1. No category

ry
NA
A
ME
Vapaaehtoinen meripelastus
A
L A S TA J
PE
RI
2013
OP-mobiili tuo pankki- ja vakuutuspalvelut sinne, missä liikut. OP-mobiili on
nykyaikainen, turvallinen ja helppo tapa
hoitaa pankki- ja vakuutusasioita mobiilisti.
Lataa OP-mobiili osoitteessa op.fi/mobiili.
11
T
ALIN SE U
NT
N
DU
Puheenjohtajan tervehdys
Naantalin Meripelastajat ovat suuren muutoksen edessä,
kun viimein saamme käyttöömme uuden nopean meripelastusaluksen. Uusi alus tuo täysin uudenlaisia haasteita,
mutta myös uusia etuja ja mahdollisuuksia. Yksi tärkeimmistä eduista on nimenomaan aluksen nopeus, jolla
varmistetaan huomattavasti paremmin meripelastusketjun
jatkuvuus silloin kun apuamme tarvitaan. Toisaalta se luo
myös varsin kovan haasteen hallita alusta turvallisesti ja
olosuhteista riippumatta. Tämä tarkoittaa suurta harjoittelun määrää ja toimintamallien kehittämistä aivan
uudelle tasolle.
Uusi alus tullaan luovuttamaan yhdistyksellemme
käyttökoulutuksen jälkeen toukokuun alussa. Aluksen
nimeäminen ja kastetilaisuus suoritetaan kesän aikana juhlamenoin, josta varmasti kuuluu
kun se on ajankohtaista. Koko tulevan kauden aikana tulemme järjestämään useita päälliköiden ja miehistöjen koulutustilaisuuksia. PV Nunnalahti toimii edelleen päivystystehtävissä,
kunnes olemme saaneet koulutukset suoritettua ja olemme varmoja, että tehtävät pystytään
suorittamaan turvallisesti uudella aluksellamme. PV Nunnalahdesta luovutaan todennäköisesti loppukesällä.
Trossi eli veneilijän lisävakuutus on saavuttamassa sen suosion, jota on odotettu. Se on
edelleen erittäin suositeltava lisäturva kaikille veneilijöille. Trossin avulla turvataan vapaaehtoisen meripelastuksen tulevaisuus sekä pienellä vuosimaksulla apu veneellesi aina kun
sitä tarvitaan.
Yhdistyksen jäsenet ja hallinto on osoittanut suurta aktiivisuutta viime vuodet uudisaluksen hankintaa kohtaan ja on ollut varsin mielekästä palata puheenjohtajaksi tauon jälkeen.
Varainhankinta on sujunut varsin hyvin ja suuret kiitokset siitä kaikille tukijoillemme.
Kohti kesää ja uusia haasteita!
Kalle Hartikainen
WWW.KULTARANTARESORT.FI puh 0600550090
2
3
Puheenjohtaja
Toimitusjohtajan tervehdys
Me tulemme apuun
Suomen Meripelastusseuran lupaus asiakkailleen kuuluu:
”Me tulemme apuun”. Sain itse kunnian liittyä tämän
organisaation vahvuuteen 1.9.2012, jolloin aloitin työhön
tutustumisen ja 1.1.2013 siirryin Meripelastusseuran
toimitusjohtajaksi Kyösti Vesterisen jäädessä eläkkeelle.
Ikää minulla on 52 vuotta ja kotoisin olen Kerimäeltä ItäSuomesta puhtaan Puruveden ääreltä. Koulutukseltani olen
kasvatustieteiden maisteri ja työkokemusta on kertynyt
kohta 30 vuotta pääsääntöisesti erilaisista urheilujärjestöjen
johtotehtävistä. Olen työskennellyt myös yksityisyrittäjänä
ja ennen Seuran palvelukseen siirtymistä matkailun kehitysyhtiön toimitusjohtajana Kuopiossa. Meri- tai järvipelastamisesta minulla ei ennen tätä työtehtävää ollut mitään
kokemusta, mutta sisävesillä liikkumisesta toki kokemusta
on kertynyt sekä Puruvedellä että Kallavedellä. Onneksi
meripelastuksen ammattilaisia on Seuran palveluksessa ja
vapaaehtoisina todella monta, joten minä saan keskittyä järjestön johtamiseen kohti uusia
haasteita ja päämääriä.
Suomen Meripelastusseuralla on kunniakas ja pitkä historia, onhan järjestö perustettu jo
1897. Keskeisessä roolissa on ollut ja tulee olemaan vapaaehtoisesti toimivien 56 jäsenyhdistyksemme meri- ja järvipelastajien pyyteetön halu auttaa avuntarpeessa olevia. Vapaaehtoiset
pelastajamme suorittavat vuosittain noin kolmanneksen kaikista pelastus- ja avustustehtävistä
meri- ja järvialueilla. Näin toimien yhteiskunta säästää erittäin suuren määrän rahaa, sillä
palkkakustannukset jäävät Meripelastusseuran avustustyössä pois. Toiminnan tuloksena
vuonna 2012 vapaaehtoiset meri- ja järvipelastajat pelastivat todennäköiseltä menehtymiseltä
44 ihmistä. Yhteensä vapaaehtoismiehistöt suorittivat vesillämme 1213 eriasteista pelastus- ja
avunantotehtävää, joissa apua sai 2395 ihmistä ja 1017 alusta.
Tulevaisuuden haasteista suurimpia ovatkin vapaaehtoisväen motivointi, sitoutuneiden
vapaaehtoisten riittävyys ja Seuran kyky varustaa vapaaehtoiset oikeilla ja toimintakykyisillä
aluksilla ja varusteilla. Aluskannan (tällä hetkellä noin 150 alusta) uudistaminen ja ylläpito
syövät paljon resursseja ja siksi toiminnan pitkäjänteisen rahoituksen varmistaminen on
erittäin tärkeää. Myös oikea työnjako pelastus- ja avustustehtävien suorittamisen suhteen on
keskusteltava läpi eri viranomaistahojen kanssa. Vapaaehtoisiakin pelastajia motivoi työssään
nk. ”oikeat keikat” eikä vain valmiudessa oleminen tai taitojen harjoittelu. Uskon toimivan
yhteistyön jatkuvan ja kehittyvän tulevina vuosina huomioiden mm. yhteiskunnan erilaiset
kustannussäästöt. Vapaaehtoiset pelastusmiehistöt ovat jatkossa entistä kustannustehokkaampia pelastustoiminnan osatoteuttajia ja viranomaistoiminnan täydentäjiä.
Toivottavasti myös toimintamme päärahoittajan eli RAY:n annetaan jatkaa omaa varainkeruutaan raha-automaattien ja nettipelien avulla hyviin tarkoituksiin nykyisellä tavalla.
4
Kansainväliset peliyhtiöt pyrkivät koko ajan Suomenkin markkinoille jakamaan pelituottoja
nykyisestä merkittävästi poiketen. Kaikkien vapaaehtoisten meripelastajien kannattaakin
vaikuttaa tähän asiaan vaikkapa oman kansanedustajan kautta. Näin saadaan suora kansalaispalaute lainsäätäjien käyttöön ja sitä kautta he voivat puolustaa entistä ponnekkaammin
suomalaista rahapelien monopolijärjestelmää.
Suomen Meripelastusseura on valmiina jatkossakin kantamaan kortensa kekoon, jotta
jokainen vesilläliikkuja saa tarvitsemansa avun niin merellä kuin sisävesilläkin. Erinomainen
merellistä apua antava meripelastusyhdistys on Naantalin Seudun Meripelastajat, joka tänä
vuonna käyttöönotettavan uuden PV4 luokan pelastusaluksen myötä on entistä toimintakykyisempi avuntarjoaja. Kiitos siitä kaikille Naantalin yhdistyksen vapaaehtoisille toimijoille!
Jari Piirainen
Toimitusjohtaja
Suomen Meripelastusseura
p. 040-5862006
[email protected]
Pintapelastaja meripelastustaitokilpailussa, kuva Eero Nurmikko
5
Asiantuntija aalloilla
Onnittelumme uudelle aikakaudelle
6
7
Uudisalus Naantalin meripelastajille
Navigointia varten on GPS-paikannus ja elektroninen karttajärjestelmä, johon sisältyy myös
AIS. Automatic Identification System on ainakin kaikissa kauppa-aluksissa ja se näyttää
alueella olevien alusten paikan ja tiedot. Järjestelmä myös varoittaa jos alukset ovat törmäyskurssilla. Tämä järjestelmä on hyvä toiminta-alueellamme, jossa on aika paljon kauppamerenkulkua. Viestivarustus on perinteinen VHF DSC- ja GSM- puhelin sekä viranomaisverkkoon
liittyvä VIRVE-puhelin.
