Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy
Työryhmä 5; väliraportti Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-KruunupyyPedersöre Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Sisällysluettelo 1. Sivistys- ja opetuspalvelut -työryhmä ........................................................................................................ 3 2. Työprosessi huhtikuu-syyskuu ................................................................................................................... 3 3. Sivistystoimen organisaation esittely yksittäisissä kunnissa. ................................................................... 7 4. Tiedonkeruu ja nykytilanteen analyysi .................................................................................................... 20 5. Yhteistyö ja laajennettu yhteistyö ........................................................................................................... 28 6. Selvitysalueen toisen asteen koulutuksen, erityisesti lukiokoulutuksen, rakenteellinen uudistus ...... 40 7. Kuntaliitos; SWOT-analyysi ...................................................................................................................... 46 8. Selvitystyön jatko ..................................................................................................................................... 58 9. Taulukot .................................................................................................................................................... 59 Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 2 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut 1. Sivistys- ja opetuspalvelut -työryhmä Jäsenet Pedersöre: Rolf Sundqvist (pj.) Roger Eriksson Uusikaarlepyy: Boris Sundell Elli Flén Pietarsaari: Jan Levander Juha Paasimäki (siht.) Kurt Hellstrand Evijärvi: Päivi Lappinen Jyrki Järvinen Kruunupyy: Leif Jakobsson Jan-Erik Hästö Luoto: Carola Lassila Malin Källman 2. Työprosessi huhtikuu-syyskuu Työryhmä jättää tämän väliraportin Pietarsaaren seudun kuntaselvityksen johtoryhmälle. Työryhmän jäseninä olemme selvitystyöhön liittyen todenneet, että muilta kunnilta voi oppia ja saada ajatuksia (benchmarking), vaikka varsinaista kuntayhdistymistä ei toteutuisikaan. Alueellamme tehdään jo paljon yhteistyötä, esim. koulumaailmassa, mutta nyt yhteistyötä on mahdollista syventää koko sivistystoimen toimialalla. Työryhmällä on 16.9. mennessä ollut seitsemän kokousta. Lisäksi viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat osallistuneet erilaisiin selvitystyöhön liittyviin kokouksiin. Viranhaltijoilla on myös ollut kokouksia eri kokoonpanoissa työryhmän kokouksia valmisteltaessa. Väliraportti heijastaa keskusteluja ja työryhmän tähän asti tekemää tiedonkeruuta. Työryhmä on aluksi käsitellyt ja analysoinut kuntien sivistys- ja opetuspalvelujen nykytilannetta. Työryhmä on myös selvittänyt laajennetun yhteistyön mahdollisuuksia. Työryhmä on tehnyt SWOT-analyysejä käsiteltäessä kuntaliitoksen seuraamuksia. Kesän jälkeen on erityisesti huomioitu toisen asteen koulutus ja lisäselvityksiä ja analyysejä on tehty mm. lukioiden toiminnan jatkosta ja ylläpitäjäluvat muodostanevat työryhmälle painopistealueen myös loppuraportin laatimisen yhteydessä. Työryhmän väliraportti sisältää valtaosin aineistoa, joka on kerätty huhti-syyskuun välisenä aikana. Aineistoa analysoidaan ja työstetään syksyllä, kunnes loppuraportti valmistuu. Työryhmän aineisto, pöytäkirjat ja selvitykset ovat saatavilla myös yhteisen dropboxin kautta, jota työryhmän sihteeri hallinnoi. Työryhmän kokousten ja sisällön lyhyt esittely: Kokous 1: Pietarsaari 11.4. klo 10-12 Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 3 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Työryhmä perustetaan. Työryhmän työn organisointi ja työprosessin jatko. 