NAANTALILAINEN Kokoomus Naantali, kunnallisvaalit 2012 KOKOOMUKSEN KUNNALLISVAALIEHDOKKAAT Naantalissa ›› 4-5 Jyrki Katainen: ”NYT ON KYSE SUOMEN SUUNNASTA” ›› 2 LAPSIPERHEIDEN Kuva: www.naantalinmatkailu.fi Rymättylä ›› 6 YRITTÄJÄT kahvikupin ääressä ›› 7 2 MONIPUOLINEN KAAVOITUS Pääkirjoitus NA ANTALI – PAR AS PAIKK A ELÄÄ, VIIHTYÄ JA TEHDÄ TYÖTÄ. Näin sanotaan Naantalin valtuustokauden 2009 - 2012 strategiassa. Tätä periaatetta on noudatettu ja olen varma, että Naantali on paras paikka elää, viihtyä ja tehdä työtä. Kovin monen muun kaupungin strategian kolmen tärkeimmän asian joukkoon ei nouse viihtyminen. Naantalille matkailijoiden ja kesäasukkaiden sekä ennen kaikkea kaupunkilaisten oma viihtyminen on tärkeää ja siksi sille on annettu niin paljon painoarvoa. Pelkkä viihtyminen ei silti riitä. Tulevaisuus näyttää epävarmalle kun verotulot eivät kasva odotetusti ja samaan aikaan kaupungin menot kohoavat tasaisen jyrkkää käyrää ylöspäin. Näissä kunnallisvaaleissa valittavat luottamushenkilöt tulevatkin olemaan monien tiukkojen paikkojen edessä niin valtuustossa kuin lautakunnissa. 3 NAANTALILAINEN NAANTALILAINEN Kunnallisvaalien uutisoinnissa on tähän saakka korostettu lähes pelkästään sitä, miten vaikeaa kaikilla puolueilla on ollut saada ehdokkaita riveihinsä. Naantalissa Kokoomus on ollut tässä mielessä ilahduttava poikkeus, Naantalissa Kokoomukseen luotetaan ja aktiiviset kaupunkilaiset haluavat toimia Kokoomuksen riveissä. Kokoomuksella on Naantalissa loistava, ellei jopa täydellinen ehdokaslista. Ehdokkaita on tasaisesti ympäri kaupunkia, eri ikäisiä, eri ammattien edustajia ja mikä ehkä tärkeintä, naisia ja miehiä on listalla yhtä paljon. Kun naisia ja miehiä asetetaan tasan yhtä monta ehdokkaaksi, on luonnollista, että tasa-arvoinen jako toteutuu myös valtuustoon ehdokkaita äänestettäessä ja muita luottamustehtäviä aikanaan jaettaessa. Tällä joukolla olemme valmiita kohtaamaan tulevat haasteet ja olemme on kaupungin elinvoimaisuuden perusta varmoja, että haasteisiin löytyvät myös ratkaisut. Kokoomus on aina kuunnellut ja niin tulemme tekemään jatkossakin, kuuntelemme toreilla, markkinoilla, tapahtumissa, netissä, facebookissa ja monella muullakin tavalla. Me haluamme tietää mitä mieltä Sinä olet Naantalin tulevaisuudesta. Tällä kertaa olemme vieneet kuuntelemisen niin pitkälle, että voit pyytää meidät jopa kotiovellesi ja kertoa meille niistä asioista mitkä sinulle ovat tärkeitä. Me olemme tähän valmiita, tehdään yhdessä kaikkemme, jotta Naantali on tulevaisuudessakin paras paikka elää, viihtyä ja tehdä työtä. KUNTARAKENNEKESKUSTELUN AIKANA on käynyt selväksi, että Naantalin asukkaat haluavat kaupunkimme jatkavan itsenäisenä saaristo-Naantalina. Itsenäisyys edellyttää tulevaisuudessa sitä, että Naantali on vahva ja elinvoimainen peruskunta, jolla on terve talous, riittävä väestöpohja sekä aktiivinen elinkeinopolitiikka. Naantalin asukasluku ei ole kasvanut viimeisten vuosien aikana tavoitellun 150 – 2oo asukkaan vauhdilla, vaan kasvu on ollut vain muutamia kymmeniä asukkaita vuodessa. Asukasluvun kehitykseen vaikuttavat vuosittain syntyvän ikäluokan koko sekä kaupunkiin muuttavien uusien kuntalaisten määrä. Kaupunki voi omilla päätöksillään vaikuttaa väkiluvun kasvuun tarjoamalla houkuttelevan vaihtoehdon asumiselle ja asuinrakentamiselle sekä pitämällä huolen siitä, että palvelut ovat määrältään ja laadultaan riittävän kilpailukykyisiä. Ville Vuorio puheenjohtaja, Kokoomuksen Naantalin Kunnallisjärjestö ry Suomi-uudistus LOKAKUUN KUNNALLISVAALIT ovat tärkeimmät vuosikymmeniin. Nyt on kyse Suomen suunnasta. Takerrummeko vanhaan, mikä johtaisi hyvinvointiyhteiskuntamme leikkaamisen ja supistamisen tielle vai uudistammeko Suomea. Kokoomuksen mielestä ainoa oikea tie on uudistamisen tie. Nyt jos koskaan tarvitaan Suomen uudistajia. Vain uudistamalla takaamme hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaat peruspalvelut niin hyvinvointi-Suomen rakentaneelle sukupolvelle kuin tämän päivän lapsille ja nuorillekin. *** Ikääntyminen muovaa Suomea tulevina vuosina rajulla kädellä ja velvoittaa meitä uudistamaan hyvinvointiyhteiskuntaamme kestämään uuden tilanteen. Haasteet ovat kovia, mutta ratkaisujakin on. Suomessa on nyt noin 50 eläkeikäistä ja lasta sataa työikäistä kohti. Viidentoista vuoden päästä meillä on noin 75 eläkeläistä ja lasta sataa työikäistä kohden. On hieno asia, että