Suomussalmella paljastettiin sodanaikaisen
3/2009 POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI 14.9.2009 Sisällys: Puheenjohtajat ............. 2 Rele ................................ 3 Pioneerisivu .................. 4 Neuvottelukunta Virpiniemessä ja Hiukkavaarassa ............. 5 Jalkaväkijoukkueen puolustus ....................... 6 MPK-kurssi .................... 7 Vuosi MPK:n taivalta Toimintaamme tukevat ........................... 8 Hirsikehikot ja taisteluhautaliittymät alkavat valmistua ahkeran työn tuloksena Hiukkavaarassa. Kuva: Heikki Salumäki. Suomussalmella paljastettiin sodanaikaisen voimalan muistolaatta 24.7.2009 Sodanaikainen PionP15 rakensi 1942-1943 Suomussalmelle Ämmänsaareen vesivoimalaitoksen. Voimalaitos palveli sekä III armeijakunnan esikuntaa että jälleenrakennusvaiheessa olevaa uutta kuntakeskusta.Tästä sodanaikaisesta vesivoimalaitoksesta on jäljellä betonirakenteisia paineputken perustuksia. Hankkeen puuhamiehinä olivat III armeijakunnan komentaja kenraalimajuri Hj.Siilasvuo ja Oulun läänin maaherra E.Y.Pehkonen. Killan puheenjohtaja Heikki Salumäki kertoi avauspuheessaan voimalaitoksen historiasta. Sodan aikana rakennettuun voimalaitokseen kuului ylivuotopato luukku- ja välppärakenteineen, 100 m pitkä ja sisäläpimitaltaan 160 cm puusta rakennettu paineputki, joka johti veden alla olevaan betoniseen turbiinikammioon. Pudotuskorkeutta oli 7,5 metriä, virtaama oli 2 m³/sekunti ja veden tuloa turbiiniin säännösteltiin Kuvassa muistolaatan kiinnittäjät oikealta Veikko Maaninen, Asko Valta, Timo Säkkinen ja Jonne Posti. paisuntatornilla. Turbiinikammion yhteydessä oli puurakenteinen generaattorihuone ja muuntaja mittaritauluineen. Generaattori oli sotasaaliiksi saatu 90 kW:n Asea. Sotasaalisgeneraattori joudut- tiin luovuttamaan takaisin Neuvostoliittoon, mutta turbiiniosa sai jäädä paikalleen ja sen Suomen valtio korvasi rahalla Neuvostoliitolle. Luovutetun generaattorin tilalle tuli 150 kW:n generaattori. Rajavartiolaitos pyöritti voimalai- tosta aina vuoteen 1955 saakka, jolloin se myytiin Imatran Voima Oy:lle. Nykyisen voimalan rakentaminen alkoi vuonna 1957 ja voimalan omistaa Fortum. Muistolaatan kiinnittivät paikalleen veteraani Veikko Maaninen Muhokselta, Pohjan Pioneerikilta ry:n kunniapuheenjohtaja Jonne Posti, Suomussalmen kunnanjohtaja Timo Säkkinen ja PohPionP: komentaja everstiluutnantti Asko Valta. Muistolaatan kiinnityksen jälkeen Timo Säkkinen esitti Suomussalmen kunnan tervehdyksen ja everstiluutnantti Asko Valta puolustusvoimain, KaiPr:n ja PohPionP:n tervehdyksen. Tilaisuudessa oli paikalla kunnioitettuja sotiemme veteraaneja Veikko Maaninen Muhokselta ja Matti Roivainen Vaalasta, pioneeri- ja suojelutarkastaja eversti Jukka Sonninen, PohPionP:n komentaja, Suomussalmen kuntalaisia ja kunnan edustajia, Pioneeriaselajin Liitto ry:n puheenjohtaja Aimo Hattula, kesälomalla Kainuussa oleileva Korian Pioneerikilta ry:n jäsen perheineen sekä Pohjan Pioneerikilta ry:n jäseniä puolisoineen. Suomusalmen kunta tarjosi Rajasisarten keittämät maistuvat munkkikahvit. Pohjan Pioneerikilta ry haluaa kunnioittaa perinnejoukkoosastoa PionP 15:sta kiinnittämällä muistolaatan jäljellä oleviin perustuksiin. Muistolaatalla halutaan säilyttää jälkipolville tieto pioneerien työstä sodan aikana. Muistolaatta liittyy edesmenneen kunniapuheenjohtajamme professori Heikki Paarman killalle jättämiin velvoitteisiin perinteiden vaalimisessa. PohPionP ja Pohjan Pioneerikilta ry laskivat havuseppeleen Suomussalmen sankarihautausmaalla kahvitilaisuuden jälkeen. Teksti ja valokuvat: Seppo Suhonen 2 Kuntien varautuminen ja turvallisuuden hallinta Suomen Kuntaliiton julkaiseman Acta-sarjan julkaisu nro 208 on tärkeä ja mielenkiintoinen tutkimus Kuntien varautumisesta ja turvallisuuden hallinnasta muuttuvissa hallinto- ja palvelurakenteissa. Pääkirjoitukseni pohjautuu osin tutkimusraporttiin. Kuntien valmiussuunnittelu muodostaa keskeisen osan koko siviilisektorin varautumisesta. Kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa on tärkeä ennen kaikkea siksi, että peruspalveluiden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on normaalioloissa erityisesti kuntien vastuulla. Varautuminen on kunnille myös lainsäädännöllinen velvoite, joka korostuu siksi, että nyky-yhteiskuntaan kohdistuvia turvallisuusuhkia on olemassa runsaasti, ja näiden uhkien realisoituminen on koko ajan todennäköisempää. Siksi on yhä tärkeämpää pohtia sitä, millä tavoin yhteiskunta toimijoineen kykenee varautumaan erilaisiin tilanteisiin sekä sitä, kuinka turvallisuutta voidaan hallita näissä tilanteissa. Keskustelu käsitteestä turvallisuuden hallinta pitää sisällään varautumisen ja kriisinhallinnan. Hallinnon ja palveluiden rakenteissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kuntien varautumiseen sekä laajemmin ymmärrettynä niiden turvallisuuden hallintaan. Kuntarakenneuudistukset so. kuntaliitokset eivät sinällään aiheuta turvallisuuden hallinnan ongelmaa vaan palvelurakenneuudistukset ja niissä etenkin palveluiden ulkoistaminen. Kuntien on kyettävä palvelutoiminnan ulkoistamisen olosuhteissa varautumaan niin, että kyetään selviytymään erilaisista häiriö- ja kriisitilanteista. Tämä merkitsee erityisen huomion kiinnittämistä palveluiden ulkoistamiseen liittyvässä sopimustoiminnassa. Tällä hetkellä tilanne lienee sellainen, ettei erilaisten häiriö- ja kriisitilanteiden sekä poikkeusolojen toimintakykyvaatimuksia ole otettu huomioon sopimuksissa mitenkään. Valtion ja kuntien keskinäinen roolijako turvallisuusasioissa näyttäytyy pääpiirteissään sel- Kari Ahokas Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja keänä. Ongelmana kuitenkin on, että kuntakentän keskeinen rooli palveluiden tuottajana on käytännössä unohdettu monissa valtiovallan tekemissä kansallisen tason linjauksissa, kuten sisäisen turvallisuuden ohjelmassa sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa. Myös valtion turvallisuuspolitiikkojen, -toimien ja -menettelyjen tulisi olla paremmin yhteen sovitettuja ja yhdennettyjä kuntien vastaavien kanssa niin, että ne muodostavat yhteiskuntaan tämänhetkistä yhtenäisemmän turvallisuushallintajärjestelmän. Valtion ja kuntien välisessä yhteistyössä tulisi ylipäänsä tarkistaa asiaan liittyvää lainsäädäntöä. Aluepelastuslaitosten perustaminen on aikaansaanut kuntien varautumiseen selkeän osaamistyhjiön ja koordinaatio-ongelman, sillä ymmärrykset varautumisen vastuista eivät ole täysin kunnossa. Kuntien ja aluepelastuslaitosten yhteistyön kehittämiseen tulisikin panostaa entistä enemmän. Aluksi olisi kuitenkin saatava parannettuksi kuntakentän varautumisen ja turvallisuuden hallinnan potentiaalia sekä kavennettava osaamis- ja motivaatiokuilua eri kuntien välillä. Samalla on syytä kaventaa kunnissa perustehtävien ja varautumistehtävien eroa. Varautuminen ja turvallisuuden hallinta on siis nähtävä kirkkaasti osaksi kuntien toimintaa. Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry Reserviläispiiri ry SYYSKOKOUKSET Kempeleen kunnantalolla la 24.10.2009 Ohjelma: klo 10.00 Tulokahvit klo 10.15 Hallitusten kokoukset klo 12.00 Lounas klo 13.00 Piirikokoukset Tarjoilun varmistamiseksi osallistumisilmoitukset ehdottomasti 20.10. mennessä. [email protected], puh. 040 506 4087 Uusien jäsenten hankinta haasteena Eilen tuli kuluneeksi 70 vuotta toisen maailmansodan syttymisestä. Meillä on vielä lukuisa määrä veteraaneja keskuudessamme, joille olemme velkaa itsenäisestä isänmaastamme. Liittomme ja samoin useiden piirien toimintasuunnitelmissa toistuu lause, veteraanityö tai veteraanien tukeminen, mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa? Joissakin yhdistyksissä se on veteraanijuhlan järjestäminen, kuljetuksen järjestäminen tai veteraanikeräykseen osallistuminen. Joissakin se on vain korulause, kun ei tiedetä, mitä pitäisi tehdä. Olen kohdallani miettinyt tätä monta kertaa ja tullut siihen tulokseen, että viisainta olisi varmaan ottaa yhteyttä eri veteraanijärjestöihin ja kysyä, millaista apua tai toimintaa he toivoisivat eri maanpuolustusjärjestöiltä. Muistutan vielä perinnetiedon keräämisestä, mikäli halutaan koota rintamanaisten ja myös kotirintamalla olleiden jäsentemme muistoja, on siihen viimeiset ajat menossa, kohta ei tätä sukupolvea enää ole. Nyt on aika aloittaa syksyn toiminta ja miettiä, miten saisimme uusia jäseniä joukkoomme, mikä on maanpuolustusnaisten merkitys yhdistysmaailmassa. Tuula Matilainen Maanpuolustusnaisten Liiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry puheenjohtaja Viime vuonna onnistuimme jäsenhankinnassa hyvin paljolti Pudasjärven yhdistyksen ansiosta ja voitimme piirien sarjan. Voittorahatkin ovat jo piirin tilillä. Olemme aina korostaneet koulutuksen merkitystä ja se onkin suuri, mutta me vanhat yhdistyskonkarit olemme jo moneen kertaan käyneet koulutuksissa ja useat meistä myös toimineet itse kouluttajina, nyt on nuorten vuoro, mutta mistä ne nuoret? Minusta on hälyttävää ettei liittomme Suvi-2009 tapahtuma toteutunut, koska ei ollut tarpeeksi osallistujia. Seuraavat suuret koulutustapahtumat ovat Tikka 2009 Tikkakoskella ja ensi vuonna Lapissa valmiusliiton koulutus. Meillä on paljon nuoria, jotka ovat kiinnostuneet Suomen turvallisuudesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Suurin osa pojista ja osa tytöistä suorittaa asepalveluksen, mutta on tärkeää muidenkin tietää, miten voimme parantaa turvallisuutta arkielämässä ja kriisitilanteiden uhatessa. Oli yllättävää kuulla uutisista, kuinka paljon esimerkiksi Helsinki joutuu käyttämään rahaa rakentaakseen turvavalleja merta vastaan, sillä myrskyt ovat lisääntyneet ja mm. aaltojen korkeudet kasvaneet ja syynä sanottiin olevan ilmastonmuutos. Keski-Euroopan tulvathan ovat meillä tiedossa jo useiden vuosien ajalta. Arjen turvallisuutta voimme jokainen omalta osaltamme lisätä koulutuksella ja omalla asenteellamme ja esimerkillä. Toivotan kaikille maanpuolustusnaisille kauniita syysilmoja ja runsaita sieni- ja puolukkasaaliita. Reserviläisaseiden hankintaan tarkennuksia Kesä mitä parhain alkaa olla lopuillaan ja syksy ruskakausineen alkaa olla parhaimmillaan. Nyt kun on kesä levähdetty sekä kerätty auringossa energia talven rientoihin, on aika alkaa suunnittelemaan tulevan vuoden toimintoja. Lähestyyhän kovaa kyytiä aika jolloin yhdistyksien on pidettävä sääntömääräiset syyskokouksensa, joten on syytä jo nyt alkaa kirjata ylös niitä tapahtumia, mitä tulevana toimintavuonna on tarkoitus järjestää. Samalla on jo hyvä laittaa ylös myös vuoden 2011 tapahtumia, joissa tarvitaan puolustusvoimien tukea, jotta anomukset voidaan toimittaa eteenpäin alkuvuodesta. Valtakunnan tasolla uuden aselain jatkovalmistelu tulee pitämään ammuntaa harrastavien järjestöjen edustajia liikkeellä, jotta tulevasta laista saadaan sellainen, että tulevaisuudessakin on myös mahdollista omistaa harrastajien aseita, sekä saada hankintalupia, ilman turhan vaikeita ja byrokraattisia toimenpiteitä. Lain ensimmäinen vaihe meni eduskunnassa läpi hyvin nopealla aikataululla jolloin ei otettu ollenkaan huomioon järjestöjen kannanottoja. Mikäli ei estä ampumalajiemme harrastusta jatkossakaan. Suurempi huoli tällä hetkellä reserviläisillä on alueellamme toimivien ampumaratojen kaavaillut supistukset, sekä jopa monien ratojen lopullinen sulkeminen tulevina vuosina. Mikäli ampumaratoja suljetaan heikentää se merkittävässä määrin reserviläisten mahdollisuuksia harjoittaa monipuolista ampumatoimintaa ja sitä kautta ampumataitojen ylläpitämistä. Joten voi sanoa, että haasteita tuleville vuosille riittää ampumasaralla. Timo Ronkainen Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja tiedot pitävät paikkansa on nyt syksyllä ainakin osalla järjestöjä aihe käydä valmisteluvaiheessa kertomassa omia näkemyksiä lain valmistelusta. Jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä on nyt aika maanpuolustusjärjestöillä istua samaan pöytään linjaamaan yhteistä näkemystä lausunnoksi lain valmisteluista. Jossakin määrin laki varmaan muuttaa käytäntöjä asehankinnoissa mutta muutos Syksyn toiminnan käynnistymisen myötä on yhdistyksissä hyvä ottaa huomioon reserviläisliiton ampumatoimintapäivä 17.10, toivottavasti mahdollisimman moni piirimme yhdistyksistä huomioi toiminnassaan ko. päivän. Yhdistykset voivat jopa yhdessä järjestää tapahtuman, jolloin siitä on mahdollisuus saada näyttäväkin tilaisuus. Ensi vuosi sitten on piirimme 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden tapahtumien suunnittelu on parhaillaan menossa, tapahtumista kuullaan lisää myöhemmin. Kaikille jäsenille ja lukijoille hyvää ja toiminnan täyteistä syksyä. TUEMME TURVALLISUUTTA 3 Puheenjohtajan kynästä Hyvät ORUK:n jäsenet, Tätä kirjoitusta laatiessani syksyn kutsunnat ovat parhaillaan käynnissä. Toivon mukaan saamme tästäkin saapumiserästä hyviä ja aktiivisia reserviupseereita toimintaamme kehittämään. Oulun Reserviupseerikerhon jäsenmäärä on jo pitkään ollut yli 500, ja kasvu tuntuu jatkuvan, mikäli tarkastelee 2000-luvulla toteutunutta kehitystä. Tarvitsemmekin jatkuvasti uusia aktiivijäseniä, jotta toimintamme pysyy ajan tasalla ja kykenee kilpailemaan seudullamme tarjolla olevien harrastusten tulvassa. päätettiin ehdottaa lauantaita 12.6.2010, joka ajankohtana Rokulissa pidetyssä elokui- olisi sopivasti ennen juhansessa hallituksen kokouksessa nusta, mutta selkeästi lopputeimme päätöksen, että jär- kevään kiireiden jälkeen. Toijestämme