1. No category

Palavat kylmäaineet terveys, turvallisuus ja lainsäädäntö
(ver. 14.05.2012)
Koulutuksen sisältöä
Palavat kylmäaineet ja niiden ominaisuudet
- fysikaaliset ja kylmätekniset ominaisuudet sekä vaaratekijät
Huolto- ja asennustöissä huomioitavia näkökohtia
- terveys- ja turvallisuus sekä kuljetus ja varastointi
Palavia kylmäaineita koskevaa lainsäädäntöä
- aineita käyttäviin tuotteisiin littyvää lainsäädäntöä, huomioidaan myös yllä
mainitut näkökohdat
Materiaali ladattavissa kokonaisuudessaan pdf-tiedostona osoitteesta:
http://www.technetium.fi/fi/palvelut/koulutus/kylmaaineet
Osa 1
Palavat kylmäaineet ja niiden ominaisuudet
- fysikaaliset ja kylmätekniset ominaisuudet sekä vaaratekijät
Palava kylmäaine
Kemiallisesti
- Sisältää vain hiiltä ja vetyä, vertaa bensiinin kemiallinen koostumus.
- Tässä esityksessä käsitellään hiilivetyjä (HC), esim. propaani, propeeni
ja butaanit.
- Poikkeus: dimetyylieetteri (E170), jossa myös happea.
- Kaikki kylmäaineet palaa, kun lämpötila on riittävän korkea ! (Paitsi CO2)
Määritelmänä (SFS-EN 378-1:2008)
- osoittaa palamisen etenemistä testatessa 60°C:n lämpötilassa ja 101,3
kPa:n paineessa
- kylmäaineen LFL ≤ 3.5 Vol%; tai palamislämpö ≥ 19 000 kJ/kg
Vaaratekijät
Olomuoto
- Kaikki kylmäaineet värittömiä, puristettuja, nesteytettyjä kaasuja
- Vain iso-butaanilla ominainen haju, muut hajuttomia
Kemialliset vaarat
- Vain propeeni reagoi kiivaasti hapettimien kanssa (esim. hapot), jolloin
voi aiheutua palo- ja räjähdysvaara
Fysikaaliset vaarat
- kaasut ilmaa raskaampia, voivat kulkeutua maata pitkin ja syttyä etäällä
- kertyvät mataliin kohtiin aiheuttaen hapenpuutteen
- sähköstaattiset varaukset virtauksessa, sekoittaessa jne.
Palamisen edellytykset
Palava aine
Palaminen edellyttää kaikkien
kolmen tekijän yhtäaikaista
esiintymistä:
- Palavaa ainetta riittävästi oikeassa
muodossa
- Happea riittävästi, ilman happipitoisuus
yleensä riittää.
- Syttymislähteessä riittävästi energiaa
sytyttämiseen, esimerkiksi liekki, kipinä,
kuuma pinta
Syttymislähde
Happi
Milloin palaa ?
Kemikaali
Propaani
Propeeni
Butaani
iso-Butaani
Kylmäaine
R290
R1270
R600
R600a
Itsesyttymislämpötila, °C
Syttymisrajat,
til.-% ilmassa
Syttyvyys LFL,
g/m3
Palamislämpö,
kJ/kg
Turvaryhmä
(EN 378 / PED)
450
460
365
460
2,1-9,5
2,4-10,3
1,8-8,4
1,8-8,4
38
40
43
43
50 300
48 700
49 500
49 200
A3
1
A3
1
A3
1
A3
1
LFL alempi syttyvyysraja
Vaaratekijät – palo vs. räjähdys
Palaminen
Räjähdys
Välitön vaara: erittäin helposti syttyvä
Välitön vaara: kaasu-ilmaseokset
neste
räjähtäviä
Turvatoimet: ei avotulta, ei kipinöitä, ei
Turvatoimet: suljettu prosessi, ilman-
tupakointia,...
vaihto, ATEX-laitteet, estä staattinen sähkö
Sammutus:
ja kipinät, jne. MYÖS VAATTEET
Sulje vuoto; jos mahdotonta eikä vaaraa
palamisesta ympäristölle, niin anna palaa!
Sammutus
Sammutusaine jauhetta, hiilidioksidia
Tulipalossa: jäähdytä kaasusäiliötä
vesisuihkulla
Sammuta palo suojatusta paikasta käsin
Minne vuotanut kylmäaine siirtyy ?
