Suuri verovalhe

1/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera, KHT
3.4.2013
Suuri verovalhe ............................................................................................................................... 1
1. Miten uudistus vaikuttaa erilaisten yritysten toimintaan....................................................... 1
Miksi yritykset työllistävät?..................................................................................................... 2
Työllisyyden kannalta 17 tärkeämpää muutosta kuin yhteisöveron alentaminen ...................... 3
Tuloksen ja kassavirran ero ..................................................................................................... 4
Verot maksetaan joko kassavirrasta tai velaksi ........................................................................ 5
Maksuvalmius ja verot ............................................................................................................ 6
Tuloksen verotus, kassavirran verotus vai Viron malli............................................................. 7
Yrittäjän tulot usein pienemmät kuin palkansaajien tulot ......................................................... 9
Yrittäjät verotetaan kolmeen kertaan ....................................................................................... 9
2. Verotuksen vaikutukset yritysten maksuvalmiuteen ja työllistämiseen............................... 10
Yhteisövero 24,5 %:sta 20 %:iin............................................................................................ 10
Osinkoverotuksen kiristyminen ............................................................................................. 11
Nettovarallisuuden merkitys osingonjaolle ............................................................................ 12
Nettovarallisuuden merkitys verojen määrään........................................................................ 13
Tuetaanko menestyvää yrittäjää ja lyödään huonosti menestyvää........................................... 14
Nanoyrityksen osakkaan verotus ........................................................................................... 16
Palkkaa vai osinkoa lisätulosta pienessä yrityksessä .............................................................. 17
Menestyneen ja varakkaan osakeyhtiön osakkaiden verotus................................................... 19
Pörssiyhtiöiden osakkaiden verotus ....................................................................................... 20
Perheiden sijoitusyhtiöiden verotus ....................................................................................... 20
3. osa Yksittäiset muutosesitykset ............................................................................................. 21
Poistot ovat tukea valtiolle, ei yritystuki ................................................................................ 21
Edustuskulujen verotus.......................................................................................................... 22
Veroparatiisiyhtiöt................................................................................................................. 23
Toiminimet ja henkilöyhtiöt .................................................................................................. 23
Yle-veron korotus.................................................................................................................. 24
Kotitalousvähennyksen korotus ............................................................................................. 24
Tulolähdekohtainen yritysverotus kohtuuton ......................................................................... 25
1.
Miten uudistus vaikuttaa erilaisten yritysten toimintaan
Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä.
Hallituksen kehysriihessä tekemillä päätöksillä etsitään uutta vauhtia kasvuun ja työllistämiseen.
Esitys tukee vanhoja varakkaita yrityksiä ja niiden omistajia. Sen sijaan se kohtelee yhtä huonosti
kuin nykyinenkin laki uusia, vähävaraisia ja vaatimattomasti menestyviä yrityksiä. Siis juuri niitä,
joista odotetaan Suomen tulevaisuuden kasvuyrityksiä.
Ovatko juhlapuheet yrittämisen merkityksestä sanahelinää? Onko Suomessa yritysvihamielinen
ympäristö? Kuka käyttää todellista valtaa: lobbarit, virkamiehet vai ministerit? Työllistävätkö
yritykset yhteisöveronalennuksen vastineeksi? Kuka veromuutoksista hyötyy? Milloin kannattaa
maksaa palkkaa? Milloin toiminimi tai henkilöyhtiö on osakeyhtiötä edullisempi vaihtoehto? Miten
nettovarallisuus vaikuttaa osinkojen verotukseen? Mitä tänä vuonna pitäisi tehdä?
2/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Yrittäjien ajatukset ovat täynnä kysymyksiä, arveluja, epäilyjä. Järjestöissä on korkattu
samppanjapullot lobbauksen onnistumisen johdosta. Liian aikaisinko? Oliko aihetta? Lyötiinkö
huonosti tuottaville ja pienille yrityksille luu käteen vai saivatko ne edes murusia? Nouseeko Suomi
nyt lentoon?
Parasta esityksessä on se mitä ei tehty, eli ettei arvonlisäverotusta tällä kertaa korotettu. No, tälläkin
kertaa korotettiin sähköveroa.
Miten uudistukseen voi varautua 2013? Ensin pitää odottaa lopullisia lakiesityksiä, jotka saadaan
vasta syksyllä. Tulos 2013 kannattaa tehdä niin huonoksi kuin laki mahdollistaa, siis
tilinpäätösteknisin menettelyin. Joidenkin yritysten kannattaa jatkaa tilikautta ensi vuoden puolelle,
koska verokanta alenee. Tilikauden muutos pitää harkita tarkoin, koska se heikentää voitollisessa
yrityksessä nettovarallisuuden määrää ja ensi vuonna se muutoinkin lasketaan pienempänä.
Osinkoverojen lisäykset voivat viedä veronalennuksen hyödyn.
Kolmiosaisessa kirjoitussarjassa käsitellään hallituksen kehysriihen esityksiä eri näkökulmista:
1.
Miten uudistus vaikuttaa erilaisten yritysten toimintaan
2.
Verotuksen vaikutukset yritysten maksuvalmiuteen ja työllistämiseen
3.
Yksittäiset muutosesitykset.
Miksi yritykset työllistävät?
Yritykset työllistävät silloin kun niiden liiketoiminta sitä edellyttää. Silloin kun yritys toimiakseen
tarvitsee työvoimaa. Kilpailu on kovaa. Jos yritys saa halvempaa työvoimaa ulkomailla tai jos sen
markkinoiden kannalta on tehokkaampaa toimia ulkomailla, yritys työllistää ulkomailla.
Suomessa on yrityksiä 322.232 (tilasto 2011). Niistä 97,3 % työllistää alle 20 henkilöä.
Neljässä vuodessa 2007-11 nämä pienimmät yritykset ovat lisänneet henkilöstöä 18.000:lla
ja 20-99 henkeä työllistävät 9.000:lla. Yli 100 henkeä työllistävät yritykset ovat
samassa ajassa vähentäneet työntekijöidensä määrää 23.000:lla. Nämä suuryritykset
työllistävät melkein puolet (44,7 %) yritysten palveluksessa olevista 1,5 miljoonasta
työntekijästä. Pienimmät alle 20 hengen yritykset työllistävät 548.000 suomalaista (36,9
%).
Valtion ja kuntien palveluksessa on 646.000 henkilöä. Työllisyystilastojen täsmäysero on
220.000 työntekijää. Tuossa määrässä on kirkon ja eri järjestöjen työntekijöitä ja nämä
saavat palkkansa suurelta osin julkisista varoista.
Yksityissektorin 1,5 miljoonaa yrittäjää ja työntekijää elättävät itsensä lisäksi 3,9
miljoonaa muuta suomalaista. Heistä kolme miljoonaa on kokonaan työmarkkinoiden
ulkopuolella. Suomessa asuvien lisäksi yksityissektorin on rahoitettava miljardeilla
euroilla ulkomaiden kansalaisten elämää. Kamelin selkä on jo katkennut, minkä näkee
julkisen sektorin velkaantumisesta.
Vastuu omasta elämästä on jatkossa yhä harvemmilla Suomessa. Tällä hetkellä yli 25.000
euroa ansaitsevia yksityissektorin työntekijöitä ja yrittäjiä on 1,1 miljoonaa. Yhdellä
heistä on itsensä lisäksi neljä muuta elätettävää. Huoltosuhde on edelleen heikkenemässä.
3/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Palkkakustannukset ovat monelle yritykselle suurin menoerä. Jos yritys käyttää vuokratyövoimaa
tai alihankintoja, se työllistää silloinkin ja maksaa palkkoja välillisesti. Palkkakustannukset voivat
olla yli puolet yrityksen menoista.
Yhden pienipalkkaisen työntekijän vuotuiset kustannukset yritykselle ovat 40.000 euroa.
(Kuukausipalkka 2300 euroa + sosiaalikulut 23 % ovat yhteensä 35.400 euroa, sen päälle
työvälineet, työtila ja hallintokustannukset). Jos myynnin kate on 25 %, on uutta liikevaihtoa
saatava 160.000 euroa palkan maksamiseksi. Tästä aiheutuu 38.400 euron arvonlisävero. Jos myynti
on työvoimavaltaista ja kate muuttuville kuluille 50 %, tarvitaan 80.000 euron uusi liikevaihto.
Yhteiskunnan kannalta työllistäminen on usein nollasummapeliä. Kun kaupunkiin tulee iso market,
se työllistää vähemmän kuin pienet yritykset joutuvat myynnin vähentymisen takia vähentämään
henkilökuntaa. Kunnat kilpailevat työpaikoista. Kun jonnekin Sastamalaan tulee uusi market, eivät
sastamalalaiset enää mene 40 kilometrin päähän Nokialle ostoksille. Nokialla ostokset vähenevät.
Kun kansantalous ei kasva, ei uusia työpaikkoja synny. Olemassaolevista kilpaillaan.
Työn tehostaminen ja tuottavuuden lisääntyminen vähentävät työpaikkoja. Automaatiota ei oteta
käyttöön, ellei se vähennä kokonaiskustannuksia. Tosin usein tietojärjestelmät tehdään niin
huonosti, että ne tosiasiassa lisäävät työpaikkoja. Näin on käynyt mm. lääkäreiden työssä, jossa
hallintoon menee iso osa työajasta, osin byrokratiasta osin huonoista tietojärjestelmistä johtuen.
Kun yritys joutuu vaikeuksiin, ei yhteiskunta armahda sen takia, että se on aiemmin työllistänyt
kansalaisia ja maksanut veroja. Miksi yritys maksaisi palkkoja silloin kun sen tuotteita ja palveluja
ei enää osteta, eikä töitä enää ole.
Yritykset eivät työllistä sen takia, että ne maksavat vähemmän veroja tai sen takia, että saavat
yritystukia. Esimerkiksi Nokia on saanut kymmenien miljoonien yritystukia Suomessa. Silti se
lopetti Salon matkapuhelintehtaan työpaikat. Verotuksella ja tuilla päätökseen ei ollut
eurosentinkään verran merkitystä.
Julkinen valta ei toimi näin. Esimerkiksi kuntien yhdistymisen jälkeen maksetaan henkilökunnalle
palkkaa viiden vuoden ajan, vaikka liitoksen yhteydessä työt loppuisivat. Ehkä siksi poliitikot
toivovat, että yhteisöveron alentamisen takia palkattaisiin lisää työntekijöitä.
Käytännössä ainoa laki, jossa oleva raja vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuuteen, on YT- eli
yhteistoimintalaki. Kun henkilökunnan määrä ylittää 20, se konkreettisesti vaikeuttaa pienen
yrityksen toimintaa, minkä vuoksi tätä rajaa ei aina haluta ylittää. Yhteiskunnan hankkeet
kesälomatuuraajien ja keikkatyöntekijöiden laskemisesta mukaan YT-lain rajaan, vaikuttaa
konkreettisesti työvoiman palkkaamiseen negatiivisesti.