ORUK:n virkistys- voaksemme silloin voidaan jo majan Rokulin 60-vuotisjuh- puhua kesästä säänkin puoleslallisuudet vasta ensi kesänä, ta. Rokulin juhlavuoden kunjolloin voimme paremmin niaksi on virinnyt ajatus laatia päivänvalossa nauttia Roku- 60-vuotisjuhlajulkaisu, jota varan luonnosta ja majan upeas- ten kerätään jäsenistöltämme ta ympäristöstä. Juhlapäiväksi aineistoa, kuten kertomuksia ja kuvia Rokulissa vietetyistä hetkistä tai yleisemmin majaan liittyvistä vaiheista. Tällä sivulla on erillinen ilmoitus aineiston keräämisestä ja yhteystiedoista sen toimittamista varten. Toivomme jäsenistöltämme ja muilta Rokulin ystäviltä aktiivisuutta, jotta saadaan värikäs ja monipuolinen julkaisu itseämme ja ennen kaikkea tulevia polvia varten. Kerhon sääntömääräinen syyskokous pidetään Oulun Osuuspankilla keskiviikkona 11.11.2009. Ohessa on virallinen kokouskutsu. Tervetuloa kokoukseen kehittämään kerhon toimintaa ja keskustelemaan mm. Rokulin juhlaan liittyvistä asioista. Värikästä syksyä toivoen, Kari Kanniainen puheenjohtaja Oulun Reserviupseerikerhon hallitus vuodelle 2009 Puh.joht.: Varapuh.joht.: Sihteeri: Talousupseeri: Tiedotusupseeri: Koulutusupseeri: Jäsenupseeri: Urheilu-upseeri: Kari Kanniainen Risto Virtanen Sampo Puoskari Markku Mikkonen Matti Kuonanoja Jari Maljanen Paavo Niskala Jukka Ahola 050 537 1832 045 1300 688 0400 961 174 040 482 6531 050 588 1208 0500 694 854 050 532 5456 044 568 8922 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Ilmoitukset Oulun Reserviupseerikerho ry:n SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona 11.11.2009 klo 18 alkaen Oulun Osuuspankin tiloissa, osoitteessa Isokatu 14 (7. kerros). Käynti Isokadulta Otto-automaatin viereisestä ovesta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat, mm. hallituksen jäsenten valinta. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kehittämään toimintaamme! Hallitus Kuvia ja muistoja Rokulista! Onko sinulla jokin hauska, mieleen painunut tai muuten vain kiinnostava kertomus Rokulista? Oletko ottanut hienon tilanne- tai tunnelmakuvan tai kuvan arvovieraasta Rokulissa? Majan 60-vuotisjuhlan kunniaksi ORUK kerää kertomuksia ja kuvia majan käyttäjiltä. Jos haluat jakaa omat muistosi muiden kanssa, lähetä kuva tai kertomus kerhon sihteerille. Lisätietoja: Sampo Puoskari, 0400 961 174 tai [email protected]. Rokuli Oulun Reserviupseerikerhon maja Rokualla – www.oruk.fi/rokuli Varauskirja ja avainten luovutus Neste Hiirosella puh. 332 557 osoitteessa Kiilakivenkuja 2. Huoltamo avoinna arkisin 06.30–21.00, lauantaisin 08.00–21.00 ja sunnuntaisin 09.00–21.00. Avainta palautettaessa jätä viesti Rokulista, mikäli havaitsit puutteita. MAKSUT: 10 euroa/vrk/hlö tai 50 euroa/vrk/ryhmä (10 hlö) Sähköpostilista Oulun Reserviupseerikerho kokoaa jäsenistään sähköpostilistaa ja pyrkii siten tehostamaan ja nopeuttamaan tiedonkulkua kerhomme toimintaan liittyvistä asioista ja tapahtumista. Toivomme, että kaikki jäsenemme ilmoittaisivat nykyisen sähköpostiosoitteensa osoitteeseen: [email protected] ORUK:in ampumaratavuorot vuodelle 2009 Hiukkavaarassa Syyskuu 20.09 Kiv Rata 3 / 150m, vaihtoehto Kiv Rata 4 / 300m Lokakuu 04.10 Pist 22cal / 9mm / pistoolirata no:5 25.10 Kiv Rata 3 / 150m Marraskuu 15.11 Kiv Rata 3 / 150m 29.11 Kiv Rata 3 / 150m Joulukuu 13.12 Kiv Rata 3 / 150m Kerhon ampumavuoro 25 metrin pistooliradalla sunnuntaina 28.6.2009. Petteri Närä (kuvassa keskellä) kirjaa Kari Kanniaisen (kuvassa vasemmalla) tuloksen, Pertti Seppäsen arvioidessa suoritusta. Lisätietoja: Petteri Närä, 040 717 4487 Verkkosivulla osoitteessa http://www.oruk.fi/toiminta/urheilu.php 4 Pohjan Pioneerikilta aktiivisesti mukana MPK:n koulutuksessa 2009 Po h j o i s - Po h j a n maan maanpuolustuspiiri on järjestänyt aktiivisesti vapaaehtoisia harjoituksia alueellaan. On ilolla todettava, että aktiivinen ote koulutustoimintaan on palannut piirin alueelle. Pohjan Pioneerikilta ry on ollut yhtenä aktiivisena toimijana mukana. Tänä vuonna kilta toteuttaa neljä kurssia MPK:n ohjelmassa. Toukokuussa Pohjan Pioneerikilta ry oli toteuttamassa Hiukkavaarassa järjestettyä linnoittamiskurssia. Kurssin puitteissa yhden viikonlopun aikana rakennettiin tehdasvalmisteinen hirsikorsu. Harjoitus oli PV:n tilaama koulutustapahtuma ja Pohjan Pioneerikilta toteutti koulutuksen. Harjoituksen johtajana toimi kapteeni Pekka Haapola PSSLE:sta ja reserviläisjohtajana ja pääkouluttajana Osmo Laitinen Pohjan Pioneerikilta ry:stä. Mukana kouluttajina olivat Väinö Heikkala, Jarmo Juutinen ja Jaakko Kettunen Pohjan Pioneerikilta ry:stä. Väinö Heikkala oli koonnut hyvän ja monipuolisen kurssiaineistokansion kurssin osanotta- Sillanrakentajat ryhmäkuvassa uudella sillalla, edessä vasemmalla harjoituksen johtaja Eino Jakkula ja oikealla piiripäällikkö Timo Kesäläinen. jille. Kurssilaisina oli 17 reserviläistä Pohjois-Pohjanmaan piirin alueelta. Tämä linnoittamiskurssi oli jo neljäs, jota kilta on ollut toteuttamassa. Linnoittamisharjoitus jatkuu ensi vuonna, jolloin rakennetaan tehtyyn hirsikorsuun taisteluhautaliittymien jatkoksi taisteluhautaa ja pesäkkeet. Ensimmäinen linnoittamiskurssi pidettiin jo vuonna 1993, jolloin rakennettiin betonielementtira- kenteinen korsu. Harjoitusta tuki KaiPr/PohPionP koneryhmällä ja koneilla. Mukana oli 7 varusmiehen ryhmä PohPionP:sta, ryhmän varusmiesjohtajana toimi kersantti JP Ala-Kokko ja pataljoonasta henkilökuntaan kuuluva kouluttaja ja johtaja oli ylik. L Karppinen. Toisena MPK:n kurssina toteutettiin elokuussa sillanrakennuskurssi Lumijoella Karinselän alueella Pietinkujalla. Silta palvelee paikallista väestöä kevyen liikenteen väylänä. Silta oli jännemitaltaan noin 11 metriä ja leveydeltään 4 metriä. Kantavuutta sillalla on noin 20 tonnia, eli silta kestää aurauskaluston ylimenon. Sillan materiaalit hankki Lumijoen kunta. Työ toteutettiin yli 20 Lakeuden reserviläisen voimin. Kurssin johtajana toimi Lumijoen kunnaninsinööri Eino Jakkula, sillan suunnittelijana DI Jonne Posti Pohjan Pioneerikilta ry:stä ja killan yhteyshenkilönä toteutuksessa oli puheenjohtaja Heikki Salumäki. Pohjois-Suomen Huoltorykmentin esikunta ja KaiPr tukivat harjoitusta kaluston osalta.Yleensä siltaharjoituksessa on ollut myös varusmiesryhmä mukana ja he ovat saaneet harjoituksen myötä koulutusta pioneeriaselajiin kuuluvassa sillanrakennustyössä.Tänä vuonna tuota varusmiesryhmää ei ollut, koska sillanrakentaminen osui sellaiseen ajankohtaan, että varusmiehillä oli meneillään koulutusohjelmassa harjoitusleiri. Sillanrakennusharjoituksen muonitti samanaikaisesti MPK:n järjestämä kenttämuonituskurssi. Kenttämuonituskurssin osanottajat olivat Tyrnävän, Limingan ja Lumijoen kunnan henkilöstöä, joita koulutettiin