Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston kutsunnat 2010

4/2010
POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI
17.12.2010
Pohjanpojan nettisivut avattu!
Pohjanpojan nettiversio
osoitteessa www.pohjanpoika.
net on avattu. Sivustolla on
tietoa lehdestä, siellä voi lukea
edellisiä Pohjanpojan numeroita
ja tietysti sivustolla esittäytyvät
Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustusjärjestöt.
Sivustoilla on tarkoitus jul-
kaista reserviläisurheilutuloksia ja alaan liittyviä artikkeleita.
Siellä on myös mahdollisuus
julkaista kuvia eri reserviläistapahtumista. Pohjois-Pohjanmaan tapahtumakalenteri löytyy myös pohjanpoika.netistä.
Sivuston sisältö on kuitenkin kaikkien toimijoiden käsis-
sä. Siksi nettisivujen ylläpitäjät
toivovatkin, että eri järjestöt
ja tapahtumanjärjestäjät lähettävät tietoja ja tuloksia nettisivuille lisättäväksi. Siellä on
lähes rajaton mahdollisuus julkaista pitkiäkin tuloslistoja ja
maanpuolustuksellisia artikkeleita. Myös mahdolliset tapah-
tumien aikataulu- ym. muutokset saadaan nopeasti käyttäjien
tietoon sivuston kautta.
Tekstit on lähetettävä wordtiedostoina. Myös rtf- ja txt-tiedostot kelpaavat. Pdf-tiedostoja
emme lisää sivuille niiden hankalan muokattavuuden takia.
Kuvat toimitetaan jpeg-muodossa. Kuvista voidaan tehdä
oma galleriansa, mutta nettitoimitus rajaa julkaistavien kuvien
määrän maksimissaan viiteentoista kuvaan yhtä tapahtumaa
kohden.
Pohjanpoika.net -sivustolle tarkoitetut aineistot
lähetetään sähköpostitse joko
Markku Holopaiselle (markku.
[email protected])
tai Sampo Puoskarille ([email protected]).
Pohjanpojan paperiversio
ilmestyy tästä lähtienkin entiseen tapaan neljä kertaa vuodessa. Nettisivuston tarkoitus
on olla jäsenistöämme palveleva paperilehden lisä. Toivottavasti Pohjois-Pohjanmaan kaikki
reserviläistahot ottavat sivujen
sisällöntuotannon asiakseen.
Näin saamme yhdessä aikaan
toimivan foorumin alueemme
maanpuolustusihmisille
Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston
kutsunnat 2010
Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston kutsunnat alkoivat
23.8.2010 Tyrnävällä ja kestävät
15.12.2010 saakka, jolloin pidetään vuoden viimeinen kutsuntapäivä Oulussa. Kutsunnat järjestetään 30 paikkakunnalla PohjoisPohjanmaan 34:sta kunnasta ja
kutsuntatilaisuuksia on yhteensä
68. Kutsunnoilla tarkastetaan
vuonna 2010 yhteensä noin 3200
kutsunnanalaista ja vuorossa ovat
vuonna 1992 syntyneet kutsunnanalaiset sekä aiempina vuosina
uudelleen tarkastettavaksi määrätyt. Kutsunnanalaisten määrä
on pysynyt Pohjois-Pohjanmaalla
edellisvuosien tasolla.
Kutsuntatilaisuudet toteutetaan
perinteisellä tavalla ja ohjelmalla.
Kutsunnanalaisten lisäksi kutsuntatilaisuuksissa on kutsuvieraina
sotiemme veteraaneja, kunnan ja
seurakunnan edustajia sekä poliisin ja maanpuolustusjärjestöjen
edustajia. Tilaisuuden ohjelmaan
kuuluu juhlallinen kutsuntojen
avaus, kutsuntaoppitunti, kutsunnanalaisten palveluskelpoisuuden
tarkistaminen sekä kutsuntapäätösten tekeminen.
Kunnan määräämä lääkäri tarkastaa tarvittaessa kutsunnanalaisten terveydentilan. Tämän
jälkeen kutsuntalautakunta tekee
päätökset henkilön asevelvollisuusasiassa.
Koulutuspaikat
ohjaavat palvelukseen
määräämistä
Pohjois-Pohjanmaalta kutsunnanalaiset määrätään pääosin
palvelukseen Jääkäriprikaatiin
Sodankylään ja Lapin Ilmatorjuntarykmenttiin tai Lapin Lennostoon Rovaniemelle. Pohjois-Pohjanmaan eteläisistä osista miehet
määrätään palvelukseen pääsääntöisesti Kainuun Prikaatiin.
Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja prikaatikenraali Jukka Haaksiala tarkasti Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston kutsunnat Oulussa 27.9.2010. Kuvassa majuri Timo Koljonen ilmoittaa
kutsunnat PSSL:n komentajalle. Taustalla Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Raimo Sevón.
Varusmiespalvelukseen astutaan yleisesti 1-2 vuoden kuluttua
kutsunnoista. Vuoden 2011 saapumiserät astuvat palvelukseen
10. tammikuuta ja 11. heinäkuuta.
Vuonna 2012 palveluksen aloittamispäivät ovat 9. tammikuuta ja
9. heinäkuuta.
Vuoden 2010 kutsunnoilla
kyettiin toteuttamaan pääosa
kutsunnanalaisten palveluspaikkaa ja palveluksen alkamisaikaa
koskevista toivomuksista. Aseelliseen palvelukseen tarkastetuista kutsunnanalaisista määrättiin
noin 75 %. Uudelleen tarkastettavaksi määrättiin noin 11 %
ja rauhan aikana palveluksesta
vapautettiin noin 13 %. Siviilipalvelukseen hyväksyttiin noin 1,3
% kutsunnanalaisista. Aseelliseen
palvelukseen määrättyjen osalta tulos oli vuosien 2006-2009
tasolla. Pohjois-Pohjanmaan nuo-
ret miehet osoittivat kutsunnoilla reipasta ja iloista mieltä sekä
hyvää käytöstä.
Aikalisä- ja miehestä
mittaa -projektit
Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli otettiin
vuoden 2010 kutsunnoilla käyttöön kolmessatoista PohjoisPohjanmaan kunnassa ja Oulun
kutsunnoilla toimintamallia käytettiin jo toista kertaa. Vuonna
2011 toimintamallia on tarkoitus
käyttää lähes kaikissa PohjoisPohjanmaan kunnissa.
Aikalisä-toimintamalli ja tukipalvelu on kehitetty vuosina
2004-2005 Helsingin ja Vantaan
kaupunkien, Stakesin (THL), työministeriön ja puolustusvoimien
yhteisessä hankkeessa. Toimintamallin avulla halutaan edistää
nuorten miesten hyvinvointia,
ehkäistä elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vaikeutumista
sekä auttaa ongelmien ratkaisemisessa.
Toiminnassa hyödynnetään
kutsuntojen tarjoamaa mahdollisuutta tavoittaa miesten koko
ikäluokka. Kohderyhmänä ovat
erityisesti varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävät sekä
palveluksensa keskeyttävät miehet. Tukipalvelun totuttavat kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijät, jotka ovat saaneet Aikalisä-ohjaajakoulutuksen. Yhdessä
ohjaajan kanssa asiakas voi käydä
läpi ajankohtaisia asioitaan, jotka
liittyvät esimerkiksi opiskeluun,
asumiseen, ihmissuhteisiin ja terveyteen. Ohjaaja tarjoaa henkilökohtaista tukea, tietoa ja rohkaisua asioiden hoitamiseen.
Malli on osoittautunut toimi-
vaksi ja nuorten miesten palaute
on ollut myönteistä.Toimintamalli
on käytössä jo yli sadassa kunnassa ja jatkossa toimintamalli on
tarkoitus ottaa käyttöön koko
maassa.
Miehestä mittaa ja Mopon
tuunaus -nimikkeiden alla Oulun
kutsunnoilla jatkettiin edellisvuoden tapaan fyysistä aktiivisuutta
ja kuntoa koskeva kyselyä. Lisäksi
mitattiin aerobinen kunto sykemittarilla sekä kehonkoostumus,
verensokeri, vyötärönympärys ja
käden puristusvoima. Kutsuntatiloissa järjestetyssä toritapahtumassa oli tarjolla mm. liikunta- ja
ravintoneuvontaa, ravintonäyttely,
häkämittauspiste ja promillelasirata. Mukana tapahtumassa olivat
Oulun kaupunki, ODL liikuntaklinikka, Pohjois-Pohjanmaan liikunta, Virpiniemen liikuntaopisto,
Oulun Yliopisto ja Terveys ry.
Tapahtumasta saatiin kokonaisuudessaan hyvä palaute.
Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimisto kiittää kaikkia vuoden 2010
kutsuntojen järjestelyihin osallistuneita.
Muutoksia PohjoisPohjanmaan
Aluetoimiston
Asevelvollisuussektorilla
Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston Asevelvollisuussektorin
johtaja majuri Timo Koljonen siirtyy 1.1.2011 alkaen Maavoimien
Esikuntaan Mikkeliin Asevelvollisuustiimin johtajaksi.
Majuri Timo Koljonen kiittää
kaikkia yhteistyökumppaneita
kitkattomasta yhteistyöstä kuluneina viitenä vuotena. Uutena
Asevelvollisuussektorin johtajana aloittaa 1.1.2011 majuri Juha
Taskinen.
2
Kokonaismaanpuolustus
Hallbergin komitea on saamassa
työnsä loppuun kokonaismaanpuolustuksen mallista. Hallberg
itse käyttäisi mieluummin kokonaisturvallisuuden termiä, koska
siinä on hänen näkemyksensä
mukaan eräänlainen etunoja. Tulkitsen ja tuon julki joitakin näkemyksiä ja ajatuksia, jotka liittyvät
työn valmisteluun. Kokonaismaanpuolustuksen malli tarkoittaa yhteiskunnan kaikkien voimavarojen yhteistyötä. Se merkitsee
julkisen hallinnon, talouselämän ja
järjestöjen mukanaoloa varautumisessa.
Nykyisen mallin muuttamiseen
ei ole kovinkaan paljon tarvetta.
Ehkä mallin reagointiherkkyyttä,
virtaviivaistamista ja suuntautumista eteenpäin olisi pohdittava
edelleen, kun toimintaympäristössä tapahtuu kaiken aikaa
nopeita muutoksia. Samoin julkisen vallan ohella elinkeinoelämä
ja vapaaehtoisjärjestöt voisivat
olla toiminnassa mukana hieman
suuremmalla panostuksella. Siviilikriisihallinnan merkitys kasvaa,
koska kriisit koskevat yhä useammin tietojärjestelmiä, energiahuoltoa, kulkuyhteyksiä, taloutta,
elintarvikeomavaraisuutta.
Komitean linjausten on tarkoitus nivoutua tulevaan hallitusohjelmaan ja vaikuttaa pitkän
aikavälin ratkaisuihin. Haasteena
on etenkin alueellisen varautumisen, valtion aluehallinnon ja
kuntien varautumissuunnitelmien ja yhteistyön rakentaminen.
Tämä korostuu senkin vuoksi,
että valtion aluehallinto on jatkuvassa myllerryksessä. Viimeksi on
perustettu valtion aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset. Ne ovat
hakemassa rooliaan samalla kun
kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on tapahtumassa suuria
muutoksia.Yhteiskunnan varautumisessa on alue- ja paikallistasolla
paljon jatkotehtävää yhteistyön
kehittämiseksi. Kuntien asemaa
on syytä korostaa, koska ne ovat
monin tavoin etulinjassa.
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia
antaa jatkossakin pohjan varautumiselle. Se on tärkeä ohjauskirja, jonka perusteella tiedetään
kutakuinkin, millaisia mahdolliset
uhkat voivat olla. Tärkeää on,
että etukäteen lujitetaan yhteistyötä, rakennetaan verkostoja
ja kanavoidaan yhteistyömahdollisuuksia. Jos jotakin tapahtuu,
tiedetään mihin otetaan yhteyttä
ja millä tavoin yhteistyö toimii.
Keskeistä on harjoitella ja hioa
yhteistoiminnan muotoja. Varautumalla etukäteen erilaisiin uhkiin
vahvistetaan myös kykyä selvitä
normaaliolojen toimintaympäristön muutoksissa.
Kari Ahokas
Pohjois-Pohjanmaan
Reserviupseeripiirin
puheenjohtaja
Puolustusvoimat ovat tukeneet Suomessa lojaalisti laillisen
esivallan hankkeita. Maailmassa
on useita maita, joissa asiat eivät
ole näin. Kansallinen voimavaramme ja luottamuspääomamme sekä Puolustusvoimille että
kokonaismaanpuolustukselle on
yleinen asevelvollisuus. Yleinen
asevelvollisuus on yksi keskeinen
sosiaalista pääomaa kasvattava
tekijä. Sen arvioiminen pelkästään
taloudellisin mittarein on tuloksetonta. Kallista palkka-armeijaa
on mahdotonta kuvitella kansalliseksi voimavaraksi eikä sen
luottamuksen pääomasta eikä
laadusta ole historiankaan valossa
vähäisempiä takeita.
Suomalainen kokonaismaanpuolustuksen malli on poikkeuksellinen luottamuspääoma. Sen
säilyttämiseksi on tehtävä kaikki
mahdollinen. Myös lehdistössä
pitäisi kertoa enemmän suurista aiheista ja linjanvedoista sekä
avata keskustelua avoimempaan
suuntaan,jotta kokonaismaanpuolustuksen asiat voisivat avautua
ihmisille entistä paremmin. Näin
myös nuoret voitaisiin saada kiinnostumaan asioista entistä enemmän. Asiasta on kannettava huolta jo siksi, että nuorten mukana
ratkeavat myös turvallisuuden ja
varautumisen peruskysymykset.
Ensi vuodeksi piirimme
puheenjohtajaksi on valittu kapteeni reservissä Kari Juntunen.
Tunnen hänet kyvykkäänä sekä
sotilas- että siviilijohtajana. Toivotan kaimalle menestystä kokonaismaanpuolustuksen hengessä.
Kiitän teitä kaikkia, joiden kanssa
minulla on ollut mahdollista olla
vuorovaikutuksessa toimiessani
piirin puheenjohtajana.
Rauhallinen joulun aika on
meille suuresta merkityksestä.
Hyvä ja turvallinen uusi vuosi on
koko maanpuolustusväen yhteinen tahto.