elämme terveenä entistä pidempään. On myös selvää, että työuransa jo tehneet ansaitsevat kunnon eläkkeen ja hyvät palvelut. Samalla kuitenkin on tosiasia, että kun parinkymmenen vuoden päästä Suomessa on puoli miljoonaa ikä-ihmistä nykyistä enemmän kasvaa palveluiden ja hoivan tarve valtavasti. Perusterveydenhuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu ja vanhuspalveluiden tarve jopa kaksinkertaistuu. Samaan aikaan verotulot vähenevät monissa kunnissa. Kun eläke on tyypillisesti noin 60 prosenttia palkasta, maksetaan siitä myös vähemmän veroja. Kasvavan palvelutarpeen ja hupenevien tulojen myötä monessa kunnassa palvelut eivät ole kestävällä pohjalla. Jos jatkamme entiseen tapaan, edessä on hyvinvointiyhteiskunnan vääjäämätön rapautuminen. Jos kunnan kassa tyhjentyy ja lainamäärä sekä veroäyri ovat maksimissa, jäljelle jäävät vain leikkaukset ja säästöt. Näin ei kuitenkaan tarvitse käydä. Meillä on vielä aikaa uudistaa rakenteita ja toimintatapoja. Haaste on suuri, mutta sen edessä ei pidä lamaantua vaan sisuuntua. *** Tarvitsemme Suomi-uudistuksen, joka vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaamme kestämään tulevien vuosikymmenien koitokset. Uudistetaan kuntia niin, että ne ovat vahvempia, turvallisempia ja elinvoimaisempia. Kehitetään tapoja tuottaa palveluja niin, että saamme NAANTALILAINEN Vastaava päätoimittaja Ville Vuorio Toimituskunta Anita Saksi, Anne Linja, Mari Rissanen, Matti Rantanen, Markku Tuuna, Jussi Tähti samalla rahalla nykyistä parempaa. Kannustetaan yrittäjyyttä, jota kautta saadaan luotua uusia työpaikkoja. Parannetaan työelämää niin, että jaksamme ja saamme tehdä töitä hiukan nykyistä pidempään. Suomi-uudistuksen aika on nyt. Meillä on oltava rohkeutta tehdä uudistukset nyt, kun päätökset ovat vielä omissa käsissämme. Tarvitsemme kunnanvaltuustoihin eteenpäin katsovia, tavallisia suomalaisia, jotka uskaltavat uudistaa Suomea. Tarvitsemme sairaanhoitajia, jotka osaavat uudistaa terveyspalveluita. Tarvitsemme yrittäjiä, jotka osaavat parantaa paikallisten yrittäjien toimintaympäristöä ja kilpailukykyä. Tarvitsemme ikäihmisiä, jotka tietävät, minkälaisia palveluita senioriväestö tarvitsee. Tarvitsemme opiskelijoita, jotka voivat kertoa, miten osaamiseen voidaan parhaiten panostaa. Olennaisinta on positiivinen, ennakkoluuloton ja eteenpäin katsova asenne. Peruuttamalla ei pääse eteenpäin. Kokoomus Naantali, kunnallisvaalit 2012 Taitto Painos Painopaikka Alma Aluemedia, Rannikkoseutu n. 14 000 kpl WESTPOINT, Rauma Jyrki Katainen Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Kaavoituksen tavoitteet ja painopisteet Kaavoituksen ja aktiivisen maanhankinnan avulla tulee huolehtia siitä, että Naantalissa on jatkuvasti mahdollisuus tarjota riittävästi tontteja monipuolista asumista varten. Kaavoituksen avulla on myös mahdollista parantaa täällä jo toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja luoda puitteet uudelle yritystoiminnalle ja uusille työpaikoille. Turun seudulla on myös Raision ja Kaarinan väestökehitys ollut hidasta, mutta jo pitkään omakotitonttien aktiiviseksi kaavoittajaksi tiedetty Lieto on näyttänyt huimia kasvulukuja sekä syntyvyys- että asukastilastoissa. Naantalissa on tällä vuosituhannella kaavoitettu suuri määrä omakotitontteja mm. Soinisten ja Immasten suosituilla ja jo lähes valmiiksi rakentuneilla alueilla ja parhaillaan ovat loput Metsä-Luikkion tontit uusien asukkaiden haettavissa. Pystyäksemme tonttitarjonnan avulla kilpailemaan varsinkin lapsiperheiden suosiosta, tulee erityisesti kiirehtiä Luonnonmalla Haijaistentien alussa sijaitsevan Kukolanvainion alueen asemakaavan laatimista, joka mahdollistaa noin sadan uuden omakotitalon rakentamisen. Myös pitkään valmisteilla ollut merellinen Pirttiluoto-Karjaluodon kaava tulee viedä päätökseen mahdollisimman nopeasti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän vuoden alussa Naantalin strategisen maankäytön tavoitteet ja siinä yhteydessä korostui Luonnomaan merkitys uuden asumisen ja rakentamisen painopistealueena. Kaupungin tuleekin hankkia Luonnonmaalta asuinrakentamiseen soveltuvia maa-alueita olemassa olevien asuinalueiden tuntumasta, jolloin kaavoituksen avulla on mahdollisuus tarjota tontteja olemassa olevia palveluja hyödyntäen ja samalla voidaan säilyttää yhdyskuntarakenne tiiviinä. Asukasluvun kasvulle asetettu tavoite edellyttää myös rivitalojen