1. No category

Vastaanottaja
Parikkalan kunta
Päivämäärä
17.2.2011
Viite
82131686
PARIKKALAN KUNTA
KOLMIKANNAN ALUEVARAUSSUUNNITELMA
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
Hyväksyjä
17.2.2011
Markus Hytönen / Ilkka Taipale
Matti Kautto
Viite
82131686
Päivämäärä
Laatija
Kannen kuva: Niiralan rajanylityspaikka Tohmajärvellä
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
SISÄLTÖ
1. 1.1 1.2 1.3 1.3.1 1.3.2 1.4 1.5 1.6 1.7 2. 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 3. 3.1 3.2 3.2.1 3.2.2 3.2.3 3.3 3.4 3.5 4. 4.1 4.1.1 4.1.2 4.2 5. Perustiedot ja lähtökohdat
Suunnittelualue
Taustaa Parikkalan rajanylityspaikan laajentamisesta
Suunnittelutilanne, hankkeet ja aiemmat selvitykset
Kaavoitus
Muut hankkeet, selvitykset ja suunnitelmat
Luonto- ja maisema
Pohjavedet
Liikenne
Alueen rakennettavuus
Aluevaraussuunnitelman kuvaus ja perustelut
Raja-asema
Rautatieliikenteen logistiikka-alue
Tieliikenteen logistiikka-alue
Yhdystie valtatielle 6
Rautatie
Yhteenveto uusista tie- ja ratapituuksista
Kommentit suunnitelmasta
Jatkotutkimusohjelma
Kaavoitus
Tarvittavat lisätutkimukset
Luonnonympäristö ja maisema
Pohjavedet
Rakentamisolosuhteet
Tarvittavat viranomaispäätökset
Tarvittavat muut suunnitelmat
Maanhankinta
Hankkeen toteuttaminen
Vaiheistaminen
Vaihe I
Vaihe II
Alustava aikataulu
Lähteet
LIITTEET
LIITE
LIITE
LIITE
LIITE
LIITE
LIITE
LIITE
1
2
3
4
5
6
7
NECL II -Hankkeen käynnistystiedote
NECL I -hankekartta
ELY-Keskuksen lausunto "Kolmikannan kentästä"
Maaperätutkimuksen kairausdiagrammi
Maaperätutkimuksen Tutkimuskartta
Kolmikannan aluevaraussuunnitelma
Hankittavat maa-alueet
1 1 2 2 2 3 4 6 7 7 9 9 9 9 10 10 10 11 12 12 12 12 12 13 13 13 13 14 14 14 14 14 15 KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
1.
PERUSTIEDOT JA LÄHTÖKOHDAT
1.1
Suunnittelualue
Suunnittelualue sijaitsee Parikkalan kunnassa, kunnan keskustaajamasta noin 7,5 km kaakkoon.
Alue rajoittuu Venäjän valtion rajaan.
Kuva 1-1 Suunnittelualueen sijainti
Suunnittelualueeseen kuluu Parikkalan rajanylityspaikan lähiympäristö sekä osoitetut liikenneyhteydet valtatielle 6 ja pääradalle.
1
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
1.2
2
Taustaa Parikkalan rajanylityspaikan laajentamisesta
Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen ja laajentaminen on nähty Parikkalan kunnan
kannalta tärkeäksi asiaksi. Hanke on herättänyt myös laajempaa aluepoliittista kiinnostusta Etelä-Karjalan, Etelä- ja Pohjois- Savon sekä Keski-Suomen maakunnissa sekä myös naapurimaissa.
Rajaliikenteen monipuolistaminen tulisi vilkastuttamaan elinkeinoelämää, matkailua ja parantaisi
yhteyksiä Karjalan tasavaltaan. Uusi henkilöliikenteen rajanylityspaikka merkitsee huomattavaa
ajansäästöä etäisyyksien pienentyessä. Parikkalan rajanylityspaikalta on lyhin yhteys Laatokalle
ja Karjalan tasavaltaan.
Rajanylityspaikkaa on kehitetty 1990-luvulta lähtien, jolloin Laatokan ja rajan välisen alueen suljetun alueen status poistui. Viimevuosina useammat tahot ovat ryhtyneet selvittämään rajanylityspaikan mahdollisuuksia laajemmassa mittakaavassa. Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut raportin (04/2008) Imatralta pohjoiseen sijoittuvien rajanylityspaikkojen kehittämistarpeesta.
Parikkalan rajanylityspaikan laajentamista varten on laadittu selvityksiä ja rajanylityspaikka liittyy useaan laajempaan keskusteluun tai suunnitelmaan. Erityisenä hankkeena on noussut esiin
North East Cargo Link –hanke (NECL), jossa on tutkittu Suomen poikittaisen tavaraliikenteen kehittämismahdollisuuksia. Myös Etelä-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu merkittävät alueet
rajanylityspaikan laajentamiselle.
1.3
Suunnittelutilanne, hankkeet ja aiemmat selvitykset
1.3.1
Kaavoitus
Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa kesällä 2010. Maakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntakaava ottaa vahvasti kantaa Parikkalan
rajanylityspaikan laajentamisen puolesta. Maakuntakaavassa on varattu Kolmikannan alueelle
merkittäviä aluevarauksia uusille tuotanto- ja palvelutoiminnoille (TP-1). Lisäksi on merkitty alueet tulli ja rajavartiotoiminnoille (EP-2). Lisäksi on osoitettu ratayhteystarve rajanylityspaikalta
pääradalle kutakuinkin vanhan ratapohjan kohdalle. Valtatielle on osoitettu uusi Kolmikannantien
eritasoliittymä.
Rajanylityspaikkaan liittyen on merkitty matkailun kehittämisväylä (vihreä nuoli) valtionrajan rajan yli. Merkinnän tarkoituksena on osoittaa matkailun kehittämisväylät, joilla erityisesti otetaan
huomioon virkistyksen, luonnon, maiseman ja kulttuuriarvojen tuomat mahdollisuudet.
