa: pappi ja lapsityöntekijä käyvät perhevalmennuksessa kertomassa kasteesta ja kastetilaisuuden järjestämisestä. Kastava pappi käy kastekeskustelun vanhempien kanssa ennen kastetta. Kastejuhlassa annetaan seurakunnan lapsi- ja perhetyön esite sekä kutsutaan mukaan toimintaan. Tuemme perhettä kristillisen kasvatuksen antamisessa kehittämällä perheiden kanssa tehtävää toimintaa mm. kutsumalla kirjeitse edellisen vuoden aikana kastettuja lapsia vanhempineen, isovanhempineen ja kummeineen Vauvakirkkoon. Onnitellaan 1-4vuotiasta lasta lähettämällä onnittelukortti lapsen kotiin. Kehitetään virikemateriaalia kotien hartauselämän viettämiseen korttien mukana lähetettäväksi. Neljävuotta täyttävät lapset kutsutaan henkilökohtaisella kirjeellä syntymäpäiväjuhlaan, jossa heitä kutsutaan erityisesti mukaan pyhäkouluihin. Juhlassa seurakunta antaa lapselle lahjaksi Lapsen Raamatun. Viisivuotiaat kutsutaan kummeineen ja perheineen Kummikirkkoon. Kouluun lähteville järjestetään kevätkirkko, jossa heidät siunataan koulutielle. Siunaamassa mukana ovat papin ja lastenohjaajan lisäksi lapsen vanhemmat, yksi kummeista ja lapsen esikouluopettaja. 3.2. Päiväkerhotyö Päiväkerhossa haluamme tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua, hengellisyyttä ja hyvinvointia kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa. Tavoitteena on, että lapsi ja vanhempi voi kerhotoiminnassamme kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi hyväksyvässä ja rohkaisevassa ilmapiirissä. Haluamme, että lapsen itsetunto voisi vahvistua. Kehitämme toimintaamme siten, että vanhempien osallisuus vahvistuisi. Kaikilla päiväkerholaisten lasten vanhemmilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun lastenohjaajan kanssa. Tutkimme myös mahdollisuuksia kerhokertojen lisäämiseen ja kasvunkansion käyttöönottoon päiväkerhotyössä. Huomioimme erityistuen tarpeen kerhoryhmässä tarvittavan henki- 6 löstön määrässä. Kehitämme keinoja tavoittaa ne vanhemmat joiden lapset ovat perhepäivähoidossa. Toteutamme tyytyväisyyskyselyn lapsille ja perheille kerran toimintakaudessa. Kehitämme kerhotoimintaa vanhempia kuunnellen saamiemme resurssien puitteissa. Huomioimme perhepäivähoitajat merkittävinä yhteistyökumppaneina ja pyrimme kuuntelemaan heidän toiveitaan sekä tukemaan toiminnallamme heidän työtään. Seuraamme muutoksia ympäröivässä yhteiskunnassa ja kirkossa sekä paikallisella tasolla. Kehitämme päiväkerhoa osaksi alueen avointa varhaiskasvatuspalvelutarjotinta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Pidämme ammattitaidon ajan tasalla ja olemme tietoisia ajassa olevista varhaispedagogisista suuntauksista. 3.3. Perhekerhotyö Perhekerhotyössä tuemme perheiden kristillistä kasvatusta ja vanhemmuutta, tarjoamme mahdollisuuden vertaistukeen sekä verkostoitua muiden perheiden kanssa. Toimintaa kehitetään entistä monipuolisemmaksi. Luodaan matalan kynnyksen toimintaa kuunnellen perheitä ja heidän toiveitaan. Uusia toimintamuotoja kehitetään perheiden tarpeita vastaavaksi yhteistyössä seurakunnan eri työalojen kanssa. Yhteistyötä kehitetään myös muiden lapsi- ja perhetyön toimijoiden kanssa. Mahdollistetaan vanhempien osallisuus toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Näkyvyyttä lisätään viestinnän ja tiedotuksen kautta olemalla läsnä mm. sosiaalisessa mediassa. 3.4 Koululaisten iltapäivätoiminta Koululaisten iltapäivätoiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Iltapäivätoiminnalla edistetään lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja se pohjautuu perusopetuksen arvoihin. Kristillinen kasvatus näkyy mm. ruokarukouksissa, viikoittaisissa hartaushetkissä ja toimintaympäristön symboliikassa. Järjestetään tutustumis- ja keskustelutilaisuudet vanhemmille ja opettajille syksyisin ja keväisin. Kehitetään yhteistyötä muiden iltapäivätoiminnan järjestäjätahojen kanssa. 