1. Työryhmän jäsenet (esittely) 2. Selvitystehtävän läpikäynti 3. Työn ja työprosessin aikataulu 4. Resurssien tarve 5. Kyselylomakkeen esittely (esimerkki) Tehtävä seuraavaan kokoukseen: • Millä mittareilla haluamme kuvata nykytilannetta? Kukin kunta ehdottaa 5-20 mittaria. (Toimitetaan Pietarsaaren kaupungin Koulutusvirastoon) • Kukin kunta kuvaa nykyistä organisaatiotaan (hallinto) organisaatiokaavion muodossa. Kunkin hallintokunnan osalta ilmoitetaan henkilöstön suuruus. • Oppilastilastoa 5 vuoden ajalta ja eteenpäin niin paljon kuin tietoa löytyy Kokous 2: Pedersöre 24.4. klo 10–13 (kunnanhallituksen kokoushuone) Nykytilan kuvaus 1. Oma toiminta (kunkin kunnan organisaatiokaavion esittely ja katsaus hallintoon) 2. Käytettävien mittareiden läpikäynti ja päätökset niistä. Tehtävä seuraavaan kokoukseen: • Kukin kunta kerää tiedot, jotka toimitetaan Pietarsaaren koulutusvirastoon • Kukin kunta listaa tänä päivänä jo toimivat yhteistyön alueet! Toimitetaan Pietarsaaren koulutusvirastoon. • Luettelo toimipisteistä (päiväkodit, koulut, kirjastot, nuorisotilat ja liikuntapaikat). Merkitään kartalle! Kokous 3: Uusikaarlepyy 21.5. klo 10–13 Nykytilanteen analyysi 1. Nykytilanteeseen liittyvien tietojen analyysi 2. Hyvät ja huonot puolet kuntien jatkaessa samaan tapaan kuin ennenkin 3. Olemassa olevan yhteistyön läpikäynti Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 4 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Tehtävä seuraavaan kokoukseen: • Kukin kunta ehdottaa esimerkkejä mahdollisesta laajennetusta yhteistyöstä. Toimitetaan Pietarsaaren kaupungin koulutusvirastoon. Kokous 4: Evijärvi 17.6. klo 10–13 Laajennettu yhteistyö 1. Mahdollisten uusien yhteistyöalueiden läpikäynti 2. Kuntien laajennetun yhteistyön hyvät ja huonot puolet. 3. Maahanmuuttaja-asiat, maahanmuuttajien opetus Tehtävä seuraavaan kokoukseen: • Kukin kunta listaa kuntaliitoksen hyödyt ja haitat. • Laajennetun yhteistyön ja mahdollisen kuntaliitoksen kielelliset näkökohdat. Millä tavoin voidaan tarjota kaksikielistä palvelua. Miten kielelliset oikeudet turvataan. • Selvitysryhmän seuraava kokous on Luodon kunnassa klo 10–15. Tällöin käsitellään ainoastaan toisen asteen koulutusta ja lukiokoulutusta. Samalla voidaan valmistella kuntien yhteistä kannanottoa lukioiden toimilupamalliin. Kokous 5: Luoto 19.8. klo 10–14 Toisen asteen koulutus 1. SWOT-mallin läpikäynti (uusi suurkunta) 2. Koulutuslupien hakeminen. Mitkä ovat ehdot? Kuka voi hakea? 3. Mitä vaihtoehtoja meillä on? (Luettelo vaihtoehdoista ja analyysi, + ja -) Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 5 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Kokous 6: Pedersöre 21.8. klo 10–13 Kuntaliitos 1. SWOT-analyysien läpikäynti 2. Kuntaliitoksen seuraamukset. Edut ja haitat. 3. Palvelutarjonnan kielelliset näkökohdat. Kokous 7: Kruunupyy 16.9. klo 10–13 Väliuraportin käsittely 1. Työryhmä hyväksyy väliraportin (käännös?) 2. Raportti toimitetaan ohjausryhmälle 17.9. 3. Työryhmän selvitystyön jatkosta keskustellaan. Työryhmän työn jatko Lokakuu - joulukuu 1. Aineiston analysoinnin jatkuminen 2. Lisäselvitykset (riippuen kuntien lausunnoista) 3. Loppuraportin toimittaminen joulukuussa Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 6 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut 3. Sivistystoimen organisaation esittely yksittäisissä kunnissa. Luoto on yksikielinen ruotsinkielinen kunta ja Evijärvi yksikielinen suomenkielinen kunta, muiden alueen kuntien ollessa kaksikielisiä. Luodossa on toimintaa päivähoidosta perusopetuksen yhdeksänteen vuosikurssiin. Selvitysalueen muissa kunnissa lukio-opetus toteutetaan omassa kunnassa. Selvitysalueen kaikissa kunnissa sivistystoimen alaisuudessa ovat seuraavat toimialat: • Päivähoito (Evijärvi: ostopalveluna) • Esiopetus • Aamu- ja iltapäivätoiminta (Kruunupyyssä ostopalveluna, muissa kunnissa kunnallinen) (Pietarsaaressa sekä ostopalveluna