Maakuntakaavaan on osoitettu myös maakunnallisesti arvokas harjualue ge/h, joka on päällekkäinen TP-1 –alueen kanssa. Maakuntakaava ei ota kantaa niiden yhteensovittamiseksi, joten yhteensovittaminen tapahtuu tarkemmassa suunnittelussa ja osayleiskaavoituksessa
Kolmikannan pohjavesialue on merkitty maakuntakaavaan arvokkaana pohjavesialueena (pv). Lisäksi Kolmikantaan johtava nykyinen yhdystie (maantie 4012) on merkitty muutettavaksi seututieksi (yt > st). Tien varteen on osoitettu myös tuotannon ja palvelujen kehittämisen kohdealue
(tpk).
Hieman kohdealueen eteläpuolelle on osoitettu seudullinen ampumarata-alue (ea).
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
3
Kuva 1-2 Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta
Kolikannan alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Alueelle on kuitenkin
laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava, jonka Parikkalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt
16.12.1999. Yleiskaavassa on osoitettu Kolmikannan alueelle rajanylityspaikka sekä siihen liittyviä toimintoja.
1.3.2
Muut hankkeet, selvitykset ja suunnitelmat
•
Parikkala – Syväoro rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys, Indufor Oy 2007
− Selvityksessä on esitetty melko kattavasti rajanylityspaikan nykytilanne; siihen liittyvät
poliittiset päätöksenteko ja keskustelu, Parikkalan ja Lahdenpohjan sosioekonominen tilanne, rajanylityspaikan nykyiset ongelmat, ehdotetut toimenpiteet sekä kustannushyötyanalyysi. Selvitys osoittaa rajanylityspaikan olevan taloudellisesti erittäin kannattava
hanke: hankkeen tuottoinvestointi-prosentti on yli 40 %.
•
North East Cargo Link –hanke (NECL I ja NECL II)
− Hankkeen tarkoituksena on tutkia yli valtakunnanrajojen, kuinka Suomen, Ruotsin ja
Norjan poikittaista tavaraliikennettä voitaisiin kehittää
− Hankkeen yhtenä kehittämisehdotuksena on Parikkala - Syväoro – Elisenvaara ratayhteyden rakentaminen
− Suomesta hankkeessa on mukana:
o Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitot
o Seinäjoen elinkeinokeskus
o kunnat: Kaskinen, Parikkala
o Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten liikenne- ja infravastuualueet
− NECL II hanke on käynnistynyt: esite on liitteenä 1. Lisäksi NECL I -hankkeen vanhentunut yleiskartta on liitteenä 2. Karttaa päivitetään NECL II –hankkeen edetessä. Päivitettävät asiat ovat mm.
o Rataosuus Savonlinna – Huutokoski on jo peruskorjattu
o Jyväskylä – Pieksämäki – Savonlinna - Parikkala -välinen tieyhteys on hyvässä
kunnossa
•
Parikkalan kunnan kehityskuva (hyväksytty 2010)
− Kehityskuvan tarkoituksena on ohjata ja ennakoida Parikalan kunnan tulevaa alueidenkäytön kehitystä
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
−
•
1.4
4
Yksi keskeinen tavoite on Parikkalan rajanylityspaikan laajentaminen
Suunnitelma puutavaran ja hakkeen välivarastointikentän rakentamiseksi Kolmikannan alueelle; Kolmikannan kenttä
− Suunnitelma puutavaran ja hakkeen välivarastointikentän rakentamiseksi on tehty
16.12.2010
− Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut suunnitelmasta lausunnon 13.1.2011. Lausunto
on liitteenä 3.
Luonto- ja maisema
Parikkala sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä ja Laatokan Karjalan luonnonmaantieteellisellä alueella. Suunnittelualueen ominaispiirteissä näkyy myös Sortavalan lehtokeskuksen
vaikutus. Suunnittelualue sijoittuu I Salpausselälle ja se on geologisilta piirteiltään vaihtelevaa.
Suunnittelualueelle sijoittuu erilaisia pinnanmuotoja tasaisista hiekka- ja moreeniselänteestä
suppakuoppiin sekä pienipiirteisenä kumpuilevaan kame-maastoon. Monissa notkelmissa Roihankylmiin ja Leipäsuon alueella sijaitsee pieniä luonnontilaisina säilyneitä soita, joista ainakin osa
on puuttomia tai vähäpuustoisia avosoita. Metsät sen sijaan ovat talouskäytössä ja alueella on
monin paikoin hakkuuaukeita ja nuoria taimikoita.
Suunnittelualueelle sijoittuu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta maakunnallisesti arvokas
Roihankylmiin harjualue, jonka pinta-ala on 121 ha (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen – Etelä-Karjalan loppuraportti 2006). Harjualueen suojelun keskeinen tavoite
on arvokkaan harjualueen luonteenomaisten geologisten, geomorfologisten ja maisemallisten erityispiirteiden säilyttäminen. Roihankylmiin aluerajaukseen on otettu Kolmikannan delta-alueen
läpi kulkevan pitkittäisharjun pienipiirteistä suo- ja kumpumaisemaa sisältävä ydinosa ja osa
reunojen deltatasangoista. Laajat tasankoalueet Kolmikannan tien eteläpuolella ja rautatieuran
vieressä ovat rajauksen ulkopuolella.
Kuva 1-3 Roihankylmiin maakunnallisesti arvokkaan harjualueen rajaus (Etelä-Karjalan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet, 2006)
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
5
Kuva 1-4 Maaperän pinnanmuotoja Roihankylmiin alueen ydinosassa. (Kuva: Eerikki Sääksniemi. EteläKarjalan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet, 2006)
Parikkalan alueella linnusto on rikasta ja lajistoltaan edustavaa. Muutamien kilometrien etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsevat Siikalahti ja Sammallampi, jotka ovat linnustollisin perustein
(SPA) perustettuja Natura-alueita (FI0415001). Siikalahden ja Sammallammen alueet ovat kansainvälisesti arvokkaita lintualueita (IBA-alueet). Siikalahti on Sisä-Suomen arvokkain lintuvesi.