Kemikaali
Propaani
Propeeni
Butaani
iso-Butaani
Kylmäaine
R290
R1270
R600
R600a
Kiehumislämpötila, °C
-42
-48
-0,5
-12
Höyryn tiheys,
kg/m3 (25 °C)
1,832
1,745
2,45
2,44
Suhteellinen
höyryn tiheys
(ilma=1)
1,6
1,5
2,1
2
Nesteen suh- 0,5
teellinen tiheys
(vesi=1)
0,5
0,6
0,6
Liukoisuus
veteen, g/l
huono
0,061
ei liukene
0,07
Vuotanut kylmäaine
- nestemäinen kylmäaine höyrystyy
herkästi huoneen lämmössä
- nestemäisenä veden pinnalla, ei sekoitu
veteen
- kaasu ilmaa raskaampaa, mutta
sekoittuu helposti ilman kanssa
Mitä tapahtuu, kun
pakkasella päästää butaania
hangelle, ja tarjoaa tulta
perään ?
Älä kuitenkaan kokeile
kotona yksin ilman
sammutusvälineitä...
Jos vuotaa
- Eristä vaara-alue ja pelasta ihmiset
- Poista kaikki syttymislähteet
- Tuuleta
- Ei suoraa vesisuihkua nesteeseen
- Tarkista happipitoisuus ennen alueelle
menoa
- Hengityssuojain orgaanisia höyryjä
vastaan
Olennaisin vaara ?
Kemikaali
Propaani
Propeeni
Butaani
iso-Butaani
Kylmäaine
R290
R1270
R600
R600a
ATEL / ODL,
g/m3
Syttymisrajat,
til.-% ilmassa
Syttyvyys LFL,
g/m3
Käytännön raja,
g/m3
90
10
190
60
2,1-9,5
(LFL-UFL)
38
2,4-10,3
1,8-8,4
1,8-8,4
40
43
43
8
8
8,6
8,6
LFL alempi syttyvyysraja
UFL ylempi syttyvyysraja
ATEL välitön myrkyllisyys
ODL hapenpuutteen raja
Altistumistavat
Höyrystynyt kylmäaine
- Voi imeytyä elimistöön vain hengitysteitse
- Kylmäaineen höyrystyessä ilma kyllästyy nopeasti
- Tajunnantason lasku, tajuttomuus
- Tukehtumisen vaara suljetuissa tiloissa
- Iso-butaani pahin = lamauttaa keuhkojen toiminnan
Nestemäinen kylmäaine
- Lyhytaikainen altistuminen nesteen nopealle haihtumiselle voi aiheuttaa
paleltuman
Altistumistavat
Altistumistapa Oireet
Hengitystiet
Iho
Silmät
Nieleminen
Uneliaisuus
Tajuttomuus
Kuolema
Nestekosketus
voi aiheuttaa
paleltuman
Turvatoimet
Ensiapu
Suljettu prosessi Raitis ilma ja lepo. Tekoja ilmanvaihto
hengitys voidaan tarvita.
Toimita lääkärinhoitoon.
Kylmäsuojakäsi- Paleltuma: huuhtele runneet
saalla vedellä. Älä riisu
vaatteita. Toimita lääkärinhoitoon.
Nestekosketus Kasvojensuojain Huuhtele ensin runsaalla
voi aiheuttaa
vedellä usean minuutin
paleltuman
ajan (piilolinssit pois jos
mahdollista), toimita lääkärinhoitoon
Syöminen, juominen ja tupakointi kielletty
työn aikana.
Miksi käyttää palavia kylmäaineita ?
Ympäristöominaisuudet
- Otsonikerrokselle haitattomia, ODP = 0
- Alhainen kokonaislämmitysvaikutus, GWP = 3
Tuotteiden energiankulutus
- Propaanilla huomattavasti alhaisempi energiankulutus kuin R404A tai
R134a
- Esimerkiksi R290 vs R404A:
- Porkka kylmähuoneet > -30%, jopa > -40 %
- Norpe kaupan avokylmäkalusteet n. -30 %
Kylmäteknisesti
Kylmäaine
R290
R600a
R134a
R404A
-10/+30 COP, V, m3/h
m, g/s
-35/-10 COP, V, m3/h
m, g/s
-35/+30 COP, V, m3/h
m, g/s
0/+40 COP, V, m3/h
m, g/s
4,77
1,58
3,3
7,57
3,06
2,65
2,38
4,17
3,60
4,86
1,23
3,43
4,91
4,17
3,43
4,82
2,26
6,20
7,61
5,21
5,02
2,38
7,13
6,87
4,92
1,66
6,54
4,50
1,32
7,72
7,47
2,48
5,80
2,16
3,76
8,80
4,47
1,04
8,43
5,04
3,06