Vuoden 2005 Info-lehteen kirjoitin lähes samalla otsikolla
kuin nyt. Ainoa ero otsikossa
oli sen perässä ollut kysymysmerkki. Odotimme silloin uutta alusta 2008 - 2009. Nyt, kun
tuosta kirjoituksesta on edetty
pian kymmenen vuotta, uskalsin jättää kysymysmerkin pois.
Moninaisten vaiheiden jälkeen
toiveemme on toteutumassa tänä vuonna ja varmaankin jo kevään kuluessa. Naantaliin tarkoitettu alus on tätä kirjoitettaessa jo rakennettu, mutta
joitakin viimeistely- ja tarkastustöitä on vielä kesken.
Uusi alus ja sen operointi poikkeaa aika paljon nykyisestä P/V Nunnalahdesta. Käyttäjien
on käytävä mittava koulutusohjelma ennen aluksen ottamista päivystystoimintaan. P/V
Nunnalahti pysyykin uuden aluksen rinnalla toistaiseksi. En lähde tässä käymään läpi pitkään odotusaikaan johtaneita asioita, totean vain kaikille asioille löytyvän syynsä. Katsellaan
kuitenkin hieman minkälaisesta aluksesta alueella laajapohjaisesti katsottiin olevan tarvetta,
minkälaisia toiveita Seuralle esitettiin ja kuinka ne näyttävät toteutuvan. Tavoitteemme oli
saada Saaristomeren alueelle nopea, kaikenlaatuisissa tehtävissä ketterä helposti hallittava
monitoimialus. Pituus 11-12 m, matkanopeus n. 30 s, propulsio 2 x vesisuihku.
Kaikki toiveemme eivät toteutuneet. Suomen Meripelastusseura on alussuunnittelussaan
monitoimisuutta vahvemmin ehkä painottanut vapaaehtoisten meripelastajien ensisijaista
tehtävää, ihmishenkien pelastamista. Uuden aluksen runko on 12 metriä pitkä, matkanopeus
n. 30 solmua ja sitä kuljettavat kaksi n. 500 hevosvoiman Caterpillar moottoria kahden RollsRoyce -vesisuihkun välityksellä. Ohjausjärjestelmä on melko nykyaikainen, toimivaksi koettu
Rolls-Roycen Vector Stick järjestelmä. Aluksessa ei ole perinteistä ruoria vaan sitä ohjataan
kahdella ohjaussauvalla. Järjestelmä omaa juuri sen verran älykkyyttä, ettei ohjaajan tarvitse
miettiä mihin suuntaan suihkuja käännetään vaan alus liikkuu ja kääntyy siihen suuntaan
kun sauvoja kallistetaan.
8
Alus on Saaristomerelle hyvin soveltuva ja pystyy kohtuullisesti toimimaan lähes kaikissa
sääolosuhteissa avoveden aikana. Alus on rakennettu alumiinista ja sillä on yhden osaston
vuotovakavuus kun vesitiivis ovi konetilassa on suljettuna. Aluksen syväys on n. 0,9 m ja alituskorkeus n. 3,5 m. Suurin pituus on 13,3 m ja leveys 4,3 m. Päivystysmiehitys on 2-4 henkilöä.
Käyttökustannukset moninkertaistuvat nykyiseen alukseen verrattuna ja asettavat varojenkeruulle aivan uudenlaisen haasteen. Olemme tietyllä tavalla palaamassa yhdistyksen perustamisen aikaan melkein 50 vuotta sitten. Ensimmäinen aluksemme kulki 30 solmua, mutta
käyttö tuli liian kalliiksi ja alus oli myytävä. Vaikka tänä päivänäkin elämme taloudellisesti
tiukkaa aikaa uskomme, että tukijoidemme avulla pystymme uudella aluksella palvelemaan
nopeasti ja tehokkaasti kaikkia avun tarvitsijoita.
Teksti: Veijo Koskinen
Kuvat: Mobimar Oy
9
Varusteita
veneeseen
ja mökille
Veneveistämö Syrjäsuo Oy
Maalarimestarintie 3
21500 Piikkiö
Puh. 02-4795 895
www.albatross.fi
VALITSE LUOTETTAVA JA HILJAINEN
LOMBARDINI MERIDIESEL!
Moottorin ostajalle akselisto-osat,
potkurit ja tarvikkeet
huippuedullisesti.
Kysy edullista tarjousta!
Hahdenniementie 2, Raisio 02 433 9990 www.raisionranta.fi
Moottorit 13 hv. - 87 hv.
10
Mepratuote Oy
Kaviokuja 8 FIN-20380 TURKU Puh: 02 - 275 0111
www.mepratuote.fi
www.lombardini.fi
11
kuroiduttaessa voitaisiin käyttää
sienen muotoista levyankkuria.
Siinä on suuri pinta-ala, mutta se
ei kaivaudu kovaan tai ruohottuneeseen pohjaan.
Pitääkö ankkuri, kestävätkö köydet?
Moottorin äkillinen toimintahäiriö tai polttoaineen loppuminen voi yllättää kokeneenkin veneilijän. Tuuliajolle joutuminen on aina vaarallinen
tilanne, vaikka keli olisikin kaunis. Oikein mitoitetut ja kunnossa olevat
kiinnittymisvälineet ja ripeä toiminta estävät kuitenkin tilanteen kehittymisen merihädäksi.
Ankkuri kettinkeineen ja köysineen on välttämätön ja vesiliikennesäädösten edellyttämä
väline aluksessa. Nykymuotoinen veneilyharrastus suosii vieras- ja palvelusatamia, joihin
kiinnittymiseen ankkuria ei juuri tarvita. Oikean tyyppiseen ja kokoiseen ankkuriin ei ole aina
venettä valmistettaessa tai varustettaessa kiinnitetty riittävää huomiota, eikä ankkuroituminen
ole enää kaikille veneilijöille tuttu rutiinitoimenpide. Ankkurin laskeminen ja nostaminen on
taito, joka jokaisen venilijän kannattaa opetella. Konevian, riki- tai
purjevaurion yllättäessä veneen ajelehtiminen ja iskeytyminen
kivikkoon voidaan estää ankkuria käyttämällä. Ankkuroitusmistataidot mahdollistavat myös monien luonnonsatamien hyödyntämisen tai vaikkapa rauhallisen
kahvitauon pitämisen pitkällä päivämatkalla.
Ankkurin valinta
Laituriparlamenteissa keskustellaan usein
ankkureiden tyypeistä. Monien mielestä juuri
heidän käyttämänsä ankkurityyppi on ylivertainen muihin malleihin verrattuna. Todellisuudessa kukaan ei ole vielä
keksinyt ankkuria, joka olisi ylivertainen kaikissa käyttötilanteissa ja kaikilla pohjatyypeillä.
Sileällä kalliopohjalla mikään huviveneen ankkuri ei pidä kunnolla. Hiekkapohjalla ja ruohottuneella savipohjalla vaaditaan ankkurilta hyvää kaivautumiskykyä. Se saadaan aikaan
terävillä muodoilla ja ankkurin varren oikealla asennolla. Terävä muoto puolestaan pienentää
ankkurin pinta-alaa, jota tarvittaisiin pehmeässä savessa ja erityisesti mutapohjassa. Ankkurien suunnittelussa pidon lisäksi kiinnitetään myös huomiota siihen, miten helposti ankkuri
voidaan irrottaa pohjasta. Koska huvivenettä ei useinkaan voi varustaa erillisillä, kullekin
pohjatyypeille soveltuvilla ankkureilla, joudutaan tekemään kompromissi.
Kuvassa olevat ankkurit ovat hyviä perusankkureita saariston vaihtelevia oloja ajatellen.