Linnustonsuojelun kannalta Parikkalan alueen arvokkain pesimälaji on luonnonsuojelulain 47 §
nojalla erityisesti suojeltava ja Suomen lajien uhanalaissuutarkastelun (Rassi ym. 2010) erittäin
uhanalainen (EN) valkoselkätikka, jonka pesivä kanta on Parikkalan alueella yksi Suomen tiheimpiä. Kaikkiaan Parikkalan kunnan alueelta löydettiin vuoden 2009 kartoituksissa ainakin 13 valkoselkätikkareviiriä (Laine 2010). Suunnitellun raja-aseman ja logistiikka-alueen läheisyydessä
ainakin Siikalahden ja Sammallammen suojelualueiden sekä näiden välisen Tiviänlammen ympäristön tiedetään kuuluvan valkoselkätikan elinpiiriin, minkä vuoksi lajin esiintyminen myös Kolmikannan alueella on mahdollista. Valkoselkätikan kannalta potentiaaliset elinympäristöt tulisikin
osaltaan pyrkiä huomioimaan myös Kolmikannan alueen maankäytön suunnittelussa, jotta lajin
lisääntymis- ja ruokailumahdollisuudet pystyttäisiin myös Kolmikannan alueella turvaamaan.
Kuva 1-5 Lähimpien Natura-alueiden sijoittuminen (Siikalahti ja Sammallampi). Lähde. OIVApaikkatietopalvelu.
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
1.5
6
Pohjavedet
Kolmikannan pohjavesialue 0558004 on II luokan vedenhankintaan soveltuva harjualue. Alue on
osa 1. Salpausselän reunamuodostumaa, josta suuntautuu pitkittäisharju luoteeseen. Maaperä on
pohjaveden muodostumisalueella hiekkaa ja soraa. Pohjavesirekisterin mukaan pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 6,59 km2 ja sadannasta muodostuva pohjavesimäärä 3 500 m3/d.
(Muodostuva pohjavesimäärä voi olla jopa 6 000 m3/d). Aluevaraus sijoittuu pohjaveden muodostumisalueen koillisosaan Salpausselän deltta-alueelle sekä muodostumisalueen eteläpuolelle
Kiimasuolle.
Pohjaveden virtaus suuntautuu pohjaveden muodostumisalueelta eri puolille harjualuetta. Pohjaveden päävirtaus suuntautuu pitkittäisharjussa kaakosta luoteeseen siten, että pohjavesi purkautuu Lähdelammesta – Iso- ja Pieni-Portimosta sekä Tiviänlammesta vesistöön. Pieni-Portimon
laskuojan virtaamaksi on mitattu 2 000 m3/d v. 1993. Pohjaveden käyttöönotto on mahdollista
toteuttaa Portimolampien kaakkoispuolelta, jossa on hyvin vettäjohtavat maakerrokset ja pohjavesi on hyvälaatuista.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on lausunut pohjavesiin liittyvän lausunnon 13.1.2011 antaessaan
lausunnon em. Kolmikannan kentästä (LIITE 3).
Kuva 1-6 Kolmikannan pohjavesialue suhteessa aluevaraussuunnitelmaan. Lähde. OIVApaikkatietopalvelu.
7
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
1.6
Liikenne
Parikkalan rajanylityspaikan nykyinen liikennemäärä raskaanliikenteen osalta on 15 000 – 20 000
ylitystä vuodessa.
Kuva 1-7 Keskimääräinen vuorokausiliikenne
ympäröivällä päätieverkolla vuonna 2009
Kuva 1-8 Keskimääräinen raskaan liikenteen
vuorokausiliikenne ympäröivällä päätieverkolla
vuonna 2009
Tieliikenteen osalta nykyinen liikenneverkko on verrattain hyvä, lukuun ottamatta nykyistä liittymää valtatielle 6. Liittymä soveltuu ahtautensa johdosta huonosti raskaalle liikenteelle. Valtioiden
rajan yli ei kulje nykyisin rautatietä. Lähin valtion verkkoon kuuluva rata kulkee valtatien 6 varressa.
1.7
Alueen rakennettavuus
Harjualueilla maaperä on rakennettavuudeltaan erityisen hyvä. Aluevaraussuunnitelman yhteydessä nähtiin tarpeelliseksi tehdä maastokairauksia rajanylityspaikan koillispuolella olevan Kiimasuon turpeen paksuuden selvittämiseksi. Kairausten perusteella alueen maaperä vaihtelee
turpeesta silttiin ja moreeniin. Turvekerroksen paksuus vaihtelee Kiimasuolla kahdesta neljään
metriin. Alueen rakentaminen edellyttää massanvaihtoa turvekerroksen osalta. Maastotutkimuskartta ja kairausdiagrammit ovat liitteinä 4 ja 5. Kiimasuon alue on sijainniltaan raja-asemalle
paras paikka. Tämän johdosta on katsottu, että rakentaminen Kiimasuolle on järkevää ja edellä
mainittu massanvaihto kannattaa suorittaa. Alueen rakentamisessa tarvittavia sora- ja kiviaineksia on todennäköisesti saatavissa hyvin läheltä.
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
2.
9
ALUEVARAUSSUUNNITELMAN KUVAUS JA PERUSTELUT
Aluevaraussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu edellä kuvatut nykytilanteesta tiedossa olevat
tiedot. Suunnitelmassa on hyödynnetty mahdollisimman paljon rakennettua tiestöä ja ratapohjaa. Rajanylityspaikan mitoituksessa on lähdetty siitä, että tieliikenteen rajanylityspaikalle varataan tilaa noin Nuijamaan raja-aseman verran. Rautatieliikenteen ratapihalle varataan tilaa noin
Imatran raja-aseman ratapihan verran. Aluevaraussuunnitelma on esitetty liitteessä 6.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut hankkeen toteuttaminen vaiheittain.
2.1
Raja-asema
Raja-asema sijoitetaan nykyiselle paikalle laajentuen koilliseen Kiimasuon alueelle. Raja-asemaalueen aluevaraus on pinta-alaltaan 24 ha. Tieyhteys raja-asemalle kulkee kiertäen rajavartioaseman pohjoispuolelta. Uuden tieosuuden kaistamäärä on 2+1. Venäjän suuntaan rakennetaan
oma kaista raskaalle liikenteelle.
