2011 Vapaaehtoinen meripelastus - Naantalin Seudun Meripelastajat

A
L A S TA J
RI
PE
ALIN SEU
NT
A
1
NA
Vapaaehtoinen meripelastus
ry
N
T
DU
ME
2011
WWW.KULTARANTARESORT.FI puh 075 326 6000
2
Puheenjohtajan terveiset
Euroopan Neuvosto on nimennyt vuoden 2011 virallisesti
Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan
teemavuodeksi. Teemavuodella halutaan osoittaa, että vapaaehtoistoiminta on yksi aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian
keskeisistä ulottuvuuksista. Tavoitteena on nostaa esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, parantaa sen toimintaedellytyksiä
ja kiittää ihmisiä, jotka tarjoavat osaamistaan ja aikaansa
vapaaehtoistyöhön.
Teemavuoden kunniaksi ajattelin hieman kertoa minkälaisen yhdistyksen lehteä pitelet kädessäsi. Monet tietävätkin
Naantalin Seudun Meripelastajat ry:n kuuluvan yhtenä jäsenyhdistyksenä kattojärjestöönsä Suomen Meripelastusseuraan
ja ovat myös tietoisia, että kaikki toiminnassa mukana olevat työskentelevät vapaaehtoisesti
sekä vastikkeetta, hallitusta ja puheenjohtajaa myöten.
Jäseniä oli vuodenvaihteessa lähes 350, joista noin 40 on mukana aktiivitoiminnassa.
Jäsenistöä tarkemmin tutkiessa esiin nousee muutama henkilö, jotka ovat tavalla tai toisella
merkityksellisiä, vaikka vertailukohteeksi otettaisiin kaikki Suomen vapaaehtoiset meripelastajat. Tätä kirjoittaessa jäsenemme Reino Penttinen täyttää pyöreitä vuosia, josta hänelle
lämpimät onnittelut! Merkitykselliseksi tämän henkilön tekee se, että hän on ollut mukana
toiminnassa pitkälti yli 40 vuotta ja monet nykyiset jäsenet ja aktiivitoimijat ovat hänen ”pestaamiaan”. Lisäksi hän on vuosien varrella tukenut yhdistystämme merkittävällä taloudellisella
panostuksella. Toista ääripäätä haettaessa yhdistyksestämme löytyy varmasti Suomen nuorin
meripelastaja, sillä tämä nuorimies syntyi viime vuoden joulukuussa ja liittyi jäseneksi heti
nimen saatuaan. Onnittelemme uusinta jäsentämme loistavasta valinnasta.
Jäsenmäärämme on kasvanut tasaisesti ja TROSSI-jäsenyyden myötä joukkoomme on
tullut henkilöitä, jotka eivät välttämättä ole tietoisia meripelastusaatteesta, toiminnastamme,
tai toimintatavoistamme.
Vapaaehtoisten meripelastajien tehtäväkenttä
Suoritamme moninaisia veneilyyn liittyviä neuvonta-, pelastus- ja avunantotehtäviä, kuten
hinauksia, apuvirran tai polttoaineen antoa, uponneiden alusten nostoja, ennaltaehkäisevää
toimintaa.
Tärkein ja myös ensisijaisin tehtävämme on kuitenkin ihmishenkien pelastus. Milloin
ihmishenki on sitten vaarassa? Kun merellä sattuu haveri tai joku tapahtuma keskeyttää
venematkan, ollaan tapahtumaketjun alussa minkä loppupäässä on todellinen vaara yhden
tai useamman ihmishengen menetyksestä. Onneksi useimmissa tapauksissa apua saadaan
kanssaveneilijöiltä, viranomaisilta tai meiltä riittävän ajoissa. Joskus aivan tavallinen avustustehtävä, esimerkiksi moottorivikaiselta alukselta tullut kiireetön hinauspyyntö, tyyliin
”moottori taisi hajota, tulkaa hakemaan kun ehditte, ei meillä ole mihinkään kiire, on tyyntä
ja aurinko paistaa”, voi 15 minuutin kuluttua muuttua kiireelliseksi meripelastustehtäväksi
kun yhtäkkiä huomataan konerikosta johtuva tulipalo moottoritilassa ja sammutin ei toimi
3
koska sitä ei ole muistettu tarkastaa moneen vuoteen, tai sitten se on kyllä tarkastettu, mutta
unohtui merelle lähtiessä auton tavaratilaan.
Kun tähän skenaarioon vielä lisätään vielä muutama uimataidoton ja se, että pelastusliivit
ovat saavuttamattomissa liekkien takana, ollaan todellisessa hätätilanteessa!
Tämän lehden sivulta 19 löydät virallisten hälytysnumeroiden lisäksi kaikkien saaristomeren alueen meripelastusyhdistysten alusten suorat puhelinnumerot, joihin voi aina soittaa
ja kysyä neuvoja tai ohjeita vaikkei varsinaista hätää olisikaan. Pikkukippareita (miksei myös
vähän isompia) varten olemme lisänneet samalle sivulle kohdan, johon voit merkitä milloin
bongasit meripelastusaluksen. Veneilykauden päätyttyä voit toimittaa keskiaukeaman meille,
sillä lähetämme kaikille yhteystietonsa jättäneille palkinnon ja eniten aluksia kerännyt saa vielä
erikoishuomioinnin. Irrota lehden keskiaukeama ja kiinnitä se alukseesi näkyvälle paikalle,
näin se palvelee kaikkia veneessäsi olevia.
Teemavuoteen liittyen haluan kiittää kaikkia yhdistyksemme toiminnassa mukana olevia,
sekä toimintaamme tukevia, sillä tätäkään lehteä ei olisi ilman teitä. Yhdistyksemme toiminta
on nousujohteista ja jokaiselle toimintaan mukaan tahtovalle löytyy haluja ja kykyjä vastaavia
tehtäviä. Venekoulun lanseeraamisen myötä toivomme etenkin nuorison löytävän vapaaehtoisesta meripelastuksesta itselleen mielenkiintoisen harrastuksen. Ota rohkeasti yhteyttä ja
lähde mukaan aktiivitoimintaan.
Turvallista veneilykautta toivottaen
Kari Airola
Puheenjohtaja
4
Toimitusjohtajan tervehdys
Meripelastusseuran tehtävämäärä on kaksituhatluvun
alusta kasvanut vuosi vuodelta. Näin myös Saaristomerellä.
Viime vuoden poikkeuksellisen lämmin kesä lisäsi entisestään veneilijöiden määrää alueella. Naantalin Seudun
Meripelastajat oli toiminta-alueen toiseksi eniten tehtäviä
suorittanut yhdistys heti Turun Meripelastusyhdistyksen
jälkeen, ja sen tehtävämäärä kasvoi edellisen vuoden 30:sta
38:aan.
Vanhenevat alukset aiheuttivat Naantalin meripelastajille murheita jälleen viime kaudella. Ymmärrän hyvin, että
uutta PV3-luokan pelastusalusta odotetaan yhdistyksessä malttamattomasti. Tarjouskilpailu
on parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on, että keväällä 2012 Meripelastusseuralle valmistuu
kolme PV3-luokan venettä, joihin myös Naantalin alus kuuluu. Alkava kausi on siis pärjättävä vielä vanhalla kalustolla, mutta ensi keväänä uusi, nopea ja tehokas pelastusalus siirtää
yhdistyksen kertaheitolla myös kaluston osalta 2010-luvulle.
Uusi alus tuo mukanaan uusia haasteita. Nopea ja tekninen PV3 panee miehistön taidot
koetukselle ja sen käyttökoulutukseen ja hallinnan harjoitteluun eri tilanteissa kannattaa
panostaa. Naantalissa on aina huolehdittu hyvin miehistöjen kouluttamisesta, joten uskon,
ettei myöskään uuden aluksen toimintojen ja käsittelyn opettelu tuota vaikeuksia.
Alushankinta työllistää yhdistystä myös varainhankinnan saralla. 15 prosentin omavastuuosuus PV3-luokan aluksen hinnasta on suuri summa paikallisyhdistykselle. Tehokkaan
aluksen käyttökustannukset ovat myös suuremmat kuin vanhojen hitaampien veneiden. Hyvien
yhteistyökumppaneiden löytäminen onkin nyt yhdistykselle ensiarvoisen tärkeää.