kenttäkeittiöiden käyttöön kunnan mahdollisia kriisinajan valmiuksia varten. Tämä nyt Lumijoen yli rakennettu silta on jo 11, minkä toteutuksesta Pohjan Pioneerikilta ry on vastannut. Kaikki sillat on rakennettu MPK:n kursseina ja suunnittelijana on ollut killan kunniapuheenjohtaja DI Jonne Posti. Toteutusohjelmassa on ollut myös yksi riippusilta luontopolulla Tyrnävällä, jännemitta 30 m. Tämän vuoden kaksi muuta MPK:n harjoitusta tapahtuvat syyskuussa. Kyseessä on pioneeritoiminnan kurssi ja suojelualan kurssi. Nämä molemmat ovat PV:n tilaamia sotilaallisia kursseja ja Pohjan Pioneerikilta ry toteuttaa koulutuksen omien reserviläisjäsentensä voimin. Kilta on toteuttanut jo vuosia 4 -5 kurssia vuodessa Pohjois-Pohjanmaan maanpuolutuspiirin alueella. Kilta on kasvattanut nuorista reserviläisistään aktiivisia ja osaavia kouluttajia. Teksti: Seppo Suhonen Valokuvat: Heikki Salumäki ja Väinö Heikkala Pioneeri- ja suojelujotos ”TERVA 2009” Kainuussa Valtakunnallinen pioneeri- ja suojelujotos, Terva 2009,pidettiin toisen kerran Pohjan Pioneerikillan järjestämänä Kajaanissa Kainuun prikaatin Hoikankankaan maastossa 25. - 26. heinäkuuta tukenaan Pohjan Pioneeripataljoona ja Kainuun Prikaati. Jotos toteutettiin VEHharjoituksena. Valtakunnallinen pioneeri- ja suojelujotos on Pioneeriaselajin Liitto ry:n toteuttama aselajin reserviläisille tarkoitettu vuosittainen pääkoulutustapahtuma. Jotoksen johtajana toimi Pohjan Pioneeripataljoonan komentaja everstiluutnantti Asko Valta ja reserviläisjohtajana toimi luutnantti Erno Marjakangas Pohjan Pioneerikillasta, keskeisinä tukijoinaan Peter Elo, Kari Paakkola, Kalevi Jurvelin, Osmo Laitinen, Jaakko Kettunen, Jarmo Juutinen, Väinö Heikkala, Seppo Suhonen ja Heikki Salumäki samasta killasta. Tämä oli kymmenes jotos järjestyksessään ja se järjestetään vuorovuosin eri puolella Suomea tukeutuen eri prikaateihin ja aselajin pioneerijoukko-osastoihin sekä niiden tarjoamiin maastoja tukimahdollisuuksiin. Jotoksen käytännön järjestäjänä ja toteuttajana toimii alueella toimiva pioneerikilta. Tämän jotoksen tavoitteet oli- Korian Pioneerikillan partio maalissa, keskellä heidän puheenjohtajansa Päivi Kasurinen. vat toiminnallisuus, koulutuksellisuus, johtaminen sekä kokemuksia tarjoava tapahtuma. Kaikki nämä tavoitteet täyttyivät hyvin ja monipuolinen rastikokonaisuus pikataipaleineen, suunnistuksineen ja erilaisine ammuntoineen tarjosi sekä kilpailijoille että toimitsijoille mielenkiintoisen koulutuksellisen viikonvaihteen Hoikankankaan harjoitusmaastossa. Tapahtumaan osallistui kilpailijoina 15 partiota (yli 60 reserviläistä) sekä toimitsijoina 45 reserviläistä. Toimitsijoina toimivat reserviläiset olivat pääosin Pohjan Pioneerikillasta, Pohjanmaan Akateemisesta Maanpuolustusyhdistyksestä sekä Lapin, Savon ja Pirkka-Hämeen Pioneerikilloista. Yöpyminen tapahtui telttama- joituksena maastossa lauantain ja sunnuntain välisen yön. Kosteat sääolosuhteet eivät kuitenkaan kilpailijoiden mielialaa lannistanut lainkaan vaan 15 partiota taittoivat matkan ripeästi ja taistelumielellä. Partioiden etenemistä voitiin seurata jatkuvasti Trackerpaikantamislaitteiden avulla sekä tietokoneen näytöltä ja isolta valkokankaalta jotoksen maastokarttapohjalla kilpailukansliassa. Suunnistuksen yhteislähdön tapahduttua oli mielenkiintoista havaita rastien haun erilaiset reittien valinnat joukkueiden välillä ja arvioida etenemistä. Suunnistuksen lisäksi lauantai illan pikataival oli fyysistä kuntoa koettelevaa. Tehtävärastit koostuivat paikanmäärityksestä, etäisyyden mittauksesta ja arvioinnista, Nato- aakkosista ja ensiaputaidoista. Suojeluasioita käsitteli säteilymittausrasti. Varsinaisia pioneeriaiheisia asioita oli räjäytys-. linnoittamisen mittausmenetelmärastilla sekä raivaamisrastilla. Mukana oli myös pioneeriaiheinen tietovisa. Sunnuntain rasteilla käsiteltiin suojelua, pioneeriporakoneiden käyttöä sekä loppuhuipentumana kilpailujoukkueen pienimuotoinen vesistön ylitys ”Iivarin pikasiltaa” pitkin savuja hyväksikäyttäen tavoitteena vastaisen rannan asemien haltuunotto oletetulta vastapuolelta. Se oli varmaan mieliin painuvin rasti kokonaisuudessa. Jotosta käytiin erittäin tasaväkisesti loppuun asti. Kahden erilaisen ammunnan, pikataipaleen ja suunnistuksen painoarvo pistekokonaisuudessa oli 45 % ja muiden tehtävärastien 55 %. Kolmen ensimmäisen joukkueen pisteet muodostuivat erittäin marginaalisiksi. Voittaja oli ”Partio Pura”, muutama viikko sitten varusmiespalveluksensa päättäneitä nuoria pioneerireserviläisiä. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat Partio ”Suur-Töölö” sekä Helsingin reserviupseeripiirin Pioneeriosaston 1. partio. Kaksi viimeksi mainittua ovat sijoittuneet perinteisesti aina parhaiden joukkoon viimeisillä jotoksilla. Partio Pura koostui seuraavista pioneerireserviläisistä: Mikko Happo, Eero Haverinen ja Jan Koski. Pionee- ri- ja suojelujotoksen teknisenä valvojana toimi Markku Rapo Keuruulta. Pohjan Pioneeripataljoonan kapteeni Sami Kuparinen antoi erinomaisen ammattimaisen tuen omalta osaltaan tapahtumalle, sen valmisteluvaiheelle ja toteutukselle. Tätä jotosta olivat seuraamassa mm. pioneeri- ja suojelutarkastaja, eversti Jukka Sonninen, PAL:in puheenjohtaja Aimo Hattula ja Hakku-lehden päätoimittaja Esko Vaahtolammi. Kilpailijoiden ohessa he toivat esille onnistuneen tapahtuman tärkeyttä nuorten reserviläisten koulutus- ja kilpailutapahtumana. Partioilta saadun palautteen perusteella voitiin todeta Pohjan Pioneerikillan toteuttaneen koulutustapahtuman mielekkäästi ja monipuolisin tehtävin. Pohjan Pioneerikilta haluaa esittää kiitoksensa Kainuun aluetoimistolle, Kainuun Prikaatille ja Pohjan Pioneeripataljoonalle sekä niiden henkilöstölle arvokkaasta tuesta. Samoin esitämme kiitoksen mukana olleille toimitsijoille ja kilpailijoille. Seuraavana vuonna valtakunnallinen pioneeri- ja suojelujotos järjestetään Säkylässä PorPr/SatPionP:n tukemana ja järjestelyvastuussa on Satakunnan Pioneerikilta ry. Teksti: Heikki Salumäki Valokuva: Seppo Suhonen 5 Virpiniemessä keskusteltiin vilkkaasti vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta Neuvottelukunnan kokouksen osanosattajia Virpiniemen merivartioasemalla. Vasemmalta: Maanpuolustusnaisten liiton Mervi Sammelvuo, kommodori Henrik Wärnhjelm, maaherra Eino Siuruainen, prikaatikenraali Jukka Haaksiala, Sotilaskotiliiton Eva Lindblad, Suomen Reserviupseeriliiton Timo Toivonen sekä Reserviläisliiton Timo Ronkainen. Syyskuun 4. kokoontui Virpiniemen merivartioasemalle kolmanteen kokoukseensa Vapaaehtoisen maanpuolustuksen PohjoisSuomen alueellinen neuvottelukunta. Ensimmäisenä kunnon syyspäivänä merivartioasema näyttäytyi neuvottelukunnalle elementissään: tuuli puhalsi