Työllisyyden kannalta 17 tärkeämpää muutosta kuin yhteisöveron
alentaminen
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Verojen ja maksujen määräytyminen kassavirran mukaan
Yritysten rahoituksen turvaaminen
Verojen ja maksujen maksuaikojen pidentäminen
Työsuhteiden lopettamisen ja keskeyttämisen helpottaminen
Työvoimakustannusten vähentäminen
Yhteistoimintalain (YT-lain) määräysten lieventäminen
Yritysbyrokratian vähentäminen
4/25
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Mikroyrityksille ja etenkin nanoyrityksille kevennetyt menettelyt
yritysbyrokratiaan
Arvonlisäverotuksen alarajan nosto vähintään 40.000 euroon
Yritystukien poistaminen
Lopetetaan pienten osakeyhtiöiden purkaminen verotuksessa
Taannehtiva tappiontasaus eli vanhojen verojen palauttaminen myöhempien
tappioiden johdosta (yritys perustetaan vuosikymmenten toimintaa varten)
Konkurssin tehneiden ja epäonnistuneiden yrittäjien elämän helpottaminen ja uusi
alku elämälle
Verojen ja maksujen rangaistusten lieventäminen
Vähäisten tulojen jättäminen verotuksen ulkopuolelle
Suurten yritysten kohtuuttomat ehdot pienille toimijoille oikeudenmukaistetaan
Yrittäjille reilu ja tasapuolinen kohtelu
Kaikkein tärkeintä on julkisen rahan tuhlaamisen lopettaminen tai edes tuhlaamisen vähentäminen.
On kohtuutonta, että yrityksiltä otetaan kovilla otteilla verot ja maksut ja kun rahat on saatu, ne
jaetaan kaikkialle hyviin tarkoituksiin.
Tuloksen ja kassavirran ero
Yritys investoi tuotannontekijöihin, jotta se ylipäätään voi toimia. Yritys tarvitsee koneita ja
laitteita, Jotkut yritykset investoivat toimitiloihin, esimerkiksi tehdasrakennukseen. Vuokratiloissa
toimivat maksavat vuokratakuun (kolmelta) kuukaudelta. Myyntisaamiset on rahoitettava, jotta
ylipäätään voidaan myydä tavaroita ja palveluja asiakkaille. Kun rahat ovat tiukoilla, yritykset
joutuvat myymään myyntisaamiset rahoitusyhtiöille, jotka ottavat myyntikatteesta ison siivun
itselleen.
Vähävaraiset yritykset joutuvat maksamaan ennakkomaksuja hankinnoistaan. Pankkitilin rahat
tarvitaan tulevien menojen (palkat, vuokrat, tavaraostot, eläke- ja muut sosiaalimaksut,
liiketoiminnan muut kulut, verot) maksamiseen. Etenkin arvonlisäverojen maksut aiheuttavat
pienille yrityksille suuria vaikeuksia. Maksettava arvonlisävero voi työllistävässä yrityksessä olla
saaduista tuloista jopa viidennes tai yli kolmasosa kaikista henkilöstökuluista.
Arvonlisävero ja eläkemaksut ovat yleensä moninkertaisia yhteisöveroon nähden. Myös tappiolliset
yritykset maksavat arvonlisäveroa ja palkkojen sosiaalikuluja. Jokaisella yrityksellä pitäisi olla
pankkitilillä kahden kuukauden menoja vastaava rahasumma siltä varalta, että myynti romahtaa ja
tuloja ei enää saada.
Nämä hankinnat rahoitetaan tulorahoituksella eli asiakkailta saatavilla tuloilla, ostoveloilla ja
verojen maksuajoilla. Jos se ei riitä on otettava velkaa tai sijoitettava yhtiöön omaa rahaa.
Useimmat yrittäjät rahoittavat yrityksensä alkuvuosien toimintaa tinkimällä omista tuloistaan.
Kymmenet tuhannet yrittäjät maksavat työntekijöilleen suurempaa palkkaa kuin itse saavat yhtiöstä
tuloja rahoittaakseen yrityksen toimintaa.
Pankit edellyttävät lainaa vastaan vakuuksia, myös Finnvera. Kun pienillä yrityksillä harvemmin on
vakuuskelpoista varallisuutta, joutuvat yrittäjät itse antamaan oman tai vanhempien asunnon
vakuudeksi. Nimivakuus on tätäkin isompi asia, koska vakuutena on perheen ja yrittäjän koko
tulevaisuus. Pankit ottavat yritysten riskilainoista huomattavasti korkeamman koron kuin
kuluttajien asuntolainoista.
5/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Tulosta laskettaessa ei investointeja käyttö- ja vaihto-omaisuuteen eikä myyntisaamisiin saa yleensä
vähentää verotuksessa. Konehankinnat vähennetään 25 % poistoin, mikä tarkoittaa, että sorvin
hankinnan poistoaika on yli 10 vuotta. Tuossa ajassa kone usein joutuu romutetuksi ja inflaatio
nakertaa verovähennyksen arvon. Kirjanpitomenettelyt johtavat verotettavaan tulokseen, josta on
maksettava yhteisövero, ensi vuoden alussa siis 20 %.
Koneet on kuitenkin maksettava heti kassasta. Vaihto-omaisuutta ei saa koskaan vähentää
verotuksessa. Kasvava yritys päinvastoin joutuu maksamaan lisää veroja toiminnan laajentuessa
kun se joutuu hankkimaan vaihto-omaisuutta. Kun yritys lopettaa, saa lopetusvuotena vähentää
vaihto-omaisuuden arvon. Käytännössä vähennystä ei silloinkaan saa, koska loppuvarasto myydään
alennuksella ja koska toiminta viimeisenä vuotena on yleensä tappiollista.
Tätä todellista elämää vasten keskustelu veroprosentin alentamisesta on suurta teatteria. Valtio ottaa
joka tapauksessa ennenaikaisesti rahat kaikkiin hyviin tarkoituksiinsa käytettäväksi.
Verot maksetaan joko kassavirrasta tai velaksi
Pienten yritysten maksuvalmiusongelmat ovat viime vuosina kärjistyneet laman takia, mutta myös
viranomaistoiminnan ja sääntöjen kiristymisen takia. Kun yrityksellä on maksuvaikeuksia, sillä
tulee menemään entistäkin huonommin. Perintätoimistot ovat agressiivisia ja perivät suuria kuluja.
Luottotiedot heikkenevät ja myyjät vaativat tiukempia maksuehtoja. Viivästyskorot heikentävät
tulosta.
Ja kaiken päälle yhteiskunta ottaa moukarin ja lyö yrittäjän lyttyyn. Koska et rahoita riittävästi
yhteiskunnan pohjatonta moolokin kitaa, et ole kansalainen lainkaan.
Kyse ei ole pelkästään yhteisöverosta. Arvonlisävero on maksettava, vaikka asiakas ei olisi
maksanut laskuaan. Jos maksu viivästyy yli tilinpäätöksen, on maksettava myös yhteisövero.
Maksamattomasta laskusta voi joutua maksamaan veroja 48,5 % verottomasta hinnasta (ensi
vuonna 44 %). Siinä ei paljon lohduta, että luottotappioon sisältyvät verot saa joskus vuoden
kuluttua takaisin. Arvonlisäveron maksuaika on 1 kk ja 12 päivää laskutuskuukauden päättymisen
jälkeen. Etenkin suuret asiakkaat vaativat 2-3 kuukauden maksuaikoja ja lipevät vielä niistäkin.
Suuret yritykset pitävät pieniä korottomina pankkeinaan.
Arvonlisävero onkin monin verroin suurempi ongelma yrityksille kuin yhteisövero. Se on myös
suuri työllistymisen este, koska arvonlisävero maksetaan käytännössä vain palkoista, niiden
sosiaalikuluista, koroista ja yrittäjätulosta. Arvonlisäveron maksuaika tulisi palauttaa alkuperäiseen
25. päivään, eikä sekään vielä riitä. Se pitäisi maksaa kassavirtaperiaatteella kuitenkin siten, että
ostot saa vähentää suoriteperusteella. Näin koska ostolaskun maksussa on maksettava arvonlisävero
ja ostojen maksuajat ovat lyhyet 14 – 30 päivää.
Myös palkat ja niihin liittyvät työnantajavelvoitteet (ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksu,
eläkemaksut jne) maksetaan ennenkuin niillä tehdyistä suoritteista on saatu rahaa kassaan.
Lakisääteinen tapaturmavakuutus, ryhmähenkivakuutus ja osa työttömyysvakuutusmaksusta
maksetaan etukäteen heti vuoden alussa. Loppuosa työttömyysvakuutusmaksusta maksetaan
toukokuussa. Palkkoja maksetaan vielä joulukuussa.
Palvelujen tuottaminen voi kestää kuukausia ja valmiiden tuotteiden myyntiaika voi olla yli
vuodenkin. Vain jossain torikaupassa raha saadaan ennenkuin työntekijän palkka on maksettava.
Torikauppiaskin joutuu usein maksamaan myytävät tuotteet ennenkuin saa ne myytäväksi.
6/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Koska yhteiskunnan velvoitteet maksetaan useimmiten ennenkuin yrityksellä on sitä vastaavaa
rahaa käytössään, ja yrityksen maksettava maksut, on yrityksen velkaannuttava. Korotonta velkaa
ovat ostolaskujen maksuaika ja verojen (liian lyhyt) maksuaika. Jos omaa pääomaa ei ole, on
otettava pankkilainaa. Jotkut saavat velvoitteidensa maksamiseksi yritystukia, suurin osa yrityksistä
ei saa.
Alkavalla yrityksellä ei ole omia pääomia niin merkittävästi, että niillä pystyttäisiin rahoittamaan
liiketoimintaa. Käytännössä kaikki yritykset alkavat siten, että yrittäjä tinkii omasta tulostaan.
Oman pääoman kerryttäminen yhtiöön on tärkeää. Juuri siksi yritysverotuksen tulee olla
kohtuullista ja sen tulisi seurata maksuvalmiuden kehittymistä.
Konkurssit johtuvat siitä, että rahat loppuvat. Konkursseissa jää käyttö- ja vaihto-omaisuutta, joista
ei ole saatu verovähennysoikeutta. Ne myydään pilkkahintaan, usein maksamattomien verojen
takia. Vähintä, mitä pitäisi tehdä on hyvittää konkurssin verovelkoja vähentämättömien menojen
vero-osuudella.
Maksuvalmius ja verot
Valtio on ensimmäisenä ottamassa yrityksen rahoista lakisääteisen osuutensa. Jos rahaa ei ole, ovat
valtion sanktiot suuremmat kuin yksityissektorin. Myöhässä maksetusta verosta on maksettava
korkoa heti ensimmäisestä päivästä alkaen, mitä yksityissektori ei tee, eikä valtio itsekään maksa
omista myöhästymisistään.
Yhteiskunta (valtio, eläkeyhtiöt) ottavat yrityksiltä perimistään rahoista kaksi kolmasosaa
ennenkuin yrityksellä itsellään on vastaavaa tuloa käytössään. Näin koska palkkojen
ennakonpidätykset ja eläkemaksut on yleensä maksettava ennenkuin myyntituloja tehdystä työstä
voidaan saada. Pitkien maksuaikojen takia myynnin arvonlisävero on maksettava ennen kuin
myyntilaskusta on saatu maksu. Erilaiset pakolliset vakuutusmaksut maksetaan etukäteen.
Investoinnit on maksettava heti, vaikka niiden verovähennysoikeus olisi kymmeniä vuosia.
Kiinteistöhankinnoista on maksettava varainsiirtovero, vaikka ne eivät tuottaisi mitään.
Maksuaikoja on jatkuvasti lyhennetty, mikä on heikentänyt yritysten maksuvalmiutta..Tämä taas
johtaa kannattavuuden heikentymiseen korkojen ja perintämaksujen takia.
Yleinen viivästyskorko on tällä hetkellä 8 ja sen saa vähentää verotuksessa. Valtion perimiä korkoja
ei saa vähentää. Siksi myöhästyneestä verosta tai maksujärjestelyn kautta perittävä korko 8 % on
todellisuudessa 9,96 %. Valtio voi koron lisäksi määrätä veronkorotuksia maksuhäiriöistä. Kahden
kuukauden viiveen jälkeen verohallinto laittaa verot ulosottoon, josta määrätään omat
rangaistusluontoiset maksut.