Naantalissa ymmärretään, että vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tulevaisuus on nuorissa. Jo useita vuosia yhdistys on järjestänyt vesiturvallisuuskoulutusta lapsille ja nuorisolle.
Sen lisäksi tänä kesänä käynnistetään myös aikuisille suunnattua vesiturvallisuuskoulutusta
työnimellä ”Venekoulu”. Tavoitteena on vesilläliikkujien kouluttamisen lisäksi meripelastustoiminnan tunnettuuden lisääminen ja jäsenhankinta. Toiminta tukee varmasti myös uusien
miehistönjäsenten rekrytointia yhdistyksen pelastusaluksille.
Pidän erittäin tärkeänä myös yhdistyksen suunnitelmia tiivistää yhteistyötä meripartiolippukuntien kanssa. Meripartiossa on mukana useita kokeneita merenkulkijoita, joista pari jo
palveleekin Naantalin aluksilla. Lisäksi meripelastusyhdistys tarjoaa meripartiolaisille hienon
ja monipuolisen merellisen harrastuksen partiotoiminnan jälkeen.
Saaristomeren alueen meripelastusyhdistysten yhteistyö kehittyy suotuisasti. Jokavuotiseksi käytännöksi ovat muodostuneet yhdistysten johtoryhmien yhteisten kokousten lisäksi
Ruotsinlaivaristeily alkuvuodesta kaikille yhdistysten jäsenille, pelastusalusten kokoontuminen
elokuussa sekä alueen yhteinen osasto Meri kutsuu -näyttelyssä Turussa. Hyvä esimerkki
muillekin Meripelastusseuran toiminta-alueille!
Kyösti Vesterinen
toimitusjohtaja
Suomen Meripelastusseura ry
5
6
7
Uudisalushanke
Koska pääseuran PV III alushanke ei edennyt lainkaan viime kesänä, päätimme kartoittaa
olisiko jokin markkinoilla olevista venemalleista mahdollisesti sovellettavissa meripelastuskäyttöön. Loppukesästä meille tarjottiin DPB Finland Oy:stä koeajoa Delta 40:llä. Ohessa
muutama kommentti koeajajilta:
• Vene käyttäytyy mutkattomasti ja tottelee hyvin ohjaustaan.
• Liukukynnys on lähes olematon ja venettä voi ajaa kaikilla nopeuksilla.
• Maksiminopeus n. 45 solmua, sopiva matkanopeus n. 35.
• Vene kallistuu täydellä nopeudella jyrkässä mutkassa ennakko-odotusta vähemmän.
Lisäksi koeajajat kiittelivät veneen merikelpoisuutta, polttoainetaloudellisuutta, ulosnäkyvyyttä kaikilta istumapaikoilta sekä veneen viimeistelyn tasoa. Miinuspuolina mainittiin, ettei
aluksen porrasmainen pohjarakenne salli vesisuihkupropulsioratkaisua sekä se, että alus on
suunniteltu huviveneeksi ja sen modifioiminen meripelastuskäyttöön vaatisi koko ohjaamon
sekä kulkuaukkojen uudelleensuunnittelua ja mittavia muutostöitä. Valmistajalla oli kuitenkin
vahva motivaatio valmistaa Naantalin meripelastajille toimiva ja turvallinen työkalu, sillä he
suhtautuivat myötämielisesti kaikkiin muutostoiveisiimme. Tehdas sitoutui tekemään vaadittavat muutokset veloituksetta ja oli myös valmis tulemaan hinnassa vastaan vähintään meidän
omavastuun verran, joten ei ollut ihme että yhdistyksemme hallitus suhtautui myötämielisesti
projektiin ja päätettiin anoa pääseuralta hyväksyntää sekä loppurahoitusta alukselle.
Hanke kaatui loppujen lopuksi edellä mainittuun rajoitukseen propulsion suhteen sekä
siihen ettei alushankintavaroja voida käyttää projekteihin, joita ei ole viety läpi kilpailutuksen
kautta. Samassa yhteydessä saimme tietää että PV III-alusluokasta järjestetään uusi kilpailutus
alkuvuodesta 2011 ja seuran uudisalus tulisi käyttöömme kaudella 2012.
Koulutusristeilyllä maaliskuun alussa näimme ensimmäiset luonnokset tulevasta PV
III-luokasta.
PV III -alustyyppiluonos
Alus on liukuvarunkoinen ja kahdella dieselmoottorilla sekä vesisuihkupropulsiolla varustettu
vene. Runko on merialumiinirakenteinen tai lujitemuovinen. Runko voi olla ns. kovakylkinen
varustettuna avustettavien kylkeen ajoa varten suunnitelluilla kylki- ja keulapehmusteilla tai
se voi olla toteutettu RIB-veneenä. Alus voidaan toteuttaa myös ns. RIB-veneen kaltaisena
umpisolutäytteisillä ponttoneilla.
Ohjaamon rakennusmateriaali on merialumiini tai lujitemuovi.Veneen suunnittelussa
huomioidaan Suomen Meripelastysseuran määrittelemä yleisilme ja muotoilu, veneen käyttötarkoitus ja varustelu on niinikään määritelty tarkasti. Tarkemmat tiedot voidaan julkaista
kuitenkin tarjouspyyntöjen lähettämisen jälkeen.
8
Mittatiedot ja suoritusarvot
Aluksen tekniset määrittelyt on laadittu ja tarjouskilpailu kännistetään lähiviikkojen aikana. Hankittavien PV III-luokan alusten keskeiset mitat ja ominaisuudet ovat kuitenkin jo
tiedossa.
Veneen suurin pituus (Loa) on n. 12 m. Veneen suurin syväys saa olla korkeintaan 1,0
m ja suurin alituskorkeus masto kaadettuna 3,5 m. Muut mitat ja paino määräytyvät veneen
valmistajan tekemän suunnittelun perusteella.
Veneen suurin nopeus maksimiteholla on oltava vähintään 35 solmua. Veneen on kyettävä
pitämään jatkuvana matkanopeutena 28 solmun nopeus enintään 80 % moottoreista otetulla
teholla. Toimintasäde on oltava vähintään 200 mpk.
Alus on tarkoitettu toimimaan suunnittelukategoria B:n mukaisilla merialueilla. Tämä
tarkoittaa sitä, että alusta voidaan käyttää sekä saaristossa että Itämeren pohjoisosissa lähes
kaikissa sää- ja aaltoolosuhteissa. Alusta voidaan myös käyttää tilapäisesti hiljaisella nopeudella
kahden senttimetrin paksuisessa syysjäässä.
Alustyöryhmä
9
7XUYDOOLVXXWWD
YHVLOOH
MUKANA MENOSSA
PARHAAT TUOTEMERKIT
• FURUNO, GARMIN, GEONAV, HUMMINBIRD, LOWRANCE,
RAYMARINE, SIMRAD
- kaikuluotaimet, plotterit, tutkat, autopilotit
• EBER, SAFIRE, WALLAS, WEBASTO • CETEK, MASTERVOLT,
MOBITRONIC
- lämmittimet ja keittimet
- invertterit ja laturit
• DOMETIC, ISOTHERM
• LIROS, ROBLON
- kylmälaitteet
- köydet
• INTERNATIONAL
• BALTIC, HOKKA,
- venemaalit
MARINEPOOL
• AUTOGLYM, STARBRITE
- pelastusliivit
- veneenhoitotuotteet
Rykmentintie 2, Turku
Puh. (02) 274 1700, 274 1733
Avoinna: ma-pe 8-17
(4.4.-22.6.2011 ma-pe 8-18)
10
Veneveistämö Syrjäsuo Oy
Maalarimestarintie 3
21500 Piikkiö
Puh. 02-4795 895
www.albatross.fi
Mielyttävää veneilyä luotettavilla
ja hiljaisilla Lombardini merimoottoreilla!
Lombardini Marinen kevyet ja kompaktit moottorit takaavat luotettavuuden kaikissa veneilyolosuhteissa. Tämä laadultaan huippuluokkaa oleva moottoriperhe kuuluu
alansa ehdottomaan kärkeen.
FOCS
Drive
Sail-
Kaviokuja 8 FIN-20380 TURKU
Puh: 02-2750 111 e-mail: [email protected]
11
hp.
hp.
hp.
hp.
50 hp.
60 hp.
87 hp.
