VERO Tuokko auttaa ja neuvoo verojalanjälkiraportoinnin aloittamisessa ja kehittämisessä. Kehittämiemme valmiiden raportointimallien avulla verojalanjäljen raportointi on helppoa. Verojalanjälkiraportointi on uutta ja raportointikäytännöt hakevat muotoaan. Tuokko on edelläkävijänä kehittämässä hyviä raportointikäytäntöjä. Mikä on verojalanjälki? Verojalanjälki kuvaa yrityksen toiminnan verovaikutusta ja sen jakautumista eri maihin. Verojalanjälki kertoo, mitä veroja, miten paljon ja mihin maihin yritys maksaa. Helposti unohtuu, että yhteisön maksama tulovero on pieni osa kaikista veroista, joita yritys maksaa. Verojalanjälki kertoo, mitä verotuloja yrityksen toiminnan ansiosta – suoraan ja epäsuorasti – yhteiskunnan kirstuun kertyy. Ja minkä yhteiskunnan kirstuun ne kertyvät. Suurin osa yhtiöistä raportoi vain maksamiensa tuloverojen määrän, vaikka se on vain pieni osa kaikista yrityksen maksamista ja keräämistä veroista. Vuonna 2012 yhteisöverotulot olivat vain noin viisi prosenttia kaikista verotuloista. Verojalanjäljen koostumus ja koko on monesti yllätys yritykselle itselleenkin. Verojalanjälki muodostuu kolmesta pääalueesta: 1) yhtiön maksamat välittömät verot (tulovero, erilaiset työnantajamaksut, ajoneuvoverot, varainsiirtoverot, kiinteistöverot jne.), 2) yhtiön maksamat välilliset verot (verot, jotka yhtiö maksaa osana palvelun/tuotteen hintaa, mutta jotka myyjä tilittää esim. vakuutusmaksuvero ja autovero) 3) yhtiön tilittämät verot (esim. ennakonpidätykset, lähdeverot ja arvonlisäverot) Miksi verojalanjäljestä raportoidaan? Paine verotuksen läpinäkyvyyteen on kasvanut. Vapaaehtoinen verojalanjälki on yritykselle mahdollisuus kertoa veronmaksustaan. Hiili- ja vesijalanjälkeä moni yritys jo laskeekin, mutta toisin kuin hiilessä ja vedessä, veroissa isojalkaisuus on plussaa. Verojalanjälki antaa hyödyllistä informaatiota sekä yhtiölle itselleen että sidosryhmille ja kiinnostaa paljon muitakin kuin julkista sektoria. Viimeaikainen kuohunta veroasioiden ympärillä EU-maissa ja keskustelu veroparatiiseista on osoittanut, että verojalanjälki kiinnostaa sekä kuluttajia että myös yrityksen kanssa kauppaa käyviä toisia yrityksiä. Verokilpailun vuoksi verojalanjälki kiinnostaa valtiota ja kuntiakin aivan uudesta näkökulmasta: valtio ja kunnat kilpailevat verotuksellisesti ”isojalkaisista” yrityksistä. Verojalanjäljellä voidaan myös osoittaa yrityksen merkitystä yhteiskunnalle. Toisaalta julkisen sektorin omistamissa yhtiöissä läpinäkyvyys veroasioissa korostuu, koska niiden odotetaan osoittavan hyvää esimerkkiä. Lisäksi verojalanjäljestä raportointi kasvattaa yrityksen johdon ymmärrystä sen omista verotukseen liittyvistä toimintatavoista eri maissa. Miten verojalanjäljestä raportoidaan? Verojalanjälki on niin uusi asia, että Suomessa sen enempää kuin ulkomaillakaan ei vielä ole sen laskemiseen ja esittämiseen yhteisesti sovittuja eikä edes vakiintuneita malleja. Tämän vuoksi on nyt mahdollista olla edelläkävijänä mukana luomassa raportointikäytäntöjä. Tuokko on kehittänyt valmiin mallin ja tietojenkeruutyökalun verojalanjäljen raportointiin. Malli on sovitettavissa erikokoisille ja eri toimialoilla toimiville yrityksille. Mallin avulla raportointi voidaan mitoittaa ja tarkentaa relevantisti yrityksen ja sen sidosryhmien tarpeiden mukaan. Yrityksen laskentajärjestelmät tuottavat yleensä suo- raan tiedot vain tuloverosta. Muut tiedot joudutaan keräämään taloushallinnon järjestelmistä enemmän tai vähemmän käsityönä. Joidenkin verojen määrää ei ole kirjanpitoaineistosta mahdollista selvittää, mutta jos niiden vaikutus verojalanjäljen kannalta on olennainen, niiden määrä saattaa olla välillisesti laskettavissa kohtuullisella tarkkuudella. Mitä verojalanjälkiraportti sisältää Raportin sisällön ja raportointitarkkuuden määrittelyn lähtökohtana ovat yrityksen ja sen sidosryhmien