7 3.5 Monimuotoinen pyhäkoulu varhaiskasvatuksessa Pyhäkoulun ydin on raamattuopetuksessa, Raamatun kertomuksissa ja se on johdatusta jumalanpalveluselämään - se on lasten oma jumalanpalvelus. Pyhäkouluja pidetään kodeissa ja seurakunnan toimipisteissä. Pyhäkoulun painopisteitä kehitetään perheiden toiveiden mukaan. Perinteinen pyhäkoulu muuttuu perheiden tarpeet huomioon ottaen entistä monipuolisemmaksi unohtamatta pyhäkoulun ydintä. Lapsille ja perheille on tarjolla esim. koko perheen yhteisiä perhepyhäkouluja ja toiminnallisia; leikki- ja liikuntapyhäkouluja, netissä toimiva pyhäkoulu. Pyhäkoulu kehittyy menemällä myös kotiin kirjepyhäkoulun muodossa. Järjestämme kutsukirkkoja, retkiä ja lauluiltoja. Pyhäkoulujen ohjaajat ovat pääsääntöisesti ”omilla eväillä ja armolahjoilla” toimivia vapaaehtoisia. Huolehdimme vapaaehtoistyöntekijöiden virkistyksestä ja koulutuksesta. Pyhäkoulutyötä pidetään esillä erilaisissa viestimissä. 3.6 Musiikin rikkaus seurakuntamme varhaiskasvatuksessa Kanttorit vierailevat 2 kertaa toimintakaudessa päivä-, perhe- ja ip-kerhossa. Silloin turvallisessa ja tutussa tilassa opetellaan lapsen ikätasonmukaisia lauluja kuuntelemisen, kertauksen ja leikin avulla. Laulujen lisäksi opetellaan perhemessun kaikulauluja ja – rukouksia. Lauluhetken yhteydessä lasten hengelliset laulut ja virret – samoin kuin alttarihetket kynttilöiden sytyttämisineen (kerhojen hartaushetket) - ohjaavat luontevasti lapsen kristillistä kasvatusta ja samalla jumalanpalveluskasvatusta. Kehitämme musiikkikasvatusta järjestämällä lasten konsertteja ja muita musiikkitapahtumia. Tutkimme mahdollisuutta järjestää muskaritoimintaa seurakunnassamme. 3.7 Jumalanpalvelus varhaiskasvatuksessa Kerhokauden aikana vietetään lapsille ja lapsiperheille suunnattuja erilaisia kirkkohetkiä kuten, Vauvakirkko, Taaperokirkkoja ja kirkkovuoden juhla-aikoihin liittyviä jumalanpalveluksia. Seurakunnassamme vietetään myös perheen sunnuntaita kirkkokäsikirjan määrit- 8 telemänä ajanjaksona; ”jonakin syys-marraskuun sunnuntaina”. Tulevina vuosina Perheen sunnuntai omistetaan erityisesti perheeseen liittyville kysymyksille. Kerhoissa opetellaan lastenohjaajien johdolla kaikulaulua ja Isä meidän rukousta sekä tutustutetaan lapsia uskontunnustukseemme. Lasten ehtoolliskasvatusesitteellä haluamme rohkaista vanhempia yhdessä lapsen kanssa osallistumaan ehtoolliselle. Järjestämme kasvatuksen päivän aiheeseen liittyen. Lapset, jotka eivät osallistu seurakunnan kerhotoimintaan huomioidaan tekemällä päiväkotivierailuja ja järjestämällä erilaisia kirkkohetkiä ja tapahtumia. Kehitämme erilaisia tapoja jossa lapsiperheiden osallisuus voisi vahvistua seurakuntamme jumalanpalveluselämän toteutuksessa. 3.8 Perhelähtöisen ja diakonisen työotteen vahvistaminen Järjestämme yhdessä diakoniatyön kanssa vuosittain perheleirejä sekä yhteisvastuun hyväksi Pulkkakirkon. Kehitämme kotikäyntityötä yhteistyössä diakoniatyön kanssa lastenohjaajien työaikaresurssien ja lapsiperheistä nousevien tarpeiden mukaisesti, esim. perheen akuutit kriisitilanteet. Otamme huomioon yhä enenevässä määrin varhaisen puuttumisen näkökulman työhömme. Kehitämme yhteistyötä kaupungin perhetyötä tekevien tahojen kanssa. Kehitetään toimintaamme siten, että saatamme eri-ikäisiä ihmisiä yhteen kohtaamaan toisiaan ja iloitsemaan toinen toisensa kohtaamisesta. Huomioimme kerhotoiminnassamme vanhustenviikon sekä kehitämme mummi ja ukkitoimintaa yhtenä vapaaehtoistyön muotona. Kerhoissa tullaan järjestämään isovanhempien päivä. 