rantaan komeita vaahtopäitä, taivaalta ropisi vettä, ukkonen jyrähteli - ja aurinko paistoi. Valtakunnallisen Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan tehtävänä on sovittaa yhteen ja ohjata vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestämistä - vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa yhteiskunnassa. Joulukuussa 2008 perustettu Pohjois-Suomen alueellinen neuvottelukunta toimii valtakunnallisen neuvottelukunnan tuntosarvina välittäen vastuualueensa tunnelmia valtakunnallisen neuvottelukunnan tietoon. Pohjois-Suomen alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi on nimetty Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen ja varapuheenjohtajaksi PohjoisSuomen Sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Jukka Haaksiala. Eri järjestöjen esityksien perusteella neuvottelukuntaan on valittu 15 jäsentä ja varajäsentä, jotka edustavat laajasti alueellista viranomais-, sidosryhmä- sekä järjestötahoa. Kolmanteen kokoukseensa neuvottelukunta kokoontui Haukiputaan Virpiniemeen. Kokouksen aluksi Länsi-Suomen Merivartioston komentaja, kommodori Henrik Wärnhjelm esitteli kokousvieraille merivartiolaitoksen ja Länsi-Suomen Merivartioston toimintaa. Vieraat saivat kuulla mm. rajavartioinnissa tapahtuneesta kansainvälistymiskehityksestä sekä huippuluokan valvontajärjestelmistä. Kokouksen asialistalla ei tällä kertaa ollut varsinaisia ratkaistavia kysymyksiä, mutta sen sijaan kokousvieraat saivat kuulla useita vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja varautumiseen liittyviä alustuksia, joiden pohjalta käytiin jo totuttuun tapaan vilkasta kes- kustelua. Kokouksen puheenjohtaja, maaherra Eino Siuruainen kertoi kokoukselle ensi vuoden alusta voimaan astuvasta aluehallinnon uudistumishankkeesta. Puheenvuoro herätti runsaasti keskustelua. Kempeleen kunnanjohtajan Kari Ahokas oli sitä mieltä, että maaherrainstituution romuttaminen on kansalaisille menetys. Näkemys sai hyväksynnän muiltakin kokousvierailta. Maaherra Siuruainen piti uutta järjestelmää kuitenkin ihan toimintakelpoisena. Naisten Valmiusliiton edustaja Merja Virkkula esitteli kokoukselle naisten toimintaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä. Puheenvuorosta sai kattavan kuvan naisten panoksesta vapaehtoiseen maanpuolustukseen ja naisten toiminnan historiasta. Maanpuolustuskoulutuksen piiripäällikkö Timo Kesäläinen kertoi kokousväelle MPK:n mahdollisuuksista valmiuskoulutukseen, mikä herätti keskustelua erityisesti kuntien varautumisen tilasta. Lopuksi kokouksen sihteerinä toiminut majuri Arto Heikkinen informoi kokousväkeä kokemuksista, jotka on saatu vuoden 2008 alusta voimaan astuneen vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain toimivuudesta. Hiukka 2009 -harjoitus Kohteensuojaus ja sotilaspoliisitaidot. Valvojana vas. kapteeni Risto Makkonen. Neuvottelukunnan mukana Aluetoimistonpäällikkö, everstiluutnantti Raimo Sevón, Suomen Rauhanturvaajien edustajat Tapio Kauppi ja Esko Hakulinen, Rajavartiostosta kapteeniluutnantti Markku Kohonen, Sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Jukka Haaksiala, Reserviläisurheiluliiton Raimo Repo ja piiripäällikkö Timo Kesäläinen. Suojelukurssin reserviläiskouluttajana toimi yliluutnantti Iikka Ellilä vas. ja valvojana majuri Tapani Keskitalo kolmas vasemmalta. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen Pohjois-Suomen alueellinen neuvottelukunta jatkoi kokoustaan vielä seuraavana päivänä tutustumalla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Hiukka 09 -harjoitukseen Oulun Hiukkavaarassa. Heidi Similä Tiedottaja Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta Oulun Maanpuolustusnaiset ry , Tulevaisuuteen tähdäten TOIMINTAMME SYYSKAUDELLA 2009: 08.09. Suunnittelemme yhdessä syyskauden ohjelmaa hallituksen tekemän listan pohjalta 15.09. Sieniretki Valkeisjärvelle klo 17. 20.09. Koko kansa kävelee - Kävelytapahtuma klo 12 Oulun kaupungin kirjasto 25.-27.09. Nasta-harjoitus Tikka 2009 Tikkakoski 03.10. Ajolupakoulutus Hiukkavaara 06.10. Feng Sui –ilta 13.10. Yhdistyksen syyskokous 24.10. Piirin Syyskokous, Kempele 24.-25.10. Liiton Syyskokous, Kouvola 27.10. Kauneusilta 17.11. Valmistautuminen myyjäisiin 28.11. Myyjäiset, Pohjankartano 30.11. Talvisodan alkamisesta 70 vuotta 06.12. Itsenäisyyspäivä 08.12. Pikkujoulu Jäsenillat ovat yleensä Aleksanterinkatu 13 A 12. Illat alkavat klo 18.15. Poikkeustapauksista ilmoitetaan erikseen. Seuraa Oulu-lehden seuratoimintapalstaa ja piirilehteä Pohjanpoikaa. Jäsenmaksua maksaessa käyttäkää viitenumerona 1122 (2009). Puheenjohtaja Anneli Tirkkonen, 040 350 8529. Veteraanien haaste KOKO KANSA KÄVELEMÄÄN Ammunnanjohtajakurssilla pätevöityi kapteeni Mika Niemen valvonnassa kersantti Ari-Pekka Huhtaniska. Valtakunnallinen kävelytapahtuma su 20.9. kello 12 alkaen YK:n rauhan päivän kunniaksi. Lähtö Oulun kaupunginteatterin edustalta. Matkat vapaavalintaiset. Alkuverryttelyn vetää taitoluistelija Susanna Pöykiö. Mehutarjoilu. Tervetuloa joukolla mukaan! Ensi vuonna uudestaan, tervetulleeksi toivottavat vas. joukkomuonituskurssin vetäjä vääpeli Esa Kourujärvi ja kurssivääpeli kersantti Sakari Sumén. 6 Jalkaväkijoukkueen puolustus Kuva 1. Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiiri järjestää Hiukkavaarassa 26.-27.9.2009 joukkueen puolustuksen käskynanto- ja maastoharjoituksen. Kirjoituksella on tarkoitus palauttaa reserviläisten mieleen joukkueen puolustuksen perusteita, herättää mielenkiintoa sotilaalliseen koulutukseen ja innostaa reserviläisiä osallistumaan mielenkiintoiseen kurssiin. Kirjoituksen lähteinä on käytetty vihollisen osalta A2 Mekanisoitu pataljoona taistelussa -käsikirjan osaa komppanian hyökkäys ja jalkaväkijoukkueen osalta vuodelta 1999 olevan Joukkueen oppaan puolustus -lukua. Mekanisoidun komppanian organisaatio ja hyökkäystaktiikka Vihollisen panssaroidut joukot on varustettu taisteluun ensisijaisesti aukeavoittoisessa maastossa. Metsämaastokaan ei ole taisteluympäristönä outo, mutta siellä vaikeutuu tiedustelu, liike ja tulenkäyttö. Mekanisoidulla komppanialla on (Kuva 1): – kaksi rynnäkköpanssarivaunua käsittävä komento-osa, – kolme mekanisoitua joukkuetta, joissa on kolme ryhmää, ja kullakin ryhmällä on oma rynnäkköpanssarivaunu sekä – kranaattikonekiväärijoukkue, jossa on kolme ryhmää, joilla kullakin on kaksi kranaattikonekivääriä ja rynnäkköpanssarivaunu. Puolustavaa joukkuettamme vastaan saattaa hyökätä vahvennettu komppania, johon voi kuulua 14 rynnäkköpanssarivaunua vahvennettuna kolmella taistelupanssarivaunulla. Jalan taistelee tarvittaessa noin 90 sotilasta. Yhteenvetona komppanian organisaatiosta voidaan sanoa: – henkilövahvuudet ovat pienehköjä, – vaunut ovat