3,56
Arvot laskennallisia, kun tulistus 5 K,
alijäähdytys 5 K ja isentrooppinen hyötysuhde
0,85
Osa 2
Huolto- ja asennustöissä huomioitavia näkökohtia
- terveys- ja turvallisuus sekä kuljetus ja varastointi
Varoitukset ja merkinnät
Kahdenlaisia merkintöjä
- Kylmäaineita sisältävät pakkaukset on merkittävä asianomaisin
ominaisuuksista johtuvin varoituksin ja merkinnöin
- Tällä hetkellä voi olla kahdenlaisia merkintöjä johtuen väistyvästä
kemikaalilainsäädännöstä ja sen korvaavasta uudesta säädännöstä
- Kaikilla palavilla kylmäaineilla samat luokitukset, merkinnät ja
varoitukset
- Käyttöturvallisuustiedotteessa luokituksen oltava kummallakin tavalla
1.6.2015 asti
Väistyvä = Vaarallinen aine-direktiivi (458/67/ETY)
Korvaava = CLP-asetus (EY-asetus 1207/2008)
Varoitukset ja merkinnät
Vaarallinen aine-direktiivi
CLP-asetus
Varoitusmerkki:
Erittäin helposti syttyvä (F+)
Vaaraluokat ja kategoriat:
Paineen alainen kaasu
Syttyvä kaasu, kategoria 1
Vaaraa osoittava standardilauseke:
R12 Erittäin helposti syttyvä
Turvallisuustoimenpiteitä osoittavat
lausekkeet:
S2 Säilytettävä lasten ulottumattomissa
S9 Säilytettävä paikassa, jossa hyvä ilmanvaihto
S16 Eristettävä sytytyslähteistä-Tupakointi
kielletty
S33 Estettävä staattisen sähkön aiheuttama kipinöinti
Vaaralauseke:
H220 Erittäin helposti syttyvä kaasu
Huomiosana:
VAARA
Turvalausekkeet:
Aineen pakkaaja tai valmistaja valitsee
käytön mukaan sopivimmat...
Varoitukset ja merkinnät
Vaarallinen aine-direktiivi
CLP-asetus
- tämä varoitusmerkki saa olla pakkauksessa 1.12.2012 asti (jos saatettu markkinoille ennen 1.12.2010)
- nämä varoitusmerkit ovat täytynyt olla
pakkauksissa ja käyttäturvallisuustiedotteissa 1.12.2010 alkaen
Väärä kylmäainelaatu
Tunnistaa erilaisista merkinnöistä
- Jos butaani tai iso-butaani sisältää >0,1 p-% butadieeniä, niin
luokitukset ja merkinnät muuttuvat.
- Nämä merkinnät esitellään vain siksi, että kyseinen kaasu ei täytä
kylmäaineiden spesifikaatiota DIN 8960:1998, jossa vaatimuksena on
≤ 5 ppm butadieeniä.
- Butadieeni (> 0,1 p-%) tuo lisämerkinnät: vanhalla tavalla
Myrkyllinen (T), R45Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. (Carc. Cat. 1),
R46 Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita. (Muta. Cat. 2),
tai uudella tavalla
Perimää vaurioittava aine, kategoria 1B ja Syöpää aiheuttava aine,
kategoria 1A
Väärä kylmäainelaatu
Vaarallinen aine-direktiivi
CLP-asetus
Turvallisuusnäkökohtia
Hapenpuutteen raja ODL
Hapenpuutteen rajan ylittävä kylmäaineen pitoisuus ilmassa johtaa ensin
tajunnantason laskuun, sitten tajuttomuuteen ja lopulta kuolemaan.
Syttyvyysrajat LFL ja UFL
Syttyvyysrajat ilmoittavat millaisissa pitoisuuksissa palava kylmäaine voi
palaa (tai räjähtää) tietyssä tilavuudessa.
Käytännönraja
Käytännönraja edustaa oleskelutilassa korkeinta pitoisuutta, jolla ei ole
pelastautumista heikentäviä (akuutteja) vaikutuksia. Tätä käytetään
määrittämään kylmäaineen maksimitäytöstä tietyssä sovelluskohteessa.