Rauhallista Joulua ja
Onnellista Uutta vuotta
toivottaa
HANNUKSEN PIILOPIRTTI
Joulun aikaan
Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on
aika valmistautua joulun viettoon
sekä uuden vuoden vastaanottoon. Onhan syksyn kokoukset
saatu pidettyä ja tehty henkilövalinnat sekä toimintasuunnitelmat tulevalle vuodelle. Samalla
on hyvä kerätä yhteen päättyvän
vuoden tapahtumia, jotta kaikki
tulee kirjattua ylös. Reserviläispiirin perustamisesta tuli kuluneeksi
toimintavuoden aikana 50 vuotta. Juhlavuotta vietettiin matalalla
profiililla ilman mitään suuria juhlallisuuksia.
Reserviläisliitto piti yhdessä Reserviupseeriliiton ja Naisten Maanpuolustusliiton kanssa
yhteisen syyskokousviikonlopun
Seinäjoella, marraskuussa. Liiton
kokous oli tietyssä mielessä historiallinen, koska kokouksessa
valittiin seuraavalle kaksi vuotiskaudelle puheenjohtaja äänestämällä. Tilanteeseen oltiin tultu
kun osa jäsenistöstä oli sitä mieltä, että liittoa ei ollut johdettu
kuuntelemalla jäsenistön mielipiteitä ampuma-aselain valmisteluun liittyvissä lausunnoissa ja
muutamissa muissa kannan otoissa. Toisaalta voidaan myös miettiä sitä, kuinka liitonhallitus ohjaa
toimintaa, ja ottaa kokouksissa
kantaa käsiteltäviin asioihin. Syyskokous valitsi äänestyksen jälkeen
Reserviläisliitolle seuraavaksi
kaksivuotiskaudeksi edelleen
nykyisen puheenjohtajan Markku
Pakkasen jatkamaan tehtävässään.
Timo Ronkainen
Pohjois-Pohjanmaan
Reserviläispiirin
puheenjohtaja
Toivotaan, että puheenjohtaja ja
koko liiton hallitus tekevät yhdessä työtä vahvan Reserviläisliiton
puolesta. Onhan edessä myös jatkossa isoja asioita, joiden eteen
meidän kaikkien tulee yhdessä
tehdä työtä. Niistä suurimpana
tulee olemaan ampuma-aselain
jatkokäsittely sekä ampumaratojen kehittäminen jäsenistön
tarpeita vastaavasti. Toisaalta
alkusyksyn aikana esille noussut
keskustelu kodinturvajoukoista
varmaan jatkossa edellyttää jäsenistön näkemysten huomioimista
hyvissä ajoin. Samalla on syytä
selvittää jo toiminnassa olevien
maakuntajoukkojen asema.
Ennen kuin ollaan niin pitkällä, että päätöksiä mahdollisista
kodinturvajoukoista voidaan tehdä, joudutaan tekemään päätöksiä
ja linjauksia koko Puolustusvoimien tulevaisuudesta. Siilasmaan työryhmän luovuttamasta raportista
käy ilmi, että jatkossakin koko
maan puolustamisen näkökulmasta nykyisen kaltainen varusmiespalveluun ja koulutettuun
reserviin pohjautuva järjestelmä
on jatkossakin edullisin Suomelle. Tosin monissa kannanotoissa
nähdään tarpeelliseksi pienentää
sijoitettua reserviä. Mikäli sijoitettua reserviä jossakin vaiheessa
pienennetään, on jo nyt reserviläisjärjestöjen hyvä paneutua siihen, mitä tehtäviä ja koulutusta
sijoituksien ulkopuolelle järjestetään. Onko kodinturvajoukoissa
mahdollisesti tulevaisuudessa tälle joukolle sijaa!
Ensi vuonna reserviläispiirillä on järjestämisvastuu kahdessa
merkittävässä tapahtumassa. Elokuussa järjestämme Hiukkavaaran ampumaradalla Reserviläisliiton mestaruusammunnat sekä
marraskuussa liiton syyskokousviikonlopputapahtuman Oulussa.
Haasteita jäsenistölle siis riittää
myös näissä tapahtumissa monien
muiden tapahtumien lisäksi. Näillä ajatuksilla kiitän kaikkia maanpuolustustyössä mukana olleita
päättymässä olevasta vuodesta
ja toivotan rauhallista joulua ja
hyvää uutta vuotta.
TUEMME TURVALLISUUTTA
Veteraanien
perintö on kallis
Tänään vietetään Suomen itsenäisyyspäivää. Kunnianosoitukset
haudoilla ja juhlat sekä kunnissa että illalla presidentinlinnassa
kuuluvat tämän päivän perinteisiin, samoin kuin kynttilöiden
sytyttäminen kotien ikkunoille.
Olen tänä syksynä monta kertaa
pysähtynyt miettimään veteraanien asemaa yhteiskunnassamme.
Meillä veteraanit ovat taistelleet
Suomelle itsenäisyyden.
USA:ssa puhutaan Vietnamin
sodan veteraaneista, Venäjällä
esim. Afganistanin sodan veteraaneista. He eivät taistelleet oman
maansa itsenäisyyden puolesta.
Rintamanaisten juhlassa puheenjohtaja Kerttu Louhimo mainitsi,
että yhdistys oli perustettu 40
vuotta sitten.Aika oli silloin kypsä
tähän. Meillä veteraanien arvostus
on ollut erilaista eri aikoina, nyt
he ovat saaneet sen arvon, mikä
heille kuuluu.
Äitini oli talvisodassa ilmavartiossa ja kertoi, että torni, jossa
he vartioivat, oli vajaan kilometrin päässä rintamasta. Välissä oli
Vuoksen virta ja vihollinen joen
toisella puolella. Naiset olivat
parikymppisiä, mutta he eivät
osanneet pelätä, koska he olivat
ret ovat isänmaallisia ja kuuntelevat mielellään isovanhempiensa
kertomuksia niin rintamalta kuin
kotirintamaltakin.
Tuula Matilainen
Maanpuolustusnaisten
Liiton
Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
puheenjohtaja
omassa kotikunnassaan Vuokselassa. Kuitenkin heidän työtään
väheksyttiin, jopa pilkattiin, joten
yhdistys perustettiin vasta lähes
50 vuotta sodan päättymisen jälkeen.
Sotiemme veteraaneja on
elossa noin 50 000 ja heidän keski-ikänsä on 88 vuotta, joten heidän perintönsä säilyttäminen on
meidän vastuullamme. Nykynuo-
Maanpuolustusnaisten Liitto piti syyskokouksen Seinäjoella 20.11 ja siellä tehtiin historiaa
siten, että koko puheenjohtajisto
vaihtui. Puheenjohtajaksi valittiin Satu Rajala Hämeenlinnasta,
ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Raija-Liisa Flink Mikkelistä
ja toiseksi varapuheenjohtajaksi
Marja-Sisko Hartikka Lappeenrannasta.
Toivotamme heille onnea
vaativassa tehtävässä. Samoin
onnittelut Piirimme uudelle
puheenjohtajalle Terttu Määtälle
Pudasjärveltä. Hän on toiminut
piirimme liittohallitusedustajana
jo pari vuotta, mutta ottaa nyt
myös piirin puheenjohtajan tehtävät hoitaakseen.Toivottavasti uusi
johto tuo uusia tuulia toimintaan
niin liitto- kuin piiritasollakin ja
lisää innostusta yhdistyksiin. Meillä
on mahdollisuus lisätä jäsenmääräämme vain jos toiminta koetaan
mielekkääksi.
Toivotan kaikille rauhallista joulua ja siunausta uudelle vuodelle.
3
Pudasjärven Maanpuolustusnaiset 50 vuotta
Historia
29.11.1960 perustettiin
Pudasjärven Reserviupseerikerhon naisosasto, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin
Aune Viikinkoski ja sihteeriksi
Anja Airaksinen. Aune Viikinkosken puheenjohtajuus jatkuikin
sitten seuraavat 20 vuotta.
Ensimmäiseksi tehtäväksi
upseerien toivomuksesta naisia
pyydettiin mukaan itsenäisyysjuhlan järjestelyihin jolloin se ei
suikaan ollut kunnan ja seurakunnan tehtävänä, vaan juhlaperinteen Pudasjärvellä aloittivat
nimenomaan upseerit ja naisosasto. Niihin naiset ovatkin osallistuneet vuosikymmenten ajan
koristelemalla Kurenalan koulun
salin ja järjestelemällä kahvitarjoilun. Monesti naisten tehtävänä
oli myös hankkia juhlapuhuja itsenäisyysjuhlaan. Jo silloin yhteistyö
seurakunnan kanssa oli hedelmällistä, sillä useita kertoja silloinen
kirkkoherra Timo Hämäläinen
toimi juhlapuhujana naisten pyynnöstä.
Yhteistyö miesten kanssa oli
tiivistä. Aikanaan ensimmäisessä
naisten johtokunnan kokouksessa
otettiin tavoitteeksi lipun hankkiminen upseerikerholle. Aikaa
ehti vierähtää lähes kymmenen
vuotta, mutta peräänantamattomat naiset saivat tarvittavat varat
kokoon ja niin 16.3.1969 vietettiin maanpuolustus- ja lipunvihkimisjuhlaa.
Naisten into varojen keruussa
ei laantunut ja vuosikymmenten
kuluessa hankittiin pistoolit ja
reserviläisasuja sekä lumipukuja kunniavartioissa käytettäväksi. 1982 lahjoitettiin upseereille
miekka, jonka saa vuosittain haltuunsa yksi upseeri tunnustukseksi palveluksesta kerhon hyväksi.
Naisten oman toiminnan kulmakivenä on ollut tehdyn työn
arvostus, joka näkyy perinteitten
vaalimisena. Myös avun tarpeessa
olevien auttaminen ja oman henkisen ja fyysinen kunnon ylläpitäminen on ollut ja on maanpuolustusnaisten tavoitteena.
Aikanaan vietiin esim. joka
äitienpäivä ruusuja vanhainkodille, autettiin sotainvalidiperheitä
ompelemalla heille liinavaatteita ja verhoja. Nämä perinteet
Juhlaputeen piti Maanpuolustusnaisten P-P piirin pj Tuula Matilainen.
Juhlavieraita riitti tungokseen asti.
aloitettiin naisten pitkäaikaisen
puheenjohtajan Pirkko Isomursun
ja sihteerin Helmi Tervon myötävaikutuksella. Itsenäisyyden juhlalounaille kutsuttiin 70-luvulta lähtien vapaussotureita, veteraaneja
ja eri maanpuolustusjärjestöjen
edustajia ja tämä käytäntö jatkuu
edelleen.
Tehdyn työn arvostus
näkyy myös nykyaikana.
Marraskuun lopussa vietetty
maanpuolustusnaisten kirkkopyhä oli jo kahdeksas ja sen myötä maanpuolustusnaiset haluavat kunnioittaa lottien tekemää
työtä, arvostaa heitä ja muistaa
23.11.1944 lakkautettua Lotta Svärd -järjestöä. Pudasjärven
maanpuolustusnaiset ovat myös
tallentaneet pudasjärvisten lottien muistoja sekä kuvaamalla että
äänittämällä, jota ovat ansiokkaasti tehneet Tuula Iinatti ja Raija
Pohjola.
Pari viikkoa sitten saimme merkittävän lahjoituksen jäseneltämme Kaisa Riekiltä. Hän lahjoitti
maanpuolustusnaisille aitoja lottapukuja sekä muuta lottamateriaalia 20-40 luvuilta joukossa
Mannerheimin itsensä allekirjoittama kunniakirja pudasjärviselle
Margareta Pietarilalle. Materiaalin oli laittanut aikanaan talteen
jäsenemme Kaisa Riekin äiti Eeva
Virkkula. Aineisto laitetaan esille Pudasjärven kansalaisopiston
aulaan vitriiniin kaikkien nähtäville itsenäisyyspäivän jälkeen.
Veteraanityössä olemme olleet
myös tiiviisti mukana erilaisten
tilaisuuksien järjestelyissä kuten
esimerkiksi syksyisin järjestetyissä veteraanikävelytapahtumassa
ja kirkkopäivän järjestelyissä.
Mistä saatiin rahaa
hankintoihin?
Toimintaan ovat aina kuuluneet
myyjäiset, arpajaiset, kahvimaksut
ja itsenäisyyskynttilöitten myynti.
Huomattava tulonlähde 80-luvulla
oli hernekeiton myynti soppatykistä Putasjärvi-talakoissa. Usein
nousikin soppatykin piipusta savu
Kotikummun pihalla miesten toimiessa kipinämikkona ja naisten
kaataessa sattumia hernerokkaan
vahvan huumorin säestämänä.
Naiset ovat olleet myös mukana valtakunnallisissa keräyksissä myymällä mm. Suomi-arpoja
ja pariinkin kertaan toteutettu
Tuemme turvallisuutta -keräys
90-luvulla yhdessä upseerien ja
reserviläisten kanssa onnistui
erinomaisesti. Uusimpana tulonlähteenä ovat olleet joulumyyjäisiin osallistuminen ja vappulounastapahtuma.
Miksi naisosastosta tuli
Maanpuolustusnaiset?
Kuvassa vasemmalta Terttu Määttä PMN sihteeri,piirin puheenjohtaja Tuula Matilainen, Oulun MPN pj. Leena Mikkonen, PMN
ppj. Mervi Sammelvuo, Seppo Sammelvuo ja Seppo Matilainen.
1982 naiset keskustelivat
ensimmäisen kerran rekisteröitymisestä omaksi yhdistykseksi ja siitä keskusteltiin ajoittain
aina vuoteen 1999 saakka. Silloin
naiset olivat selkä seinää vasten.
Mikäli halutaan osallistua piirin ja
valtakunnan tason toimintaan ja
koulutukseen sekä saada uusia
jäseniä oli rekisteröidyttävä, sillä
rekisteröimättömien yhdistysten
jäseniä ei enää kelpuutettu liiton
ja piirin toimintaan, vaikka meidänkin naiset olivat niissä aikaisemmin olleet mukana.
1960 perustettuun naisosastoon, sen johtosäännön mukaan,
hyväksyttiin jäseneksi vain upseerin vaimo tai leski. 2000-luvulle
tultaessa aika oli toinen. Naisista oli tullut tasa-arvoisia ja itsenäisiä. Johtosääntö oli usealle
maanpuolustushenkiselle naiselle
este liittyä jäseneksi. 26.10.1999
syyskokouksessa naisosasto päätettiin rekisteröidä Pudasjärven Maanpuolustusnaiset ry:ksi
ja samalla päätettiin anoa sekä
Pohjois-Pohjanmaan Piirin että
Maanpuolustusnaisten Liiton
jäsenyyttä. Pudasjärven Maanpuolustusnaiset ry:n perustamisasiakirjan ovat allekirjoittaneet Mervi
Sammelvuo, Kaisa Riekki, Eila Kainulainen, Lilja Talala, Tuulikki Tihinen ja Anna-Liisa Alatalo-Määttä.