Maaperän rakennettavuudesta johtuen tulee suoalueen turpeet kaivaa pois ja täyttää rakennuskelpoisella maamassalla. Rakennuskelpoista maa-ainesta on saatavilla sekä läheisistä harjualueista että alla kuvatun pohjoispuolisen logistiikka-alueen tasauksesta.
2.2
Rautatieliikenteen logistiikka-alue
Radan varteen rajavartioaseman pohjoispuolelle sijoitetaan logistiikka-alue, jonka aluevarauksen
pinta-ala on 35 ha. Logistiikka-alueen viereen sijoitetaan rautatieliikennepaikka eli ratapiha. Logistiikka-alue on pyritty sijoittamaan siten, että monimuotoiset geologiset muodostelmat säästyisivät mahdollisimman hyvin. Logistiikka-alue liittyy eteläreunastaan Kolmikannantiehen kiertoliittymän kautta. Alue toimii maantie- ja rautatieliikennekuljetusten linkkinä.
2.3
Tieliikenteen logistiikka-alue
Kolmikannantien eteläpuolelle 1,5 km raja-asemasta länteen sijoitetaan toinen logistiikka-alue
yhteispinta-alaltaan 20 ha. Logistiikka-alue on pyritty sijoittamaan siten, että geologiset muodostelmat säästyisivät mahdollisimman hyvin. Alue liittyy Kolmikannantiehen kahden liittymän kautta.
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
10
Kuva 2-1 Havainnekuva raja-asema-alueesta kaakosta päin Parikkalan keskustan suuntaan
2.4
Yhdystie valtatielle 6
Maantien 4012 eli Kolmikannantien ja valtatien 6 liittymään on ELY-keskus laatinut eritasoliittymän aluevaraussuunnitelman. Eritasoliittymä on tarpeen, jos liikenneraja-asemalla lisääntyy
huomattavasti. Muuten Kolmikannantietä ei ole tarkoitus parantaa nykyisestä. Nykyinen itäinen
tieyhteys raja-asemalta Kannaksentielle (Mt 4011) maantietä 14937 pitkin olisi tarpeen parantaa,
jotta sitä voisi käyttää raja-asema-alueen varatienä. Rekkajonoihin on tarvittaessa varauduttava
varaamalla tilaa rekkaparkeille ja rekkakaistoille: aluevaraus on tehty rajavartioseman läheisyydessä olevan liikenneympyrän, uuden tielinjauksen ja nykyisen tielinjauksen väliselle alueelle.
Liikenteen lisääntyminen muuttaa tien hoito- ja ylläpitotarvetta.
2.5
Rautatie
Uusi rautatieyhteys olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa rajalta pääasiassa vanhaa rautatielinjaa
pitkin ja se liittyisi Karjalan rataan Parikkalan keskustan tuntumassa. Tilaa varataan kolmioraiteelle, jolloin pitkin junat pääsisivät liikennöimään Kolmikannan suunnasta Karjalan rataa myös
etelään päin. Rautatie liittyisi myös Kirjolan teollisuusalueeseen. Logistiikka-alueen viereen sijoitettava rautatieliikennepaikka pitää tarkemmassa suunnittelussa mitoittaa mahdollisimman pitkälle junapituudelle. Maaston korkeuserot asettavat haasteita liikennepaikan suunnittelulle.
2.6
Yhteenveto uusista tie- ja ratapituuksista
Kolmikannantien ja valtatien 6 eritasoliittymän rakentamisessa uutta tielinjaa on noin 2,1 km ja
ramppeja noin 1,1 km. Raja-aseman ja logistiikka-alueiden ympäristössä uutta tielinjaa on noin
1,3 km. Lukuun eivät sisälly raja-asema-alueen sisäiset tiejärjestelyt. Katuja ja muita teitä on
noin 3,1 km.
Rakennettavan rautatien pituus on noin 8,1 km. Rautatieliikennepaikan ylimääräiset raiteet eivät
sisälly pituuteen. Varauksena olevan kolmioraiteen pituus on noin 1,3 km.
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
2.7
11
Kommentit suunnitelmasta
Aluevaraussuunnitelmasta on pyydetty ja saatu alustavat kommentit Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueelta sekä Kaakkois-Suomen rajavartiostolta.
Edellä mainitulla ei ollut huomautettavaa suunnitelmasta. Kaakkois-Suomen rajavartioston kommentin perusteella suunnitelmaa muutettiin seuraavasti:
•
•
•
Raja-asemalle jätettiin enemmän tilaa radan ja tien väliin
Raja-aseman sisäinen tiestö merkittiin ohjeellisena
Alueelle varattiin tilaa rekkajonoille
Kaakkois-Suomen rajavartiosto oli erityisen huolissaan rekkajonoille varattavan tilan riittävyydestä. Ongelmana heidän näkemyksensä mukaan on valtatie 6:n ja raja-aseman välinen lyhyt etäisyys, jolloin tiellä oleva jono ei voi olla kovin pitkä.
Suunnitelmasta pyydetään viralliset lausunnot vielä myöhemmässä vaiheessa.
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
3.
JATKOTUTKIMUSOHJELMA
3.1
Kaavoitus
12
Seuraava alueelle laadittava kaava alueen toteuttamiseksi on osayleiskaava. Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:ssä säädetään yleiskaavan laatimisen tarpeesta. Pykälän mukaan:
"Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä
ajantasalla."
Tarpeelliseksi yleiskaavan laatiminen on katsottu silloin, kun hankkeella on valtakunnallista tai
maakunnallista merkitystä. Yleiskaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin. Yleiskaavavaiheessa
tulee laadittavaksi selvitykset ainakin luonnon, maiseman, pohjavesien ja liikenteen osalta. Mahdollisia muita selvityksiä ovat mm. linnustoselvitykset. Osayleiskaavan tarkoituksena on sovittaa
suunnitelma yhteen alueen ja sen ympäristön muiden toimintojen kanssa. Tarvittaessa suunnitelmaan tehdään myös muutoksia. Yksi osayleiskaavan tarkoitus on myös virallinen tiedottaminen ja vuorovaikutus. Kaavaprosessissa saadaan viralliset kannanotot eri viranomaistahoilta sekä
muilta osallisilta, jolloin syntyy keskustelu suunnitelman tarkoituksenmukaisesta sisällöstä, vaikutuksista ja mahdollisia muutoksia suunnitelmiin.