Hapenpuutteen raja: R290 ja R600a
Hapenpuutteenraja (ODL)
Kylmäaineen määrä vs. huonetilavuus
m^3 (R290)
m^3 (R600a)
45
Täytös
g
40
m^3
R600a
0
0
0
150
1,7
2,5
30
300
3,3
5,0
25
500
5,6
8,3
20
1000
11
17
1500
17
25
2500
28
42
5000
56
83
10000
111
167
25000
278
417
35
Huonetilavuus, m^3
m^3
R290
15
10
5
0
0
250
500
750
1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500
Kylmäaineen määrä, g
Hapenpuutteen raja: R1270
Hapenpuutteenraja (ODL)
Kylmäaineen määrä vs. huonetilavuus
m^3 (R1270)
300
Täytös
g
Huonetilavuus, m^3
250
200
150
100
50
0
0
250
500
750
1000
1250
1500
Kylmäaineen määrä, g
1750
2000
2250
2500
m^3
R1270
0
0
150
15
300
30
500
50
1000
100
1500
150
2500
250
5000
500
10000
1000
25000
2500
Hapenpuutteen raja: R290 ja R600a
Hapenpuutteenraja (ODL)
Kylmäaineen määrä vs. huoneen pinta-ala
(huonekorkeus = 2,5 m)
m^2 (R290)
m^2 (R600a)
18
Täytös
g
16
m^2
R600a
0
0
0
150
0,7
1,0
300
1,3
2,0
10
500
2,2
3,3
8
1000
4,4
6,7
6
1500
6,7
10
2500
11
17
5000
22
33
2
10000
44
67
0
25000
111
167
14
Huoneen pinta-ala, m^2
m^2
R290
12
4
0
250
500
750
1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500
Kylmäaineen määrä, g
Kuinka laskea: hapenputteenraja
Vaadittava huoneen tilavuus
Vaadittava minimitilavuus (m3) = Kylmäaineen määrä (g) / ODL-arvo
(g/m3)
Vaadittava huoneen pinta-ala
Vaadittava minimipinta-ala (m2) = Vaadittava minimitilavuus (m3) /
Huoneen korkeus (m)
Kylmäaineen maksimimäärä
Kylmäaineen määrä (g) = Huoneen tilavuus (m3) x ODL-arvo (g/m3)
Syttyvyysrajat: R290
m^3 LFL
m^3 UFL
Syttyvyysalue
Kylmäaineen määrs vs. huonetilavuus
30
Täytös
g
Huonetilavuus, m^3
25
Syttyvyysalue viivojen
välissä
20
15
10
5
0
0
100
200
300
400
500
600
Kylmäaineen määrä, g
700
800
900
1000
m^3
LFL
m^3
UFL
0
0
0
150
3,9
0,9
300
7,8
1,7
500
13
2,9
1000
26
5,7
1500
39
8,6
2500
65
14
5000
130
29
10000
260
57
25000
650
144
Syttyvyysrajat: R600 ja R600a
Syttyvyysalue
Kylmäaineen määrä vs. huonetilavuus
m^3 LFL
m^3 UFL
25
Täytös,
g
Huonetilavuus, m^3
20
Syttyvyysalue viivojen
välissä
15
10
5
0
0
100
200
300
400
500
600
Kylmäaineen määrä, g
700
800
900
1000
m^3
LFL
m^3
UFL
0
0
0
150
3,4
0,7
300
6,8
1,5
500
11
2,4
1000
23
4,9
1500
34
7,3
2500
57
12
5000
114
24
10000
228
49
25000
569
122
Kuinka laskea: syttyvyysraja
Vaadittava huoneen tilavuus
Vaadittava minimitilavuus (m3) = 100 x Kylmäaineen määrä (kg) / (Höyryn
tiheys (kg/m3) x Syttyvyysraja (til.-%))
Syttyvyysraja voi olla LFL tai UFL
Vaadittava huoneen pinta-ala
Vaadittava minimipinta-ala (m2) = Vaadittava minimitilavuus (m3) /
Huoneen korkeus (m)
Kylmäaineen maksimimäärä
Kylmäaineen määrä (kg) = Huoneen tilavuus (m3) x Höyryn tiheys (kg/m3)
x Syttyvyysraja (til.-%) / 100
Määräävä tekijä: R290
Määräävä tekijä (R290)
Kylmäaineen määrä vs. huone tilavuus
70
60
ODL
LFL
UFL
Huone tilavuus, m^3
50
40
30
20
10
0
0
250
500
750
1000
1250
1500
Kylmäaineen määrä, g
1750
2000
2250
2500
Määräävä tekijä: R600a
Määräävä tekijä (R600a)
Kylmäaineen määrä vs. huone tilavuus
70
Huoneen tilvauus, m^3
60
50
40
ODL
LFL
UFL
30
20
10
0
0
250
500
750
1000
1250
1500
Kylmäaineen määrä, g
1750
2000
2250
2500
Määräävä tekijä: R1270
Määräävä tekijä (R1270)
Kylmäaineen määrä vs. huone tilavuus
150
Huonetilavuus, m^3
125
100
ODL
m^3 (LFL)
m^3 (UFL)
75
50
25
0
0
250
500
750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500
Kylmäaineen määrä, g
Kuinka säilyä hengissä
Järki käteen
- Tulityökortti riittää pohjaksi, palava kylmäaine vain lisää palavan aineen
määrää työssä
- Huomioi, että kaasupitoisuus voi vaihdella tilan eri kohdissa, erityisesti
poteroissa ja vast.