Myös kaikki entiset naisosaston
naiset liittyivät mukaan.
Koko 2000-luvun on toimintamme ollut vilkasta ja haasteellista. Rekisteröinti toi tullessaan
yhdistyslain määräämät velvoitteet kokouksista ja kirjanpidosta.
Pudasjärven naisia valittiin piirihallitukseen ja esim. allekirjoittanut toimi piirin puheenjohtajana
ja liittohallituksenjäsenenä ja tätä
tietä jatkaa ensi vuodesta alkaen
jäsenemme Terttu Määttä.
Viimeiset kymmenen vuotta
olemme tehneet edelleen tiivistä yhteistyötä niin upseerien
kuin reserviläistenkin kanssa.
Ohjelmaan ovat kuuluneet mm.
yhteiset retket Lapin Lennostoon,
Sodankylän Jääkäriprikaatiin ja
Kortesalmen rajavartioasemaan .
Kaikki vuosikokoukset on myös
järjestetty yhteistoimin ja kokouksissa on ollut mahdollista kuunnella lukemattomia mielenkiintoisia esitelmiä.
Mieliinpainuvimpana kaikkien
maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen sekä kaupungin ja seurakunnan yhteisesti järjestämänä
tapahtumana on jäänyt mieleen
neljä vuotta sitten pidetty kansallisen veteraanipäivän vietto
Pudasjärven liikuntahallilla yhdessä koululaisten kanssa. Paikalla oli
lähes 1200 juhlavierasta. Tuossa
tilaisuudessa veteraanit luovuttivat ”veteraanin perintö” -taulut
ohjelmaa esittäneille kouluille ja
nuoret antoivat juhlallisen vakuutuksen vaalia tuota perintöä. Sain
olla ojentamassa tauluja jo edes-
Kaisa Riekki ja lahjoitetut lottapuvut.
menneille veteraaneille Paavo
Kuosmaselle ja Salme Kivilahdelle. Tuota tilaisuutta ei unohda.
2000-luvulla maanpuolustusnaiset ovat järjestäneet arjen tuurvallisuus -teemaan liittyvää koulutusta sekä luentoja, jotka ovat
liittyneet henkiseen jaksamiseen,
ensiaputaitoihin, alkusammutukseen jne. Olemme osallistuneet
myös kansalaisen turvakursseille
ja järjestäneet naisille suunnattuja
hemmotteluiltoja.
Piirin ja liiton kokouksien yhteydessä olemme päässeet tutustumaan mm. eri varuskuntiin, Lotta
Svärd -museoon, kirkkoihin ympäri Suomea ja päässeet kuulemaan
monia korkeatasoisia musiikkiesityksiä ja osallistumaan maanpuolustusjuhliin. Myös yhteistyö
Pudasjärven kansalaisopiston
kanssa sota-ajan laulut -tapahtuman tiimoilta on ollut antoisaa.
Koko 2000-luvun on jäsenmäärämme tasaisesti kasvanut tähän
saakka. Mutta uusien naisten saaminen joukkoomme vaatii panostamista esim. eläymyksiä ja haasteita tarjoaviin koulutuksiin. Myös
armeijan käyneitä naisia näkisimme mielellämme rivissämme. Kuitenkin vain neljä puheenjohtajaa
50 vuodessa kertoo sitoutumisesta ja sen, että kun tähän lähtee
mukaan, se vie mennessään.
Mervi Sammelvuo
puheenjohtaja,
Pudasjärven
Maanpuolustusnaiset ry
50-vuotisjuhlassa palkittiin
Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeri- ja
Reserviläispiirien ansiomitalein
Mervi Sammelvuo, kultainen ansiomitali soljen kera
Kaisa Riekki, kultainen ansiomitali ja
Terttu Määttä, pronssinen ansiomitali
Maanpuolustusnaisten Liiton plaketilla:
Raija Pohjola
Tuula Iinatti
Helmi Tervo
Eevi Nordberg
Teuvo Koivu
Pirkko Hämäläinen
Tuulikki Tihinen
Silja Ahonen
Pirkko Pesälä
4
• TYRNÄVÄN ALUESIVUT • TYRNÄVÄN ALUESIVUT •
Maastotaitoa naisille
Naiset valtasivat ajatukseni,kun
mietin mennyttä vuotta. Tämähän
on oikeastaan ihan normaalia miehille, mutta tällä kertaa itselläni on
ihan erityinen syy aiheeseen. Sain
nimittäin kunnian toimia kesällä
järjestetyllä naisten maastotaitopäivillä pääkouluttajana.
tiin tarkasti eikä kukaan tehnyt
yhtään ylimääräistä liikettä ilman
komentoa.
Seuraavana aamuna kerrattiin
suunnistustaitoja ennen kuin oli
joukkuekilpailun aika. Kilpailussa
testattiin kurssilla opiskeltuja asioita kolmella rastilla sekä suunnistustehtävällä. Loppupisteissä
molemmat joukkueet päätyivät
tasapisteisiin ja kaikki palkittiin
MPKY:n lahjoittamilla lippalakeilla
sekä pinsseillä.
Oli ilahduttavaa havaita kuinka
laajaa kiinnostusta kurssi herätti
ja osallistujia saapui kauempaakin. Tämä antoi meille järjestäjille
vahvan uskon siihen, että vastaavanlaisille kursseille on kysyntää
jatkossakin. Tämän vuoksi päätimme heti kurssin päätyttyä,
että tästä tapahtumasta tehdään
jokavuotinen perinne.
Kurssin tavoitteena oli antaa
perusvalmiuksia luonnossa liikkumiseen sekä rohkaista kurssilaisia
harjoittelemaan taitojaan myös
kurssin päätyttyä. Tässä tavoitteessa ilmeisesti onnistuttiinkin
kohtuullisen hyvin, sillä ainakin
yksi kurssilaisista oli suunnannut
syksyiseen marjametsään täysin
tuntemattomille seuduille. Parasta tässä esimerkissä on se, että
kurssilainen löysi myös takaisin
kotiin ilman ongelmia.
Suunnistaminen, kartan käyttö
ja paikan määrittäminen kuuluvat
olennaisena osana tällaisille kurs-
Kuva yleisöstä, Naisten Valmiusliitto ry/Katja Sirviö: Valtakunnallisen turvallisuusseminaarin laadukasta antia oli kuuntelemassa satakunta innokasta.
seille. Ei kuitenkaan pidä unohtaa
myös ensiaputaitojen kertausta
kun puhutaan luonnossa liikkumisesta. Kurssin ensiapurastista
vastasi SPR:n kouluttaja Marjut
Holappa. Marjut oli rakentanut
monipuolisen ja käytännönläheisen koulutuksen, jonka pääpainona oli erityisesti maastossa lii-
kuttaessa mahdollisesti sattuvat
tilanteet.
Halusimme tarjota osallistujille myös mahdollisuuden ampua
reserviläiskivääreillä. Ainoastaan
kaksi kurssilaista oli ampunut
tällaisella aseella ennen kurssille saapumistaan. Ammunta sujui
erinomaisesti vaikka päivä oli jo
pitkällä ja kesän helteinen keli
oli vaatinut veronsa. Kouluttajan
näkökulmasta katsoen, suoritus
oli todella hatun noston arvoinen.
Koskaan aikaisemmin ei itselläni
ole ollut ammunnoissa johdettavana yhtä kurinalaista joukkoa.
Kaikki ohjeet ja neuvot kuunnel-
Kokonaisuutenaan kurssi onnistui hyvin ja tunnelma kurssilla oli
rento. Osallistujien keskuudesta
tulikin jo kyselyitä mahdollisesti
talvella järjestettävästä jatkokurssista. Tälle keväälle jatkokurssia ei
ehditty saamaan mukaan kurssikalenteriin, mutta todennäköisesti
jatkokurssi on luvassa ensi talvena. Ensi kesänä Naisten Maastotaitopäivät järjestetään alustavan
suunnitelman mukaan elokuun
ensimmäisenä viikonloppuna.
[email protected]
Jukka Kangas-Hynnilä
sihteeri
Tyrnävän Reserviläiset ry.
Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen
jatkuva kehittäminen
Tyrnävällä on jälleen yksi aktiivinen maanpuolustuskoulutusvuosi päättymäisillään. Yhteistyö
on sujunut hyvin maanpuolustuskoulutusyhdistyksen piirin, kunnan ja muiden yhdistysten kanssa.
Kuluvaan vuoteen on mahtunut
monenlaisia tapahtumia eri foorumeilla, joista kerron tarkemmin
alla keskittyen MPK:n paikallisiin
kursseihin.
Vuosien saatossa tietyt kurssit
ajankohtineen ovat vakiintuneet,
jolloin kehittämiskohteena on
niihin liittyvä toiminta kuitenkaan
unohtamatta uudenlaisten kurssien tarjontaa. Sekä perinteiset
kurssit että uutena kurssina ollut
naisten maastotaitopäivä ovat
saaneet kurssilaisilta kehuja, joista kiitos kuuluu kaikille erilaisissa
toimitsijatehtävissä toimineille
henkilöille oman kunnan ja naapurikuntien alueella.
Urheiluammunnan kauden
alkupuolelle sijoittuva Eskon
Malja -ampumakilpailu järjestettiin jo viidennentoista kerran
peräkkäin toukokuun 8. päivänä.
Tähän tapahtumaan yhdistettiin
Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin ampumataitopäivä, jota vietettiin samalla valtakunnallisesti
koko Suomessa. Tälle vuodelle
uudistettu sisältö houkutteli pai-
Syyskuussa perunamarkkinoilla
oli myös MPK:n ja reserviläisten
oma osasto. Paikalliset reserviläiset harjoittelivat joukkomuonitustaitoja, jakoivat tietoa toiminnasta
ja vaihtoivat kuulumisia vanhojen
tuttujen kanssa turvaten myös
lipunmyyntiä.
Vuoden loppuhuipennuksena
toimi paikallinen syysharjoitus,
jossa oli yhdistettynä sovelletun reserviläisammunnan (SRA)
turvallisen ampujan ja SPOLvetoinen kohteensuojauskoulutus. SRA-toiminnan aktivoimisen
myötä on nähtävillä hyviä yhteistoimintamahdollisuuksia toiminta-ampujille piirin alueella erilaisten harjoitusten, koulutuksen ja
kilpailujen järjestämisessä.
Oikealla kautta aikojen ensimmäinen Tyrnävän paikallisosaston päällikkö Esko Keränen, nykyinen
paikallispäällikkö Asmo Saarela, Oulun Reserviläisten puheenjohtaja Rauno Mäkinen, maakuntakomppanian Sami Mattila kurssin kahvitauolla. Kuvassa myös kurssilaisia Oulun seudulta ja
Helsingistä. Kuva: Ari Vastola
kanpäälle yli 60 ampujaa ja kenttälounasta nautti yhteensä 80
henkilöä. Aktiivinen markkinointi
uuden sisällön osalta on saanut
kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan ja tarjoten hyvät jatkokehitysmahdollisuudet. Tapahtumassa
käsiteltiin paljon huomiota vaativaa tulevaa aselakia, jonka myötä ennennäkemättömän suuri
ampumaharrastajien joukko tulee
valitsemaan ehdokkaista sopivat
edustajat tuleviksi lainsäätäjiksi.
MPK:n paikallisosastojen johtoryhmien väliset JORY-ammunnat
ovat myös lisänneet suosiotaan
ja kilpailu kiertopalkinnosta tiukkenee koko ajan Tyrnävän suvereenisti johtaessa. Naisten maas-
totaitopäivän toteuttanut Jukka
Kangas-Hynnilä sai hyvää palautetta johtamaltaan kahden päivän
mittaiselta kurssilta. Tämänkaltainen uudentyyppinen kurssi tullaan näkemään jatkossakin tarjoten uudelle kohderyhmälle mahdollisuuksia päästä osallistumaan
maanpuolustuskoulutukseen.
Seuraavana vuonna toistuvat
samankaltaiset kurssit entistä
kehittyneempinä ja alustavissa
suunnitelmissa on sillanrakennuskurssi. Yhteistyö jatkaa laajenemistaan ja syvenemistään piirin
alueella eri sidosryhmien välillä
mahdollistaen eri kurssien järjestämisen yhteistyönä ja joissain
tapauksissa aikataulujen sovittelun päällekkäisyyksien välttämiseksi lukuisten muiden MPK:n
tapahtumien osalta.
5
• TYRNÄVÄN ALUESIVUT • TYRNÄVÄN ALUESIVUT •
Tyrnävän kunnan tervehdys
Tie itsenäisyyteen oli ohdakkeinen
Suomi on suvereeni kansakunta ja itsenäinen maa. Senhän
me kaikki tiedämme, sehän on
itsestään selvää. Eikö olekin?
Mitä etäämmälle itsenäistymisen
ajankohdasta elämme ja mitä
kauemmaksi historiaan kansakuntamme kohtalonhetket jäävät, sitä kepeämmäksi suhtautumisemme itsenäisyyteen saattaa
käydä. Itsenäisestä Suomesta
tulee itsestäänselvyys, tunne, että
näinhän se on aina ollut. Eihän
muuta vaihtoehtoa edes ole,
eihän? Jokainen historiaa ja aikaa
seuraava tietää, että kyseessä on
harhaluulo, pahimmillaan jopa
kohtalokas sellainen.
Suomi viettää tänä vuonna
itsenäisyytensä 93. vuotta. Sen
saavuttaminen ei ollut itsestäänselvyys. Aihiot itsenäistymispyrkimyksille syntyivät varhain
1800-luvulla. Ratkaisevaa itse
asiassa oli Suomen ja Ruotsin
vuosisataisen siteen katkeaminen ja Suomen liittäminen Venäjään 1809. Keisari Aleksanteri I:n
vapaamielisyys ja suopeus piskuis-
ta suomalaiskansaa kohtaan raotti
edistyksen ovia. Suomi sai Venäjän
alaisuudessa autonomisen,itsehallintoon perustuvan aseman sekä
lukuisia etuoikeuksia ruotsinvallan aikaan nähden. Osa näistä, erityisesti oma raha ja suomen kielen aseman vahvistaminen, olivat
sytykkeitä prosessille, jossa suomalaiset alkoivat tunnistaa itsensä
yhtenäiseksi ja yhteenkuuluvaksi
kansaksi. Tätä kehitystä vauhdittivat kansallisen herätyksen suuret miehet, kuten Elias Lönnrot,
J. L. Runeberg ja J. V. Snellman. He
tutkivat suomalaisuuden juuria,
olemusta ja luonnetta. He loivat
pohjan suomalaisuudelle, rakensivat sen identiteettiä ja yhdistivät
kansaa yhdessä muiden vaikuttajien kanssa.