Vieläkin pahempaa on poistaa maksuvaikeuksissa oleva yritys ennakkoperintärekisteristä, mikä
johtaa käytännössä liiketoimintakieltoon, koska asiakkaat eivät uskalla ostaa tällaiselta yritykseltä.
Jos erehdyksessä maksaa tällaisen yrityksen laskun, joutuu laskun maksaja maksamaan 13 % veroja
laskun verottomasta summasta toisen yrityksen puolesta. Yrittäjistä on tehty veljiensä vartijoita.
Myös perintäyhtiöt veloittavat perinnän kautta maksetuista laskuista omat korkeat palkkionsa.
Jotenkin hullua on, että kunnat ja monet valtion yksiköt laittavat omat laskunsa veroparatiiseissa
toimivien perintäyhtiöiden perittäväksi. Sen jälkeen yrityksellä tai kansalaisella, jolla muutoinkin
menee huonosti, menee entistäkin huonommin.
7/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Yhteiskunnan arvomaailma on vääristynyt. Samaan aikaan kun raiskauksista selviää ehdollisella
tuomiolla, epäonninen tai epäonnistunut yrittäjä joutuu maksamaan kovat rangaistukset siitä, ettei
ole pystynyt selviytymään valtion asettamista kireistä maksuajoista. Tämän vielä ymmärtäisi, jos
verorahat käytettäisiin säästeliäästi omien kansalaisten parhaaksi, mutta kuten olemme nähneet
rahojen tuhlaaminen ei vähene edes silloin kun valtio itse on kassakriisissä.
Yrityksen maksuvalmiuden hallinta on yksi vaikeimpia asioita yritystoiminnassa. Kaikkein
vaikeinta on saada riittävästi asiakkaita kannattavaan yritystoimintaan. Asiakashankintaan voidaan
joutua sitomaan varoja ja henkilökuntaa useamman vuoden ajaksi, ennenkuin asiakas ostaa mitään.
Useimmat tarjoukset hylätään, joten tuloksetonta, mutta kallista työtä joudutaan tekemään paljon.
Jos valtiolla joku atk-hanke kestää toteuttaa vuosikymmenen, ei virkamiehillä ole siitä vastuuta.
Palkka tulee joka kuukausi, vaikka hoitaisi kuinka huonosti työnsä. Jos hanke venyy, budjeteissa
laitetaan lisää rahaa momentille ja toivotaan, että auttaisiko se.
Pienet yritykset eivät voi koskaan toimia näin huolettomasti, koska niillä on ainainen rahapula.
Hyvän maksuvalmiuden omaavia AAA- ja AA+-luokiteltuja yrityksiä Suomessa on vain joka
kahdeksas. Hyvänkin maksuvalmiuden omaava yritys joutuu miettimään tarkkaan, miten se voi
investoida ja palkata henkilökuntaa.
Tuloksen verotus, kassavirran verotus vai Viron malli
Tuloksen verotus
Yrityksen taseessa esitetään varat kirjanpitoarvoon. Varoja ovat rakennukset, koneet ja kalusto,
varastot, vuokratakuut, myyntisaamiset ja pankkitilillä olevat rahat. Varat eivät aina ole todellisia,
esimerkiksi taseessa olevat tietokoneet ovat arvottomia, jos ne haluttaisiin myydä. Velat sen sijaan
ovat todellisia: ostovelat, eläkemaksuvelat, verovelat, pankkilainat. Työnantajille lomapalkkavelka
realisoituu rahana työntekijän ollessa lomalla ja työsuhteen lopettamisen yhteydessä. Loma-aikana
yritys ei saa tuloja, mutta sen palkkamenot ovat korkeimmillaan, koska lomapalkan lisäksi on
maksettava 50 prosentin lomaraha. Jos avainhenkilöt irtisanoutuvat lyhyen ajan sisällä
lomapalkkavelan maksun lisäksi tekemättä jäävien töiden hoitamisesta on maksettava lisäkuluja.
Irtisanomisaikana työmoraali on heikko, miksei käytettäisi lomaa ja lomapalkkaa irtisanomisaikaan.
Varojen ja velkojen erotus on omaa pääomaa. Siltä osin kuin oma pääoma ei ole rahoitettu yrittäjien
omalla rahalla (osakepääoma, rahastosijoitukset, pääomalainat), on kyse tuloksesta. Tästä tuloksesta
on maksettu verot. Tuloksesta voidaan maksaa osinkoja, eli niistäkin on verot jo maksettu. Kun
osingoista maksetaan verot, on kyse kahdenkertaisesta verotuksesta. Se on kohtuullista niin kauan
kuin kokonaisverojen määrä on korkeintaan sama kuin vastaavasta palkkatulosta maksettava vero.
Tulos on yritystoiminnan tulorahoitusta. Sillä varaudutaan myös tappioihin, jotta huonoinakin
aikoina voitaisiin maksaa henkilökunnan palkat. Yhteiskunta ottaa yhteisöveron kassavirtaan ja
maksukykyyn nähden useimmiten etukäteen, heikentää yrityksen maksuvalmiutta ja riskien
hallintaa sekä pakottaa useimmat yritykset velkaantumaan veron takia.
Kassavirran verotus
8/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Kassavirtatuloksen verottamisella tuloslaskennan aiheuttamat vääristymät korjautuvat. Investoinnit
ja hankinnat varastoon saadaan vähentää tuloksesta, koska vain rahalla voi maksaa veroja.
Varastossa olevat tavarat eivät kelpaa verojen maksuksi.
Jotta kirjanpidosta tulisi yksinkertainen, verotus voisi perustua laajaan kassaan eli kassaksi
laskettaisiin myös myyntisaamiset ja ostovelat. Jos myyntisaamiset ovat olleet yli kaksi kuukautta
maksamatta, ne poistettaisiin kassavirtalaskelmasta ja palautettaisiin silloin kun on rahana maksettu.
Normaalistihan tuossa ajassa laskut tulee maksetuksi. Samalla estetään se, ettei yritys joudu
maksamaan veroa silloin kun kassavirta on niin tiukoilla, ettei kaikkia ostolaskuja pystytä
maksamaan.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2011/01/17/tuloksen-verottamisesta-kassavirran-verottamiseen/
Viro
Viron veromalli on yksinkertainen ja kaikkien helposti ymmärrettävissä. Virossa osakeyhtiö ei
maksa lainkaan veroja tuloksestaan. Kun yhtiö jakaa voittoja, maksetaan voitoista 21 % tasavero.
Yrittäjälle vero on sama nostaa hän tulonsa palkkana tai osinkoina, koska Virossa ansiotulojen
tasaveroprosentti on sama 21 %. Pienimmät palkkatulot ovat verovapaita.
Menetelmässä on paljon hyviä puolia. Yritys voi käyttää kaiken kassavirtansa investointeihin ja
työntekijöiden palkkaamiseen. Ulkomaalaiset omistajat eivät voi saada osinkoja verovapaasti.
Viroparatiisissa on kuitenkin käärmeensä, jos se tuodaan Suomeen. Virossa yhtiöitä vain ”katoaa”
ja voittovarat jäävät verottamatta. Ulkomaille tehdyistä investoinneista ei aina tiedä, minne rahat
päätyvät. Yksityistalouden menojen kirjaaminen yhtiölle saadaan verotetuksi vain verotarkastusten
avulla tai ennaltaehkäisevästi ankarien sanktioiden kautta.
Tutkijat väittävät, että Viron malli johtaisi pääomien kerääntymiseen yhtiöön, mikä johtaisi
tehottomampaan yhteiskuntaan, kun raha olisi passiivisesti yhtiössä. Tällaiset väitteet ovat elämälle
vieraita. Voitot eivät ole pankkitileillä, vaan niillä rahoitetaan yhtiön toimintaa ja varaudutaan
tappiollisiin kausiin, joita kaikissa yrityksissä on. Kun yrittäjä tarvitsee rahaa esimerkiksi asunnon
hankkimiseen, maksetaan nostetuista rahoista vero. Silloinkin raha pyörittää kansantaloutta.
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/283
Jotkut tutkijat esittävät, että Viron malli voi toimia Suomessa, koska se edellyttää tasaveroa.
Kritiikki perustuu ajatukseen, että maksamalla veroa vain yrityksestä nostetuista varoista, voitaisiin
myös palkanluontoiset nostot saada pääomatuloverokannalla. Progressiivinen tuloverotus Suomessa
johtaa kuitenkin siihen, että pääomatuloverokantaa alemmat nostot kannattaa nostaa palkkoina.
Nettovarallisuuteen perustuva lievempi osinkojen verotus ja alennettava yhteisövero sisältävät
Viron mallin piirteitä.
Se mitä pitäisi tehdä on muuttaa kaikkien yritysmuotojen verotus Viron mallin mukaiseksi. Viron
OÜ ei ole osakeyhtiö vaan rajavastuuyhtiö kuten GmbH, LLC ja Ltd. Rajavastuuyhtiö on kuten
kommandiittiyhtiö, mutta ilman että kaikki omaisuus on vaarassa. Virossa osakeyhtiöitä (Aktiaseits
eli AS) ovat lähinnä isommat yhtiöt.
Suomen bisnesenkeleiden verohelpotuksessa on Viron mallin piirteitä, koska enkelit saavat
vähentää puolet uudelleen sijoitetuista voitoista.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/03/13/jutta-ja-mikael-rikkaiden-veroenkeleina/
9/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Yrittäjän tulot usein pienemmät kuin palkansaajien tulot
Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa yrittäjien eläkevakuutuksen
(YEL) piirissä olevista yrittäjistä ansaitsee vähemmän kuin keskimääräinen palkansaaja. YELvakuutuksen piiriin kuuluvat toiminimiyrittäjät, henkilöyhtiöiden vastuulliset yrittäjät sekä
osakeyhtiössä toimivat osakkaat, jotka omistavat yhtiön osakkeista vähintään 30 %. Osakeyhtiössä
voi siten olla kolmekin YEL-yrittäjää.
Selvitys ei tue yleistä näkemystä, että yrittäjät muuttaisivat ansiotuloja pääomatuloiksi.
Pääomatulojen merkitys on suuri silloin kun vuosiansiot ylittävät 100.000 euroa. Näin paljon
ansaitsevilla myös sijoitukset yritykseen ovat huomattavat.
Alle 10.000 euron vuosituloilla on vaikeaa elää, jos ei ole vanhoja säästöjä, tuloja yrityksen
ulkopuolelta tai hyvätuloista aviopuolisoa. Pienimpien vuositulojen joukossa on yritystoiminnan
lopettaneita. Itse tunnen monia yrittäjiä, jotka sinnittelevät pienemmillä tuloilla kuin sosiaaliturvan
varassa elävät ihmiset.
YEL-vakuutettujen yrittäjien vuositulot 2011
Tulot keskimäärin
yrittäjät ***
Pääomatulot Ansiotulot
alle 5000 euroa
11 957 39,2 %
1 253
1 947
5000-9999 euroa
15 840 17,9 %
1 470
6 729
10000-14999 euroa
19 406 14,8 %
1 986
11 429
15000-19999 euroa
21 076 13,5 %
2 499
16 053
20000-24999 euroa
20 986 13,9 %
3 338
20 676
25000-34999 euroa
38 021 15,0 %
4 822
27 365
35000-54999 euroa
48 943 17,3 %
8 306
39 575
55000-74999 euroa
20 142 21,4 %
15 097
55 445
75000-99999 euroa
10 140 25,3 %
24 367
72 101
100000-149999 euroa
6 859 30,1 %
41 019
95 203
150000-299999 euroa
3 215 43,6 %
100 144 129 296
yli 300.000 euroa
1 171 81,6 %
746 031 168 285
Yhteensä
217 756
*** pääomatulojen osuus kokonaistulosta
Verohallinnon taskutilaston mukaan vuonna 2010 Suomessa oli 52.861 henkilöä, joiden tulot
ylittivät 100.000 euroa. Heistä joka viidennes oli yrittäjä.