että kunnallisena toimintana) • Perusopetus • Lukio (Luodossa ei ole omaa lukiota) Pedersöreä lukuun ottamatta kaikissa kunnissa sivistystoimeen kuuluvat myös seuraavat toiminnat: • Kulttuuritoiminta • Urheilutoiminta • Kirjastotoiminta • Nuorisotoiminta • Vapaa sivistystyö (Luodossa on sivutoimipiste, joka on Pietarsaaren alaisuudessa) Kuntakohtaiset hallinto- ja organisaatiomallit esitellään tässä luvussa. Työryhmä on myös kerännyt karttoja, joihin on merkitty eri hallinnon toimialojen palvelupisteet. Väliraportissa karttoja ei esitellä. Työryhmä toteaa, että selvitysalueella on hyvin kattavat palvelut. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 7 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut PIETARSAARI Pietarsaaren hallinto on jaettu kolmeen lautakuntaan: sosiaali- ja terveyslautakuntaan, sivistyslautakuntaan ja tekniseen lautakuntaan. Sivistyslautakunnassa on yksitoista (11) jäsentä. Kuusi (6) heistä on ruotsinkielisessä jaostossa ja viisi (5) suomenkielisessä jaostossa. Sivistystoimeen kuuluu: hallinto, päivähoito, ruotsinkielinen ja suomenkielinen esiopetus ja perusopetus sekä lukiokoulutus, Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto, Pietarsaaren seudun musiikkiopisto, nuorisotoiminta, kirjastotoiminta, museo- ja arkistotoiminta, kulttuuritoiminta sekä urheilutoiminta. Sivistyslautakunnan alaisuudessa ovat Pietarsaaren ruotsinkielisen työväenopiston, Pietarsaaren seudun suomenkielinen työväenopiston sekä Pietarsaaren seudun musiikkiopiston johtokunnat. Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen koulujaoston alaisuudessa on Jungmanin koulun johtokunta. Koulutoimenjohtaja Jan Levander vastaa ruotsinkielisestä koulujaostosta ja koulutoimenjohtaja Juha Paasimäki suomenkielisestä koulujaostosta. Pietarsaaressa järjestetään päivähoitoa päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa sekä leikkitoimintana. Pietarsaaren päivähoitoon kuuluvat seuraavat päiväkodit: Barnabo daghem, Kirkkorannan päiväkoti, Maria-Marjalan päiväkoti, Permon päiväkoti, Kytömäen päiväkoti, Tomtebon päiväkoti, Vestersundinkylän päiväkoti, Viktorian päiväkoti, Länsinummen päiväkoti, Östanlid daghem Tallbo ja Pursisalmen päiväkoti. Esiopetus järjestetään kouluissa. Pietarsaaren sivistystoimeen kuuluvat seuraavat ruotsinkieliset koulut perusopetuksessa sekä yleissivistävä lukiokoulutus: Lagmans skola, Bonäs skola, Vestersundsby skola, Kyrkostrands- och Jungmans skola, Språkbadsskolan/Kielikylpykoulu, Oxhamns skola (vuosikurssit 6-9) ja Jakobstads gymnasium. Pietarsaaren sivistystoimeen kuuluvat seuraavat suomenkieliset koulut perusopetuksessa sekä yleissivistävä lukiokoulutus: Länsinummen koulu, Itälän koulu, Ruusulehdon koulu, Kielikylpykoulu, Etelänummen koulu (vuosikurssit 7-9) ja Pietarsaaren lukio. Pietarsaaressa on kaksi työväenopistoa, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Ne ylläpitävät perinteistä toimintaa. Opistoilla on tärkeä rooli maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Vuonna 2013 perustettiin maahanmuuttajien kielikoulu. Kielikoulussa on kaksi suomenkielistä luokkaa ja yksi ruotsinkielinen luokka. Ruotsinkielisellä työväenopistolla on toimintaa myös Luodossa. Pietarsaaren kaupunginkirjasto, nykyaikaisen tietoyhteiskunnassa toimivan yleisen kirjaston tavoin, toimii niin, että fyysiset ja virtuaalipalvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteiset kulttuuri- ja sivistystehtävät yhdistetään monipuolisiin tiedonvälitys- ja neuvontatoimintoon. Kirjasto sijaitsee Pietarsaaren keskustassa. Pietarsaari on monipuolinen kulttuurikaupunki, jota leimaavat omat kulttuuriperinteet ja kaksikielisyys. Yleinen kulttuuritoiminta tukee paikallisia hankkeita, jotka koskettavat asukkaita. Kulttuuritoiminta järjestää asiakkaille mahdollisuudet taiteen perusopetukseen ja muuta harrastelijoita tuPietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 