odotukset ja tietotarpeet. Myös olennaisuusnäkökulma tulee huomioida: kaikkia mahdollisia verolajeja ei välttämättä kannata raportoida, jos niillä ei ole oleellista vaikutusta verojalanjälkeen. Raportointia koskevia pakottavia säännöksiä ja määräyksiä ei ole, mutta raportoinnin olisi hyvä sisältää seuraavia asioita: 1) Verostrategian pääperiaatteet ja -tavoitteet. Minimivaatimuksena on varmistaa, että veroasioiden hoito on voimassa olevien lakien mukaista, mutta raportissa voidaan kuvata, miten verotukselliset näkökohdat otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä ja esimerkiksi toimintojen sijoitusmaiden valinnassa. Verostrategiaan liittyy sekin, pyritäänkö verotettava tulos näyttämään jossain tietyssä maassa esimerkiksi keskittämällä konsernitoimintoja EU-maihin ja välttämällä veroparatiiseja. 2) Verosuunnittelun periaatteet ja keinot, joihin sisältyy mm. konserniavustusten käyttö, tilinpäätösjärjestelyiden, kuten varausten ja poistosuunnittelun hyödyntäminen, siirtohinnoittelu ja konsernin välisten veloitusten käyttöön liittyvät periaatteet. 3) Verotarkastukset ja verovalitusprosessit. Verotarkastusten osalta kerrotaan viimeisimmän verotarkastuksen ajankohta ja kattama aika sekä sen lopputulos. Verovalitusprosessien osalta annetaan perustiedot meneillään olevista prosesseista. 4) Välittömästi ja välillisesti maksettavat sekä tilitetyt verot verolajeittain ja maittain numeerisessa muodossa. Raportointi voi tapahtua tuhansina euroina ja osin graafisin kuvaajin. Vertailutietoja on hyvä esittää 2-3 vuodelta. Välittömästi maksettavat verot kattavat kaikki yrityksen suoraan maksamat verot ja veroluonteiset maksut, kuten tuloverot, työnantaja- maksut (eläke-, sotu-, sosiaalivakuutusmaksut jne.), kiinteistöverot, varainsiirtoverot, ajoneuvoverot, vähennyskelvottomat ja arvonlisäverot. Raportointi voi tapahtua pääryhmittäin tai verolajin tarkkuudella yhtiön ja sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Toimialoittain jotkin verot voivat olla kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä, jolloin ne voidaan jättää raportoimatta epäolennaisina erinä. Toisaalta joillakin toimialoilla jotkin veroluonteiset maksut voivat olla erittäin olennaisia, kuten lupamaksut, väylämaksut tms. Välillisesti maksettavat verot ovat veroja, jotka yritys maksaa osana tavaran tai palvelun hintaa toimittajalle, joka tilittää veron. Tällaisia ovat monet valmisteverot, vakuutusmaksuvero, jätevero, energiaverot, autoverot jne. Tällaiset verot tulevat raportoivan yrityksen maksettavaksi ja koituvat sen kustannukseksi, vaikkakin toinen taho tilittää verot. Jos niiden määrä ei ole olennainen ja/tai tietoja ei pystytä luotettavasti selvittämään, ne voidaan jättää esittämättä. Tällöin asiasta tulee kuitenkin mainita laadintaperiaatteissa ja arvioida tiedon pois jättämisen vaikutus raportin antamalle kokonaiskuvalle. Tilitettävät verot sisältävät kaikki yrityksen keräämät ja verottajalle edelleen tilittämät verot, jotka eivät tule suoranaisesti sen maksettaviksi. Tällaisia ovat mm. arvonlisäverot, perityt ennakon- ja lähdeveron pidätykset ja työntekijän eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut. Valmistustoimintaa harjoittavat yritykset saattavat joutua tilittämään valmistamiinsa tuotteisiin liittyviä valmisteveroja ja esimerkiksi autokaupat autoveroja. Tilitettävät verot ovat osa verojalanjälkeä, vaikka ne eivät olekaan yrityksen kuluja, sillä ne kertyvät yhteiskunnalle yrityksen toiminnan ansiosta: jos ei myydä tuotteita tai palveluita, ei synny arvonlisäveroa. Tai kun yritykseen syntyy työpaikkoja, yhä useampi kansalainen saa työtä ja maksaa palkastaan ansiotuloveroa. Siten näidenkin verotulojen syntyminen on epäsuorasti yrityksen toiminnan ansiota. Veroluonteiset maksut voivat toimialan mukaan ja yrityskohtaisesti olla oleellisessa roolissa arvioitaessa