Aura-ankkurilla (1) on suhteellisen hyvä kaivautumiskyky ja riittävä pinta-ala myös pehmeässä
pohjasedimentissä. Delta-ankkuri (2) on niin ikään kaivautumiskykyinen ankkuri, jonka pidon
aiheuttavaa pinta-alaa on kasvatettu takaosan siivekeillä. Danfoss-ankkuri (3) on erittäin
kaivautumiskykyinen, mutta pinta-alaltaan vaatimattomapi. Bruce-ankkuri (4) kaivautuu kovaan pohjaan hieman edellisiä ankkureita heikommin, mutta sen suuri pinta-ala pitää erittäin
hyvin löysässä pohja-aineksessa. Kuvassa olevien ankkureiden lisäksi veneilyliikkeistä löytyy
myös muita ankkurityyppejä. Nelihaarainen naara-ankkuri on kivikkoisessa pohjassa melko
hyvin toimiva ankkuri, mutta muissa pohjatyypeissä sen pito on heikko. Mutapohjaan ank12
Ankkurin paino
Olennaisinta ankkurin pidon
kannalta on sen paino. Vanha
mitoitussääntö kuuluu: ankkurinpaino kilogrammoina on
veneen pituus + leveys metreinä +
veneen paino tonneina. Painaviin
ja suurikokoisiin veneisiin ei aina
löydy juuri oikean painoista ankkuria. Liian suuri ankkurin paino
vaikeuttaa ankkurin nostamista.
Ankkuriköyden pituus suhteessa veden syvyyteen on keskeisin pitoon Lievästi alipainoisen ankkurin
vaikuttava tekijä. Pitokerroin kuvaa pitovoimaa suhteessa ankkurin pitoa saa parannettua käyttämällä
painoon. Vaaka-akselilta luetaan, kuinka paljon veden syvyyteen riittävän pitkää ja painavaa ankkuriketjua.
nähden tarvitaan ankkuriköyttä.
Ankkuriketju ja ankkuriköysi
Painavinkaan ankkuri ei pidä, jos se on liian lähellä alusta. Ankkurin pitäminen varmistetaan
ankkuriketjulla ja -köydellä. Ketju varmistaa sen, että ankkurin varsi pysyy oikeassa asennossa pohjaan nähden, jolloin ankkuri jatkaa kaivautumistaan pohjaan virran ja aallokon
liikuttaessa venettä. Jotta aallokko ei nostaisi ankkuria irti pohjasta, ankkuriköyden kulman
on oltava riittävän loiva. Yllä olevassa kuvassa on tavallisimmille ankkureille sopiva köyden
pituuden mitoitustaulukko. Jos veden syvyys on 5 metriä ja ankkuriköyden pituus on 25 m
(5x) saavutetaan hiekkapohjalla 25 kg ankkuria käytettäessä 250 kg pito (10x) . Savipohja
on pitävämpi kuin mutapohja, mutta huonompi kuin hiekkapohja.
Pohjan laadun näkee merikartasta tai sitä voi arvioida kaikuluotaimen näyttämästä kuvasta. Kova pohja näkyy yleensä leveänä viivana ja pehmeä kapeana. Nykyaikaisissa digitaalisissa
kaikuluotaimissa on myös usein värikoodaus, joka kertoo pohjan laadun.
Ankkuriketjun pituus on oltava vähintään 3 m. Yli 6 m pitkissä pienveneissä ankkuriketjun pituus on 1,5 kertaa veneen pituus. Kettingin lenkin paksuus riippuu lähinnä veneen
painosta ja ankkuripelin asettamista vaatimuksista. Alle 12 m veneissä käytetään yleisesti 8
mm kettinkiä, kookkaammissa veneissä 10 mm n. 16 m pituuteen ja 12 mm kettinkiä aina
22 m pituuteen asti.
Ankkuroinnissa käytettävän köyden pitää aina olla uppoavaa. Kelluvia satamaköysiä ei voi käyttää ankkuroitumiseen, koska ne estävät ankkuria kaivautumasta pohjaan.
Ankkuriköyden ei tarvitse olla yhtä lujaa kuin muiden kiinnitysköysien, mutta erillisten
köysien hankkiminen puhtaasti ankkurointia varten on useimmissa tapauksissa tarpeetonta.
13
16
ASUNTO- JA KIINTEISTÖKAUPPA
Muuntamonkatu 1
21110 NAANTALI
[email protected]
Puh. (02) 435 2100
Fax (02) 435 6483
TURVALLISESTI !!
Tehokas myyntityö yli 20-vuoden kokemuksella
Kaipaavatko veneesi verhoilut uudistusta tai korjausta?
Meiltä myös kankaat, vaahtomuovit, matot, vetoketjut
ym. tarvikkeet.
Myös kuomujen korjausta.
Avoinna: ma-pe 8-17
14
SOITA 02-2510350 ILMAINEN ARVIO !
OptimiAsunnot Oy
LKV
Tuureporinkatu 17, TURKU www.optimiasunnot.com
Tavoitat meidät myös käsipuhelinnumeroista:
Tapani Raatikainen 0440-602396
Timo Riski Kari Hällfors
050-5219950
15
0400-520464
13
Veneeseen kannattaa varata riittävän pitkät ja yleiskäyttöiset köydet, jotka kestävät kiinnittymisen laitureihin ja poijuihin sekä toimivat myös ankkuriköysinä. Peräankkuria käytetään
lähinnä luonnonsatamiin kiinnityttäessä. Sitä varten varataan vähintään 30 m pitkä köysi tai
ankkuriliina. Keula-ankkuria varten köyttä varataan 50 - 75 m. Keula-ankkuri toimii veneen
pääankkurina ja sitä käytetään aina silloin, kun aluksen keula ei ole kiinni maissa tai riittävän
tukevassa poijussa.
Ankkurin laskeminen
Lauluissa ja sanonnoissa puhutaan ankkurin pudottamisesta tai heittämisestä. Ankkuri kuuluu
kuitenkin laskea veteen rauhallisesti, joko ankkuripelin avulla tai käsivoimaa käyttämällä.
Suunnittele ankkurin laskeminen aina etukäteen. Valitse laskupaikka huolella: tarkista merikortista, ettei laskupaikassa ole kaapeleita tai vesi- ja viemäriputkia. Erityisesti tyynellä ilmalla
vene voi tehdä täyden ympyrän ankkurin laskupaikan muodostaman keskipisteen ympäri.
Paikka on valittava siten, ettei ympyrän sisälle jää kiviä tai muita esteitä, johon ankkuroitunut
alus voisi ankkurin varassa hitaasti liikkuessaan osua.
Ennen laskun aloittamista varmista, että ankkuriköysi on kiinni aluksessa ja että se juoksee
vapaasti, eikä takerru ihmisten raajoihin tai veneen rakenteisiin. Valitettavan usein kuulemme
kertomuksia epäonnistuneista ankkuroinneista: laskupaikalla onkin ollut oletettua enemmän
vettä ja ankkuri on menetetty, koska köyden toista päätä ei oltu kiinitetty tai joku loukkasi
jalkansa astuttuaan juoksevan köyden muodostamaan silmukkaan.
Peräankkuri lasketaan perän sivusta tuulen puolelle. Köysi tai ankkuriliina pidetään laskun
jälkeen niin kireällä, ettei se pääse takertumaan aluksen potkuriin tai peräsimeen. Ankkuri
on laskettava aina riittävän etäälle rantaan tai laituriin kiinnitettävän aluksen perästä. Kun
keula on kiinnitetty saareen tai laituriin, vedetään peräankkurin köydestä tai liinasta, jotta
ankkuri saadaan kaivautumaan. Vetämistä jatketaan, kunnes ankkuri alkaa pitää. Jos ankkuria
ei saada pitämään, se on laskettava uudelleen. Lopuksi köysi tai liina sidotaan huolellisesti
pollariin tai knaapiin.
Keula-ankkuria käytetään varsinaiseen ankkuroitumiseen ankkuripaikoille. Se lasketaan
keula tuulta vastaan. Ankkurin kaivautuminen voidaan varmistaa tarvittaessa ottamalla koneella varovasti taaksepäin. Ankkurin pitävyys varmistetaan käsin ankkuriköydestä vetämällä.
Lopuksi köysi kiinnitetään ja lukitaan sopivaan kansihelaan. Köyden kiinnitystä ei saa koskaan
jättää ankkuripelin tai muun vinssin varaan!
Keula-ankkurin saa yleensä irroitettua konevoimalla hyvinkin helposti ajamalla alus varovasti
vastakkaiselle suunnalle ja ottamalla taaksepäin suhteellisen pienillä kierroksilla.
Joskus ankkuri saattaa juuttua kiven koloon tai halkeamaan niin tiukasti, ettei sitä saa
irti. Huviveneiden kansihelat eivät myöskään kestä suuria rasituksia. Tällöin on parempi
antaa ankkurin jäädä pohjaan, kuin rikkoa alusta. Tästä syystä veneessä olisi myös hyvä pitää
huokeaa vara-ankkuria. Sitä voidaan myös tarvita lisäankkurina hätätilanteissa.