Vuodesta 2010 yksityissektorin palkat ovat kahdessa vuodessa nousseet 6,3 %, kunnissa 6,5 % ja
valtiolla 7,5 %. Kun yhteiskunta velkaantuu, ovat virkamiehet parhaassa asemassa niin
palkankorotusten kuin työpaikan säilymisen suhteen. Parhaat keskimääräiset palkat Suomessa on
valtiolla.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html#keskiansioammatti
Yrittäjät verotetaan kolmeen kertaan
Yritykset maksavat yhteisöveron tuloksesta. Tulos verotetaan etuajassa, koska vastaavaa rahaa
yrityksellä ei ole.
Sen jälkeen yrittäjät maksavat veron nostamastaan palkasta tai osingosta. Osinkotulojen verotusta
kiristetään hallituksen päätöksen mukaan.
10/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Kaikki loppuu aikanaan. Kun yrittäjä luopuu yrityksestä, hän maksaa verot kolmannen kerran.
Suurin osa yrityksistä vain loppuu tai hiipuu. Julkisuudessa puhutaan vain suurista kauppahinnoista
yritysmyyntien yhteydessä. Nämä ovat harvinaisuuksia.
Jos yritykseen on lopettamisen jälkeen jäänyt varoja, siitä maksetaan myyntivoittoveroa 18/19,2%
(yli 10 vuotta omistetusta) tai 24/25,6% (alle 10 vuotta). Myyntivoittovero maksetaan
hankintameno-olettamaa käytettäessä myös yritykseen sijoitetusta pääomasta, joten todellinen vero
on suurempi. Voitosta, joka yli 10 vuoden toiminnan jälkeen nostetaan lopetuksen yhteydessä,
veron määrä voi olla 42 %. Tämä vero maksetaan pienestä 5000 euronkin lopetuksessa saatavasta
rahasta. Vuosipalkan on oltava 150.000 euroa, jotta siitä joutuisi maksamaan 42 % veroja ja
maksuja.
2.
Verotuksen vaikutukset yritysten maksuvalmiuteen ja
työllistämiseen
Yhteisövero 24,5 %:sta 20 %:iin
Suomessa oli vuoden 2011 lopussa 232.258 osakeyhtiötä. Näistä noin 93.000 maksoi veroja. Osa
yrityksistä teki tappioita, mutta suurin osa nollaverolaisista on toimimattomia yrityksiä, joilla ei ole
mitään tuloja. Vain 28.000 osakeyhtiötä maksaisi veroja yli 10.000 euroa ensi vuonna, jos yritysten
tulos pysyisi samana kuin vuonna 2011.
Vuonna 2011 suomalaiset yhteisöt maksoivat tuloistaan veroa 4,8 miljardia euroa (verokanta 26 %).
Määrä vastaa 24,5 %:n mukaan 4,6 miljardia euroa. Kun tuo verojen määrä muutetaan 20 %:n
veroiksi ja oletetaan, ettei yritysten tuloksissa tule muutoksia, olisi verojen määrä 3,7 miljardia
euroa. Verot vähenevät ensi vuonna 840 miljoonaa euroa, jos yritysten tulokset pysyvät samoina.
Tästä verojen alentumisesta 100 verotettavalta tuloltaan suurinta saavat 374 miljoonaa euroa ja
1000 suurinta 579 miljoonaa euroa. 10.000 suurinta säästävät 769 miljoonaa euroa. Loput veroja
maksaneet 83.000 osakeyhtiötä säästävät yhteensä 117 miljoonaa euroa.
Jos oletetaan, että vuonna 2014 yritysten tulokset olisivat samat kuin 2011, jolta vuodelta viimeiset
tilastot on käytettävissä, olisivat suurimmat hyötyjät:
Verovelvollisen nimi
1 Nordea Bank Finland Abp
2 Fortum Oyj
3 Bayer Oy
4 ABB Oy
5 UPM-Kymmene Oyj
6 Metsä Fibre Oy
7 Orion Oyj
8 Wärtsilä Oyj Abp
9 Neste Oil Oyj
10 Rolls-Royce Oy Ab
11 Sampo Pankki Oyj
Säästö Milj
eur
58,8
15,8
14,5
13,7
12,6
12,5
11,4
9,5
8,4
8,0
7,7
11/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
12 Elisa Oyj
13 Sandvik Mining and Construction Oy
14 KONE Oyj
15 If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
16 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
17 Solidium Oy
18 Kesko Oyj
19 Nordea Rahoitus Suomi Oy
20 Pohjola Pankki Oyj
21 Ruokakesko Oy
22 Metsähallitus
23 Yara Suomi Oy
24 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
25 Gasum Oy
26 Inmet Finland Oy
27 Valio Oy
28 Bouygues Travaux Publics Finnish branch
29 Vattenfall Oy
30 DNA Oy
7,6
7,2
7,1
6,8
6,6
6,4
6,1
5,2
5,2
5,1
4,5
4,2
4,1
3,8
3,6
3,4
3,3
3,3
3,3
Jokainen voi miettiä miten nuo yritykset lisäävät työvoimaa Suomessa ja miten niiden
kansainvälinen kilpailukyky paranee. Suurimpien veroetua saavien yritysten joukossa on paljon
ulkomaalaisomisteisia yrityksiä.
Yhden pienipalkkaisen työntekijän työllistämisen kulut vuodessa ovat 40.000 euroa. Tämän määrän
verosäästöjä saa 2068 yritystä. Jos jokainen palkkaa verosäästöllä yhden työntekijän, voidaan
veromuutoksella palkata 2068 uutta työntekijää.
Yhtiö, jonka verosäästö on 40.000 euroa, verotettava tulo on on noin 900.000 euroa. Siihen
päästäkseen yhtiön liikevaihdon tulee ylittää 10 miljoonaa euroa. Se taas edellyttää neljän
miljoonan palkkakuluja. Yhden prosenttiyksikön palkkojen sekä eläke- ja muiden sosiaalimaksujen
korotus vie yhteisöverosäästön. Miten selviävät ne yritykset, joiden tulos ennen veroja on alle
10.000 euroa. Tällaisia olematonta tulosta tehneitä, ei kuitenkaan tappiollisia, osakeyhtiöitä oli
vuonna 2011 36.000. Entä miten palkankorotuksista selviävät tappiolliset yritykset? Henkilökuntaa
lomauttamalla ja irtisanomalla.
Osinkoverotuksen kiristyminen
Pienissä yrityksissä yrittäjää ja yritystä tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Myös verot tulee
nähdä kokonaisuutena, koska yrittäjätulo voidaan rinnastaa palkansaajan tuloon. Puhe verottomista
osingoista on keskustelun hämäämistä, usein tietoista, mutta usein myös tietämättömyydestä
johtuvaa.
Tällä hetkellä ”verottomia” osinkoja voi nostaa 9 % yrityksen nettovarallisuudesta, mutta kuitenkin
korkeintaan 60.000 euroa. Yli 60.000 euron osingot 9 %:iin asti verotetaan 70:n osuudelta 30/32
%:n mukaan. Yli 9 %:n maksettavat osingot verotetaan ansiotuloina, eli marginaaliverotettuina.
Nettovarallisuus on useimmiten sama kuin taseen oma pääoma (johon ei lasketa mukaan
pääomalainoja). Oma pääoma muodostuu omistajien sijoituksista yhtiöön sekä yhtiöön kertyneistä
12/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
voitoista. Voitoista on maksettu yhteisövero joka viime vuosikymmeninä on ollut 24,5-29 %.
Verotettuja voittoja on maksettu osinkoina, mikä vähentää nettovarallisuutta.
Kun osinkoja on jätetty osin verottamatta, on estetty yritystulon kahdenkertainen verottaminen.
Ilman tätä verotonta osuutta pientenkin yritystulojen verot nousisivat yli 50 %:n, millaisia veroja ei
makseta edes miljoonan euron palkkatuloista.
Verouudistuksessa verotuksessa lievemmin käsitellyn nettovarallisuuden osuus alennetaan 8 %:iin.
Hetemäen verotyöryhmä esitti osuuden alentamista tätä puolet alemmaksi vedoten pitkiin
markkinakorkoihin. Tämä esitys ei huomioi yritystoiminnan riskejä, eikä yritysverotuksen
kokonaisuutta. Nettovarallisuutta ei voida rinnastaa pankkitalletukseen eikä edes markkinaehtoiseen
pitkään talletukseen.
8 %:iin asti osingoista maksettaisiin veroja 25 %.n osalta pääomatulojen mukaan. Todellisuudessa
siis edelleen olisi ”verottomia osinkoja”, nyt 6 prosenttia nettovarallisuuden määrästä entisen 9
prosentin sijaan. Poliittisista syistä puhutaan ”ettei tässä maassa makseta enää verottomia osinkoja”
(valtiovarainministeri Urpilainen). Se kuulostaa paremmalta kuin 7,5 %:n verot osingoista. Yli 8
prosentin maksettavien osinkojen määrä verotettaisiin pääomatuloina kokonaan 30/32 prosentin
mukaan.
Verokeskustelussa on huomiotta jäänyt kokonaan suuri veronkorotus niille yrittäjille, jotka joutuvat
nostamaan osinkoja yli tuon 8 %:n rajan. Aiempi kaksinkertaisen verotuksen estävä 30 %:n
vähennys on kokonaan poistettu. Verot nousevat kahta kautta. Pääomatuloksi katsotaan koko osinko
ja samalla pääomatulon progressiorajaa alennetaan 40.000 euroon. Vähävaraisen yrityksen
omistajan pientenkin osinkojen marginaalivero ylittää 50 %.
Yli 8 %:n rajan maksettavat osingot ovat täysimääräisesti kahdenkertaisen verotuksen piirissä, myös
aivan pienissä yhtiöissä. Ensi vuonna tällaisen osingon veroprosentti on 47,1-51,0 %. Vuonna 2015
kokonaisvero alenee ensi vuoden voitoista 45,6 %:iin.
Verotuskeskustelussa on kokonaan jätetty huomiotta yritykseen jäävien voittojen verokäsittely.
Näillä voitoilla rahoitetaan yrityksen toimintaa. Suuri osa näistä voitoista ei ole likvidiä, eli niitä ei
edes voitaisi nostaa osinkoina. Jos näiden voittojen verotus huomioidaan osaksi yrittäjän nostamien
osinkojen veroa, nousee useimpien yrittäjien kokonaisvero yli 50 %:n, jopa sataan prosenttiin.
Ihminen on kuitenkin kekseliäs. Jos yrittäjäperheellä on ylimääräistä rahaa, sen voi sijoittaa yhtiöön
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Näin nostetaan lievemmin verotettujen osinkojen
määrää. Samalla helpotetaan yrityksen maksuvalmiutta ja saadaan parempia tuottoja kuin
markkinoilta. Esimerkiksi maksamalla työeläkemaksut kertasuorituksena tammikuussa saadaan 4
%:n tuotto liian aikaisin maksetuille eläkemaksuille. Jos yrittäjäperhe tarvitsee rahaa, voidaan tästä
SVOP-rahastosta ottaa sijoitus takaisin (ilman korkoja ja veroja).
Jos yritystoiminta on lopetettu, voidaan sinne jääneet rahat nostaa vuosien kuluessa lievemmin
verotettuina osinkoina 8 %:n nettovarallisuuden rajoissa.