9 3.9 Lähetys ja kansainvälisyys varhaiskasvatuksessa Tuomme lähetystön konkreettiseksi osaksi toimintaamme kutsumalla nimikkolähettejä ja lähetystyöstä vastaavia työntekijöitä vierailuille kerhoihimme. Varhaiskasvatuksella on oma kummilapsi Nepalissa. Pidämme yhteyttä nimikkolähetteihin ja kummilapseen kirjeitse, piirroksin ja kuvin sekä sähköisesti. Järjestämme yhteisiä lähetystapahtumia eri työalojen kanssa mm., vierailijat, puuhakirkot, lähetyslounaat, lähetysnäyttelyt ja lasten konsertit. Kansainvälisyyskasvatusta kehitetään kerhoissa tutustumalla eri maihin ja niiden kulttuureihin. Huomioimme toiminnassamme mm. Eurooppa-, Suomalaisuuden- ja YK:n päivän. Suunnitellessamme toimintaamme, varaudumme siihen, että maahanmuuttajat ovat tulevaisuudessa kasvava ryhmä paikkakunnallamme. 3.10 Varhaisnuoriso- ja nuorisotyön yhteydet varhaiskasvatukseen Järjestämme yhdessä lapsille ja heidän perheille leiri- ja kerhotoimintaa sekä erilaisia tapahtumia, esim. Pulkkakirkko, perheen päivä ja kirkkovuoteen liittyvät tapahtumat. Kehitetään leirija kerhotoimintaa yhteistyössä siten, että esim. isoset ovat mukana apuohjaajina päivä- ja perheleireillä sekä kesäkerhoissa. Resurssit huomioiden lastenohjaajat voisivat työskennellä nuoriso-, varhaisnuoriso- ja rippikoulutyön järjestämillä leireillä. Varhaisnuorisotyö on mukana myös koululaisten iltapäivätoiminnassa ja pyhäkoulutyössä sekä kutsumassa kouluun lähteviä mukaan toimintaansa. 3.11 Ympäristökasvatus on osa kaikkea toimintaa Olemme ympäristödiplomiseurakunta, se kannustaa pitämään ympäristöasioita esillä toiminnassamme sekä myös muuttamaan toimintaamme yhä enemmän ympäristöystävällisemmäksi. Ympäristökasvatussuunnitelma päivitetään vuosittain. 10 4. VERKOSTOYHTEISTYÖ Olemme jatkuvasti yhteydessä varhaiskasvatuksen eri toimijatahoihin. Neuvottelemme säännöllisesti kaupungin varhaiskasvatuksen johdon kanssa. Tiedotamme toiminnastamme kaupungin ja yksityisiin päivähoidon yksikköihin sekä perhepäivähoitoon ja muihin varhaiskasvatuksen ja perhetyön toimijatahoihin. Tuemme päivähoidon uskontokasvatusta tarjoamalla lastenkirkkoja ja tekemällä päiväkotivierailuja sekä tilaamalla Pikkuväki-lehden. Järjestämme yhdessä koulunlähtevien siunauskirkot keväisin. Niitä lapsia jotka ovat perhepäivähoidossa, tavoitamme päiväkerhojen, Taaperokirkkojen, perhepäivähoidon joulukirkon ja eri tapahtumien kautta. Päivähoidon henkilökunnalla tarjoamme mahdollisuuden osallistua koulutuspäiviimme. Kartoitamme mahdollisuuksia kehittää kerhotoimintaa yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa (esim. ekavauvaryhmä/neuvola, lasten- ja perheiden kerhotoiminta/kaupunki ja muut toimijat). Yhteistyö Koulutuskeskus Agricolan kanssa kehittyy ja tulee yhä enemmän monipuolisemmaksi mm. varhaiskasvatuksen toimiessa erilaisten toiminnallisten opinnäytetöiden toteutuspaikkana. Lastenohjaajien työässäoppimisjaksojen myös hyödynnetään työn kehittämisen näkökulmasta siten, että se palvelee kaikkia osapuolia. 5. VARHAISKASVATUKSEN LAATU Työn laadun jatkuva päivittäminen edellyttää, että työntekijät ovat ammattitaitoisia, heitä on riittävästi ja he käyvät säännöllisesti ammatillisissa koulutuksissa. Kehittämällä näin työtämme saamme käyttöömme uusia menetelmiä sekä pysymme varhaiskasvatuksessa ajan tasalla. Huolehdimme siitä, että työympäristö ja tilat ovat viihtyisiä ja lapsiystävällisiä, käytettävät välineet ovat monipuolisia ja kehittäviä. Ryhmän koossa otetaan huomioon lasten lukumäärän lisäksi mm. erityisen tuen tarve, tilan koko ja turvallisuusnäkökohdat. Lastenohjaajille taataan riittävästi valmistelu ja suunnitteluaikaa. Arvioimme toimintaamme puolivuosittain ja teemme tarvittavia muutoksia. Toimintavuoden päättyessä arvioimme toimintaamme yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Teemme vanhemmille tyytyväisyyskyselyn vuosittain sekä olemme valmiit vastaanottamaan palautetta toiminnastamme koko ajan. Pidämme yllä työntekijän hyvinvointia (kehityskeskustelut, virkistys, työnohjaus). Edistämme sitä, että seurakunnan kaikessa toiminnassa sekä päätöksenteossa otetaan lapsen ja nuoren etu huomioon. Tätä varten seurakunnassamme on myös lapsiasiahenkilö. Varhaiskasvatukselle luodaan laatukriteerit. 11 Omia muistiinpanoja