Keski-Euroopassa monet veneilijät varustavat ankkurinsa toisella ohuemmalla köydellä,
jonka päähän on sijoitettu kelluke. Kellukkeeseen sidotaan ennen ankkurointia köysi, jonka
pituus on joitakin metrejä veden syvyyttä suurempi. Toinen pää sidotaan ankkurissa olevaan
reikään tai kaareen, joka sijaitsee ankkurin varren ketjuun nähden vastakkaisessa päässä.
Kelluke näyttää ankkurin paikan ja siihen sidottu köysi mahdollistaa ankkurin vetämisen
vastakkaiseen suuntaan ja helpottamaan näin juuttuneen ankkurin irrottamista.
Hätäankkurointi
Konevian tai muun yllättävän tilanteen sattuessa alus ankkuroidaan aina keulasta.
Erityisesti pienissä perämoottorillisissa veneissä ankkurin laskeminen perästä
vaarantaa koko veneen. Aallokko pääsee lyömään perästä sisälle ja täyttää veneen
nopeammin, kuin sitä ehditään tyhjentää. Ns. uppoamattomat pienveneet kaatuvat
usein juuri tässä tilanteessa. Kun vene saadaan pidettyä keula tuuleen, sen liikkeet
rauhoittuvat ja kaatumisvaara kovassa aallokossa pienenee.
Jos veden syvyys estää ankkuroitumisen, voidaan käyttää ns. ajoankkuria. Se
on laskuvarjon tai kartion muotoinen keulasta veteen laskettava hätävaruste, jonka
hinta on tyypillisesti 100 - 300 €. Sellaisen voi myös valmistaa itse. Internetistä
löytyy useita valmistusohjeita hakusanalla ”Sea Anchor” tai ”Droque”. Ajoankkuria käytettäessä aallokon korkeus määrää tarvittavan köyden pituuden. Saaristomerellä 25 - 30 m köysi riittää rauhoittamaan veneen liikkeet ja pitämään
keulan tuulessa. Ajoankkuri myös hidastaa tuntuvasti ajelehtimisnopeutta.
Kiinnitysköydet
Peräankkuri nostetaan mahdollisuuksien mukaan käsin ankkuriköydestä tai liinasta vetämällä
tai vinssillä, jos aluksen perässä on sellainen. Koneen käyttämistä juuttuneen peräankkurin
nostamiseen on vältettävä mahdollisimman pitkälle. Konevoimaa käytettäessä ankkuri irtoaa
äkillisesti ja johtaa monissa tapauksissa köyden tai liinan kiertymiseen potkurin tai potkuriakselin ympärille.
Keula-ankkuri nostetaan ankkuripelillä tai sen puuttuessa käsin. Juuttuneen ankkurin
voi irrottaa konevoimalla, kun pitää huolen siitä, että ankkuriköysi pysyy niin tiukalla, että
sen takertumisesta potkuriin ei ole vaaraa. Juuttunutta ankkuria ei kannata yrittää vapauttaa
ankkuripelin voimalla. Se ei yksinkertaisesti kestä juuttuneen ankkurin aiheuttamaa rasitusta.
Köydet ovat veneen tärkeimpiä turvallisuusvarusteita. Hoida niitä huolella: pidä ne puhtaana ja
suojaa ne mahdollisuuksien mukaan auringon paahteelta. Hanki aina riittävän vahvat köydet,
erityisesti satamaköydet on mitoitettava siten, että ne kestävät aallokon aiheuttaman vedon ja
erityisesti nykimisen aiheuttamat suuret voimat. Nykimisestä aiheutuvaa katkeamisvaaraa voi
pienentää käyttämällä joustimia. Valitse satamaköysiksi kelluvat köydet, sillä ne pienentävät
takertumisvaaraa potkuriin.
Laituriparlamenteissa ja keskustelupalstoilla annetaan säästövinkkejä ja todistellaan jokamiehen fysiikalla, että pienikin köysi riittää ison veneen kiinnittämiseen. Totuus on toisin.
Veneen vetämiseen tarvittavalla voimalla ei ole mitään tekemistä köydeltä vaadittavan lujuuden
kanssa. Kovassa aallokossa veneen liikeet ovat rajuja. Pienemmissä, alle 7m veneissä köyden
tulisi kestää veneen paino. Suuremmissa huviveneissä köyden pitää kestää katkeamatta n.
60 - 70 % veneen painosta. Opettele myös perussolmujen tekeminen. Hyvä Internet-sivusto
solmujen opetteluun on www.animatedknots.com, jonka animaatiot auttavat nopeasti alkuun
tärkeimpien veneilysolmujen tekemisessä.
16
17
Ankkurin nostaminen
Naantalin
RAKENNUSPUU OY
www.naantalinrakennuspuu.fi
Taimiontie 21, 21110 NAANTALI, puh (02) 436 3500, fax (02) 435 1405
18
19
Merivartioston katsaus vuoteen 2012
Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelastuspalvelua.
Meripelastusseuran miehistöt auttavat joka vuosi vesillämme yli kahtatuhatta ihmistä, joista
noin parikymmentä pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Avunsaajista pääosan muodostavat huviveneilijät, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen
puutteeseen. Vuonna 2012 meripelastusseuran vapaaehtoiset suorittavat kaikkiaan meri- ja
järvialueella 1213 tehtävää.
Turun alueella on perinteisesti toiminut vahvoja yhdistyksiä, joissa on aktiivista toimintaa
ja Naantalin seudun meripelastajat ry on ollut yksi aktiivisimmista tällä vilkkaalla saaristoalueella. Yhdistyksenne toiminta on ollut merivartioston suuntaan aina varmaa ja olette
hoitaneet teille annetut tehtävät luotettavasti. Saaritukikohtanne Rymättylän Riukuluodossa
ja kotitukikohtanne Naantalin vanhankaupungin rannassa ovat veneily- ja mökkeilytoiminnan
vilkkainta aluetta. On erinomaista, että toimitte tämän vilkkaan alueen lisäturvana meidän
viranomaisten ohella.
Yhtä tärkeitä ovat kuitenkin myös avustustehtävät, joissa välitöntä hengenvaaraa ei ole.
Onhan selvää, että avustettavista useinkin voisi tulla hädänalaisia, ellei heitä olisi ajoissa
hinattu tai muuten suojaan saatettu. Olen erittäin iloinen voidessani toivottaa Naantalin
meripelastusyhdistykselle aktiivista veneilykautta 2013. Jatkakaamme yhteistoimintaamme
merellä liikkuvien turvallisuuden puolesta entiseen malliin!
Uusi pelastusalus
Olen ilokseni saanut tietää, että olette saamassa kalustonne täydennykseksi uuden pelastusaluksen tämän kevään aikana. Tämä on vaatinut merkittävän taloudellisenkin panoksen
teiltä naantalilaisilta, ja onnistuminen on kiistatta hatunnoston arvoinen suoritus! Uusi
huipputekniikkaa edustava alus asettaa teille positiivisia haasteita ja toivottavasti varmistaa
aina uusien meripelastajasukupolvien liittymisen toimintaanne mukaan. Miellyttävää on
sekin, että alus rakennetaan Turussa.
Tehtävät
Ohessa meidän kirjaamamme tiedot niistä tehtävistä, jotka on käynnistetty meripelastuskeskuksen kautta. Mukaan mahtuu jokaiselta vuodelta suoranaisia meripelastustapahtumia, joissa
ollaan liikkeellä meripelastuslain nojalla pelastamassa ihmishenkeä vaarasta.
20
Jukka Savolainen
Kommodori
Länsi-Suomen merivartioston komentaja 1.7.2012 alkaen
21
Päivystysvuorot vaihtuvat maanantaisin kello 18
Päivystysnumerot
P/V NUNNALAHTI 0400 321 298
P/V NUNNALAHTI VHF-kutsu OG 4252, MMSI 230990190
Päivystysvuorot 2013
Päällikkö
Viikko
17
Linnela Kimmo
19
Lahtonen Lars
18
20
21
24
Hällfors Vesa
26
Hällfors Vesa
27
Taivassalo-tapahtuma
Lindgren Heikki
Koskinen Mika
Niemelä Jari
34
Lindgren Esa
Niemelä Jari
Lindgren Matti
Laaksonen / Ketola
39
Lindgren Heikki
38
41
42
43
44
Unikeonpäivä
Satahanka Kustavissa
Lehmusto Harri
37
40
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
01019 5110
www.turva.fi
Airo-Pulkkinen Kati
32
36
vakuutusedustaja Pentti Lahikainen, 040 556 5440
Juhannus
Lahtonen Lars
33
Naantalin venemessut, etsintäharjoitus Nauvossa
Pulkkinen Pekka
30
31
TNS-veneenkuljettajakoe
Kaarinan meripäivät
Lehmusto Harri
29
Hahdenniemen veneilytapahtuma
Lindgren Matti
28
35
Ota yhteyttä, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon.