FOCS ja CHD moottorit saatavana myös Sail-Drive vetolaitteella tai adapterilevyllä vanhaan Yanmar tai Volvo SD vetolaitteeseen. JMT mallit myös Bravo1 -peräveto-laitteella.
Mepratuote Oy
13
20
30
40
CHD
CHD
Moottorin ostajalle akselistotarvikkeet tarjoushinnoin!
FOCS
JMT
JMT
180 hp.
240 hp.
www.mepratuote.fi
INTERNET SIVUMME UUDISTUIVAT
Jo edellisenä keväänä aloitettu
ja vuoden 2010 Info-lehdessä
luvattu Internet-sivujen uudistus
on edennyt niin pitkälle, että
pääosa sivuista on nyt julkaistu.
Tavoitteena on ollut helpottaa
sivujen päivittämistä sekä ennen
kaikkea tarjota sisältöä myös
muille kuin omille jäsenillemme.
Sivustouudistushanketta ovat
hidastaneet erilaisten tarpeiden
yhteensovittaminen ja sopivien
ylläpitotyökalujen etsiminen.
Työkaluja etsittiin perusteellisesti ja vasta vesien jäädyttyä
päästiin varsinaiseen sivustokehitystyöhön. Yhdistyksen varat
haluamme käyttää mahdollisimman pitkälle operatiiviseen toimintaan ja miehistöjen
kouluttautumiseen. Tästä syystä testattiin lukuisia lisenssimaksuttomia web-taitto- ja julkaisuohjelmia. Lopulta sopivat työvälineet löydettiinkin sekä sivujen suunnitteluun että
niiden julkaisemiseen.
Sivuston ulkoasun ja kuvituksen luomisesta vastasi Forssan Ammatti-instituutin opiskelija Anna Vainio. Tämä toisen vuoden media-assistenttiopiskelija vietti kahden ja puolen
kuukauden työssäoppimisjaksonsa tiiviisti sivukehityshankkeessa. Hänen työpäivänsä muodostuivat usein huomattavan pitkiksi, vaikka harjoittelusopimuksessa oli sovittu 7 tunnin
työpäivistä. Hanke tempasi mukaansa. Sivuston ulkoasusta syntyi lukuisia luonnoksia, joista
oli suorastaan vaikea valita parasta vaihtoehtoa.
Seuraavalla sivulla kerrotaan toisesta merkittävästä Internet-sivuihimme liittyvästä
hankkeesta: nuorille ja aloitteleville vesilläliikkujille tarkoitetustaVenekoulu-sivustosta. Venekouluun liittyvää kuva-ja animaatiomateriaalia tehtiin ja muokattiin niin runsaasti, että
niihin liittyvät tekstit saadaan valmiiksi todennäköisesti vasta kesän jälkeen.
Messin kehittämishanke
Suomen Meripelastusseura ja Suomen Lentopelastusseura ovat yhdessä käynnistäneet
Reijo Rautauoman säätion lahjoituksen turvin suuren toiminnanohjausjärjestelmän kehittämishankkeen. Hankkeella on myös vaikutusta jäsenyhdistysten www-sivujen ylläpitoon ja
web-palvelinpalvelujen hankintaan. Yhdistysten on jatkossa helpompaa siirtää ja integroida
omat sivustonsa Suomen Meripelastusseuran ylläpitämään Messi-sivustoon. Toivomme
tämän kehitystyön tuovan mukanaan myös eri yhdistysten alueellisessa yhteistoiminnassa
tarvittavat työkalut, kuten kevätristeilyllä suunnitellun päivystysmiehistöpankin.
12
TURVALLISTA VENEILYÄ NETISTÄ
Naantalin Meripelastajat ovat avanneet Internetiin Venekoulu-sivuston. Osoitteesta www.
nsmp.net löytyvä sivusto on tarkoitettu veneilyharrastuksensa juuri aloittaneille sekä nuorille
veneilystä kiinnostuneille. Sieltä löytyvät turvalliseen vesilläliikkumiseen tarvittavat perustiedot ja taidot navigoinnista, vesiliikenteen säännöistä, veneen käsittelystä sekä muista hyvään
veneilykulttuuriin olennaisesti liittyvistä vaatimuksista.
Meripelastajan arkeen kuuluvat avustustehtävät, joissa pulaan joutumisen perussyy on
veneilytaitojen ja tietojen puute. Harrastus on aloitettu hankkimalla vene, mutta opastajat
merellä liikkumiseen ja aluksen käsittelyyn ovat puuttuneet. Harrastus ei enää nykyisin kulje
suvussa: vanhemmat ikäpolvet eivät ole olleet opettamassa merimiestaitoja nuoremmille, kuten
joskus aikaisemmin. Ystäväpiiristäkään harvalta enää löytyy kokeneita kalastajia, saaristolaisia
tai muita ammattimaisia vesilläliikkujia opastamaan ja neuvomaan.Taidot pitää usein hankkia
kantapään kautta ilman mitään koulutusta. Siinä on kuitenkin vaarana, että vahingon sattuessa
oppimisesta joutuu maksamaan tarpeettoman korkean hinnan.
Autoilijoilta, moottoripyörän ja mopon omistajilta vaaditaan ajokortti ja heille on järjestetty kattava autokoulujen verkosto. Veneilijöiltä ja purjehtijoilta ei toistaiseksi vaadita
kuljettajatutkinnon suorittamista ja ehkä siitä syystä koulutusta veneen käsittelyyn ja vesillä
liikkumiseen ei juurikaan hankita, vaikka koulutsta järjestetään kansalais- ja työväenopistoissa
sekä veneilyjärjestöissä. Tälle veneilykaudelle se ei enää onnistuisikaan. Teoriatiedon ja monia
käytännön vinkkejä voi kuitenkin hankkia Venekoulu-sivustosta.
Venekoulu
Sivusto on avattu ja ensimmäiset veneilyoppitunnit ovat valmistuneet. Lisää oppitunteja on
tulossa kevään ja seuraavan syksyn aikana. Jo valmiina olevat sivut opastavat merimerkkien
lukemiseen, liikennesääntöihin, merikartan käyttöön, merimatkan valmisteluun, aluksen
ankkurointiin ja laituriin kiinnittämiseen sekä yöllä liikkumiseen.
Jatkossa veneilyoppituntien lisäksi venekoulussa voi myös testata omaa osaamistaan.
Sivuston käyttäjiltä toivomme kommentteja sekä kehittämisesityksiä. Tutustukaa sivuihin
ja antakaa palautetta.
Mika Vainio
13
LÄMPÖÄ VENEESEEN!
Toteutamme ammattitaidolla lämmittimien asennukset
ja turbohuollot. Kysy tarjous omaan tarpeeseesi!
Lämmittimet alk.850,- + asennus
 Turbohuolto ja myynti
 K&N-ilmansuodattimet
 Webasto- ja Eberspächer-lämmittimet
Haikankatu 5, 21200 Raisio / 050-3553560 / [email protected] / www.autolife.fi
Muuntamonkatu 1
21110 NAANTALI
[email protected]
Puh. (02) 435 2100
Fax (02) 435 6483
Kaipaavatko veneesi verhoilut uudistusta tai korjausta?
Meiltä myös kankaat, vaahtomuovit, matot, vetoketjut
ym. tarvikkeet.
Myös kuomujen korjausta.
Avoinna: ma-pe 8-17
14
Kysy lisää venevakuutuksistamme!
If Myyntipiste Raisio
Tasalanaukio 5
21200 RAISIO
avoinna ma - pe 10.00 - 17.00
muina aikoina sopimuksen mukaan
puh 010 514 0106
ASUNTO- JA KIINTEISTÖKAUPPA
TURVALLISESTI !!
Tehokas myyntityö yli 20-vuoden kokemuksella
SOITA 02-2510350 ILMAINEN ARVIO !
OptimiAsunnot Oy
LKV
Tuureporinkatu 17, TURKU www.optimiasunnot.com
Tavoitat meidät myös käsipuhelinnumeroista:
Tapani Raatikainen 0440-602396
Timo Riski Kari Hällfors
050-5219950
Tapio Muhonen
15
0400-520464
0400-530137
Meripelastuskeskuksen terveiset
Tätä artikkelia kirjoittaessani maa on vielä valkoinen ja kauniin saaristomme välkehtivä meri
on vielä paksun jääpeitteen alla. Selviä kevään merkkejä on kuitenkin ilmassa jo vahvasti.