Suomalaisten erityisedut ja
kansallismielisyyden vahvistuminen kirvoittivat kielenkantoja
Venäjällä. Erityisesti maan lehdistö kiinnitti asiaan kasvavaa huomiota. Kovan paineen alla keisari
Nikolai II päätti lopulta puuttua
asiaan. Hän käynnisti ja pani toi-
Tuomas Lohi, FT
vs. kunnanjohtaja,
Tyrnävä
meen vuosisadan taitteessa kaksi
sortokautta, joiden yksiselitteinen tavoite oli Suomen venäläistämisen. Nikolai II päätti poistaa suomalaisten etuoikeudet ja
romuttaa kaiken sen edistyksen,
jota suomalaisten keskuudessa
oli edellisen sadan vuoden aikana
tapahtunut. Keisari oli kuitenkin
jo myöhässä. Suomalaiset olivat
ehtineet löytää itsensä, identi-
Arvot yhdistävät
kunnioittaa heidän muistoaan.
Timo Liikanen,
Tyrnävän seurakunnan
kirkkoherra
Veteraanisukupolvelle tärkeitä arvoja on usein luonnehdittu kolmella sanalla: koti, uskonto
ja isänmaa. Heillä oli selkeä näkemys siitä, että isänmaan vapautta
ja sen mahdollistamia muita arvoja täytyi puolustaa.
Puolustusvoimat ja reserviläisjärjestöt tekevät äärimmäisen
arvokasta työtä isänmaan vapauden ylläpitämiseksi. Myös veteraanien perinnön säilyttämisessä
reserviläisjärjestöillä on tärkeä
tehtävä, kun isänmaata puolustaneiden miesten keski-ikä on jo
hyvin korkea, ja monet ovat siirtyneet viimeiseen iltahuutoon.
Tyrnävällä tämä näkyy mielestäni
puhuttelevasti esimerkiksi veteraanihautajaisissa, joissa reserviläisiä on ollut mukana kunnioittamassa veteraanien muistoa.
Reserviläisillä on yhteinen näkemys siitä, että tehtävänämme on
vaalia veteraanien perintöä ja
Elämme aikaa, jota on usein
luonnehdittu moniarvoiseksi. Vanha yhtenäiskulttuuri on
murentunut. Tässä ajassa monet
ihmiset kaipaavat kuitenkin yhteisöllisyyttä. Jotta sitä voisi olla,
täytyy löytyä yhteisiä arvoja. Rohkaiskoon veteraanien esimerkki
meitä 2010-luvun suomalaisia
etsimään kestäviä yhteisiä arvoja,
joiden pohjalle rakennamme elämämme: niin yksittäisinä ihmisinä
kuin kansakuntanakin.
Siunattua jouluaikaa ja
menestystä vuodelle 2011!
antoivat kaikki oman panoksensa
yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Mutta yhtälailla tärkeää on
muistaa niitä yksinäisiä suurmiehiä ja naisia, jotka jo kauan ennen
itsenäistymistä uskoivat asiaansa,
kulkivat koruttoman Suomen
erämailla valistamassa työssä ahkeroivaa kansaa ja erityisesti niitä,
jotka maksoivat hengellään hintaa
siitä, että me tulevat sukupolvet
saamme nyt elää vapaudessa ja
juhlia itsenäisyyttä siniristilipuin.
Itsenäisen Suomen asiaa
ei saa unohtaa. Itsenäisyys on
perusta, jolle olemme elämämme
ja unelmamme voineet perustaa.
Itsenäisyyttä on vaalittava ja sen
merkitystä alati kuulutettava. On
muistettava, että hädän hetkellä
eripura on jäänyt ja sitkeys, tahto
ja rakkaus isänmaahan ovat yhdistäneet. Suomalaisuus, suomalaiset
arvot ja suomalainen kulttuuri
ovat kantaneet vaikeina aikoina.
Soikoon maammelaulu entistä
kuuluvammin ja liehukoon lippu
entistä korkeammalla.
Strategian mukaista
toimintaa
Hyvää Joulua ja
Rauhallista Uutta Vuotta!
Isänmaallisuus on yksi kirkon ja
reserviläistyön yhteisistä arvoista.
Joka sunnuntai jumalanpalveluksessa muistetaan isänmaata, vallanpitäjiä ja rukoillaan isänmaan
vapauden puolesta. Kirkko ja
papisto näkyvät myös puolustusvoimissa. Kirkollisen työn merkitys korostuu erityisesti kriisiaikoina. Itse sain olla alkuvuodesta
kertausharjoitusjoukon pappina
Sodankylässä ja Rovajärvellä.
Harjoitusaika oli mieleenpainuva kokemus. Sain olla tekemässä
papin työtä erilaisessa ympäristössä. Joukot ottivat papin hyvin
vastaan. Kirkollisen työn ajatus
siitä, että pappi on läsnä seurakuntansa keskellä, toteutui sielläkin. Eräs rauhanturvajoukoissa
mukana ollut kouluttaja kertoi
harjoituksen aikana, että hän ei
missään tapauksessa lähde miesten kanssa ulkomaan komennukselle ilman pappia.
teetti oli ehtinyt juurtua – lähtemättömästi. Kansallisherättäjien
työ yhdisti hädän hetkellä suomalaiset, jotka ryhtyivät leveään
vastarintaan venäläistämistoimia
vastaan. Lopullisen kuoliniskun
Nikolai II:n pyrkimykset saivat
ensimmäisen maailmansodan
puhjettua: suurvallan huomio
kiinnittyi maailmanpolitiikkaan
ja omaan olemassaoloon. Suomi
säästyi, kuin kohtalon oikusta.
Haaveet pienen kansan itsenäistymisestä vahvistuivat ja lopulta
toteutuivat 6.12.1917.
Tie itsenäisyyteen oli ohdakkeinen. Se vaati rohkeutta nousta
suurvaltaa vastaan. Se vaati itsetuntoa ja lujaa uskoa tulevaan.
Se vaati tuhansia uhreja. Kansankuntaa koeteltiin paitsi ulkoisesti
myös sisäisesti. Näitä uhreja ei
saa unohtaa. On elintärkeää, että
yhteiskunta pitää esillä itsenäisen
kansankunnan kohtalonhetkiä ja
muistaa sen sankareita niin sodassa, kotona kuin työssäkin. Miehet
rintamalla, lotat kenttäsairaaloissa ja kotijoukot maakunnissa
Ari Vastola
Puheenjohtaja
Tyrnävän Reserviläiset ry
Yhdistyksemme toimintakausi on jälleen kerran ollut
vilkas. Mukaan on tullut uuttakin
toimintaa, pääsääntöisesti kuitenkin tapahtumat ovat jakautuneet
niille sektoreille joilla ennenkin
on toimittu.
Reserviläisliiton tulevan toimintavuoden teemana on RES
2015 -strategian mukaan ”Yleinen asevelvollisuus – maanpuolustuksemme perusta”.
Strategian mukaisesti erityisinä painopistealueina ovat
ampumatoiminta, veteraanityö
sekä kuntoliikunta. Tavan mukaan
hienosäädämme toimintaamme
Reserviläisliiton vuosittain määrittelemien linjausten mukaan.
Reserviläisyhdistys sekä MPK
Tyrnävän paikallisosasto pitävät
huolen siitä että ensiksi mainittu
toiminta jatkuu. Suunnitteilla on
mm. sillan rakentaminen yli Tyrnävä joen. Sen lisäksi eräs alkukauden päätapahtumista on 7.5. kuudennentoista kerran järjestettävä
Eskon Malja -kilpailu. Tämä järjestetään aina toukokuun ensimmäinen viikonloppu ellei se ole
vappu. Tapahtumassa vietetään
samalla toista kertaa Reserviläisliiton ampumataitopäivää joka
onkin koko maan kattava tapahtuma sijoittuen Reserviläisliiton
toimintasuunnitelman mukaan
muuallakin Suomessa juuri samal-
le päivälle. Jatkoa tälle tulee Lakeus Cup -kisan osakilpailuista sekä
muista ampumakisoista Oulussa
ja sen ympäristökunnissa.
Veteraanityötä on yhdistyksemme tehnyt jo vuodesta 1962
alkaen jolloin yhdistyksemme on
perustettu. Muiden eri vastaavien ohella yhdistyksellä on muutama henkilö jotka työskentelevät
veteraaniyhdistysten hallituksissa.
Näiden luottamushenkilöiden
toiminta on ollut erityisen tarpeellista ja tehtävissään he ovat
onnistuneet hyvin. Heidän lisäkseen veteraanityöhön osallistuu
tapahtumakohtaisesti johtokunta
sekä rivijäsenet kulloinkin tarvittavissa määrin.
Voi siis sanoa että veteraanityön tulevaisuus näyttää yhdistyksessämme hyvältä ja sitä tehdään
niin kauan kuin tarpeellista on.
Kuntoliikunta ei ole ihan niin
hyvin toteutunut kuin toivoisi.
Kuntoilua kyllä harrastetaan kukin
omalla tahollaan ja itselleen sopivalla tavalla. Kuntoilu on hyvästä
kaikille reserviläisyyteen katsomatta ja varsinkin reserviläisille.
Aiheeseen liittyen Suksipartio
Sujakka 2011 järjestetään 19.3.
Hiukkavaarassa. Tähän on tarkoitus osallistua myös tänä vuonna,
ja halukkaat voivat ilmoittautua
allekirjoittaneelle. Jäsentemme
osalta palaan tähän asiaan vielä
vuoden vaihteen jälkeen.
Näin siis lyhyesti sanottuna
parista isommasta alkuvuoden
tapahtumasta.
Tänä vuonna olen 19.3. mennessä kirjannut yhdistyksellemme
seitsemäntoista eri tapahtumaa
liittyen yhdistyksen hallintoon
sekä toimintaan kentällä. Sujakka oli 27.3. johon osallistuimme.
Hoidimme myös liikenteenohjaukseen. Samana päivänä osallis-
tuimme lisäksi MPK:n koulutus- ja
tukiyksikölle suunnatulle ammunnanjohtajakurssille, reserviläis- ja
reserviupseeripiirien kevätkokouksiin Virpiniemessä.Kotona
yksin asuvalle veteraanin leskelle
tehtiin lumityöt katolla ja pihalla.
Aktiivinen toiminta ja kattava osallistuminen tapahtumiin on
mahdollista aktiivisen jäsenistön
voimin. Tavan mukaan Tyrnävän
reserviläisten pikkujoulussa palkittiin vuoden aktiivijäsen.
Tällä kertaa valttina oli pitkä
jäsenyys, johtokuntatyöskentely,
tasainen varmuus pitkällä aika
välillä reserviläis- ja paikallisosasto toiminnassa. Syyskokouksen
päätöksellä valituksi tuli Jorma
Pirkola. Onnittelut vielä kerran
Jormalle.
Tulevan vuoden ennalta tiedossa olevia tapahtumia ja niiden
ajankohtia käsitellään ja sijoitetaan kalenteriin tammikuussa
Oulun seudun yhdistysten yhteispalaverissa jonka järjestelyvastuu
on tällä kertaa Oulun Reserviläisillä. Yhdistyksillä onkin nyt
mahdollisuus kerätä ensi vuoden
kalenteriin merkintöjä tulevista
tapahtumistaan joiden ajankohdat palaverissa voidaan vahvistaa
ja myöskin välttää päällekkäisyyksiä eri yhdistysten kanssa mukaan
lukien MPKY.
Pohjanpoika-lehdestä on
tehty nettiversio täydentämään
paperiversiota. Vuoden vaihteessa yhdistyksemme ottaa omalta
osaltaan nettiversion käyttöön.
Allekirjoittanut toimii tiedotusvastaavan toimenkuvaan liittyenTyrnävän osalta yhdyshenkilönä
Nettipoikaan päin, materiaalin
toimittaminen lehteen kulkee
kauttani.
Lehti löytyy osoitteesta: www.
pohjanpoika.net
6
Maakuntakomppania – esikouluikäinen
Itsenäisyyspäivänä Oulussa
seisoi viidellä muistomerkillä
kunniavartiossa miehiä Puolustusvoimien uusimmassa
maastopuvussa. Heillä oli
vasemmassa olkapäässään
tunnus Maakuntajoukot.
Nämä tunnuksen kantajat
olivat Pohjois-Pohjanmaan
Maakuntakomppaniaan sijoitettuja reserviläisiä.
Kerrataanpa mistä on kysymys.
Maakuntajoukot ovat Puolustusvoimien sodan ajan organisaatioon
kuuluvia alueellisia joukkoja, jotka
muodostetaan reserviin kuuluvista vapaaehtoisista asevelvollisista.
Nimenomaan vapaaehtoisista sillä
maakuntajoukkoihin hakeudutaan
paikallisen aluetoimiston kautta.
Maakuntajoukkojen koulutuksesta vastaavat Puolustusvoimat sekä
Puolustusvoimien valvonnassa
Maanpuolustuskoulutusyhdistys.
Pääesikunta laati vuonna 2003
selvityksen vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämisestä.
Tässä yhteydessä tuotiin esille
ajatus maakuntajoukoista. Tässä mallissa osa Puolustusvoimien sodanajan paikallisjoukoista
nimettäisiin maakuntajoukoiksi.
Vapaaehtoiset sijoituskelpoiset
reserviläiset voisivat hakeutua niihin ja sitoutua niiden toimintaan.
Tavallisesta paikallisjoukosta poiketen maakuntajoukko nostettaisiin, sodanajan tehtävää lukuun
ottamatta, esiin punaisen leiman
takaa ja sillä olisi myös vahva rooli
virka-aputehtävien toteuttamisessa. Koulutuksen saatuaan joukko
tai sen osa voisi tarvittaessa toimia varusmiesten tilalla tai heidän lisäksi muiden viranomaisten
apuna. Mutta tämä tapahtuisi vain
silloin kun viranomaiset erikseen
pyytävät virka-apua Puolustusvoimilta. MPK:llä olisi merkittävä
rooli maakuntajoukkojen rekrytoinnissa ja kouluttamisessa.