Ketola / Laaksonen
Hartikainen Kalle
25
*EPSI Rating
Asiakastyytyväisyys
2011, 2012
Lindgren Heikki
22
23
Meiltä saat
tutkitusti
parasta
palvelua.*
Airola Kari
Erityistä
Vesillelasku ja koeajo
Etsintäharjoitus Rymättylässä, muinaistulien yö
Meripelastustaitokilpailut Turussa
Muli Jani
Hällfors Vesa
Hartikainen Kalle
Linnela Kimmo
Lindgren Heikki
Linnela Kimmo
Telakointi
Katso ajantasainen päivystyslista Internet-sivuiltamme www.nsmp.net
22
23
Naantalin Seudun Meripelastajat ry
Perustettu Naantalissa 18.5.1965. Yhdistysrekisterinumero 90.322
Postiosoite: c/o Pekka Pulkkinen Presidentinkatu 17 B 4, 21100 Naantali
YHTEYSTIEDOT 2013
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Sihteeri
Mika Vainio
Kati Airo-Pulkkinen
044 728 8130
050 313 4929
045 673 6745
Rahastonhoitaja
Pekka Pulkkinen
0500 523 524
Päivystysvuorot
Toni Tammelin
041 4301434
Saaritukikohta
Sakari Laine
0500 126 418
Pankkiyhteys
OP Naantali FI60 5284 0240 0249 23
Koulutus
Avustukset alushankintaan
Kotisivut
Kalle Hartikainen
Päivystyspuhelin
Kimmo Linnela
045 676 2690
kalle.hartikainen@
marinealutech.com
[email protected]
kati.airo-pulkkinen@
dnainternet.net
pekka.pulkkinen@
dnainternet.net
toni.tammelin@
dnainternet.net
[email protected]
[email protected]
Länsi-Suomen Merivartiosto MRCC
Airola Kari
0400 536 978
Hartikainen Kalle
044 728 8130
Ketola Petri
0400 950 630
Airo-Pulkkinen Kati
Hällfors Vesa
Koskinen Mika
0400 321 298
[email protected]
071 872 0000
Seppo Nousiainen
0400 864 406
[email protected]
Meripelastusyhdistys
Sydväst ry
Jarmo Saarinen
050 539 1928
[email protected]
Salon Meripelastajat ry
Jari Miettinen
Uudenkaupungin
Meripelastajat ry
Jouni Arvonen
0500 538 616
Rauman Meripelastusyhdistys ry
Ilkka Saarikko
0400 597 220
Reposaaren pelastusrengas ry
Laila Vainio
045 2027 202
0400 999 400
24
[email protected]
045 673 6745
[email protected]
040 512 2872
[email protected]
0400 595 528
[email protected]
[email protected]
[email protected]
0500 533 000
Lahtonen Lars
0400 782506
[email protected]
050 520 5523
[email protected]
0440 927 212
[email protected]
[email protected]
Lehmusto Harri
0400 522 317
Lindgren Heikki
044 264 8876
[email protected]
045 676 2690
[email protected]
040 861 0310
[email protected]
040 535 9760
[email protected]
Lindgren Esa
Lindgren Matti
040 591 6622
0400 667 497
Pulkkinen Pekka
0500 523 524
Tammelin Toni
041 430 1434
Ramela Aki
Uusitalo Antti
(02) 263 3111
Sähköposti
Koskinen Veijo
Laaksonen Mika
Niemelä Jari
Turun Meripelastusyhdistys ry
Velkuan Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu
GSM
Muli Jani
MUITA YHTEYSTIETOJA
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos
Nimi
Linnela Kimmo
Nordea FI78 1181 3000 1149 45
www.nsmp.net
Päälliköt 2013
0400 645 836
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
puheenjohtaja@
salonmeripelastajat.fi
jouni.arvonen@
uusikaupunki.fi
ilkka.saarikko@
pekkaniska.com
www.vevape.webs.com
25
Meripelastuksen valtakunnallinen
hälytysnumero on 0204 1000
Myös yleiseen hätänumeroon 112 soitetut merihätätapaukset
ohjataan meripelastuskeskukseen.
VHF-radiopuhelimella useimmat alukset päivystävät kulussa ollessaan
ympäri vuorokauden yleistä hätä- ja kutsukanavaa 16.
Naantalin Meripelastajien päivystyspuhelin 0400 321 298
Alus
Nunnalahti
Rajakari
Arvinsilmä
Otkantti
Loistokari
Admare
PV 2
Draken
Janne Malen
Vekara (RIB)
Hoppe
Pihlus
Reposaari I
Repo (RIB)
Paf
Lion RIB
Kalkas
Matkapuhelin
0400 321 298
0400 447 981
040 5166 350
0400 821 804
040 148 8046
0400 515 991
0400 764 718
0400 121 412
0500 787 718
0500 787 718
050 5939 304
050 5939 304
0400220682
0400220682
0457 0153 904
040 5894 923
0400 999 400
26
Kotisatama
Nähty
Naantali
Turku
Turku
Turku
Turku
Parainen
Nauvo
Salo
Uusikaupunki
Uusikaupunki
Rauma
Rauma
Pori, Reposaari
Pori, Reposaari
Åland
Åland
Velkua/VeVaPe
Meriasema
Raision Hahdenniemen
POLTTOAINEJAKELU
KAHVILA + OLUT OIKEUDET
Avoinna
Ark. 12-19
La 10-18
Su 12-18
Puh 439 8214
0400 676 121
27
KOULUTUS 2013
Kulunut talvi on mennyt koulutustoiminnan osalta rauhallisissa merkeissä. Kouluttajat ja
miehistöt ovat tavanneet ja vaihtaneet mielipiteitä sekä kokemuksia Saaristomeren alueen
perinteisellä piknikristeilyllä Turusta Maarianhaminaan. Edellisen vuoden kaltaisia ensiaputai viestiliikennekoulutuksia ei ole tänä talvena järjestetty, mutta tulevan kevään osalta koulutus
on sen sijaan erittäin tiivistä. Uuden PV 4 -luokan aluksen käyttöönotto vaatii kippareiden
ja kaikkien aktiivimiehistöjen intensiivistä kouluttautumista. Kouluttajien kalentereihin
merkintöjä tulee huhti- ja toukokuussa jokaisen viikonlopun kohdalle. Myös arki-iltaisin
järjestetään koulutustapahtumia, jotta päivystystoiminta uudella aluksella saadaan käynnistettyä täysimittaisena heinäkuun alkuun mennessä.
PV 4 -käyttökoulutus
Uuteen aluksen liittyvät koulutukset käynnistyvät perjantaina
5.4 kello 18.00 alkavalla Uusi Loisto -merikarttaohjelman
käyttökoulutuksella. Se pidetään Raision aikuiskoulutuskeskus
Timalissa. Tämä on kertaus- ja jatkokoulutus viime keväänä
pidettyyn Uusi Loisto -kurssiin. Koulutusilta uusitaan torstaina
11.4. Merikarttaohjelman käyttötaitoa edellytetään kaikilta
niiltä, jotka haluavat toimia uuden aluksen miehistössä. Ilmoita
osallistumisestasi Kimmo Linnelalle sähköpostitse (linnela@
hotmail.com) viimeistään viikkoa ennen koulutuspäivää.
Varsinainen uuden aluksen käyttökoulutus käynnistyy
toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna Suomen Meripelastusseuran Bågaskärin koulutuskeskuksessa. Kouluttajat
ja ensimmäiset veneen päälliköt hankkivat siellä osaamista
aluksen valmistajan ja SMPS:n asiantuntijoiden opastamina.
Peruskoulutukseen osallistuvat keväällä uuden alustyypin käyttöönsä ottavat Naantalin ja Tampereen yhdistysten edustajat.