Nettovarallisuuden merkitys osingonjaolle
Nettovarallisuus on käytännössä sama kuin oma pääoma. Varallisuus voi olla korkeampi, jos yritys
omistaa kiinteistöjä tai käyttöomaisuusosakkeita, joiden verotusarvo ylittää tasearvon.
Nettovarallisuus lasketaan edellisen vuoden tilinpäätöksen perusteella, mikäli tilikausi ei ole
13/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
kalenterivuosi. Voittoa tuottavassa yrityksessä omistajat maksavat tämän takia korkeampia veroja
osingoista.
Nettovarallisuudesta saa 9 % vuosittain verovapaata osinkoa.
Ensi vuonna nettovarallisuudesta saa 8 % lievemmin verotettua osinkoa. Koska yhteisöverokanta
alenee, nettovarallisuus on verojen alentumisen määrän suurempi. Tämä lieventää %-osuuden
alentumisen vaikutusta.
Yrityksen nettovarallisuutta voi kasvattaa oman pääoman sijoituksella tai jakamalla osinkoja
vähemmän kuin vuosittainen voitto verojen jälkeen on. Jos yrittäjän toimeentulo on turvattu,
voidaan nettovarallisuutta kasvattaa maksamalla pienempää palkkaa. Toisaalta elämän tarkoitus ei
voi olla elää niukasti sen takia, että yritykseen kertyisi omaa pääomaa. Elämä on tarkoitettu
elettäväksi.
Jos yrityksen tulos tulee yrittäjän ja työntekijöiden työn myynnistä asiakkaille, on pienen yrityksen
erittäin vaikeaa tuottaa suuria voittoja nettovarallisuuden kasvattamiseksi. Teollisessa tuotannossa
ja esimerkiksi tietokoneella tehtyjä palveluja monistamalla voidaan voittoja saada enemmän.
Työllistämällä palveluissa ihmisiä on vaikeaa saada veroetuja pääomatuloista.
Suurimmat omat pääomat ovat vuosikymmeniä toimineilla sukuyhtiöillä. Siksi niiden osakkaat
hyötyvät verouudistuksesta eniten.
Jos yrittäjä nostaa palkkaa ja osinkoja vuosittain saman määrän kuin yrityksen voitto ilman
yrittäjätuloa on, ei nettovarallisuutta kerry. Tämä on kymmenien tuhansien pienten yritysten
kohtalo.
Nettovarallisuuden merkitys verojen määrään
Esimerkissä yrityksen tulos ennen veroja on 10 vuoden ajan 10.000 euroa. Yritys jakaa osinkoina
vain lievästi verotetu 8 % osuuden omasta pääomasta. Vuotena 11 liiketoiminta lopetetaan ja
yhtiöön kertyneet varat jaetaan osakkaalle. Lisäoletuksena on, että yhtiön taseessa olevat varat
voidaan muuttaa rahaksi 1:1.
Uusi laki, uusi yritys
Osakepääoma
Tulos
Verot
Osingonjako
Yhtiön oma pääoma
Yhtiön lopetus
Myyntivoittovero
Osakkaan osinkoverot
Verot yhteensä
2014
2 500
10 000
-2 000
2015
2016 --
--2022
10 500
10 000
-2 000
-840
17 660
10 000
-2 000
-1 413
24 247
10 000
-2 000
-4 006
54 067
-2 000
-63
-2 063
-106
-2 106
-300
-2 300
Yhtiön verot
Osinkojen verot
Myyntivoittovero
Verot yht
% tuloksesta ennen
veroja
20 000
2 203
10 199
32 403
32,4 %
2023
2024
10 000 Lopetus
-2 000
-4 325
-4 619
57 742
0
-53 122
-10 199
-324
-346
-2 324 -10 546
Yht
2 500
100 000
-20 000
-29 378
0
-53 122
-10 199
-2 203
-32 403
14/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Kokonaisveroprosentiksi tulee 32,4 %. Jos nykyinen laki olisi voimassa vuosina 2014-2024 ja
yritys jakaisi osinkoina ns. ”verottomat” osingot, olisi kokonaisverojen määrä 33,6 % 10 vuoden
tuloksista. Laskelmaa voidaan käyttää eri suuruisten tulosten kanssa ja suhteet säilyvät. Verojen
määrä on korkeampi silloin kuin osingonjako ylittää 60.000 euroa (per osakas, nykyinen laki) tai
verotettava osinko 40.000 euroa (uusi laki, jossa progressio 32 %:iin).
Oman pääoman merkitys veroihin muuttuu olennaisesti, jos yrittäjällä on mahdollisuus sijoittaa
yhtiöön omaa pääomaa. Jos oman pääoman sijoitus perustettaessa on 100.000 euroa, voidaan jakaa
enemmän lievästi verotettuja osinkoja. Näillä luvuilla voidaan jakaa koko voitto verottomina
osinkoina (nykyinen laki) tai 7,5 % osinkoina (uusi laki). Kokonaisveroiksi jää 20 % uuden lain
mukaan ja 24,5 % nykyisen lain mukaan. Yhtiötä lopetettaessa 100.000 euron sijoituksen saa
verovapaasti, tosin sen arvosta inflaation takia tulisi 10 vuodessa menemään ainakin kolmannes.
Verouudistus suosii vanhoja sukuyhtiöitä, joihin omaa pääomaa on kertynyt. Paljon puhuttu
sukupolven vaihdosvero ei todellisuudessa ole este perityn yhtiön kasvulle. Yrityksen myynti
100.000 eurolla aiheuttaa myyjälle 19.600 euron veron. Jos yritys luovutetaan lapselle on veron
määrä 6400 euroa, vaikka alle 200.000 euron marginaaliverotettavaa aluetta ei vertailussa
huomioida. 100.000 euron osuus omasta pääomasta mahdollistaa ensi vuonna 8000 euron osingon
600 euron verolla. Sukupolven vaihdosvero voidaan maksaa alle vuoden osingoilla.
Jos 100.000 euron sijoittaa 10 vuodeksi 1,5 %:n korolla pankkitalletukseen, sen tuotto ei riittäisi
inflaation katteeksi. Korkotulot olisivat 16.054 euroa ja pääomatulovero siitä 4.816 euroa.
Kokonaisveroprosentti 32,4 % maksetaan 70.000 euron palkkatuloista.
Tuetaanko menestyvää yrittäjää ja lyödään huonosti menestyvää
Yhteiskunnassa tasataan sosiaalisia eroja verottamalla hyvätuloisia enemmän ja tukemalla
sosiaaliturvalla vähäosaisia kansalaisia.
Yrittämisessä on toisin. Yhteiskunta tukee hyvin menestyviä yrittäjiä ja lyö (usein jopa moukarilla)
huonommin menestyviä. Tämän saman voi sanoa toisin: yrittäjiä kannustetaan menestymään ja
jättämään yritykseen varoja kasvuun ja työpaikkojen luomiseen.
Yhteiskunnalla on hätä yksityissektorin työpaikoista, koska uusilla työpaikoilla lisättäisiin
verokertymää ja vähennettäisiin sosiaalitukia. Siksi yrityksiä halutaan kannustaa kasvuun
yritystuilla. Yritystuet vääristävät lisää yrittäjien eriarvoisuutta, koska kaikki eivät tukia saa ja
koska suurimmat tuet saavat suuryritykset, jotka pärjäisivät omillaankin.
Verouudistus tukee hyvin pärjääviä entisestään. Yhteiskunnallisesti merkittävä keskustelun avaus
olisi, pitääkö tukea vanhoja jykeviä tammia, jotka ovat kestäneet vuosikymmenien myllerrykset vai
hauraita oraita, jotka yrittävät sinnitellä tuulissa ja tuiskuissa.
Kaikkein suurin kysymys kuitenkin on: miksi palkansaajia suositaan pienyrittäjien kustannuksella.
Miksi palkansaajien kokonaisverotus on pienyrittäjiä lievempi ja miksi palkansaajien turvaverkot
ovat tiheämmät kuin riskin ottavien ja työpaikkoja luovien yrittäjien.
Hyvää tulosta tekevä mikrokokoinen yritys
15/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Esimerkkiyritys työllistää neljä henkilöä. Tällaisia yrityksiä ei Suomessa juurikaan ole.
Yrityksen/yrittäjän kokonaisverot alenevat uudistuksessa.
Yrityksen voitto ennen veroja
Verot
Oma pääoma (nettovarallisuus)
Lievemmän osinkoveron raja
Jaettava osinko (vertailua varten)
Veroton osinko
Pääomatulona verotettava osinko
Verovapaa osuus pääomatulosta
30 % verolla verotettava osuus
32 % verolla verotettava osuus, 25 %
32 % verolla verotettava osuus, 100 %
Pääomatulo-osingon vero
Yrityksen ja yrittäjän verot yhteensä
2014
2013
208 026
-50 966
751 284
9%
67 616
67 616
60 000
7 616
2 285
5 331
208 026
-41 605
751 284
8%
60 103
67 616
60 103
1 599
40 000
20 103
7 513
7 012
52 566
48 617
2015 verojen väheneminen
Lisääntyneen nettovarallisuuden johdosta
Yrityksen verojen väheneminen 24,5%->20%
Tästä osinkoverojen säästö
9 361
2 247
Tarkkaan ottaen esimerkeissä verrataan vuosia 2013 ja 2015 toisiinsa, koska tämän vuoden 24,5
%:n mukaan verotetusta tuloksesta maksetaan 2014 enemmän kokonaisveroja kuin vuonna 2015
ensi vuoden tuloksesta.
Vuoden 2012 yhteisö- ja 2013 osinkoverot ovat yhteensä
Vuoden 2014 yhteisö- ja 2015 osinkoverot olisivat yhteensä
Vuoden 2013 yhteisö- ja 2014 osinkoverot olisivat yhteensä
52 566 eur
48 617 eur
57 979 eur
Hyvin menestyvä pieni yritys
Myös tällaisen yrityksen/yrittäjän kokonaisverot näyttävät alenevan uudistuksessa:
Yrityksen voitto ennen veroja
Verot
Oma pääoma (nettovarallisuus)
Lievemmän osinkoveron raja
Jaettava osinko (vertailua varten)
Pääomatulona verotettava osinko
Verovapaa osuus pääomatulosta
30 % verolla verotettava osuus
32 % verolla verotettava osuus, 100 %
Pääomatulo-osingon vero
Yrityksen ja yrittäjän verot yhteensä
2015 verojen väheneminen
Lisääntyneen nettovarallisuuden johdosta
Yrityksen verojen väheneminen 24,5%->20%
Tästä osinkoverojen säästö
2013
54 173
-13 272
74 329
9%
6 690
6 690
2014
54 173
-10 835
74 329
8%
5 946
6 690
5 946
6 690
0
5 946
743
684
13 272
11 518
2 438
585
Tilanne kuitenkin muuttuu kun arvioidaan kokonaisuus loppuun asti.
16/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Vaihtoehto 1
Yrittäjä nostaa koko voiton (esim. elantomenoja
varten)
Lisäosingot
Verotetaan
Pääomatulovero 32 %
Ansiotulovero, marginaalivero 38 %
(palkkatulot 2000 euroa/kk)
Lisäosinkojen verot yrityksen tuloksesta ennen
veroja
Kokonaisverot
Yrityksen tuloksesta ennen veroja, %
Vastaavasta tulosta palkansaajan vero
2013
2014
34 211
23 948
34 211
34 211
10 948
9 100
16,8 %
22 373
41,3 %
15 600
20,2 %
22 466
41,5 %
28,8 %
Jos yrittäjä nostaa osinkoina koko tuloksen elantomenojaan varten, joutuu tällaisesta
bruttotuloksesta (54.173) euroa maksamaan veroja merkittävästi enemmän kuin samansuuruisesta
palkkatulosta. Kun palkansaajan veroihin lisätään työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu, on
kokonaisverojen ja maksujen määrä 18.715 euroa (34,5 % bruttopalkasta).