Alueelle ei voida rakentaa ilman asemakaavaa. Asemakaava on edellytyksenä rakennuslupien
myöntämiselle. Asemakaavassa järjestetään pääasiassa alueen sisäiset toiminnot tarkoituksenmukaisella tavalla ja tarkkuudella. Asemakaavoitusta varten tulee laatia erillinen asemakaavan
pohjakartta, jonka maanmittauslaitos hyväksyy.
Kaavoituksen selvitystarpeet painottuvat ensi vaiheessa osayleiskaavavaiheeseen, joista on kerrottu alla.
3.2
Tarvittavat lisätutkimukset
3.2.1
Luonnonympäristö ja maisema
Suunniteltu logistiikka-alue sijoittuu osittain Roihankylmiin maakunnallisesti arvokkaalle harjualueelle ja suunnitellut liikenneyhteydet sekä raja-asema sijoittuvat arvokkaan harjualueen välittömään läheisyyteen. Kolmikannan alueen suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee tunnistaa ja
huomioida harjualueen geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset erityispiirteet ja niiden säilyminen. Kaavoituksen yhteydessä tulee laatia havainnollisia suunnitelmia siitä, miten rajanylitysalueelle kokonaisuudessaan sijoittuu osaksi arvokasta harjumaisemaa.
Alueen kaavoituksen yhteydessä alueen luonnonympäristön osalta tulee tehdä riittävät selvitykset. Luontotyyppien, mahdollisten luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain mukaisten arvokkaiden kohteiden lisäksi alueen linnustolliset arvot tulee selvittää. Linnustoselvityksessä tulisi erityisesti huomioida valkoselkätikan kannalta potentiaalisten lisääntymis- ja ruokailualueiden esiintyminen suunnitelluilla maankäytön muutosalueilla sekä arvioida niiden perusteella edelleen alueen
merkitystä valkoselkätikan kannalta.
3.2.2
Pohjavedet
Maankäytön suunnittelua varten on tarpeen tehdä seuraavat pohjavesiolosuhteita koskevat tutkimukset:
•
Kartoitetaan pohjaveden laatu ja purkukohteet sekä havainnoidaan arvokkaat lähdeympäristöt.
•
Mitataan lähdepurojen virtaamat.
•
Asennetaan pohjaveden havaintoputkia aluevarauskohteisiin siten, että voidaan määrittää
pohjaveden virtaussuunnat varausalueilla ja arvioida mihin pohjavesivaikutukset kohdistuvat.
Samalla määritetään pohjavesipinnan korkeustasot ja maa-aineksen laatu varausalueilla sekä
pohjavettä suojaavan vajovesikerroksen paksuus.
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
13
Pohjaveden virtaamamittaukset tulisi tehdä kevättalvella ennen lumen sulamista tai kesällä pitkän sateettoman kauden jälkeen, jolloin puroissa ei ole pintavaluntaa. (ks. kuva 1-6)
3.2.3
Rakentamisolosuhteet
Ennen alueiden rakentamista on syytä selvittää tarkemmin, millaisia määriä raja-aseman alueelta
tulee poistaa turvetta ja mihin se sijoitetaan. Lisäksi tulee selvittää tarkemmin, kuinka paljon logistiikka-alueilta saadaan rakennuskelpoista täyttömaata raja-asemalle ja onko tarvetta täyttömaan ja rakennekerroksissa tarvittavan maa-aineksen hankintaan muualta.
3.3
Tarvittavat viranomaispäätökset
Parikkalan kunnan tulee päättää osayleiskaavan laatimisesta alueelle. Samalla tulisi päättää
asemakaavan pohjakartan laatimisesta ja asemakaavoituksen aloittamisesta osayleiskaavan
edettyä. Maanhankinnalla kunta voi merkittävällä tavalla edistää suunnitelman toteuttamista.
Suomen ja Venäjän valtioiden tulee päättää Parikkala - Syväoro rajanylityspaikan kansainvälistämisestä ja laajentamisesta. Teiden ja rautatien rakentamisesta päättää liikenneministeriö. Rajanylitypaikan tien ja radan rakentamispäätökset sekä suunnittelu- ja toteuttamisvaiheet todennäköisesti vaiheistetaan.
3.4
Tarvittavat muut suunnitelmat
Samanaikaisesti yleiskaavan laatimisen kanssa on laadittava teiden ja ratojen yleissuunnitelmat
sekä laadittava hulevesiselvitys hulevesien johtamisesta.
3.5
Maanhankinta
Aluevaraussuunnitelman yhteydessä on tehty arvio hankittavien maa-alueiden laajuudesta ja sijainnista (LIITE 7). Kansainvälisen rajanylityspaikan vaatimaksi tilatarpeeksi on arvioitu yhteensä
noin 125 ha. Tästä noin 15 ha on jo Parikkalan kunnan omistamilla maa-alueilla. Tällöin alueet on
rajattu melko tiukasti aluevaraussuunnitelman mukaisesti.
Lisäksi on tehty arvio niistä lisäalueista, jotka olisi tarkoituksenmukaista hankkia. Tällöin on lähdetty siitä, että maanomistajat ovat halukkaita luopumaan kokonaisista tiloista tilan pirstomisen
sijaan. Lisäksi on huomioitu maa-ainesten siirrot, joita on tulossa ainakin Kiimasuon osalta. Pintakerroksen turpeille on varattava paikka sekä tarvittaessa tuotava täyttömaata aluevarausten
ulkopuolelta. Raja-aseman koillispuolella on suotiloja, jotka voivat soveltua turpeen sijoittamiseen. Lisäalueita on varattu myös ko. alueen pohjoispuolelta, jossa on suunnitelman mukaan ajateltu oikaistavaksi tietä. Kyseinen mäkialue tulee leikata tasaisemmaksi tien oikaisun yhteydessä.
Samalla alueelta saadaan täyttömaata Kiimasuolle. Nämä lisäalueet mukaan lukien hankittavia
maa-alueita on yhteensä noin 175 ha.
