1. No category

Heinolan
Kuvataiteilijat ry
40 vuotta
ILMOITUSLIITE
TYYNEN
PINNAN ALLA
KYTEE
Ida Immonen, 22, katsoo suoraan silmiin Heinolan keskustan kahvilassa vieno hymy
kasvoillaan.
– Milloin kiinnostuit kuvataiteista, kysyn. – Olen piirtänyt
siitä saakka kun kynä kädessä pysyi, siis noin kaksivuotiaasta. Taiteilijaksi päätin tulla kahdeksanvuotiaana, muita ammatteja en sen jälkeen
miettinytkään.
Heinolan Kuvataiteilijoihin Ida
pääsi
jo
13-vuotiaa-
na. Yhdistykseen kuuluminen
avasi mahdollisuuden osallistua näyttelyihin, mutta ennen
kaikkea se antoi keinon kuvataiteilijan ammatin harjoitteluun turvallisessa ympäristössä samanhenkisten aikuisten
parissa.
Se, että työt arvosteltiin ennen näyttelyä, oli tärkeää nuorelle taiteilijalle. Hän aloitti grafiikan tekemisen 2005 ja siitä tuli hänen pääasiallinen työskentelymuotonsa. Kolmiulotteisuus
on tullut tekemisiin pikku hiljaa
ja siitä on tullut tärkeä osa työskentelyä vasta, kun hän opiskeli lukion jälkeen artesaani-taidekehystäjäksi Salpauksessa
Lahdessa.
Tällä hetkellä Ida opiskelee
Imatralla Saimaan Ammattikorkeakoulussa kuvataiteen
koulutusohjelmassa. Hän
valmistuu 2017 kuvataiteilijaksi pääaineena taidegrafiikka. Kaikki Suomen korkeakoulut tarjoavat myöskin mahdollisuuden lähteä
opiskelijavaihtoon.
– Mistä kuvamaailmasi saa voimaa
ja ideoita? – Melkein koko koulu-
ajan olin koulukiusattu. Värien
merkitys kehittyi vuosi vuodelta ja tietynlainen melankolisuus
purkautui piirroksiin ja maalauksiin. Kipeä asia piti ensin naamioida ja sitten kanavoida töihin, tulkinnallisuus jäi katsojan
osaksi.
– Ideoita uusiin töihin pulppuaa koko ajan ja syyhyttää päästä tekemään niitä kaikkia, mutta aika ei yksinkertaisesti riitä
kaikkeen. Siksi minulla on projektipäiväkirja, johon ideat kirjoitan ja niihin voin tarttua kun
lopulta on aikaa, Ida selventää.
–Ensimmäisen kerran osallistuin Heinolan Kuvataiteilijoiden vuosinäyttelyyn vuonna 2007. Valokuvaukseen taidemuotona olen keskittynyt vasta pari vuotta. Kameran kanssa
maalaan valolla ja liikkeellä.
Työni ovat värikylläisiä ja työskentelyni koostuu erilaisista
työskentelyvälineistä, joiden
käyttö riippuu siitä mitä ja miten haluan kertoa.
Monimuotoinen ja -värinen maailma tyynen pinnan alla elää
voimakkaasti!
Ida Immonen, nuori lupaus.
Häntä kuulemme ja näemme
vielä!
Piippa Olkkonen
ILMOITUSLIITE
Heinolan Kuvataiteilijat ry 40 vuotta
Tiina Bragge
Tervehdys
puheenjohtajalta
Heinolan Kuvataiteilijat ry perustettiin 40 vuotta sitten edistämään jäsenistönsä taiteellista ilmaisua ja lisäämään yleisön taiteentuntemusta. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja lisätä jäsentensä taiteellista luovuutta ja
ilmaisukykyä.
Luovan esteettömyyden tunne tarkoittaa sitä, että ihmisen on lupa ilmaista itseään parhaaksi katsomallaan tavalla, myötäillen omia kykyjään ja taipumuksiaan. Se on tunne siitä, että ihminen on vapaa ja oikeutettu ottamaan
itsessään olevat luovat voimavarat
käyttöön. Puhutaan henkisestä toimintakyvystä, joka sisältää nimenomaan
luovuuden mahdollisuuden.Vahva henkinen toimintakyky luo pohjan elämän
tarkoituksellisuuden ja mielekkyyden
kokemiselle, ja se voi syntyä itsensä
toteuttamisen kautta. Luomistyö on tavoitteellista toimintaa, joka ei koskaan
pääty. Tämän toiminnan tukemisessa
yhdistys haluaa olla mukana.