ja kerrostalojen rakentamista. Keskustaan sijoitettu uudisrakentaminen palvelee erityisesti iäkkäämpää väestöä, joka haluaa asua lähellä palveluja. Ns. Unikeon korttelin asemakaava mahdollistaa kolmen uuden kerrostalon rakentamisen aivan keskustaan ja Humaliston alueen mukaista rakentamista ole siten voitu aloittaa. Naantalin laajan saaristoalueen tarjoamat ainutlaatuiset mahdollisuudet vakituiseen ja vapaa-ajan asumiseen, matkailuun ja muuhun yritystoimintaan tulee hyödyntää. Kaavoituksen keinoin tulee antaa riittävät mahdollisuudet suomenkielisen saariston elinvoimaisuuden säilymiselle ja kehittämiselle. Laaduk kaan asuinympäristön tulee tarjota myös mahdollisuudet vapaa-ajan viettämiseen ja luonnossa liikkumiseen, joten kaavoituksessa tulee muistaa myös virkistysalueiden tärkeys kuntalaisille. - Kaavoituksessa tulee muistaa myös virkistysalueiden tärkeys kuntalaisille, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja aktiivinen kuntoliikkuja Markku Tuuna. tuorein asemakaava puolestaan mahdollistaa kuuden asuinrakennuksen sijoittamisen kaava-alueelle. Kumpaakin kaavaa on valmisteltu vuosia, koska kaava-alueet sijaitsevat kaupunkisuunnittelun kannalta vaativilla ja keskeisillä alueilla. Kaava-alueiden käy- töstä ja kaavoituksen sisällöstä on esitetty valmistelutyön aikana lukuisia erilaisia näkemyksiä, jotka on sovitettu yhteen lopullisissa kaupunginvaltuuston hyväksymissä kaavapäätöksissä. Molempien asemakaavojen osalta on valitusprosessi kesken eikä kaavojen Keskustan rakenneratkaisut näkyvät kaupunkikuvassa pitkään Keskustan rakennemalli työ ja meneillään oleva Linja-autoaseman korttelin ja sen lähiympäristön alueen arkkitehtikilpailu antavat suuntaviivat tulevalle kaavoitukselle. Tulee kuitenkin muistaa, että lopullinen korttelikohtainen rakennusten sijoittelu ja yksittäisten rakennusten rakennuskorkeudet ratkaistaan kilpailun jälkeen yksityiskohtaisella asemakaavoituksella. Naantalin kaupunkikuvassa tulevina vuosikymmeninä näkyvät rakenneratkaisut tulee tehdä huolella, sillä ne vaikuttavat ratkaisevasti keskusta-alueen viihtyisyyteen, kaupallisten palvelujen tarjontaan, paikoituksen ja liikenteen sujumiseen sekä osaltaan myös asukasmäärän kehitykseen. Markku Tuuna Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok) NAANTALI – pohjolan helmi OLEN VUODEN ALUSTA työskennellyt Pohjoismaiden Neuvoston Konservatiiviryhmän pääsihteerinä ja tehtävä on ollut mitä mainion näköalapaikka pohjoismaiseen päätöksentekoon sekä vertailuun hyvinvointiyhteiskunnan tilasta pohjolassa. Monesti kuulee sanottavan pohjoismaisen yhteistyön olevan jäänne historiasta ja todellisen yhteistyön tarpeen olevan nykyään laajemmissa piireissä, monilta osin tämä pitääkin paikkansa, mutta pohjoismaiselle yhteistyölle on edelleen tilauksensa. Monet asiat käsittelevät laajoja aiheita, kuten arktisen alueen hyödyntämistä tai pohjoismaiden kantaa ihmisoike- usrikkomuksiin Valko-Venäjällä, mutta käsittelyssä ovat myös yksittäiseen ihmiseen liittyvät asiat. Yhtenä suurimmista kiistoista on ollut vanhustenhoito ja sen palvelut. Vuosikymmenien ajan ihmiset ovat aktiivisesti muuttaneet pohjoismaiden välillä kuka työn ja kuka rakkauden perässä ja tuolloin muu suku on jäänyt kotipaikoille. Konservatiivi ryhmä esitti, että pohjoismaiden alueella ikäihmisellä olisi mahdollisuus hakeutua vanhainkotiin tai muuhun vanhuspalvelumuotoon omaan vanhaan kotikaupunkiinsa sukulaisten lähelle, mutta sosiaalidemokraatit eivät asiaa hyväksyneet. Heidän perustelunsa olivat likipitäen oudoksuttavat, kuten ajatus siitä, ettei välttämättä kaikilla ole mahdollisuutta muuttaa, joko huonon kunnon tai sukulaisten puutteen vuoksi, jolloin on epäreilua, että jollakin on tämä mahdollisuus. Taas törmäsin ajatukseen, että jonkun positiivinen lisä on toiselta pois ja tällainen ajatus ei vaan päähäni mahdu puhuttaessa ihmisten hyvinvoinnista. Tärkeimpänä asiana pohjoismaisessa yhteistyössä on jo pitkään ollut rajaesteiden poistaminen, jotta liikkuminen, työnteko ja kauppa olisivat mahdollisimman joustavia eri pohjoismaiden välillä. Tämä on positiivinen asia erityisesti meille rannikkokaupungin asukkaille, joiden kotikaupungin talous on riippuvainen sataman viennistä ja matkailun mukanaan tuomasta tulosta. Toki totta on myös alussa mainitsemani ajatus siitä, että yhteistyön tarve on nykyään suuremmissa piireissä, kuten EU:ssa, mutta hyvällä