Lopullinen maanhankinnan laajuus selviää tarkemmin yleiskaavoituksen jälkeen, jolloin suunnitelma on virallistettu juridisesti sitovammaksi. Yleiskaavoituksen yhteydessä saatetaan suunnitelmaan tehdä myös joitakin muutoksia.
14
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
4.
HANKKEEN TOTEUTTAMINEN
4.1
Vaiheistaminen
Hanke on mahdollista vaiheistaa siten, että aluksi raja-asema toimii ainoastaan tieliikenteelle.
Tällöin rautatien ja rautatieliikenteen logistiikka-alueen rakentaminen jätettäisiin myöhempään
vaiheeseen. Tällöin hankkeen kustannuksia on mahdollista jakaa pidemmälle aikajänteelle.
4.1.1
Vaihe I
Ensimmäisen vaiheen edellytyksenä ja suurimpana kustannuksena on eritasoliittymän rakentaminen valtatielle 6. Vilkkaamman raskaan liikenteen osalta nykyinen liittymä ei toimi. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyy myös raja-asematoimintojen rakentamisen käynnistäminen sekä tieliikennettä palvelevien logistiikka-alueiden rakentaminen tarvetta vastaavasti.
4.1.2
Vaihe II
Toisen vaiheen rakentamiseen kuuluu ratayhteyksien, ratapihan sekä rautatieliikennettä palvelevan logistiikka-alueen rakentaminen. Suurimmat kustannukset muodostuvat arviolta uuden ratayhteyden rakentamisesta. Parikkala – Elisenvaara välisen noin 25 kilometrin pituisen osuuden
rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 35 milj €.
4.2
Alustava aikataulu
Alustava aikataulu on rakennettu siten, että hankkeen vaiheittaiseen toteuttamiseen ryhdytään
mahdollisimman nopeasti. Oletuksena on, että pitkiä oikeusprosesseja ei muodostu.
Prosessi
talvi
2011
kesä
2011
talvi
2012
kesä
2012
talvi
2013
kesä
2013
talvi
2014
kesä
2014
talvi
2015
talvi
2015
Yleiskaava
Tien, radan ja alueen
yleissuunnittelu
YK:n luonto
YK:n pohjavesi
Maanhankinta
Asemakaava
Tie- ja ratasuunnitelmat
Valtioiden päätös
Rajanylityspaikasta
Vaiheen I toteuttaminen
Aikataulun kannalta kriittinen kysymys on: Milloin Parikkala – Syväoron rajanylityspaikan laajentamispäätös tehdään?
KOLMIKANNAN ALUE-VARAUSSUUNNITELMA
5.
15
LÄHTEET
Laine T. 2010: Suomen valkoselkätikat 2007–2009. Linnut-vuosikirja 2009: 51–55.
Etelä-Karjalan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet, 2006 (POSKIprojektin taustaselvitys).
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen – Etelä-Karjalan loppuraportti 2008.
Rassi; P., Hyvärinen, E., Juslen, A. ja Mannerkoski, I.(toim.) Suomen lajien uhanalaisuus 2010.
Keski-Suomen maakuntaliitto (www.keskisuomi.fi)
LIITE 1
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Euroopan aluekehitysrahasto ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden väline) tiedote julkaisuvapaa 11.11.2010 Itä‐länsi suuntaisten liikenne‐ ja kuljetusyhteyksien ongelmiin etsitään ratkaisuja kansainvälisellä yhteistyöllä. Keski‐Suomessa pääkohteena on valtatie 18:n parannukset. Kuluvalla viikolla nk. North East Cargo Link (NECL) II –hankkeen pohjoismaiset toimijat kokoontuivat kolmivuotisen kehittämishankkeensa käynnistämistilaisuuteen Sundsvalliin. Keskipohjolan kuljetuskäytävän kehittäminen on haastava työ, mutta kaikkien alueiden yhteinen etu. Käytävä ulottuu aina keskisen Norjan rannikolta Ruotsin kautta Suomeen ja edelleen Venäjälle. Suomalaisia partnereita hankkeessa on kahdeksan, mm. alueiden maakuntaliitot. Yhteistä kaikille toimijoille on halu kehittää itä‐länsi suuntaista Keskipohjolavyöhykettä kokonaisuutena ja parantaa sen mahdollisuuksia kilpailukykyisenä kuljetuskäytävänä. Rahoituksen löytäminen liikenteellisten pullonkaulojen poistamiseen on osoittautunut vaikeaksi, sillä pohjois‐eteläsuuntaiset liikenne‐ ja kuljetusyhteydet on yleensä priorisoitu itä‐länsisuuntaisten yhteyksien edelle. Hankkeessa aiotaankin mm. väylä‐ ja terminaalisuunnittelun sekä liikenne‐ ja tavarankuljetusselvitysten avulla osoittaa investointien rahoittamiselle uusia perusteita. Hanke painottuu alueiden infran ja logistiikan kehittämiseen kuten tiestöön, ratoihin ja merikuljetuksiin sekä logistiikka‐ ja jakelukeskuksiin ja satamiin. Eri kuljetustapoja hyödyntävien kuljetusketjujen muodostamisella tavoitellaan energiataloudellisuutta ja ympäristöhaittojen minimointia. Kuljetuskäytävää halutaan tuoda esille hyvänä ja edullisena vaihtoehtona tavarankuljetuksille eli käytävää tullaan markkinoimaan mm. vienti‐ ja tuoteteollisuudelle. Hankkeessa kehitetään lisäksi logistiikan tehokkaita informaatioteknisiä ratkaisuja, joilla pyritään mm. vähentämään vajaiden kuljetusten määrää. Liikenneinsinööri Pekka Kokki Keski‐Suomen liitosta kertoo: ‐ Teetämme valtatietä 18 ja seututietä 621 koskevaa yleissuunnittelua Keuruulla, Multialla ja Ähtärissä sekä laadimme selvityksiä miten tiet vaikuttavat mm. talouteen, luonto‐ ja ympäristötekijöihin, tie‐ ja liikennetekniikkaan sekä luonnollisesti alueen asukkaisiin. Tuotamme myös arvioita