panssaroituja, maastoliikkuvuudeltaan hyviä sekä uintikykyisiä ja – suora-ammunnan tulivoima korostuu avoimessa maastossa. Hyökkäys on mekanisoidun joukon päätaistelulaji. Taktiikka on suoraviivaista korostaen liikkuvuuden ja yllätyksen (hyökkäys sivustaan tai selustan suunnasta) merkitystä taistelussa. Vihollisen kärkikomppania pyrkii hyökkäämään suoraan liikkeestä. Komppanian kärjessä etenee yleensä taistelupanssarivaunujoukkue. Kohtaamishyökkäyksessä yhdellä joukkueella sidotaan puolustaja. Komppanian pääosa hyökkää nopeasti edullisemman sivustan kautta noin 400 metriä leveällä alueella. Jos kärkikomppania kohtaa voimakkaan puolustuksen, se ryhmittyy nopeasti puolustukseen ja sitoo puolustajaa aktiivisella toiminnalla mahdollistaen pataljoonan pääosan hyökkäyksen. L ä p i m u r t o hy ö k k ä y k s e s s ä mekanisoidun komppanian hyökkäysalueen leveys on tavallisesti noin kilomeri ja painopisteessä murtoalueen leveys on noin 500 metriä. Rynnäkkötasa valitaan siten, että etäisyys mahdollistaa yksikölle rynnäkön puolustuksen etureunaan käskettyyn määräaikaan (”H”) mennessä. Rynnäkkötasa voidaan käskeä noin 600 Kuva 2. Mekanisoidun komppanian hyökkäys metsämaastossa. metrin etäisyydelle puolustuksen etureunasta. Jalkautumisalue käsketään mahdollisimman lähelle puolustuksen etureunaa alueelle, joka on suojassa konekivääri- ja panssarintorjunta-aseiden tulelta. Metsämaastossa jalkautumisalue voi olla sama kuin rynnäkkötasa. Mekanisoitu komppania hyökkää jalan valmistellun puolustuksen murtamiseksi sekä panssarivaunuille epäedullisessa maastossa. Metsäsaarekkeiden rikkomassa maastossa komppanian jalkaväki hyökkää yleensä avorivissä taistelupanssarivaunujen takana, josta on mahdollista suojata panssarivaunuja käsiaseiden tulella. Rynnäkköpanssarivaunut etenevät jalkaväen takana maaston suojaa hyväksi käyttäen tukien taistelupanssarivaunuja ja jalkaväkeä tulellaan. Vaikeassa maastossa (Kuva 2) taistelupanssarivaunut toimivat tien suunnassa sulutteita raivaten sekä tukien suoraammunnalla sitovan joukkueen taistelua, rynnäkkövaunut jäävät tien varteen suojaan ja jalkaväen pääosa koukkaa jalan puolustajan sivustaan.Komppanian hyökkäystä tuetaan voimakkaalla epäsuoran tulen ja suora-ammunta-aseiden tulivalmistelulla, joka kestää 10 – 40 minuuttia. Metsämaastossa hyökkääjä ei pysty levittäytymään nopeasti eikä käyttämään tulivoimaansa täysin hyväkseen. Tiestö vaikuttaa oleellisesti vihollisen hyökkäyksen suuntaamiseen.Taisteluja käydäänkin alkuvaiheessa tiestön valtaamiseksi. Jalkaväkijoukkueen organisaatio ja puolustusvalmistelut Jalkaväkijoukkueeseen kuuluu (Kuva 3): – joukkueenjohtaja ja varajohtaja – taistelulähetti, lääkintämies ja kaksi ajoneuvon kuljettajaa – kolme kivääriryhmää ja – sinkopartio Kivääriryhmän tulivoima perustuu rynnäkkökiväärien, konekiväärin ja keveiden kertasinkojen tulenkäyttöön. Sinkopartio tuhoaa joukkueen alueella olevat vihollisen panssarivaunut, joiden liikettä hidastetaan miinoitteilla. Joukkueelle alistetaan yleensä tulenjohtoryhmä, jonka tulenjohtaja johtaa epäsuoran tulen käytön valmistelut ja toteuttamisen joukkueen alueella joukkueenjohtajan käskyjen mukaan. Jalkaväkijoukkueen on kyettävä torjumaan puolustusvalmistelujen jälkeen vahvennetun mekanisoidun komppanian vahvuisen vihollisosaston hyökkäys. Joukkue taistelee komppanian vastuualueella puolustuskeskukseen kuuluvassa tukikohdassa tai sivusuunnassa erillisessä tukikohdassa. Tukikohdan leveys voi olla 250 - 500 metriä. Joukkue kykenee hallitsemaan tulellaan 400 - 800 metriä levyisen alueen. Joukkue tekee vastaiskuja tukikohtaansa murtautuneen vihollisen lyömiseksi. Tukikohdasta saa luopua vain päällikön käskystä. Kuva 3. Jalkaväkikomppanian jalkaväkijoukkue. Joukkueenjohtajan toimenpiteisiin puolustukseen ryhmityttäessä ja puolustusvalmistelujen aikana kuuluu – maastontiedustelu ja tilanteen arviointi – ryhmityksestä päättäminen eli päätös – joukkueen opastaminen tukikohdan alueelle – suojauksen asettaminen – puolustukseen ryhmittymiskäsky ryhmänjohtajille, sinkopartion johtajalle, tulenjohtajalle ja joukkueen varajohtajalle – käsky tiedustelupartiolle – maastontiedustelun jatkaminen ja taistelusuunnitelman kehittäminen – tulisuunnitelman tarkastus – 1. tarkastuskierros ja puolustuskäsky – ilmoitus komppanian päällikölle joukkueen ryhmittymisestä – yhteydenotot naapureihin – 2. tarkastuskierros ja puolustuskäskyn tarkentaminen sekä – taistelusuunnitelman harjoittaminen. Joukkueenjohtaja kehittää taistelusuunnitelmaa (Kuva 4) koko puolustusvalmistelujen ajan ja harjoittaa sitä tarkastuskierroksilla. Joukkueenjohtaja harjoittaa taistelusuunnitelmaa ensin ryhmittäin, jonka jälkeen koko joukkueella. Ryhmittäin harjoiteltaessa joukkueenjohtaja kuvaa pesäkkeessä vihollisen toimintaa sekä taistelusuunnitelman mukaisia merkkejä tai antaa käskyjä suullisesti ja tarkastaa, että ryhmä osaa toimia oikein. Joukkueenjohtaja käyttää joukkueen varajohtajaa ja taistelulähettiä apunaan harjoittaessaan koko joukkueen toimintaa. Koko joukkueella voidaan harjoitella hälytyksen ja käskyjen välittämistä, joukkueen siirtymistä eri taisteluasemiin, pesäkkeiden vahventamista ja joukkueen sisäisiä vastaiskuja. Puolustustaistelu Joukkueenjohtaja korottaa tukikohdan taisteluvalmiutta: – lisäämällä taistelupartioiden taisteluvalmiutta – lisäämällä vartiomiehiä ja vartiopaikkoja – miehittämällä konekiväärit, singot ja tulenjohtopaikka – miehittämällä pesäkkeitä osin tai kokonaan - hälyttämällä koko tukikohta. Taistelu alkaa yleensä tiedusteluluontoisella hyökkäyksellä, jolla vihollinen pyrkii selvittämään komppanian ryhmitystä ja heikkoja kohtia. Vihollisen kuluttaminen joukkueen alueella voidaan aloittaa tukikohdan etupuolelta tulenjohto- ja panssarintorjuntakykyisen partioiden taistelulla. Tiedusteltuaan tukikohdan sijainnin vihollinen aloittaa voimakkaan tulivalmistelun helikoptereiden, tykistön ja kranaatinheittimien tulella. Varmuusetäisyyksien pienentämiseksi tulivalmistelua jatketaan taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen sekä kranaattikonekiväärien tulella. Tulivalmistelun turvin Kuva 4. Esimerkki jalkaväkijoukkueenjohtajan taistelusuunnitelmasta. 