yhteistyöllä olemme kokoamme suurempi myös eurooppalaisessa päätöksenteossa. Naantali on aina ollut kansainvälinen kaupunki jolla ovet auki pohjolaan, niin vaikutteiden saamisessa kuin niiden viemisessäkin. Ollaan edelleen aktiivinen yhteistyön rakentaja sekä ystävyyskuntatoiminnan kuin muunkin pohjoismaisen yhteistyön saralla. Matti Rantanen pääsihteeri, generalsekreterare 4 Kokoomuksen tavoitteita Naantalissa valtuustokaudella 2013-2016 ››Päämääränä turvallinen, moniarvoinen 5 NAANTALILAINEN NAANTALILAINEN SUOMEN UUDISTAJIA Naantalista ............... ja uudistuva Naantali Naantali on itsenäinen saaristokaupunki, joka toimii aktiivisesti kaupunkiseudun yhteistyöhankkeissa, huolehtii monipuolisesti ja kattavasti kaupungin peruspalveluista talouden tasapainoa vaarantamatta ja tukee sekä kannustaa paikallista yrittäjyyttä luomaan uusia kaupan palveluita ja teollisia työpaikkoja. Naantalin veroprosentti tulee säilyttää alle maan keskiarvon samalla, kun velan määrää alennetaan. Tavoite edellyttää menotalouden kurissa pitämistä sekä pitkäjänteisen investointiohjelman noudattamista. Velan määrän vähentämiseksi kaupungin tulee myydä maa-alueita ja kiinteistöjä, joita ei tarvita omassa palvelutuotannossa. Erityinen huomio on kohteissa, joiden vuokratuotto ei riitä kattamaan hoito- ja pääomakustannuksia. Kaupungin väkiluvun vuotuinen kasvutavoite on 150 – 200 henkeä. Kasvu varmistetaan maanhankinnan, kaavoituksen ja monipuolisen tonttitarjonnan avulla. Kaupungissa tulee olla monipuolinen tarjonta erilaisia asumismuotoja, joissa meren läheisyys on osa asumisviihtyvyyttä. Kaupunki huolehtii työntekijöittensä ammattitaidon ylläpidosta ja työkyvyn säilymisestä. Organisaation tulee olla oikein mitoitettu ja muuntaumiskykyinen todellisten tarpeiden ja tehtävien mukaisesti. Työyhteisöjä tulee kannustaa parhaiden työtapojen ja hyväksi koettujen käytäntöjen noudattamiseen. Vanhempien roolia lastensa ensisijaisina kasvattajina tulee korostaa ja tukea. Tuki aloitetaan jo neuvolassa ja mahdollisissa ongelmissa on autettava varhaisessa vaiheessa. Avopalveluilla ja viranomaisyhteistyöllä tuetaan ongelmaperheitä. Varhaiskasvatukseen osoitetaan ammattitaitoiset ja riittävät resurssit. Kokoomus kannattaa kotihoidon tuen kuntalisän säilyttämistä. Fyysisen ja henkisen oppimisympäristön on oltava turvallinen, kannustava ja oppilaan yksilöllisyyttä tukeva. Kodin ja koulun yhteistyömahdollisuuksista huolehditaan. Koulukiusaamiseen puututaan välittömästi. Kiinteistöt pidetään asianmukaisessa kunnossa. Lukiokoulutuksessa tarjotaan mahdollisuuksia erikoistua paikallisiin menestystekijöihin, mm. matkailuun ja kansainväliseen toimintaan liittyviin aineisiin. Lukion opetuksellinen taso ylläpidetään niin, että esimerkiksi ylioppilastodistusten keskiarvo säilyy yli maan keskiarvon. Nuorten kasvamista aikuisuuteen tuetaan harrastus- ja kulttuuritoiminnalla sekä työtilaisuuksia tarjoamalla. Nuoria kannustetaan jatko-opintoihin ja arvostamaan työn tekemistä. Kodin, koulun, terveydenhoitoalan, poliisin, seurakuntien ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistoimintaa tiivistetään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hyvin toimivat peruspalvelut, viihtyisä ja virikkeellinen asuinympäristö ja riittävät päivittäis- ja erikoistavarakaupan palvelut ovat työikäisen väestön elämän hyvinvoinnin kulmakiviä. Hyvin hoidetut palvelut turvaavat asukkaille mahdollisuuden keskittyä työtehtäviensä hoitamiseen ja antaa aikaa perheellensä. Ahti Antti, 34 88 toimitusjohtaja, DI Jokaisen tulee saada asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon toimintatapoja kehitetään ja resursseja lisätään. Naantalilaiselle vanhusväestölle tarjotaan yksilöllisesti suunniteltuja kotipalveluja sekä laadukkaita, myös yksityisiä hoivapalveluja. Palvelusetelijärjestelmää ja seniorineuvolan toimintaa kehitetään. puutarhuri Itsenäinen saaristokaupunki tarvitsee yrityksiä, niiden palveluita sekä kaupan ja teollisuuden työpaikkoja. Naantali kannustaa kuntalaisia käyttämään kotikaupunkinsa palveluita ja edesauttaa paikallisten tuotteiden; kalan, maataloustuotteiden ja käsitöiden markkinoille pääsyä kaupungissa. Kaikkia yrittäjiä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Naantalin tulee olla maakunnan paras paikka yrityksille ja yrittäjälle. Leivo Markku, 64 Jaanto Martti, 53 Anttila Tero, 42 89 yrittäjä, myyntineuvottelija FM, lehtori 