lastensuojelun suunnitelma 2011
Piirros: Minna Haimilahti Sosiaali- ja terveyslautakunta 27.4.2011 § 68 Dnro 1665/23/400/2007 2 LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2011 SISÄLTÖ LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA PROSESSINA 4 1. SUUNNITELMAN PERUSTA 5 2. LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 9 3. LAPSIPERHEIDEN PALVELUT 3.1. Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö 3.2. Varhaiskasvatus 3.3. Koulu 3.4. Kunnalliset vapaa-ajan palvelut 3.5. Seurakuntien ja järjestöjen tuottamat palvelut lapsille ja lapsiperheille, yksityisten palveluntuottajien tuottamat palvelut 3.6. Kotipalvelut ja kotihoito 3.7. Erityispalvelut 3.8. Sosiaalityö 3.9. Turvallisuuspalvelut 3.10. Työllistymistä edistävät hankkeet 11 12 16 18 20 22 25 26 28 29 29 4. LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖN PALVELUT KUNNASSA 4.1. Avohuollon palvelut 4.2. Sijaishuolto 4.3. Jälkihuolto 30 31 31 32 5. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA 5.1. Lastensuojelun asiakkaat 5.2. Asiakkaat ikäryhmittäin 5.3. Lastensuojeluilmoitukset ja hakemukset 5.4. Lastensuojelutarpeen selvitys 5.5. Sijaishuollossa olevien lasten lukumäärä Heinolassa vuosina 2000 - 2010 5.6. Päijät-Hämeen kunnissa kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2009 5.7. Heinolassa vuosina 2000 - 2009 kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä, % alle 18 vuotiaista 5.8. Lastensuojelun kustannukset Heinolassa v. 2005 - 2010 32 32 32 33 34 34 35 35 36 3 6. LASTENSUOJELUN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN VÄLISEN YHTEISTYÖ 37 7. SUUNNITELMA 7.1. Työntekijöiden kehittämisehdotuksia 2009 7.2. Suunnitelman visio 2012 7.3. Suunnitelman tavoitteet 7.4. Suunnitelman toimenpide-ehdotukset 2009 ja 2011 39 39 40 40 41 8. SEURANTA JA ARVIOINTI 45 LIITTEET 4 LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA PROSESSINA TIETOPOHJA Lapsiperheiden Lastensuojelun Suunnitelman Lasten ja perusta nuorten kas- ja lastensuoje- tarve kunnassa vuolot ja hy- lun palvelut vinvoinnin tila Lapsilähtöisyys Kuntien hallintokuntien omaa tiedonkeruuta ja valtakunnallisia tilastoja voidaan käyttää arvioiValtakunnalliset taessa kuntakohtaista tilannetta ja paikalliset linjaukset ja oh- Palvelujärjestelmän kuvaus jelmat Lasten ja perheiden kanssa työskentelevien työntekijöiden, järjestöjen ja muitten palvelutuottajien paikallistuntemus sekä asiakkaiden ja asukkaiden näkemykset ja tiedot on tärkeitä hyödyntää suunnitelman laadinnassa ARVIOINTI Palvelujen ar- Yhteistyön järjesviointi täminen toimijoiden kesken SUUNNITELMA Suunnitelma ja sen seuranta Palvelujärjestelmän analyysi olemassa olevista ja tarvittavista voimavaroista, onko voimavarat suunnattu tarkoituksenmukaisesti? Miten suunnitelmaan kirjattavien lastensuojelun kehittämistoimien vaikutuksia arvioidaan? Tarvitaanko voimavarojen uudelleen Suunnitelma ja tarvittavat toimet otetaan osaksi kuntakohdentamista ja/tai mahdollisia ja taloussuunnitelmaa lisäyksiä? Toteutusta seurataan ja tarkistetaan määräajoin suunnitelman mukaisesti 5 1. SUUNNITELMAN PERUSTA Lasten ja perheiden tarpeet sekä lakien ja ohjelmien tavoitteet ohjaavat suunnitelman sisältöä. Kansainväliset sopimukset ja Suomen perustuslaki velvoittavat turvaamaan lapsen oikeudet ja ottamaan huomioon lapsen edun kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Lapsella ja nuorella on perustuslain mukaiset kansalaisen oikeudet: oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun (731/1999). Kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen (Sop 59, L 60/1991) mukaan eri artiklat ryhmitellään usein kolmeen ryhmään; 1) lapsella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa, 2) lapsella on oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista ja 3) lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Lastensuojelulaki 2007/417 3§ Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, sekä ehkäisevä lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto, sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palveluiden piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. 8§ Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa. 11 § Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien, muiden viranomaisten samoin kuin muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien ja tarvetta vastaavien palvelujen järjestämiseksi ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa. 12§ Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinta onkin eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyöprosessi. Lastensuojelun suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lastensuojelun suunnitelman tulee ylittää hallintokuntien rajat ja kattaa laajasti lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointiin liittyvät palvelut. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lastensuojelun suunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeisiin sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Erityisesti suunnitelman lastensuojelun tarvetta sekä lastensuojeluun varattavia voimavaroja koskevat kohdat sisältävät kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan kannalta keskeistä tietoa. Suunnitelman sisältö tulee huomioida kunnan talousarviossa. 6 Suunnitelma voidaan liittää osaksi kunnan tai seutukunnan hyvinvointi- tai lapsipoliittista ohjelmaa. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Lastensuojelun suunnitelma on tärkeä lastensuojelutyön laadun, asiakkaan oikeusturvan ja tasaarvon seuraamisen sekä toteuttamisen väline. Konkretisoitu suunnitelma sisältää kannanottoja lastensuojelun palvelujen saatavuuteen ja rakenteisiin. Lastensuojelun suunnitelman on tarkoitus toimia kunnan lastensuojelun lakisääteisenä ohjausvälineenä. Suunnitelmassa myös arvioidaan ja ennakoidaan lastensuojelutyön resurssien riittävyyttä ja sitä kautta myös lastensuojelutyöntekijöiden jaksamista. Pysyvä, osaava ja motivoitunut henkilöstö on lastensuojelun elinehto. Työntekijöillä on oltava tieto siitä että heillä on resurssit tehdä laadukasta työtä. Heinolassa koetaan uuden lastensuojelulain selkiyttäneen ja ryhdistäneen työtä. Uuden lain heikkoudeksi on koettu se, että asiakasasioiden käsittely hallinto-oikeudessa kestää pitkään, jonka vuoksi lasten kiireellinen sijoitus kestää useita kuukausia. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008 - 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) on käynnistynyt vuoden 2008 alusta ja siinä hyödynnetään mm. kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalihankkeen myötä kehittynyttä uutta työotetta. Ohjelmassa selvitetään uudistustarpeet ja viedään läpi haluttuja muutoksia yhteistyössä sidosryhmien ja kentän toimijoiden, erityisesti kuntien kanssa. Ohjelman päätavoitteet ovat, että kuntalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät Laajaan tavoitteeseen osallisuuden lisääntymisestä ja syrjäytymisen vähentymisestä sisältyy lastensuojelun osalta osatavoite, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun. Hankeraportissa todetaan, etteivät nykyiset lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut, nuorisotyö ja lasten ja nuorten vapaa-ajan palvelut sekä psykososiaaliset avopalvelut pysty kaikilta osin vastaamaan muuttuneeseen tarpeeseen. Tämä näkyy lasten ja nuorten psykiatrisen sairaalahoidon ja lasten huostaanottojen lisääntymisenä. Hyvän lapsuuden ja nuoruuden varmistamiseksi tarvitaan lasten ja nuorten tukemista kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa sekä tunne-elämän, käyttäytymisen ja opillisten ongelmien ehkäisyä, varhaista tukea ja häiriöiden hyvää hoitoa. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007 - 2011 Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan (lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007 - 2011) strategiset painopisteet ovat lapsia, nuoria ja perheitä koskien: ennaltaehkäisevän peruspalvelujärjestelmän toimivuus palvelujärjestelmän toimivuus elämän siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa palvelujärjestelmän varhainen puuttuminen ja tuki moniammatillisuus, poikkihallinnollisuus ja monitoimijuus osaamisen turvaaminen ja asiakaslähtöisyys päätöksenteon lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi, arviointi ja seuranta 7 Hallitusohjelman lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoite- ja prioriteettilistaus on seuraavanlainen: lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistäminen vanhemmuuden tukeminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantaminen lasten ja nuorten huostaanottojen tarpeen vähentäminen lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhainen tunnistaminen ja tuki nuorten koulutus ja työllisyys lasten ja nuorten terveyserojen kaventaminen sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistäminen lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsiköyhyyden seurannan tietopohjan parantaminen päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen lapsen oikeuksista tiedottamisen edistäminen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Pääministeri Mari Kiviniemen hallituksen ohjelma 22.6.2010 jatkaa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2007 - 2011 toteutumisen seurantaa ja tukemista. Hyvinvoinnin politiikkaohjelman keskeiset osa-alueet ovat Lapsilähtöinen yhteiskunta Hyvinvoiva lapsiperhe Syrjäytymisen ehkäiseminen Heinolan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 - 2015 Ohjelma on laadittu vuonna 2006. Ohjelman tavoitteena oleva lasten ja nuorten kokonaishyvinvointi voidaan saavuttaa seuraavilla menetelmillä; laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen, moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen, avoimen keskustelu- ja toimintakulttuurin luominen, yksilön ja perheen oman aktiivisuuden ja vastuun tukeminen, lapsille ja nuorille myönteisen ilmapiirin vahvistaminen, ja kokonaistaloudellinen suunnitteleminen. Ohjelman rungoksi valittiin viisi kärkeä. 1. Moniammatillinen yhteistyö 2. Nuoren oman osallistumisen tukeminen 3. Lapsille ja nuorille myönteisen ilmapiirin luominen 4. Perhekeskustoimintamalli 5. Perheneuvolapalvelut Moniammatillista yhteistyötä kehitetään laajentamalla yhteistyötä. Koulutustoimen ja päivähoidon välillä toimii aluetiimit joihin on mietitty lisättäväksi edustus myös terveys-, liikunta- ja kulttuuritoimesta ja tarvittaessa edustajia myös koulujen oppilaskunnista ja nuorisovaltuustosta. Moniammatillinen yhteistyö on viime vuosina edennyt merkittävästi Proomu-hankkeen ja sittemmin Silta-hankkeen kehittämien yhteisten toimintakäytäntöjen kautta (vertaisryhmät, avoin päivähoito, erilaiset vanhempainillat). Koulun ja päivähoidon (esiopetuksen) välille ollaan luomassa uudenlaista toimintamallia. Syksyllä 2010 alkoi Myllyojan koululla ns. alkuluokka pilottina ja siihen kytkettiin myös koululaisten iltapäivätoiminta. Tämä toimintamalli on laajenemas- 8 sa syksyllä 2011 Tommola-taloon ja siitä sitten aikanaan Niemelä-taloon ja vähitellen kaikkiin kaupunginosiin. 1.1.2011 on tullut voimaan uudistunut nuorisolaki jonka tarkoituksena on parantaa nuorten varhaista tukea ja heidän mahdollisuuttaan saada tarvitsemansa julkiset palvelut (säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyö verkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta). Kunnissa tulee olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, joka tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta. Laissa säädetään myös etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet tuen piiriin, joka edistää hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Laki ohjeistaa myös tilanteet, joissa nuoren tavoittamista varten viranomaisen tulee salassapitosäännösten estämättä luovuttaa tietoja etsivälle nuorisotyölle. Nuoren omaa osallistumista ja lapsille myönteisen ilmapiirin luomista tuetaan siten, että nuoret kokevat tulevansa kuulluksi ja että heidän ajatuksiaan arvostetaan. Päätöksenteolla tulee olla kasvot. Kaikille kouluasteilla toimii oppilaskunnat. Koulukohtaisten oppilaskuntien lisäksi Heinolassa on nuorisovaltuusto (ent. nuorisofoorumi), joka toimii mm. nuorten ja päättäjien välisenä vuorovaikutuskanavana. Nuorisovaltuusto koottaan vuosittain oppilaskunnista ja se kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Lapsi- ja nuorisoparlamentti kootaan kerran vuodessa (vuodesta 2009 alkaen marraskuussa) ja parlamentissa on läsnä kunnan johtavat viranhaltijat ja luottamusmiehet sekä edustukset kaikista oppilaskunnista alaluokilta keskiasteen koulutukseen. Kouluilla toimii vanhempainryhmät, joiden kautta oppilaiden vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa lastensa koulupäivään ja muuhun kodin ulkopuoliseen aikaan sekä tulla kuulluksi lastensa asioissa. Heinola on myös osallisena Lahden seudulla toimivassa ja OKM:n tukemassa vuorovaikutteisessa verkkokuulemisjärjestelmässä Aloitekanava.fi, joka antaa madollisuuden osallistua oman kuntansa heitä koskevien asioiden valmisteluun ja lisää mahdollisuutta nuorten kuulemiseen. Perhekeskustoimintamallin tarkoituksena on vahvistaa vanhempien omaa selviytymistä ja sosiaalista verkostoitumista pitkäjänteisesti vanhemmuuden eri vaiheissa. Se on toimintamalli joka kehittää ja vahvistaa Proomu- ja sen jälkeisen Silta-hankkeen puitteissa on kehitetty ja vahvistettu vanhemmille suunnattua vertaisryhmätoimintaa ja perheiden kanssa toimivien tahojen yhteistyötä ja entistä perhelähtöisempää perustyötä. Silta-hanketta esitellään myöhemmässä osiossa tarkemmin. Perhekeskuskoordinaattori aloitti työnsä 1.1.2009. Syksyllä 2011 aloittaa toimintansa Tommola-talon perhekeskus. Perheneuvolapalvelujen saatavuus on puhuttanut perheiden kanssa työskenteleviä toimijoita pitkään. Esitetty on mm. toive, että Päijät-Hämeen perheneuvola laajentaisi vastaanottoansa Heinolaan. Heinolan sivutoimipiste voisi palvella myös Sysmää ja Hartolaa, kuten lapsi- ja perhevastaanottokin palvelu aikaisemmin. Päijät-Hämeen perheneuvola ja Lahden perheneuvola yhdistyivät 1.1.2009 ja toimintojen laajentaminen Heinolaan on edelleen selvityksen alla. 9 2. LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Heinolan vertailukunniksi on valittu Päijät-Hämeen kunnista Hollola ja Pohjois-Savosta Varkaus. Näiden kuntien asukasluku on lähellä Heinolan asukaslukua. Tilastotiedot ovat vuosilta 2005 2008. Tarkemmat tilastot ovat liitteenä suunnitelman lopussa. Heinolan asukasluku vuonna 2009 oli 20 374, Hollolan 21 845 ja Varkauden 22 935. SotkaNet 2008; Alle 18-vuotiaden osuus väestöstä on noin kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa; Heinolassa 19,5 % ja koko maassa 21,8 %. Hollolassa ja Varkaudessa lasten osuus on Heinolaa suurempi. Ikäryhmäennusteen mukaan lasten ja nuorten osuus tulee Heinolassa lähivuosina laskemaan, ja yli 65-vuotiaiden osuus tulee entisestään kasvamaan. Myös koko väestön määrä Heinolassa tulee ennusteen mukaan lähivuosina laskemaan, samoin Varkaudessa. Hollolan väkimäärän taas ennustetaan kasvavan. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden osuus on Heinolassa reilusti koko maata suurempi; Heinolassa 21,9 % ja koko maassa 16,7 %. Hollolassa osuus on alle koko maan keskiarvon, Varkaudessa reilun prosenttiyksikön Heinolaa pienempi. Lapsiperheitä Heinolassa on 2008 35,5 % kaikista perheistä ja osuus on pienempi kuin sekä koko maan keskiarvoon että verrokkikuntiin verrattuna (koko maassa 40,5 %). Myös Varkaus jää kuitenkin alle koko maan keskiarvon. Avioeroja Heinolassa on koko maan keskiarvoa enemmän, jonka seurauksena myös yksinhuoltajia on enemmän. Tästä seuraa edelleen se, että Heinolassa on enemmän elatustukea saavia lapsia kuin koko maassa ja verrokkikunnissa. Heinolalaisista alle 18vuotiasta elatustukea sai vuonna 2008 11,4 %, ja koko maassa 8,6 %. Verrokkikunnissa elatustukea saavien lasten osuus on lähellä koko maan tasoa. Heinolassa prosentti nousi vuonna 2007, kun se koko maassa ja Hollolassa laski, ja Varkaudessa pysyi samana. Heinolan työttömyysprosentti oli vuonna 2008 9,5 %, joka ylittää koko maan keskiarvon liki kahdella prosenttiyksiköllä, sijoittuen Hollolan ja Varkauden väliin. Työttömyys on vuodesta 2005 laskenut huomattavasti, vuonna 2005 työttömiä oli peräti 14,1 %. Heinolassa työttömyys on vähentynyt enemmän kuin verrokkikunnissa ja koko maassa keskimäärin. Viimeaikaiset teollisuusyritysten lopettamiset tulevat kuitenkin lisäämään työttömyyttä. Marraskuussa 2008 eniten työttömiä työnhakijoita oli teollisuuden ammattiryhmässä, ja samalla alalla avoimien työpaikkojen määrä on laskenut eniten. Pitkäaikaistyöttömiä Heinolassa sen sijaan oli yli 7 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa enemmän ja myös reilusti enemmän kuin Hollolassa ja Varkaudessa. Heinolassa pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2008 27,2 % työttömistä. Myös nuorisotyöttömyys on korkeampi kuin koko maassa. Heinolan nuorisotyöttömyys oli vuonna 2008 10,7 % ja koko maassa 8,8 %. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista on Heinolassa hieman alle koko maan keskiarvon, samoin kuin Hollolassa ja Varkaudessakin. Heinolassa on 21 lasten leikkipuistoa, joita uudistetaan ja niistä muodostetaan leikin ja liikunnan yhteisalueita, eli ns. lähiliikuntapuistoja. Ensimmäinen lähiliikuntapuisto otettiin käyttöön 2002 Tommolassa. Päivähoidon leikkipihoja on 13 ja koulujen leikkipaikkoja 8. Heinolassa lähtömuuttajia on enemmän kuin tulomuuttajia. Suurin tulomuuttoon vaikuttava syy on ollut luonnon ja vesistöjen läheisyys. Heinolaa ovat muuttajat pitäneet myös sopivan kokoisena kaupunkina ja sen asuinympäristöä viihtyisänä. Hyvät kulkuyhteydet muualle Suomeen on myös koettu tärkeäksi. Konkreettisia tulomuuton syitä ovat työ, opiskelu ja eläkkeelle jäänti. Poismuuttaneista yli 60 % oli 20–35-vuotiaita ja syynä on usein uusi työpaikka muualla tai opiskelu 10 toisella paikkakunnalla. Parempi kulttuuritarjonta houkuttelee myös muuttamaan muualle. Heinolan asuntotilanne on hyvä, vuokra-asuntoja on saatavilla kohtalaisen helposti, niin kaupungin vuokraasuntoja kuin yksityistenkin vuokranantajien asuntoja. Heinolassa myydään enemmän alkoholijuomia asukasta kohti kuin koko maassa keskimäärin, sekä enemmän kuin Hollolassa ja Varkaudessa. Osa tästä selittynee Alkon sijainnilla Citymarketin yhteydessä vilkkaasti liikennöidyn tien varrella. Vuonna 2008 alkoholihuomia myytiin asukasta kohti 12,2 litraa 100 % alkoholina, ja 14,9 litraa 18 vuotta täyttäneitä kohti. Kunnan kustantamassa katkaisuhoidossa oli vuonna 2008 47 asiakasta, joka on huomattavasti enemmän kuin Hollolassa ja Varkaudessa. Heinolan kaupungin päihdehuollon toimintamalli on päivitetty 2008. Sotkanetin tilastojen mukaan heinolalaiset 8 ja 9-luokkalaiset nuoret juovat enemmän kuin varkautelaiset ikätoverit, mutta vähemmän kuin maan keskiarvo. Heinolassa nuorista 14,06 % joi itsensä tosi humalaan kerran kuukaudessa, kun vastaava luku Varkaudessa oli 13,42 % ja koko maassa 16,48 %. Saman tilaston mukaan heinolalaiset nuoret tupakoivat muita vähemmän; Heinolassa 12,63 % 8- ja 9-luokkalaisista nuorista tupakoi päivittäin, koko maassa 15,13 % ja Varkaudessa 20,32 %. Vuonna 2010 on tehty kouluterveyskysely, mutta sen tiedot eivät ole vielä kaikilta osin valmistuneet. Tässä käytetään vuoden 2008 tehdyn kouluterveyskyselyn tietoja peruskoulujen 8- ja 9luokkalaisille ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista. 8- ja 9-luokkalaisten vanhemmista 43 % ei aina tiedä missä heidän lapsensa viettävät viikonloppuiltoja, kun kahta vuotta aikaisemmin osuus oli 34 %. Keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa oli 13 %:lla (kahta vuotta aikaisemmin 9:lla %) ja 12 % ilmoitti, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää (kahta vuotta aikaisemmin 9 %). 19 % ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana tehneiden osuus väheni neljällä prosenttiyksiköllä (aikaisemmin 20 % ja nyt 16 %). Vuonna 2004 peräti 63 % piti koulun fyysisiä työoloja puutteellisina mutta nyt ”vain” 43 %. Koulukiusattujen osuus on pysynyt samana, 6 %. Terveydentilansa koki huonoksi tai keskinkertaiseksi 17 %. Ylipainoisten osuus kasvoi 17 %:iin ollen aikaisemmin 12 %. Ylipainoisten osuus on Heinolassa suurempi kuin muualla Päijät-Hämeessä. Heinolassa tämänikäisistä pojista 23 % on ylipainoisia. Viikoittaista päänsärkyä ilmoitti 33 % ja niska- ja hartiakipuja 29 %, nämä molemmat olivat tytöillä yleisempiä kuin pojilla. Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta oli 13 %:lla ja luku on hieman laskenut. Koulu-uupumusta oli 10 %:lla ja tämä on vähentynyt. 66 % oppilaista ei syö kaikkia aterianosia kouluruualla, aikaisemmin luku oli 72 %. Liian vähän liikuntaa viikossa harrastavien osuus on kasvanut 57 %:sta 62 %:iin. 22 % oppilaista menee nukkumaan myöhemmin kuin klo 23. 13 % tupakoi päivittäin joten tupakointi on pysynyt ennallaan. Humalaan juovien nuorien osuus on kasvanut olleen nyt 14 %, ja 6 % on kokeillut laittomia huumeita. Päivittäinen tupakointi, humalajuominen ja laittomien huumeiden kokeilu on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Pojilla oli myös kielteisempi suhtautuminen terveystietoon, ja huonommat tiedot päihteistä ja seksuaaliterveydestä. Lukiolaisista 39 % ilmoitti, etteivät heidän vanhempansa tiedä aina heidän viikonloppuiltojen viettopaikkaa, luku on siis pienempi kuin yläkoululaisilla. Lukiolaiset pojat ilmoittivat selvästi tyttöjä useammin, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Vanhempien työttömyys on lisääntynyt kahden vuoden aikana. Vuonna 2006 54 % lukiolaisista koki puutteita koulun fyysisissä työoloissa, mutta nyt ainoastaan 38 %. 20 % lukiolaisista koki, ettei tule kuulluksi koulussa. Luku oli kahta vuotta aikaisemmin peräti 31 %. Koulutyön määrän liian suureksi kokevien osuus väheni selvästi ollen nyt 38 % ja kahta vuotta aikaisemmin 49 %. Koulukiusaus on lukiossa harvinaista, vain 1 % ilmoitti, ettei pidä lainkaan koulunkäynnistä. Lukiolaisista 20 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Ylipainoa on 8 %:lla, myös lukiolaisista ylipaino on pojilla yleisempää. Päänsärystä viikoittain kärsi kolmannes ja tytöistä lähes puolet niska- ja hartiakivuista ja pojistakin 40 %. Keski- 11 vaikea tai vaikea masennus on vähentynyt 9 %:iin, kun kahta vuotta aikaisemmin se oli 15 %. Lukiolaisilla epäterveellisten välipalojen syönti on vähentynyt. Liian vähän liikuntaa, eli vähemmän kuin 2 tuntia viikossa, harrastaa 60 %. Päivittäinen tupakointi on lisääntynyt huomattavasti (10 %:sta 16 %:iin), samoin kuukausittainen humalajuominen (20 %:sta 28 %:iin). Laittomien huumeiden kokeilu on hieman vähentynyt, nyt lukiolaisista 12 % on kokeillut. Vähäinen liikunta, päivittäinen tupakointi ja humalajuominen Heinolan lukiolaisilla on yleisempää kuin muualla Päijät-Hämeessä. 25 % ilmoitti, etteivät terveystiedon aiheet kiinnosta (pojilla yleisempää), mutta niiden osuus joilla on huonot tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä väheni. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn koki vaikeaksi peräti 37 % kun vuonna 2006 näin koki 27 %. Mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneita 0 - 17vuotiaita nuoria 100 vastaavanikäistä kohti on vuonna 2008 ollut Heinolassa enemmän (7,7) kuin Hollolassa (5,8) ja keskimäärin koko maassa (5,3). Varkaudessa heitä on yhtä paljon. Hoitopäiviä 0 - 16-vuotiailla heinolalaisilla 100 vastaavanikäistä kohti on kuitenkin ollut vähemmän kuin keskiverrosti koko maassa. Heinolassa 145,6 ja koko maassa 160,5. Varkaudessa hoitopäiviä on ollut 258,2, siis huomattavasti enemmän vaikka mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneita on ollut yhtä paljon. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa 0 - 12-vuotialla 1000 vastaavanikäistä kohti on kasvanut. Vuonna 2007 käyntejä oli 113 ja 2008 jo 169. Niitä on enemmän kuin Hollolassa mutta vähemmän kuin Varkaudessa ja koko maassa. Nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit eivät juurikaan ole Heinolassa lisääntyneet toisin kuin Varkaudessa ja koko maassa. Hollolassa käynnit ovat vähentyneet. Nuorten tekemät liikennerikkomukset ja rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan ovat lisääntyneet. Lapsiperheistä toimeentulotukea vuonna 2008 sai 7,7 % kaikista lapsiperheistä, joka on lähes sama koko maan keskiarvon kanssa (8,1 %). Heinolan yli 15-vuotiaan väestön keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus oli selvästi alhaisempi kuin koko maassa sekä verrokkikunnissa. Heinolassa osuus on vuonna 2008 28,7 %, kun koko maassa 38,6. Myös korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrä on alhaisempi kuin koko maan keskiarvo ja verrokkikuntien arvot. Heinolassa korkeaasteen koulutuksen saaneiden osuus on 21,4 %, kun se koko maassa oli 26,9 %, Hollolassa 27,3 % ja Varkaudessa 23 %. Työkyvyttömyyseläkettä saaneita 24 - 26-vuotiaita on Heinolassa 114 / 1000 vastaavan ikäistä kohti, kun Hollolassa luku on 70. 3. LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Lapsiperheiden palvelujen tarkoitus on edistää lapsen kasvuoloja, joka tarkoittaa vanhempien tukemista, ympäristön lapsiystävällisyyttä sekä palveluiden riittävyyden, saatavuuden ja laadun varmistamista. Vastuu ehkäisevästä työstä kuuluu eri hallinnonaloille (sosiaali- ja terveydenhuolto, sivistystoimi ja nuorisotoimi) ja sitä tehdään kunnan, yksityisten ja järjestöjen lapsiperheiden palveluissa. Lastensuojelun ehkäisevän työn velvoite koskee kaikkia niitä toimipisteitä, joissa luontevasti muutoinkin tavataan lapsia ja lapsiperheitä. Lastensuojelulain ennalta ehkäisevä toimintaperiaate edellyttää kaikilta lapsiperheiden parissa työskenteleviltä tietoista ja vastuullista havainnointia ja huolenpitoa lapsen hyvinvoinnista. 12 Ehkäisevän työn tehtävät ovat osa lapsiperheiden perus- ja erityispalveluiden perustehtäviä, erottamaton osa normaaleja palveluita. Niissä tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia vanhempien huolenpidon ja kasvatuksen rinnalla. Tärkeää on huomioida lapsen hyvinvointi ja etu, kun järjestetään vanhemmille hoitoa esim. mielenterveyspalveluissa tai päihdehuollossa. Ehkäisevää työtä tehdään moniammatillisesti ja ylisektorisesti eri hallintokuntien välillä. Laki edellyttää, että kunnassa suunnitellaan ja toteutetaan laaja-alaista ja suunnitelmallista lasten ja perheiden ongelmia ehkäisevää toimintaa, toisin sanoen edistetään hyvinvointia. Tämän lainkohdan toteuttamiseen tulee osallistua kaikkien lasten ja perheiden kanssa toimivien hallintokuntien. 3.1 Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö perustettiin 1.1.2010. Yksikön esimiehenä on hyvinvointipalvelujohtaja ja yksikössä työskentelevät äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajat, koulupsykologit ja terveyskeskuspsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti koulukuraattorit, lastensuojelun sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, lapsiperheiden kanssa työskentelevät sosiaaliohjaajat, lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijä, lastenvalvoja, osastonsihteeri ja toimistosihteeri. Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhuolto, lastensuojelun sosiaalityö sekä perhetyö on jaettu kahteen toiminnalliseen alueeseen (pohjoinen ja eteläinen). Muut yksikön palvelut toteutetaan ilman aluejakoa ja kouluterveydenhuolto pääosin kouluilla. Lasten ja perheiden palvelut yksikkö ei ole varsinainen perhepalvelukeskus. Perhekeskus on Heinolassa ensisijaisesti toiminnallinen sateenvarjomalli, jonka avulla koordinoidaan lasten ja perheiden kanssa työskentelevien toiminnallista yhteistyötä sekä palveluiden kokonaisuuksia. Tavoitteena toiminnassa ovat matalan kynnyksen palvelut. Lasten ja perheiden palvelut -yksikön palveluita kehitetään koko ajan perhekeskusmallin mukaisesti mm. Silta-hankkeen avulla. Perheiden palveluita koordinoiva perhekeskus siirtyy syksyllä 2011 Tommola-taloon. Terveydenhuolto Lasten ja perheiden palvelut -yksikössä toimii 11 terveydenhoitajaa, joista 3 täysipäiväisinä kouluterveydenhoitajina, 4,5 hoitaa lastenneuvolan sekä osa heistä kyseisen alueen alakoulun terveydenhoitajan tehtäviä, ja 2,5 terveydenhoitajaa hoitaa äitiysneuvolaa. Kaikilla terveydenhoitajilla on joko opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen terveydenhoitajan tutkinto. Neuvolan palvelut perhevalmennus, toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä terveydenhoitajien, fysioterapeuttien, perhetyöntekijöiden, psykologin, seurakunnan ja päivähoidon kanssa äitiysneuvola, terveydenhoitajan suorittamat terveystarkastukset ja lääkärintarkastukset lastenneuvola, vanhempien tapaamiset ennen ja jälkeen lapsen syntymän sisältäen kotikäyntejä ja varhaisen vuorovaikutuksen haastattelun, lastenneuvolakäynneistä on tehty sisältörunko joka sisältää toimenpiteet ja kehityksen seurannan, keskustelun aiheet ja terveysneuvonnan sekä jaettavan materiaalin Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Heinolan kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma on laadittu ja se tarkistetaan vuosittain. Kouluterveydenhuollossa työskentelee kaikkiaan kahdeksan terveydenhoitajaa (3 täyspäiväisinä) ja koululääkäri. Stakesin suosituksen mukaan kokopäiväistä kouluterveydenhoitajaa kohden tulee olla korkeintaan 600 oppilasta ja koululääkärillä vähintään yksi viikkotyöpäivä 500 oppilasta kohti. Koululääkärin ja koulupsykologin osallistuminen esim. kerran kuukaudessa oppilashuoltotyöhön olisi toivottavaa, mutta se ei tämän hetkisillä resursseilla toteudu. 13 Kouluterveydenhuollon tehtävät: osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen edistää, seurata ja valvoa koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä seurata, arvioida ja tukea oppilaan hyvinvointia ja terveyttä terveydenhoidon ja lääketieteen asiantuntemuksella osallistua yhdessä muun oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan erityisopetuksen järjestelyihin Kouluterveydenhuollon tavoitteet lukuvuodelle 2010 - 2011 nuorten terveyden edistäminen sekä päihteidenkäytön ehkäisy 7-luokkalaisten vanhemmat kutsutaan mukaan terveystarkastukseen lasten ja nuorten psyko-sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen 8-luokkalaisten BDI -masennusseula on otettu käyttöön Äitiys- ja lastenneuvolan resurssit vastaavat sosiaali- ja terveysministeriön suosituksia, mutta kouluterveydenhuollon eivät vastaa. Opiskelijaterveydenhuolto Salpauksessa on hieman paremmin resursoitu. Heinolassa oleva vajaus koulukuraattori ja koulupsykologin palveluissa heijastuu suoraan kouluterveydenhoitajan työmäärään. Esteetön käynti kouluterveydenhuollon työtiloihin ei toteudu kaikissa kouluissa ja tilat ovat puutteellisia mm. odotustilojen, äänieristyksen ja vastaanottotilojen suhteen. Ongelmaksi koetaan tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä jatkoselvittelyä ja hoitoa tarjoavien palveluiden puute ja riittämättömyys. Kun perheen tuen tarve havaitaan neuvolassa, ja mikäli perusterveydenhuollon osaaminen ei enää riitä, jatkotutkimuspaikkaa ei ole tarjolla. Vuoden 2005 loppuun asti Heinolassa toimi Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylläpitämä lapsi- ja perhevastaanotto. Sen jälkeen Heinolan sosiaalikeskus lisäsi määrärahaa perheneuvolapalvelujen ostoon Päijät-Hämeen perheneuvolakuntayhtymältä. Viime vuosina määräraha on osoittautunut riittämättömäksi tarpeeseen nähden. Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatriset palvelut eivät myöskään toimi riittävän hyvin. Heinolassa pitkäjänteisempään työskentelyyn tai lastenpsykiatriseen hoitoon ei ole resursseja, vaan sitä joutuu odottamaan pitkään. Tulevaisuudessa neuvolan resurssit tulevat yhä enenevästi kohdistumaan erityistukea tarvitseviin perheisiin. Perheiden enemmistölle riittävät normaalit neuvolan palvelut, mutta erityistukea tarvitsevien joukko tulee olemaan entistä haasteellisempaa. Neuvolan terveydenhoitajat tarvitsevat työskentelynsä tueksi moniammatillista yhteistyötä, jotta he pystyvät antamaan perheille tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistyön tulee muodostua yhteisistä toimintatavoista ja mahdollisesti yhteisestä työyhteisöstä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Vertaistuen kehittäminen nähdään myös välttämättömäksi. Terveydenhoitajat keräävät jatkuvasti asiakaspalautetta. Terveydenhoitajat laativat vuosittain toimintasuunnitelman, joka sisältää myös toiminnan kehittämisen. Lastensuojelun kanssa yhteisiä toimintatapoja tulee kehittää edelleen, sisältäen yhteydenottotavat, yhteistyömuodot ja viestinnän. Ennaltaehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun resursseja tulisi lisätä, samoin yhteistyötä neuvolan kanssa. Näin tukea tarvitsevat perheet saisivat apua riittävän varhaisessa vaiheessa, jolloin voitaisiin usein ehkäistä rankat lastensuojelulliset toimenpiteet. 14 Psykologipalvelut Heinolan peruspalveluissa on vakanssit kolmelle psykologille, joista 1,5 on kohdennettu terveyskeskuksen käyttöön ja 1,5 koulujen käyttöön. Tällä hetkellä terveyskeskuksen käytössä on yksi psykologi ja koulupsykologipalvelut hankitaan ostopalveluina kahdelta psykologilta (2 pv/vko ja 20 h/kk) 30.6.2011 asti. Terveyskeskuspsykologit ovat käytettävissä, kun tarvitaan lyhytkestoista kriisiluontoista apua (1 - 3 krt), elämäntilanteen selvittelyä, ohjausta lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, tukea vanhemmuuteen, alle kouluikäisten kehitystaso- tai koulukypsyystutkimuksia. Tällä hetkellä terveyskeskuspsykologin työ on tutkimuspainotteista. Koulupsykologinen työ tähtää oppilaiden, heidän perheidensä ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseen. Koulupsykologin tehtäviin kuuluvat oppilaiden oppimisvaikeuksien ja sosioemotionaalisten vaikeuksien arviointi psykologisten tutkimusten avulla, oppilaiden ja heidän perheidensä ohjaus ja neuvonta psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa, ohjaaminen tarvittaessa jatkotutkimuksiin, kuntoutukseen ja hoitoon, lausuntojen antaminen mm. erityisopetussiirtoja, koulunkäynnin muita tukitoimia ja lastensuojeluasioita koskevissa asioissa, konsultaation antaminen opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle oppilaan tai koko luokan kanssa työskentelyä varten, osallistuminen alansa asiantuntijana henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien laadintaan ja oppilashuoltoryhmän toimintaan, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen mm. suunnittelemalla hyvinvointia lisääviä toimia ja ehkäisemällä yhteisötason häiriöitä (esim. kouluväkivalta, kiusaaminen) yhdessä muun henkilökunnan kanssa, koulutoimen kasvatus- ja opetustyön suunnitteluun osallistuminen, psykososiaalisen oppilashuoltotyön arviointi, seuranta ja kehittäminen. Peruskoulussa koulupsykologin työssä korostuvat oppilaiden oppimisvaikeudet, käytös- ja tunne-elämän ongelmat ja oppilaiden perheeseen liittyvät asiat. Lukion oppilailla työ painottuu opiskelijoiden mielenterveysasioihin, ihmissuhdevaikeuksiin ja perheiden ongelmiin. Koulupsykologin työ on oppilaiden ja heidän lähiyhteisönsä kokonaisvaltaista tukemista ja psykososiaaliseen selviytymiseen vaikuttamista. Oppilasmäärä psykologia kohden ylittäisi valtakunnallisen suosituksen, vaikka vakanssit olisivat täytettyinä. Riittävät peruspalvelut vähentäisivät erityispalveluiden tarvetta. Toisinaan toisella paikkakunnalla olevat erikoissairaanhoidon tai perheneuvolapalvelut saattavat estää hoidon toteutumisen. Perheellä ei aina ole käytännön mahdollisuuksia tai riittävää motivaatiota suoriutua säännöllisistä, pitkäkestoisistakin käynneistä Lahdessa. Palvelut kotipaikkakunnalla, vähentäessään erikoissairaanhoidon ja jopa huostaanottojen tarvetta, tulisivat halvemmaksi sekä kuntataloudellisesti että perheille. Psykologipalvelujen vajaus on yksi merkittävä tekijä joka heijastuu lastensuojelun tarpeeseen (riittämätön tuki perheille ja lapsille/nuorille) ja heikentää perheen kokonaisvaltaista tukemista. Tilannetta vaikeuttaa myös se, ettei Päijät-Hämeen perheneuvola pysty vastaamaan olemassa olevaan tarpeeseen. Erityisesti alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen pitäisi omalla paikkakunnalla olla tahoja, jonne ohjata myös hoidolliseen kontaktiin Puhe- ja toimintaterapia Heinolan sosiaali- ja terveystoimessa on vakanssit yhdelle puheterapeutille ja yhdelle toimintaterapeutille. Puheterapeutin vakanssia ei ole saatu täytettyä. Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka avulla tutkitaan ja kuntoutetaan lapsen sensomotorisia (aisteihin ja liikkumiseen liittyviä), kognitiivisia (esim. kouluvalmiustaitoja) ja psykososiaalisia (esim. vuorovaikutusta) valmiuksia. Arvioinnissa käytetään standardoituja testejä, vapaan leikin ja ohjatun toiminnan tarkkailua sekä vanhempien ja lasta hoitavien henkiöiden haastatteluja. Kuntoutuksen tavoitteet ja käytetyt toiminta-menetelmät perustuvat näihin arvoihin. 15 Toimintaterapeutti kuntouttaa ja harjaannuttaa mm. visuaalista hahmottamista, hieno- ja karkeamotorisia taitoja, keskittymis-kykyä, käsitteiden hallintaa ja aistisäätelyä – siis kouluvalmiustaitoja. Toimintaterapiassa voidaan myös harjoitella päivittäisiä toimintoja kuten pukeutumista, ruokailua ja ympäristössä asioimista. Lapsen psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen on myös tärkeää. Toimintaterapiassa käytetään monenlaisia toimintoja, joita sovelletaan palvelemaan lapsen kuntoutustavoitteita. Leikki on olennainen osa lapsen terapiaa. Yhteistyö vanhempien, muiden terapeuttien, päiväkodin, koulun ja muiden lapsen kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa kuuluu oleellisesti toimintaterapeutin työhön. Asiakasryhmät: lapset, joilla on lieviä neurologisia häiriöitä, oppimisvaikeuksia tai käyttäytymisongelmia kehitysviiveiset cp -vammaiset aistivammaiset kehitysvammaiset autistiset, autistiset piirteet, asperger lihastautia sairastavat lapset, joilla trauman jälkitila yms. Toimintaterapeutin vastaanotto on suunnattu pääasiassa alle kouluikäisille lapsille. Pienet lapset hyötyvät toimintaterapiasta kehityksen herkkyyskausien takia, jotka ajoittuvat ennen kouluikää. Kun lapsi saa ajoissa tukea kehitykselleen, helpottaa se myös lapsen koulun aloitusta ja ehkäisee mahdollisia myöhempiä ongelmia kuten keskittymis-vaikeudet ja häiriökäyttäytyminen. Puheterapeutti on puhe-, ääni- ja kommunikaatiohäiriöiden asiantuntija. Puheterapeutin työhön kuuluu omaan erityisalaansa liittyen kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy, niiden varhainen toteaminen, tutkiminen, diagnosointi ja kuntoutus. Puheterapiapalveluita annetaan pääsääntöisesti neuvolaikäisille lapsille, joilla on häiriöitä kielellisellä alueella esim. puhutun kielen ymmärtämisen tai tuoton vaikeutta, epäselvää puhetta ja äännevirheitä, dysfasiaa, änkytystä jne. Kuraattoripalvelut Koulukuraattorin toiminta on osa koulujen psykososiaalista oppilashuoltotyötä. Työn tavoitteena on turvata oppilaiden koulunkäynnin sosiaalisia edellytyksiä, edistää oppilaiden ja heidän perheidensä psykososiaalista hyvinvointia ja tukea koulun opetus- ja kasvatustyötä. Kuraattori tekee sekä ehkäisevää että korjaavaa sosiaalityötä koulussa. Peruskoulussa työssä korostuvat kouluun sopeutumisen ongelmat, jotka voivat ilmetä mm. kouluhaluttomuutena, keskittymisvaikeuksina, kiusaamisena ja pelkoina. Kuraattorin työssä näkyvät myös oppilaiden kodeissa esiintyvät vaikeudet ja ihmissuhdeongelmat. Monet lapset joutuvat syystä tai toisesta kantamaan ikätasolleen liian suuria murheita. Heinolassa on vakanssit kahdelle kuraattorille, joista toisen työpanos on kohdistettu yläluokkalaisille ja lukiolle ja toinen alaluokkalaisille. Tällä hetkellä käytettävissä on 1,5 työntekijän työpanos. Kuraattoripalveluissa on ollut vajausta pitkään ja se heijastuu suoraan koulujen toimintaan sekä myös lisääntyneenä työnä muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen palveluissa. Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsiperheiden sosiaalityöstä ja sen palveluista on oma erillinen esittely luvussa 4. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys on 1.1.2008 lähtien ostettu Lahden kaupungilta. 16 Lastenvalvoja Lastenvalvojan tehtäviin kuuluu avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittäminen sekä erovanhempien neuvonta ja ohjaus lasten huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevissa asioissa. Heinolassa osa-aikainen (50 %) lastenvalvoja hoitaa nämä. tehtävät ja myös vahvistaa huolto- ja tapaamisoikeussopimukset sekä elatussopimukset. Sellaisissa riitaisissa erotilanteissa, joissa sopimus vanhempien välillä ei ole mahdollinen, perhepalveluyksikön sosiaalityöntekijät laativat käräjäoikeudelle olosuhdeselvityksen, joka auttaa käräjäoikeutta ratkaisemaan asian lapsen edun mukaisella tavalla. Lahteen suunnitellaan perustettavaksi vuoden 2012 alusta lukien Päijät-Hämeen kuntien yhteinen Perheoikeudellinen yksikkö, johon keskitetään alueen lastenvalvojien, olosuhdeselvityksiä laativien sosiaalityöntekijöiden sekä heitä avustavien toimistotyöntekijöiden palvelut. Adoptioneuvonta ostetaan pääasiassa Pelastakaa Lapset ry:n sosiaalityöntekijöiltä. 3.2 Varhaiskasvatus Heinolassa päivähoito järjestetään kaikille alle kouluikäisille lapsille päivähoitolain määräämän hakuajan puitteissa. Päivähoitoa tarjotaan mahdollisuuksien mukaan sellaisin toimintamuodoin ja hoitoajoin kuin perheiden tarpeet edellyttävät. Parkkihoidolla tarkoitetaan tilapäistä hoitopaikkaa esimerkiksi vanhemman asioimisen ajaksi. Heinolassa päivähoitopaikka pyritään järjestämään perheen oman asuma-alueen läheisyydestä. Päivähoitoa toteutetaan päiväkodeissa, Elämänkaritalossa, kotiperhepäivähoidossa ja yhdessä ryhmäperhepäiväkodissa sekä avoimena varhaiskasvatuspalveluina ja kerhomuotoisena toimintana. Päiväkoteja on 9 joista yksi on vuoropäiväkoti. Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia on 27. Esiopetus toteutetaan jokaisessa päiväkodissa sekä Lusin, Kirkonkylän, Myllyojan ja Vierumäen kouluissa. Päivähoidossa ja esiopetuksessa on yli 60 % 0 - 6-vuotiaista lapsista ja esiopetuksessa 100 % esiopetusikäisistä lapsista. Vuorohoitoa tarvitsevia lapsia on viime vuosina ollut noin 60 - 70 lasta, joista ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia noin 40 lasta. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia päivähoidossa on vuosittain noin 60 lasta, joiden hoito järjestetään tukitoimin päiväkotiryhmissä tai Vuohiniementien päiväkodin integroidussa erityisryhmässä. Päivähoitohenkilöstöä on yhteensä 173, joista päiväkotihenkilöstöä 129,5, perhepäivähoidossa 35 ja toimisto- erityispalveluissa 8,5. Päiväkodeissa työskentelee lastentarhanopettajia, päivähoitajia, ryhmäavustajia ja perhepäivähoitajia (ryhmäperhepäivähoitoyksiköitä on lakkautettu ja toiminta on siirtynyt päiväkoteihin). Päiväkotien johtajista 3 on hallinnollista johtajaa, jotka hoitavat myös Heinolan perhepäivähoidon ohjauksen, muut johtajat ovat ryhmässä toimivia johtajia. Varhaiserityiskasvatukseen saatiin vuonna 2009 kolmas kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) ja samalla keltot jalkautettiin päiväkoteihin mallittamaan työtä eli jakamaan osaamistaan henkilökunnalle. Toimintamalli on saanut positiivista palautetta henkilöstöltä. Päiväkodeista ainoastaan kolme on rakennettu 1990-luvun jälkeen, eli kiinteistöt ovat vanhoja. Vanhat kiinteistöt on rakennettu toisenlaiseen toimintakulttuuriin kuin mitä tänä päivänä vaadittaisiin. Vuohiniementien päiväkodin kiinteistö purettiin 2010 sisäilmaongelmien vuoksi ja toiminta on siirretty väliaikaisesti Seminaarin koululle. Rakenteilla on Tommola-talo, johon siirtyy Vuohinimentien päiväkoti, perhekeskus, koululaisten iltapäivätoiminta ja Tommolan koulun alkuluokat 1 - 2. Tommola-talo aloittaa toimintansa 1.8.2011. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2010 päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelman, jossa Maaherrankadun ja Mustikkahaan päiväkotien kiin- 17 teistöistä luovutaan sisäilmaongelmien vuoksi ja toiminnat siirtyvät 2013 - 2014 Niemelän yhtenäiskoulun tiloihin. Yhtenäiskoulu muuttuu samalla 1 - 6 vuosiluokkien oppilaiden kouluksi. Vaikeuksia on resurssien ja tarpeiden kohtaamisessa. Kesken toimintakauden on lasten sijoittelu ajoittain ongelmallista. Sijaisten saaminen on vaikeutunut ja vaikeuttaa toimintaa, kun henkilökuntaa puuttuu; ts. vakinaisia varahenkilöitä tarvitaan lisää. Johtajilla, jotka tekevät myös lastentarhanopettajan työn ryhmässä, on kohtuuton työmäärä hallinnollisten tehtävien lisääntyessä.. Isojen päiväkotien johtajien tulisi olla hallinnollisia johtajia. Kotiperhepäivähoitajien keski-ikä on korkea ja eläkkeelle jäävien tilalle on ollut vaikea saada uusia hoitajia. Tällä hetkellä kaksi uutta hoitajaa on kouluttautumassa oppisopimuskoulutuksella alalle. Päivähoidossa nähdään konkreettisesti perheiden tuen tarve. Päivähoidon käyttöön tulisi nimetä oma perhetyöntekijä ja näin edesautettaisiin päivähoidon ja sosiaalityön välistä yhteistyötä. Perhetyöntekijä helpottaisi myös henkilökunnan paineita yhteistyössä vanhempien kanssa, sillä tarpeita on paljon ja resurssit ja osaaminenkaan ei aina riitä. Vanhemmat voisivat myös kokea helpompana avun vastaanottamisen. Perhetyöntekijän tarve koetaan erityisesti ympärivuorokautisessa päiväkodissa. Varhaiskasvatuspalveluja on kehitetty toiminnallisesti ja sisällöllisesti mutta resursseja ei ole lisätty. Lähtökohtana on perhekeskeinen toimintamalli ja erityisesti on panostettu kasvatuskumppanuuteen. Jokaisen vanhemman kanssa käydään syksyllä ja keväällä keskustelut ja tehdään jokaisesta lapsesta varhaiskasvatussuunnitelma. Kaikilta vanhemmilta kerätään asiakaspalaute joka toinen vuosi. Varhaiskasvatuksen lähivuosien tavoitteet: perhepäivähoito säilytetään vaihtoehtoisena hoitomuotona päiväkotihoidon rinnalla siten, että kotihoitajien määrä pysyy nykyisellä tasolla päivähoidon hallintoa kehitetään edelleen alueellisena suuntaan lisäämällä hallinnollisia johtajia, joilla on hallittavissa oleva alueellinen kokonaisuus sisältäen päiväkoteja ja perhepäivähoitoa varahoitojärjestelmää kehitetään alueelliseksi ja yhteiseksi perhepäivähoidon ja päiväkotihoidon kesken vanhemmat otetaan mukaan entistä enemmän varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiseen esi- ja alkuopetuksen sisältäen koululaisten iltapäivätoiminnan yhteistyötä kehitetään yhteiseksi toimintamalliksi (ns. alkuluokkamalli). Tavoitteena on vähitellen siirtyä ko. toimintamalliin. alle kouluikäisten palveluihin kehitettyä moniammatillisia toimintatapoja juurrutetaan edelleen (esim. vertaistuki, avoimet varhaiskasvatuspalvelut) Silta-hanke Silta-hankkeen tehtävänä on jatkaa alueellisen perhe- ja kehittämiskeskushanke Proomun (2006 2008) aloittamaa perhekeskustoiminnan kehittämistä Heinolassa (ks. liite). Hankkeet ovat synnyttäneet useita toimintamalleja; Moniammatillinen perhevalmennus, Vanhempien vertaisryhmätoimintaa (”Tahdon, en tahdo”-ryhmä, Nuorten äitien ryhmä alle 25-vuotiaille vanhemmille, Vilkkaiden lasten vanhempainryhmä, Monikulttuurinen vanhempainryhmä, ”Eskarista kouluun”-ryhmä, Yksinhuoltajien illat sekä ryhmä murrosikäisten vanhemmille), vertaistuki perhetyössä, avoin päivähoito sekä ennaltaehkäisevä parisuhdetyö. Vertaisryhmätoimintaa pyritään hyödyntämään systemaattisemmin osana perheille suunnattuja palveluja. Perhekeskuskoordinaattorin virka/toimi perustettiin 1.1.2009. Syksyllä 2011 aloittaa toimintansa Tommola-talon perhekeskus. 18 Elämänkaaritalo Elämänkaaritalo on Heinolan kaupungin rakennuttama ja ylläpitämä kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Elämänkaaritalon toimintaideana on rohkaista eri-ikäisiä ihmisiä kohtaamaan toisensa arkisissa elämäntilanteissa. Peruspalveluna on kokopäivähoitoa 1 - 6 -vuotiaille ja avoin päiväkoti. Maksuton avoimen päiväkotitoiminnan periaatteella toimiva koko perheelle tarkoitettu perhekerho kokoontuu maanantaisin. Iltaisin talo toimii nuorten kohtaamispaikkana ja tarjoaa tilat harrastustoiminnalle, mm. lasten liikuntaryhmät. Vanamo Vanamon toiminta on osa Heinolan kaupungin tarjoamia palveluita lapsiperheille. Vanamon avointen varhaiskasvatuspalvelujen tavoitteena on mm. tuoda uusia vaihtoehtoja perhepalveluihin perheiden tarpeet huomioiden ja lisätä perheiden keskinäisiä vertaistuen mahdollisuuksia. Vanamon toimintaa ovat mm: avoin perhekerho, joka on maksuton, vertaisryhmätoiminta, erilaisiin teemoihin ja elämäntilanteisiin liittyviä. Syksyllä 2011 Vanamon toiminnat siirtyvät Tommola-talon perhekeskukseen. 3.3 Koulu Heinolan kaupungin opetus- ja koulutuspalveluiden tehtävänä on perus- ja lukiokoulutus, musiikkiopetus sekä ammatillisen opetuksen edunvalvonta. Koulut: Heinolassa on 9 peruskoulua, joista kuudessa on luokat 1 - 6, kahdessa luokat 1 - 9 ja yhdessä luokat 7 - 9. Lisäksi Heinolassa on yksi lukio ja musiikkiopisto. Syyslukukaudella 2010 (20.9.2010) peruskouluissa oli 1855 oppilasta, lukiossa 314 ja musiikkiopistossa 336 0 - 17-vuotiasta opiskelijaa. Opetushenkilöstön määrä on 197, joka on jälleen vuodesta 2008 vähentynyt kymmenellä. Peruskoulun oppilaista luokilla 1 - 6 on 1104 oppilasta, erityisopetuksen luokilla 83 (erityisopetukseen otettuja oppilaita on myös yleisopetuksen luokilla), luokilla 7 - 9 661 oppilasta ja päiväkodeissa koulun kirjoilla olevia 7 oppilasta Reuman sairaalakoulu lopetti keväällä 2010 Reumasairaalan lopetettua toimintansa Heinolassa. Heinolan lukiossa opiskelijoita syksyllä 2010 oli 314. Heinolassa toimii myös Koulutuskeskus Salpauksen yksikkö, jossa syksyllä 2010 oli 666 opiskelijaa. Kouluverkko muodostuu seuraavasti: Jyrängön koulu, luokat 1. - 6. Lusin, Kirkonkylän, Tommolan, Myllyojan ja Vierumäen koulut, luokat 1. - 6. Niemelän yhtenäiskoulu luokat 1. - 9. Seminaarin koulu, yleisopetuksen luokat 1. - 6., erityisluokat 1. - 6. toiminnanohjauksen tarpeessa oleville oppilaille sekä 1. - 9. luokat yksilöllistä opetussuunnitelmaa tarvitseville oppilaille sekä harjaantumisluokat. Lyseonmäen koulu, luokat 7. - 9. Heinolan lukio Heinolan musiikkiopisto Heinolan peruskoulujen yleisopetuksessa työskentelee kahdeksan erityisopettajaa. Koulunkäyntiavustajia on yhteensä 29. Näiden lisäksi tällä hetkellä koulujen käytettävissä on 1,5 koulukuraattorin työpanos ja koulupsykologipalveluja ostopalveluna. Myös toimiva kouluterveydenhoitajaverkosto auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään. Kaikissa kouluissa on toimivat oppilashuoltotyöryhmät. Oppilashuoltoryhmä on koulussa toimiva moniammatillinen tiimi, jossa koordinoidaan, 19 kehitetään ja arvioidaan oppilashuoltotyötä. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat koulun koosta riippuen joko viikoittain, joka toinen viikko tai kuukausittain. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus nähdään osana oppilaan elämänkaarta. Opetus- ja koulutuspalveluiden tehtävänä on järjestää oppilaille riittävät ja oppimisedellytysten mukaiset opetus-, tuki- ja kuntoutuspalvelut. Kaikessa erityisopetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden aloitekyvyn ja itseluottamuksen kehittymiseen. Erityisopetusta koordinoi kaupungin erityisopetuksen koordinaattori ja koko kaupungin yhteinen oppilashuollon ja erityisen tuen tiimi. Erityisopetus toimii kiinteässä yhteistyössä yleisopetuksen kanssa. Yhteistyö nivelvaiheissa (päivähoidosta kouluun, alakoulusta yläkouluun, koulusta toiseen jne.) sujuu hyvin ja suunnitelmallisesti. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä perustuu kehitettyyn aluetiimimalliin. Päiväkoti ja lähikoulu toimivat yhteistyössä esikouluvuoden aikana ja vielä 1. luokan syksyllä. 7. luokalle siirtymä ennakoidaan valmentamalla oppilasta, huoltajaa ja vastaanottavaa opetusyksikköä. Opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Oppilaskuntatoiminta on vakiintunut yläkouluissa ja käynnistynyt hyvin myös joissain alakouluissa. Oppilaskuntatoiminnan lisäksi oppilaat ja vanhemmat tulevat kuulluiksi koulujen vanhempainryhmissä ja nuorisovaltuustossa. Koululaisten aamupäivätoimintaa on osapäivähoitona joissakin päiväkodeissa ja iltapäivätoiminta on järjestetty seurakunnan ja koulun yhteistyönä. Kouluissa aamupäivätoimintaa ei ole, mutta halutessaan oppilas voi mennä kouluun aikaisemmin. Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi järjestetään erilaista kerhotoimintaa laajasti hankerahoituksen tuella. Jokaisessa koulussa on kriisisuunnitelma, joka päivitetään kerran vuodessa osana koulun työsuunnitelmaa. Sen avulla pyritään selviytymään mahdollisimman pienillä vahingoilla kriisitilanteissa ja auttamaan kaikkia osallisia arkeen palaamisessa. Suurin osa kouluista on mukana KiVa Koulu ohjelmassa, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää koulukiusaamista. Koulun näkökulmasta Heinolaan tulee saada perheneuvolapalvelut ja perhekeskus. Perhekeskuksen kautta verkostot saataisiin toimimaan entistä paremmin ja palvelut asiakkaalle keskitetymmin. Kouluissa pitäisi tulevaisuudessa olla sopivan pienet opetusryhmät, jolloin opettaja ehtisi näkemään ajoissa oppilaan tilanteen ja kohtaamaan huoltajia riittävästi. Nykyisellä toiminnalla tulevaisuus näyttää haastavalta; voimavarat ja tarpeet eivät kohtaa ja pääpaino on korjaavassa toiminnassa sillä ennaltaehkäisevään työhön ei ole tarpeeksi resursseja. Hyvät ja toimivat peruspalvelut ovat parasta ennaltaehkäisyä. Musiikkiopisto on toiminut Heinolassa vuodesta 1984. Tällä hetkellä musiikkiopiston lapsille ja nuorille suunnattuun tarjontaan kuuluu musiikkileikkikoulu, koululaisten SoiVa-kerho ja kanteleryhmä, taidepainotteinen kerho, musiikin perusopetus(soitinopetus: laaja valikoima eri soittimia sekä orkesterit, bändit ja muu yhteissoitto) ja tanssin perusopetus- Tanssin aloja ovat taaperotanssi (2 - 3 v), lastentanssi (4 - 7 v), nykytanssi, baletti sekä nuorten showjazztanssin alkeet. Koulutuskeskus Salpauksen yksikkö tarjoaa ammatillista peruskoulutusta seuraavasti; ajoneuvoja kuljetusala, kone- ja metalliala, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, arkkitehtuuri ja rakentaminen, turvallisuusala, viestintä- ja informaatiotieteet, liiketalous ja kauppa, majoitus- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala. Lisäksi on AVA, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. 