Ihmiselämäkin voidaan nähdä taideteoksena, itsensä toteuttamisen luomistyönä, joka jatkuu hautaan saakka. Puhumme ihmisarvoisesta elämästä. Taide toimii apuvälineenä, kun ihminen
prosessoi itseään. Taide tarjoaa luvan
tulla näkyville. Jokainen on oman taiteensa herra. Aiheet kumpuavat ihmisestä itsestään. Mikä tahansa taide ei ole merkityksellistä, vaan juuri
oma tekeminen ja toiminnallisuus, ei
valmiit taidekonseptit. Kuvatyöskentelyn avulla rakennetaan narratiivista
tulkintaa oman elämän toisiinsa limittyviin, monitasoisiin ja kaoottisiinkiin
aiheisiin. Kuvallinen jäsentäminen luo
rakennetta asioille, joita ei ole mahdollista sanallistaa. Oman itsensä tuntemisessa on kysymys erityisesti sen
löytämisestä, mikä on totta itselle. Taideteos voi uudelleen rakentaa maailmaa ja itseä. Jäsenistönsä tekemistä
ja toiminnallisuutta Heinolan Kuvataiteilijat ry on tukenut järjestämällä
jo 40 vuotta eri taidealojen kursseja ja
ohjausta.
Taiteen elämää uudeksi luova merkitys syntyy siitä, että taide pitää mielen liikkeessä. Taideteoksessa itse tehdään näkyväksi itselle ja toiselle. Taiteen mahdollistama, oman elämän
merkityksellisyyden kokemuksen ääreen pysähtyminen synnyttää yleensä yhteisöllisyyttä, luovaa iloa ja halua jakaa itse koettua voimautumista eteenpäin omaan lähiyhteisöön.
Taiteesta löytyy niitä yhteisiä aineksia, jotka lisäävät yhteenkuuluvuuden
tunnetta. Katsojassa taide herättää
ymmärrystä tekijän maailmaan. Taideteos on aina eräänlainen löytöretki
elettyyn elämään. Yhdistyksen jäsenten yhteisöllisyys on alusta alkaen näkynyt korkeatasoisina näyttelyinä ja
taidetapahtumina.
Juhlavuotena 2015 yhdistyksen juhlanäyttely on
esillä mm. vanhainkodeissa ja työpaikoilla.
Haluamme viedä taidetta esille mahdollisimman monenlaisille yleisöille. Toivotan
virkeälle ja vireälle yhdistykselle ja
sen jäsenille hyvää
juhlavuotta!
Henna Paasonen
Kaarina Karjalainen on syntyperältään keravalainen. Hän on asunut useilla paikkakunnilla Suomessa.
Monipuolinen taiteilija
Kaarina Karjalainen on myös
luonnonsuojelija, ympäristövaikuttaja,
kuntouttaja, koululuttaja ja innoittaja.
Kun Kaarina Karjalainen
asettui Heinolaan kahdeksan vuotta sitten, hän
oli asunut jo usealla paikkakunnalla ja nähnyt paljon Suomea. Syntyperältään keravalainen oli asunut Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Savossa.
Maakunnissa tämä kaupunkilaistaiteilija heräsi
metsän ja suon kauneuteen.
Nähdessään ympäristön
raskasta käsittelyä hänestä
kehittyi myös luonnonsuojelija. Luonnon taloudelli-
set hyödyntäjät vastustivat
ensin katkerasti tätä ”eteläsuomalaista hörhöä”. Hän
kumminkin jaksoi jatkaa
puhumista metsän ja suon
puolesta.
Kun hän taiteessaan toi
esille suo- ja metsäluonnon
ainutlaatuisen kauneuden,
syntyi myös yhteistyötä.
Taideopettajana harrastajien kanssa ja erityisryhmien kuntouttajana Kaarina Karjalainen näki, miten
kuvat hoitavat. Varovaisen
alun jälkeen kuntoutuva
luo ensin ahdistavia kuvia
asioista, joille ei ole sanoja. Mielen kivun lieventyessä mukaan tulevat värit.