Maakuntajoukon tyypillisiä tehtäviä olisivat kohteensuojaus, valvonta ja vartiointi sekä koulutus
ja virka-apu. Suunniteltiin, että
maakuntajoukkoihin sijoitetut
saisivat henkilökohtaisen varustuksen, jota he voisivat säilyttää
kotonaan, aseita ja sirpalesuojavarustusta lukuun ottamatta. Näin
siis suunniteltiin seitsemän vuotta
sitten. Vuotta myöhemmin Valtioneuvoston selonteko totesi: ”Sotilaallista maanpuolustusta tukeva
vapaaehtoinen maanpuolustus
organisoidaan uudelleen siten,
että se voi tukea viranomaisten
toimintaa kaikilla tasoilla. Tässä
tarkoituksessa muodostetaan
maakuntajoukkoja, jotka kuuluvat Puolustusvoimien sodan ajan
joukkoihin.”
Pilottiyksiköt
Vuonna 2005 perustettiin viisi pilottiyksikköä; komppaniat
Helsingissä, Vihdissä, Alavudella,
Kuopiossa ja Oulussa. Oulun
komppanian päälliköksi allekirjoittanut nimettiin vuoden 2005
loppupuolella. Komppania sai
tuolloin nimeksi Oulunseutukunnan komppania. Jokainen viidestä
pilotista lähti liikkeelle hieman
erilaisin piirtein. Joissakin päälli-
Vapaussoturien muistomerkillä itsenäisyyspäivänä kunniavartiossa vas. Jari Maljanen ja Sami
Mattila.
köksi tai varapäälliköksi nimettiin
aktiivipalveluksessa oleva upseeri, joissakin evp-upseeri. Oulussa
pilotoitiin reserviläisvetoisesti.
Pilotteja muodostettaessa muutamat olemassaolevat komppaniat muutettiin maakuntajoukoiksi
ja sijoitetuilta kysyttiin halukkuutta jatkaa maakuntajoukkolaisena.
Oulussa sodanajan komppaniasta
purettiin sijoitukset ja ryhdyttiin
sijoittamaan tilalle vapaaehtoisia.
Vuonna 2008 komppanian nimi
muutettiin Pohjois-Pohjanmaan
Maakuntakomppaniaksi, PPOHMMAAKK, noudattaen näin valtakunnallista linjausta. Samalla
aukot henkilöstössä täydennettiin
ei-vapaaehtoisilla, jotka kutsutaan
vain yksikön kertausharjoituksiin.
Myöhemmin heidän paikalleen
sijoitetaan soveltuvat vapaaehtoiset.
Tavoitteena 25 000
vapaaehtoista
Maakuntajoukkoajatuksen
kehittelyvaiheessa valtakunnalliseksi tavoitteeksi asettiin runsaat
25 000 miehen tai naisen vahvuiset maakuntajoukot. Ne olisivat
laajasti kattaneet koko valtakunnan. Alkumetreillä uskottiin että
tuo tavoite saavutetaan pian pilottivaiheen jälkeen. Tiedotus ja rekrytointi ei ole kuitenkaan onnistunut toivotusti ja niinpä tänään
vapaaehtoisten maakuntajoukkolaisten määrä on viidennes tuosta
alkuperäisestä tavoitteesta.
Miksi tavoitteesta on sitten
jääty? Valtakunnallisesti syitä on
moniakin, mutta tarkastelen tilannetta omien kokemusteni valossa.
Seuraavat kommentit eivät ole
tärkeysjärjestyksessä.
Ensinnäkin, miehistöä ei ole
saatu mukaan sijoitusluetteloiden
mukaisessa suhteessa, vaan vapaa-
ehtoiset ovat olleet pääsääntöisesti aliupseereita ja upseereita.
Nykyinen reserviläistoiminta
aktivoi edelleen aliupseereita ja
upseereita, ei miehistöä. Toisaalta
miehistöllä on kertausharjoituksista syntyneen kokemuskentän
pohjalta ennakkokäsitys, että
tämänkaltaisessakin toiminnassa
he ovat sivustaseuraajan roolissa ja odottelu-ryntäys-odottelu
on vallitseva toimintamuoto.
Onkin olennaisen tärkeää tarjota
miehistöön kuuluville yhdenvertainen mahdollisuus osallistua
toimintaan aina kuin se vain on
mahdollista, on sitten kysymys
vapaaehtoisen harjoituksen rastikoulutuksesta, veteraanikeräyksestä tai kunniavartiotehtävästä.
Johtajien käyttäessään aikaa suunnitteluun, mikä on harjoituksissa
välttämätöntä, miehistölle on järjestettävä perinteisen odottelun
sijaan motivoivaa ja palkitsevaa
koulutusta – kuten pistooliammunnat.
Toiseksi, kannustimet eivät ole
olleet riittävän houkuttelevia tai
palkitsevia. Julkisessa tiedotuksessaan pääesikunta esitteli vuonna
2004 kannustimiksi sijoituksen,
kouluttautumismahdollisuudet,
oikeudet, ulkoiset tunnukset,
huomioinnin, palkitsemisen ja
kenttäkelpoisuuden. Sijoitus, kuuluminen maakuntajoukkoon, on
kannustin, mutta toimiakseen se
edellyttää maakuntajoukolta tunnettavuutta ja että joukko nauttii arvostusta. Maakuntajoukkoja
kyllä arvostetaan, mutta edelleenkin puolen vuosikymmenen
jälkeen niiden tunnettuus on
hyvin suppea. Henkilökohtaisesti saan lähes viikottain selittää
käsitettä ”maakuntajoukot”. Tuntemattoman arvostus ei voi olla
kovin laajaa ja arvostuksen tuoma
noste jää näin pieneksi. Kouluttautumismahdollisuudet eivät ole
tähän asti tarjonneet paljoakaan
plussaa maakuntajoukkolaisille,
koska maakuntajoukkojen koulutus tukeutuu vahvasti MPK:lta
tilattuun koulutukseen, jolloin
aktiiviset reserviläiset ovat voineet hakeutua samoille tai samankaltaisille kursseille kuin maakuntajoukkolaisetkin. Nyt tilanne on
muuttumassa, sillä PV on ryhtynyt kohdentamaan MPK:lta tilaamaansa sotilaallista koulutusta ja
hakeutumisen sijaan kursseille
kutsutaan. Maakuntajoukkoon
kuuluvan oikeudet ovat avoin
kysymys monelle joukkoon kuuluvallekin. Sellaisiksi ei mielletä
oikeutta säilyttää kotona PV:ltä
kuitattua materiaalia tai oikeutta
käyttää PV:n ampumarataa. Ulkoisia tunnuksia ovat, tuo artikkelin
alussakin mainittu, olkavarressa
kannettava tunnus. Yksi yksikkö
on lisäksi saanut oikeuden kantaa
hihamerkkiä. Ja vain me viisi pilottikomppaniaa olemme saaneet
asuksemme maastopuvun m05,
muiden käyttäessä maastopukua
m91. Millaiset muut ulkoiset tunnukset voisivat toimia kannustimina? Logolliset lippalakit, t-paidat,
henkilökortti? Huomioimiseen ja
palkitsemiseen on maakuntajoukossakin käytössä vain perinteiset
menetelmät; reservin ylennykset
ja kunniamerkit tai vastaavat.
Maakuntajoukolla on kieltämättä
muita keskivertojoukkoja enemmän harjoituksia – pari vapaaehtoista harjoitusta vuodessa ja
noin joka kolmas vuosi kertausharjoitus, joten ylennykseen
tarvittavat päivät saadaan saavutettua nopeammin kuin muut
reserviläiset. Hyvin ansioituneen
yksilön voisi palkita ansiomitalilla
– mutta tähän tarkoitukseen ei
ole osoitettu erillistä määrärahaa
eikä maakuntajoukoilla ole omaa
mitallia. Tietyt harjoitusvuorokaudet suorittaneella miehistöön
kuuluvalla maakuntajoukkolaisella pitäisi olla oikeus saada tai
lunastaa sotilaspuvussa kannettava ansioristi. Kenttäkelpoisuus
mittaa henkistä sekä fyysistä
suorituskykyä ja kentäkelpoiseksi
toteaminen tulisi olla henkilölle
kannustin jo sinällään. Maakuntajoukossa asetetaan fyysisen kunnon ylläpidolle merkittävä paino
ja kerran vuodessa tapahtuvien
testitilaisuuksien kautta jokainen
voi seurata omaa tilaansa. Kannustimien kirjo ei siis ole laaja.
Kolmanneksi, näin monenkaan toimintavuoden jälkeen
asetuksin ja lainsäädännöllä ei ole
saatu selkiytettyä maakuntajoukkotoimintaan sitoutuvien oikeuksia. Missä olosuhteissa voidaan
kutsua virka-aputehtäviin, mitä siitä korvataan, mitkä ovat vastuut,
millainen on vakuutusturva jne?
Ja edelleen on iso kysymys työnantajan oikeudet.Voidaanko työntekijä käskeä virka-aputehtäviin?
Voiko työantaja kieltää osallistumisen? Jos työntekijä on poissa
työtehtävistä virka-aputehtävien
vuoksi, niin mistä sijainen ja kuka
korvaa? Kysymyksiä on paljon.
Ei siis olekaan ihme, että eräskin vapaaehtoisen sitoumuksensa purkanut miehistöön kuuluva
selitti minulle purkamisen syyksi työnantajan epäluuloisuuden
koko toimintaa kohtaan.
Neljänneksi. Tiedottamisessa
ylätasolla ei ole onnistuttu. Puolustusvoimat ei ole tavoittanut
koko kohderyhmää ja niin sanotulle suurelle yleisölle koko ajatus
on jäänyt vieraaksi. Epäonnistumisen voi osittain laittaa median
piikkiin. Käynnistämisvaiheessa
niin lehdistö kuin sähköinenkin
media keskitti kaiken mielenkiintonsa kahteen asiaan – onko tämä
uusi suojeluskunta ja jaetaanko
miehille aseet kotiin. Tiedottamisesta tulikin puolustustaistelu
näiden kahden väittämän kumoamiseksi. Ja vapaaehtoisjärjestöjen
hätääntyessä, että maakuntajoukot vievät heidän tehtävänsä, piti
keskittyä sivustalla torjuntataisteluun.
Niin vapaaehtoistoimijoiden
kuin työnantajien pelot ovat
aiheettomia. Koko virka-apuajatus lähtee siitä, että Vapepa,
SPR ja muut toimijat ovat viranomaisten ensivaste ja kun tarve
kasvaa, niin viranomaiset kääntyvät Puolustusvoimien puoleen
pyytäen virka-apua. Kysyin muutama vuosi sitten Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtoa
tavatessani: kuinka monta kertaa
vuodessa tällä alueella tarvitaan
Puolustusvoimilta varusmiehiä
virka-apuun? Vastaus oli: kaksi
tai kolme kertaa. Eipä lähtöjä siis
tulisi kovinkaan usein – ja nekin
vasta kun koulutus ja asetukset
ovat kohdallaan.
Esikouluikäinen komppaniamme jatkaa kouluttautumistaan.
Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimisto on tehnyt parhaansa ja tarjonnut resurssit mahdollisuuksiensa mukaan. Yhdessä jatketaan
7
Tavoitteet selviksi
Miesten ja naisten reserviläispiirit kokoustivat tiedekeskus Tietomaassa.
Syyskokoussatoa
Piirit pitivät 16.10. syyskokouksensa tiedekeskus Tietomaassa. Kokouksessa puhetta johti
Tietomaan viestinnästä vastaava
Sampo Puoskari, joka oli varannut
piirien kokouskäyttöön Tietomaan kokoustiloja. Kokouspäivän
aikana Sampo esitteli kokousväelle Tietomaan nykytilannetta ja
erittäin mielenkiintoisia tulevai-
suuden näkymiä.
Kokouksessa valittiin piirien
puheenjohtajat toimintavuodelle
2011. Reserviupseeripiirin johtovastuun ottaa 01.01.2011 Kari
Juntunen. Karin tarkemman esittelyn löydät Pohjanpojan nettiversiosta www.pohjanpoika.net.
Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Kariniemi Haukiputaan Reserviupseerikerhosta
ja toiseksi varapuheenjohtajaksi
Oulun Reserviupseerikerhon
puheenjohtaja Sampo Puoskari.
Reserviläispiirin puheenjohtajana jatkaa Timo Ronkainen
Oulusta. Reserviläispiirin varapuheenjohtaja valitaan piirihallitusten järjestäytymiskokouksessa
tammikuun alussa.
Myös Maanpuolustusnaisten
Pohjois-Pohjanmaan piirin johto
vaihtui. Pitkään ja ansiokkaasti monipuolista vapaaehtoista
maanpuolustustyötä tehnyt Tuula
Matilainen luovutti puheenjohtajan tehtävät pudasjärviselle Terttu
Määtälle, joka myös on jo pitkään
uurastanut vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla.
Toimintasuunnitelma
2011
Reserviupseeri- ja Reserviläispiirin kokouksessa vahvistetusta
toimintasuunnitelmasta on syytä
nostaa esiin muutamia erityisesti
yhdistyksiä koskevia painopisteitä. Jokaisen yhdistyksen on syytä
nostaa ainakin seuraavat neljä
kohtaa toimintansa tavoiteohjelmaa.
Jäsenhankinta
Piiriemme jäsenkehitys on viime vuosina ollut vakaata – Reserviläispiirin osalta jopa valtakunnan
kärkitasoa. Kuitenkin eri yhdistysten kohdalla jäsenmäärien kehityksessä on ollut huomattaviakin
eroja. Vaikka jäsenmäärän kasvattaminen ei ole itsetarkoitus, on
jokaisen yhdistyksen otettava
jäsenhankinta vakavasti tulevan
toimintavuoden suunnittelussaan.
Sähköinen kuntokortti
Kari Ahokas luovuttaa puheenjohtajan avaimen seuraajalleen
Kari Juntuselle.
tiedottamista, rekrytointia ja
sa-tehtävän hiomista. Odotellaan
mihin päättäjät maakuntajoukkoja ja ajatusta virka-avusta vievät.
Omaehtoisen toiminnan tukemiseksi joukko maakuntakomppanialaisia perusti vuosi sitten
Pohjois-Pohjanmaan Maakuntajoukkojen Killan. Kiltatoiminta ei
ole puolustusvoimien johtamaa ja
killan nykyisellä puheenjohtajalla
ei ole enää sijoitusta maakuntajoukkoon.