7 vihollinen raivaa sulutteita ja sen jalkaväki etenee mahdollisimman lähelle joukkueen tukikohtaa. Vihollista tähystetään tulivalmistelun aikana. Sinkopartio tuhoaa vihollisen raivauspanssarivaunut joko vara-asemistaan tai varsinaisista asemistaan. Epäsuoralla tulella jatketaan raivausalueen takana olevan vihollisen lamauttamista. Mikäli panssarivaunujen kulku-urien raivaus epäonnistuu ja suora hyökkäys estyy, vihollinen pyrkii hyökkäämään jalan kiertäen sivustaan. Jalkaväen hyökkäystä tuetaan panssarivaunujen ja kranaattikonekiväärien tulella. Vihollisen tullessa torjuntamaalien tasalle tulenjohtaja ammuttaa torjunnan joukkueenjohtajan käskystä. Raskailla kertasingoilla tuhotaan ensisijaisesi taistelupanssarivaunuja ja kauempana tulituessa olevia vaunuja. Keveillä kertasingoilla tuhotaan rynnäkköpanssarivaunut. Käsiaseiden tulella tuhotaan etenevä jalkaväki. Konekivääreillä tuhotaan taaempana hyökkäävä vihollinen ja rynnäkkökivääreillä lähemmäksi päässyt vihollinen. Tukikohdan sivuitse hyökkäävä vihollinen tuhotaan tähystyspaikoista johdetulla epäsuoralla tulella, ryhmien tulella vaihtoasemista ja käyttämällä viuhkapanoksia. Vaihtoasemat miehitetään ryhmänjohtajan johtamana joukkueenjohtajan ohjeistuksen mukaan. Vihollisen kiertäessä sivustaan on tilanne arvioitava nopeasti ja vahvennettava uhanalaista suuntaa tai pantava vastaisku toimeksi riittävän ajoissa. Jos jokin pesäke menetetään, joukkueenjohtajan on vallattava se takaisin taistelusta irti olevien osien vastaiskulla. Jalkaväkijoukkueen tulevaisuus? Suunnitelmissa vuosien 2013 – 2016 aikana kehitetään alueellisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja taktista liikkuvuutta. Arvioidaan, että jalkaväkijoukkoja tullaan käyttämään tulevaisuudessa aktiiviseen puolustustaisteluun ja taktisiin vastahyökkäyksiin. Sil- loinkin vihollinen on panssaroitu, tulivoimainen ja erittäin liikkuva. Sitä tuetaan voimakkaalla epäsuoralla tulella ja helikoptereiden sekä lentokoneiden rynnäköillä. Jalkaväkijoukkueen tulivoimaa voidaan lisätä: – orgaanisella tulenjohtopartiolla (1+1+2) – sijoittamalla kaksi konekivääriä sekä kranaattipistoolia kivääriryhmiin (à 2+8) ja – muuttamalla sinkopartio sinkoryhmäksi (2+4) Jalkaväkijoukkueen suojaa voidaan lisätä: – ajoneuvojen panssaroinnilla – komposiittikypärien ja sirpaleliivien käytöllä Jalkaväkijoukkueen taktista liikkuvuutta voidaan lisätä PohjoisSuomessa: – telakuorma-autoilla tai kuljetuspanssarivaunuilla – moottorikelkoilla talvella ja mönkijöillä kesällä Heikki Hiltula Eversti evp Pohjanpoika Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti 26. vuosikerta Päätoimittaja: Markku Holopainen Osoitteenmuutokset: RUL:n jäsenet: Soili Laakso, (09) 4056 2011, [email protected] RESL:n jäsenet: Joanna Hellfors, (09) 4056 2010, [email protected] Raahen Reservinupseerit ry Sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään torstaina 15.10.2009 Myllymäen myymälän kokoustilassa kello 18.00. Johtokunta Materiaalintoimitus: [email protected] Aihe: Pohjanpoika TAI [email protected] Aihe: Pohjanpoika Postiosoite: Suomenmaa-Yhtiöt Oy Lekatie 4, 90150 OULU OULUN RESERVILÄISET Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterink. 13 A 12, 90100 OULU Yhdistyksen SYYSKOKOUS to 8.10.2009 kello 18.30 Aleksanterinkatu 13 A 12. Kahvitarjoilu! Jäsenet tervetuloa! Seuraavat aineistopäivät: nro 4 29.11.2009 Painopaikka: JOUTSEN MEDIAN PAINOTALO Johtokunta MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS Lisää turvallisuutta www.mpky.fi Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin vuoden 2009 kurssit KURSSI PAIKKA ALKAA PÄÄTTYY Puolustusvoimien tilaama koulutus PPOHMMAAKK tstkoul- ja testitil 2 Oulu 19.09.2009 20.09.2009 Hiukkavaara Hiukkavaara Hiukkavaara Hiukkavaara Hiukkavaara Hiukkavaara Tyrnävä Oulu 14.09.2009 14.09.2009 19.09.2009 19.09.2009 26.09.2009 03.10.2009 24.10.2009 06.12.2009 16.09.2009 16.09.2009 20.09.2009 20.09.2009 27.09.2009 03.10.2009 25.10.2009 06.12.2009 Hiukkavaara Vihanti Kempele Yli-Ii 30.09.2009 09.10.2008 09.10.2009 06.11.2009 01.10.2009 09.10.2008 10.10.2009 06.11.2009 Maijanlampi Tyrnävä Hiukkavaara Hiukkavaara 11.09.2009 29.09.2009 14.11.2009 01.12.2009 13.09.2009 29.09.2009 15.11.2009 01.12.2009 Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus Asutuskeskustiastelu Köysilaskeutuminen RK-ammunnan johtajakurssi Ryhmän taistelukoulutus Joukkueen maasto- ja käskynantoharjoitus Ajolupakoulutus pv-ajoneuvoille Kohteen suojaaminen Kunnialaukaukset 6.12. Siviilikoulutus Maastotaidot erityisryhmille Varautumiskoulutus Virastoturvallisuus Suojeluyksikön jatkokoulutus Muut tapahtumat Maanpuolustustaitojen kertaus Tyrnävän perunamarkkinat Kouluttajakoulutus, KOTU-yksikkö Tykkikaluston huolto Katso myös omalla alueellasi pidettävät ilma- ja meripuolustuspiirien kurssit sekä valtakunnalliset kurssit. Ilmoittautuminen kursseille: 1. Ensisijaisesti rekisteröitymällä www.mpky.fi -sivulla pysyväksi käyttäjäksi, jonka jälkeen saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa käyttämällä kirjaudut sisään ja ilmoittaudut kurssille. 2. Puhelimitse tai sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin piiritoimistoon. Puh. 020 756 9050, sähköposti [email protected] POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSPIIRI PL 119, 90101 OULU PUH. 020 756 9050 [email protected] Katso myös omalla alueellasi pidettävät ilma- ja meripuolustuspiirien kurssit sekä valtakunnalliset kurssit. Ilmoittautuminen kursseille: 1. Ensisijaisesti rekisteröitymällä www.mpky.fi –sivulla pysyväksi käyttäjäksi, jonka jälkeen saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa käyttämällä kirjaudut sisään ja ilmoittaudut kurssille. 2. Puhelimitse tai sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin piiritoimistoon. Puh 020 756 9050, sähköposti [email protected] POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSPIIRI PL 119, 90101 OULU 020 756 9050 [email protected] POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSPIIRI Osoite: PL 119, 90101 OULU. puh. 020 756 9050, [email protected] 8 Vuosi MPK:n taivalta Vuosi piiripäällikön tehtävissä on vierähtänyt nopeasti ja taaksepäin katsottaessa monet asiat ovat jääneet mieleen miellyttävinä muistoina. Vuoden aikana monet uudet tuttavuudet ovat rikastuttaneet elämääni antaen tässä työssä tarvitsemaani energiaa. Vuosi on myös opettanut taas kerran sen, että yhdessä olemme vahvoja. Yhdessä tehden olemme saavuttaneet monia sellaisia päämääriä, jotka suunnitteluvaiheessa kurssien muodossa asetimme toiminnalle. Näin vuoden taipaleen täytyttyä haluan kiittää erityisesti sitä läheisten joukkoa, joka eri tehtävissä on mukanani jaksanut panna itsensä likoon todella tärkeiden päämäärien saavuttamisessa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat yhteistoimintahalukkuudellaan täyttäneet ne odotukset moninkertaisesti mitä toimintaa aloittaessani osasin asettaa. Jälleen kerran voin todeta, että omakohtaisilla kokemuksilla ilman ennakkoasennetta on tärkeä merkitys yhteistyön ylläpitämisessä ja rakentamisessa. Erityisesti haluan kiittää Puolustusvoimia siitä tuesta, joka on ollut mahdollista kohdentaa PohjoisPohjanmaan maanpuolustuspiirin toimintaan Puolustusvoimien voimassa olevien määräysten ja ohjeistusten