Vähitellen löytyvät sanatkin ja muut keinot käsitellä ahdistusta.
Harrastajapiireissä ja taiteilijayhteisöissä Kaarina
Karjalainen on nähnyt ryhmässä muodostuvan yhteisen energian, joka saa luovuuden puhkeamaan ja
myöhemmin kiinnostuksen
kasvamaan saada lisää oppia taiteesta.
Sitten tarvitaankin organisaatio, seura tai yhdistys järjestämään työtiloja, kursseja, näyttelyjä jne.
Uransa varrella Kaarina
Kaupunginjohtajan tervehdys
Heinolassa toimii runsaasti yhdistyksiä, joiden toiminta on kestänyt jo vuosikymmeniä. Tästä hyvänä
esimerkkinä on tänä vuonna 40-vuotista toimintaansa
juhliva Heinolan Kuvataitelijat ry. Heinolan Kuvataiteilijat perustettiin alun perin Heinolan Taiteen Ystävät ry:n alaiseksi jaokseksi
ja itsenäisenä yhdistyksenä
se aloitti toimintansa 1984.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsenistönsä
taiteellista ilmaisua ja yleisön taiteen tuntemusta.Tässä se on onnistunut erinomaisesti, sillä yhdistys on
järjestänyt runsaasti kursseja ja taideleirejä sekä jäsenistölleen että myös mm.
lapsille ja nuorille. Kaupungissa on nähty myös lukuisia Kuvataitelijoiden näyttelyitä ja ne ovat saaneet
kiitosta korkeasta taiteellisesta tasostaan.
Tämän kaltainen yhdistystoiminta on tärke-
ää kaupungissamme, koska se antaa mahdollisuuden osallistua itse taiteen
tekemiseen tai jos se ei tunnu omalta tavalta, niin voi
nauttia taiteesta tasokkaissa näyttelyissä.
Esitän lämpimät onnitteluni juhlivalle yhdistykselle ja toivotan menestystä jatkossakin niin itse
toiminnalle kuin tuleville
näyttelyillekin!
Jussi Teittinen
Va. kaupunginjohtaja
Karjalainen on paljon kantanut yheistä vastuuta.
Jouduttuaan monta kertaa uuteen ympäristöön
Kaarina Karjalainen pohtii muuttamista ja paikalla
pysymistä.
Aina uudet kuviot toki väsyttävät, mutta myös
estävät jumittumista, pakottavat luovaan ajatteluun ja tekevät välttämättömäksi etsiä erilaisia
mahdollisuuksia.
Kaarina Karjalainen pitää työssään palkitsevimpana kuntouttavaa toimintaa ryhmien kanssa sekä vaikuttamista luonnon
käsittelyyn.
Orvokki Rosberg
ILMOITUSLIITE
Heinolan Kuvataiteilijat ry 40 vuotta
Pitkäaikainen
vastuunkantaja
Tytti Haapasaari loi
toiminnalle edellytykset.
Tytti Haapasaari on lapsesta asti ollut taiteen rakastaja. Jo 12 -vuotiaana
hän herätti huomiota Turun taidemuseossa käymällä siellä joka päivä.
Henkilökunta katsoi perään, mitä tuo ipana täällä kyttää.
Myöhemmin Tytti Haapasaari opiskeli Turun
työväenopistossa grafiikkaa.Turussa hän myös tutustui Panu Patomäkeen,
jonka kohtasi myöhemmin tultuaan Heinolaan.
Heinolaan Tytti Haapasaari tuli 1978 ja taideharrastuksien kautta liittyi Heinolan kuvataiteilijoihin. Hänet valittiin
heti sihteeriksi. Vaikka
perustavasta kokouksesta oli jo kolme vuotta, rekisteröinti ei ollut edennyt eikä sääntöluonnoksiakaan löytynyt.
Haapasaari osasi etsiä
henkilöt, joiden avulla
saatiin säännöt laadituksi ja rekisteröinti hoidetuksi.Voimme siis nimetä
Haapasaaren yhdistyksen perustajaksi, vaikkei
hän vuoden 1975 kokouksessa ollutkaan.
kokousta. Käytettiin kontakteja, että saatiin tasokkaita opettajia. Kursseille oli vilkas osallistuminen. Haapasaari oli tärkeä henkilö järjestämään
tilat, välineet, tarvikkeet,
ja hoitamaan yleensä toiminnan edellytykset.