Vaihtoehto 2
Yrittäjä lopettaa yrityksen ja nostaa kaikki nettovarat
Vuoden voitosta saatava osuus
Verotetaan hankintameno-olettaman jälkeen
Pääomatulovero 30%/32 %
2013
2014
34 211
20 527
6 158
34 211
20 527
6 569
Lisäosinkoja pienemmillä veroilla pääsee, jos nostaa ensin lievemmin verotetut osingot ja sen
jälkeen lopettaa yhtiön. Tämä lisää yrityksen tuloksesta maksettuja veroja 12,1 %.
Nanoyrityksen osakkaan verotus
Nanoyritykset ovat yhden henkilön tai aviopuolisoiden pyörittämiä yrityksiä. Ne toimivat joko
toiminimenä, avoimena tai kommandiittiyhtiöinä tai osakeyhtiöinä.
Oletetaan, että yrittäjän tulos ennen veroja on 40.000 euroa eli suomalaisen palkansaajan
keskipalkka. Palkansaaja maksaisi tästä vuosipalkasta veroja ja maksuja 9624 euroa, sekä työeläkeja työttömyysvakuutusmaksua 2.300 euroa. Veroprosentti eläkemakst mukaanlukien on 29,8 %.
Nettona käteen jäisi 28.076 euroa.
Yrittäjä maksaa yrittäjäeläkemaksua palkansaajan kanssa samaan eläketurvaan päästäkseen 9000
euroa eli 22,5 %. Hänen on myös maksettava yrittäjän tapaturmavakuutusmaksua noin prosentin.
Nämä maksut saa vähentää verotettavasta tulosta. Tuloksi jää 30.600 euroa. Yrittäjän sosiaali- ja
työttömyysturva ovat palkansaajaa huonommat.
Tulo toiminimi- ja henkilöyhtiön osakasyrittäjänä
Toiminimellä toimiva yrittäjä maksaa yrityksen tuloksesta veroa progressiivisesti kuten palkansaaja
ansiotuloistaan. Yrittäjä saa samat työ- ja ansiotulovähennykset. Erona on se, että työnantaja
maksaa palkansaajan eläkemaksusta kolme neljäsosaa ja yrittäjä maksaa sen itse kokonaan.
Palkansaaja maksaa työntekijän osuuden eläkemaksusta ja hän sekä yrittäjä saavat vähentää koko
17/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
maksamansa eläkemaksun tuloistaan. Yrittäjän tulo jää pienemmäksi suuremman eläkemaksun
takia, vaikka verojen määrä eläkemaksun takia on palkansaajaa pienempi.
Koko tulo osakeyhtiö osinkona
Jos yrittäjä nostaa koko tulon osinkona, on yhtiön ensin maksettava yhteisöveroa 7.497 euroa.
Osinkoa jää jaettavaksi 23.103 euroa. Tästä vuonna 2013 verotonta osinkoa on 9 % tuloksesta +
osakepääomasta 2500 euroa eli 2304 euroa. Ansiotuloveroa maksetaan 70 % osuudelta 20.798
eurosta eli 1314 euroa, jos muita tuloja ei ole. Yhtiön ja yrittäjän verot ja maksut ovat yhteensä
18.211 euroa eli 45.5 % yrityksen tuloksesta 40.000 euroa.
Vuonna 2014 yritys maksaa tuloksesta veroa 6.120 euroa. Pääomatuloveroa maksetaan 7,5 %:n
vero 8 %:n osuudelta nettovarallisuudesta eli 162 euroa. Tämän yli maksettavan osingon vero on
6.696 euroa. Yhdessä yrityksen maksaman veron kanssa kokonaisverojen määrä on 12.978 euroa.
Verot, eläke- ja yrittäjän tapaturmavakuutusmaksut ovat yhteensä 22.378 euroa eli 55,9 % yrityksen
tuloksesta.
Koko tulo palkkana
Jos yrittäjä nostaa koko tulon palkkana, on palkasta maksettava sosiaaliturvamaksu 2,04 %.
Yrittäjän kannattaa jakaa osakepääoman osuudelta verotonta osinkoa eli 225 euroa. Maksettavaksi
palkaksi jää 29.727 euroa. Yhtiön maksettavaksi tulee veroa 55 euroa osingonmaksua varten.
Yhtiön ja yrittäjän verot ja maksut ovat yhteensä 15.786 euroa eli 39,5 % yrityksen tuloksesta
40.000 euroa. Yrityksen pienet tulot kannattaa nostaa palkkana osinkojen sijasta.
Jos eläketurvan ja sairauspäivärahan määrä on kaikissa vaihtoehdoissa sama, maksaa palkansaaja
selvästi vähemmän veroa kuin yrittäjä samoista tuloista. Palkansaajalla on riski työttömyydestä,
mutta sitä varten on turvana työttömyyspäiväraha. Yrittäjällä on riski menettää kaikki yrityksen
konkurssissa, myös perheensä tulevaisuuden.
Nanoyrityksen verotuksen muita kohtuuttomuuksia
Verottaja on purkanut yksinyrittäjien yrityksiä. Toiminimistä on tehty palkansaajia, jos asiakkaita
on vain yksi tai kaksi. Osakeyhtiöitä on purettu ja osakkaita on verotettu ansiotuloista. Myös
osakeyhtiöiden tulot on muutettu palkaksi. Tällainen puuhastelu on vihoviimeistä touhua, jolla
yrittämistä vaikeutetaan tosielämässä. Käytännössä kaikissa yrityksissä on aluksi ollut vain yksi
toimija ja jokaisella on ollut ensimmäinen asiakas. Verotuksessa pitäisi toimia aivan päinvastoin,
helpottaa nanoyritysten toimintaa.
Arvonlisäverovelvollisuus alkaa kun yhtiön myynti kuukaudessa ylittää 700 euroa. Monet
kansalaiset saavat sosiaaliturvana enemmän vastikkeetonta rahaa. Tuosta 700 eurosta on maksettava
arvonlisävero, yrityksen kirjanpito ja ilmoitukset, tilinpäätös, toiminnan kulut, hankinnat.
Pakollisen arvonlisäverovelvollisuuden rajan tulisi vastata keskipalkkaisen suomalaisen
vuosipalkkaa, eli noin 40.000 euroa. Näin yrittäjä pääsisi aloittamaan ilman liiallista byrokratiaa.
Palkkaa vai osinkoa lisätulosta pienessä yrityksessä
Uudessa järjestelmässä huonosti tai tyydyttävästi kannattavien yritysten tulee lisätulot maksaa
palkkana, ei osinkoina, koska siten lisätulon verotus on lievempi. Hyvin kannattavassa yhtiössä ero
18/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
on vähäisempi palkkatulon eduksi. Vertailussa on lähdetty siitä, että lisätulo ei vaikuta
yrittäjäeläkemaksun suuruuteen, koska se perustuu etukäteen tehtyyn arvioon yrittäjätuloksesta.
Esimerkissä on arviotu 10.000 euron lisätuloa, jonka yhtiö saa. Tuloa yhtiö ei tarvitse toimintaansa,
vaan se voi maksaa sen palkkana tai osinkona yrittäjäeläkelain piirissä olevalle yrittäjälle.
Lisäksi on oletettu, että yhtiö maksaa palkkaa yrittäjälle. Palkka voi olla luontoisetua (autoetu,
puhelinetu, asuntoetu) ja rahapalkkaa. Palkan määrää on suhteutettu yrityksen tulokseen.
Hyvin kannattava pieni yritys
Tällaisen yrityksen kannalta ei ole suurtakaan eroa sillä, maksetaanko lisätulo palkkana vai
osinkona:
Hyvin kannattava yhtiö
Palkka (YEL)
Sosiaaliturvamaksu 2,04 %
Yhtiön tulos
Yhtiön vero
Nettovarallisuuden lisäys
Verot osingosta, 32 %
Yrittäjän palkka 3000 eur/kk
Marginaalivero 42 %
Verot ja maksut yhteensä
Palkka
9 800
200
0
0
0
4 116
4 316
Osinko
10 000
2 000
8 000
2 406
4 406
Tyydyttävästi kannattava pieni yritys
Jos yritys kannattaa tyydyttävästi, se voi maksaa yrittäjälle pientä palkkaa ja jakaa osan tuloksesta
osinkona. Lisätulosta maksettavasta osingosta aiheutuu enemmän veroja kuin palkan maksusta:
Tyydyttävästi kannattava yhtiö
Palkka (YEL)
Sosiaaliturvamaksu 2,04 %
Yhtiön tulos
Yhtiön vero
Nettovarallisuuden lisäys
Verot osingosta, 30 %
Yrittäjän palkka 2000 eur/kk
Marginaalivero 38 %
Verot ja maksut yhteensä
Palkka
9 800
200
0
0
0
3 724
3 924
Osinko
10 000
2 000
8 000
2 256
4 256
Huonosti kannattava yritys
Aloittavan yhtiön ei kannata jakaa osinkoa, jos sen kannattavuus on huono. Käytännössä tällainen
yhtiö ei voi maksaa kumpaakaan, koska sen rahat ovat kaikki kiinni yhtiön toiminnassa ja yhtiöllä
on jatkuva maksuvalmiuskriisi.
Huonosti kannattava yhtiö
Yhtiön tulos ennen yrittäjätuloa
Palkka (YEL)
Sosiaaliturvamaksu 2,04 %
Yhtiön tulos
Yhtiön vero 2014
Nettovarallisuuden lisäys
Verot osingosta, 30 %, 2014
Palkkaa
30 000
29 400
600
0
0
0
Osinkoa
30 000
30 000
6 000
24 000
6 723
19/25
Yrittäjän palkkaa koko tulos
Palkasta maksettava vero
Verot ja maksut yhteensä
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
6 170
6 770
12 723
Menestyneen ja varakkaan osakeyhtiön osakkaiden verotus
Esimerkki vanha, hyvää tulosta tekevä vakavarainen sukuyhtiö (Paulig Oy)
Yrityksen voitto ennen veroja
Verot
Oma pääoma (nettovarallisuus)
Lievemmän osinkoveron raja
Jaettava osinko, voitto verojen jälkeen
Veroton osinko, per osakas
Pääomatulona verotettava osinko
Verovapaa osuus pääomatulosta
30 % verolla verotettava osuus, per osakas
32 % verolla verotettava osuus, 25 %
32 % verolla verotettava osuus, 100 %
Pääomatulo-osingon vero
Yrityksen ja yrittäjän verot yhteensä
2013
12 958 922
-3 877 244
120 659 865
9%
10 859 388
9 081 678
60 000
9 021 678
2 706 503
50 000
2014
12 958 922
-2 591 784
120 659 865
8%
9 652 789
10 367 138
9 081 678
40 000
9 041 678
6 265 175
2 019 856
726 334
5 897 100
3 318 119
2015 verojen väheneminen
Lisääntyneen nettovarallisuuden johdosta
Yrityksen verojen väheneminen 24,5%->20%
Tästä osinkoverojen säästö
1 285 460
308 510
Paulig on iso konserni, jonka liikevaihto vuonna 2011 oli 870 M euroa. Konsernin oma pääoma oli
388 M euroa. Konsernissa emoyhtiön ja tytäryhtiöiden keskinäiset osto ja myynnit sekä varat ja
velat eliminoidaan. Tytäryhtiöt maksavat verot ja emoyhtiö saa osingot verovapaasti
moninkertaisen verotuksen estämiseksi. Konsernin voitto ennen veroja oli 45 M euroa. Konsernin
maksamat verot olivat 16 M euroa (36,6 % voitosta).