- Edelliset kuvaajat ovat siis vain suuntaa-antavia, “lopullinen totuus”
Kaasumittari mukana
- Mieluummin mittari, joka mittaa sekä happi- että kylmäainepitoisuuden
yhtäaikaa
On vain kuolleita sankareita...
Palavien kylmäaineiden varastoinnista
Lasketaan vaarallisten kemikaalien ryhmään
- säädellään laissa “vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisesta
käsittelystä ja varastoinnista” (390/2005), ja
- asetuksessa “vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista” (59/1999)
Vähäinen käsittely
- aloittamisesta ilmoitetaan paikalliselle pelastusviranomaiselle
- rajana > 200 kg, mutta < 5000 kg erittäin helposti syttyvää nesteytettyä
kaasua
Laajamittainen teollinen käsittely
- vaatii Tukes:lta luvan, kun määrä > 5000 kg
Palavien kylmäaineiden kuljettamisesta
LVM asetus Vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä
- Nk. VAK-asetuksen mukaan kaikkia palavia kylmäaineita koskee samat määräykset
ja rajoitukset
- Asetus sisältää rajoituksia ja vapautuksia, mutta myös tulkinnanvaraisia kohtia
Vapautukset (kuljetustapahtuma)
- 1.1.3.1 (b): "Sellaisten koneiden tai laitteiden, joita ei ole yksilöity tässä liitteessä ja
joiden koneisto tai käyttölaitteisto sisältää vaarallisia aineita, kuljetuksiin edellyttäen,
että sisällön vuotaminen tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa on estetty"
- Kuitenkaan ei ole löytynyt kohtaa missä määriteltäisiin absoluuttisesti mikä on
vaadittu tiiveystaso palavia kylmäaineita sisältäville laitteille
- Täysin juotetut tai hatullisella huoltoventtiilillä varustetut laitteet, joiden täytös < 150
g täyttää vaatimuksen (esim. kotikylmät)
Palavien kylmäaineiden kuljettamisesta
Vapautukset (kuljetustapahtuma)
- 1.1.3.1 (c): "Kuljetuksiin, joita hoitavat yritykset, joiden päätoimintana on
muu kuin vaarallisten aineiden kuljetus, kuten
- tavaran toimitukset ja paluukuljetukset rakennus- tai teollisuusalueille, tai
mittaus-, korjaus- ja huoltotoiminnan yhteydessä tapahtuviin kuljetuksiin.
- Suurin sallittu määrä kollia kohti on 450 litraa, ja suurin sallittu
kokonaismäärä palavilla kylmäaineilla 333 kg (netto)
- Sisällön vuotaminen tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa on estettävä.
- Kuitenkin tällaisten yritysten suorittamat kuljetukset, jotka liittyvät niiden
hankintoihin tai ulkoiseen tai sisäiseen jakeluun, eivät kuulu tämän
vapautuksen soveltamisalaan."
Palavien kylmäaineiden kuljettamisesta
Pakkaustyypit
- Asetuksessa on lueteltu mahdollisiksi pakkaustyypeiksi kaasupullot,
putkiastiat, kaasuastiat ja pullopaketit.
- Näitä saa käyttää edellyttäen, että vaatimukset aineiden pakkaamisille
täytetään.
- Kaasupulloja saatavilla 3-50 kg kylmäainetäytöksellä. Lisäksi on ns.
huoltopulloja 0,5 kg täytöksellä.
Kuljetusmerkinnät
- vaaditaan soveltamisalaan kuuluvissa kuljetuksissa
Osa 3
Palavia kylmäaineita koskevaa lainsäädäntöä
- aineita käyttäviin tuotteisiin littyvää lainsäädäntöä
Kylmälaitteiden “EU-viidakkokuva”
GAD
Merkintä IM
Kone
PED
Merkintä
ATEX
EuP / EcoDesign IM
EuP / Eco-
AMS (CE)
LVD
Design 2012
RoHS I/II
RTTE
Akku &
Paristo
EMC
DS (CLP)
WEEE I/II
ODS
REACH 2012
F-kaasu
2011-12
DP (CLP)
Kemikaalilainsäädännöstä
EU-lainsäädäntö
Suomen lainsäädäntö
- Reach-asetus (EY 1907/2006)
- Kemikaalilaki 744/1989
- CLP-asetus (EY 1272/2008)
- Kemikaaliasetus 675/1993
- Rikoslaki 39/1889 (luvut 44 ja 48)
- Laki vaarallisten kemikaalien ja
räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005
- Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/1994
Kemikaalilainsäädännöstä
Reach-asetus
- koskee kylmäaineita ja myös niiden käyttöä