99 Juvakka Ari, 66 100 kiinteistönhoitaja 110 kiinteistönhoitaja, eläk. Liesegang Minna, 35 90 Arvonen Leila, 60 Kattelus Outi, 52 101 toimistosihteeri, YTM 111 sair.hoit., lääke-edustaja Lindström Jan, 52 112 myyntijohtaja, insinööri 91 Forsblom Toni, 35 päivähoitaja, eläkeläinen yrittäjä Kemppe Hanna, 29 102 hallintoassistentti Lineri Kari, 63 92 Grönlund Leena, 68 113 kapteeni evp., näyttelijä Kemppe Riitta, 57 103 osastonsihteeri Linja Anne, 57 Gustafsson Hanna, 44 93 terveydenhoitaja Kivekäs Heidi, 29 hammaslääkäri Linja-aho Kasper, 37 94 104 Kymäläinen Hannes, 36 105 myyntineuvottelija 115 toimitusjohtaja Halonen Anu, 27 95 FM, yrittäjä toimitusjohtaja kosmetologi 114 Haapakoski Juha, 57 116 Kääriäinen Reija, 37 106 pankkitoimihenkilö 117 Maksimainen Keijo, 55 (sit.) Masalin Jarmo, 66 toimialapääl., ins.koment.kapt. toimitusjohtaja, majuri res. 96 97 Heinonen Pirkkoliisa, 48 Hiltunen Susanne, 45 tekninen johtaja tiedotuspäällikkö, VTM Laine Harri, 57 107 rak.ins., yrittäjä Merinen Anu, 36 Lamminen Saku, 39 108 apteekkari 118 avainasiakaspäällikkö Miettinen Maarit, 44 Impivaara Hilppa, 70 98 lehtori, eläkeläinen Lehtonen Antero, 55 109 sosiaaliohjaaja 119 lastentarhanopettaja Mustalahti Jouni, 43 (sit.) 120 insinööri, erikoisupseeri Naantalin satamalla on suuri merkitys Naantalin kaupungin taloudelle. Sataman kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten turvaaminen otetaan päätöksenteossa huomioon muuttuvissakin olosuhteissa. Naantalin keskusta-alueen kaupunkikuvaa voidaan tiivistää ja sallia lisää rakentamista. Kaupungin merellistä ympäristöä voidaan osoittaa enemmän asuin- ja virkistyskäyttöön. Samalla kuitenkin huolehditaan siitä, että Naantali-kuva säilyy kauniina ja kiinnostavana. Saariston elinvoimaisuudesta tulee huolehtia turvaamalla hallittu väestönkasvu, vakituinen asuminen, harrastustoiminta sekä yritystoiminnan tarpeet kaikissa kyläkeskuksissa. Ympärivuotisen saaristomatkailun edistäminen on tärkeää yhteistyössä yrittäjien kanssa. Naantalin Matkailu Oy:n omistuspohjaa laajennetaan. Toimivien ja nopeiden IT-yhteyksien rakentamista saaristoon kannustetaan. Saariston vesi- ja jätevesihuoltoa parannetaan yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa merellisen ympäristön ravinnekuormituksen alentamiseksi. Mäntysalo Kimmo, 43 asiakkuusjohtaja, KTM Saari Nina, 31 132 oppilaanohjaaja, VTM Naantali – brandiä kehitetään määrätietoisesti. Brandin osaalueita ovat matkailu, kulttuuri ja saaristo. kokoomusnaantali.net 121 Tirkkonen Anne, 48 liikenneopettaja 143 Niemi Heikki, 53 122 Nieminen Petteri, 43 toimialajohtaja, dipl.ins. suunnittelija 133 Saari Ville-Veikko, 23 Saarni Anu, 36 sairaankuljettaja, opiskelija liikunnanohjaaja Tuomela Sirpa, 55 123 144 kenttäsihteeri, tradenomi Tuuna Markku, 57 134 Numminen Jouko, 64 124 valt.kand., eläkeläinen Saksi Anita, 55 135 yrittäjä 145 varatuomari, KTM Tähti Jussi, 38 Paavola Jarkko, 72 125 maanviljelijä Salokangas Elina, 50 riskipäällikkö, KTM 136 luokanopettaja, KM 146 ohjaaja, etsivä nuorisotyö Uusi-Pietilä Riikka, 35 Pentti Anne, 52 126 147 avohuollon ohjaaja Seppälä Saara, 39 137 talousvastaava, tradenomi Vahtera Esa, 57 toimitusjohtaja 148 Rantanen Matti, 27 127 opettaja, pääluottamusmies pääsihteeri Sunell Kristiina, 51 138 yrittäjä, opettaja Valtonen Juha, 56 maanviljelijä Rissanen Mari, 41 128 149 139 Ritvanen Pekka, 66 129 koulunjohtaja, eläkeläinen 140 Tammilaakso Sanna-Mari, 39 Taskinen Hannu, 60 hallintopäällikkö, KM toiminnanjoht., komdri evp. Vuorio Ville, 37 piirisihteeri 150 Wecksell Raija, 73 151 biologian lehtori, eläk. Rizzi Irina, 40 130 yrittäjä Tavio Tero, 42 kuljetuspäällikkö 131 Rusi Eeva-Riitta, 35 johdon assistentti, yrittäjä 141 Teissala Pia, 43 142 erik.sair.hoit., personal trainer 6 7 NAANTALILAINEN NAANTALILAINEN MERIMASKU kuntaliitoksen jälkeen ASUINPAIKKA: Merimasku KOTIKUNTA: Naantali POSTITOIMIPAIKKA: 21160 Merimasku Neljäs vuosi menossa kuntaliitoksen jälkeen, ja edelleen tunnen olevani ensisijaisesti merimaskulainen. Tavalliseen arkeen omalla kohdallani ei kuntaliitos ole juurikaan tuonut muutoksia. Luottamushenkilönä joudun ajamaan kokouksiin muutaman lisäkilometrin, kun Merimaskun kunnantalon sijaan suuntaan matkan Naantalin kaupungintalolle. Poissa on kuitenkin se pienen paikkakunnan etu, että tunsi nimeltä kaikki virkamiehet, ja helppous hoitaa asioita, kun oli tarkkaan