Uskoa kimmeltäviin ulappoihin antaa päivä päivältä lämpimämmin paistava kevätaurinko.
Samoin varmana kevään merkkinä voidaan pitää meripelastusseuran yhdistyksille järjestämää
vuotuista koulutustapahtumaa. Myös allekirjoittanut sai mahdollisuuden osallistua tapahtumaan, seuran kutsumana, omaa organisaatiota edustaen. Oli jälleen miellyttävää nähdä suuri
joukko vapaaehtoisia yhdistysten aktiiveja paikalla kuulemassa, keskustelemassa ja päättämässä
omasta toiminnasta nyt ja tulevaisuudessa. Viikonloppu osoitti jälleen sen, että vapaaehtoisten
meri – ja järvipelastusyhdistysten organisoima harrastustoiminta on vahvalla pohjalla, vahvoin
arvoin. Erityisen miellyttävää itselleni oli viikonlopun aikana tavata sekä saaristomeren että
selkämeren alueen yhdistysten paikalla olleita jäseniä. Olikin mukava kuulla yhdistysten
kuulumiset tulevalle purjehduskaudelle. Naantalin seudun meripelastusyhdistyksen osalta oli
ilo kuulla, että yhdistyksen uuden partioveneen hankinnalle on vihdoin saatu varmuus.
Kiitos yhteistyöstä
Rajavartiolaitos johtavana meripelastusviranomaisena koordinoi ja vastaa meripelastuksesta
sekä suorittaa sitä omalla kalustollaan. Toiminta-alueemme on valtava ja onkin selvää, että
pelkästään omalla kalustolla koko alueen kattaminen ei olisi mahdollista. Tämän vuoksi
lainsäätäjä onkin velvoittanut monia muita virallisia tahoja osallistumaan meripelastuksen
suorittamiseen. Totuus on kuitenkin se, että merialueella liikkuvien viranomaisten määrä on
rajallinen. Tämän vuoksi vapaaehtoinen meripelastustyö on merkittävässä asemassa. Meripelastusyhdistysten yksiköt pitkin rannikkoa osallistuvat meripelastustoimen toteuttamiseen,
meripelastuskeskusten johtamina. Vapaaehtoinen työ merellä on ensiarvoisen tärkeää myös
Turun meripelastuskeskuksen vastuualueella, saaristomerellä, jossa huviveneliikenne on
perinteisesti ollut aina vilkasta ja sen kasvu tulevaisuudessa tuntuu vain jatkuvan. Asia on
helppo todeta mm. Meripelastuskeskuksesta johdettujen tehtävä määrien tasaisena kasvuna
vuosi vuodelta. Onkin siis sanomatta selvää, että yhdistysten ja meripelastuskeskuksen välistä
yhteistyötä tarvitaan tällä alueella nyt ja tulevaisuudessa.
Naantalin seudun meripelastusyhdistyksen ja meripelastuskeskuksen yhteistyö on aina
ollut luontevaa. Yksiköiden päälliköt ovat huolehtineet aina tilanneilmoituksista, jolloin
keskuksen tasotieto on ollut ajan tasalla ja tehtävien välittäminen on ollut helppoa. Meripelastuskeskuksessa meripelastusjohtaja on voinut aina luottaa Nunnalahden ja Teuvon miehistöille
annettujen niin meripelastus- kuin avustustehtävien asiallisesta hoidosta. Naantalin yksiköt
ovat aina partioineet aktiivisesti koko toiminta-alueella. Laajemman partioinnin vastakohdaksi
yhdistyksellenne tärkeäksi muodostunut Riukuluodon tukikohta, ja sen keskeinen sijainti
toiminta-alueella, on mahdollistanut yksiköille pysyvämmän päivystyspisteen, josta ne on
ollut helppo hälyttää tehtäviin kaikkiin ilmansuuntiin. Yhdistyksen vuosikymmenten pituinen
perinteikäs vapaaehtoistyö näkyy toiminnan luotettavuudessa ja aktiivisuudessa.
16
Merivartioston kuulumiset
Rajavartiolaitoksen 1.1.2011 toteuttama organisaatiouudistus näkyy myös Turussa. Kaksiportaiseen johtamisjärjestelmään siirtyminen lakkautti merivartioalueet, jotka ennen
vastasivat alueellisesta operatiivisesta merivartiotoiminnasta. Uudessa järjestelmässä vanhat
alueet muutettiin kenttäjohtoalueiksi ja johtamisen tueksi rajavartiolaitos loi operatiivisen
kenttäjohtojärjestelmän, jonka hoito keskitettiin meri- ja rajavartiostojen alaisiin johtokeskuksiin. Turussa tämä järjestely lisäsi johtokeskuksen tehtäviä huomattavasti, kun samalla
muistetaan että Länsi-Suomen merivartioston johtokeskus on samalla meripelastuskeskus
Turku. Yhdenluukun toimintaperiaatteella toimiva organisaatio käsittää alueen joka ylettyy
aina Hiittisistä Kemin perukoille asti, Ahvenmaan mukaan lukien. Alue on suuri ja kaikki
merivartiostolle kuuluvat tehtävät ja niihin lähetettävät yksiköt johdetaan Turusta. Vuorossa
oleva Länsi-Suomen merivartioston kenttäjohtaja toimii samalla myös meripelastusjohtajana.
Meripelastustehtävissä Turku vastaa omasta alueestaan, joka ylettyy Merikarvialle asti tämän
vuoden loppuun. 1.1.2012 Vaasassa toimivan meripelastuslohkokeskuksen(MRSC Vaasa)
toiminnot ajetaan alas ja siirretään Turkuun. Tämän jälkeen kaikki Länsi-Suomen merivartioston alueella tapahtuvat tehtävät ja niihin liittyvät yksiköt johdetaan Turusta. Nämä,
kahden vuoden aikana toteutettavat muutokset tulevat vaikuttamaan meripelastuskeskuksen
toimintaa merkittävästi. Muutosten vuoksi rajavartiolaitos on käynnistänyt tilahankkeen,
jossa meripelastuskeskukselle etsitään uudet tilavammat ja ajanmukaisemmat toimitilat,
keskuksen henkilöstön määrä tulee nousemaan juuri alueen laajuuden ja lisääntyneiden
tehtävämäärien vuoksi.
Miten tämä kaikki sitten näkyy yhdistyksen suuntaan? Lisääntyneet tehtävät ja johdettavien yksiköiden määrä tulee aiheuttamaan ruuhkaa keskuksen viestiliikenteessä, tulevana
toimintakautena. Yksiköt saattavat huomata sen pienenä viiveenä kutsuttaessa meripelastuskeskusta. Tästä johtuen yhdistysten yksiköiden VHF liikennettä pyritäänkin selkeyttämään
ja lyhentämään. Meripelastuskeskus on laatinut uudet suositukset radioliikenteen osalta ja ne
on esitelty yhdistysten puheenjohtajille jotka huolehtivat alusten päivystävien päälliköiden
ohjeistamisesta. Muuten vaikutusten pitäisi olla vähäiset. Meripelastuskeskus vastaanottaa
normaalisti vapaaehtoisten yksiköiden tilanneilmoituksia, pitää yllä tasotietoa, käskee ja
johtaa yksiköitä meripelastustehtävissä sekä välittää yksiköille avustus- ja TROSSI-tehtävien
yhteystietoja.
Toivotan Naantalin seudun meripelastusyhdistyksen jäsenille hyvää kevättä ja turvallista
toimintakesää.
Luutnantti Timo Hiiterä
Meripelastuskeskus Turku
17
www.turva.fi
24 jalkaa
Elämä voi tuoda ihmisen eteen pieniä, suuria
tai keskikokoisia asioita. Yhtä kaikki, kun vakuutus
on oikean kokoinen, sitä tietää olevansa Turvassa.
Kysy lisää Raision palvelupisteestä Tasalanaukio 3,
21200 Raisio, puh. (02) 467 6110.
01019 5110 valtakunnallinen palvelunumero
Vakuutuksia mittojen mukaan.
18
Meripelastuksen valtakunnallinen
hälytysnumero on 0204 1000
Myös yleiseen hätänumeroon 112 soitetut merihätätapaukset
ohjataan meripelastuskeskukseen.