Omia välineitä ja tarvikkeita jouduttiin hankkimaan. Jäsenenä oli pitkälle edennyt taiteen harrastaja Topi Väänänen,
ensimmäiseltä ammatiltaan metallimies. Hän
valmisti yhdistyksen grafiikkapuristimen ja muita
tarpeellisia metalligrafiikan välineitä.
Ensimmäinen jatkuvampi toimitila oli muutaman vuoden Rullan
koululla. Kun se tarvittiin nuorisotoimelle, Kuvataitelijoiden toimitila saatiin Koskensaaren
huvilaan. Se oli muutamaa vuotta aiemmin jäänyt tyhjäksi vanhainkodilta. Koskensaaren huvila on toistaiseksi ollut
paras Kuvataitelijoiden
tila. Siellä oli väljyyttä ja
valoa, pintoja ei tarvinnut varoa.
Vastuutehtävät sihteerinä, varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ja
varainhoitajana jatkuivatkin vuoteen 2011. Viime aikoina raskaaksi tuli asioiden monimutkaisuus esimerkiksi verottajan kanssa sovittaessa
opettajien ja arvostelijoiden palkkioista.
Taiteellinen toiminta
yhdistyksessä oli toki ollut vilkasta, harrastusta
oli jo ennen perustavaa
Tytti Haapasaari
Haapasaaren omalle taiteelliselle toiminnalle on
ominaista perusteellisuus ja hitaus, tarve keskittyä omassa rauhassa. Kun vastuuta on ollut
muiden työskentelyedellytysten valmistamisessa, oma tuotteliaisuus
esimerkiksi kurssilla on
ollut vähäistä. Kuitenkin
Haapasaari on kokenut
saavansa paljon kursseilla muiden innostuksesta.
Yhteiskritiikki on myös
aina opettavaista.
Taide yleensä on antanut Tytille elämyksiä, käsillä tekemisen iloa, elämänsisältöä. Se on ruokkinut luovuutta. Taiteen
vaikutus elämässä on ollut toimia monen muun
asian vastapainona, oli
harrastus sitten vastaanottamista tai omaa aktiivista tekemistä.
Orvokki Rosberg
Merja Parikka ei tee, mitä muut odottavat, vaan mitä sydän sanoo.
Heinolan Tuusjärveltä
kotoisin oleva Merja Parikka, s. 1961, tunnisti jo
lapsena, että kuvien tekeminen ja niiden katseleminen toi täyttymyksen
mielen outoon kaipuuseen. Lapsena hän ei voinut sitä ymmärtää, vain
ihmetellä. Kun kynä kosketti paperia, tuli tunne
vaipumisesta outoon turvalliseen maailmaan. Oli
vain halu tehdä kuvia.
Hänessä siis ilmeni
varhain taiteellinen lahja, mutta kouluun sopeutuminen oli vaikeaa. Kuvisopettaja Liisa Vastamäki tunnisti Merja Parikan erityisyyden, opasti
ja kannusti.
Ammatinvalinnassa ei ollut muuta vaihtoehtoa
kuin taide, siihen oli sydämen pakko. Merja Parikka opiskeli Oriveden
opiston kuvataidelinjalla, Lahden taideinstituutissa ja Kuvataideakatemiassa, josta hän valmistui 1987. Hän jatkoi Ku-
Taiteilija
henkeen
ja vereen
Merja Parikassa ilmeni jo varhain
taiteellinen lahjakkuus.
vataideakatemiassa vielä
1996 sekä New Yorkissa
The Art Students Leaguessa 2001. Kontakti sinne
kesti vuodet 2001-2005.
Opetuksen taso oli korkea, tahti ja kuri ankara.
Merja Parikka piti siellä
myös useita näyttelyjä.
Omasta taiteilijanlaadustaan Merja Parikka sanoo, että hän ei voi teh-
dä, mitä muut odottavat,
hänen on tehtävä, mitä
sydän sanoo. Hän kokee,
että taiteilija näkee syvemmälle kuin muut, sen
takia taide voi jopa musertaa tekijänsä. Taiteilija ei liioin ole perheihminen, koska perhe-elämä
vaatii aina kompromisseja. Merja Parikka on oppinut, että kiihkeän luomisen vaiheessa on pak-
ko välillä pitää taukoja, lähteä lenkille, syödä,
juoda, nukkua.