Vaikka puolessa vuosikymmenessä ei vielä ole valmista tullutkaan, niin hitaalla etenemisellä on saavutettu enemmän kuin
hötkyilemällä. Nyt on kuitenkin
aika jättää hiekkalaatikko taakse
ja tarttua seuraaviin kehityskaaren haasteisiin. Esikoulu on käyty ja alkaa oppivelvollisuusaika.
Maakuntajoukkojen kehittämisen
ollessa vielä kesken on siellä täällä esitetty ajatus kodinturvajoukkojen perustamisesta - eiköhän
ensin olisi kuitenkin hiottava tämä
maakuntatimantti valmiiksi.
Jari Maljanen
majuri reservissä
maakuntajoukkolainen ja
PPOHMMAAKK:n päällikkö
Sähköinen kuntokortti on
tämän vuoden lopussa ollut käytössä kaksi kautta. Piiriemme
osalta kortin käyttöönottoprosentti on ollut luvattoman heikko – upseereista vain 3,3 % ja
reserviläisistä 1,6 % on ottanut
kortin käyttöön eli kirjautunut
palveluun ja tallentanut jonkin
suorituksen. Ottakaa nyt hyvät
miehet itseänne niskasta kiinni
ja menkää sivulle www.resul.fi –
kuntokortti. Siirry kuntokorttiin
ja merkitse kohtaan käyttäjätunnus jäsennumerosi (löytyy jäsenkortista) ja salasanaksi vaikkapa
vaimosi nimen (ei hevin unohdu).
Sinkut toimivat toisin. Sähköisen
kuntokortin palveluihin kuuluu
myös tulostettava ammuntapäiväkirja, joka on erinomainen tuki
esimerkiksi aselupahakemuksen
liitteeksi. Tutustu ihmeessä korttiin – yllätyt taatusti kortin palveluihin ja informaatioon esimerkiksi harjoittelun, ravinnon ja yleisen
hyvinvoinnin alueilta.
Prosenttiammunta
Prosenttiammunta on vanha ja
perinteinen yhdistysten aktiivisuutta kuvaava mittari. Ensi vuoden alusta olisi enemmän kuin
toivottavaa, että jokainen yhdistys
järjestäisi omalta osaltaan ampumasuoritusten kirjaamisen itselleen parhaiten sopivalla tavalla.
Uusien sääntöjen mukaan suoritukseksi kelpaa erinomaisesti
vaikkapa suoritettu hirvikoe ja
esimerkiksi yhdistyksen omat,
johdetut ammunnat. Myös kaikki piiri- ja yhdistystason kilpailut
ovat selvää kauraa. Pohjanpojan
nettiversio mahdollistaa kaikkien
mahdollisten tapahtumien tuloskirjaukset, joten olkaa aktiivisia.
Vuoden vaihteessa tehtävänsä
jättävä puheenjohtaja Tuula Matilainen luovutti piirien
hopeisen ansiomitalin Helena
Nuutiselle.
dellista tukea erillishankkeilleen.
Lisäksi liitot käyttävä lomakkeiden
tilastotietoja mm neuvotteluissa
valtiovallan rahoituksen varmistamiseksi reserviläistoimintaan.
Kukaan ei arvostele yhdistyksesi toiminnan laatua ja laajuutta!
Tärkeintä on lomakkeen palauttaminen. Puheenjohtajat saavat
liitoilta toimintaohjeet ja liittojen
nettisivujen kautta lomakkeiden
palauttaminen sujuu kuin luomisen työ. Mikäli ongelmia ilmenee,
soita toiminnanjohtajalle.
Toimintalomakkeet
Toimintalomakkeiden palauttaminen on erittäin tärkeää. Vain
lomakkeen palauttaneet yhdistykset voivat hakea liittojen talou-
Pohjois-Suomen Kiltapiirin
kuulumiset
Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry piti
syyskokouksensa 25.11.2010
Oulussa. Kiltapiirin hallituksessa
jatkavat tai valittiin uudelleen:
Seppo Suhonen, pj (Pohjan Pioneerikilta ry), Jari Maljanen, vpj
(Pohjan Viestikilta ry), sekä muiksi
hallituksen jäseniksi Heikki Hiltula
(Pohjan Prikaatin Kilta ry), Heikki Visti (Kainuun Prikaatin Kilta
ry), Pekka Valvio (Jääkäriprikaatin
Kilta ry), Raimo Nurmela (Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry),
Hannu Helaakoski (Pohjanlahden Laivastokilta ry), Urpo Tapio
(Oulun Sotilaspoliisikilta ry) ja
Martti Huusko (Kainuun Rajavartioston Kilta ry). Kiltapiirin hallitus edustaa hyvin toiminta-alueen
kiltoja ja ottaa huomioon aselajit
ja maantieteellisen alueen.
Syyskokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma vuodelle 2011. Siinä pääpaino on koulutuksen merkeissä järjestetyissä
yhteisissä tapahtumissa yhteistyössä MPK:n kanssa. Keväällä
on Hiukkavaarassa Suksipartio
Seppo Suhonen,
Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry:n
puheenjohtaja
Sujakka 19.3.2011, kiltakilpailu
ja kilta-ammunta 20.-21.5.2011.
Elo-syyskuussa järjestetään Kaukopartio-harjoitus monen killan
yhteistyöllä sekä monet muut
koulutustapahtumat MPK:n koulutuskalenterista. Tarkoituksena
on saada laajalta alueeltamme
mahdollisimman monet killat
osallistumaan toimintaan PohjoisPohjanmaalta, Lapista ja Kainuus-
ta.
Itsenäisyyspäivän aikoihin oli
Oulussa ja maakunnassa runsaasti
erilaisia tapahtumia. Monet kiltalaiset osallistuivatkin niihin hyvin
aktiivisesti. Jo yli 20 vuoden ajan
Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry
on ampunut kunnianlaukaukset
Isänmaalle Linnansaaressa Itsenäisyyspäivän aamuna klo 9 ja Oulun
Rauhanturvaajat ovat nostaneet
lipun salkoon. Nytkin tapahtuma
keräsi hyvän sään myötä runsaan
katsojajoukon. Samoin seppeleenlasku sankarihaudoilla kunniavartioin ja lippulinnan kera on
ollut perinne ja sitä seurasi runsas yleisömäärä. Oulun kaupungin järjestämä kansalaisjuhla täytti
Madetoja-salin ääriään myöten.
Nämä tapahtumat ovat perinteisiä ja voidaan todeta perinteiden
jatkuvan.
Kulunut vuosi oli toimintaalueen laajenemisen jälkeen
ensimmäinen toimintavuosi.
Toiminta toteutui perinteisen
toimintasuunnitelmarungon
mukaisesti. Merkittävänä tapahtumana olivat elokuussa Oulun
Suurmessut, missä maanpuolustusjärjestöt olivat yhteisosastolla
esillä. Paikalla olivat edustettuina
Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanit, Oulun Sotilaskotiyhdistys,
Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustusnaiset, Pohjois-Pohjanmaan
Reserviupseeripiiri, Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri, Oulun
Seudun Rauhanturvaajat, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
Pohjois-Pohjanmaan piiri sekä
Pohjois-Suomen Kiltapiiri. Puolustusvoimat tuki messutapahtumaa antamalla korjaamoteltat
käyttöömme sekä tarvittavaa
kalustoa.
Kiltapiiri onnittelee kaikkia
itsenäisyyspäivänä huomionosoituksen tai ylennyksen saaneita kiltasiskoja ja -veljiä. Kiltapiiri kiittää
kaikkia yhteistyökumppaneita ja
jäsenkiltoja hyvästä yhteistyöstä
kuluneen vuoden aikana sekä toivottaa rauhallista joulua ja menestyksellistä uutta vuotta 2011.
8
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS
Lisää turvallisuutta
www.mpky.fi
Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin tapahtumat 2011
– PL 119, 90101 OULU / PUH. 020 756 9050 / www.mpky.fi/pohjois-pohjanmaa / [email protected] –
Puolustusvoimien tilaama koulutus ................................................................... Paikka ..................................................................Aika
Maakuntakomppanian testi- ja koulutustilaisuus 1 ................................................................... Oulu....................................................................................... 16.-17.4.
Kalottikarsinta ................................................................................................................................... Hiukkavaara.......................................................................... 23.-24.4.
Kalottiharjoittelu .............................................................................................................................. Hiukkavaara.......................................................................... 21.-22.5.
Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus ........................................................ Paikka ..................................................................Aika
Kouluttajakoulutus 1 ........................................................................................................................ Hiukkavaara.......................................................................... 12.-13.2.
Kouluttajakoulutus 2 ........................................................................................................................ Hiukkavaara.......................................................................... 19.-20.2.
Liikenteenohjaajakurssi.................................................................................................................... Lumijoki ja Liminka ............................................................ 26.-27.3.
Ammunnanjohtajakurssi .................................................................................................................. Hiukkavaara.......................................................................... 9.-10.4.
Eskon malja ampumakilpailu .......................................................................................................... Tyrnävä .................................................................................. 7.5.
Ammunnanjohtajakurssi .................................................................................................................. Linnaistenkankaan ampumarata ...................................... 14.-15.5.
Kiltakilpailut ja ammunnat .............................................................................................................. Hiukkavaara.......................................................................... 20.-21.5.
Kohteen suojaaminen ...................................................................................................................... Kempele/Hiukkavaara ........................................................ 21.-22.5.
Tykkikaluston huolto ....................................................................................................................... Häkin varastoalue ............................................................... 24.5.
Sissikurssi 1 ........................................................................................................................................ Kuusamo ............................................................................... 28.-29.5.
Kunnialaukaukset 4.6. ...................................................................................................................... Linnasaari .............................................................................. 4.6.
Pohjois-Pohjanmaan reserviläisten ampumamestaruuskilpailut ............................................. Hiukkavaara.......................................................................... 11.6.
Reserviläisten leiripäivät ................................................................................................................. Hiukkavaara.......................................................................... 18.-19.6.
Liikenteen ohjaus ja valvonta sekä Virve -kurssi....................................................................... Hiukkavaara, Oulun kaupunki .......................................... 18.-19.6.
Siviilikoulutus ........................................................................................................ Paikka ..................................................................Aika
Kunnan varautuminen, johtohenkilöiden suunnittelukurssi .................................................... Kempele ................................................................................ 28.1.
Henkisen kriisinhallinnan kurssi .................................................................................................... Yli-Ii........................................................................................ 5.2.
Kunnan varautumiskoulutus 2 ....................................................................................................... Lumijoen peruskoulu ......................................................... 5.2.
Taitavat ratkovat pulmia sotilaskotityön arjessa ....................................................................... Oulu....................................................................................... 5.2.
Saunajärvi -jotos ............................................................................................................................... Yli-Ii........................................................................................ 12.3.
Maanpuolustuksellinen liikuntapäivä............................................................................................. Linnaistenkankaan ampumarata ...................................... 13.3.
Maatilan varautuminen .................................................................................................................... Kuusamo ............................................................................... 17.-18.3.
Moottorikelkkakurssi....................................................................................................................... Maijanlampi .......................................................................... 18.-20.3.
Kansalaisen turvakurssi ................................................................................................................... Pulkkila/Rantsila................................................................... 2.4.
Kunnan varautuminen...................................................................................................................... Kuusamo ............................................................................... 8.4.
Peruskoululaisten turvallisuus- ja liikennevalistuspäivä ............................................................ Yli-II ...................................................................................... 27.5.
Täydennyspoliisien tietojen päivitys ............................................................................................. Hiukkavaara.......................................................................... 28.5.
Jääkäripolku tehtävärastein ............................................................................................................ Yli-Ii........................................................................................ 28.-29.5.
Peruskoululaisten maanpuolustus- ja turvallisuuspäivä............................................................ Rantsila .................................................................................. 31.5.
Muonituskurssi ................................................................................................................................ Hiukkavaara.......................................................................... 18.-19.6.
Muut tapahtumat ................................................................................................. Paikka ..................................................................Aika
Suksipartio Sujakka .......................................................................................................................... Hiukkavaara.......................................................................... 19.3.
Pohjan loimu ...................................................................................................................................... Kilpisjärvi .............................................................................. 25.-28.4.
Kansallisen veteraanipäivän juhla ja toimintojen tukeminen .................................................. Vihannin yläaste .................................................................. 27.4.
Katso myös omalla alueellasi pidettävät
ilma- ja meripuolustuspiirien kurssit sekä valtakunnalliset kurssit.
Ilmoittautuminen kursseille:
1. Ensisijaisesti rekisteröitymällä www.mpky.fi -sivulla pysyväksi käyttäjäksi, jonka jälkeen saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa käyttämällä kirjaudut sisään
ja ilmoittaudut kurssille.
2. Puhelimitse tai sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin piiritoimistoon. Puh. 020 756 9050, sähköposti [email protected]
POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSPIIRI
Osoite: PL 119, 90101 OULU. puh. 020 756 9050, [email protected]
9
Kohti uusia haasteita
Timo Kesäläinen
Piiripäällikkö
Vuosi sitten perustettu Koulutus- ja tukiyksikkö (KOTUyksikkö) on kohdannut toimintavuoden aikana monenlaisia niin
koulutukseen kuin tukitehtäviin
liittyviä haasteita. Vuoden toiminta on ollut vilkasta ja vaatinut
aika-ajoin erittäin paljon ponnistuksia KOTU-yksikön henkilöstöltä. Haasteista on selvitty
näkemykseni ja saadun palautteen mukaan erinomaisesti. Toimintaan sitoutunutta henkilöstöä
on koulutettu erilaisilla kursseilla
pätevyyden lisäämiseksi ja tätä
kautta koulutustulosten parantamiseksi. Koulutusta ovat antaneet
Puolustusvoimat ja MPK:n oma
organisaatio. Lukuisa joukko on jo
osalta mahdollistaneet PohjoisPohjanmaan maanpuolustuspiirin
(PPmpp) toiminnan. Saadun tuen
lisäksi Pohjois-Suomen Sotilaslääni on kehittänyt yhdessä piiripäälliköiden kanssa Puolustusvoimien
aseilla järjestettävän reserviläisille
suunnatun ampumakilpailun, jossa
kevään ja alkukesän aikana mitellään paremmuudesta maakunnallisesti ja sen jälkeen loppu kesästä
Pohjois-Suomen mestaruuksista.