20 3.4. Kunnalliset vapaa-ajan palvelut Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut järjestää kohdennettua kerhotoimintaa neljässä eri taajamassa. Nuorisotilat ovat avoinna päivittäin klo 17 - 21 keskustassa, Kirkonkylässä kolmena iltana ja Vierumäellä yhtenä iltana. Perjantaisin on teemallisia iltoja, kuten bänditapahtumia, kahviloita ja diskoja. Nuorisopalvelut järjestävät myös leirejä eri-ikäisille nuorille, retkiä ja tapahtumia joita toteutetaan myös yhdessä Lahden seutukuntien kanssa. Lisäksi nuorisopalvelut tukevat eri vapaaehtoisjärjestöjä. Nuorisopalveluiden toimenpideohjelma on laadittu vuosille 2008 - 2012. Nuorisopalvelujen tiloja ovat nuorisokeskus Pleissi keskustassa, Kunnantuvan nuorisotilat Kirkonkylässä, bändiharjoittelutilat noin 30 bändille, Saksalan leirikeskus ja muita pienempiä tiloja. Henkilöstöön kuuluu nuorisotoimenjohtaja, kolme nuoriso-ohjaajaa, yksi seikkailuohjaaja, neljä työpajaohjaajaa, yksi kerho-ohjaaja ja yksi oppisopimuskoulutettava. Nuorisopalvelujen järjestämään toimintaan osallistuu viikoittain noin 450 - 500 nuorta ja leiritoimintaan osallistuu vuosittain noin 400 nuorta. Kävijämäärissä ei ole viime vuosina tapahtunut juuri muutoksia. Erityisnuorisotyöhön ei ole erillistä työntekijää. Etsivää työtä tehdään Opetusministeriön rahoittaman Valokiila-hankkeen turvin. Hanke kohdistuu nuoriin, jotka ovat kaikkien yhteiskunnan palvelujen ulkopuolella. Nuorisovaltuustossa on oppilaita mukana kahdesta yläkoulusta, lukiosta ja Koulutuskeskus Salpauksen Heinolan yksiköstä. Nuorisovaltuusto järjestää tapahtumia ja antaa pyydettäessä lausuntoja nuoria koskevissa asioissa. Eri tahojen järjestämää harrastustoimintaa on Heinolassa riittävästi ja bändien harjoittelumahdollisuudet ovat hyvät. Nuorisotilat tavoittavat kuitenkin vain rajallisesti nuoria ja nuorten toivelistalla ykkösenä on ollut jo pitkään kahvilatyyppinen tila. Vuoden 2010 aikana rakennettiin osin seudullisena yhteistyönä nuorisolain 8 § mukaista lasten ja nuorten kuulemismallia. Heinolan malliin kuuluu tällä hetkellä lasten ja nuorten parlamentti, joka pidetään marraskuussa, nuorisovaltuusto sekä verkossa toimiva aloitekanava.fi. Näiden välineiden kautta lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus tehdä aloitteita ja vaikuttaa valmisteille oleviin lasten ja nuorten elämään vaikuttaviin asioihin. Tulevaisuudessa nuorisotyö tulee säilyttämään asemansa ja nuorisotyötä tullaan jatkossakin tekemään eri tahojen yhteistyönä. Haasteena on löytää uusia nuorisotyön menetelmiä, jotka toimivat myös 2010- luvulla. Nuorisopalvelujen henkilökunnalla on myös huoli nuorten hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta; on hyvin menestyviä nuoria jotka pärjäävät, ja on nuoria joiden vaikeudet vain syvenevät. Nuorisopalvelujen ja lastensuojelun yhteistyönä järjestetään vuosittain perheleiri. Molemmat tahot kuuluvat Nuorten työrengas -työryhmään, joka paneutuu lähinnä koulupudokkaiden tilanteeseen. Nuorisopalvelujen henkilökunta tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen, mikäli heillä herää huoli nuoren tilanteesta. Nuorisokeskus Pleissin tiloissa toimii myös Starttipaja. Starttipajahanke on Työpaja Torpan hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen työpaja toimintaa (starttivalmennus) työpajalle. Tarkoitettu nuorille, jotka kaipaavat tehostettua ohjausta päivärytmin löytymisessä ja elämänhallinnallisissa asioissa. 21 Liikuntapalvelut Heinolassa on kaikkiaan 137 liikuntapaikkaa, ja 65 liikuntajärjestöä tai -seuraa. Liikuntapaikkojen käyttöaste vaihtelee paikoittain ja vuodenaikojen sekä sään mukaan. Liikuntapalvelut lapsiperheille ovat: Itä-Hämeen liikuntamaailma yhteistyössä LaLeLi & ItäHäme -lehti sekä Heinolan kaupunki, kirjaston liikuntavälineet, Kunnon Pienet Palaset -hanke ja -liikuntavälinevaunu, Kunnossa Pienestä Pitäen -hanke, vauvauinti, yhteistyö Proomu-hankkeen ja ennaltaehkäisevän lapsiperhetyön parissa, liikuntaolosuhteet ja -tilat sekä maksuttomat harjoitusvuorot alle 18-vuotiaille seuratoiminnassa mukana oleville ja asuntomessualueen koko perheen liikuntaleikkipuisto. Kunnon Pienet Palaset (KPP) keräsi lapsiperheet yhteen ja tarjosi lapsille ja heidän vanhemmilleen maksutta liikuntaryhmän sekä neuvoja lasten ja aikuisten painonhallintaan. Sen myötä syntynyt yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa on lisännyt liikuntavälineitä, parantanut liikuntaolosuhteita sekä tarjonnut lisäkoulutusta päiväkotien henkilöstölle liikunnan parissa. Hankkeesta on tehty useita opinnäytetöitä. Itä-Hämeen liikuntamaailma on tarjonnut lapsiperheille mahdollisuuden viettää perheen kesken liikuntahetkiä edullisesti. Kirjastoon tuli kesäkuussa 2008 liikuntavälineitä, joiden hankinnassa toisena painopisteenä olivat lapsiperheet. Kirjastosta voi kirjastokortilla lainata lasten liikuntavälineitä tai perheiden pihapelejä. Heinolan uimahalli on olosuhteiltaan hyvä vauvauintipaikka, ja vauvauintiohjaajat ovat koulutuksen käyneitä henkilöitä. Myös vauvauinnin edullinen hinta on edesauttanut perheiden tyytyväisyyttä palveluun. Vuoden 2008 aikana yhteistyö lisääntyi merkittävästi ennalta ehkäisevän perhetyön ja Proomu-hankkeen kanssa. Yhteistyö oli käytännössä erilaisten tapahtumien järjestämistä. Parantamista vaatii liikuntaolosuhteiden kehittäminen. Perheiden liikuntaleikkipuistoja peruskorjataan, mutta hitaalla tahdilla, lisäksi mahdollisuus uusien perustamiseen on pieni. Yhteistyötä sosiaalipalvelujen kanssa tulee lisätä, ja edetä aktiivisen perhetyön palveluiden kehittämiseen. Päivähoitolasten ja koululaisten liikuntatottumuksiin on pyrittävä aktiivisesti vaikuttamaan. Perheiden yhteisiä liikuntaryhmiä on rajoitetusti tarjolla, joten erilaisilla tapahtumilla ja toiminnoilla pyritään aktiivisesti saamaan perheitä liikunnan pariin. Taloudellisten resurssien riittämättömyys vaikeuttaa toimintaa nyt, ja myös tulevaisuudessa. Ryhmätoiminnoissa kerätään palautetta lapsilta ja lapsiperheitä. Palautteeseen pyritään reagoimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Liikuntatapahtumissa ja liikuntatiloissa kerätään kirjallista palautetta, ja palautteista nouseviin asioihin puututaan ja ne käsitellään työpaikkakokouksissa henkilöstön kesken. Liikuntapalvelut tekevät aktiivisesti yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kaupunginhallitus nimesi terveysliikunnan strategiatyöryhmän, joka valmisteli terveysliikunnan toimenpideohjelman vuosille 2008 - 2012. Toimenpideohjelman pääpainopiste on lapsissa ja nuorissa, sekä heidän liikunnan ja olosuhteiden kehittämisessä. Liikuntapalvelut tekevät aktiivista yhteistyötä eri hallintokuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa palveluissa yhteistyökumppaneita ovat seurat ja järjestöt, nuoriso-, koulutus- ja päivähoitopalvelut sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Yhteistyötä tulee edelleen kehittää, terveysliikuntahankkeen mukaisesti, eri hallintokuntien yhteistyöllä. 22 Kirjastopalvelut Lapsiperheiden palvelut Heinolan kaupunginkirjastossa Kirjastoon voi tulla viettämään aikaa yhdessä koko perheen kanssa: lainaamaan, lukemaan, kuuntelemaan, tapaamaan tuttuja tai ihan muuten vaan. Kirjasto on kaikkien yhteinen paikka. Kirjaston tarjoamia palveluja: lainaaminen, satujen ja musiikin kuunteleminen, internetyhteyksien käyttö käytettävissä laaja valikoima perheille soveltuvaa kirjallisuutta ja muuta aineistoa satutuokiot pääkirjastossa, Kirkonkylän ja Vierumäen kouluilla kilpailut ja näyttelyt lasten- ja nuortenosastoilla kirjastoauto tuo kirjastopalvelut myös keskustan ulkopuolella asuvien tavoitettavaksi lainattavia liikuntavälineitä koko perheelle tilatut musiikki-, laulu tai leikkitilaisuudet kirjastossa tai esim. päiväkodissa kirjastossa pelattavaa lautapeliä kokeillaan Lisäksi yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa tukee muita lapsiperheiden palveluita. Kirjastossa on havaittu, että perheiden yhteiset kirjastokäynnit ovat vähentyneet selvästi. Yleensä äidit tulevat lasten kanssa, joskus isät ja harvemmin koko perhe. Kirjasto tarjoaa turvallisen, sosiaalisen, lämpimän paikan, jossa voi olla ”turvassa” esim. koulun jälkeen ja lämpimässä kylmillä ilmoilla. Iltapäivällä koulun jälkeen nuoret tulevat kirjastoon. He istuskelevat, juttelevat, lukevat, lainaavat. Kirjastossa on myös eväidensyöntipaikka, jossa nuori voi syödä eväänsä jos o esim. menossa koulunjälkeen harrastuksiin eikä ehdi käydä kotona. Kirjaston säännöllisille satutunneille tuovat lapsia vanhemmat ja isovanhemmat sekä päiväkodit ja perhepäivähoitajat. Hankerahalla on järjestetty perhepäivähoitajille mahdollisuus tulla bussikyydillä lasten kanssa kirjastoon. 3.5. Seurakuntien ja järjestöjen tuottamat palvelut lapsille ja lapsiperheille, yksityisten palveluntuottajien tuottamat palvelut Heinolan Seurakunta Heinolan seurakunnan varhaiskasvatuksen järjestämä viikoittainen toiminta sisältää päiväkerhot, perhekerhot, perhekahvilatoiminnan, pyhäkoulut ja koululaisten iltapäivätoiminnan. Muuta toimintaa ovat lasten kirkkohetket, jumalanpalvelukset ja perhemessut, retket, leiripäivät, konsertit, iltaperhekahvilat ja kummitoiminta kaupungin päivähoitoyksiköissä. Toimintaa järjestetään seurakunnan omissa kerhopisteissä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö käsittää teologin, lapsityönohjaajan ja 12 lastenohjaajaa (koulutuksena joko lastenohjaajakoulutus tai uudempi lapsi- ja perhetyön koulutus). Päiväkerholaisia on noin 110, perhekerhokäyntejä oli vuonna 2009 1169 aikuista ja 2100 lasta, pyhäkoululaisia 40 ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa vuonna 2009 oli 82 lasta. Lasten määrä kerhotoiminnassa on vähentynyt. Palautteen perusteella asiakaskunta on tyytyväinen palveluihin, ja asiakaspalautetta kerätään aika ajoin, sekä kehitetään toiminnan arviointia. Keväällä 2007 kirkossa ilmestyi Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma ”Lapsi on osallinen”, jolla pyritään kiinnittämään huomiota toiminnan kehittämisalueisiin. Valtakunnallisen kehittämissuunnitelman pohjalta seurakuntatasolla on nyt kuluvana vuonna työstetty omaa varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelmaa. Seurakunnan varhaiskasvatus elää myötäilleen yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Proomu-hankkeen myötä tuttuus eri toimijoiden välillä kasvoi. Yhteistyö on jatkunut verkostoituneissa työryhmissä. Tulevaisuudessa voimavarojen ja tarpeiden kohtaaminen on suuri haaste. Heinolan seurakunnan lastenohjaajat kohtaavat päivittäin noin sata heinolalaislasta. Tavoittavuus on siis varsin merkittävää. Tärkeää on kohdata lapset perheineen, mahdollisen heränneen huolen kar- 23 toittaminen, huolen puheeksi otto sekä ennen kaikkea ohjata perhettä eteenpäin tarvittavan tuen/avun piiriin. Seurakunnan varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyötä voisi kehittää. Henkilöstö on saanut koulutusta uudesta lastensuojelulaista ja heille on järjestetty Huoli puheeksi -koulutus. Heinolan seurakunnan varhaisnuorisotyö ja nuorisotyössä toimitaan 7 - 14-vuotiaiden parissa. Varhaisnuorisotyön toimintaa ovat kerhot, retket, leirit ja vuosittainen kymppisynttärit Heinolan 10-vuotiaille lapsille (tänä vuonna 10.10.10). Perinteisiä Kurenniemen tyttö- ja poikaleirejä on vuosittain kuusi, yksi tyttöjen ja poikien yhteinen kesäleiri ja niiden lisäksi muualle suuntautuvia leirejä. Kerhoryhmiä on ollut 30, joissa aktiivisia tyttöjä ja poikia yhteensä 414. Kerhonohjaajia on ollut 63, joista suurin osa itsekin alle 18-vuotiaita. Kerhonohjaajana toimiminen onkin yksi väylä nuoren osallisuuteen ja sosiaalisuuden kehittymiseen. Yhteistyö ala-koulujen kanssa on tärkeä osa varhaisnuorisotyötä. Kouluissa pidetään säännöllisesti päivänavauksia, kinkerit 1 - 6 -luokkalaisille ja 7-luokkalaisten leirikoulupäivät vuorovuosin Kurenniemessä ja Saksalassa. Koulut toimivat myös erinomaisena varhaisnuorisotyön tiedotuskanavana. Valintojen Putki on esimerkillinen seurakunnan, kaupungin, järjestöjen ja koulujen yhteistyöprojekti alueemme lasten parhaaksi. Nuorisotyössä toimitaan14 – 20 -vuotiaiden parissa. Nuorisotyön toimintaa ovat rippikoulut, nuortenillat, isoskoulutus, erilaiset tapahtumat (konsertit, retket, viikonloppuleirit), ja koulujen päivänavaukset. Lisäksi nuorisotyö päivystää ammattikoululla viikoittain. Rippikoulujen kautta seurakunnan nuorisotyö tavoittaa vuosittain lähes koko ikäluokan, ja koulujen päivänavaukset tavoittavat joka toinen viikko kaikki peruskoululaiset ja lukiolaiset. Nuortenilloissa on tällä hetkellä osallistujia joka ilta noin 20 nuorta, isoskoulutuksessa on vuosittain noin 60 nuorta ja erilaiset tapahtumat tavoittavat kukin keskimäärin 50 nuorta. Nuorisotyössä toimii kaksi nuorisotyönohjaajaa (koulutus alempi korkeakoulututkinto) sekä nuorisotyön pastori (koulutus teologian maisteri). Nuorisotyö panostaa tulevaisuudessakin rippikouluun ja koulutyöhön, sillä näillä keinoilla pystyy kohtaamaan luontevasti myös nuorten perheet. Seurakunnan nuorisotyölle on tarvetta jatkossakin, mutta työn ja työtapojen on jatkuvasti uudistuttava vastaamaan arjen tarpeisiin. Voimavarojen ja tarpeiden ristiriidassa pitää aina tehdä kompromisseja. Toimintaa kehitetään ja arvioidaan vuosittain toimintakertomusta ja -suunnitelmaa tehtäessä. Seurakunnan nuorisotyön ja lastensuojelun yhteistyö on vähäistä. Hyväksi verkostoitumisen foorumiksi on muodostunut erityisnuorisotyön Erkka-ryhmä. Muuten yhteistyö on tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tekemistä, eikä nuorisotyössä ole koettu tarvetta yhteistyön laajemmalle kehittämiselle. Diakoninen perhetyö on aloitettu vuonna 2007. Diakonisen perhetyön tavoitteet ovat antaa erityisperheille toimintaa ja vertaistukea, erityisperheiden lasten ja nuorten huomioiminen sekä yhteistyön lisääminen muiden perhetyön verkostojen kanssa. Diakoninen perhetyö järjestää yksi- ja yhteishuoltajaperheiden iltoja kerran kuussa, sekä retkiä ja leirejä. Heinolan Vapaaseurakunta Heinolan Vapaaseurakunta on järjestänyt lähes vuosittain lapsille ja nuorille kesäleirin, joka on kohdistettu 7 - 13 -vuotiaille tytöille ja pojille. Tällä hetkellä seurakunnassa ei ole säännöllistä lapsityötä eikä leirejä ole järjestettyä johtuen resurssipulan vähyydestä. 24 Heinolan Helluntaiseurakunta Heinolan Helluntaiseurakunta pitää sunnuntain jumalanpalvelusten aikana seurakunnan alakerrassa pyhäkoulua 4 - 10 -vuotiaille. Royal Rangers partiotyyppistä toimintaa järjestetään 7 - 12 -vuotiaille joka toinen maanantai. Illat ovat toimintapainotteisia, mutta jokaisessa illassa myös pieni hengellinen opetus (lähinnä käytännöllisiä elämänohjeita Raamatusta). Illat sisältävät pelejä, leikkejä ja askartelua sekä sään salliessa retkiä luontoon. Nuortenillat yli 13-vuotiaille ovat lauantaisin Ruksilla. Hengellinen opetus ja pikkunaposteltava kuuluvat iltoihin yhtä tiiviisti kuin pelailu ja hengailu alakerran nuorisotiloissakin. Tehdään myös vierailuja ja reissuja erilaisiin tapahtumiin. Ystävyyden ja yllätysten kesäleiri on 7 - 12 -vuotiaille Saksalan seikkailukeskuksessa. Nuorten yli 13-vuotiaiden oma leiri / leirit myös Saksalassa. Ajankohtaista tietoa helluntaiseurakunnan www.heinolanhelluntaiseurakunta.fi. lasten- ja nuortentoiminnasta nettisivuilla Lahden ortodoksinen seurakunta Heinola kuuluu Lahden ortodoksisen seurakunnan alueeseen. Heinolassa ei kuitenkaan ole seurakunnan järjestämää lapsityötä. Heinolassa toimii Naisyhteisö ortodoksisessa hengessä. Yhteisöä ylläpitää Naisyhteisösäätiö, jonka perustajina ovat Heinolan kaupunki, Lahden ortodoksinen seurakunta ja Ortodoksisen kulttuurin säätiö. Naisyhteisöön ovat tervetulleista naiset ja lapset. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Heinolan paikallisyhdistys MLL:n paikallisyhdistyksen tarjoama tilapäinen lastenhoitoapu on päättynyt vuoden 2010 alusta. Yhdistyksen turvakaukaloita ja matkasänkyä vuokrataan Sepäntien kyläyhdistyksen välityksellä. Kirkonkylän perhekahvila seurakuntatalolla yhteistyössä seurakunnan kanssa kokoontuvat viikoittain ja isien ja lasten peli-illat toteutetaan joka toinen viikko. Yhdistyksen muuta toimintaa ovat mm. iltaperhekahvilat, isovelitoiminta, lastentarvikekirpputorit, Kynttiläkirkko. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perinteistä toimintaa ovat tukioppilaskoulutukset. Kaupunki tukee tukioppilastoimintaa vuosittain. Porstua ry Porstua on yrittäjäyhteisö, jossa sosiaalialan ammattilaiset tuottavat palveluita lapsi- ja perhekohtaiseen sekä ehkäisevää lastensuojelutyöhön. Porstua palveluita ovat ammatillinen tukihenkilötoiminta, asiantuntijapalvelut (lapsen kuuleminen, vanhemmuutta arvioiva työskentely, avohuollon tarvearvioinnit), henkilökohtainen valmennus: neuropsykiatrinen valmennus (ADHD, Asperger, autismi, Tourette, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat yms.), life - ja performance coaching, kaveritoiminta, koulutukset, leirit, läheisneuvonpito ja muu verkostotapaaminen, perhetyö, ryhmätoiminta (vertaistuki-, toiminnalliset ja teemaryhmät), tapaamispalvelut, terapia, työnohjaus ja yökylätoiminta. Heinolassa henkilöstöä on 4, joista kaikilla on sosiaalialan ammatillinen koulutus. Asiakaskontaktit tapahtuvat keskimäärin kerran viikossa. Ulkoiset ja sisäiset verkostot toimivat hyvin. Porstuan ja lastensuojelun välisessä yhteistyössä toimii ohjautuvuus, tiedon kulku, toimivat työkäytännöt ja yhteinen näkemys lapsen ja perheen parhaaksi tehtävästä työstä. Yhteistyön kehittämishaasteita ovat uusien työmallien ja -muotojen kehittäminen, palveluista tiedottaminen sekä mahdolliset säännölliset yhteiset tapaamiset. 25 Jyränkölän Setlementti ry ja Jyränkölän Nuoret ry Jyränkölän Nuoret ry järjestää kerhoja, leirejä, tapahtumia, lastenjuhlia ja kerhonohjaajakoulutusta. Valtaosa toiminnasta on ennaltaehkäisevää, mutta yhteistyö kaupungin perheleireillä sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa työtä. Heinolan kansalaisopiston toimintaa ovat muskarit, kuvataidekoulu, erityisluennot ja vertaisryhmät erilaisissa elämäntilanteissa oleville perheille (esimerkiksi oppimisvaikeuksisten lasten vanhempien ja koulukiusattujen lasten vanhempien keskusteluryhmät). Vapaaehtois- ja järjestötyönkeskus Tuttavantupa välittää vapaaehtoistyöntekijöitä myös lapsiperheille mm. yksittäisiin lastenhoitotarpeisiin. Jyränkölän asumispalvelujen Katajakodin itsenäistymisasunnot Katajakoti tarjoaa tukea nuorille itsenäistymiseen. Lisäksi Jyränkölässä on ollut erilaisia projekteja, tällä hetkellä on toiminnassa ”Haltsaa proggis” nuorten velkakierteen katkaisemiseksi. Jyränkölän Nuoret ry:n toiminnasta vastaa sosionomi (AMK)- tutkinnon suorittanut työntekijä, lisäksi kerhoja ohjaavat kerhonohjaajakoulutuksen saaneet 15 – 20 -vuotiaat nuoret joita on noin 15. Opistossa henkilöstönä ovat tuntiopettajat sekä ulkopuoliset asiantuntijat, Katajakodissa päätoiminen sosionomi (AMK) sekä osa-aikaisesti sosionomeja (AMK) ja hoitajia. Jyränkölän Nuorten toiminnoissa on vuosittain 150 - 200 lasta ja nuorta, opiston ryhmissä noin 450 lasta ja nuorta ja luennoilla kymmenistä satoihin vanhempaa. Tuttavantuvalle tulee vapaaehtoistyön pyyntöjä vuosittain 5 - 10, ja Katajakodissa asuu enintään 5 nuorta kerrallaan ja vuosittain 7 - 9 eri nuorta. Jyränkölä voi lisätä olemassa olevien toimintojen kapasiteettia ja on valmis käynnistämään uusia toimintoja kaupungin pyynnöstä rahoituksen järjestyttyä. Jyränkölän ja lastensuojelun yhteistyö tapahtuu mm. Erkka- ja Työrengas -työryhmien kautta, joihin Jyränkölän Nuoret ry:n nuoriso-ohjaaja osallistuu. Katajakodin asukasvalinnat tapahtuvat yhteistyössä lastensuojelun kanssa, ja ohjaajia on mukana myös Erkka-työryhmässä. Jatkossa olisi hyvä järjestää yhteisiä työtapoja uusien hankkeiden ja toimintamuotojen ideoimiseksi ja kehittämiseksi. Kaupunki voisi laajemminkin hyödyntää Jyränkölää, ja yleensä kolmatta sektoria, eri toimintojen kokeilussa ja kehittämisessä sekä palveluntuottajana. Muut varhaisnuorisojärjestöt Jyränkölän Nuoret ry:n lisäksi Heinolassa toimii aktiivisesti varhaisnuorten järjestöjä, jotka järjestävät kerho-, leiri- ja retkitoimintaa ympäri vuoden. 