selvillä, kenelle soittaa, jos katuvalot ei pala, tai lähiristeyksen kasvillisuus aiheuttaa näkemäesteen. Isommassa yksikössä saa usein turhaan etsiä nettisivuilta vastuunalaisen henkilön nimeä, ja yksinkertaisinta onkin laittaa viesti vanhalle tutulle kunnaninsinöörille kaupungintalolle, ja hän sitten ohjaa sinut ongelminesi oikeaan osoitteeseen. Kokoustilan varaaminen on myös muuttunut varsin monimutkaiseksi toimenpiteeksi verrattuna entiseen, kun riitti, että laittoi sähköpostia vapaa-aikasihteerille. Tosin nyt sitten on valinnanvaraa enemmän tilojen suhteen koko kaupungin alueelta, mutta useimmiten kuitenkin tarvitaan tila nimenomaan Merimaskusta. Kuntaliitoksen jälkeen perustet- tu seurantatoimikunta järjesti tämän vuoden keväällä asukastyytyväisyyskyselyn, johon osallistui satunnaisesti valitut 1000 henkilöä, näistä merimaskulaisia 300 vastaajaa. Kuntaliitoksen aiheuttamat muutokset tutkimuksessa tarkasteltuihin palveluihin ja asioihin koettiin täällä pääsääntöisesti melko vähäisinä, valtaosan mielestä muutosta ei ole ollut, tai se on ollut positiivinen. Negatiivisiksi koetut muutokset olivat pääasiassa sellaisia, joihin kuntaliitos ei itse asiassa ole vaikuttanut millään lailla, kuten esim. postin lakkauttaminen (jo vuosia sitten) tai bussivuorojen puuttuminen iltaisin. Hammaslääkäriin pääsyn vaikeus ei myöskään ole millään tavalla kuntaliitokseen liittyvä asia. Sen sijaan byrokratian lisääntyminen ja yhteydenoton vaikeutuminen on yleisesti huomattu. Teiden kunnossapidon koettiin heikentyneen, mihin varmasti on vaikuttanut myös ajankohtaan osuneet täällä poikkeukselliset kaksi erittäin hankalaa lumitalvea. Toisaalta myös kiitettiin ripeyttä, millä katujen vaurioita on tultu korjaamaan. Kuntaliitokseen kohdistui myös odotuksia; varsin monet ovat pettyneitä siihen, ettei kaivattua pyörätietä ole vielä saatu Särkänsalmelta Naantaliin. Onnistuneen kuntaliitoksen edellytys on, että päivittäiset lähipalvelut säily vät. Harvemmin tarvittavat palvelut voi hakea PIENET RYHMÄKOOT ovat avain oppimiseen vaikka hieman kauempaa. Meillä tilannetta on helpottanut jo aiemminkin toiminut yhteistyö terveys- ja koulutoimen osalta. Yläaste ja lukio on käyty ennen liittymistäkin Naantalissa, samoin mm. hammashoito ja laboratoriopalvelut on totuttu jo vanhastaan hakemaan kaupungista. Edellisten kuntavaalien jälkeen liittymissopimuksen mukaisesti on jokaisessa luottamuselimessä kaksi liittyneiden kuntien jäsentä. Tähän ei enää ole velvollisuutta, mutta paikallistuntemus säilyisi näin menetellen. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että olemme osaltamme osallistuneet kuntauudistukseen, eikä kaipuuta tätä isompaan yksikköön ole. Pääosin olemme tyytyväisiä tehtyyn kuntaliitokseen, vaikka on- kin toteutunut se, mitä viimeisessä Merimaskun kunnan uudenvuodenjuhlassa epäilin: kalliiksi tulee asua jatkossa kaupungissa, kun kaupunkiajo tunnetusti lisää polttoainekustannuksia. On reipas hinnan nousukin toki vaikuttanut asiaan. Anne Linja hammaslääkäri REILUT KUUSI VUOTTA sitten palasin juurilleni, kun muutin perheeni kanssa Naantalista Rymättylään. Ja nyt asustellaan jälleen Naantalissa. Aluksi liitoksen jälkeen itsekin pelkäsin, miten näin lapsiperheen vinkkelistä meidän syrjäkyläläisten käy, mutta aika on näyttänyt että tärkeät palvelut ovat edelleen rymättyläläisten käytettävissä omassa pitäjässä. Paikallinen neuvola tutun turvallisen tädin vetämänä on ykkösjuttu, oma lääkäri vastaanottaa muutamana päivänä viikossa ja pienet koululaiset käyvät edelleen omassa hammashoitolassa vuositarkastuksessa. Vanhalla kunnantalolla toimiva Kunnantupa tarjoaa vuorohoitoa sitä tarvitseville lapsille ja syksyllä 2011 tiloissa aloitti toimintansa maksuton avoin päiväkoti, joka on tarkoitettu perheille joiden lapset eivät ole kunnallisessa päivähoidossa. Palvelu on otettu oikein hyvin vastaan ja sitä käyttää aktiivisesti 16 perhettä. Kotihoidontuen kuntalisään oli Rymättylässä totuttu jo ennen kuntaliitosta, ja onkin Kuva: www.naantalinmatkailu.fi LAPSIPERHEEN Rymättylä hienoa että sitä maksetaan edelleen. Rymättylässä on oma hieno kirjasto, joka on jokaisena arkipäivänä kuntalaisten käytettävissä. Kirjaston sijainti koulun yhteydessä on erinomainen. Näin syksyllä lukukauden alettua pienet koululaiset sankoin joukoin kiiruhtavat joka aamu ja iltapäivä koulutielle. Rymättyläs- sä moni perhe asuu taajaman ulkopuolella ja