VHF-radiopuhelimella useimmat alukset päivystävät kulussa ollessaan
ympäri vuorokauden yleistä hätä- ja kutsukanavaa 16.
Alus
Nunnalahti
Teuvo (RIB)
Rajakari
Arvinsilmä
Otkantti
Paroc
Galilei (RIB)
PV 2
Draken
Janne Malen
Vekara (RIB)
Hoppe
Makkar (RIB)
Reposaari I
Repo (RIB)
Paf
Lion RIB
Kalkas
Caritas
Matkapuhelin
0400 321 298
0400 321 299
0400 447 981
040 5166 350
0400 821 804
0400 515 991
040 5788 757
0400 764 718
0400 121 412
0500 787 718
0500 787 718
050 5939 304
050 5939 304
0400220682
0400220682
0457 0153 904
040 5894 923
0400 999 400
0400 325 534
19
Kotisatama
Nähty
Naantali
Naantali
Turku
Turku
Turku
Parainen
Kasnäs
Nauvo
Salo
Uusikaupunki
Uusikaupunki
Rauma
Rauma
Pori, Reposaari
Pori, Reposaari
Åland
Åland
Velkua/VeVaPe
Turku/SPR
NAANTALIN SEUDUN MERIPELASTAJAT ry
Perustettu Naantalissa 18.5.1965. Yhdistysrekisterinumero 90.322
Postiosoite: c/o Pekka Pulkkinen Presidentinkatu 17 B 4, 21100 Naantali
YHTEYSTIEDOT 2011
Puheenjohtaja
Kari Airola
0400 536 978
[email protected]
Sihteeri
Kati Airo-Pulkkinen
045 673 6745
kati.airo-pulkkinen@
dnainternet.net
Varapuheenjohtaja
040 5916622
Rahastonhoitaja
Pekka Pulkkinen
0500 523 524
Päivystykset
Toni Tammelin
041 4301434
Saaritukikohta
Sakari Laine
0500 126 418
Avustukset alushankintaan
Nordea 118130 – 114945
Pankkiyhteys
Kotisivut
P/V Nunnalahti
Matti Lindgren
[email protected]
pekka.pulkkinen@
dnainternet.net
toni.tammelin@
dnainternet.net
[email protected]
Nordea 118130 – 6101623, OP Naantali 528402-424923
www.nsmp.net
P/V Teuvo
0400 321 298
0400 321 299
[email protected]
MUITA YHTEYSTIETOJA
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos
Länsi-Suomen Merivartiosto MRCC
(02) 263 3111
071 872 0000
Turunmaan Meripelastusyhdistys
Seppo Nousiainen
0400 864 406
[email protected]
Meripelastusyhdistys
Sydväst ry
Calle Storm
050 363 8751
[email protected]
Salon Seudun Meripelastusyhdistys
Petri Haapasalo
044 728 8114
Uudenkaupungin
Meripelastajat
Jouni Arvonen
0500 538 616
petri.haapasalo@
marinealutech.com
Rauman Meripelastusyhdistys
Ilkka Saarikko
0400 597 220
Velkuan Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu
0400 999 400
Naantalin Purjehdusseura
050 373 8655
Ålands Sjöräddnings- Dag Lindholm
sällskap
Peter Lumme
040 5610 277
20
jouni.arvonen@
uusikaupunki.fi
ilkka.saarikko@
raumanmeripelastus.com
www.vevape.webs.com
dag.lindholm@
sjoraddningen.aland.fi
[email protected]
Naantalin Seudun Meripelastajat ry
Päällikköluettelo 2011
Nimi
Kotipuhelin
GSM
Sähköposti
Aalto Kari
0440 533 097
[email protected]
Airo-Pulkkinen Kati
045 673 6745
[email protected]
Airola Kari
Hartikainen Heikki
Hartikainen Kalle
Hällfors Vesa
0400 536 978
435 1776
435 5073
Ketola Petri
436 9986
Koskinen Mika
251 5517
Korhonen Timo
Koskinen Veijo
Kärkäs Ismo
242 1360
Laaksonen Mika
Lehmusto Harri
Lindgren Esa
438 9298
Muli Jani
[email protected]
0400 180 504
0500 533 000
050 301 5391
0500 126 418
0400 522 317
050 520 5523
Pulkkinen Pekka
Tammelin Toni
Uusitalo Antti
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
040 861 0310
[email protected]
040 566 9431
[email protected]
[email protected]
[email protected]
041 430 1434
[email protected]
0400 823 772
[email protected]
0400 645 836
247 2477
[email protected]
[email protected]
0500 523 524
Suvanto Jukka
[email protected]
045 676 2690
0400 667 497
Niemelä Jari
Väisänen Seppo
050 566 8827
0400 950 630
040 591 6622
Linnela Kimmo
[email protected]
[email protected]
044 264 8876
Lindgren Matti
[email protected]
040 512 2872
0400 782506
Lindgren Heikki
Väisänen Pertti
040 580 1733
0440 927 212
Lahtonen Lars
Laine Sakari
0400 649 772
[email protected]
0400 701 317
21
[email protected]
[email protected]
Päivystysvuorot vaihtuvat maanantaisin kello 18
Päivystysnumerot
P/V NUNNALAHTI 0400 321 298 P/V TEUVO 0400 321 299
P/V NUNNALAHTI VHF-kutsu OG 4252, MMSI 230990190
Päivystysvuorot ja päälliköt 2011
Viikko
P/V Nunnalahti
17
Väisänen Seppo
19
ks. www.nsmp.net1
18
20
Airola Kari
Laaksonen Mika
21
Lindgren Esa
23
ks. www.nsmp.net1
22
Lindgren Heikki
24
Lehmusto Harri
26
ks. www.nsmp.net1
25
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
1)
P/V Teuvo
Laaksonen Mika
Airola Kari
Laaksonen Mika
Lindgren Esa
Lindgren Heikki
Kouluttajat
ks. www.nsmp.net1
Kouluttajat
Lahtonen Lars
Lahtonen Lars
Pulkkinen Pekka
Tammelin Toni
Lindgren Matti
Lindgren Matti
Lindgren Esa
Niemelä Jari
Tammelin Toni
Linnela Kimmo
Laaksonen Mika
Lindgren Matti
Muli Jani
Laaksonen Mika
Koskinen Mika
Ketola Petri
Kärkäs Ismo
Airola Kari
Väisänen Seppo
Vesillelasku ja koeajo
Naantalin venemessut
Nuorisokoulutus
Juhannus
Airo-Pulkkinen Kati
Lindgren Heikki
Uusitalo Antti
Erityistä
Lindgren Esa
Kokoontumisajo Uusikaupunki
Tammelin Toni
Linnela Kimmo
Ketola Petri
Lindgren Matti
Muli Jani
Ketola Petri
Hartikainen Kalle
Laaksonen Mika
Kärkäs Ismo
Airola Kari
Laaksonen Mika
Telakointi
Katso ajantasainen päivystyslista Internet-sivuiltamme www.nsmp.net
22
Meriasema
Raision Hahdenniemen
POLTTOAINEJAKELU
KAHVILA + OLUT OIKEUDET
Avoinna
Ark. 12-19
La 10-18
Su 12-18
Puh 439 8214
0400 676 121
23
Merikarttakuulumisia
Vuoden 2011 alussa jatkui uusien tuulten puhallus Liikennevirastossa, kun irtauduttiin
liikennemuotokohtaisesta organisoinnista. Liikennevirastossa aloittivat 1.1.2011 seuraavat
toimialat: investointi, kunnossapito, liikennejärjestelmä, liikenteenhallinta ja hallinto sekä
suoraan pääjohtajan alaisuudessa toimivat osastot; viestintä, esikunta, sisäinen tarkastus ja
oikeuspalvelut. Merikartoituksen tehtävät hoidetaan kunnossapito toimialalla merikartoitusosastolla.
Elektronisten merikarttojen kattavuustavoite
Merikartoituksessa saatiin marraskuussa 2010 päätökseen kymmenen vuotta kestänyt työ
elektronisten merikarttojen tavoitekattavuuden saavuttamiseksi. Tavoitekattavuus on kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n määrittelemä minimitaso, jolloin kaup-pa-alusten
turvallinen navigointi meriväylillä ja Saimaan syväväylällä on mahdollista.