3.6. Kotipalvelut ja kotihoito Sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelua Heinolassa saavat pääosin vain vanhukset. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyttyä Heinolassa puhutaan vain kotihoidosta, jonka palveluja annetaan käytännössä vain vanhusväestölle. Etelä-Suomen lääninhallitus pyysi vuonna 2008 tehdyn kantelun vuoksi selvityksen kaikilta läänin kunnilta lapsiperheiden kotipalvelujen järjestämisestä. Etelä-Suomen lääninhallitus kehotti 12.9.2008 antamassaan päätöksessään Heinolan sosiaalilautakuntaa kiinnittämään huomiota kunnan järjestämisvelvollisuuteen koskien lapsiperheiden kotipalveluja sekä näiden palveluiden päätöksentekomenettelyyn. Sosiaalihuoltolain 20 §:n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai missä avustamista. Lain 21 §:n mukaan kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. 26 Heinolan sosiaalilautakunta toimitti lääninhallitukselle pyydetyn selvityksen, jonka mukaan sosiaalihuoltolain 20 § ja 21 §:iin perustuva lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvä palvelu sekä kokonaisvaltainen perheen tilanteen selvittäminen ja tukeminen kuuluvat Heinolassa ennaltaehkäisevän perhetyön piiriin, eikä kotipalvelu kuulu tähän. Esimerkiksi lapsen tai vanhemman äkillisestä sairastumisesta tai uupumisesta johtuvaan palvelun tarpeeseen ei tämän hetkisillä perhetyön resursseilla pystytä vastaamaan. Lastenhoitoapua tarvitsevia ohjataan ottamaan yhteyttä Jyränkölän Setlementti ry:n vapaaehtois- ja järjestötyön keskus Tuttavantupaan. Lapsiperheiden kotipalvelujen organisointi tulisi antaa lasten ja perheiden palvelut -yksikön tehtäväksi, koska kotihoito ei tätä laakisääteistä palvelua kykene tuottamaan. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tulisi harkita esimerkiksi palvelusetelin käyttöönottoa lapsiperheiden tarvitsemien kotipalvelujen turvaamiseksi. 3.7. Erityispalvelut Depressiohoitajan vastaanotto Terveyskeskuksen depressiohoitajan vastaanotolla hoidetaan asiakkaiden lievimmät mielenterveysongelmat. Tavoitteena on varhainen puuttuminen masennuksen hoidossa. Apua tarjotaan myös erilaisissa elämänkriiseissä, kuten pari- ja perheongelmissa. Vastaanotolla työskentelee kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, joilla on myös perheterapiakoulutus. Kriisiryhmä Heinolan terveyskeskuksessa toimii koulutettu 10 hengen kriisiryhmä. Kriisiryhmästä on aina yksi jäsen päivystysvuorossa virka-aikana viikon kerrallaan. Kriisiryhmään otetaan yhteyttä äkillisten, odottamattomien kriisien yhteydessä; esim. vakava onnettomuus, itsemurha tai sen vakava yritys, äkillinen traumaattinen kuolemantapaus, tulipalo (johon liittyy kodin tai ihmishengen menetys tai näiden vakava uhka), väkivallan kohteeksi joutuminen. Kriisipäivystäjä arvioi tilanteen ja järjestää tämän jälkeen tarvittaessa debriefing-istunnon, jota vetää aina kaksi kriisiryhmän jäsentä yhdessä. Lasten- ja nuorisopsykiatrianpalvelut Psykiatripalvelut ostetaan Päijät-Hämeen perheneuvolasta ja Päijät-Hämeen keskussairaalasta. Vuoden 2009 alusta Heinola on ollut mukana KASTE-ohjelman SIHTI-hankkeessa. SIHTI on nuorisopsykiatrian matalan kynnyksen arviointi- ja hoitoonohjausyksikkö. Sihti palvelee 13 - 18 -vuotiaita nuoria, joilla ei ole psykiatrista hoitosuhdetta muualla. Tavoitteena on nuorten ja perheiden tilanteen selvittäminen ja tarvittaessa tarkoituksen mukaiseen tutkimus- ja hoitopaikkaan ohjaaminen. Työryhmä tarjoaa kunnan peruspalveluihin myös konsultatiivista palvelua nuorten mielenterveyteen liittyvissä asioissa ja on säännöllisesti mm. oppilaanhuoltoryhmien käytettävissä. Perheneuvonta Perheneuvontapalveluja saadaan Päijät-Hämeen perheneuvolasta (1.1.2009 Lahden perheneuvola ja Päijät-Hämeen perheneuvola yhdistyivät) ja Lahden seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksesta. Päijät-Hämeen perheneuvola palvelee lahtelaisia ja ympäristön 14 kunnan asukkaita. PäijätHämeen perheneuvola vastaa osaltaan alueen kasvatus- ja perheneuvontapalveluista sekä perheasiain sovittelusta. Asiakastyötä tehdään parityönä tai työryhmissä moniammatillisesti. Perheneuvola palvelee tilanteissa, jos lapsen kanssa tulee vaikeuksia kotona, koulussa tai kaveripiirissä tai lapsen kehitys huolestuttaa. Perheasiain sovittelua tarvitaan eroa mietittäessä, vanhempien välisissä ristiriidoissa tai kun perheessä on päädytty eroon, ja vanhemmat pohtivat alaikäisten lastensa asemaa ja tilannetta sekä huoltoa ja tapaamisoikeutta. Henkilöstöön kuuluu perheneuvolan johtaja, psykologe- 27 ja, sosiaalityöntekijöitä, puheterapeutteja, lastenpsykiatri ja toimistotyöntekijöitä. Hoitotyötä tekeviltä psykologeilta ja sosiaalityöntekijöiltä edellytetään kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutusta tai psykoterapeutin pätevyyttä lasten, nuorten tai perheiden kanssa työskentelyyn. Lahden seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvonta on kirkon erityistyömuoto, joka toimii antamalla apua parisuhde- ja perhekysymyksissä sekä näihin liittyvissä henkilökohtaisissa asioissa. Työmuotoja ovat mm. pari-, yksilö- ja perheneuvottelut, terapiat, perheasiain sovittelu sekä perhekasvatus. Lisäksi järjestetään avioliiton rikastuttamiskursseja ja eroryhmiä. Palvelut ovat luottamuksellisia ja asiakkaalle maksuttomia. Ensi- ja turvakoti Ensi- ja turvakotipalvelut ostetaan pääasiassa Lahden Ensi- ja turvakodista, sekä satunnaisesti Tampereen ja Jyväskylän ensi- ja turvakodista. Erikoissairaanhoito Heinolan kaupungilla on omaa erikoissairaanhoitoa sisätautien, kirurgian, naistentautien ja aikuispsykiatrian erikoisaloilla. Muut erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä. Vammais- ja kehitysvammapalvelut Heinolan kaupungilla on omana toimintana vammaispalvelun ohjaajan, palveluohjaajan sekä kehitysvammaisten avohuollon ohjaajan palvelut. Vammaispalveluohjaaja ohjaa, neuvoo ja opastaa vammaispalvelulain mukaisissa kysymyksissä. Palveluohjaaja toimii kehitysvammaisen henkilön ja hänen perheensä yhteyshenkilönä neuvoen ja opastaen kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisissa sekä muilla kehitysvammaisille tarkoitetuissa palveluissa. Palveluohjaaja konsultoi myös muita ammattiryhmiä sekä toimii tarvittaessa työryhmän jäsenenä. Palveluohjaajaan voivat ottaa yhteyttä vanhemmat, huoltajat, koulu, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, neuvolat ja sosiaalityöntekijät. Avohuollon ohjaaja toimii Heinolan kirkonkylässä sijaitsevassa Kanervalan ryhmäkodissa. Kanervalan ryhmäkodissa on seitsemän tehostetun palveluasumisen paikkaa sekä yksi tilapäispaikka kotona asuville kehitysvammaisille lapsille ja aikuisille. Kanervalassa järjestetään myös työ- ja päivätoimintaa. Lisäksi Heinolan kaupunki ostaa työ- ja päivätoimintaa sekä erityislasten iltapäivätoimintaa Heinolan Työkeskus Oy:ltä. Vaikeasti kehitysvammaisille lapsille ja aikuisille ostetaan asumispalveluja sekä asiantuntijapalveluja ETEVA kuntayhtymältä. Päihdehuolto Heinolan kaupungin päihdehuollon toimintamalli päivitetään vuosittain. Toimintamalli perustuu yhteistyölle, asiantuntijuudelle, hoidon ketjuttamiselle ja hoitojatkumolle. Heinolan päihdehuollon arvolähtökohdat ovat asiakaslähtöisyys, ihmisarvon kunnioittaminen, yhdenvertaisuus-periaate, yksilöllisyys, asiakkaan oma vastuu, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, kokonaisvaltaisuus ja tarpeenmukaisuus. Päihdehuollon tavoitteet ovat joustavat ja helposti saatavilla olevat palvelut, valikoimaan lisää monipuolisuutta ja moniammatillista yhteistyötä asiakkaan asioiden hoidossa, hoitoketjun jatkumo ja seuranta – kirjallinen suunnitelmallisuus, informaation vaihto asiakkaan hoidosta/hoitoprosessista kuntoutuslaitosten kanssa, ja ehkäisevä päihdetyö: tiedonjako, puheeksiotto ja havainnointi arkikäytännöksi. Keskeiset toimijat ehkäisevän päihdetyön kentällä ovat kouluterveydenhuolto (terveystarkastukset), koulukuraattori ja -psykologi (yhteistyö oppilashuoltoryhmissä oppilaiden, vanhempien ja opettajien kanssa), koulutoimi (terveyskasvatustunnit), nuorisotoimi (päihteettömät harrastustoiminnot), urheiluseuratoiminta, päivähoito (vanhemmuuden tukeminen), sosiaalitoimi (lastensuojelun toimet) seurakunta (päiväkerhot, leirit) ja työterveyshuolto (työterveystarkastukset, miniinterventiot). 28 Sosiaalikeskuksen päihdetyön palveluja antavat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja (neuvonta, ohjaus, asiakkaan kokonaisvaltainen tilanteen ja palvelutarpeen kartoitus) sekä päivätoiminnan hoitaja (kotona selviytymisen tukeminen ja päivätoimintaryhmä kahtena päivänä viikossa). Jyränkölän Setlementin kahden päihdetyöntekijän avovastaanottoa pidetään kolme kertaa viikossa. Avovastaanotolla kartoitetaan asiakkaan koko elämäntilanne, päihteiden käyttö ja perheen jaksaminen, arvioidaan hoidon tarve ja ohjataan tarvittaessa katkaisuhoitoon tai päihteettömyyttä tukeviin palveluihin. Jyränkölä järjestää Itä-Hämeen alueella kuusi viikkoa kestäviä avomyllykursseja, joiden hoito-ohjelma perustuu Myllyhoitoon. Heinolan seurakunnan toimintaa on naisten vertaistukiryhmä NORA ja vuosittainen päihdeongelmaisten leiri. Avokatkaisuhoitoa (keskimäärin kolmen päivän jakso) järjestetään terveyskeskuksessa ja hoidon toteuttamisesta vastaa sairaanhoitaja lääkäriltä saamien ohjeiden mukaisesti. Terveyskeskuksen vuodeosastolla toteutetaan katkaisuhoitoa jonka tarkoituksena on katkaista päihteiden käytön kierre ja parantaa asiakkaan fyysistä kuntoa. Hoitoaika on keskimäärin 2 - 4 vuorokautta ja sen jälkeen on joko jatkohoito laitoksessa tai järjestetään avopuolen palvelua. Jos asiakasta ei pystytä hoitamaan avohuollon palveluissa ja asiakas tarvitsee tiiviimpää hoitomuotoa, on hoitojakso kuntoutuslaitoksessa ajankohtaista ja sitä edeltää hoidon tarpeen arviointi. Päihdehuollon laitoskuntoutuspalveluja ostetaan kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunkin hoitomuodon aikana sovitaan jälkiseurannasta jolla tuetaan asiakkaan raitistumista ja päihteettömyyden jatkumista. Vuoden 2011 alussa on käynnistetty Jyränkölän Setlementti ry:n kanssa kehittämishanke (VOIMAKE), jonka tavoitteena on saada Heinolaan matalan kynnyksen voimavarakeskus, joka palvellee kokonaisvaltaisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujia sekä heidän perheitään. Keskeinen ajatus on koota pirstaleisen palvelukentän toimijat ja palvelut saman katon alle, jolloin asiakasprosessit saadaan paremmin haltuun ja myös lapsen asema paremmin huomioiduksi päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivissä perheissä. 3.8. Sosiaalityö Heinolan sosiaalikeskuksessa sosiaalityö jakautuu lapsiperheiden sosiaalityöhön ja aikuissosiaalityöhön. Aikuissosiaalityössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja sekä neljän toimistosihteeriä etuuskäsittelyssä. Työttömyyden nopean lisääntymisen myötä on vuoden 2009 alussa jouduttu lisäämään toimistosihteereitä etuuskäsittelyyn. Sosiaalityön yhteistyö on tiivistä Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskuksen kanssa, jossa Heinolan kaupungin työntekijöinä työskentelevät sosiaalityöntekijä ja työvalmentajia. Toimeentulotukivaikeuksista kärsivät lapsiperheet asioivat ensisijaisesti etuuskäsittelijöiden tai aikuissosiaalityöntekijöiden luona. Sosiaalityöntekijät ohjaavat perheiden vanhempia työhön, koulutukseen ja muiden palveluiden piiriin, jotta perheiden toimeentulo tulisi turvatuksi muutenkin kuin toimeentulotuella. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät selvittävät yhdessä asiakkaan kanssa hänen elämäntilanteensa ja palveluntarpeensa. Sosiaalityöntekijät auttavat asiakasta selviytymään erilaisista vaikeista elämäntilanteista ja tukevat muutoksen läpiviemisessä. Asiakkaan vaikeudet voivat liittyä mm. työhön ja koulutukseen, perheeseen, ihmissuhteisiin, talouteen, asumiseen, terveyteen, päihteisiin ja kotoutumiseen. Palveluja annetaan yksilöille, perheille, ryhmille ja yhteisöille. Palveluun kuuluu sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalipalveluihin liittyvä ohjaus ja neuvonta, asiakkaan tukeminen äkillisissä elämän kriisitilanteissa, asiakkaan kanssa tehtävä palvelusuunnitelma, kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän aktivointisuunnitelman tekeminen yhdessä asiakkaan ja työvoimaneuvojan kanssa, asiak- 29 kaan työkyvyn arviointiin liittyvä sosiaalisen tilanteen selvittäminen sekä asiantuntijana toimiminen asiakas- ja yhteistyöverkostoissa. Sosiaalityötä tehdään myös muualla kuin sosiaalitoimistossa. Terveyskeskuksessa työskentelee yksi sosiaalityöntekijä, samoin psykiatrian poliklinikalla on sosiaalityöntekijän virka, jota tosin ei ole moneen vuoteen täytetty. Kaksi koulukuraattoria työskentelee koulujen sosiaalityöntekijöinä. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys on 1.1.2008 lähtien ostettu Lahden kaupungilta. Sosiaaliasiamiehen palvelut on ostettu Lahden kaupungilta 1.3.2008 alkaen ja Sosiaalialan osaamiskeskus Versolta 1.1.2011 alkaen. 3.9. Turvallisuuspalvelut Vuoden 2009 alussa Heinolan kihlakunta yhdistyi Päijät-Hämeen kihlakuntaan, jonka jälkeen kenttäjohtaja ja koko poliisiaseman johto on nyt Lahdessa. Partioiden lähtöpaikka on kuitenkin edelleenkin Heinolassa. Käytännön työn tasolla organisaatiouudistus ei juurikaan ole näkynyt. Poliiseilla on eri näkemyksiä yhteistyöstä lastensuojelun kanssa. Kentältä saadun tiedon mukaan poliisit kokevat, että lastensuojelussa työskenteleviä on vaikea saada kiinni virka-ajan ulkopuolella, ja he arvioivat heidän ja lastensuojelun välisen yhteistyön sujuvan melko huonosti. Ainoa yhteys on poliisin tekemä ilmoitus lastensuojelun tarpeesta, mutta tietoa siitä mihin ne ilmoitukset johtavat ei ole heille tullut. Sinänsä lastensuojeluilmoitusten tekeminen on poliisille rutiinia. Sosiaaliviranomaisten läsnäolo kuulusteluissa on aivan satunnaista. Poliisin mukaan erilaiset koulutustilaisuudet olisivat erinomainen paikka lisätä yhteistyötä. Tilausta ympärivuorokautiselle, toimivalle sosiaalipäivystykselle olisi ehdottomasti, silloin tavoitettavuus olisi 24 t vuorokaudessa. Selkeänä epäkohtana nähdään siis sosiaalitoimen päivystyksen yöaikainen toimimattomuus, lasten yöaikaisen sijoituspaikan puuttuminen ja sidosryhmien tuntemisen heikkous. Syksyllä 2008 poliisijohto ilmaisi erilaisen näkemyksensä yhteistyöstä. Eri näkemyksissä tuli esille poliisin sisäisen tiedottamisen paikka, sillä sosiaalipäivystys on olemassa ja kiireellisissä tilanteissa sijoituspaikka on aina löytynyt. Lastensuojelun työntekijöiden olisi hyvä käydä kertomassa poliiseille lastensuojelun prosesseista ja toimintatavoista. Yhteiset asiakastapaukset olisi hyvä käydä läpi viranomaisten kesken. 3.10. Työllistymistä edistävät hankkeet Huhtikuusta 2008 alkaen Hartolan kunta on hallinnoinut Verkostosta voimaa -projektia, joka toimii Heinolan työvoimatoimiston alueella. Projektissa luodaan toimivia sidosryhmäyhteyksiä, autetaan työnantajia työllistämiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa, kartoitetaan yrityksen palvelutarpeita, etsitään sopivaa työvoimaa työnantajille yhdessä eri toimijoiden kanssa, valmennetaan ja konsultoidaan työnhakijoita työelämään ja etsitään ratkaisuja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi ja alueen työnantajien kiinnostavuuden lisäämiseksi ja edistetään uusien yritysten syntymistä. Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskus perustettiin keväällä 2005. Heinolan kaupungin nuorisotoimi hallinnoi työpaja Torppaa, joka perustettu marraskuussa 1994 ja on kaupungin vakinaista toimintaa. Työpaja Torppa on tarkoitettu ensisijaisesti nuorille työttömille työnhakijoille. Työpajalla nuoret saavat työnteon ohella halutessaan tukea elämän eri osa-alueilla, tietoa ja apua ammatinvalintaan, sekä koulutukseen liittyvissä asioissa. Työpajajakson tavoitteena on sijoittuminen työelämään tai koulutukseen. Torpan ohella toimii myös Starttipaja hanke nuorisotalo Pleissillä. 30 Heinola sai Huhtikuussa 2009 rahoituksen OKSA-projektille, joka on välityömarkkinoiden kehittämishanke Itä-Hämeessä. Hankkeen tavoitteena on edistää työllistymistä ja työmarkkinoilla pysymistä ja ehkäistä syrjäytymistä erityisesti niiden henkilöiden osalta, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta työllistymiseensä. Rahoituspäätös toi Heinolan, Hartolan ja Sysmän alueelle hankerahaa kolmeksi vuodeksi 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö, projektisihteeri, viisi työvalmentajaa ja kolme työnsuunnittelijaa. 4. LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖN PALVELUT KUNNASSA Heinolan lapsiperheiden sosiaalityötä tekee neljä sosiaalityöntekijää, lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijä, kaksi sosiaaliohjaajaa joista toinen tekee lastensuojelun tarpeen selvityksiä ja avohuollon tukityötä ja toinen kuntouttavaa perhetyötä. Lisäksi on kolme perhetyöntekijää, joista yksi työskentelee kuntouttavassa perhetyössä ja kaksi ehkäisevässä perhetyössä. Lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaita ovat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Palveluja käyttävät myös lapsiperheiden omaiset ja läheiset sekä yhteistyökumppanit. Heinolan lapsiperheiden sosiaalityön laatukäsikirja on valmistunut syksyllä 2006 ja sitä on päivitetty säännöllisesti. Uusi päivityshaaste laatukäsikirjalle on syntynyt, kun uusi lasten ja perheiden palvelut yksikkö perustettiin. Lapsiperheiden sosiaalityön toiminta-ajatus: Heinolan kaupungin sosiaalikeskuksen lastensuojelutiimi palvelee heinolalaisia lapsia ja lapsiperheitä toimintamme perusta on lastensuojelulaki ja lapsen etu tarjoamme lapsiperheille tukea tilanteissa, joissa omat voimavarat eivät riitä päivittäisessä elämässä selviytymiseen palvelujamme ovat ohjaus, neuvonta, perhetyö, taloudellinen tuki ja muiden lapsiperheen tarvitsemien tukipalvelujen ja tukimuotojen järjestäminen teemme työtämme asiakasta ja yhteistyökumppania arvostaen, kuunnellen ja kuullen Lapsiperheiden sosiaalityön periaatteet ovat: vaitioloomme ja lupauksiimme voi luottaa työtä tehdään avoimesti ja rehellisesti kunkin osallisen suhteen asiakkaan tausta ei määrittele hänen saamaansa kohtelua Heinolassa toimii lastensuojelulain mukainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä lastensuojelun työntekijöiden tukena. Ryhmään kuuluvat sosiaalityöntekijöiden lisäksi psykologi, terveydenhoitaja ja kiertävä erityislastentarhanopettaja. Ryhmällä on lisäksi mahdollisuus käyttää muita asiantuntijoita. Keväällä 2008 Heinolan kaupungin sosiaalilautakunta käsitteli kokouksissaan lastensuojeluasioiden hoitamista Heinolassa. Vuosille 2008 - 2011 asetettiin tavoitteeksi lastensuojelun painopisteen siirtäminen avohuoltoon ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja sitä kautta kustannusten kasvun pysähtymiseen. Tehtyjen esitysten perusteella perustettiin koulukuraattorin toimi vahvistamaan koulun sosiaalityötä, sosiaalityöntekijän virka lapsiperheiden sosiaalityöhön 1.1.2009 alkaen, järjestettiin tukiperhekoulutusta yhdessä Proomu-hankkeen kanssa. Lisäksi Vanamon tiloissa 1.9.2007 alkanutta ”avoimet varhaiskasvatuspalvelut” -toimintaa on jatkettu. Vanamon toiminta siirtyy syksyllä 2011 Tommola-taloon. Perhehoidon lisääminen sijoitettujen lasten ja nuorten sijoitusmuotona ei ole to- 31 teutunut, mutta Heinola on mukana seudullisessa perhehoitoyksikössä, jonka toivotaan lisäävän mahdollisuuksia perhehoidon osuutta. 4.1. Avohuollon palvelut Lastensuojelutyön tulisi lain mukaan painottua avohuollon palveluihin. Lapsiperheiden sosiaalityössä työskennellään moniammatillisessa tiimissä yhdessä perheen kanssa sosiaalityöntekijän johdolla. Pyrkimyksenä on auttaa ja tukea perhettä käytettävissä olevilla avohuollon tukitoimilla. Avohuollon palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen ja niitä ovat mm: tukihenkilö tai tukiperhetoiminta harrastusten tukeminen taloudellinen tukeminen loma- ja virkistystoiminta perhetyö (ja lapsiperheiden kotipalvelu, jota ei tällä hetkellä ole kaupungin palveluna) tukiasuminen perheessä sijoittaminen tarvittaessa kodin ulkopuolelle muut yksityisiltä palvelun tuottajilta hankitut perheiden tukipalvelut Tällä hetkellä monet avohuollon palvelut hankitaan ostopalveluina, koska nykyiset henkilöstöresurssit resurssit eivät mahdollista palvelun tuottamista omana toimintana. Usein ostopalveluina hankitut palvelut ovat kalliita. Palveluiden järjestäminen perheiden tarpeita vastaavasti sekä lasten ja nuorten edun mukaisesti on kuitenkin lakisääteistä. 4.2. Sijaishuolto Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuoltoa tarvitaan tilanteissa, joissa vanhempien omat voimavarat eivät jostakin syystä riitä lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen turvaamiseen. Lapsi tai nuori voidaan ottaa huostaan ja sijoittaa sijaishuoltoon pääsääntöisesti vain sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan päätöksellä ja tahdonvastaisissa huostaanotoissa hallinto-oikeuden päätöksellä. Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisen tarpeiden ja toiveiden mukaan. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona taikka muulla lapsen tarpeiden mukaisella tavalla. Poikkeuksellisesti huostaan otettu lapsi voidaan sijoittaa myös omaan tai etävanhemman kotiin. Sijoittava kunta on vastuussa siitä, että sijaishuoltopaikka on lapsen tarpeen mukainen. Lapsen sijaishuollon järjestämisestä ja sijaishuollosta aiheutuvista kustannuksista vastaa se kunta, jossa lapsen huostaan ottamisen ja sijaishuollon tarve on syntynyt. Lasten sijoituksissa tehdään mahdollisimman huolellinen arviointi sijoituspaikan suhteen. Erityisen tärkeää on pyrkiä siihen, ettei lapsilla ei ole useita sijoituksia, vaan sijaishuoltopaikan muutokset olisivat harvinaisia. Heinolan kaupungilla ei ole omaa lastensuojelun sijaishuollon yksikköä, mutta tällaisen oman tai alueellisen yksikön tarpeellisuutta on tarkoitus selvittää. Heinola on mukana seudullisessa Päijät-Hämeen perhehoitoyksikössä, joka tarjoaa kunnille palveluja sijaishuollon järjestämisessä. 32 4.3. Jälkihuolto Lapselle ja nuorelle on järjestettävä jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto tulee järjestää sijaishuollon päättymisen jälkeen. Nuorella on oikeus jälkihuoltoon myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja kohdistunut lapseen yksin. Nuorelle voidaan järjestää jälkihuoltoa myös muissa tilanteissa, vaikka kunnalla ei olisi ehdotonta jälkihuoltovelvollisuutta. Näin voidaan tukea nuorta itsenäistymisessä. Jälkihuolto toteutetaan tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava, että lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon tavoitteet. Jälkihuollon palvelut rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Jälkihuollon palveluja voi olla esimerkiksi asunnon hankkimisessa avustaminen, opiskelujen, harrastusten ja työllistymisen tukeminen sekä psykososiaalinen tuki. Psykososiaalisella tuella tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa itsenäisen elämän taitoihin. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Tämän jälkeen sosiaalityöntekijän tulee ohjata nuori käyttämään muita kunnan järjestämiä yleisiä palveluja. Kunnalla on velvollisuus järjestää jälkihuolto, mutta sen vastaanottaminen on nuorelle vapaaehtoista. Kunta voi järjestää jälkihuollon itse, tai ostaa sen joko sijoituspaikalta tai muulta yksityiseltä palvelun tuottajalta. Mikäli nuori jää asumaan sijoituspaikkakunnalle, on järkevää ostaa tuki sijoituspaikkakunnalta. Vuoden 2009 aikana jälkihuollossa oli 24 lasta tai nuorta. 5. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA 5.1. Lastensuojelun asiakkaat Avohuollon asiakkaat vuoden aikana Sijaishuollossa vuoden aikana YHTEENSÄ 2008 307 53 359 2009 377 65 442 2010 470 73 541 (vuosittaisessa yhteissummassa on joitakin päällekkäisyyksiä, niiden lasten ja nuorten osalta, jotka ovat saman vuoden aikana olleet sekä avohuollossa että myöhemmin sijaishuollossa) 5.2. Asiakkaat ikäryhmittäin 2009 Avohuolto Sijaishuolto YHTEENSÄ 0-6 99 11 110 7 - 12 102 26 128 13 - 18 176 28 204 Yhdeksi tavoitteeksi on asetettu laitoshoidon väheneminen ja perhehoidon lisääminen. Lastensuojelun asiakkuudessa ja sijaishuollossa 13 - 18 -vuotiaiden osuus on kohtuullisen suuri ja heidän ongelmansa usein selliaisa, ettei niihin pystytä perhehoidossa vastaamaan. 33 5.3. Lastensuojeluilmoitukset ja -hakemukset Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojeluilmoitukset, sosiaalipäivystys Lastensuojeluhakemukset Pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämiseksi YHTEENSÄ 2008 204 6 71 2009 242 27 51 281 320 2010 318 25 57 5 405 Vuosina 2008 - 2009 ilmoituksia oli tullut seuraavasti: – – – – – – – – – – – – – poliisi 151 muu taho 69 anonyymi ilmoittaja 60 koulu 33 terveydenhuolto 32 sosiaalityöntekijä 28 päivähoito 19 huoltaja tai lapsen vanhempi 13 omainen 13 neuvola 10 naapuri 8 toinen kunta 6 perheneuvola 1 Ilmoitusten syyt: Suurimmat lastensuojeluilmoitusten huolenaiheet: – – – – – – – – lapsen lainvastainen toiminta, rikos 118 vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma tai lasta vaarantava elämän tapa 73 vanhemmuuden puutteet, vanhemman jaksamattomuus 57 lapseen kohdistunut väkivalta tai muu perheväkivalta 48 perheen ristiriidat vuorovaikutussuhteissa, vaikeudet kotona 26 lapsen päihteiden käyttö 22 lapsen psyykkinen oireilu tai tunne-elämän ongelmat 19 lapsen koulunkäyntiin liittyvät ongelmat 17 Näiden lisäksi huolta herätti – – – – – – muu ympäristöstä johtuva syy 12 perheen kriisitilanne 11 perheen taloudellinen tilanne 7 vanhemman sairaus tai kuolema 4 lapsen karkailu ja kuljeskelu 3 yksilöimätön huoli lapsesta tai muu syy 27 34 5.4. Lastensuojelutarpeen selvitys Selvityksen tulee lain mukaan valmistua kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Tällä hetkellä tähän velvoitteeseen ei aina pystytä vastaamaan johtuen resurssien puutteesta. Mikäli molemmilla alueilla olisi sosiaaliohjaaja, joka voisi toimia työparina lastensuojelutarpeen selvityksissä sekä alueen sosiaalityöntekijän että toisen sosiaaliohjaajan kanssa, voitaisiin lain vaatimaan aikarajaan vastata paremmin. Vuoden 2009 aikana lastensuojelutarpeen selvityksiä aloitettiin 209 ja selvityksiä päätettiin 146. Joulukuussa 2009 keskeneräisiä selvityksiä oli 141. Pääosin kaikki lastensuojeluilmoitukset ovat johtaneet lastensuojelutarpeen selvitykseen. Myös ns. Näppistapaamiset ovat lastensuojelutarpeen selvityksiä. Heinolassa on käytössä nuorten näpistyksiin puuttuva toimintamalli, mikä keskittyy erityisesti alle 15-vuotiaisiin näpistyksistä kiinnijääneisiin. 5.5. Sijaishuollossa olevien lasten määrä Heinolassa vuosina 2000 - 2010 35 5.6. Päijät-Hämeen kunnissa kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2009 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2009 3 2,8 2,5 2,2 2 1,8 1,6 1,5 1,3 2,1 1,6 1,8 1,4 1,3 0,9 1 1,6 1,7 1,7 0,8 0,5 Sy sm ä Pu kk ila rim at t il a to la O Na s M yr sk ylä La ht i Kä rk öl ä Iit ti Ho llo la no la He i to la Ha r Ar tj ä rv i As ikk al a Pä ijä t -H äm ee n Ko sa ko ir a m an aa ho ito pi iri 0 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia alle 18-vuotiaista 2009 oli Päijät-Hämeessä (1,6 %) hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin (1,3 %). Sijoitettujen osuus oli korkein Artjärvellä (2,8 %). Alle maan keskiarvon heitä oli Hollolassa (0,9 %) ja Iitissä (0,8 %). Heinolassa oli sijoitettu kodin ulkopuolelle toiseksi eniten (2,2 %) alle 18-vuotiaista. 5.7. Heinolassa vuosina 2000 - 2009 kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä, % alle 18vuotiaista 36 2000 1,1 2001 1,3 2002 1,1 2003 1,3 2004 1,4 2005 1,1 2006 1,3 2007 1,8 2008 2,1 2009 2,2 Heinolassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä alle 18-vuotiaista on vuodesta 2006 alkaen noussut jyrkästi. 5.8. Lastensuojelun kustannukset Heinolassa v. 2006 - 2010 2006 2007 2008 2009 2010 0 0 0 344 529 47 602 296 927 484 552 0 484 552 559 964 383 559 581 559 812 307 559 505 Avohuollon tukitoimet** 165 368 158 054 497 273 468 971 422 413 Tulot Netto 909 164 459 1 286 156 768 1 361 495 912 1 167 467 804 0 422 413 Lastensuojelun perhehoito 286 935 420 234 521 582 623 813 606 369 Tulot Netto 6 793 280 142 7 186 413 048 10 370 511 213 826 622 988 56 099 550 270 Lastensuojelun laitokset 1 215 584 1 946 771 2 151 229 2 414 870 3 411 434 Tulot Netto 101 182 1 114 402 81 482 1 865 288 82 783 2 068 446 65 918 2 348 952 90 632 3 320 802 Menot yhteensä 1 667 887 108 884 1 559 003 2 869 587 137 556 2 732 031 3 654 636 94 514 3 560 122 4 067 619 68 294 3 999 325 5 000 028 147 038 4 852 990 Lapsiperheiden sosiaalityö* Tulot Netto Tulot yhteensä Netto yhteensä * Sisältää kaikki lapsiperheiden sosiaalityöhön liittyvien henkilöiden palkat (vuoden 2006 tiedot puuttuvat) ** Sisältää myös asiakaspalvelujen ostot Ensi- ja turvakodeilta ja Jyränkölän Katajakodilta 37 Lastensuojelun menot 2006 - 2010 4 000 000 3 500 000 3 000 000 Lapsiperheiden sosiaalityö* 2 500 000 Avohuollon tukitoimet** 2 000 000 Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun laitokset 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 6. LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Useat yhteistyötahot kokevat, että yhteisiä toimintatapoja lastensuojelun kanssa tulee kehittää, sisältäen yhteydenottotavat, yhteistyömuodot ja viestinnän. Lasten ja perheiden palvelut yksikön muodostamisessa yhtenä perusajatuksena on ollut juuri tämän yhteistyön kehittymisen mahdollistuminen. Neuvolan terveydenhoitajat tarvitsevat työskentelynsä tueksi moniammatillista yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien perheiden kanssa työskenneltäessä. Yhteistyön tulee muodostua yhteisistä toimintatavoista ja mahdollisesti yhteisestä työyhteisöstä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilökunta kokee, että uuden lastensuojelulain myötä kynnys lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on madaltunut. Varhaiskasvatuksessa koetaan hyvänä sosiaaliohjaajan työpanos sosiaalityössä. Häneen voi ottaa yhteyden huolen herätessä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa tehtävä yhteistyö on varhaiskasvatushenkilötön aktiivisuuden varassa johtuen sosiaalityöntekijöiden työpaineista. Tämä koetaan päiväkodeissa ongelmana ja yhdessä yritetään etsiä toimivaa yhteistyömallia. Päivähoidon ja lastensuojelun välillä tulisi olla säännöllisiä kohtaamisia ja luoda pelisäännöt esim. tietojen molemminpuoliseen välittämiseen. Samantyyppisesti toimintaa voidaan lähteä kehittämään myös kummankin alueen koulujen kanssa. Kouluilla on esitetty toive saada Heinolaan perheneuvolapalvelut ja perhekeskus. Perhekeskuksen kautta verkostot saataisiin toimimaan entistä paremmin ja palvelut asiakkaalle keskitetymmin. Perhekeskustoive on osittain täyttynyt lasten ja perheiden palvelut yksikön kautta ja sitä tulee täydentämään syksyllä 2011 käynnistyvä Tommola-talon perhekeskus. 38 Nuorisopalvelut ja lastensuojelu järjestävät yhteistyönä vuosittain perheleirin. Sekä nuorisopalvelut että lastensuojelu kuuluvat Nuorten työrengas-työryhmään, joka paneutuu lähinnä koulupudokkaiden tilanteeseen. Nuorisopalvelut tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen huolta aiheuttavista nuorista. Liikuntapalvelut tekevät aktiivista yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa, mm ovat mukana perheleireillä. Liikuntapalveluissa on myös valmiutta kehittää räätälöityjä liikuntapalveluita lastensuojelun asiakkaille. Ennaltaehkäisevää yhteistyötä tulee edelleen kehittää terveysliikuntahankkeen mukaisesti, eri hallintokuntien yhteistyöllä. Yhteistyö on perusedellytys palvelujen toimivuuden kannalta. Seurakunnan nuorisotyön ja lastensuojelun asiakaslähtöinen yhteistyö on vähäistä. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Yhteistyötä eri toimintamuotojen kehittämisessä tehdään mm. eri työryhmissä. Hyväksi verkostoitumisen foorumiksi on muodostunut esim. erityisnuorisotyön Erkka-ryhmä. Lastensuojelussa seurakunnat ovat merkittävä toimija ennaltaehkäisevässä työssä. Diakoniatyöstä tulee joskus lastensuojeluun yhteydenottoja, lähinnä tällöin on ollut kyse vanhempien jaksamisesta. Laajempi yhteistyö seurakuntien kanssa on satunnaista Yksityisten palveluntuottajien kanssa yhteistyö syntyy asiakaslähtöisesti sekä uusia toimintamuotoja suunniteltaessa. Pienellä paikkakunnalla on melko helppo suunnitella tarpeenmukaista tarjontaa palvelun tuottajan ja ostajan kesken. Palveluntuottajat ovat kokeneet, että ohjautuvuus, tiedonkulku, työkäytännöt ja yhteinen näkemys lapsen ja perheen parhaaksi tehtävästä työstä ovat toimineet. Erityispalvelut sisältävät puhe- ja toimintaterapian, psykologin, lastenpsykiatrin, perheneuvonnan, kriisityön, erikoissairaanhoidon, sovittelutoiminnan, vammais- ja kehitysvammapalvelut, päihdehuollon, ensi- ja turvakodin, kriminaalihuollon, henkilötutkinnan ja edunvalvonnan. Näistä yhteistyötä lastensuojelun kanssa on eniten psykologin, lastenpsykiatrin, perheneuvonnan, päihdehuollon ja ensi- ja turvakodin kanssa. Yhteistyö on pääasiassa asiakasasioihin liittyviä tapaamisia ja konsultaatioita. Aikuissosiaalityössä kaivataan tiiviimpää yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Yhteistyö on ollut vähäistä ja tiedon kulussa ja myös yhteistyön tekemisessä on ollut ongelmia. Aikuissosiaalityössä on toivottu, että asiakkaiden vaihtuminen puolelta toiselle olisi sujuvampaa ja avoimempaa. Aina ei ole tiedetty, jos asiakkuus on siirtynyt aikuissosiaalityöstä lastensuojeluun. Kokemukset perhetyön kanssa tehtävästä yhteistyöstä ovat olleet positiivisia. Kotihoidon keskittyessä pääosin vanhusväestöön, yhteistyötä lastensuojelun kanssa ei juuri ole. Työvoiman palvelukeskuksessa on asiakkaana lastensuojelun asiakkaita ja erityisesti heidän perheitään. Työvoiman palvelukeskuksessa on toivottu enemmän keskustelua lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa asiakkaan ja perheen kokonaistilanteesta ja sen arvioimisesta. Poliiseilla on ollut erilaisia näkemyksiä yhteistyön laajuudesta ja sujumisesta riippuen siitä, työskenteleekö poliisi kentällä vai johtotehtävissä. Yhteisistä käytännöistä ja toimintatavoista ei paikallistasolla ole sovittu. Erilaiset koulutustilaisuudet olisi hyvä paikka lisätä yhteistyötä. Suuri osa lastensuojeluilmoituksista tulee poliisilta. Yhteistyö muiden kuntien lastensuojelun kanssa tapahtuu useimmiten tilanteissa, jossa lastensuojelun asiakkuudessa oleva lapsi perheineen muuttaa joko Heinolaan tai Heinolasta toiseen kuntaan. Lain mukaan kunnan tulee ilmoittaa myös lapsen sijoituksesta toiseen kuntaan (Heinolassa ylläpidetään Heinolaan sijoitetuista lapsista rekisteriä). Lapsen ollessa sijoitettuna toiselle paikkakunnalle käytetään sen kunnan peruspalveluja. Yhteistyö lapsen asuinkunnan sosiaalityön kanssa on kuiten- 39 kin vähäistä. Myöskään Heinolaan sijoittaneet kunnat eivät kovin usein ota yhteyttä Heinolan lastensuojeluun, vaan käyttävät peruspalveluita. Enemmän yhteistyötä on jälkihuollossa olevien nuorten kohdalla, sillä sijoittajakunta maksaa jälkihuollon ja palveluista on neuvoteltava maksajan kanssa. Päijät-Hämeen sisällä yhteistyö eri toimijoiden välillä on lisääntynyt ja pyritään luomaan yhteisiä toimintakäytäntöjä mm. asiakastietojärjestelmä Effican suhteen. Päijät-Hämeessä on neljä eri toimijaa; Heinola, Lahti, Peruspalvelukeskus Oiva ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus Aava. Lastensuojeluun yhteisiä toimintamalleja on luotu Lapsiperheiden sosiaalityön kehittämisyksikkö Päijät-Hämeessä -hankkeessa, jossa kaikki Päijät-Hämeen kunnat ovat mukana. Maakunnallinen yhteistyö tulee tulevaisuudessa entisestään lisääntymään. Toiselle paikkakunnalle sijoitettujen lasten palveluita valvotaan lain edellyttämällä tavalla. Heinolassa sijaitsevien sijoituspaikkojen valvonta kuuluu Heinolan sosiaalitoimelle. 