Meiltä koulutukseen lähtee neljä henkilöä, jotka vastaavat
jatkossa paikallisen koulutuksen järjestämisestä.
Oma koulutuksemme alkaa välittömästi koulutuskeskuksessa vietetyn viikonlopun jälkeen. Ensimmäisessä vaiheessa
koulutetaan neljä miehistöä, joihin kaikkiin kuuluu vähintään
päällikkö, konemies ja navigaattori. He puolestaan kouluttavat
2-4 miehistöä PV 4 -luokan aluksen operointiin ja ylläpitoon. Tehtävä on haastava, koska alus on teknisesti aivan eri
tyyppinen kuin aikaisemmin käytössämme ollut aluskalusto.
Vesisuihkupropulsio, Vectorstick-ohjaus, uuden sukukupolven
navigointilaitteistot ja ennen kaikkea aluksen suuri nopeus vaativat koulutukseen osallistujilta uppoutumista uuden tekniikan
ja sen vaatimien taitojen opiskeluun. Lisäksi ensimmäiseen
vaiheeseen osallistuvilta miehistöiltä edellytetään sitoutumista
28
muiden miehistöjen opettamiseen käyttökoulutuksen toisessa vaiheessa. Vakituiset kouluttajat
toimivat ensimmäisessä vaiheen läpäisseiden kouluttajien tukena ja apuna.
Teknisesti haastavan aluksen päällikkyys on vaativa tehtävä. Siitä syystä heidän koulutukseensa panostetaan paljon, mutta heiltä myös edellytetään paljon. Saadakseen PV4 -luokan
aluksen päällikkyyden on suoritettava näyttökoe, jolla osoitetaan riittävät tiedot ja taidot
aluksen operointiin ja oman miehistön perehdyttämiseen.
Ohjaamotyöskentely - BRM
Nopeat alukset vaativat erilaista miehistön työskentelytapaa kuin perinteiset, suhteellisen
hitaat pelastusveneet. Tämä on havaittu niin uusia aluksia käyttöön ottaneissa yhdistyksissä,
kuin Suomen Meripelastusseurassakin. Kevään koulutusristeilyllä julkaistiin kahden vuoden
aikana tiiviisti kehitetty ohjaamotyöskentelymalli, josta käytetään kansainvälistä termiä Bridge
Resource Management (BRM). Sen tavoitteena on turvallisuuden lisääminen liikuttaessa
nopeilla aluksilla hankalissa olosuhteissa, kuten saariston kapeilla ja karikkoisilla väylillä tai
pimeässä. Mallia on kehitetty Vaasan Meripelastusyhdistyksen johdolla ja sitä on esitelty
alustavasti jo vuoden 2012 koulutusristeilyllä.
BRM-mallin lähtökohtana on tiimityöskentely. Perinteisesti merenkulussa aluksen päällikön, perämiehen tai luotsin tehtävät ovat olleet yksilösuorituksia. Muiden sillalla olevien
henkilöiden ei ole tarvinnut osallistua päätöksentekoon, eikä olla tietoisia toistensa aikomuksista. Lukuisat onnettomuudet niin merenkulun kuin ilmailunkin alalla ovat osoittaneet,
että perimmäinen syy onnettomuuksiin on yleensä inhimillinen erehdys tai virhetulkinta.
Lentoliikenteessä ohjaamon työnjakoa ja toimintakulttuuria on kehitetty 1960-luvulta lähtien
ja onnettomuuksien määrä on saatu pienenemään merkittävästi. Tämän mallin mukaisesti
myös meriliikenteessä yksilökeskeistä kulttuuria on pyritty muutamaan kohti tiimityötä, jossa
sillalla oleva henkilökunta jakaa aktiivisesti tietoa suunnitelmista ja päätöksistä toisilleen.
Keskeisin asia ohjaamotyösketelyssä on ohjailutiimin yhteinen tietoisuus ajettavasta
reitistä ja sen vaatimista ohjailutoimenpiteistä. Tämä edellyttää huolellista ja etukäteen
laadittua reittisuunnitelmaa. Kaikkien ohjailuun osallistuvien, erityisesti navigaattorin ja
ruorimiehen, on oltava selvillä ajettavasta reitistä. Tietoisuutta ylläpidetään tehokkaalla
kommunikaatiolla ja monitoroinnilla. Kommunikaatio perustuu selkeisiin navigaattorin
antamiin ohjailukomentoihin ja ruorimiehen kuittaukseen. Monitoroinnissa ohjaustiimin
jäsenet seuraavat ENC-kartan, tähystyksen ja tutkan avulla ohjailutoimenpiteiden toteutumista ja oikeellisuutta. Kuka tahansa ohjailutiimin jäsen voi virheen tai vaaran havaitessaan
komentaa pysäyttämään aluksen.
BRM-käsikirja ja siihen liittyvät opetusvideot löytyvät Messin materiaalipankista. Uuden
aluksen myötä BRM-käytännöt otetaan käyttöön myös omassa yhdistyksessämme. Niitä
joudutaan muokkaamaan jonkin verran vastaamaan alueellisia tarpeitamme.
Koulutuksellisesti luvassa on mielenkiintoinen sekä työntäyteinen kevät ja kesä. Kouluttajat toivottavat kaikki uudet aktiivisesta toiminnasta kiinnostuneet jäsenet tervetulleiksi.
Lähde mukaan kouluttautumaan miehistö- ja päällystötehtäviin!
Kimmo Linnela ja Mika Vainio
29
Oy Weldforce Ltd on suomalainen Henkilöstöpalveluyritys. Meiltä löydätte hitsaus- ja metallialan ammattilaiset nopeasti ja edullisesti
käyttöön konepajoille, työmaille ja projekteihin
Suomeen ja muualle Eurooppaan.
Pyydä tarjoustamme
metallin ammattilaisista
Erkki Komi, toimitusjohtaja
P. +358 40 180 2023
[email protected]
www.weldforce.fi
www.poltinhuolto.com
30
31
Merikarttakuulumisia
Liikenneviraston tehtävänä on huolehtia Suomen vesitieverkon ja merikartoituksen ylläpidosta
ja kehittämisestä. Yli 300 veneilijää vastasi kyselytutkimukseen, joka tehtiin vuoden 2012
syksyllä. Vastanneista 80 % oli tyytyväisiä Liikenneviraston veneilyasioiden hoitoon. Lähes
kaikki tutkimukseen vastanneet veneilijät käyttävät virallisia painettuja merikarttoja, ja 80
% käyttää lisäksi karttaplotteria tai navigointiohjelmaa. Vastaajat luottavat Liikenneviraston
tuottamiin merikarttoihin ja kokevat niiden sisältävän keskeistä informaatiota. Pääsääntöisesti
vastaajat olivat myös tyytyväisiä väyliin ja niiden hoitoon.
Sisävesiltä julkaistaan kesällä kaksi sarjaa O-sarja (Tampere-Hämeenlinna) sekä R-sarja
( Joensuu-Nurmes). R-sarjaan on yhdistetty Pielinen ja Pielisjoki. Pielisen syvyystiedot on
uusittu väylien osalta perustuen monikeilauksiin ja muilta osin täydennetty. Myös Pielisjoen
syvyystietoja on päivitetty sekä karttasarjan laituritiedot.
Saatavilla on myös uusia satamakarttoja, joihin on koottu aiemmin rannikkokarttojen
takana olleita spesiaaleja. Alla esimerkki satamakartasta johon on koottu Kumlingen, Lappon,
Jurmon, Vuosnaisen ja Lypyrtin karttakuvat.
Vuonna 2013 julkaistavat merikarttasarjat
Helmikuussa 2013 julkaistiin merikarttasarja A (Helsinki-Viipuri). Karttaan on tullut edellisen
painoksen jälkeen useita satoja päivityksiä. Syvyystietoja on päivitetty laajoille alueille perustuen uusiin monikeilauksiin ja linjaluotauksiin. Veneväylillä on tapahtunut useita turvalaite
ja väylälinjauksen tarkistuksia mm. Suomenlahden veneilyn runkoväylään liittyen. Veneilijän
on hyvä olla tietoinen myös kauppamerenkulun väylillä tapahtuneista merkittävistä muutoksista esim. Orrengrundin väylämuutokset, uusi Saukon oikaisu, jotta osaa välttää liikkuessa
kauppamerenkulun käyttämiä alueita.
Karttasarjan kaikki laituritiedot on tarkistettu. Samoin on päivitetty venesatamat ja
maastotietoja tarvittavilta osin mm. satamien rantaviivan muutokset. Siltojen alikulkukorkeuksia on myös tarkistettu.