- käyttöturvallisuustiedotteessa opastusta turvallisesta käytöstä
- kemikaalin käyttökohde oltava rekisteröity, jotta sitä saa käyttää aiotussa
sovelluksessa, palaville kylmäaineille on rekisteröity käyttökohteiksi esim.:
Uses by professional workers, Functional fluids,
Process category: PROC 20: Heat and pressure transfer fluids in dispersive,
professional use but closed systems
Environmental release category ERC 7: Industrial use of substances in closed systems
Sector of end use SU 22 : Professional
Uses by consumers
Chemical product category: PC 16: Heat transfer fluids
Tuotteita koskevaa lainsäädäntöä
Turvallisuusnäkökohtia
- Palavia kylmäaineita käyttäviä tuotteita koskee CE-merkintävaatimuksen lisäksi
yleensä jokin tuotedirektiivi kuten kaasulaitteista (GAD), koneista (MD), pienjännitteestä (LVD), painelaitteista (PED) tai räjähdysvaarallisista tiloista (ATEX)
- Lisäksi tuotteita voi koskea direktiivit EMC-häiriöistä ja radio- ja telepäätelaitteista
(RTTE)
Valmisteilla olevia
- Useille tuotteille on myös tekeillä Ekosuunnittelu- ja Merkintä-direktiivien
toimenpidesäädöksiä, jotka ottavat kantaa energiankulutukseen ja merkintöihin
- Lisäksi uusitut WEEE- ja ROHS-direktiivit tulevat vaikuttamaan tuotteisiin
seuraavien vuosien aikana
Täytöksen vaikutus
Täytös < 150 g
Täytös > 150 g
- Pääsääntö: Pienjännite ja/tai Kone-direktiivien alaisia tuotteita
- Yleensä ei PED:n alaisia
- Riippuu PED-kategoriasta; pääsääntönä
isot laitteet PED:n alaisia, pienemmät PED
ja Kone
- Sähköturvallisuus kuitenkin aina tarkasteltava !
Standardit
- Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden voi
osoittaa esim. EN 60335-sarjalla
- sarjassa tuotekohtaisia standardeja
- esim. EN 60335-2-24 kotitalouskylmät ja
EN 60335-2-89 kaupan kylmät
Standardit
- Tuotteiden vaatimustenmukaisuutta voi
tarkastella esim. EN 378-sarjalla yhdessä
EN 14276-sarjan kanssa
- Sähköturvallisuus EN 60335-sarjalla tai
EN 602040-1
Minne tuotteen voi sijoittaa
EN 378-1 Liite C
- Määrittelee kylmälaitteiden sijaintipaikat, sijoitusluokat ja näissä sallitut palavan
kylmäaineen maksimitäytöksen
- Sijaintipaikka voi olla 1. oleskelutila, 2. miehittämätön konehuone tai ulkoilma
(jossa kompressori, nestevaraaja ja lauhduttimet sijaitsevat); tai 3. miehittämätön
konehuone tai ulkoilma (jossa kaikki komponentit sijaitsevat)
- Sijoitusluokka voi olla esimerkiksi “Yleinen sijoitusluokka A: Tilat, rakennusten
osat ja rakennukset, joissa:
ihmiset voivat yöpyä,
oleskelevien ihmisten kulkua on rajoitettu; tai
oleskelevien ihmisten määrää ei ole rajoitettu ja joihin on pääsy kenellä tahansa
tuntematta henkilökohtaisesti tarvittavia turvallisuustoimenpiteitä
Minne tuotteen voi sijoittaa
EN 378-1 Liite C Taulukko C.1
- Esim. Propaania sisältävä suora jäähdytyslaite sijaitsee pienessä ravintolassa,
jonka tilavuus 300 m^3 ja huonekorkeus 3 m (A=100 m^2), niin mikä on R290
maksimitäytös ?
=> Propaani on turvaryhmä A3 aine, joten etsitään Taulukosta C.1 “Kylmäaineiden
turvaryhmä – A3”, ja ravintola on sijoitusluokkana “A – yleinen sijoitusluokka”.
1. Jos laite sijaitsee ravintolasalissa on sijaintipaikkana ”Ihmisten oleskelutila, joka
ei ole konehuone”. Taulukon SOLU 1 määrää tällöin: maksimitäytös=käytännön raja
x huoneen tilavuus, mutta ei enempää kuin 1,5 kg.
Nyt max.täytös = 8 g/m^3 x 300 m^3 = 2400 g = 2,4 kg > 1,5 kg, joten
hyväksyttävä max.täytös on 1,5 kg.
Minne tuotteen voi sijoittaa
EN 378-1 Liite C kohta C.3
- Esim. Propaania sisältävä ihmisten mukavuuden vuoksi käytettävä
ilmastointijärjestelmä sijaitsee pienessä ravintolassa, jonka tilavuus 300 m^3 ja
huonekorkeus 3 m (A=100 m^2), niin mikä on R290 maksimitäytös ?