7. SUUNNITELMA 7.1. Työntekijöiden kehittämisehdotuksia 2009 Yhteisenä ja yksimielisenä huolenaiheena Heinolan lapsiperheiden palveluiden parissa työskentelevillä työntekijöillä on jo pitkään ollut resurssien riittävyys sekä nyt että tulevaisuudessa ja erityisesti niiden riittävyys peruspalveluissa. Säästöt peruspalveluissa synnyttävät erityispalvelujen tarpeita ja niiden järjestämisvelvollisuudesta on säädetty laissa ja ovat usein subjektiivisia oikeuksia. Erityispalvelujen kustannukset ovat yksilötasolla aivan eri luokkaa kuin peruspalvelut. Monipuolisten palvelujen turvaaminen ja järjestäminen lapsiperheille omalle paikkakunnalle olisi tärkeää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hyvät ja toimivat peruspalvelut ovat kaikkein parasta ennaltaehkäisevää työtä. Vuonna 2009 tehdyn lastensuojelun suunnitelman yhteydessä työntekijät toivovat, että palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä huomioitaisiin seuraavat: lapsiperheiden palveluiden suunnittelussa työntekijöiden näkemykset huomioon, avointa keskustelua jo suunnitteluvaiheessa eli aito moniammatillinen yhteistyö työntekijöiden keskinäisestä työnjaosta sopiminen sekä hallintokunnissa että hallintokuntien välillä => palveluketjut kuntoon työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen koulukuraattorin ja koulupsykologipalvelujen vajauksen poistaminen esteetön käynti kouluterveydenhuollon työtiloihin ja tilojen puutteiden korjaaminen tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä jatkoselvittelyä ja hoitoa tarjoavien palveluiden lisääminen perheneuvolapalveluiden ostoon lisää määrärahaa päivähoidon johtajien työmäärän vähentäminen ja isojen päiväkotien johtajien siirtyminen vain hallinnollisiksi johtajiksi päivähoidon vakinaisen henkilökunnan lisääminen ja luopuminen tilapäisistä henkilökuntajärjestelyistä perheneuvolapalvelut ja perhekeskuksen perustaminen pääpainon siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön kaupungin nuorisopalveluiden työmenetelmien uusiminen nuorten työpajatoiminnan kehittäminen nuorten hyvinvoinnin epätasaiseen jakautumiseen vaikuttaminen perheiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen 40 aktiivinen perhetyön palveluiden kehittäminen seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön uudistuminen vastaamaan nykypäivän tarpeisiin kolmannen sektorin laajempi hyödyntäminen Osaan näistä on jo huomiota kiinnitetty, mutta osaan on varmaan syytä paneutua myös jatkossa ja arvioida mahdolliset muutos- ja kehittämistarpeet. 7.2. Suunnitelman visio 2012 Moniammatillinen yhteistyö Toimivat palveluketjut Työntekijöiden hyvinvointi Aikuisia arjessa HYVINVOIVAT PERHEET Myönteinen kuva lastensuojelusta Palvelujen saatavuus 7.3. Suunnitelman tavoitteet: 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18-vuotiaiden määrää lasketaan vuosittain kymmenyksellä siten, että vuonna 2015 se on 1,7 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Vuonna 2010 kodin ulkopuolelle oli sijoitettu 2,2 % ko. ikäluokasta. 2. Sijaishuollossa perhehoidon osuutta lisätään ja laitoshoidon osuutta vähennetään 3. Lastensuojelun kokonaiskustannusten nousu taittuu vuonna 2011 ja kääntyy laskuun 4. Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on asiakasperheitä enintään 30 vuonna 2014. Vuonna 2010 yhdellä työntekijällä oli keskimäärin 50 asiakasperhettä. 5. Päihdehuollossa noudatetaan vuoteen 2013 mennessä toimintamallia, joka ottaa huomioon koko väestön tarpeet ja erityisesti lapsiperheet 6. Lastensuojelussa on pätevät ja työssään pysyvät, hyvin voivat työntekijät 7. Lasten ja perheiden palvelut -yksikön moniammatillinen yhteistyö tiivistyy ja kehittyy 8. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työparityöskentely kehittyy ja tiivistyy 9. Sosiaalityöntekijän rooli perheen asiakasprosessin vastuuhenkilönä korostuu 10. Lasten ja perheiden ongelmatilanteisiin vastataan nopeasti 11. Lapsiperheille voidaan tarjota monipuoliset ja ongelmia ennalta ehkäisevät palvelut 12. Kouluilla on riittävä määrä oppilashuoltohenkilöstöä 41 7.4. Suunnitelman toimenpide-ehdotukset 2009 ja 2011 Toimenpide-ehdotukset 2009 Perustetaan lasten ja perheiden palvelut -yksikkö Aloitetaan ”Nopean toiminnan joukot” -toiminta 2009 2010 2011 X X* Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityöntekijä, psykologi ja terveydenhoitaja Sosiaalitoimi X* X* Käynnistetään seudullinen perhehoitoyksikkö Päihdehuollon toimintamalli tarkistetaan X X X X* Sosiaali-, terveys-, koulu- ja päivähoitopalvelut toimivat X X X Sosiaalitoimi X X X X X X Järjestetään perhekoulutoimintaa Toimenpide-ehdotukset 2011 Vastuutaho X Perhetyöntekijöitä lisätään 2 työntekijällä Kilpailutetaan lastensuojelun sijaishuollon palvelut seudullisesti Rekrytoidaan uusia tukihenkilöitä ja tukiperheitä Lastensuojelun työntekijöiden palkkaus vastaa työn vaativuutta Otetaan käyttöön läheisneuvonpito 2012 2009 X* X* X* Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi Sosiaalitoimi ja PäijätHämeen muut kunnat Sosiaalitoimi ja PäijätHämeen muut kunnat Sosiaalitoimi ja henkilöstöpalvelut Sosiaalitoimi X X X X X X Sosiaalitoimi ja perheneuvola 2010 2011 2012 Vastuutaho X X X X Hyvinvointipalvelujohtaja Hyvinvointipalvelujohtaja Kouluille järjestetään psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja Lapsiperheille järjestetään kotipalvelua lain edellyttämissä tilanteissa Johtavan sosiaalityöntekijän virka perustetaan 1.1.2012 lukien Kehitetään sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työparityöskentelyä sekä moniammatillista tiimityötä Päijät-Hämeen perheoikeudellinen yksikkö perustetaan Lahteen Lastensuojelun arviointi- ja kriisisijoitusyksikkö perustetaan yhteistyössä Peruspalvelukeskus Aavan kanssa X* = Ehdotus on uusittu vuoden 2011 ohjelman päivityksessä X X Sosiaalipalvelujohtaja X X Sosiaalipalvelujohtaja, hyvinvointipalvelujohtaja Sosiaalipalvelujohtaja X Sosiaalipalvelujohtaja 42 Heinolassa lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden osuus väestöstä on koko ajan laskenut, mutta kuitenkaan heidän tarpeisiin ei pystytä riittävästi vastaamaan. Lastensuojelussa painopisteen pitäisi olla ennaltaehkäisevissä toimissa ja avohuollossa. Sijaishuollossa painopisteen pitäisi olla perhehoidossa. Heinolassa kuitenkin avohuollon ja perhehoidon menot ovat laskeneet ja sijaishuollon, erityisesti laitoshoidon menot ovat kasvaneet. Lastensuojeluilmoituksia on tullut aiempaa enemmän ja lastensuojelun asiakkuudessa on entistä enemmän lapsia ja nuoria. Eniten asiakkaita sekä sijaishuollossa että avohuollossa on ikäryhmästä 13 - 18 -vuotiaat. Lastensuojeluilmoituksissa on paljon lapsen omasta toiminnasta aiheutuneita ilmoituksia. Myös vanhemmuuden puutteet sekä jaksamattomuus on monen ilmoituksen ja hakemuksen taustalla. Heinolan haasteina on yksinhuoltajien suuri osuus ja varsin korkea työttömyys, myös nuorisotyöttömyys. Peruskoulujen 8.- ja 9.-luokkalaisten vanhemmista 43 % on ilmoittanut, ettei aina tiedä missä heidän lapsensa viettävät viikonloppuiltojaan. Nuorten kuukausittainen humalajuominen ja nuorten tekemät liikennerikkomukset ja rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan olivat lisääntyneet. Mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneita 0 - 17vuotiaita nuoria 100 vastaavanikäistä kohti oli vuonna 2008 Heinolassa koko maan keskiarvoa enemmän ja lastenpsykiatriassa 0 - 12-vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa olivat kasvaneet. Ennaltaehkäisevää lastensuojelua ovat hyvin toimivat peruspalvelut. Heinolassa niissä on paljon toivomisen varaa ja peruspalveluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Varhain tarjottu ja järjestetty tuki perheille on paras keino lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja säästää sijaishuollon kustannuksia. Vajausta peruspalveluissa on kouluterveydenhuollossa, koulupsykologipalveluissa, puhe- ja toimintaterapiapalveluissa, kuraattoripalveluissa, perhetyön palveluissa ja lapsiperheiden kotipalveluissa. Puutteet näkyvät perheiden hyvinvoinnin ohella myös työntekijöiden hyvinvoinnissa ja työmäärässä. Toimivien peruspalvelujen lisäksi paikkakunnalle tarvitaan toki myös riittävät erityispalvelut, jotka toimivat tukena peruspalveluille. Erityisesti alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarvitaan palveluja, jonne ohjata esim. hoidolliseen kontaktiin. Päivähoidossa ja lastenneuvolassa on aiempaa enemmän lapsia, jotka tarvitsevat erityistä hoivaa ja huolenpitoa ja heidän huomioiminen peruspalveluihin suunnatuilla lisäpalveluilla on tarpeen. Lasten ja perheiden palvelut yksikkö aloitti toimintansa 1.5.2010 ja sitä johtaa hyvinvointipalvelujohtaja. Lasten ja perheiden palvelut yksikön palvelut on jaettu pääosin pohjoisen ja eteläisen alueen mukaisesti. Molemmilla alueilla on omat terveydenhoitajansa (lasten- ja äitiysneuvola, perhesuunnittelu ja ehkäisyneuvonta, kouluterveydenhuolto), omat sosiaalityöntekijänsä sekä omat kuntouttavan- ja ennaltaehkäisevän perhetyön työntekijät. Eteläisellä alueella toimistotyössä on toimistosihteeri ja pohjoisella alueella osastonsihteeri. Yksikköön kuuluvat myös kuraattorit, koulupsykologit, terveyskeskuspsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaaliohjaaja, lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijä sekä lastenvalvoja, joiden työpanos kohdistuu molemmille alueille. Alkuperäinen tavoite koota kaikki lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat tahot ”saman katon” alle ei kuitenkaan toteutunut, vaan osa toimijoista on fyysisesti edelleen eri tiloissa. Proomun jälkeinen Sihti-hanke jatkaa toiminnallisen Perhekeskusmallin juurruttamista paikkakunnalle sosiaali- ja terveystoimen perustason toiminnaksi. Nopean toiminnan joukoilla on tarkoitettu toimintaa, jossa syntyneisiin ongelmatilanteisiin pystytään vastaamaan nopeasti. Esimerkiksi, jos koululla, päivähoidossa tai perheessä tapahtuu jokin akuutti tilanne, sosiaalityöntekijä ja psykologi/terveydenhoitaja/muu erityistyöntekijä lähtevät nopeasti paikalle selvittämään tilannetta. Tämän toimintamallin kehittäminen ei ole toistaiseksi eden- 43 nyt, kuitenkin sen kehittäminen on edelleen tarpeen. Haasteena on, miten toiminta käytännössä järjestettäisiin nykyisillä resursseilla. Toiminnan kehittämisessä on esimiehellä tärkeä rooli. Vuosille 2011 ja 2012 esitettyä kahden perhetyöntekijän lisäämistä ei ole toteutettu. Tarve lisävoimavarojen saamiseksi perhetyöhän on edelleen suuri. Seudullinen perhehoitoyksikkö aloitti toimintansa keväällä 2010. Lahden perhehoitoa vahvistettiin ja ympäristökunnat ostavat jatkossa perhehoitoon liittyviä palveluja Lahden kaupungilta. Seudullisen, keskitetyn toiminnan tavoitteena on lisätä lähivuosien aikana perhehoidon osuutta sijaishuollossa ja perhehoidon monimuotoisuutta. Yksikkö tuottaa palveluina sijaisperheiden rekrytoinnin ja valmennuksen (Pride -valmennus), lapselle sopivan sijaisperheen etsimisen ja sijoituksen valmistelun yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, sijaisvanhempien tukemisen (alkuvaiheen tukipaketti kaikille sijaisperheille sekä kriisituki tarvittaessa), sijaisvanhempien täydennyskoulutuksen järjestämisen sekä seudullisen sijaisperhepankin ylläpitämisen. Vuoden 2010 päivitetyssä Heinolan kaupungin päihdehuollon toimintamallissa ei ole erikseen painotettu eri ikäryhmiä ja heille suunnattuja palveluita, eikä myöskään erikseen lapsiperheille tai raskaana oleville naisille suunnattuja päihdehuollon palveluita. Näiden osa-alueiden tarkentaminen seuraavassa päihdehuollon toimintamallissa on edelleen perusteltua. Sosiaali-, terveys-, koulu- ja päivähoitopalvelut toimivat Tavoitteena on, että sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen resurssit vastaavat valtakunnan keskitason tilannetta. Keskitettyä selvitystä tämän hetkisestä resurssien vastaavuudesta valtakunnan keskitasoon nähden ei ole vielä laadittu tai käytössä. Työskentely eri hallintokuntien työntekijöiden keskinäisen työn- ja vastuunjaon selkiyttämiseksi ja tarkoituksenmukaisten ja tehokkaiden yhteistyömuotojen arvioinnissa on vielä kesken. Koulupsykologien, sosiaalityöntekijöiden, puheterapeutin sekä koulukuraattorin virat ovat olleet toistuvasti haussa, mutta päteviä työntekijöitä ole saatu. Työntekijöiden saatavuuden parantamiseksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota esim. palkkaukseen. Seudullinen kilpailuttaminen lastensuojelun sijaishuollon palveluista on tehty 2010. Tukiperhekoulutus yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n Keski-Suomen aluetoimiston kanssa on pidetty syksyllä 2008. Syksyllä 2009 järjestettiin tukihenkilökoulutus yhdessä Porstua ry:n kanssa. Koulutuksista jäi joitakin tukiperheitä ja -henkilöitä. Tukiperheiden ja -henkilöiden tehokas hyödyntäminen vaatisi keskitetympää työpanosta myös palvelun hankkijalta. Vapaaehtoispohjalta työskentelevät tukiperheet ja -henkilöt tarvitsevat huolenpitoa. Selkiyttämistä vaatii myös se, miten palvelua voitaisiin tarjota perheille ilman, että syntyy lastensuojelun asiakkuus. Lastensuojelun työntekijöiden kilpailukykyiseen palkkaukseen ei ole toistaiseksi kiinnitetty huomiota. Läheisneuvonpito on todettu valtakunnallisesti hyödylliseksi toimintamuodoksi lastensuojelun asiakastilanteissa. Läheisneuvonpito on strukturoitu sosiaalityön menetelmä, jossa asiakas ja hänen läheisverkostonsa kutsutaan ulkopuolisen koollekutsujan toimesta yhteisiin tapaamisiin. Tapaamisessa haetaan päätöksenteon tueksi ratkaisua, jossa huomioidaan asiakkaan ja hänen läheistensä tarpeet ja voimavarat ja samalla selkiytetään viranomaisverkoston toimintaa sekä viranomaisten että asiakkaan näkökulmasta. Tarkoituksena on tarjota puitteet ja välineet, joiden avulla perheellä ja sen läheisverkostolla on mahdollisuus selvittää yhdessä tilannetta, ottaa vastuuta ja osallistua päätöksen tekemiseen omassa asiassa. Läheisneuvonpidon avulla pyritään vähentämään lastensuojelussa viranomaisten ja asiakasperheen välille helposti syntyvää vastakkainasettelua ja tukemaan uudenlais- 44 ten kumppanuusrakenteiden kehittymistä. Pyrkimyksenä on uuden näkökulman saaminen ammatillisen lastensuojelutyön rinnalle ja tueksi. Tavoitteena on tehdä lastensuojelutyötä näkyvämmäksi, avoimemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Heinolassa läheisneuvonpitoa ei ole työmenetelmänä hyödynnetty, vaikka osa työntekijöistä on suorittanut ao. koulutuksen. Tavoitteena on ollut, että koulutukseen osallistuisivat lasten ja perheiden parissa työskentelevät työntekijät. Läheisneuvonpidon lisäksi perhekoulu on todettu toimintamuodoksi, jolla tuetaan perheiden selviytymistä lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Sosiaalitoimen ja perheneuvolan yhteistyössä järjestettäväksi suunniteltu perhekoulu ei kuitenkaan ole toteutunut. Perhetyöntekijöillä olisi koulutukseen halukkuutta, mutta perheneuvolan osalta asia ei ole toistaiseksi edennyt. Asian selvittämistä perheneuvolan kanssa on hyvä jatkaa. Vuoden 2011 talousarvioon sosiaali- ja terveyslautakunta varasi määrärahan hankkeelle, jonka tarkoituksena on selvittää, tutkia ja kartoittaa kodin ulkopuolella asuvien heinolalaisten lasten ja nuorten perhetilanteet ja tukiverkostot sen selvittämiseksi, olisiko joidenkin lasten tai nuorten huostaanotot purettavissa. Samalla on tarkoitus arvioida myös muita lastensuojelutyön ”kipukohtia” ja kehittämistarpeita. Lapset ja nuoret tarvitsevat arkeensa aikuisia. Erityisesti yläluokkien aikana nuori kohtaa paljon haasteita, jotka näkyvät mm. koulupäivän aikana. Koulunkäyntiin vaikuttavat oppilaiden kouluun sopeutumisen ongelmat sekä kodeissa esiintyvät vaikeudet ja ihmissuhdeongelmat. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa voidaan hyödyntää psykiatrisen sairaanhoitajan mielenterveystyön ammattiosaamista. Hänen työpanostaan voidaan hyödyntää mielenterveyden häiriöistä kärsivien nuorten koulunkäynnin tukemisessa ja ongelmien ennaltaehkäisyssä. Psykiatrinen sairaanhoitaja koulussa on helposti tavoitettavissa oleva matalan kynnyksen palvelu, joka painottaa ongelmien ennaltaehkäisemistä ja varhaista tunnistamista. Tällä palvelulla paikataan osittain psykologipalvelujen vajausta. Tällä hetkellä Heinolan kotihoidon työpanos kohdistuu pääosin vanhusväestöön. Lapsiperheille suunnatut oikea-aikaiset kotipalvelut antaisivat kuitenkin lisävoimavaroja perheille, joiden voimavarat jostakin syystä ovat äkillisesti vähentyneet. Kun perheitä tuetaan akuuteissa tilanteissa, vältytään usein pitkäkestoisimmilta vaikeuksilta. Lapsiperheillä ei aina ole paikkakunnalla tai muuten käytettävissään omaa tukiverkostoa, joka voisi auttaa äkillisissä ongelmatilanteissa. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Kotipalvelu on vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista, jossa opastetaan vanhempia lasten ja kodin hoidossa ja vahvistetaan näin heidän selviytymistään arjen haasteista. 45 8. SEURANTA JA ARVIOINTI Mitä seurataan Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitykset Lastensuojelun suunnitelman toteutuminen Lastensuojelun palvelurakenne Lastensuojelun kustannukset Lastensuojeluasiakkuuksien määrä Miten usein seurataan Vuosittain Vuosittain Vuosittain Neljännesvuosittain Neljännesvuosittain Neljännesvuosittain Kuka seuraa Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Raportointi THL, kaupungin luottamushenkilöt THL, kaupungin luottamushenkilöt Kaupungin luottamushenkilöt Kaupungin luottamushenkilöt Kaupungin luottamushenkilöt Kaupungin luottamushenkilöt Lastensuojelusuunnitelma on päivitettävä vähintään kerran neljässä vuodessa kunnanvaltuustossa. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä, sekä laadittaessa seuraavan vuoden talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Lasten ja perheiden parissa työskentelevät työntekijät arvioivat jatkuvasti edellä mainittujen toimenpiteiden toteutumista ja toimivuutta. Arvioinnin perusteella toimenpide-ehdotuksia tarvittaessa muutetaan. Suunnitelman toteutumisen seuranta on jokaisen esimiehen vastuulla ja osa oman työn kehittämistä jokaisella lasten ja lapsiperheiden parissa toimivalla. 