Tapahtumista tullaan tiedottamaan MPK:n nettisivuilla.
Jäsenjärjestöt muodostavat
tärkeän osan toiminnan perustaa.
Monella paikkakunnalla on päästy
liikkeelle maanpuolustusjärjestöjen yhteistoimintaa hyödyntäen
ja tätä kautta aktiivisuutta lisäten. Vielä on kuitenkin jonkin
verran vääriä käsityksiä siitä, mikä
MPK:n rooli on. Maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä
sen rooli on selkeästi hakea voimaa jäsenjärjestöjensä yhteisestä
tekemisestä ja onneksi tämä on
suurelta osin ymmärretty maanpuolustusväen keskuudessa.
Taakse jäävää vuotta voidaan
hymyillen tarkastella ja ammentaa voimaa sen tuloksista uusille
haasteille. Uusia haasteita asettavat intensiivisen toiminnan
ylläpitämisen lisäksi uudelleen
organisointi ja toteutettavat hen-
gan, joka ylläpitää ja vie eteenpäin
toimintaamme suoraselkäisenä,
maanpuolustusta ja turvallisuutta
parhaiten palvelevana.
MPK strategia 2015 asiakirjassa on listattu toimintamme
tavoitteet, jotka painottuvat koulutukseen, tasapainoisen talouden
pitoon, poikkeusolojen toiminnan
valmisteluun ja jäsenjärjestöjen
kanssa tehtävään kiinteään yhteistyöhön. Strategian mukaan koulutuksestamme 2/3 on sotilaallista
koulutusta ja 1/3 kaikille avointa
varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Kouluttajien osaaminen
varmistetaan riittävällä kouluttajakoulutuksella. Toiminnan tunnettuutta lisätään aktiivisella ja
sisällöltään kiinnostavalla viestinnällä. Kaikkea toimintaa arvioidaan, joka mahdollistaa toiminnan
edelleen kehittämisen.
Kainuun ja Lapin piiripäälliköitä Lasse Kinnusta ja Risto
Laaksoa kiitän hienosta yhteisestä ajasta MPK:n organisaatiossa
ja toivotan aurinkoisia huomisia
uusien haasteiden parissa.
Kulunut vuosi lukuisine koulutus- ja muine tapahtumineen
on kohta voitettu kanta ja on
aika kiittää teitä PPmpp:n vapaaehtoisia toimijoita ja yhteistyökumppaneita, jotka olette omalla
panoksellanne mahdollistaneet
Uusi organisaatio 1.1.2011 lukien
Valtakunnallisesti:
•
7 maanpuolustuspiiriä
•
Ilmapuolustuspiiri
•
Meripuolustuspiiri
Pohjois-Suomi:
Uudessa organisaatiossa Kainuun, Lapin ja
Pohjois-Pohjanmaan maakunnista muodostetaan
Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri. Jokaisessa
maakunnassa toimii Koulutus- ja tukiyksikkö (KOTU-yksikkö).
Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin henkilöstö:
•
piiripäällikkö Timo Kesäläinen
(oto Pohjois-Pohjanmaan KOTU-yksikön päällikkö)
•
koulutussihteeri Tero Järvelin
•
KOTU-yksiköiden päälliköt:
o
Timo Toivonen, Kainuu
o
Yrjö Säkkinen, Lappi
saanut kouluttamistaitoja lisäävää
koulutusta. Koulutusta tullaan jatkamaan mahdollisuuksien rajoissa niin, että pätevöitetty kouluttaja- ja tukijoukko saadaan niin
osaamisen kuin määränkin osalta
riittäväksi vastaamaan kaikkiin
vastaan tuleviin haasteisiin.
Kouluttautumisen, mutta
myös uusien toimintaan mukaan
tulleiden henkilöiden, avulla on
saatu paljon uutta toimintaa,
joista voidaan erityisesti mainita ammunnan turvallisuutta ja
ampumaharrastusta lisäävä koulutus sekä erilaisia liikunnallisia
aktiviteetteja kasvattavien tapahtumien ja koulutuksen järjestäminen. Vuodelle 2010 koulutukselle
asetetut tavoitteet on ylitetty,
joka voidaan suurelta osin laskea
väsymättömän vapaaehtoisten
kouluttajajoukon ansioksi.
Koulutus on vaatinut oman
organisaation henkilöresursseja
mutta myös suuren määrän erilaista tukea. Puolustusvoimien eri
tulosyksiköt Oulussa ovat niin toimitilojen kuin materiaalisen tuen
kilöstövaihdokset. Tiedän, että
rintamavastuun ottavat uudet
KOTU-päälliköt tekevät hartiavoimin töitä jo saavutetun toiminnallisen tason ylläpitämiseksi.
Te KOTU-yksikköläiset muodostatte kuitenkin jokaisessa meidän
maakunnassamme sen selkäran-
loistavan lopputuloksen toiminnallemme.
Toivotan kaikille Pohjan Pojan
lukijoille rauhallista joulun aikaa
ja turvallisuutta lisäävää alkavaa
vuotta.
Tehdään turvallisuutta
yhdessä
MPK:n monipuolista toimintaa: Esittelijöitä Oulun suurmessuilla
2010, vas. Juha Niemelä, Timo Kesäläinen, Hannu Harmainen.
Maanpuolustuksen tukena
KATRI ANTELL OY
KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA
ARINA OSUUSKAUPPA
TAPIOLA-YHTIÖT
AUTO ÅSTRÖM
KALEVA KUSTANNUS OY
POHJOLA-YHTIÖT
KESKO OYJ
OULUN PUHELIN HOLDING OYJ
OULUN KORU OY
SUOMENMAA-YHTIÖT OY
OULUN DIAKONISSALAITOS
CCC-YHTIÖT OY
OULUN OSUUSPANKKI
PÖLKKY OY
KUUSAMON UISTIN
RANNIKON KONETEKNIIKKA OY
PÖRHÖN AUTOLIIKE OY
AMMATTIOPPILAITOS LUOVI
ASUNTOPALETTI OY LKV
ELECTROBIT
POLARHEAT
ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY
M-FILTER OY
YIT RAKENNUS OY
POLAR ELECTRO OY
SCANDO OY
INSINÖÖRITOIMISTO POLARTEK OY
SMILE-INVEST OY
BEST WESTERN HOTEL APOLLO
WETTERI OY
RAUTARUUKKI
POHJOIS-SUOMEN MESSUT
POLARHEAT OY INFRAHEAT
KEMIRA OULU
PUB GRAALI
IIN KONEPAJA
KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA
KUNTOKESKUS SPECIAL
PS & LUMIAHO OY
LÄÄKÄRI OPTIIKKA SILMÄKULMA
OULUN KAUPPAKAMARI
POCAL OY
T HILDÉN
CONLOG OY
FENNIA
TAUKOKANGAS-SÄÄTIÖ
MARSH OY
RAKENNUS-FORUM
OULUNSEUDUN KOULUTUS KUNTAYHTYMÄ
NORDEA PANKKI SUOMI OYJ
TEKNOVENTURE MANAGEMENT OY
KUUSAMON OSUUSPANKKI
HÄMEENAHO OY
PAINOTUPA
KEOPS
ROTUAARIN II APTEEKKI
STATIIVI OY
PUBLIC LINE SERVICE OY
V. E. LIPPONEN OY
10
Valtakunnallisessa turvallisuusseminaarissa varauduttiin monella tasolla
Naisten Valmiusliitto haastoi naiset
turvallisuustyöhön
– Ruuanvalmistuksessa ja kotona liikkumisessa sattuu lähes
puolet kotitapaturmista, Naisten
Valmiusliiton puheenjohtaja ylijohtaja Anneli Taina perusteli
haastetta.
Tarja Mankkinen: – Naiset
toimivat yleensä miehiä turvallisemmin, mutta nuorten
tyttöjen kohdalla tilanne on
toinen. Tasa-arvoa ei ole se,
että tytöt opettelevat lyömään
kuin pojat, Tarja Mankkinen
toteaa.
NaistenValmiusliitto ry haluaa
herättää kansalaiset ajattelemaan
omaa turvallisuuttaan, ja haastoi
naiset turvallisuustyöhön. Liiton
lokakuun lopussa järjestämässä
Valtakunnallisessa turvallisuusseminaarissa se esitti haasteen,
jonka tarkoituksena on saada
ihmiset kiinnittämään huomiota
kotinsa sähkölaitteisiin, teräaseisiin ja myrkyllisiin aineisiin.
Helsingissä pidetyssä turvallisuusseminaarissa nautittiin jälleen asiantuntevista puhujista.
Seminaarin teemaan ”valmiutta
varautua” pureuduttiin kokonaismaanpuolustuksen-, alue- ja
kuntatasolla sekä yksilön näkökulmasta. Varautuminen on yksi
Naisten Valmiusliiton tärkeimmistä toimintatavoitteista; se haluaa
kehittää perheiden ja yhteiskunnan varautumista.
Omatoimista
turvallisuutta
parannettava
Naisten Valmiusliiton esittämää
haastetta tuki Tarja Mankkisen
esitys. Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö kertoi, mitä
suomalaiset ajattelevat turvallisuudesta, ja miten turvallisuutta voitaisiin heidän mielestään
parantaa.
– Sisäministeriön laatimassa
sisäisen turvallisuuden ohjelmas-
sa sanotaan, että ihmiset vaikuttavat merkittävästi toiminnallaan
ja valinnoillaan omaan turvallisuuteensa.
Mukaan varautumaan täytyisi
saada myös he, joita turvallisuusasiat eivät kiinnosta, Mankkinen
huomautti.
Vapaaehtoisten ja järjestöjen
roolia ei tule unohtaa myöskään
koko maata puolustaessa.
Turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean sihteeristön pääsihteerin eversti Aapo Cederbergin
mukaan järjestöillä on tärkeä tehtävä paitsi häiriötilanteista toivuttaessa myös maanpuolustuksellisten tavoitteiden täyttämisessä:
Suorituskykyämme
on kehitettävä
– Suomen kokonaismaanpuolustusta kuvataan timanttimallilla,
jonka keskellä on tavoite: muun
muassa yhteiskunnan turvallisuus.
Periaatteemme pysyy, mutta suorituskykyämme on kehitettävä.
Tässä järjestöjen rooli on tiedossa, Cederberg painotti.
Myös aluetasolla varautuessa on järjestöillä tärkeä tehtävä
varautumisessa. Johtaja Markku
Kuva yleisöstä, Naisten Valmiusliitto ry/Katja Sirviö: Valtakunnallisen turvallisuusseminaarin laadukasta antia oli kuuntelemassa
satakunta innokasta.
Haranne tiivisti aluehallintoviraston roolia varautumisessa:
– Aluehallintoviraston turvallisuustehtäviin kuuluvat muun
muassa alueellinen varautuminen
ja alueellisten valmiusharjoitusten järjestäminen, Haranne Etelä-Suomen aluehallintovirastosta
kertoi.
Kunnilla sen sijaan on parantamisen varaa järjestöjen huomioi-
misessa häiriöoloihin varautuessa.
Vaikka häiriöolot, kuten sähkökatkot ja kovat pakkaset, ovat viimeisen vuoden aikana tulleet ihmistä
lähemmäksi, Harjavallan kaupunginjohtajan Jaana Karrimaan
mukaan varautumisessa otetaan
huomioon vain omat työntekijät.
Naisten Valmiusliiton tavoitteena
on kouluttaa naisia myös kuntien
valmiusorganisaatioihin.
Naiset harjoittivat turvallisuustaitojaan
Mikkelin Karkialammella
Parisataapäinen naisjoukko päätti
ylväänä rivistönä marssien
viikonlopun
yli kestäneen valtakunnallisen
NASTA-suurharjoituksen Mikkelin Karkialammella. Naisten
Valmiusliitto ry:n järjestämä turvallisuusharjoitus kokosi naiset
yhteen kehittämään arjen turvallisuustaitojaan. Harjoitus koostui kahdeksasta kurssista, joista
jokainen osallistuja oli valinnut
yhden. Harjoitus toteutettiin
varuskuntaolosuhteissa armeijan
varustuksessa.
– Harjoituksen päämääränä oli
lisätä arjen turvallisuutta sekä
antaa yksilöllisiä valmiuksia erityistilanteista selviämiseen. Kurssilaisten mukaan Himottu 10
-harjoitus on näiltä osin onnistunut erinomaisesti, sanoo Naisten
Valmiusliiton pääsihteeri Lotta
Mertsalmi.
– Uusien taitojen lisäksi kurssilaiset saivat elämyksiä, uusia
ystäviä ja verkottuivat, ja näistä
tekijöistä syntyy rohkeutta toimia
arkielämän häiriintyessä, Mertsalmi lisää.
Turvallisuustaitoja ja
-tietoa jokapäiväiseen
arkeen
Harjoitukseen osallistui taustoiltaan hyvin erilaisia ja monia
ammatteja edustavia naisia. Myös
Kenttälääkintä- ja ensiapukurssilla harjoiteltiin liikenneonnettomuustilanteessa toimimista.
copyright Naisten Valmiusliitto/Sanna Mertsalmi
ikähaarukka oli suuri, nuorimmat
kurssilaiset olivat alle parikymppisiä ja vanhimmat yli 80-vuotiaita.
Yhteinen sävel kuitenkin löytyi
nopeasti, sillä sosiaaliset taidot ja
reippaus näkyivät kurssilaisissa.
NASTA-harjoituksessa kurssilaiset saivat taitoja, joita jokaisen
kansalaisen tulisi hallita. Esimerkiksi kuntalaisen turvallisuuskurssi tarjosi kurssilaisille kattavan tietopaketin kuntien varautumisesta
ja kansalaisen mahdollisuuksista
osallistua varautumiseen. Teoriaopetuksen lisäksi ohjelmaan kuului ryhmätöitä sekä käytännön
harjoitteita, joista yksi oli etsintäharjoitus.
– Kivaa on ollut. Olen oppinut
paljon uutta kuntalaista koskevista
asioista, sellaista yleistietoa, mitä
jokaisen pitäisi tietää, sanoi turkulainen palokuntanainen Anni
Liimatainen. Hän osallistui nyt
kolmansiin harjoituksiinsa.
Mikkelistä kotoisin oleva Vee-
ra Pitkänen osallistui NASTAharjoitukseen ensimmäistä kertaa. Luonto ja siellä toimiminen
kiinnostaa häntä ja niinpä hän
innostui lähtemään maastotaidot ja vesiturvallisuus -kurssille.