puitteissa. Taakse katsominen on hyvä tehdä aika ajoin, mutta uudet haasteet odottavat kuitenkin jo ovella ja niille tarvitaan tekijöitä, yhteistyökumppaneita ja tukijoita. Suunnitelmallisuus pitkällä aikajänteellä on yksi tärkeä pelisääntö, jossa osittain Puolustusvoimien kanssa toteutettava suunnittelu ja osittain MPK:n oma suunnitteluaikataulu ja -jänne asettavat reunaehdot. Vuoden 2010 suunnittelun osalta on jo ehditty harjoitella edellä mainittuja lainalaisuuksia ja näyttää siltä, että olemme menossa aimo harppauksin oikeaan suuntaan. Se, että toteutamme mahdollisimman tarkkaa suunnittelua, ei tarkoita joustavuuden poistamista asioiden toteuttamisessa. Tarvittaessa meidän tulee löytää ratkaisuja yllättäville asioille – niin kuin on käytännössä toteutunutkin. Vuosittain laadittavan suunnitelman kurssit ovat ne tuotteet, joita me kauppaamme asiakkaillemme. Tuotteiden tulee olla sellaisia, jotka menevät kaupaksi. Tämä edellyttää sitä, että kurssit ovat kiinnostavia, hyödyllisiä ja hinnaltaan kohtuullisia. Edellä mainittujen ehtojen täytyttyä tarvitaan vielä markkinointia. Paikallispäälliköt ja muut aktiiviset toiminnassa mukana olevat ovat tehneet monella paikkakunnalla erinomaista työtä, josta kiitos heille. Suurimman haasteen muodostavat paikkakunnat, joilla toiminta on päässyt viime vuosina hiipumaan tai joilla sitä ei ole kunnolla aloitettukaan. Piiripäällikkö kantaa suurimman vastuun näitten maan hiljaisten herättämisestä, mutta kaikki mahdollinen tuki on tervetullutta toiminnan aktivoimisessa näillä paikkakunnilla. Kiinnostavia kursseja pyritään rakentamaan paljolti vanhoilla tarveaineilla mutta myös uusia ideoita tarvitaan. Koulutuksen johtoryhmä aloittaa toimintansa nyt syksyllä ja sen toiminnan myötä nousee varmasti koulutuksellisia ideoita toteutettavaksi. Paikallispäälliköt kokoontuvat piiripäällikön johdolla kaksi kertaa vuodessa. Tällä pyritään tuottamaan myös lisäarvoa koulutuksen suunnittelussa sekä toteutuksessa vaihtamalla kokemuksia eri paikkakuntien kesken ja näin tuomalla hyviä käytäntöjä kaikkien käyttöön. Toiminnan taloudellisuus on yksi merkittävä ja huomioon otettava tekijä. Lähtökohtana kurssien toteuttamisessa on, että tuloilla katetaan menot. Tämä tarkoittaa sitä, että kulujen osalta suunnittelu toteutetaan huolellisesti ja mahdollistetaan näin kohtuuhintainen osallistuminen kursseille. Henkilöstö on tärkein voimavara myös meillä MPK:ssa. Tämän tukipilarin vahvuuden takaamiseksi on Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuspiirissä kartoitettu vajaan vuoden ajan henkilöstöä Koulutus- ja tukiyksikköön (KOTU). Kouluttajien ja tukiyksikköön sijoitettujen henkilöiden koulutus on rakennettu Puolustusvoimien ja MPK:n toimenpitein siten, että kouluttajakoulutuksella henkilö pätevöityy kouluttajaksi täyttäen myös Puolustusvoimien kriteerit. KOTUyksikköön sijoitetun henkilöstön koulutus on Puolustusvoimien antamana koulutuksena aloitettu ja aloitetaan Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuspiirin antamana loppuvuodesta. Myös osa yhteistyökumppaneistamme tulee antamaan eri koulutustehtävien vaatimaa koulutusta. Edellä mainitun koulutuksen lisäksi tullaan KOTU-yksikön henkilöstöä kouluttamaan tarvittavien taitojen tai pätevyyden saavuttamiseksi. Tällaisina koulutuksen esimerkkeinä voidaan mainita hygieniapassin suorittaminen, joka järjestettiin tämän vuoden keväällä ja puolustusvoimien ajolupakoulutus syksyllä. Kouluttajakoulutusta ja myös joitakin oikeuksia lisäävää koulutusta järjestettäessä on aina etusija KOTU-yksikköön sitoutuneilla. Syyskuussa KOTUyksikköön toimintaan sitoutuneet saavat lisää tietoa sijoituksestaan ja heille suunnitellusta koulutuksesta sekä muista KOTU-yksikön henkilöstöä koskevista asioista. Toivotan kaikille Pohjanpojan lukijoille kokonaismaanpuolustusta henkivää syksyä ja miellyttäviä yhdessä koettuja hetkiä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen parissa. Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Timo Kesäläinen • TULOKSIA • TULOKSIA • TULOKSIA • Lakeus Cup3 Hirvasniemi 3.8.2009. Res.kivääri 100m yleinen: 1. Laukka Jari Haapaveden res. 94, 2. Sandelin Marko Haapaveden res. 92, 3. Koskenkorva Kimmo Haapaveden res. 92, 4. Rautio Jouko Raahen res. 91, 5. Junttila Jukka Muhoksen res. 90. Res.kivääri 100m Y50: 1. Lehtonen Risto Lakeuden res. 96, 2. Mattila Markku Raahen res. 95, 3. Jääskeläinen Matti Oulun res. 90, 4. Martinkauppi Seppo Lakeuden res. 88, 5. Hiltunen Arto Oulun res. 84. Sotilaspistooli 25m yleinen: 1. Junttila Jukka Muhoksen res. 90, 2. Koskenkorva Kimmo Haapaveden res. 89, 3. Järvinen Kari Raahen res. 87, 4. Haapa-Aho Ari Haapaveden res. 86, 5. Mäkinen Rauno Oulun res. 80. Sotilaspistooli 25m Y50: 1. Mattila Markku Raahen res. 91, 2. Mattila Jaakko Raahen res. 91, 3. Juola Pertti Tyrnävän res. 78, 4. Lehtonen Risto Lakeuden res. 78, 5. Kuorilehto Matti Kempeleen res. 74, 6. Molander Tapio Oulun res. 72, 7. Pihlajaniemi Martti Tyrnävän res. 67, 8. Hiltunen Arto Oulun res. 65, 9. Martinkauppi Seppo Lakeuden res. 61, 10. Lehtonen Pasi Lakeuden res. 60. Joukkuekisa: 1. Haapaveden res. 2021, 2. Raahen res. 1895, 3. Lakeuden res 1882, 4. Tyrnävän res. 1865, 5. Oulun res. 1853, 6. Kempeleen res. 1085, 7. Muhoksen res. 654, 8. Rantsilan res. 352. Pystykorvamestaruus Pohjois- Pohjanmaalla 5.9.2009. Joukkue H: 1. Pohjois-Pohjanmaa 948 p (Maijala Simo 250, Järvinen Kari 248,Vanhatalo Miika 228, Rautio Jouko 222), HAAPAVEDEN RESERVILÄISET RY SYYSKOKOUS pidetään torstaina 15.10.2009 kello 19.00 Haapaveden jäähallilla. Tervetuloa! Johtokunta Maanpuolustuksen tukena KATRI ANTELL OY KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA ARINA OSUUSKAUPPA TAPIOLA-YHTIÖT AUTO ÅSTRÖM KALEVA KUSTANNUS OY POHJOLA-YHTIÖT KESKO OYJ OULUN PUHELIN HOLDING YHTIÖ OULUN KORU OY SUOMENMAA-YHTIÖT OY OULUN DIAKONISSALAITOS CCC-YHTIÖT OY OULUN OSUUSPANKKI PÖLKKY OY KUUSAMON UISTIN RANNIKON KONETEKNIIKKA OY PÖRHÖN AUTOLIIKE OY AMMATTIOPPILAITOS LUOVI ASUNTOPALETTI OY LKV ELECTROBIT POLARHEAT ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY M-FILTER OY YIT RAKENNUS OY POLAR ELECTRO OY SCANDO OY INSINÖÖRITOIMISTO POLARTEK OY SMILE-INVEST OY BEST WESTERN HOTEL APOLLO WETTERI OY RAUTARUUKKI POHJOIS-SUOMEN MESSUT POLARHEAT OY INFRAHEAT KEMIRA OULU PUB GRAALI IIN KONEPAJA KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA KUNTOKESKUS SPECIAL PS & LUMIAHO OY LÄÄKÄRI OPTIIKKA SILMÄKULMA OULUN KAUPPAKAMARI POCAL OY T HILDÉN CONLOG OY FENNIA TAUKOKANGAS-SÄÄTIÖ MARSH OY RAKENNUS-FORUM OULUNSEUDUN KOULUTUS KUNTAYHTYMÄ NORDEA PANKKI SUOMI OYJ TEKNOVENTURE MANAGEMENT OY KUUSAMON OSUUSPANKKI HÄMEENAHO OY PAINOTUPA KEOPS ROTUAARIN II APTEEKKI STATIIVI OY PUBLIC LINE SERVICE OY
© Copyright 2024