Emoyhtiön osakkaina ovat suvun jäsenet. Emoyhtiö jakaa osinkoja. Emoyhtiön tulos ja tase on osin
keinotekoinen, mutta se on kuitenkin verotuksen perustana.
Emoyhtiön tulos enen veroja oli 13 Me. Tuloslaskelman mukaan emoyhtiö oli maksanut veroja
(2010 ). Verouudistuksen vaikutuksen selvittämiseksi on esimerkissä verojen määrä laskettu
yhteisöveroprosentin mukaan. Vuonna 2014 verojen määrä alenisi 1,3 miljoona euroa.
Yhtiö on jakanut vuonna 2012 osinkoja 5,9 M euroa. Esimerkissä on oletettu, että emoyhtiö jakaa
osinkoina koko tilivuoden voittonsa verojen jälkeen. Miten yhtiö muuttaa osinkopolitiikkaa
uudistuksen takia, sitä ei ulkopuolinen tarkkailija voi mitenkään arvuutella. Esimerkki on laskettu
siten, että osakkaita olisi vain yksi. Osakkaiden määrä on sukuyhtiön useamman sukupolven
vaihdoksen jälkeen suuri. Paulig on perustettu vuonna 1876. Tämä yksinkertaistus ei olennaisesti
vaikuta verolaskelman verojen määrään.
Yrityksen ja sen osakkaiden kokonaisverotus alenee uudistuksen myötä 5,9 miljoonasta eurosta
(45,5 % tuloksesta) 3,3 miljoonaan euroon (25,6 %). Verosäästö on prosentuaalisesti suurempi kuin
Koneen omistajien Holding Manutas Oy:n kautta saama hyöty (35,1 % -> 29,6 %).
20/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Yhteisöveron alennus nostaa vuonna 2015 nettovarallisuuden määrää 1,3 miljoonalla eurolla. Tästä
aiheutuva osinkoverojen säästö on 0,3 miljoonaa euroa.
Pörssiyhtiöiden osakkaiden verotus
Pörssiyhtiöiden osakkaat maksavat 70 %:sta osinkotuloistaan pääomatuloveroa. Veroprosentti on
siten 21/22 % osinkojen määrästä. Uudistuksen jälkeen koko osinkomäärä on veronalaista.
Veroprosentiksi tulee 30/32 %. Näin osingot ovat kaksinkertaisen verotuksen piirissä.
Kahdenkertainen verotus on perusteltua, koska pörssiyhtiössä osakas yleensä ostaa osakkeet
markkinoilta, eikä siis työllistä ketään, ei edes itseään. Osakesäästäjät sijoittavat ylimääräisiä
varojaan. Jos osakesäästämisen sijasta säästettäisiin eläkevakuutukseen, olisivat eläkkeet koko
määrältään veronalaisia.
Pörssiyhtiöt tulevat osinkojen sijasta käyttämään enemmän pääoman palautusta, koska sen verotus
osakkaille on osinkoja lievempää. Palautuksesta saa vähentää hankintamenon joko maksun mukaan
tai hankintameno-olettamana. Jos yksityinen osakeyhtiö käyttäisi pääomanpalautusta, se olisi
veronkiertoa ja verotettaisiin peiteltynä osingonjakona.
Sijoitusrahastot tulevat veronkorotuksen myötä verotuksellisesti tasa-arvoiseen asemaan. Rahastot
eivät maksa veroa. Näin ne saavat osingot verottomasti. Kun rahasto-osuus myydään, tulee siinä
yhteydessä maksetuksi mahdollisesta arvonnoususta (myös osingoista) 30/32 prosentin vero.
Jos sijoitus on tappiollinen, osingoilla netotetaan osingot ja tappio. Osakesäästäjä ei saa vähentää
osinkotuloistaan sijoituksen tappiota. Sen sijaan hän voi vähentää tappion tulevien viiden vuoden
osakkeiden myyntivoitoista. Taloudellisesti epävarmoina aikoina vähennysoikeus jää usein
kuolleeksi kirjaimeksi.
Osinkoverokeskustelussa on jäänyt huomioitta ulkomaisten omistajien verotus.
Ulkomaalaisomistajalta peritään lähdevero, joka vastaa suomalaisen osingonsaajan maksamaa
veroa. Maitten välillä tehtyjen verosopimusten mukaan vero voi olla pienempi. EU- ja ETA-maassa
osingot ovat sijoitusrahastolle verovapaat. Tällainen rahasto voi toimia myös veroparatiisi
Liechesteinissa tai maassa, jossa osinkojen verotus on Suomea lievempää. Kun hallintarekistereiden
kautta toimivista sijoittajista ei mitään tiedetä, on mahdollista, että siellä on myös Suomessa asuvia
kansalaisia.
http://www.vero.fi/fiFI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Kansainvalinen_toiminta/Rajoitetusti_verovelvollisen_osingot_kor%
2814425%29
Perheiden sijoitusyhtiöiden verotus
Jos perheen sijoitusyhtiö (holdingyhtiö) omistaa yhtiöstä yli 10 %, ovat osingot sijoitusyhtiölle
verovapaat. Kun sijoitusyhtiöstä nostetaan osinkoja, verotetaan osingot kuten muidenkin yhteisöjen.
Näin estetään verojen moninkertaisuus samasta tulosta.
Sijoitusyhtiön kautta pörssiyhtiön maksamat osingot verotetaan lievemmin. Veronalaista on 75 %
pörssiyhtiön maksamista osingoista, jos yhtiön omistusosuus on alle 10 %.
21/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Tällainen muutos ei ole vahinko. On selvää, että ainakin osa ministereistä on tiennyt, mitä ollaan
tekemässä. Neuvotteluissa mukana olleet virkamiehet ovat tämän joka tapauksessa tienneet, koska
kyse on verotuksen perusperiaatteista.
Kone Oyj:n pääomistaja on Suomen rikkain. Hänen omaisuutensa määrä (Forbesin mukaan) on yli
kaksi miljardia euroa. Siksi on mielenkiintoista arvioida Koneen pääomistajien veromuutoksia ensi
vuonna.
Verot Koneen osingoista
Luvut miljoonaa euroa
Herlin Antti
Holding Manutas Oy
Security Trading Oy
D-Sijoitus Oy
Wipunen varainhallinta oy
Mariatorp Oy
Koneen Säätiö
Kone Oyj
Osingot
2013
97,7
72,7
22,1
15,3
14,5
14,0
13,6
ei makseta
2013
21,9
0,0
4,1
2,8
2,7
2,6
0,0
0,0
Verot sijoitusyhtiön osingoista
jos kaikki Koneen osingot jaetaan
2014 2013 2014 Kokonais-muutos
31,3
9,4
0,0 25,5 21,5
-4,0
3,3
7,8
6,6
-1,9
2,3
-0,5
2,2
-0,5
2,1
-0,5
0,0
0,0
0,0
0,0
Antti Herlinin omistuksessa on 1,1 % Holding Manutas Oy:n osakkeista ja yhdessä hänen
määräysvaltayhtiönsä Security Trading Oy:n kanssa omistavat 51,0 % osakkeista. Antti Herlinin
omistuksessa on 99,9 % Security Trading Oy:n osakkeista.
Holding yhtiö Holding Manutas Oy ei työllistä ketään ja tuskin työllistää ketään verouudistuksen
jälkeenkään. Se voisi jakaa kaiken voiton osinkoina ensi vuonna yhtiön toiminnan siitä
muuttumatta.
Holding Manutas Oy:n osakkaat maksaisivat nykyisen lain mukaan osingoista veroja 25,5
milljoonaa euroa, uudistuksen jälkeen 21,5 miljoonaa euroa. Tavallinen kansalainen maksaisi yhtä
suuresta Koneen osingosta veroa uudistuksen jälkeen 23,5 miljoonaa euroa.
Kone Oyj-konserni maksoi vuonna 2012 yhteisöveroja 193,3 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksestä ei
ilmene, kuinka suuri osa veroista on maksettu Suomeen.
3. osa Yksittäiset muutosesitykset
Poistot ovat tukea valtiolle, ei yritystuki
Teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistettiin vuosina 2013 – 2015
investointien lisäämiseksi. Yritys saa tehdä enintään kahtena verovuotena kaksinkertaiset poistot
säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Rakennusinvestoinneista saa tehdä 7 prosentin sijasta
enintään 14 prosentin poiston ja koneiden ja laitteiden hankintamenoista 25 prosentin sijasta 50
prosentin poiston. Hallitus on poistamassa tämän oikeuden ennenaikaisesti vuoden 2015 alussa.
Esitys osoittaa kuinka vähän politiikot ymmärtävät poistoista. Monet varmaan kuvittelevat edelleen,
että se on ylimääräinen verovähennys.
Jos yritys rakentaa teollisuushallin, jonka rakentaminen maksaa 200.000 euroa, se saa poikkeuslain
mukaan vähentää vuosina 2013 ja 2014 yhteensä 32.000 euroa investoinnista. Jos se pystyy
22/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
maksamaan rakennuksen kahden vuoden tulorahoituksella, yritys maksaa investoinnin rahoituksen
takia veroja näinä vuosina Yritys joutuu huomioimaan maksettavat verot investoinnin rahoituksen
suunnittelussa. Poistojärjestelmässä valtio saa ennenaikaisesti verotuloja, joten nämä lisäpoistot
eiävt ole verotukea, vaan tukea valtiolle. Siksi ne olisi pitänyt kaksinkertaistaa 100 prosenttiin, eikä
alentaa 25 prosenttiin.
Oletetaan, että yritys pystyisi rahoittamaan kahden vuoden tulorahoituksella 200.000 euron
investoinnin. Yritys ottaa velkaa 100.000 euroa, jonka se pystyy maksamaan vuotena 2 takaisin.
Näin nopea tulorahoitus ei ole mahdollista pienelle työllistävälle yritykselle.
Jos yritys on ostanut tehtaalle sorvin, se maksaa sen hankintahintana 200.000 euroa. Tuplapoiston
avulla yritys maksaa vuonna 2013 tulorahoituksesta tuloveroa (50.000 eurosta) 12.250 euroa.
Vuonna 2014 yritys maksaa velan ja tarvitsee sitä varten 100.000 tulorahoitusta. Ensi vuonna veroa
on maksettava 15.000 euroa. Yhteisöveron alennuksen vaikutus tähän veroon on ensi vuonna 3.375
euroa. Sen jälkeen yritys saa vähentää poistoina loput koneesta ja vuonna 2023 on vielä verojen
palautusta maksamatta 1900 euron poistamattomasta menosta.
Jos yritys hankkii tänä vuonna varastokalusteita 200.000 eurolla (trukkeja, nostimia jne), se ei saa
tehdä lisäpoistoa. Tänä vuonna yritys maksaa investoinnin rahoituksen takia veroja 18.400 euroa ja
ensi vuonna lainan lyhennyksen takia 16.250 euroa. Vuonna 2023 investoinnista on vielä
poistamatta 4.200 euroa.
Jos yritys tekee pelejä ja investointi pelisuunnittelijoiden tietokoneisiin 200.000 euroa, se saa
vähentää hankinnan heti verotuksessa, koska tietokoneet katsotaan nopeasti kuluviksi. Verotettavaa
tuloa ei hankinnasta aiheudu.
200.000 rakennusinvestoinnin takia on vielä vuonna 2040 rakennuksesta verotuksessa vähentämättä
11.200 euroa ja tuplapoiston poistamisen jälkeen 13.100 euroa.
Hallitus on niin innoissaan pelialan kasvuyrityksistä, että se ei ole kiinnostunut lainkaan teollisista
investoinneista, jotka kuitenkin ovat Suomen hyvinvoinnin ja viennin perusta ollut tähän asti.