ENC-aineistojen tärkeimpään käyttäjäryhmään kuuluvat alukset, joissa käytetään
ECDIS-järjestelmää (Electronic Chart Display and Information System). Elektroniset
merikartat toimitetaan asiakkaille keskitetyn jakelujärjestelmän kautta, joten suoma-laisten
ENC-aineistojen jakelusta vastaa Norjan merikarttalaitoksen operoima Primar (www.primar.
no). Jakelujärjestelmään kuuluu oleellisena osana päivityspalvelu, jonka kautta asiakas saa
kaikki karttoihin julkaistut korjaukset automaattisesti.
Työ elektronisten merikarttojen parissa jatkuu tietosisällön parantamisella ja tarpeen
mukaan uusien tuotteiden valmistamisella.
Vuoden 2011 julkaisusuunnitelmassa olevat merikarttasarjat
Ahvenanmaan C-merikarttasarjan vuoden 2011 julkaisun tavoiteaikataulu on touko-kuun lopulla. Uudessa painoksessa on syvyystietoja uudistettu mm. Kökarin lonaispuolella, Sottungan
ja Yxskärin ympäristössä sekä Storlandetista pohjoiseen Brandön tienoille. Lisäksi Eckerön
edustalla on syvyystietoja päivitetty. Rantaviivat ja maastotiedot ovat uusittu karttasarjan
alueelle. Myös pienvenesatamatiedot on ajantasaistettu.
Sisävesille on tulossa täysin uusi tuote, kun merikarttasarja V ilmestyy huhtikuussa.
V-sarja kattaa alueen Oravi - Joensuu. Merikartta-aineistojen numeeristaminen jatkuu sisävesillä, kun Oulunjärven merikarttasarja T on tarkoitus saattaa vuoden 2011 aikana uuteen
kuvaustekniikkaan.
24
Yksilehtiset kartat vuonna 2011
Isot väylähankkeet rytmittävät vuoden 2011 yksilehtisten merikarttojen julkaisusuunni-telmaa.
Haminan väylän syvennyshankkeen vuoksi julkaistaan yksilehtiset rannikko-kartat nro 13
(Kuorsalo - Virolahti), nro 14 (Kotka-Hamina), nro 15 (Tiiskeri, Digskär - Kaunissaari)
mittakaavassa 1:50 000 sekä satamakartat 134 (Hamina) ja 138 (Kotka) mittakaavassa 1:20
000. Samassa yhteydessä julkaistaan uusi tuote nro 101, johon on koottu rannikkokarttojen
takana olevat erikoiskartat Orrengrund ja Haapasaari. Lisäksi tuotteella 101 on Saukon
alueelta kartta mittakaavassa 1:25 000.
Porin alueella tapahtuvien väylätöiden vuoksi julkaistaan Porin rannikkokartta nro 42 ja
satamakartta 125. Syksyn julkaisusuunnitelma painottuu Perämerelle, kun kaikki rannikkokartat väliltä Pyhäjoki - Tornio ovat ohjelmassa Perämeren väylämuutosten vuoksi. Lisäksi
Perämeren yleiskartta mittakaavassa 1:250 000 kuuluu julkaisuohjelmaan.
Painettujen karttojen lisäksi edellä mainituilta alueilta tehdään vastaavat elektroniset
merikartat (ENC-tuotteet).
Sisävesiltä on julkaisusuunnitelmissa Inarin sisävesikartan toteuttaminen uudella kuvaustekniikalla.
©Liikennevirasto
Maarit Mikkelsson,
yksikön päällikkö
Liikennevirasto
merikartoitus-osasto
25
Tervetuloa
tyytyväisten
asiakkaiden
pankkiin!
Raisiontori 1 a, 21200 Raisio
raisio@handelsbanken.fi
www.handelsbanken.fi/raisio
26
Naantalin
RAKENNUSPUU OY
www.naantalinrakennuspuu.fi
Taimiontie 21, 21110 NAANTALI, puh (02) 436 3500, fax (02) 435 1405
27
27
KOULUTUS 2011
Kevät lähestyy ja on taas aika valmistautua päivystystoimintaan. Suurimmalta osalta aktiivimiehistöille
viime vuonna lähetetyt koulutustasokortit on palautettu
koulutusvastaaville. Kortit ovat tärkeä ja välttämätön osa
vapaaehtoisten meripelastajien koulutusjärjestelmää,
joka antaa pätevyyden toimia meripelastusyksikön
miehistössä. Koulutustasojen suorittaminen ja dokumentoiminen korostuu entisestään uuden nopean
aluksen tullessa yhdistyksemme työvälineeksi. Riittävä
koulutustaso ja sen mukanaan tuoma osaaminen on
edellytyksenä PV 3 -luokan aluksen saamiselle päivystysalueellemme.
Kaikkien kippareiksi aikovien pitäsikin aloittaa
uuden aluksen edellyttämä kouluttautuminen ja tietojen
päivittäminen. Olennaisimpia koulutuksia päälliköille ja
perämiehille ovat tutkaan, viestivälineisiin, ensiapu- ja
sammutustaitoihin liittyvät kurssit.
Kursseja on tarjolla sekä SMPS:n järjestämänä että alueellisesti toteutettuna. Myös
kansalaisopistojen järjestämille saaristo- ja rannikkolaivurikursseille kannattaa osallistua.
Yhdistys tukee kaikkien aktiivijäsentensä osallistumista näille kursseille. Ilmoittaudu kursseille
kuitenkin aina koulutusvastaavan kautta, koska kustannuksia ei voida korvata jälkikäteen.
Kurssien tiedot selviävät SMPS:n Internet-sivuilta ja Meripelastaja-lehdestä. Tarkempia
tietoja alueellisista koulutuksista saa koulutusvastaavilta.
Saaristomeren alueen yhdistykset saavat lahjoituksena VIRVE-puhelimet, joiden käyttöön
yhdistys kouluttaa kaikki aktviijäsenet. VIRVE on lyhenne viranomaisradioverkosta. Verkko
kattaa lähes koko Suomen ja siinä tapahtuva viestiliikenne on suojattu kuuntelulta. Vaikka
nyt alueellamme otetaankin käyttöön VIRVE-järjestelmä, VHF-puhelimen ja erityisesti
sen GDMSS/DCS-toiminnot on silti osattava, koska se säilyy myös tulevaisuudessa meripelastuksen pääviestivälineenä. Keväällä järjestetäänkin aluksilla tutkan ja VHF-puhelimen
käyttökoulutuksia.
Alueellista yhteistyötä tiivistettävä
Saaristomeren alueen yhdistysten järjestämän oman koulutuksen ongelmana on jo pitkään
ollut vähäinen osallistujamäärä ja koulutustilaisuuksia on tästä syysä jouduttu jopa peruuttamaan. Turun ja Naantalin meripelastusyhdistysten välilä yhteistyötä onkin jo tiivistetty.
Tammikuussa järjestettiin yhteinen EA 2 -kurssi, joka saatiin täyteen. Kurssin aikana sovittiin
jatkoyhteistyöstä EA 3 -kurssin aikaansaamiseksi ja ensiaputaitojen kertaamiseen tähtäävien
yhteisten harjoitusten järjestämiseksi. Harjoitus on suunniteltu järjestettäväksi merellisissä
olosuhteissa. Kaikki ensiaputaitojen kertaamisesta kiinnostuneet voivat lähettää sähköpostia
Kimmo Linnelalle ([email protected]). Harjoituksen paikka ja aika tarkentuvat kevään
kuluessa.
28
Koulutusristeily 4. - 6.3.2011
Kevään koulutuspäivät järjestettiin perinteiseen tapaan risteilynä Helsingistä Tukholmaan.
Mukana oli noin 300 meripelastajaa eri puolilta Suomea. Koulutuspäivillä kuultiin Rajavartiolaitoksen ja sisäasianministeriön pelastusosaston terveiset. Rajavartiolaitoksen palvelutasohanke on vihdoin saatu päätökseen. Meripelastusyksiköiden katselmukset ja auditoinnit
on tarkoitus aloittaa kuluvan vuoden aikana. Jokainen yksikkö halutaan käydä läpi kahdesti
4 vuoden aikana. Ensimmäinen katselmus on kirjallinen ja muutoin meripelastusyksiköiden
kuntoa, varustusta sekä miehistön pätevyyksiä tarkastellaan pistokoeluontoisesti.