Kurssi tarjosikin erätaitoja roppakaupalla, sillä kurssilaiset asuivat
teltoissa ja valmistivat ruokansa
luonnon helmassa. Kurssin opetustarjontaan kuului lisäksi vesiturvallisuusopetusta.
– Kurssilaiset olivat omatoimi-
sia ja perusmaalaisjärjellä varustettuja. Uudenkin oli helppo tulla
mukaan ja ryhtyä hommiin. Luonnossa liikkuminen kiinnostaa nyt
entistä enemmän, kertoi nykyään
Helsingissä asuva Pitkänen.
Kenttälääkintä ja ensiapu -kurssilla tavoitteena oli perehdyttää
kurssilaiset hätäensiavun antamiseen. Yksi harjoitustilanne oli
liikenneonnettomuus, kurssilaiset
pääsivät opettelemaan toimimista
tilanteessa, joka voi yllättää kenet
tahansa.
– Monenlaista olen oppinut,
erityisesti rohkeuteni tarttua
tilanteisiin on lisääntynyt. Ennen
olin hieman arka, mutta enää
en epäröi, vaan lähden heti auttamaan tilanteen niin vaatiessa,
sanoi yli kymmenen harjoitusta
käynyt Kouvolan seudulla asuva
Kaarina Rämä.
Maastotaidot ja vesiturvallisuus,
kenttälääkintä ja ensiapu sekä
kuntalaisen turvallisuus -kurssien
lisäksi ohjelmaan kuuluivat katuturvallisuus, paloturvallisuus, tietoturvallisuus, toimintakyky kriisitilanteissa sekä henkinen tuki.
NASTA-harjoituksella tarkoitetaan Naisten Valmiusliiton valtakunnallista naisten valmiusharjoitusta. Himottu 10 oli Naisten
Valmiusliitolle järjestyksessään
26. NASTA-harjoitus. Yhteensä
liitto on vuosien aikana kouluttanut näissä harjoituksissa jo 5000
naista.
11
Hyvillä mielin eteenpäin
Sampo Puoskari
puheenjohtaja
Pohjanpojassakin on useaan
otteeseen kirjoitettu varautumisesta ja sen tärkeydestä.
Itselleni tuo asia valkeni lopul-
lisesti kaikessa laajuudessaan
ollessani viikon mittaisella
kurssilla Kainuun Prikaatin
tiloissa marraskuussa.
jo pelkästään siksi, että itse
olin kurssilla mukana viestintää poikkeustilanteissa pohtivassa työryhmässä.
Yhteiskunta varautuu monin
eri tavoin hyvinkin erilaisiin
häiriötilanteisiin. Me suomalaiset olemme onnellisessa
asemassa, sillä isänmaallamme
on suunnitelmat ja pätevät
henkilöt poikkeusolojen hoitamiseen parhaalla mahdollisella tavalla.
Toistetaan se silti vielä kerran: varautuminen on asioiden
ennakoimista - siis tekemistä
ja varustautumista, ENNEN
KUIN jotain tapahtuu.
Silti en ollut koskaan ajatellut todella syvällisesti yhteiskuntamme haavoittuvuutta,
jos esimerkiksi sähkön saanti
vaikeutuu tai peräti loppuu.
Ensi töikseni kotiin palattuani
tarkistin, että meillä on kotona käytössä tarpeen vaatiessa
paristokäyttöinen radio. Tämä
Oulun Reserviupseerikerhon syyskokous hyväksyi
kerhon toimintasuunnitelman
seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Jo ensi vuodelle on suunnitteilla useita toiminnallisia
tapahtumia. Tällä sivulla näette
raportin erittäin onnistuneesta Vänrikkipäivästä, jolle seuraa jatkoa.
Sen lisäksi suunnitteilla on
jäsenretki jonnekin kiinnosta-
Vänrikkipäivä oli menestys
keen majuri Mikko Himanka piti kiinnostavan luennon
Puolustusvoimien nykytilasta.
Everstiluutnantti Pekka Haavikko saapui puolestaan Tikkakoskelta asti kertomaan Ilmavoimien ja ilmapuolustuksen
tämänhetkisistä näkymistä.
Matti Kariniemi kellotti tarkkana SRA-ammunnat. Osumat ja
aika ratkaisivat.
Po h j o i s - Po h j a n m a a n
Reser viupseeripiiri ja
Oulun Reserviupseerikerho järjestivät yhdessä Oulun
Aluetoimiston ja MPK:n kanssa maakunnan ensimmäisen
Vänrikkipäivän lauantaina 9.10.
Aluetoimisto lähetti kutsut
200:lle 20–35 -vuotiaalle vänrikille, ja mukaan Hiukkavaaran paviljongille saapui peräti
36 innokasta reserviupseeria.
Risto Virtanen ja Pekka Hemmilä opettivat tärkeää kansalaistaitoa, eli alkusammutusta.
Lounaan jälkeen oli vuorossa tietoisku Hiukkavaaraan
sijoitetusta StuG III Ausf G
-vaunusta Ps-531-26. Sen jäl-
Kiireinen päivä lopetettiin
ORUK:in, Pohjois-Pohjanmaan
Reserviupseeripiirin ja MPK:n
toiminnan esittelyyn, mutta
Vänrikkipäivä jatkui vielä seuraavana maanantaina. Silloin
vänrikeille tarjottiin ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua Oulunsalossa Maavoimien uuteen kuljetuskopteri
NH90:een.
Kopterilentueen päällikön
esittäytymisen jälkeen tilaisuuden varsinainen isäntä, majuri
Kari Pajunen, esitteli kopteria
Ensimmäinen vuoteni Suomen neljänneksi suurimman
reserviupseerikerhon puheenjohtajana on ollut mielenkiintoinen ja haastava. Olen luvannut aktivoida kerhon toimintaa, ja sitä silmällä pitäen olen
käyttänyt paljon aikaa ja energiaa luodakseni sellaisia henkilö- ja järjestösuhteita, joilla
tämä tavoite voidaan kolmessa
vuodessa saavuttaa.
Pertti Seppänen perehdytti vänrikit 9 mm Walther-pistoolin turvalliseen käyttöön.
Ensi vuosi on sitten näytön aikaa. Tällä hetkellä olen
luottavainen, sillä kuten edellä mainitsin, kalenterissamme
on jo nyt hyviä tapahtumia.
Edelleenkin otan vastaan
ehdotuksia kentältä. Hallitus
on olemassa jäseniään varten,
mutta jos jäsenet eivät sitoudu
mukaan toimintaan, paraskaan
tahtotila ei riitä. Vapaaehtoinen maanpuolustus on aktiivista yhteistyötä. Odotankin
sitä teiltä kaikilta erinomaisilta
reserviupseereilta!
Omasta ja hallituksen puolesta lopuksi onnittelut kaikille ylennetyille jäsenillemme. Te
olette aktiivisella toiminnallanne ylennyksenne ansainneet.
Kerhon ampumaratavuorot vuodelle 2011
Hiukkavaarassa
Kerho järjestää ohjattuja ampumavuoroja sekä pistooliettä kivääriradoilla. Jäsenillä on mahdollisuus käyttää omia
tai kerhon aseita.
Ampumavuorot sekä tarkemmat ohjeet ammuntakäytännöistä löydät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta http://
www.oruk.fi/toiminta/urheilu.php
Lisätietoja: Petteri Närä ( 040 - 717 4487 )
TERVETULOA MUKAAN!
Rokuli
Oulun Reserviupseerikerhon
maja Rokualla – www.oruk.fi/rokuli
Varauskirja ja avainten luovutus Neste Hiirosella puh.
332 557 osoitteessa Kiilakivenkuja 2. Huoltamo avoinna
arkisin 06.30–21.00, lauantaisin 08.00–21.00 ja sunnuntaisin 09.00–21.00. Avainta palautettaessa jätä viesti Rokulista,
mikäli havaitsit puutteita.
MAKSUT: 10 euroa/vrk/hlö tai 50 euroa/vrk/ryhmä (10 hlö)
SÄHKÖPOSTILISTA
JOS HALUAT SAADA AJANKOHTAISTA TIETOA
KERHON TAPAHTUMISTA SEKÄ MUUSTA
RESERVILÄISTOIMINNASTA JA ET OLE VIELÄ
KERHON SÄHKÖPOSTILISTALLA, NIIN
ILMOITA SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI OSOITTEESEEN [email protected].
ensin kuvin luokkahuoneessa
ja sitten itse lentolaitetta huoltohallissa. Vieraille myönnetty
kuvauslupa käytettiinkin varsin
tehokkaasti hyväksi, sillä kuvia
otettiin varmasti satoja.
Päivän ohjelma oli tiivis, sillä tarjolla oli sekä tietoa että
toimintaa. Aamupäivän rastikoulutuksessa vänrikit saivat
ampua 9 mm sotilaspistoolilla
ORUK:in ammuttajien Pertti Seppäsen ja Patteri Närän
johtamina.
Matti Kariniemi ja Tommi
Jama lisäsivät nuorten upseerien adrenaliinivirtaa tutustuttamalla heidät SRA-ammunnan
saloihin. Kolmannella rastilla
vaan kohteeseen sekä aivan
vastikään Reserviupseeriliitolta tullut toimintapäiväehdotus.
Siitä saamme yhteisvoimin piirin ja naapurikerhojen kanssa
aikaan merkittävän reserviläistapahtuman, jos vain haluamme tehdä sen eteen töitä.
ORUK:in hallitus päätti vuoden viimeisessä kokouksessaan lähteä mukaan.
Tapahtuman palaute oli järjestäjille suorastaan mieluisaa
luettavaa. Sekin kertoo osaltaan, että tapahtumalle oli selvä tilaus. Palautteessa oli myös
hyviä ehdotuksia tapahtuman
kehittämiseksi, ja ne varmasti
huomioidaan siltä osin, kuin
resurssit antavat myöten.
Vaikka muutamia viime hetken peruutuksia tulikin, on
erittäin myönteistä, että kentältä kuului myös ei-kutsutuilta toiveita päästä mukaan.
Vänrikkipäivä järjestetään ensi
syksynä samoihin aikoihin.
ORUK:in puheenjohtajalle voi
jo tässäkin vaiheessa lähettää
sähköpostilla kiinnostuksensa
tapahtumaan osallistumisesta.
12
91800 Tyrnävä ● Puh. 08-5451 880 ● 040 512 8746
[email protected]
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta 2011!
TERVETULOA OSTOKSILLE!
MARKET
HERUKKA - TYRNÄVÄ
Kauppias Arja Mitteli-Laitinen
KETOLANTIE 3, P. 563 8400
- Auton sähkölaitteet
- Korjaukset ja huollot
- Moottoreiden vuoto-, puristusja öljynpainemittaukset
- Suuttimien tarkistus (paikoillaan)
- Ruiskutuspumpum ajoitukset (Bosch)
- Öljynvaihtoon Mobil-huippuöljyt
Palvelemme
JOKA PÄIVÄ!
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
Avoinna:
ma-pe
7-21
la
7-21
su
11-21
Plussaa ostoksistasi
Suksitie, 91800 Tyrnävä
puh. 5451 223
fax. 5451 578
Matkapuh. 0400-336 136
RUOKAPERUNAA
MATTI LOPPI, TYRNÄVÄ
P. 08-5451 196, 040-5058 378
KOTIINKULJETUS
TYRNÄVÄN
PUTKIRAKENNUS OY
Suksitie 6, 91800 Tyrnävä
puh. (08) 568 8050, fax (08) 545 1897
Vesa Olsbo 0400-284 266
●
LVI-työt
●
MUISTA!
KULJETUSLIIKE
V. ALASUUTARI OY
KÄYTÖSSÄSI ON
POHJANPOHJAN
NETTIVERSIO
p. 0400-580 957
Urakka- tai laskutustyönä
Kiitämme asiakkaita
kuluneesta
vuodesta
ja toivotamme
Hyvää Joulua sekä
Uutta Vuotta.
Pohjanpoika
Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiirit
Pohjois-Pohjanmaan
maanpuolustuslehti 27.
vuosikerta
Kunto- ja kilpailukalenteri 2011
Päätoimittaja:
Markku Holopainen
Osoitteenmuutokset:
RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen,
(09) 4056 2011, [email protected]
RESL:n jäsenet: Sara Väinölä,
(09) 4056 2010,
[email protected]
Materiaalintoimitus:
[email protected]
Aihe: Pohjanpoika
TAI
[email protected]
Aihe: Pohjanpoika
Postiosoite:
Joutsen Median painotalo oy
Lekatie 4, 90150 OULU
Postiosoite:
Reserviläisjärjestöt
Aleksanterink. 13 A 12,
90100 OULU
Seuraavat aineistopäivät:
nro 1 14.02.2011
nro 2 23.05.2011
nro 3 01.09.2011
nro 4 26.11.2011
Painopaikka:
JOUTSEN MEDIAN PAINOTALO OY
WWW.POHJANPOIKA.NET
Pohjois-Pohjanmaan
Reserviläispiirien
ILMAASEKILPAILUT
2011
Oulussa, Raksilan
Palolaitoksen
ampumaradalla.
Lauantaina 19.2.2011.
Kello 10.00 alkaen.
TE RV E T U L OA!
TAMMI
12.
26.
12.02.
TAPAHTUMA
Sarjahiihto
Sarjahiihto
PM ampumahiihtok
PAIKKA
Kiekon maja
Kiekon maja
Oulainen
VASTUUHENKILÖ
T Saikkonen (08-343 278)
P Kerola
J Mänttäri (0400 757 4859
HELMI
09.
16.
23.
Sarjahiihto
Sarjahiihto
Sarjahiihto
Kiekon maja
Kiekon maja
Kiekon maja
M Torvela (040-716 5311)
A Mikkonen (040 7267983)
T Molander (050 523 7110)
MAALIS
16.
23.
Pist.ah.mestaruusk
Mestaruushiihdot
Sankivaara
Kiiminki
P Kerola
E Mikkonen (040 8459196)
HUHTI
TOUKO
18.
Vko 41/42
Pist.aj.mestaruusk.
PM ampumsajuoksuk
Sankivaara
Raahe
M Pohjosenperä
P Miilukangas (044 771 3522)
KESÄ
HEINÄ
ELO
??????
Mestaruussuunnistus
Oulurastit
A Mikkonen
SYYS
??????
PM pist.ampumasuunn
Reposelkä
E Mikkonen
OTA TALTEEN!
Ê
OTA TALTEEN!
Ê
OTA TALTEEN!