(kuva: ei navigointiin)
Ensi vuonna on suunnitelmissa Saaristomerelle D-sarja (Turunmaan saaristo), Selkämerelle
E-sarja sekä sisävesille P (Valkeakoski-Längelmäki) ja Päijänteelle J-sarja.
Liikenneviraston www-sivuilta löytyy merikarttojen julkaisusuunnitelma. Merikarttojen
karttakohtainen päivityspalvelu sisältää kaikki merikartan edellisen painoksen jälkeen tapahtuneet muutokset. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat
Huomioitavaa on, että uuden merikartan saa nyt yli 30 % halvemmalla, kuin viime veneilykaudella.
©Liikennevirasto
Maarit Mikkelsson, Yksikön päällikkö, Liikennevirasto, Merikartoitus
Kirjoita teksti]
32
33
NOSTOKARI
www.aurinkoinen.fi
Tee tilausmatkastasi elämys
Matkusta ylellisesti ykkösluokassa
KUORMA-AUTO JOSSA
ISO NOSTURI
-ULOTTUVUUS 41 METRIÄ
-VINSSI
-JIBI
-RADIO-OHJAUS
-RAKENNUSNOSTOT
-KULJETUKSET LAVALLA TAI
LAVETILLA
-VENEKULJETUKSET
-PURJEVENELAVETTI
Linjaliikenne
Puh.
Autokatu 11, 20380 Turku
Puh. 02-238 2800
Yhteydenotot myös: [email protected]
www.muurinen.fi
34
0400 228 622
35
Vapaaehtoinen meripelastus - harrastus
sinullekin?
Suomen meripelastusseuraan kuuluu yli 16000 jäsentä. Heistä noin pari tuhatta pitää meripelastusta aktiivisesti harrastuksenaan. Nämä aktiivijäsenet pyörittävät toimintaa noin 60
järvi- ja meripelastusyhdistyksessä. Jäsenyys yhdistyksessä ei velvoita osallistumaan yhdistyksen toimintaan, mutta siitä on monille muodostunut erinomainen harrastus ja melkeinpä
elämäntapa.
Vaikka elämme yhdistystoiminnan luvatussa maassa, on yhdistyksien toiminta kuitenkin
vaikeuksissa. Suurin haaste on löytää toiminnan tekijöitä. Yhdessä tekemisen ja kaveriavun
kulttuuri saattaa olla muuttunut viime vuosina yksilöllisemmän elämänmuodon suuntaan,
joka näkyy myös ihmisten vapaa-ajasta kilpailevien yhteisöjen arjessa. Yhteiskunnan kehityssuunta ja voimavarojen niukkuus palvelujen tuottamisessa kuitenkin edellyttäisivät
meiltä isompaa panosta nk. kolmannen sektorin toiminnassa. Vapaaehtoinen meripelastus
on jo nyt merkittävä meriturvallisuutta parantava ja ylläpitävä toimija viranomaistoiminnan
yhteistyökumppanina.Tämän vapaaehtoistyön merkitys tulee tulevaisuudessa todennäköisesti
vain kasvamaan.Naantalin Seudun Meripelastajissa on nelisensataa jäsentä. Aktiivisesti toimintaan meripelastusaluksen miehistössä tai muulla tavoin osallistuu tästä määrästä noin 10
prosenttia. Yhdistyksen ehkäpä suurimpana haasteena tulevaisuudessa on herätellä jo olemassa
olevasta jäsenistöstä lisää käsipareja meripelastustoiminnan käytännön toteuttamiseen sekä
saada yhdistykseen uusia aktiivitoiminnasta innostuneita jäseniä.
Käytännön toiminta meripelastuksen parissa on antoisaa. Itselleni suurin mielihyvä
tarjoutuu mahdollisuudesta toimia merellisten asioiden ympärillä mukavan porukan kanssa.
Yhdessä tekemisen ilo on moninkertainen ilo. Päivystysviikkojen viikonloppuina aluksemme on kulussa ja tuolloin ehtii tutustua ihmisiin rauhassa ja samalla nauttia saaristomme
loppumattomasta kauneudesta.
Tehtävien hoitaminen tuo sopivasti haastetta normaaliin huviveneilyyn nähden ja opettaa
suorittajilleen jatkuvasti uusia taitoja. Mitenkään vähäisempänä ei voi pitää lämmintä tunnetta
siitä, että omassa harrastuksessaan voi auttaa lähimmäistään selviytymään hankalasta tilanteesta. Suomen Meripelastusseuralla on myös kattava ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä,
joka tarjoaa jatkuvan mahdollisuuden kehittää omia taitojaan ja tietojaan.
Yhdistyksemme ottaessa käyttöön ensi kaudella uuden ja todella nykyaikaisen pelastusaluksen
tarjoutuu Sinullekin mahdollisuus olla alusta alkaen mukana kouluttautumassa sen aktiivimiehistöön. Harrastus ei vaadi mahdottomia panostuksia aloittajaltaan, kunhan vain otat yhteyttä
ja tulet paikalle. Mukaan ovat tervetulleita niin merellä jo kokemusta keränneet kuin puhtaat
maakravutkin. Toiminta ei ole ryppyotsaista puurtamista, vaan toimintaa pyöritetään iloisella
ilmeellä vastuuntuntoisesti. Merellisten kokemusten keräämisessä ei ylärajaa aseteta, mutta
voit olla mukana vain esimerkiksi kerran purjehduskaudessa. Yhdistyksemme tarvitsee toki
jatkossakin toimintaamme taustalta tukevia ihmisiä ja yhteisöjä, mutta etenkin pyydämme
Sinuakin harkitsemaan, olisiko vapaaehtoisen meripelastus Sinullekin uusi aktiivinen harrastus.
Jos kaipaat sparrausta pohdinnassa tai haluat kuulla lisää toiminnastamme, älä jätä ottamatta
yhteyttä. Laiturilla tavataan!
Vesa Hällfors
Kuvat: Katariina Vainio
36
37
Veneiden sekä moottoreiden huolto, asennus ja
korjauspalvelut Raision venesatamassa.
0400 639888
www.raisionvene.fi
38
39
Turun Navigaatioseura
- turvallisen veneilyn asialla
Turun Navigaatioseura -Navigationssällskapet i Åbo ry on perustettu
vuonna 1958 edistämään veneilijöiden navigointitaitoja ja yleistä
veneturvallisuutta.
Veneilijöiden koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Vuonna 1947 perustettu Östersjöskepparföreningen rf aloitti Itämerilaivurikoulutuksen.Hyvin pian koulutuksen painopisteeksi
tulivat veneilijät. Saaristo-, rannikko- ja avomerilaivurikursseihin jakautuva koulutusohjelma
levisi nopeasti koko maahan ja syntyi tarve perustaa maanlaajuinen koulutusorganisaatio.
Suomen Navigaatioliitto perustettiin vuonna 1958 ja sen perustajajäseniin kuului myös
Turun Navigaatioseura.
Tällä hetkellä Turun Navigaatioseura on noin 1800 jäsenellään liiton suurin jäsenyhdistys.
Se järjestää Suomen Navigaatioliiton koulutusohjelman ja laatujärjestelmän mukaista koulutusta. Perustana ovat laivurikurssit, joita pidetään kansalais-ja työväenopistoissa. Suomen
Navigaatioliitto tuottaa opetusmateriaalin ja seurat hankkivat kursseille liiton auktorisoimia
opettajia sekä järjestävät tutkintotilaisuudet. Turun Navigaatioseuran järjestämissä tutkintotilaisuuksissa on vuosien varrella suoritettu kaikkiaan noin 12000 hyväksyttyä laivuritutkintoa.
Turun Navigaatioseuran ohjelmassa on myös liiton koulutusohjelmaan kuuluvia kursseja, kuten käytännön moottoriveneilykurssi, tutkakurssi ja kurssi navigoinnin elektronisista
apuvälineistä. Euroopan sisävesiä koskevat säännöt sisältävä CEVNI-kurssi tutkintoineen
järjestetään tarvittaessa.Jäsenille on tarjolla lisäksi solmu- ja köysityökursseja, tähtitieteellisen
navigoinnin kertausiltoja, isoympyränavigointikursseja ja merikarttojen päivitystilaisuuksia.