- Jos laitteen kylmäainetta sisältävät osat sijaitsevat ravintolasalissa, on
sijaintipaikkana ”Ihmisten oleskelutila”. Kohta C.3.2 määrää maksimitäytökseksi
mmax= 2,5 x LFL5/4 x h0 x A1/2, kun LFL = 0,038 kg/m^3, A=100 m^2, h0 = 1,8m
kun laite on seinällä asennettu, niin
mmax= 2,5 x (0,038 kg/m^3)5/4 x 1,8 m x (100 m^2)1/2 =0,755 kg = 755 g
Täytös < 150 g
- ja laite on tehtaassa suljettu kylmäkoneisto, niin voidaan sijoittaa vapaasti
oleskelutilaan, joka ei ole konehuone tai erityinen konehuone.
Käytännönraja: R290 ja R600a
Käytännön raja
Kylmäaineen määrä vs. huoneen tilavuus
350
Viivan yläpuolella ei pelastautumista heikentävää
akuuttia vaikutusta
300
Huoneen tilavuus, m^3
Täytös
g
250
200
150
m^3 (R290)
m^3 (R600a)
100
50
0
0
250
500
750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500
Kylmäaineen määrä, g
m^3
R290
m^3
R600a
0
0
0
150
19
17
300
38
35
500
63
58
1000
125
116
1500
188
174
2500
313
291
5000
625
581
10000
1250
1163
25000
3125
2907
Käytännönraja: R290 ja R600a
Käytännön raja
Kylmäaineen määrä vs. huoneen lattiapinta-ala
(Huonekorkeus = 2,5 m)
140
Täytös
g
Huoneen lattiapinta-ala, m^2
120
m^2
R290
m^2
R600a
0
0
0
150
7,5
7,0
300
15
14
500
25
23
1000
50
47
1500
75
70
40
2500
125
116
20
5000
250
233
10000
500
465
25000
1250
1163
Viivan yläpuolella ei pelastautumista heikentävää vaikutusta
100
80
m^2 (R290)
60
0
m^2 (R600a)
0
250
500
750
1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500
Kylmäaineen määrä, g
Kuinka laskea: käytännön raja
Vaadittava huoneen tilavuus
Vaadittava minimitilavuus (m3) = Kylmäaineen määrä (g) / Käytännön raja
(g/m3)
Vaadittava huoneen pinta-ala
Vaadittava minimipinta-ala (m2) = Vaadittava minimitilavuus (m3) / Huoneen
korkeus (m)
Kylmäaineen maksimimäärä
Kylmäaineen määrä (g) = Huoneen tilavuus (m3) x Käytännön raja (g/m3)
HUOM1. Lämpöpumput ja mukavuusilmastointi, ks. EN 378-1 C.3.2
HUOM2. R290 käytännön raja on sama kuin R1270:lla, ja R600 vastaava
kuin R600a:lla
Komponenteista
Täytös ei pääsääntöisesti määrää komponenteista
- Tuote tulee tarkastella vuototestillä voiko syntyä palava/räjähtävä pitoisuus
- Jos pitoisuus vuototestissä ylittää raja-arvon on komponentin oltava “kipinöimätön”
EN 60079-standardisarjan mukaisesti
- Komponenttien ei tarvitse, mutta saa olla Ex-hyväksyttyjä
Tuotteen sijoituspaikka määrää käytettävät komponentit
- Mikäli sijoitustila on esim. kauppa, toimisto tai vastaava tila, niin ks. yllä.