koulumatka saattaa olla paikoitellen hyvinkin haastava. Koulukyydit onneksi toimivat hienosti, ja niihin ovat oikeutettuja kaikki Rymättylän ala-astetta käyvät lapset joiden koulumatkan pituus tai vaarallisuus niin vaatii. Aamu- ja iltapäiväkerhot pienille eka-tokaluokkalaisille tarjoavat turvallisen paikan ennen ja jälkeen koulupäivän. Esikoulu sijaitsee koululla, ja näin siirtyminen varsinaiseen koulunkäyntiin sujui ainakin meidän perheessä vuosi sitten kuin huomaamatta. Koulukyytikin oli jo ehtinyt tulla tutuksi. Aikamoinen vaaranpaikka koulutien kulkijoille ja muillekin liikkujille on Rymättyläntien ja Heinäistentien risteyksessä oleva suojatie. Autoilijoilla on tapana ajaa aikamoista vauhtia tästä ohi Naantalin tai Röölän suuntaan, ja mielestäni tällä kohtaa olisi paikallaan samanlainen Seeme-varoitusvalosysteemi kuin Kultarantaan risteävän tien läheisyydessä on. Itsekin tien käyttäjänä koen sen tehokkaana tapana hidastaa nopeuksia suojatien läheisyydessä. Parannettavaakin toki löytyy. Liikennejärjestelyjen puutteet kirkolla aiheuttavat välillä kaoottisia tilanteita erityisesti kesä-aikaan, kun liikkujia on enemmän. Nuoriso kokoontuu kauppojen liepeillä, koska nuokkari ei ole auki kuin kahtena iltana viikossa. Näistäkin perjantai hoituu paikallisten jär- jestöjen vapaaehtoisin voimin. Sopisi tarkastella, olisiko kaupungilla mahdollisuus pitää nuokkarin ovet auki kahtena arki-iltana yhden sijaan, tärkeää syrjäytymistä ennaltaehkäisevää toimintaa tämäkin. Rymättylästä löytyy aktiivisesti toimivia järjestöjä. Marraskuun 17. päivä lauantaina Rymättylän koululla on koko perheelle tarkoitettu Nooan arkki – tapahtuma, jonka järjestävät ainakin Rymättylän seurakunta, Rymättylän soihtu, Rymättylän MLL, Rymättylän teatteri, SPR ja VPK. Tämänkaltaisia tapahtumia tulisi kaupungin jatkossakin tukea mahdollisuuksien mukaan. Lopuksi vielä vinkiksi yrittäjille: oppisopimustoimiston Nappaa nuori töihin – projekti on voimassa vuoden loppuun asti. Projektin aikana yrittäjä saa korotettua koulutuskorvausta. Siispä mikäli olet harkinnut oppisopimusta, kannattaa tilaisuuteen tarttua. Jussi Tähti ohjaaja, etsivä nuorisotyö KAHVIKUPIN ääressä KUTSUIMME NAANTALIN YRITTÄJIEN puheenjohtajan Timo Raitmaan ja Naantalin kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajan Anita Saksin kahvikupin ääreen keskustelemaan siitä, mikä Naantalissa yrittäjien kannalta toimii ja missä olisi vielä parannettavan varaa. Timo Raitmaa (TR): On hienoa, että meillä on Naantalissa paljon pieniä yrittäjiä ja täältä saa melkein minkä palvelun tahansa. Itse yritän toimia niin, että käyttäisin mahdollisimman paljon paikallisia palveluja. Jos vaikka autossa on bensa vähissä, kun ajelen jostain kauempaa kotiin, niin en tankkaa matkan varrella, vaan ajan Naantaliin bensa-asemalle. Anita Saksi (AS): Paras tapa säilyttää monipuoliset palvelut saaristo Naantalissa on, että käytämme paikallisia palveluja ja panostamme yrityksiin. Elinvoimainen yritys on vahvan ja elinvoimaisen Saaristo Naantalin peruspilari. TR: Pysäköintipaikkojen puute on iso ongelma Naantalissa ja se vaikuttaa yritysten toimintamahdollisuuksiin. Yritysten markkinointi on myös tärkeä juttu, jotta asiakkaat löytävät paikalliset yritykset. AS: Opaskyltit ovat yksi asia millä tietoisuutta yrityksistä voitaisiin helposti lisätä . Tämä koskee koko Saaristo Naantalia ja myös teollisuusalueita. Kylttien pitäisi olla yhtenäisiä ja sellaisia että ne sopivat matkailukaupunkiimme. Pysäköintiongelmaan pitää hakea aktiivisesti ratkaisuja siten, että yrityksien mielipiteet otetaan myös huomioon. TR: Jos Naantalissa ei ole yrityksiä, ei täällä ole työpaikkojakaan. Naantalin saaristossa olisi vielä paljon potentiaalia kehittää erilaista yritystoimintaa. Pitäisi tarjota enemmän tuotteita, vaikka hylje- tai merikotka-safareita. AS: Matkailun sesonkikautta pitäisi saada pidemmäksi, jotta takaisimme palveluyrityksillemme toimintaedellytykset myös talvella. Paljon on ideoitu yhteisöjen ja yhdistysten toimesta kuten Lux Gratiae, ilta hämärtyy ym. mutta lisää kaivataan. TR: Yhdistykset järjestävät onneksi kaiken la ist a ohjel ma a saaristossa ja se poikii asiakkaita myös yrityksille. Liikenneyhteydet ovat myös iso osa tätä kokonaisuutta, jos tiet ovat huonossa kunnossa, ei matkailijoita tule ja muukin yritystoiminta vaikeutuu. AS: Hyvät ja turvalliset liikenneyhteydet ovat ensiarvoisen tärkeitä, myös