yhtiön toiminnan generoimia verotuloja. Tällaisia ovat mm. varmuusvarastointimaksut, väylämaksut, tullit ja erilaiset lupamaksut, jotka voivat joissakin tapauksissa olla merkittäviä. Raportointi maittain on erittäin olennainen osa verojalanjälkiraportointia, jos yritys toimii useassa maassa ja erityisessti, jos sillä on vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten verot jakautuvat eri maihin. toon ja kirjanpitoaineistoon. Siltä osin kuin luvut on esitetty, laskennallisten arvioiden perusteella varmistutaan siitä, että tehdyt arviot ovat kohtuullisia ja laskentaperiaatteet asianmukaisia. 5) Raportointiperiaatteet. Numeerisen raportoinnin osalta kerrotaan, miten tiedot on tuoPitkän linjan aukrotisoituna tilintakastusyhteisönä tettu: Oy Tuokko Ltd on varmennustoimeksiantojen ammattilainen. Olemme kehittäneet verojalanjälkirapor• Onko käytetty suorite- tai maksuperustetta? tointiin soveltuvia varmennusmenetelmiä ja varmennuslausunnon mallin. • Sisältyvätkö kaikki toimintamaat ja konserniyhtiöt raportoituihin lukuihin? Mistä apua laadintaan? • Mitä verolajeja jalanjälki sisältää ja mitä se ei Tuokolla on verojalanjälkiraportointiin perehtyneisisällä? tä asiantuntijoita. Seuraamme aktiivisesti raportointikäytänteiden kehittymistä ja olemme itse mukana • Miltä osin tiedot ovat tarkkoja ja miltä osin kehittämässä niitä. Taloushallinnon ja kirjanpidon laskennallisia (ja käytetyt laskentaperiaatteet)? sekä verotuksen erityisasiantuntijoina olemme asiUseimmat yritykset maksavat esimerkiksi alantuntijoita taloudellisen tiedon tuottamisessa ja rakoholiveroa (epäsuorina veroina) liittyen henportoinnissa. Auktorisoituna tilintarkastusyhteisönä kilökuntajuhliin tai edustustilaisuuksiin. Silti erikoisalaamme on raportoitavan tiedon oikeellisuus niiden osuus on yleensä niin pieni, ettei niitä ja selkeys. ole tarpeen raportoida. Autamme ja neuvomme yrityksen ja sen sidosryhUlkopuolinen varmennus tuo uskottavuutta ja mien vaatimusten kannalta parhaan raportointitavan lisää raportoinnin merkittävyyttä ja myös raportoinnin laajuuden ja tarkkuuden vaVuodelta 2012 verojalanjälkiraportteja tai sitä vas- linnassa. Autamme myös tietojen keruussa ja tuottaavia raportteja esitti vain harva suomalainen yritys tamisessa – verojalanjälkiraportoinnissa työläintä on ja vielä harvempi - jos yksikään - oli tarkastanut tai useimmiten tarvittavan tiedon löytäminen kirjanpivarmentanut raportoitavat tiedot ulkopuolisella ta- toaineistosta ja laskentajärjestelmistä. Juuri tämä on holla. ”Luvut tilintarkastamattomia” on tällä hetkellä erityisosaamisaluettamme. vakiintunut lause verojalanjälkiraporteissa. Tarjoamme seuraavia palveluita: Verojalanjälkiraportointi on luonteeltaan taloudellis1) Verojalanjäljen raportointimalli ja laskentata raportointia, jonka luotettavuuden lisäämiseksi ja työkalu takaamiseksi on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin totuttu tai yleensä jopa lakisääteisesti edellytetty 2) Raportoinnin neuvontapalvelut ulkopuolista riippumatonta varmennusta, kuten tilintarkastusta. 3) Verojalanjälkiraportin laadinta Riippumaton ulkopuolinen varmennus tuo raportoiduille tiedoille uskottavuuta ja lisää siten niiden painoarvoa. Verojalanjälkiraportin varmennuksessa on kyse siitä, että ulkopuolinen varmentaja suorittaa tarkastustoimenpiteitä ja hankkii evidenssiä antaakseen lausunnon siitä, että yhtiön esittämä verojalanjälkiraportti 4) Verojalanjälkiraportin riippumaton ulkopuolinen varmennus • sisältää kokonaisuutena tiedot olennaisimmista yhtiön välittömästi tai välillisesti maksamista veroista ja tilittämistä veroista; Yhteydenotot: • on laadittu ja esitetty raportissa esitettyjen raportointiperiaatteiden mukaisesti; Asiantuntija, HTM Miki Lehtomäki puh. 050 376 6141 [email protected] • perustuu numeeristen tietojensa osalta yhtiön kirjanpitojärjestelmien tuottamaan tie-