- Mikäli sijoituspaikka on Ex-tila, on komponenttien myös oltava Ex-hyväksyttyjä
Liitoksista
Juota, jos on mahdollista
- Juottaminen (ja hitsaaminen) on pääsääntöinen tapa tehdä kiinteitä liitoksia
standardien EN 378-2 ja EN 14276-1 ja -2 mukaisesti
Irrotettavia liitoksia saa käyttää vain kun kiinteät liitokset
eivät ole teknisesti soveliaita
- laippaliitoksia voi käyttää, kun huomiodaan standardissa esitetyt huomautukset
- kartiolaippaliitoksia saa käyttää ainoastaan hehkutettujen putkien kanssa, joiden
ulkohalkaisija ei ylitä 20 mm
- kartiokierreliitoksia voi käyttää kylmälaitteiston rajapinnassa putkikokoon DN40, ja
vain kytkettäessä ohjaus-, turva- ja osoitinlaitteita komponentteihin
- puristusliitokset on rajoitettu suurimmillaan putkikokoon DN32
ver. 14.05.2012 /
Mika Kapanen
[email protected]
puh. 020 7619 828
Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoo
www.technetium.fi
http://www.technetium.fi/fi/palvelut/koulutus/kylmaaineet
Hapenpuutteen raja: R1270
Hapenpuutteenraja (ODL)
Kylmäaineen määrä vs. huoneen pinta-ala
m^2 (R1270)
(huonekorkeus = 2,5 m)
120
Huoneen pinta-ala, m^2
100
80
60
40
20
0
0
250
500
750
1000
1250
1500
Kylmäaineen määrä, g
1750
2000
2250
2500
Täytös
(g)
pintaala m^2
0
0
150
6
300
12
500
20
1000
40
1500
60
2500
100
5000
200
10000
400
25000
1000
Hapenpuutteen raja: R600
Hapenpuutteenraja (ODL)
Kylmäaineen määrä vs. huonetilavuus
m^3 (R600)
14
Täytös
g
12
Huonetilavuus, m^3
10
8
6
4
2
0
0
250
500
750
1000
1250
1500
Kylmäaineen määrä, g
1750
2000
2250
2500
m^3
R600
0
0
150
0,8
300
1,6
500
2,6
1000
5,3
1500
7,9
2500
13
5000
26
10000
53
25000
132
Hapenpuutteen raja: R600
Hapenpuutteenraja (ODL)
Kylmäaineen määrä vs. huoneen pinta-ala
(huonekorkeus = 2,5 m)
m^2 (R600)
6
Täytös
g
Huoneen pinta-ala, m^2
5
4
3
2
1
0
0
250
500
750
1000
1250
1500
Kylmäaineen määrä, g
1750
2000
2250
2500
m^2
R600
0
0
150
0,3
300
0,6
500
1,1
1000
2,1
1500
3,2
2500
5,3
5000
11
10000
21
25000
53
Syttyvyysrajat: R290
Syttyvyysalue
Kylmäaineen määrä vs. huoneen pinta-ala
m^2 LFL
m^2 UFL
(Huonekorkeus =2,5 m)
12
Täytös
g
Huoneen lattia pinta-ala, m^2
10
Syttyvyysalue viivojen
välissä
8
6
4
2
0
0
100
200
300
400
500
600
Kylmäaineen määrä, g
700
800
900
1000
m^2
LFL
m^2
UFL
0
0
0
150
1,6
0,3
300
3,1
0,7
500
5,2
1,1
1000
10
2,3
1500
16
3,4
2500
26
5,7
5000
52
11
10000
104
23
25000
260
57
Syttyvyysrajat: R600 ja R600a
Syttyvyysalue
Kylmäaineen määrä vs. huoneen pinta-ala
(Huonekorkeus = 2,5 m)
m^2 LFL
m^2 UFL
10
Täytös,
g
Huoneen pinta-ala, m^2
8
Syttyvyysalue viivojen
välissä
6
4
2
0
0
100
200
300
400
500
600
700
Kylmäaineen määrä, g
800
900
1000
m^2
LFL
m^2
UFL
0
0
0
150
1,4
0,3
300
2,7
0,6
500
4,6
1,0
1000
9,1
2,0
1500
14
2,9
2500
23
4,9
5000
46
9,8
10000
91
20
25000
228
49
Syttyvyysrajat: R1270
m^3 LFL
Syttyvyysalue
Kylmäaineen määrs vs. huonetilavuus
m^3 UFL
30
Täytös
g
Huonetilavuus, m^3
25
Syttyvyysalue viivojen välissä
20
15
10
5
0
0
100
200
300
400
500
600
Kylmäaineen määrä, g
700
800
900
1000
m^3
LFL
m^3
UFL
0
0
0
150
3,6
0,8
300
7,2
1,7
500
12
2,8
1000
24
5,6
1500
36
8,3
2500
60
14
5000
119
28
10000
239
56
25000
597
139
Syttyvyysrajat: R1270
Syttyvyysalue
Kylmäaineen määrä vs. huoneen pinta-ala
(Huonekorkeus =2,5 m)
12
m^2 LFL
m^2 UFL
Täytös
g
Huoneen lattia pinta-ala, m^2
10
Syttyvyysalue viivojen
välissä
8
6
4
2
0
0
100
200
300
400
500
600
Kylmäaineen määrä, g
700
800
900
1000
m^2
LFL
m^2
UFL
0
0
0
150
1,4
0,3
300
2,9
0,7
500
4,8
1,1
1000
9,6
2,2
1500
14
3,3
2500
24
5,6
5000
48
11
10000
96
22
25000
239
56
Määräävä tekijä: R600
Määräävä tekijä (R600)
Kylmäaineen määrä vs. huone tilavuus
70
Huoneen tilvauus, m^3
60
50
40
ODL
LFL
UFL
30
20
10
0
0
250
500
750
1000
1250
1500
Kylmäaineen määrä, g
1750
2000
2250
2500