hankkeen vaikutuksista hyödynnettäväksi kuntien maankäytön suunnitteluun ja ELY‐keskusten väyläsuunnitteluun. Lisäksi selvitämme Pohjanmaan ja Keski‐Suomen välistä raskasta liikennettä ja kuljetusten jakautumista eri väylien ja raideliikenteen kesken. Edellä mainittuihin selvityksiin ja suunnitelmiin tulemme kolmen vuoden aikana käyttämään lähes 300 000 euroa, minkä lisäksi tulevat hankkeen valmistelu‐, hallinnointi‐ ja tiedotuskulut. Lisätietoja: Pekka Kokki, liikenneinsinööri, Keski‐Suomen liitto, puh. 040 595 0006, [email protected], Martti Ahokas, kehittämisjohtaja, Keski‐Suomen liitto, puh. 040 595 0001, [email protected] Virpi Heikkinen, hankkeen viestintäpäällikkö, Keski‐Suomen liitto, puh. 040 595 0178, [email protected] Keski‐Suomen liitto I Sepänkatu 4 I 40100 Jyväskylä I Keski‐Suomen Talo I P. 0207 560 200 I www.keskisuomi.fi LIITE 1
North East Cargo Link NECL II –hanke kehittää ja markkinoi Keskipohjolan kuljetuskäytävää. Itämeren maiden ohjelmasta rahoitettava kolmivuotinen (2011‐2014) hanke keskittyy käytävällä olevan infran ja kuljetusten parantamiseen. Hankkeessa on mukana 22 partneria Suomesta, Ruotsista ja Norjasta ja sen kokonaisbudjetti on n. 2,7M€. (Euroopan Unioni maksaa summasta 75 %, minkä lisäksi työ‐ ja elinkeinoministeriö on myöntänyt suomalaistoimijoille kansallista vastinrahaa. Suomalaistoimijoiden osuus hankkeen kokonaisbudjetista on yhteensä reilut 1,4M€). Suomesta mukana on 8 partneria: Keski‐Suomen, Etelä‐Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliitot, Seinäjoen elinkeinokeskus, Kaskisten kaupunki, Parikkalan kunta sekä Keski ‐ja Kaakkois‐Suomen ELY‐keskusten liikenne‐ ja infravastuualueet. Lisäksi hankkeella on vahvoja ja tärkeitä tukijäseniä, mm. liikennevirasto, kauppakamareita, elinkeinoyhtiöitä, Pohjoismaiden Ministerineuvosto. ***************** Keskipohjolan alue ulottuu yhtenä vyöhykkeenä Atlantin valtamereltä Keski‐Norjan yli Ruotsiin, sieltä Pohjanmeren yli Suomen rannikolle ja rannikolta Keski‐Suomeen asti. Alueella asuu yhteensä noin 1,5 miljoonaa asukasta ja maakuntien osalta alueeseen kuuluvat Pohjanmaan, Etelä‐Pohjanmaan ja Keski‐Suomen maakunnat. Keskipohjolan alueet ja maakunnat ovat tehneet yhteistyötä Keskipohjola‐komiteassa jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan, ja poikittaisliikenteen kehittäminen on komitean yksi tärkeimpiä toiminnan painopisteitä. Lisätietoja: www.mittnorden.net Keski‐Suomen liitto I Sepänkatu 4 I 40100 Jyväskylä I Keski‐Suomen Talo I P. 0207 560 200 I www.keskisuomi.fi LIITE 2
LIITE 3
Lausunto
KASELY/1/07.00/2011
13.1.2011
Parikkalan kunta
Harjukuja 6
59100 Parikkala
Viite Lausuntopyyntö 3.1.2011
Suunnitelma puutavaran ja hakkeen välivarastointikentän rakentamiseksi Kolmikannan alueelle;
Kolmikannan kenttä
Parikkalan kunnan suunnitelmissa on rakentaa 1,5 ha:n välivarastointikenttä
puutavaran ja hakkeen varastoimiseksi. Laaditun suunnitelman mukaisesti
(FCG, 16.12.2010) kentän rakentaminen vaatii ympäristöluvan ja hankkeen
ympäristövaikutukset ja riskinarviointi esitetään ympäristölupahakemuksen
yhteydessä. Suunnitelmassa on pyritty esittämään kentän suunnitteluratkaisut
tilaajan (kunta) ja viranomaiskäsittelyn tarpeisiin.
Välivarastokentällä varastoidaan puhdasta puujätettä; mm. haketta,
lautatavaraa, pyöreää puutavaraa ja kuorta. Vuosittain varastoitava määrä on yli
5 000 t (määrä tarkentuu myöhemmin). Varastointiaika on alle kolme vuotta.
Kentällä ei murskata puutavaraa. Varastointikenttä on tarkoitus päällystää
asfaltilla ja sen hulevedet kerätään yhteen ja johdetaan maastoon tasaus- ja
laskeutusojan kautta. Hulevedet johdetaan maastoon ensisijaisesti kiinteistöllä
sijaitsevaan maastopainanteeseen. Vaihtoehtoisesti hulevedet esitetään
johdettavaksi noin 600 m:n etäisyydellä sijaitsevalle Sammalsuolle.
Lausuntonaan Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
esittää seuraavan.
Kenttä sijoittuu Kolmikannantien (4012) ja Pyörälammentien liittymään.
Suunnittelualueella ei ole voimassaolevaa kaavaa, mutta alueelle on laadittu
oikeusvaikutukseton yleiskaava (1999), missä kiinteistö sijaitsee metsäalueella
(M) ja viereiset kiinteistöt teollisuudelle varatuilla alueilla (T). Etelä-Karjalan
seutukaava 4, jolla on maakuntakaavan oikeusvaikutus, alue on osoitettu maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M).
Maakuntakaavaehdotuksessa alue on merkitty tuotantotoiminnan ja palveluiden
alueeksi (TP), minne voidaan sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta
tuotantotoimintaa ja varastointia, toimistoja, logistiikan alueita sekä alueelle
soveltuvia palveluja. Alueen kehittämistä tulee suunnitella harkitusti ottaen
huomioon pohjavedet ja luonnon- ja elinympäristö. Alueen suunnittelussa tulee
ottaa huomioon alueen toteutuminen ympäristöhäiriöttömänä toimintana.