46 LIITTEET Heinolan asukasmäärä 31.12.2007 oli 20 612. Vertailukunniksi on tähän valittu Päijät-Hämeen kunnista Hollola ja Pohjois-Savosta Varkaus. Hollolan asukasluku oli 31.12.2007 21 520 ja Varkauden 23 405 (www.kunnat.net). Heinolan pinta-ala on 839,4 neliökilometriä, josta maapinta-ala 680,5 ja vesipinta-ala 158,9. Heinola sijaitsee valtatie 4:n, Eurooppa 75:n varrella kuuluen EteläSuomen lääniin ja Päijät-Hämeen maakuntaan. Etäisyys Helsinkiin on 138 km, Lahteen 35 km, Mikkeliin 96 km, Kouvolaan 75 km ja Jyväskylään 135 km. Heinolan keskusta-alueella ja sen läheisyydessä on rakennettuja puistoalueita kaikkiaan 55,25 hehtaaria. Väestörakenne Koko väestö (Sotkanet ID-127) 2005 2006 20 729 20 604 Heinola 21 199 21 292 Hollola 23 946 23 649 Varkaus 2007 20 612 21 520 23 405 2008 20 545 21 747 23 182 Alle 18-vuotiaiden % -osuus koko väestöstä (Sotkanet ID-1066) 2005 2006 2007 2008 19,7 % 19.7 % 19,7 % 19,5 % Heinola 25,9 % 26,0 % 26,1 % 25,9 % Hollola 20,7 % 20,5 % 20,5 % 20,0 % Varkaus 22,2 % 22,1 % 21,9 % 21,8 % Koko maa Heinolassa alle 18-vuotiaiden osuus koko väestöstä on hieman pienempi kuin koko maassa. Verrokkikunnassa Hollolassa alle 18-vuotiaiden osuus sitä vastoin on suurempi koko maan tilastoihin nähden. Myös Varkaudessa alaikäisten osuus on hieman suurempi kuin Heinolassa, jääden kuitenkin maan keskiarvo-osuuden alapuolelle. Yli 65-vuotiadien % -osuus koko väestöstä (Sotkanet ID-1068) 2005 2006 2007 2008 19,8 % 20,8 % 21,0 % 21,9 % Heinola 13,5 % 14, 2 % 14,4 % 14,7 % Hollola 19,0 % 19,9 % 20,0 % 20,5 % Varkaus 16,0 % 16,5 % 16,5 % 16,7 % Koko maa Yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä on Heinolassa n. 5 %:a suurempi koko maan keskitilastoon verrattuna. Verrokkikunnassa Hollolassa vastaava luku taas jää 2 % alle koko maan tilastoihin verrattuna. Varkauden väestöjakauma on lähempänä Heinolaa niin alle 18-vuotiaiden väestöosuuden kuin yli 65-vuotiaiden kohdalla. 47 Lapsiperheiden määrä kaikista perheistä (Sotkanet ID-179) 2005 2006 2007 37,0 % 36,4 % 36,6 % Heinola 44,6 % 44,3 % 43,6 % Hollola 39,3 % 38,2 % 38,0 % Varkaus 41,5 % 41,2 % 40,9 % Koko maa 2008 35,5 % 43,9 % 37,1 % 40,5 % Kuten alle 18-vuotiaden osuuden kohdalla, myös lapsiperheiden osuudessa Heinola jää koko maan keskitilastojen alapuolelle. Hollolassa sitä vastoin lapsiperheiden osuus on maan keskitilastoja suurempi. Myös Varkaudessa lapsiperheiden osuus on hieman suurempi kuin Heinolassa, mutta se jää Heinolan tavoin koko maan keskitilastojen alapuolelle. Avioerojen määrä 25 - 64 -vuotiailla / 1000 naimisissa olevaa (Sotkanet ID-304) 2005 2006 2007 2008 19,7 20,1 17,4 17,6 Heinola 15,2 11,5 15,0 12,8 Hollola 17,9 16,9 20,4 13,6 Varkaus 16,1 15,9 16,0 16,3 Koko maa 25 - 64 -vuotiaiden avioerotilastoissa Heinolan avioerot ovat vähentyneet ja ovat nyt maan keskitasoa. Hollolassa avioeroja oli vuonna 2008 n. 4 % vähemmän kuin maassa keskimäärin. Varkaudessa avioerojen määrä on vähentynyt. Yksinhuoltajien määrä (Sotkanet ID-74) 2005 2006 22,0 % 22,1 % Heinola 17,4 % 16,7 % Hollola 20,7 % 20,9 % Varkaus 20,0 % 19,9 % Koko maa 2007 22,9 % 16,7 % 21,5 % 20,0 % 2008 23,1 % 17,2 % 20,8 % 20,0 % Yksinhuoltajaperheiden %-osuus kaikista lapsiperheistä on Heinolassa n. 3 % koko maan keskitilastoja suurempi. Heinola ylittää vertailukunnan Hollolan osuuden lähes 5 % ja Varkauden reilulla 2 %. Elatustukea saaneet lapset, % 0 - 17 - vuotiaista (Sotkanet ID-1563) 2005 2006 2007 2008 11,9 % 11,1 % 11,8 % 11,4 % Heinola 8,6 % 8,5 % 8,3 % 8,2 % Hollola 8,9 % 8,9 % 9,0 % 9,1 % Varkaus 9,3 % 9,0 % 8,8 % 8,6 % Koko maa 48 Hollolan ja Varkauden elatustukea saavien osuus on lähellä koko maan tilastoa, Hollolan jäädessä hieman sen alle. Heinolan elatustukea saavien lasten osuus on sen sijaan huomattavasti korkeampi kuin koko maassa ja verrokkikunnissa. Hollolassa ja koko maassa osuus on viime vuosina laskenut, mutta Varkaudessa ei juurikaan. Heinolalaisten 0 - 19 -vuotiaiden lukumäärät ikäryhmittäin vuonna 2005 ja teet (Heinolan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 - 2015) 2005 2010 muutos % 2015 muutos % 2020 lkm ennuste 2005/2010 ennuste 2005/2015 ennuste 0 - 6 -vuotiaat 1283 1111 – 13.4 1054 – 17.8 1035 7 - 9 -vuotiaat 649 548 – 15.6 510 – 21.4 493 10 - 14 -vuotiaat 1224 1053 – 14 924 – 24.5 872 15 - 19 -vuotiaat 1160 1248 +7.6 1069 – 7.8 961 Yhteensä 4316 3960 – 8.2 3557 – 17.6 3361 ikäryhmäennusmuutos % 2005/2020 – 19.3 – 24 – 28.8 – 17.2 – 22.1 Heinolassa lasten ja nuorten osuus tulee ikäryhmäennusteiden mukaan laskemaan lähivuosina. Vuonna 2020 ennusteen mukaan alle 7-vuotiata lapsia on lähes 20 % vähemmän kuin vuonna 2005, 7 - 9 -vuotiata lähes 25 % vähemmän, 10 - 14-vuotiaita lähes 30 % vähemmän ja 15 - 19-vuotiaita reilut 15 % vähemmän verrattuna vuoteen 2005. Väestöennuste prosenttiosuuksittain 2010 - 2025 (www.heinola.fi) 0-6 -vuotiaat 2025 5,1 % 6,8 % 2020 5,2 % 6,9 % 2015 5,2 % 7,1 % 2010 5,4 % 7,8 % 0,0 % 7-14 -vuotiaat 15-64 -vuotiaat yli 65 -vuotiaat 35,5 % 52,6 % 54,9 % 59,0 % 63,5 % 32,9 % 28,7 % 23,2 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 % Väestöennusteen mukaan Heinolassa yli 65-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan. Vuonna 2010 vanhusten osuus on ennusteen mukaan n. 23 %, vuonna 2015 28 %, vuonna 2020 32 % ja vuonna 2025 jo 35 %. Vastaavasti 15 – 64 -vuotiaiden osuus jonkin verran pienenee, vuonna 2010 heitä on 63 % ja vuonna 2025 vain 52 %. 49 Väestöennuste (Sotkanet ID-746 ja -733) 2020 20 177 Heinola 24 248 Hollola 20 960 Varkaus 5 635 938 Koko maa 2030 20 272 25 679 19 916 5 850 097 Väestöennusteen mukaan Heinolan väkiluku kokonaisuudessaan tulee hieman laskemaan vuoteen 2020 mennessä. Myös Varkaudessa asukaslukusuuntaus näyttäisi olevan samansuuntainen, ja vuonna 2030 väkiluku olisi alle 20 000. Hollolassa sitä vastoin asukasluku tulee jonkin verran nousemaan. Työpaikat Heinolassa vuonna 2003 Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rahoitus- ym. toiminta Palvelut Tuntematon 2,2 % 36,6 % 4,6 % 13,6 % 3,7 % 7,4 % 30,5 % 1,4 % 50 Kunnan työllisyys- / työttömyystilanne Työlliset, % väestöstä (Sotkanet ID-2328) 2004 2005 40,7 % 40,8 % Heinola 45,1 % 44,2 % Hollola 38,4 % 38,5 % Varkaus 43,2 % 43,5 % Koko maa 2006 40,9 % 44,2 % 38,2 % 43,8 % 2007 41,4 % 45,2 % 38,8 % 44,7 % Heinolassa työllisen väestön osuus oli vuonna 2007 lähes 3 % koko maan keskiarvoa pienempi. Vertailukukunnassa. Varkaudessa työllisten määrässä taas jäädään 6 % maan keskiarvon alapuolelle. Teollisuus, % työllisistä (Sotkanet ID-3158) 2004 2005 33,1 % 32,7 % Heinola 26,2 % 25,7 % Hollola 32,1 % 32, 0 % Varkaus 19,1 % 19,0 % Koko maa 2006 33,0 % 24,6 % 31,9 % 18,7 % 2007 31,6 % 24,1 % 31,8 % 17,9 % Heinolan elinkeinorakenteen teollisuuspainotteisuudesta kertoo se, että Heinolan kaikista työllisistä n. 31 % oli teollisuudessa, kun koko maassa vastaava osuus oli 18 %. Verrokkikunnat ovat Heinolan tavoin teollisuuspainotteisia, Varkaudessa osuus oli lähes Heinolan kaltainen, Hollolassa 7 % pienempi. Työttömät, % työvoimasta (Sotkanet ID-181) 2005 2006 14,1 % 13,2 % Heinola 9,4 % 8,9 % Hollola 14,1 % 13,0 % Varkaus 10,7 % 9,7 % Koko maa 2007 10,6 % 7,3 % 12,2 % 8,4 % 2008 9,5 % 6,5 % 12,3 % 8,0 % Heinolan työttömien määrä työvoimasta on lähes sama kuin maan keskiarvo. Varkauden luvut ylittävät maan keskiarvon n. 4 %. Hollolassa työttömyys on 3 % alhaisempi kuin Heinolassa. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (Sotkanet ID-326) 2005 2006 2007 34,0 % 32,3 % 31,3 % Heinola 33,0 % 28,0 % 26,8 % Hollola 23,1 % 23,6 % 20,7 % Varkaus 26,3 % 26,0 % 24,0 % Koko maa 2008 27,2 % 27,2 % 21,7 % 21,4 % 51 Pitkäaikaistyöttömiä kaikista työttömistä on Heinolassa n. 6 % enemmän kuin maassa keskimäärin, mutta määrä on laskeva. Verrokkikunta Varkaus poikkeaa pitkäaikaistyöttömien määrässä Heinolasta, sillä siellä pitkäaikaistyöttömiä on lähes yhtä paljon kuin koko maassa. Hollolassa pitkäaikaistyöttömiä on saman verran kuin Heinolassa. Nuorisotyöttömät, % 15 - 24 -vuotiaasta työvoimasta (Sotkanet ID-189) 2005 2006 2007 2008 17,2 % 15,3 % 13,1 % 10,7 % Heinola 11,7 % 12,8 % 8,8 % 9,4 % Hollola 19,7 % 16,3 % 14,9 % 17,2 % Varkaus 12,4 % 10,8 % 9,0 % 8,8 % Koko maa Nuorisotyöttömien määrä Heinolassa on laskussa, mutta ylittää koko maan keskiarvon 3 %. Varkaudessa nuorisotyöttömien määrä on kasvanut huimasti, ja se on n. 7 % korkeampi kuin Heinolassa. Hollolassa nuorisotyöttömyys on lähellä maan keskiarvoa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot poikkeavat jonkun verran Sotkanetin tilastoista. Ministeriön tuorein tilasto on lokakuulta 2008. Silloin pitkäaikaistyöttömien osuus on Heinolassa ollut 26,7 % ja alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä 9,1 %. Kunnan nettomuutto / 1000 asukasta kohti (Sotkanet ID-178) 2005 2006 2007 -5,8 -1,7 4,0 Heinola 5,8 -0,9 7,4 Hollola -11,8 -11,1 -6,3 Varkaus 1,7 2,0 2,6 Koko maa 2008 1,0 5,5 -6,0 2,9 Nettomuutto saadaan vähentämällä kuntaan muuttaneista kunnasta pois muuttaneet. Nettomuutto on positiivinen, jos kuntaan on muuttanut enemmän kuin kunnasta on muuttanut pois. Heinolassa ja Hollolassa tulomuuttajia on viime vuosina ollut enemmän kuin lähtömuuttajia. Varkaus on menettänyt asukkaita muutossa. Heinolassa on hyvin saatavilla vuokra-asuntoja. Terveystiedot Perusterveydenhuolto, oman kunnan asukkaiden tekemät avohoitokäynnit vuonna 2005 (www.phsotey.fi.tilastot) käynnit lääkäri- muut amlääkärissä käynnit käynnit / mattikäynnit muun am- yhteensä hlökunnan asukas mattihenkäynnit / kilökunnan asukas luona 47 736 48 076 95 812 2,3 2,3 Heinola 39 481 49 813 89 294 1,9 2,3 Hollola 52 Sairauspäivärahaa saaneet 25 - 64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä kohti (www.phsotey.fi.tilastot) 2003 2004 2005 125 121 125 Heinola 117 115 118 Hollola Työkyvyttömyyseläkettä saaneet 24 - 64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä kohti (www.phsotey.fi.tilastot) 2003 2004 115 114 Heinola 70 70 Hollola Hammashuolto terveyskeskuksissa v. 2005 (www.phsotey.fi.tilastot) hammaslääkäriosuus kaikista hammas- kaikki hamkäynnit lääkärikäynneistä maslääkärikäynnit /asukas 0 - 17 18 yli 55 alle 18 v. yli 55 v. v. 55 v. v. 61 % 5% 0,52 Heinola 6 607 3 743 509 19 % 1,10 Hollola 8 567 10340 4453 37 % Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 - 17 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä kohti (Sotkanet ID-4) 2005 2006 2007 2008 4,6 5,7 6,8 7,7 Heinola 5,4 6,8 4,5 5,8 Hollola 7,2 5,7 6,0 7,7 Varkaus 4,9 5,0 5,1 5,3 Koko maa Vuoden 2008 aikana päädiagnoosilla mielenterveyden häiriöt sairaalahoidossa olleiden 0 - 17 -vuotiaiden osuus tuhatta vastaavanikäistä kohti oli koko maassa keskimäärin 5. Heinolassa vastaava luku oli 7,7, Hollolassa 5,8 ja Varkaudessa 7,7. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0 - 16 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä kohti (Sotkanet ID-704) 2005 2006 2007 2008 197,4 203,4 225,6 145,6 Heinola 218,0 356,4 136,7 108 Hollola 105,9 206,6 243,9 258,2 Varkaus 174,6 170,1 174,7 160,5 Koko maa 53 Vuoden 2008 aikana kaikkien psykiatrisessa laitoksessa hoitoa saaneiden 0 – 16 -vuotiaiden hoitopäivien lukumäärä tuhatta vastaavanikäistä kohti oli koko maassa 160,5, Heinolassa vastaava luku oli maan keskiarvoa pienempi, eli 145,6. Hollolassa luku oli 108 ja Varkaudessa peräti 258,2 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1000 0 - 12 -vuotiasta kohden (Sotkanet ID-2483) 2005 2006 2007 2008 234 34 113 169 Heinola 49 28 128 92 Hollola 340 377 272 284 Varkaus 147 155 160 182 Koko maa Lastenpsykiatrian erikoisalan avohoitokäynnit vuoden aikana tuhatta 0 - 12 -vuotiasta kohti oli koko maassa vuonna 2007 160. Heinolassa vastaava luku oli 113, Hollolassa 128 ja Varkaudessa 272, joten vaihtelua tilastoissa oli runsaasti. Heinolan lukujen ero selittyy sillä, että lapsi- ja perhevastaanotto loppui vuoden 2006 alussa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1000 13 - 17 -vuotiasta kohden (Sotkanet ID-2484) 2005 2006 2007 2008 152 65 293 295 Heinola 378 242 554 502 Hollola 26 56 553 613 Varkaus 386 411 483 569 Koko maa Lastenpsykiatrian erikoisalan avohoitokäyntien keskiarvo 13 - 17 -vuotiailla oli 569, kun Heinolassa vastaava luku oli 295. Hollolassa luku oli lähellä maan keskiarvoa, ja Varkaudessa reilusti sen yli. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (Sotkanet ID-714) 2005 2006 2007 2008 11,3 11,6 12,1 12,2 Heinola 6,4 6,3 6,6 6,4 Hollola 10,9 11,1 11,5 11,2 Varkaus 8,2 8,4 8,7 8,5 Koko maa Alkoholia myytiin asukasta kohden vuonna 2008 koko maassa 8,5 litraa. Vastaava luku Heinolassa oli korkeampi; 12,2 litraa, Varkaudessa alkoholia asukasta kohti myytiin 11,2, ja Hollolassa 6,4 litraa. 54 Alkoholijuomien myynti, 100 %:n alkoholina, litraa / 18-vuotta täyttäneet (Sotkanet ID-2459) 2005 2006 2007 2008 13,8 14,2 14,9 14,9 Heinola 8,5 8,4 8,8 8,5 Hollola 13,5 13,7 14,2 13,8 Varkaus 10,4 10,6 11,0 10,7 Koko maa Jokaista 18-vuotta täyttänyttä kohden alkoholia myytiin vuonna 2008 koko maassa 10,7 litraa, Heinolassa 14,9, Hollolassa 8,5 ja Varkaudessa 13,8 litraa. Päihdehuollon kuntoutuslaitokset, asiakkaita vuoden aikana, kunnan kustantamat (Sotkanet ID-2148) 2005 2006 2007 2008 55 56 20 47 Heinola 36 34 24 16 Hollola 32 24 24 15 Varkaus 7152 6980 6792 6893 Koko maa Vuonna 2008 päihdehuollon kuntoutuslaitoksissa oli asiakkaita koko maassa yhteensä 6893, Heinolassa 47, Hollolassa 16 ja Varkaudessa 15. Tosi humalassa väh. kerran kuukaudessa, % -osuus 8.- ja 9.-luokan oppilaista (Sotkanet ID289) 2005 2006 2007 2008 11,4 % 14,06 % Heinola Hollola 14,6 % 13,42 % Varkaus 21,6 17,5 % 17,49 % 16,48 % Koko maa Vähintään kerran kuussa tosi humalassa kaikista 8. - 9.-luokkalaisista oli vuonna 2008 16,48 %. Vastaava luku oli Heinolassa 14,06 % ja Varkaudessa 13,42. Hollolasta tämä tilastoluku puuttui. Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (Sotkanet ID-288) 2005 2006 2007 2008 15,9 % 12,4 % 12,63 % Heinola Hollola 18,8 % 13,6 % 20,32 % Varkaus 17,6 % 14,9 % 14,92 % 15,13 % Koko maa Päivittäin tupakoivia 8. - 9.-luokkalaisia oli koko maassa vuonna 2008 15,13 % koko ikäluokasta. Heinolassa vastaava luku oli 12,63 % ja Varkaudessa 20,32 %. 55 Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsiperheissä Kaikki poliisin tietoon tulleet rikokset 2007 (Tilastokeskus 4/2/2008) Kaikki rikokset Pahoinpitelyrikokset 4116 106 Heinola 3088 45 Hollola 3612 170 Varkaus Heinolassa poliisin tietoon tuli vuonna 2007 kaikkia rikoksia yhteensä 4116 kappaletta. Hollolassa rikoksia tuli poliisin tietoon reilut 1000 vähemmän ja Varkaudessa n. 500 rikosta vähemmän. Kaikista rikoksista pahoinpitelyrikoksia oli Heinolassa yhteensä 106, Hollolassa 45 ja Varkaudessa 170. Vuonna 2007 Heinolassa oli 9 poliisille ilmoitettua perheväkivaltatapausta, ja lukumäärä oli tismalleen sama vuonna 2008. Kotihälytyksiä lapsiperheisiin oli vuonna 2006 82 kappaletta, vuonna 2007 83 ja vuonna 2008 78 kappaletta. Määrissä ei siis ole viime vuosina tapahtunut juurikaan muutoksia. Alle 18-vuotiaiden tekemät ja heihin kohdistuneet rikokset Heinolassa 15 - 17 -vuotiaiden epäillyiksi tekemät rikokset 2006, 2007 ja 2008 2006 2007 2008 12 8 8 Omaisuusrikokset 8 6 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikok- 6 set 0 1 4 Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan 0 0 Rikokset rikoslain 42, 43 ja 44 lukua vas- 0 taan 4 7 14 Liikennerikokset 2 0 3 Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 0 1 0 Huumausainerikokset 0 0 0 Seksuaalirikokset Suurin muutos rikostilastossa on vuonna 2008 liikennerikosten määrän kaksinkertaistuminen vuoteen 2007 verrattuna. Omaisuusrikosten määrä on sen sijaan laskenut vuodesta 2006 pysyen viimeiset kaksi vuotta ennallaan. Vuonna 2006 Heinolassa oli 66 rikosta, joissa asianomistaja oli alle 18-vuotias, ja vuonna 2007 niitä oli 71. 56 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (Sotkanet ID-423) 2005 2006 2007 9,0 % 8,7 % 7,7 % Heinola 6,8 % 7,1 % 5,9 % Hollola 10,2 % 10,2 % 9,4 % Varkaus 9,0 % 8,5 % 8,1 % Koko maa Heinolassa ja Varkaudessa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä oli lähes sama kuin koko maassa keskimäärin, Hollolan osuuden olleessa lähes 2 % pienempi. Koulutustaso Keskiasteen koulutuksen saaneet, % -osuus 15-vuotta täyttäneistä (Sotkanet ID-3193) 2005 2006 2007 2008 38,2 % 38,5 % 38,6 % 28,7 % Heinola 37,8 % 38,1 % 38,3 % 38,4 % Hollola 39,6 % 39,9 % 40,3 % 40,4 % Varkaus 38,0 % 38,3 % 38,4 % 38,6 % Koko maa Heinolassa keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on liki 10 % pienempi kuin koko maan keskiarvon, ja luku on ollut laskussa. Hollolassa ja Varkaudessa luvut ovat lähellä keskiarvoa. Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % -osuus 15-vuotta täyttäneistä (Sotkanet ID-3195) 2005 2006 2007 2008 20,7 % 20,9 % 21,3 % 21,4 % Heinola 25,7 % 26,3 % 26,8 % 27,3 % Hollola 22,4 % 22,5 % 22,7 % 23,0 % Varkaus 25,4 % 25,8 % 26,2 % 26,9 % Koko maa Korkea-asteen koulutuksen saaneita on Heinolassa hieman yli 21 %, kun se koko maassa keskimäärin on vajaa 27 %. Hollola ylittää niukasti maan keskiarvon ja Varkauden korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus on hieman suurempi kuin Heinolassa, jääden kuitenkin maan keskiarvosta n. 4 %. 57 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 – 24 -vuotiaat, % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet ID-3219) 2004 2005 2006 2007 2008 14,9 % 14,0 % 13,5 % 14,5 % 14,1 % Heinola 14,6 % 13,8 % 12,9 % 13,3 % 14,4 % Hollola 13,5 % 12,1 % 11,6 % 11,6 % 11.6 % Varkaus 11,4 % 11,4 % 11,7 % 11,8 % Koko maa 11,4 % Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on Heinolassa koko maan keskiarvoa suurempi reilut 3 %. Heinolassa on myös niukasti suurempi osuus koulutuksen ulkopuolelle jääneitä kuin Varkaudessa. syksy 2009 Jyrängön koulu Niemelän yhtenäiskoulu Myllyojan koulu Tommolan koulu Lyseonmäen koulu Reuman koulu Kirkonkylän koulu Lusin koulu Seminaarin koulu Vierumäen koulu Heinolan lukio Musiikkiopisto Yhteensä Oppilasmäärä 188 456 Opettajat Tuntiopettajat 9 1 32 3 Koulunkäyntiavustajat 2 4 171 185 481 11 11 34 1 3 1 ka 12 229 2 13 1 3 45 182 41 353 3 17 3 21 11 167 1 10 1 2331 1855 3 5 1 1 14 27
![Hymyllä puhdasta ilmaa [PDF]](http://cdn3.abcdocz.com/store/data/003506313_1-b15c1b3514a8539adb3f4678174ef6eb-250x500.png)
© Copyright 2024