julkinen liikenne Saaristo Naantaliin kaipaa parannusta. Saaristo matkailun kannalta pyörätiet pitäisi saada mahdollisimman nopeasti kuntoon. Pyöräilyretkien suosio on kasvussa ja mikä parempi paikka pyöräilyyn kuin Naantalin kaunis saaristo. TR: Röölän ranta saattaa olla yksi sellainen paikka, mistä voisi tulla uusi matkailuyrittämisen keskus. Siellä on suojaisa satama, mutta lähellä on avomeriolosuhteet esim. purjehdukseen. AS: Kaavoituksella ja lupien myöntämisellä kaupunki voi vaikuttaa paljon eri alueiden kehittymiseen. Yksi iso asia on myös aktiivinen maanhankinta. Esimerkiksi vapaita yritystontteja ei ole tällä hetkellä käytännössä lainkaan Naantalissa. Isosuon alueelle on tulossa yritystontteja, mutta ei aivan lähiaikoina. TR: Ja sitten kun jotain kaavoitetaan, niin joku valittaa ja hommat ei edisty. Sellaista on Naantalissa aivan liikaa. AS: Totta kaavoitus on ollut Naantalissa liian hidasta, mutta siihen ei ole ollut syynä mikään yksittäinen asia tai taho. Päättäjien ja virkamiesten yhteistyötä ja luottamusta pitää kehittää. Silloin uskon, että valituksetkin vähenevät. Toki demokratiaan onneksi kuuluu eriävän mielipiteen ilmaisun oikeus, mikä sekin on säilyttämisen arvoinen asia. VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSKOULUN ryhmäkoot ovat kasvaneet koko Suomessa. Kunnissa on kovat ajat, ja kasvatuspuolella on säästetty suurentamalla opetusryhmiä. Tämä säästö ei ole pitkällä eikä lyhyelläkään tähtäimellä halpaa. Jo nyt maksamme vuosien säästöistä kallista hintaa syrjäytymisen muodossa. Toki syrjäytymisen syyt ovat syvällä yhteiskunnassamme, mutta varhainen puuttuminen ongelmiin kasvaa, kun kasvatusammattilaisilla on enemmän aikaa perehtyä pienemmän ryhmänsä yksittäisiin oppilaisiin. Suuret ryhmät ongelmineen ajaa myös palkkaamaan lisää koulunkäyntiavustajia ja erityisopettajia. Tämä voi tulla loppupelissä jopa kalliimmaksi kuin pienet ryhmäkoot. Ryhmäkoot vaikuttavat myös opetuksen laatuun. Opettaja ei voi suuressa ryhmässä käyttää kaikkia opetusmenetelmiä; työskentely käy vaaralliseksi tai levottomaksi. Opettaja ei myöskään pysty havaitsemaan niin hyvin suuren ryhmän yksittäisen oppilaan tarpeita. Suuressa luokassa sekä lahjakas että heikko oppilas voi hukkua massaan. Opetuksen laatu voi kärsiä myös opettajan jaksamisen kautta. Jokainen lisäoppilas tietää enemmän töitä opettajalle; lisää kokeita, ryhmätöitä ja projekteja tarkastettavana sekä enemmän kodin ja koulun yhteistyötä tehtävänä. Opettajan ajanpuute ja väsyminen heijastuu suoraan opetukseen ja näin oppilaiden oppimiseen. Moni vuosia sitten koulua käynyt voi olla kanssani eri mieltä, ja perustella mielipidettään kouluhistorian suurilla luokkakooilla. Nyt aika kouluissa on kuitenkin aivan toinen; samalla kuin oppilaat ovat avoimempia, kansainvälisempiä ja laajakatseisempia, he ovat levottomampia, huomiota kaipaavampia ja erityistukea tarvitsevampia kuin muutama vuosikymmen sitten. Kun aika muuttuu, niin koulunkin pitää muuttua. Mari Rissanen biologian ja maantiedon opettaja, pääluottamusmies, Merimasku 8 NAANTALILAINEN HERKUTTELE THAI GARDENISSA NAANTALIN KYLPYLÄN SUOSITTU THAI GARDEN-RAVINTOLA KUTSUU NAUTTIMAAN LEMPEÄN TULISISTA THAIMAALAISISTA HERKUISTA. Avoinna ti–la 18–23 Lisätiedot ja varaukset www.naantalispa.fi | p. 02 44 55 599 "lÃÆA TOIMII 11.10. torstaina klo 18.00 Naantalin Kylpylässä Syksyn kauneus ja pukeutuminen sekä kehonkieli Marjo Sjöroos ja Maija Anttila. Vapaa pääsy. 13.10. lauantaina klo 11.00 Naantalin Torilla hyväntekeväisyyshuutokauppa, meklarina Lassi Lähteenmäki, 100 ensimmäiselle soppaa tykistä. 17.10. keskiviikkona klo 17-19 Naisenergiaa K-Supermarket Ellenin parkkipaikalla. Tule tapaamaan Kokoomuksen naisehdokkaita. ZZZUDYLQWRODWUDSSL¿_ZZZYLVLWQDDQWDOL¿ Osaamme myös olla hiljaa. SILLOIN KUULEE PAREMMIN. Suomi tarvitsee uudistusta, jotta meillä olisi parempi tulevaisuus. Kokoomus kiertää kodista kotiin sinunkin kunnassasi kuullakseen, mitä pitää uudistaa. P Y Y DÄ U U D I S TA J A KOT I I S I TA I J A A U U D I S T U S A J AT U K S I A W W W. KO KO O M U S . F I / K U N N A L L I SVA A L I T SUOMIUUDISTUS ON KAIKKEA TÄTÄ: INNOVATII V VISET YLIOPISTOT đ VIHREÄ VEROTUS đŏSYRJÄY Ä TYMISELLE STOPPI ELINVOIMAISET KUNNAT đ AJOISSA HOITOON, KERRALLA TERVEEKSI đ TURVALLINEN VANHUUS UUTTA YRITTÄJYYTTÄ, LISÄÄ TYÖPAIKKOJA đŏPAREMPI TYÖELÄMÄ, PIDEMMÄT TYÖURAT đ MAAILMAN PARAS OPETUS VARATTU