Pelastuslain uudistuksessa järvi- ja meripealstusyhdistykset on nyt mainittu säädöstekstissä. Aluepelastuslaistokset ovat tehneet sopimukset kaikkien järvipelastusyhdistysten kanssa.
Merialueilla yhteistoimintasopimuksia ei sen sijaan ole juurikaan tehty.
Koulutusta käsittelevällä luennolla keskusteltiin laajasti uudesta Messiin pohjaustuvasta
toiminnanohjausjärjestelmästä, jonka toteuttamiseen Reijo Rautauoman säätiö on lahjoittanut
150 000 €. Järjestelmää kehitetään yhdessä Suomen Lentopelastusseuran kanssa. Tavoitteena
on luoda sopivat työkalut kaikille vapaaehtoisen pelastustoiminnan järjestöille. Hanketta
varten on perustettu viisi työryhmää. Koulutustoiminnan kannalta merkittävin työkalu on
koulutusrekisteri, johon suoritetut meripelastuskurssit sekä aluspäivät kirjataan. Tarkoitus
on myös jäsenen suostumuksella kirjata muita erilaisia taitoja tai pätevyyksiä, joita voitaisiin
hyödyntää meripelastusyhdistysten toiminnassa. Esimerkikisi yhdistykset voisivat etsiä
rekisteristä kaluston huoltoihin perehtyneitä ammattimiehiä, silloin kun niitä ei ole oman
yhdistyksen aktiivijäseninä. Kasvavat kustannukset ja kaluston teknistyminen edellyttävätkin
entistä laajempaa yhteistyötä yhdistysten välillä. Toiminnanohjausjärjestelmää on tarkoitus
päästä testaamaan jo syksyllä kalustorekisterin osalta.
Toinen merkittävä kehityshanke on ohjaamotyöskentelyä koskevien käytäntöjen ja
ohjeistuksen luominen. Hankkeessa on käytetty runsaasti eri alojen asiantuntijoita. SMPS:n
asiantuntijana toimiva lentokapteeni Arto Helovuo oli paikalla kertomassa inhimillisten
erehdysten vaikutuksesta onnettomuuksien syntyyn ja siitä miten ilmailualalla on pyritty
niiden vaikutusten poistamiseen. Myös Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntija VeliPekka Nurmi kertoi inhimillisistä erehdyksistä ja huonosta komentosiltayhteistyöstä merionnettomuusesimerkkien valossa.
Erityisen ajankohtainen tämä hanke on meripelastusyhdistyksille, jotka ovat ottamassa
käyttöön uuden tyyppisiä nopeita aluksia. Vanhat opit alusten operoinnista eivät enää toimi,
vaan nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua: kukaan ei toimi virheettömästi, eikä aluksen turvallinen käyttö ole enää päällikön yksilösuoritus, vaan ruorimiehen, navigaattorin ja päälikön
tiimityötä. Erityisesti reittisuunnittelun tärkeys korostuu nopeita aluksia käytettäessä. Sähköiset kartat, tutkanuotit sekä yhteinen tietoisuus ajettavasta reitistä ovat olennaisen tärkeitä
elementtejä ohjaamotyöskentelyssä. Ohjaamotiimi tarkkailee jatkuvasti toimintaa ja kuka
tahansa voi vaaran havaitessaan puuttua tilanteeseen onnettomuuden estämiseksi. Mikko
Lehtimäki Vaasasta kertoi heidän kokemuksistaan läheltä piti -tilanteista ja niistä opitun
siirtämisestä ohjaamotyöskentelyohjeisiin.
Kimmo Linnela puh.045-6762690
Matti Lindgren puh.040-5916622
29
Vehnätie 2
21200 RAISIO
puh. 437 4100
fax 438 0115
Raision Venehuolto Oy
Hahdenniementie 3
(Raision venesatama)
Markku Kanerva
Puh 020 7598 555
HUOLTO � KORJAUS � MYYNTI
VARAOSAT � TARVIKKEET
VENESÄILYTYS
+358 (0) 400 994 441
[email protected]
www.venekuljetus.net
www.raisionvene.fi
Lounais-Suomen Venekuljetus Oy
Hahdenniementie 3, 21120 Raisio
30
31
Nykytaidenäyttely johdattaa saaristomaiseman
sisään
Viime kevättalvella kansainvälisesti tunnettu chileläissyntyinen ympäristötaiteilija Alfredo
Jaar seisoi Turun ulkosaariston hämärässä usvassa ja äänettömyydessä odottaen yhteysalusta,
joka veisi hänet saariston etäisimmästä kärjestä, Utöstä, neljän tunnin matkan takaisin tien
päähän. Kello oli 5.45 aamulla. Kaukana kotikaupunkinsa New Yorkin ihmismassoista Jaar
ihmetteli, miksi aluksen lähtöaika oli niin epäkäytännöllisen aikainen, kun ei matkustajiakaan
missään näkynyt.
Jaar sai kuulla, että matkan puolivälissä sijaitsevalla Aspön saarella asuu poika, jonka
täytyy maanantaiaamuisin päästä kouluun Korppoon pääsaarelle, ja että yhteysaluksen
aikataulu on suunniteltu pojan koulupäivä huomioiden. Yhteiskunnallisiin teemoihin painottunut taiteilija vaikuttui kuulemastaan niin, että päätti toteuttaa koulupoikaan liittyvän
ympäristötaideteoksen.
Alfredo Jaarin teos yhdessä parinkymmenen muun paikkasidonnaisen taideteoksen tai
-tapahtuman kanssa nähdään ensi kesänä Contemporary Art Archipelago -nykytaidenäyttelyssä (CAA) Turun saaristossa. Näyttelyn teemana on saaristo ja sen tulevaisuus ainutlaatuisena
ja muutoksessa olevana elinympäristönä ja elintapana. Mukana on töitä sekä kansainvälisiltä
että saaristossa asuvilta taiteilijoilta.
Jokainen kesällä nähtävä teos on uusi ja nimenomaan saaristoon luotu. Tämä pitää yleisön, mutta myös näyttelyn rakentajat ja itse taiteilijat herkullisessa jännityksessä, sillä näyttelyn lopullinen muoto selviää vasta aivan viime hetkillä. Teokset saattavat saada muotonsa
saaren omana valuuttana, vaihtoehtoisena merikarttana yhteysaluksella, henkilökohtaisina
kertomuksina muuttuvasta ilmastosta, saariston elokuvallisina scifi-visioina, vedenalaisena
kasvienhoitona tai särkyvän lasisena luonnonketona.
32
Contemporary Art Archipelagon taideteokset eivät sovi kehyksiin eivätkä näyttelyhalleihin,
vaan ne ovat koettavissa eri puolilla saaristoa niin maalta kuin mereltäkin käsin. Ajatuksena
on, ettei taidetta kohdatakseen tarvitse lähteä erityisiin näyttelytiloihin, vaan taide tulee
saaristossa ihmisen luo ­-­- yllättäen ja pysäyttäen. Ensi kesänä nykytaide löytää yleisönsä
jopa ruokapöydässä ympäristötaiteilija Arja Lehtimäen toteuttaessa lähiruokahankkeen yhteistyössä saariston ravintoloiden kanssa. Taideteoksia voi tavata myös maanteillä, lautoilla,
risteilyaluksilla, radiokanavalla, sekä erityisen hyvin pienveneillä liikkuessa.
”Näyttelyssä keskeistä on saaristomaiseman kokeminen. Teokset eivät ainoastaan kuvaa
maisemaa, vaan johdattavat sen sisään. Teosten kautta ympäröivä maisema avautuu uusilla
tavoilla, ja samanaikaisesti liikkuminen saaristossa auttaa ymmärtämään teosten eri tasoja”,
luonnehtii hankkeen taiteellinen johtaja, kuraattori Taru Elfving.
Elfving ja näyttelyn toinen kuraattori, Lotta Petronella, alkoivat ideoida nykytaidehanketta saaristoon jo viisi vuotta sitten. Turun valinta kulttuuripääkaupungiksi mahdollisti idean
toteuttamisen. Sekä kuraattorit että taiteilijat ovat liikkuneet saaristossa ahkerasti parin viime
vuoden aikana keräten tietoa ja kokemuksia saariston ekologiaa, ekonomiaa ja estetiikkaa
koskevista ydinkysymyksistä.