Sekä seutukaavassa että maakuntakaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu
pohjavesialuerajaukset.
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Salpausselänkatu 22
Vaihde 020 636 0090
PL 1041, 45101 Kouvola
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
LIITE 3
KASELY/1/07.00/2011
2/3
Suunnittelualue sijaitsee keskellä Kolmikannan II-luokan (vedenhankintaan
soveltuva pohjavesialue) pohjavesialuetta. Lisäksi alueeseen, Kolmikannantien
pohjoispuolella, rajoittuu maakunnallisesti merkittävä Roihankylmiin
harjualue.
Vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi määritellään alue, joka
soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa
käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Tällaisia
alueita ovat esimerkiksi alueet, joiden antoisuus on yli 250 m3/d tai joilla
muutoin voi olla vedenhankinnan kannalta alueellista merkitystä. Kolmikannan
pohjavesialueen teoreettinen kokonaisantoisuus on noin 3500 m3/d.
Kuten suunnitelmassa oli todettu, ei alueen pohjavesitilannetta ole selvitetty
tarkemmin, jotta hankkeen vaikutuksia ja riskejä olisi voitu/voitaisiin
yksilöidymmin arvioida. Tällaisia selvitettäviä kysymyksiä olisivat muun
muassa maaperän ja pohjaveden laatu, pohjaveden muodostuminen,
pohjaveden korkeus ja sen virtaukset, tiedot alueen kaivoista. Myös selvitys
alueen luonnonarvoista ja hankkeen vaikutuksista niihin tulisi laatia.
Pohjaveden suojelun kannalta on merkityksellistä, että sateella vettyvien hake-,
kuori- tms. kasojen kautta kulkeutuvat pintavedet imeytetään maaperän kautta
pohjaveteen, mikä saattaa aiheuttaa pohjaveden pilaantumista (mm. ravinteet ja
fenolit). Valumavedet imeytyessään lisäävät myös orgaanisen aineksen määrää
pohjavedessä, mikä puolestaan johtaa happipitoisuuden laskuun ja sitä myötä
muihin laadullisiin ongelmiin. Hakevarastotoiminnasta aiheutuvia muita
pohjavesiriskejä ovat alueella käytettävät työmaakoneet hydrauli- ja
polttonestesäiliöineen sekä mahdolliset lämmitysöljysäiliöt.
Varastointialueen suunniteltu sijoituspaikka pohjavesialueella on ristiriidassa
valtakunnallisten alueidenkäyttö- ja vesiensuojelutavoitteiden kanssa.
Tavoitteiden mukaisesti pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä
aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä
pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat
vedenhankintaan.
Vesienhoidon toimenpideohjelmien (2010 – 2015) tavoitteena on, että
pohjavesien tila ei heikkene, pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila on ja
säilyy vuoteen 2015 mennessä hyvänä sekä pilaavien että muiden haitallisten ja
vaarallisten aineiden pääsy pohjavesiin estetään.
Lisäksi puujätteen välivaraston rakentamisen ja valumavesien imeyttämisen
aiheuttama pohjaveden pilaantumisriski on ristiriidassa ympäristönsuojelulain 8
§:n (pohjaveden pilaamiskielto) kanssa. Pilaamiskiellon mukaan ainetta tai
energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että
– tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi
voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin oleellisesti huonontua;
– pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi
tarkoitukseen, johon sitä muutoin voitaisiin käyttää tai
LIITE 3
KASELY/1/07.00/2011
3/3
– toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun saattaa muutoin loukata yleistä
tai toisen yksityistä etua.
Ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskieltosäännös sisältää vaaran
aiheuttamisen kiellon, eikä pilaamiskiellon vastaiselta toiminnalta edellytetä
näin ollen konkreettisen pilaantumisen aiheutumista.
Ely-keskus katsoo, että Kolmikannan pohjavesialue ei sovellu puujätteen
välivaraston sijoituspaikaksi. Varaston sijoittaminen kyseessä olevalle alueelle
aiheuttaisi todennäköisesti haitallisia vaikutuksia pohjavesialueeseen ja
pohjaveteen.
Alueidenkäyttöpäällikkö
Risto Suikki
Insinööri
Esa Houni
TIEDOKSI
Imatran seudun ympäristötoimi
JAKELU
Tuula Tanska, Heidi Rautanen, Tuija Stam, Petteri Kukkola, Tuomas Talka
LIITE 4
LIITE 5
LIITE 6
LIITE 6
6:11
4:4
9:1
LIITE 7
14:2
3:4
3:11
3:3
7:2
2:5
1:8
14:2
2:6
13:2
38:5
2:7
3:19
13:2
2:6
1:10
7:31
2:16
2:7
14:13
1:20
Yht. 876:2
56:2
2:16
Parikkalan
Parikkalan kunnan
kunnan omistama
omistama maa-alue
maa-alue
24:22
7:61
7:60
24:87
56:1
4:30
420 Tyrjä
57:1
24:36
57:1
3:19
24:88
26:2
Yht. 876:1
24:86
419 Tiviä
7:52
3:19
26:1
4:30
Yht. 876:10:1
3:20
3:3
24:84
23:9
57:1
4:28
24:28
9:1
4:25
3:4
24:57
24:70
38:5
4:35
57:1
24:83
17:133
4:25
17:111
895:1:4937
38:1
4:19
4:22
17:58
24:28
38:3
24:70
24:57
17:43
4:24
4:31
24:88
60:0
29:9
24:83
402 Joukio
420 Tyrjä
24:22
24:57
15:73
38:1
15:4
15:9
15:35
24:10
15:11
22:29
12:19
60:0
15:8
22:26
22:17
12:59
10:3
12:50
12:60
10:45
22:32
12:54
22:8
22:22
Yht. 876:9:1
10:46
12:47
22:7
10:47
12:48
12:57
12:55
22:20
12:36
12:36
10:59
10:35
10:43
10:25
10:71
10:66
10:48
10:50
10:63
10:65
10:37
10:68
10:74
Hankittavat maa-alueet
Tiukasti rajatut alueet
Mahdollisesti hankittavat alueet
1:15 000