Meillä on myös omia venekatsastajia. Veneilyjaostoomme kuuluvilla jäsenillä on oikeus käyttää Turun Navigaatioseuran perälippua venerekisteriin merkityissä katsastetuissa veneissään.
Kesäkaudella jäsenistön käytettävissä on kaksi saaritukikohtaa.
Seuran toimistolla Sirkkalankadulla on päivystys keskiviikkoiltaisin klo 17-19 välisenä
aikana. Tarjolla on kahvia ja laivakorppuja ja tilaisuus vaihtaa mielipiteitä muiden laivureiden
kanssa. Toimistolla on myös pieni kirjasto, jonka lisäksi luettavissa on kotimaisia venelehtiä
sekä uusia että vanhempia vuosikertoja.Tiedonantoja merenkulkijoille julkaisujen perusteella
voi päivittää omat merikarttansa.
Yllä olevalla toiminnalla toteutamme seuramme toiminta-ajatusta: Opastaa merenkulusta
ja veneilystä kiinnostuneita henkilöitä turvallisen veneilyn pariin ja ylläpitää veneilytaitoja.
Soili Juusti
kommodori
Turun Navigaatioseura
Navigointi on meripelastajan avaintaito
Meripelastajan työssä, varsinkin uudella nopealla pelastusaluksella operoitaessa, navigointitaidot ja vesiliikenteen sääntöjen tarkka tunteminen ovat turvallisen toiminnan edellytys. Useimmilla kippareilla onkin saaristo- ja rannikkolaivurin tutkinto. Naantalin Seudun Meripelastajat
tukevat kaikkien aktiivimiehistöihin kuuluvien kouluttautumista laivuritutkintoja varten.
Kurssit kansalais- ja työväenopistoissa ovat erittäin suosittuja ja niihin kannattaa ilmoittautua heti ilmoittautumisajan alkaessa. Jos kuulut päivystysmiehistöön tai olet aloittanut
Suomen Meripelastusseuran koulutusjärjestelmän mukaisen kouluttautumisen ja haluat myös
suorittaa laivuritutkinnon, ota yhteyttä koulutusvastaavaamme Kimmo Linnelaan. Hänen
yhteystietonsa löydät sivulta 24.
Toimitus
40
41
ETUJA JA
TURVALLINEN TUKIKOHTA YMPÄRI VUODEN
TURVAA
KESKITTÄJÄLLE
•Alennustavakuutusmaksuistajopa15%
•IfOmavastuuetuajopa160euroa
•Erittäinnopeakorvauspalvelu
Turun saaristossa
• veneiden telakoinnit
• suojaisat laituripaikat
Rymättylä
• veneiden korjaukset ja huollot
• puuveneiden rakennus
Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
www.if.fi
usta!
Lisäksi Bon
puh. 0500 522 527 laine@rimitomarin.fi www.rimitomarin.fi
42
If Myyntipiste Raisio
Tasalanaukio 5
21200 Raisio
puh. 010 514 0106
[email protected]
[email protected]
43
TOIMINTAAMME TUKENEET
Sähkö-öljypoltinhuolto Pekka Turunen
Terhi Oy
Turun Seudun Osuuspankki Naantali
Weldforce
Venekuljetus Niemi A Oy
Veneveistämö Syrjäsuo Oy
Verhoilunuotta
V-S Laatutarra Oy
Ablemans Oy
AB-Marinel Oy
Ajolanranta Oy
Autolife
Condite Oy
Esab Oy
Eurosolar
Forsport
FSD-Group Oy
IF-Myyntipiste Raisio
Jari M. Lehto Oy
Kahvila Merisali
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
Kultaranta Resort Oy
Linjaliikenne Muurinen Oy
Lounais-Suomen Venekuljetus Oy
Mepratuote Oy
Meri & Metsä
Naantalin Aurinkoinen
Naantalin kaupunki
Naantalin Matkailu Oy
Naantalin Purjehdusseura ry
Naantalin Rakennuspuu Oy
Naantalin Vene- ja Autokeskus Oy
Neste Oil Oyj
Newprint Oy
NostoKari
Optimiasunnot Oy
Pemamek
Protopaja Oy
Raision Auto- ja Venekeskus Oy
Raision Hahdenniemen Meriasema
Raision Venekymppi
Rimito Marin
Schüco International KG, Suomi
Sepima Oy
Kiitos tukijamme!
Vapaaehtoinen meripelastustyö alueellamme ei olisi mahdollista ilman
yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden antamaa rahallista tukea.
Alusten polttoainekustannukset ovat
jatkuvasti kasvaneet ja vanhentuvat
aluksemme vaativat jatkuvaa huoltoa.
Omat jäsenmaksumme ja Suomen
Meripelastusseuralta saamamme
taloudellinen tuki eivät yksin olisi
mahdollistaneet toimintaamme merellä liikujien auttamiseksi.
Haluamme kiittää Teitä tuestanne ja toivomme saavamme jatkossa
lisää tukijoita rahoittamaan toimintaamme merillä liikkujien turvallisuuden edistämiseksi.
INFO
NAANTALIN SEUDUN MERIPELASTAJAT ry
c/o Pekka Pulkkinen Presidentinkatu 17 B 4
21100 Naantali
44
PÄÄTOIMITTAJA
Mika Vainio
050 313 4929
[email protected]
ILMOITUSMYYNTI
Kalle Hartikainen
044 728 8130
kalle.hartikainen@
marinealutech.com
TOIMITUS
Vesa Hällfors
Veijo Koskinen
Kimmo Linnela
PAINOPAIKKA
Newprint Oy
PAINOS
1200 kpl
45
kinkku, kana,
katkarapu ja
paahtopaisti
3
39
kpl
Meiltä saat myös Turun Sanomien K-Supermarkettien yhteistarjoukset
ELLEN
46
Alppilankatu 2,NAANTALI
Palvelemme:
ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18
47
NaaNtaliN satama palvelee
TÄYTETYT
PATONGIT
Erinomaiset maa- ja meriyhteydet
Monipuoliset satamapalvelut
Syvä väylä
Merkittävä suuryksikkö-, kuiva- ja nestebulk-satama
PALVELUSTA
Ellenin
•
•
•
•
Naantalin keskustassa Alkon vieressä
Satamatie 13, 21100 Naantali | puh. 044 733 4550 (liikennepäivystys) | www.portofnaantali.fi
Edullinen
Supermarket Ellen
Ankkuroi Naantalin
vierassatamaan
Naantalissa rantaudut idyllisen
vanhan kaupungin sykkivään
sydämeen. Ympärillä on vilkas
kahvila- ja ravintolaelämä aurinkoterasseineen sekä putiikkien
värikäs maailma. Satamasta
pääsee kätevästi Muumimaailmaan, opastetuille kävelykierroksille ja keskustan palveluihin. Perheille suosittelemme
ankkuroitumista rauhallisen
Kailon laiturin pohjoispuolelle,
joka toimii myös kävelysiltana
Muumimaailmaan.
Satamavouti p. 02 533 4146
Tapahtuu Naantalissa 2013
24.-26.5.
30.5.–17.8.
4.–15.6.
8.6.–25.8.
11.6.–1.9.
26.6.–7.8.
1.7.–12.8.
1.7.–5.8.
2.7.–13.8.
26.–27.7.
21.–25.8.
Matkailuneuvonta, opastetut
teemakierrokset, opasvaraukset,
majoitus- ja ruokailuvaraukset
ryhmille, esitteet, kartat, pääsyliput
ja lautta-aikataulut sekä
Lippupalvelun ja Lippupisteen
pääsyliput:
Naantalin venemessut
www.naantalinvenemessut.fi
Vetämättömät Teatteri Emmassa
www.emmateatteri.fi
Naantalin Musiikkijuhlat
www.naantalinmusiikkijuhlat.fi
Muumimaailma avoinna joka päivä
www.muumimaailma.fi
Opastetut kierrokset Kultarannassa ti–su
Lasten kummituskierrokset joka ke klo 18
Karvareita ja porvareita
– korttelit täynnä tarinoita joka ma klo 16
Pirtunäyttely vanhassa kaupungissa
joka päivä klo 12–17
Pyhän Birgitan kierros vanhassa kaupungissa
joka ti klo 16
Unikeonpäivä
Veneet esillä – käytettyjen veneiden näyttely,
Naantalin vierassatama
Avoinna ympäri vuoden ma–pe 9–16.30, 24.5.–25.8. ma–pe 9–18, la–su 10–16
p. 02 435 9800, [email protected], www.naantalinmatkailu.fi
48