”Olemme matkanneet armeijan kyydissä kuulemassa, millaista globaalia liikettä saaristossa
tapahtuu. Olemme käyneet snorklaamassa vedenalaisella luontopolulla metsähallituksen kanssa
ja oppineet ymmärtämään Itämeren erityisyyttä. Olemme myös kulkeneet ammattikalastajan
ja luotsin mukana tutustumassa perinteisten saaristolaisammattien tulevaisuudennäkymiin”,
listaa hankkeen taiteellinen johtaja Taru Elfving.
CAA:n taideteosten tavoitteena onkin paitsi ilahduttaa katsojiaan ja kuulijoitaan, myös
herättää vuoropuhelua saariston tilasta. Näyttelyssä otetaan kantaa laajempaan, globaaliin
keskusteluun Itämeren ongelmista ja saariston kaltaisten erityisalueiden tulevaisuudesta.
Korppoossa asuvan taiteilija Renja Leinon ääniteos esimerkiksi pohjustaa keskustelua ilmastonmuutoksen vaikutuksesta saariston luontoon ja ihmisiin. Leino on kerännyt teostaan
varten saaristolaisilta tarinoita tuulesta.
Näyttelyn toteuttaminen on ollut matka, jonka aikana saaristolaiset, taiteilijat ja kuraattorit
ovat saaneet tilaisuuden tutustua saaristoon uusin silmin. Matka on kuitenkin vielä kesken
ja yleisölle vasta alussa.
Lisätietoa näyttelystä, teosten sijainnista, sekä reittiohjeita löytyy ensi kesänä eri puolilta
saaristoa, esimerkiksi vierasvenesatamista. Myös Contemporary Art Archipelagon nettisivut
tulevat palvelemaan näyttelyvierailijoita tarjoten muun muassa ohjeita itsenäiseen ja opastettuun saaristossa liikkumiseen: www.contemporaryartarchipelago.fi
33
TURVALLINEN TUKIKOHTA YMPÄRI VUODEN
Turun saaristossa
tWFOFJEFOUFMBLPJOOJU
tTVPKBJTBUMBJUVSJQBJLBU
tWFOFJEFOLPSKBVLTFUKBIVPMMPU
tQVVWFOFJEFOSBLFOOVT
3ZNÊUUZMÊQVIMBJOF!SJNJUPNBSJOöXXXSJNJUPNBSJOö
34
TASALA
Avoinna
ma-pe 7-21
la 7-18
su 12-18
Varppeenaukio 7
21200 Raisio
35
TOIMINTAAMME TUKENEET
Newprint Oy
Nordea Pankki Naantali
NostoKari
Optimiasunnot Oy
Player’s pub Ky
Raision Auto- ja Venekeskus Oy
Raision Hahdenniemen Meriasema
Raision Venehuolto Oy
Rannikkoseutu-lehti
Rautia Aalto Ky
Rimito Marin
Sähkö-öljypoltinhuolto Pekka Turunen
Terhi Oy
Turun Lukko Oy
Turun Seudun Osuuspankki Naantali
Venekuljetus Niemi A Oy
Veneveistämö Syrjäsuo Oy
Verhoilunuotta
V-S Laatutarra Oy
AB-Marinel Oy
Autolife
Eurosolar
Finepress Oy
Forsport
FSD-Group Oy
Handelsbanken Raisio
IF-Myyntipiste Raisio
Kahvila Merisali
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
K-market Tasala
Kultaranta Resort Oy
Lounais-Suomen Venekuljetus Oy
Mepratuote Oy
Meri & Metsä
Naantalin Kaupunki
Naantalin Matkailu Oy
Naantalin Rakennuspuu Oy
Neste Oil Oyj
Kiitos tukijamme!
Vapaaehtoinen meripelastustyö alueellamme ei olisi mahdollista ilman
yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden antamaa rahallista tukea.
Alusten polttoainekustannukset ovat
jatkuvasti kasvaneet ja vanhentuvat
aluksemme vaativat jatkuvaa huoltoa.
Omat jäsenmaksumme ja Suomen
Meripelastusseuralta saamamme taloudellinen tuki eivät yksin olisi mahdollistaneet toimintaamme merellä
liikujien auttamiseksi.
Haluamme kiittää Teitä tuestanne
ja toivomme saavamme jatkossa lisää
tukijoita rahoittamaan uutta pelastusalustamme. Tähän tarkoitukseen
olemme avanneet alushankintatilin:
Nordea 118130 – 114945
36
Liity
Jäseneksi
lemme ap
u
t
uu
n
Me
Naantalin
Meripelastajiin
TARVITSEMME
SINUA
Jäsenrekisteri:
Kati Airo-Pulkkinen, Presidentinkatu 17 B 4, 21100 Naantali
Puhelin: 045 673 6745, e-mail: [email protected]
INFO
NAANTALIN SEUDUN MERIPELASTAJAT ry
c/o Pekka Pulkkinen Presidentinkatu 17 B 4
21100 Naantali
PÄÄTOIMITTAJA
ILMOITUSMYYNTI
Mika Vainio
050 313 4929
[email protected]
Kari Airola
0400 536 978
[email protected]
TOIMITUS
PAINOPAIKKA
Kari Airola
Veijo Koskinen
Matti Lindgren
Kimmo Linnela
Newprint Oy
PAINOS
1200 kpl
37
����������
�������������������
������������
��
�������������������
��������
������
��������������
��������������
�����������������������
��������������
���������������
����������������
��
������
������������
38
● Merkittävä suuryksikkö-, kuiva- ja
nestebulk-satama
● Teollisuutta ja kauppaa palveleva satama
● Erinomaiset maa- ja meriyhteydet
● Monipuoliset satamapalvelut
● Syvä väylä
39
Tapahtumia Naantalin kesässä
27.-29.5. Naantalin venemessut
www.naantalinvenemessut.fi
27.-29.5. Naantalin Rysäsilakkatapahtuma
27.5.-20.8. Vares ja nuoruustango Teatteri Emmassa
www.emmateatteri.fi
7.-19.6. Naantalin Musiikkijuhlat
www.naantalinmusiikkijuhlat.fi
21.6.-28.8. Opastetut kierrokset Kultarannassa ti-su
29.6.-10.8. Lasten kummituskierrokset ke klo 18
4.7.-15.8. Pyhän Birgitan kierros maanantaisin klo 17,
Naantalin vierassatama
Naantalin vierassatama tunnetaan idyllisestä sijainnista vanhan kaupungin sykkivässä sydämessä.
Mikäli miehistö kaipaa maata jalkojensa alle
suosittelemme käyntiä Muumimaailmassa, opastettua teemakierrosta vanhassa kaupungissa tai
Kultarannan puutarhassa. Kaupunkijunalla pääsee
kätevästi keskustan palveluihin. Perheille suosittelemme ankkuroitumista rauhallisen Kailon laiturin
pohjoispuolelle, joka toimii myös kävelysiltana
Muumimaailmaan.
kaupunkikierros oppaan johdolla
viehättävän vanhan kaupungin kujilla
2.7.-6.8. Pientä palkkaa ja paloviinaa lauantaisin klo 17,
tule kuulemaan miten lapset osallistuivat 1800luvulla talon tärkeisiin töihin
27.7. Unikeonpäivä
6.8. Saaristolaisvenepurjehdus
27.8. Viikinkimarkkinat
Lisää tapahtumia ja muuta mukavaa:
www.naantalinmatkailu.fi
SATAMAVOUTI, puh. 02 533 4146 (27.5.-28.8.)
NAANTALIN MATKAILU OY
puh. 02 435 9800
3.6.-28.8. ma-pe 9-18, la-su 10-16
Sesongin ulkopuolella ma-pe 9-16.30
[email protected]
www.naantalinmatkailu.fi
Kummituskierrokselle!
Keskiviikkoisin 29.6.-10.8. klo 18
Kummitteleeko Naantalin vanhassa kaupungissa?
Kummitustarinoita ja jännittäviä juttuja oppaan johdolla.
Luvassa paljon tarinoita ja hiukan tottakin!
Lähdöt Naantalin Matkailun edustalta.
Lapset 6 €, aikuiset lasten seurassa ilmaiseksi!
Opastus suomeksi. Lapsille pieni ainutlaatuinen yllätyslahja.
40