Merja Parikka palaa
jatkuvasti ihailemaan
barokin ja renessanssin
teoksia. Niiden vaikutus
aiheina ja tekniikoina on
mukana hänen töissään.
Kuvaamisen kohteina
ovat usein naiset, rakkaus, taidehistoria ja sen
naiset. Moniin teoksiinsa hän kuvaa omat kasvonsa. Merja Parikka uskoo taiteen koskettavaan
voimaan, töissä on kauneuden lisäksi rajuutta.
Teokset on ”maalattu sydänverellä” ja se välittyy
myös katsojalle.
Tämän hetken taidepolitiikasta Merja Parikka ei
voi sanoa mitään, koska
sitä ei ole. Hän on kumminkin varma, että taiteen vuoro tulee taas. Historia osoittaa, että kaikki
on aaltoliikettä. Jännittävää on, millaisena ja milloin on taas taiteen aika.
Orvokki Rosberg
Valokuvaamo
Irma Pihla
Kauppakatu 13 A, 18100 Heinola
puh. 03-714 4686
Kauppakatu 8, Heinola
P. 03-715 5178
muotitukka.net
Virtakatu 4, 18100 Heinola
puh. (03) 874 130
ILMOITUSLIITE
Heinolan Kuvataiteilijat ry 40 vuotta
TOIMINTAKALENTERI
HELMIKUU
Kiertävä näyttely esillä asumispalveluyksikkö Mäntylä, avajaiset
5.2.2015 klo 13.00
MAALISKUU
Kiertävä näyttely esillä vanhainkoti Hopeasillassa, avajaiset 6.3.2015
klo 14.00
Musiikkimaalausta Myllyojan koulun talviriehassa 12.3.2015 klo 18.00
8.-12.6.2015
HEINÄKUU
Kesänäyttely Heinolan
kaupunginkirjastossa.
Kuva- ja runopromenadi
kaupunginpuistossa yhteistyössä Runonkantajat ry:n kanssa.
ELOKUU
Osallistuminen Heinolan
taiteiden yöhön esim.
viemällä maalauksia firmoihin esille
HUHTIKUU
Näyttely, arpajaiset ja
ohjelmaa Vapaan maalausryhmän ateljeessa 16.4.2015, osoite Reumantie 4
SYYSKUU
Osallistuminen musiikkiopiston
Ruskafestivaaleille.
TOUKOKUU
Maantiesillan päädyn
maalaaminen
MARRASKUU
Kiertävä näyttely esillä Kuusakoski oy:n Heinolan toimipisteen
ruokalassa
KESÄKUU
Taidemaalari Susanna Judinin maalauskurssi Jyränkölässä
JOULUKUU
Juhlanäyttely
taidemuseolla
Työläisäitipatsaan tekijä
Panu Patomäen
työt kutsuvat
luokseen.
Betoni, pronssi ja tänä päivänä varsinkin savi mukautuvat Panu Patomäen
taitavissa käsissä lempeiksi ihmishahmoiksi; mieluiten ihmisiksi, joita Panu on
tutkinut koko ikänsä.
Huomiota herättää patsaista aistittava liike; teos on tekemässä jotakin.
Luulisi ikänsä luonnon
keskellä viettäneen taiteilijan etsivän aiheensa
luonnosta vaan se ei kuulemma vain ” taivu”.
Panun tyyli on omaperäinen. Työt ovat luokseen
kutsuvia, esteettisen kauniita, vangitsevia.
Kun kutsu Turun taiteilijayhdistyksen piirustuskouluun saapui Panulle
vuonna 1970, haihtuivat
muut ammattihaaveet.
Kolme vuotta piirustusta, maalausta ja kuvanveistoa muovasi hänestä lopulta kuvataiteilijan
opettajien odotusten vastaisesti. He olisivat nähneet mielellään Panun
muotokuvamaalarina.
Opiskelun jälkeen Panu
jäi vielä muutamaksi vuodeksi töihin Turun taidemuseoon.Työn ohessa hänelle oli mahdollista harjoittaa kuvanveistoa josta
esimerkkinä on kotitietä
vartioiva ajattelijapatsas
sammalhatussaan.