Poistoihin liittyvää vääryyttä ei ole kassavirtaverotuksessa eikä Viron mallissa. Suomalaisten
yritysten on rohkeasti kirjattava vuosikuluksi mahdollisimman suuri osa investoinneistaan.
Rakennusten suuretkin korjausmenot saa kirjata kuluksi, jos rakennuksen laatu ei samalla parane.
Yhä useammat laitteet sisältävät tietotekniikkaa, mikä mahdollistaa heti kuluksi kirjaamisen mm.
hitsauslaitteet ja kamerat. Käytettyinä ostetut koneet voidaan kirjata kuluksi. Toimistojen pöydät,
hyllyt ja tuolit ovat heti oston jälkeen arvottomia, ja nekin voidaan kirjata kuluksi. Asiakkaani ovat
näin menetelleet vuosikymmeniä, eikä verotarkastuksissa kulukirjauksiin ole puututtu.
Sen sijaan tuotekehitys- ja tutkimusmenojen ylimääräisen verovähennyksen poisto osoittaa tervettä
järkeä. Enemmänkin ihmettelee, miksi tällaiseen alunperin piti mennä. Lobbaus on joskus liian
tehokasta.
Edustuskulujen verotus
Elinkeinoverolain voisi kiteyttää yhteen lauseeseen:
”2 LUKU Menon ja menetyksen vähennyskelpoisuus
23/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
7 § Vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä
johtuneet menot ja menetykset.”
Edustuskulujen arvonlisäveroja ei saa vähentää lainkaan tällä hetkellä. Verollisesta menosta saa
vähentää 50 %. Jatkossa vähentää ei saa mitään. Hallitus viestittää, että yrityksen edustaminen on
moitittavaa toimintaa. Ehkä ministerit ovat saaneet niin paljon kestitystä, että ovat moisen ajatuksen
saaneet päähänsä.
Kaikki tiedämme, että suomalaisten yritysten vienti takkuaa. Onko viesti siis, että kun maahamme
tulee ulkomaisia vieraita, jotka ovat potentiaalisia yritysten asiakkaita, ei heitä saa kestitä
mitenkään. Tiedämme kuinka avokätistä ulkomailla kilpailijoidemme antama kestitseminen on, ei
riitä illallinen, vaan pitää maksaa korruptiotakin eri muodoissa.
Edustuskulujen vähennyskielto johtaa säännösten kiertämiseen. Asiakastilaisuudet muuttuvat
koulutustilaisuuksiksi ja neuvotteluiksi. Näin hallitus edistää harmaata taloutta. Toivottavasti
jatkossa poliitikkoja ei enää kutsuta Savonlinnan oopperajuhlille, jääkiekon SM-liigan
pudotuspeleihin, eikä minnekään muuallekaan, koska kyseessä on hallituksen omasta mielestä
moitittava toiminta.
Politiikot eivät jää kestinnästä paitsi. Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus, kuntien sähkölaitokset jne
pitävät huolta siitä, ettei kansanedustajan tarvitse käyttää verottomia kulukorvauksia Savonlinnan
oopperajuhlamatkaan.
Edustuskulut voitaisiin käsitellä kuten kaikki muutkin yritystoiminnan menot. Ne olisivat
vähennyskelpoisia ja yritystoimintaan kuulumattomat edustuskulut, kuten ylenmääräinen alkoholin
käyttö, olisivat vähennyskelvottomia. Yksityistalouden menojen merkitseminen edustuskuluiksi
voitaisiin verottaa kuten nytkin veronkiertona. Koska rajanveto on vaikeaa, ei nykyinen
kompromissi puolikkaan vähennyskelpoisuudesta ole huono, jos se kattaisi myös arvonlisäveron. Se
hillitsee myös turhien veneiden ja moottoripyörien hankkimista yrityksen nimiin.
Veroparatiisiyhtiöt
Veroparatiisiyhtiöt eivät halua maksaa mihinkään veroja, joten ne tulisivat edelleen tulouttamaan
kaikki voittonsa ilman veroja paratiiseihin. Ne käyttävät veronkierrossa ylikorkeita siirtohintoja,
korkokeinottelua, erilaisia royaltimaksuja ja hallintopalkkioita.
Tavallinen pankkitallettaja joutuu maksamaan saamistaan koroista 30 prosentin lähdeveron.
Ulkomaalaiset veroparatiiseissa toimivat yhteisöt saavat koron ilman mitään veroa.
Korkokeinottelua suitsitaan vuosien puheiden jälkeen vähentämällä konsernin sisäisten korkojen
vähennysoikeutta. Paljon tehokkaampaa olisi ollut luoda EU.n kattava järjestelmä, jossa
veroparatiiseihin maksettavista koroista aina perittäisiin lähdevero.
Vantaalla virkamiesjohto väittää valtuustolle kirkkain silmin, että kilpailutuksessa
veroparatiisiyhtiöt ovat samalla viivalla kuin veronsa Suomeen maksavat. Tämä ei pidä paikkaansa,
koska veroparatiisin kautta toimivalla yhtiöllä on kilpailuetu veronsa maksaviin verrattuna. Näin
kaupunki suosii paratiisiyhtiöitä.
Toiminimet ja henkilöyhtiöt
24/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Pääomatulojen verouudistus kohdistuu vain osakeyhtiöihin ja osuuskuntiin. Yli puolet Suomen
yrityksistä ovat toiminimiä tai henkilöyhtiöitä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö). Tällaiset yritykset
toimivat kokonaan yrittäjän ja yrittäjäperheen henkilökohtaisella vastuulla.
Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä
.
Yritysmuoto
31.12.2012
Osakeyhtiö
232 258
Yksityinen elinkeinonharjoittaja
195 416
Asunto-osakeyhtiö
84 121
Kommandiittiyhtiö
35 099
Avoin yhtiö
12 625
Osuuskunta
4 379
Puolet yrittäjistä toimivat toiminimen tai henkilöyhtiön (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) kautta.
Niiden verotusta ei hallitus ole käsitellyt lainkaan. Suomen Yrittäjät linjaa hallituksen tiedotteessa
26.3.2013 ”Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotus on kuitenkin muodostunut selvästi
osakeyhtiöiden verotusta ankarammaksi. Seuraava tavoite on saattaa henkilöyhtiöiden ja
toiminimien verotus samalle tasolle osakeyhtiöiden verotuksen kanssa.”
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/a/tiedotteet/sy-n-hallitus-yritysveroremontti-kannustaakasvuun-seuraavaksi-keskitytaan-henkiloyhtioiden-ja-toiminimien-verotuksen-korjaamiseen
Toiminimen, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön nettovarallisuus on tulolähteen varojen ja
velkojen erotus. Lisäksi nettovarallisuuteen lasketaan mukaan 30 % maksetuista palkoista.
Nettovarallisuuden avulla tulo jaetaan yhtiömiehille ja toiminimiyrittäjälle verotettavaksi ansio- ja
pääomatuloksi. Osakkaan osuus yhtiön tuloksesta luetaan pääomatuloksi siihen saakka, joka vastaa
20 % osakkaan osuudesta yhtiön nettovarallisuuteen. Pääomatulo verotetaan 30 %:n verokannalla.
Yli 50 000 euron pääomatuloissa vero on 32. Jäljelle jäävä osakkaan osuus on ansiotuloa ja se
verotetaan progressiivisella verokannalla.
Koska pienistä tuloista pääomatulovero on korkeampi kuin progressiivisesti verotettu ansiotulo, voi
toiminimiyrittäjä vaatia että pääomatuloksi lasketaan vain puolet lasketusta pääomatulon määrästä,
tai tulo voidaan verottaa kokonaan ansiotulona.
Yle-veron korotus
Yleisradion saamien tv-maksujen määrä vuonna 2011 oli 415 miljoonaa euroa. Tänä vuonna
verokertymäksi on arvioitu 500 miljoonaa euroa. Valtiontalouden kehykset-asiakirjan mukaan Yleveroa kerätään ensi vuonna 512 miljoonaa euroa. Mikä muu yhteisö Suomessa on saanut näin
valtavan lisäyksen käytössään oleviin rahoihin. Eipä ihme, että Yleisradio maksoi viime vuoden
toiminnastaan bonuksia johtajilleen. Varmaan osoitti taitoa neuvotella näin hulppea rahakehys.
Kotitalousvähennyksen korotus
Hallitus päätti kehysriihessään korottaa kotitalousvähennyksen 2 400 euroon, aviopuolisoiden osalta
yhteensä 4800 euroon. Tänä vuonna kotitalousvähennys on 2 000 euroa. Korotuksen tavoitteena on
lisätä työpaikkoja ja siirtävän pimeää työtä veronmaksun piiriin.
25/25
Suuri verovalhe
Pauli Vahtera
Kotitalousvähennys tehdään verosta, ei verotettavasta tulosta. Siksi kotitalousvähennyksen saatava
rahallinen hyöty on suurituloiselle sama kuin pienituloiselle. Kotitalousvähennystä ei saa
tarvikkeista tai materiaaleista. Vähennys on 15 % maksetusta palkasta ja työnantajan sivukuluista
tai 45 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Omavastuu on 100 euroa. Säännös suosii palvelujen
ostamista ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä.
Eläkeläinen, jonka eläke kuukaudessa on 1000 euroa, maksaa vuodessa veroa 585 euroa.
Kotitalousvähennyksellä ei laillista siivous-, lumenluonti- eikä polttopuiden hakkuuapua hankita.
Kyse on hyvätuloisten tuesta ja epäilystä, että hyvätuloiset käyttäisivät ilman verotukea pimeää
työvoimaa.
Pienten palkkojen byrokratiaa eivät hallitse ministeritkään. Paljon suurempi vaikutus työllisyyteen
olisi verotuksesta vapaalla puhdeyrittäjyydellä ja arvonlisäveron rajan korottamisella 8500 eurosta
40.000 euroon. Tai tekemällä nanoyrittäjyyttä varten yksinkertaiset menettelyt salliva lainsäädäntö.
Puhdeyrittäjyydestä
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2011/11/24/puhdeyrittajyys-ei-olisi-pakkoyrittajyytta/
Nanoyrityksistä
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/04/21/nanoyrittaminen-luo-uutta-tyota-ja-joustavuutta/
Tulolähdekohtainen yritysverotus kohtuuton
Verotuksessa verotuskäytännöllä yritysten verotusta kiristetään ilman että lainsäädäntöä muutetaan.
Tämä verotuksen kiristyminen ei koskaan ylitä uutiskynnystä, vaikka yksittäisissä yrityksissä
tilanne voi johtaa kohtuuttomuuksiin.
Yritysten tulo jaetaan yhä useammin eri tulolähteisiin, jotka verotetaan erikseen. Viimeisin uudistus
on se, että jos yritys ei tee jakoa oma-aloitteisesti, määrätään veronkorotus vilpillisestä
veroilmoituksesta.
Varsinaisen yritystoiminnan ohella yritys voi omistaa rakennuksia tai huoneistoja. Monilla on
arvopaperisijoituksia, joista saadaan osinkotuloja. Osakkeiden myynneistä aiheutuu voittoja tai
tappioita. Sijoituksiin voi olla monia syitä: likvidien varojen sijoittamista tilapäisesti
arvopapereihin. Toiminnan siirtäminen vuokratiloihin ja vanhojen tilojen vuokraaminen.
Tulolähdejaolla aiheutetaan se, että verojen määrää nousee siltä osin kun joku tulolähteistä tuottaa
tappiota. Koko tulolähdejako joutaisi romukoppaan epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana.
Yrityksen rahoilla ei ole korvamerkkiä muualla kuin verottajan papereissa.