Vuonna 1975 Panusta tuli Suomen kuvanveistäjäliiton jäsen. Vuotta myöhemmin hän palasi kotikonnuilleen Heinolaan
ja rakensi ateljeekodin
isänsä osoittamille maille Taipaleella.
Vuonna 1976 hän liitVirtakatu 8
18100 Heinola
Ajanvaraus
ma-pe 8-16, la 9-12
puh. 03-714 3330
www.sairaanhoitokeskus.fi
Panu Patomäki on tehnyt lukuisia töitä myös Heinolaan.
Patomäen töitä:
Patomäen töitä löytyy
myös luonnonhelmasta.
Työläisnainen on yksi Patomäen kuuluisimmista
veistoksista.
tyi Heinolan kuvataiteilijoihin toimien 14 vuotta
yhdistyksen puheenjohtajana edistäen nuoren
yhdistyksen näkyvyyttä
maanlaajuisesti ja etsien
kanavia hakea avustuksia
toiminnalle. Sittemmin
hänet nimitettiin yhdistyksen kunniajäseneksi.
Vuodesta 1978 hän on toiminut erilaisilla nimikkeillä Jyränkölän kansalaisopiston piirustuksen, maalauksen ja kuvanveiston
opettajana. Opetusta hän
on antanut myös Lahdessa
ja Heinolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa.
Vuonna 1978 hän sai Suomen taideyhdistyksen dukaattipalkinnon. Vuonna
1997 Panulle myönnettiin
Mikkelin läänin taidetoimikunnan taidepalkinto.
Vuonna 2007 myönnettiin
Hämeen läänin taidetoimikunnan taiteilijamitali.
Julkisia teoksia on kertynyt yli 20.
Eija Markkanen
Työläisäiti veistos
(1996), Helsingin
Alppiharju.
Vallinherra, 3-osainen
ympäristöteos (hirviperhe, peuraperhe ja kaksi
tukinuittajaa), LahtiHeinola moottoritielle
(2005-2007).
Rehtori Helvi Hongan
muistopatsas Kouvolaan
(2007).
Joutsaan Joutilas
patsas (2013).
Kotikaupunkiinsa
Heinolaan taiteilija on
muotoillut seuraavat
teokset: 1983 Käsinseisonta Rajakadulle
koulujen ympäristöön,
1983 Luontoon Reumasairaalalle ja Liikunnan
pyörteissä kirjaston
eteen, 1984 Tasapaino
Nordea, 1985 Kotiseutu
reliefi, 1994 Urheilu
reliefi Vierumäen koulu,
1997 Sopusointu reliefi
Fluting tehdas.
Kaunista kotiin ja lahjaksi!
Sisustamisen
nautintoa, tunnelmaa ja
hyvää oloa pienillä tai suurilla esineillä ja tekstiileillä
tMÊÊLÊSJ*MLLB+ÊSWFMÊOWBTUBBOPUUPLPUJLÊZOOJU
MVPNFOQPJTUPU
tUFSWFZEFOIPJUBKB.BSJBOOF+ÊSWFMÊOWBTUBBOPUUP
SPLPUVLTFUWFSFOQBJONJUUBVTLPSWBIVVIUFMVZN
tMBCPSBUPSJPUVULJNVLTFU
Hyvän olon liikuntaa heinolalaisille jo vuodesta 1993
Veljestie 1, 18200 Heinola
p. 03-715 2665 tai 041-457 0560
Tule sellaisena kuin
olet, lähde sellaisena
kuin haluat!
Vanhatie 34, 18300 Heinola kk,
XXXLZMBQJSUUJGJ t LZMBQJSUUJ!QIOFUGJ
puh (03) 718 3321
Kuukausittain vaihtuva taidenäyttely
KODIN
ASUSTE
Heinolan Asuste, Merja Lehto Ky. Virtakatu 6, Heinola (03) 715 2252
Tsekkaa kevään monipuolinen ryhmäliikunta
kotisivuiltamme/facebookista.
www.kuntopantteri.fi
Liity meihin Facebookissa ja saat nopeiten tiedon
uusista jumpista, salin tapahtumista, jne...