8 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut kevaa toimintaa. Kulttuuritoimisto huolehtii rikkaasta yhdistys- ja kulttuurielämästä ja edistää sitä. Siivous- ja keittiöpalvelut ostetaan sisäisesti. JAKOBSTAD / PIETARSAARI BILDNINGSNÄMNDEN, SIVISTYSLAUTAKUNTA Bildningsdirektör, sivistysjohtaja: Jan Levander DAGVÅRD, PÄIVÄHOITO Tom Enbacka FINSKA SEKTIONEN, SUOMENKIELINEN JAOSTO Juha Paasimäki SVENSKA SEKTIONEN, RUOTSINKIELINEN JAOSTO Jan Levander JUNGMANS DIREKTION Bertil Klingenberg KULTURSEKTIONEN, KULTUURIJAOSTO Guy Björklund ARBETARINSTITUTETS DIREKTION Mari-Louise Björndahl TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA Päivi Rosnell MUSIKINSTITUTETS DIREKTION, MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Bo-Anders Sandström IDROTTSSEKTIONEN, LIIKUNTAJAOSTO Tove Jansson Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 9 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI Uudenkaarlepyyn kaupunki yhdistetään perinteisesti sivistykseen, koulutukseen ja opetukseen. Kaikille löytyy mielekkäitä vapaa-ajantoimintoja. Uudellakaarlepyyllä on rikas yhdistyselämä: korkeatasoiset kuntoilulaitokset löytyvät sekä kesä- että talviolosuhteisiin ja kulttuurista kiinnostuneelle löytyy paljon erilaisia toimintoja. Kaupungin elämää leimaa läheisyys maaseutuun ja saaristoon. Sivistystoimen johto ja hallinto ovat keskittyneet sivistyskansliaan, poikkeuksena kirjaston hallinto, joka sijaitsee kaupunginkirjastossa. Toimialaan kuuluvat koulutus, oppilashuolto, lasten päivähoito, aamu- ja iltapäivätoiminta, työväenopisto, opintokeskus, lasten ja nuorten taidekoulu, kulttuuritoiminta, museot, urheilu- ja vapaa-ajantoiminta, nuorisotoiminta ja kirjasto. Sivistyskansliassa hoidetaan yleiset johtamiseen, talouteen, henkilöstöön, suunnitteluun, kehityksen ym. kuuluvat asiat. Sivistystoimen puitteissa työskentelee n. 260 henkilöä. Oppilashuolto ja kansliatoiminnot kuuluvat suoraan sivistyskanslian alaisuuteen. Sivistyslautakunta, johon kuuluu kymmenen (10) jäsentä, johtaa toimintaa. Koulutoimeen kuuluu suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto. Ruotsinkielisen koulutoimen puitteissa on yhdeksän (9) alakoulua, Carleborgsskolan (vuosikurssit 7-9) ja Topeliusgymnasiet-lukio. Esikoulu on yhdistetty kouluun ja Uudessakaarlepyyssä on kahdeksan (8) esikoulua. Tavoitteenamme on tarjota oppilaille hyvä ja turvallinen oppimisympäristö ja panostamme tarkoituksenmukaisiin opetusryhmiin ja läheiseen sisäiseen yhteistyöhön, erityisesti kirjaston ja vapaa-ajantoiminnan kanssa. Ruotsinkielinen koulujaosto, johon kuuluu seitsemän (7) jäsentä, johtaa toimintaa. Suomenkielinen koulutoimi käsittää Metsäkulman koulun, jossa on esikoulu ja vuosikurssit 1-6. Esikouluun voidaan myös ottaa 5-vuotiaita, jotka toivovat suomenkielistä päivähoitoa. Suomenkielinen opetus vuosikursseille 7-9 tapahtuu Pietarsaaressa ja sitä säätelee kuntien välinen sopimus. Metsäkulma ja Skogsparken (vuosikurssit 1-2) sijaitsevat samassa rakennuksessa ja koulut tekevät aktiivista yhteistyötä kielirajojen yli. Toimintaa johtaa suomenkielinen koulujaosto, johon kuuluu viisi (5) jäsentä. Eri toiminnoista päivähoitotoiminta on kasvanut viime vuosien aikana eniten. Päivähoidolla on toimipisteitä kaupungin keskustassa, Sokaluodossa, Munsalassa, Hirvlaxissa, Alajepualla, Jepualla, Pensalassa ja Kovjoella. Varhaiskasvatuksen jaosto, johon kuuluu viisi jäsentä, johtaa toimintaa. Työväenopisto, kirjastot sekä kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta ovat erillisiä tulosyksikköjä vapaaajan jaoston alaisuudessa, johon kuuluu viisi (5) jäsentä. Työväenopisto tarjoaa perinteisen toiminnan lisäksi sekä yksityiselle että julkiselle sektorille henkilöstörekrytointitoimintaa. Työväenopisto (Arbis) on erikoistunut ns. torstailuentoihin, joihin kutsutaan pohjoismaisia huippuluennoitsijoita. Kirjastolla on toimintaa Uudenkaarlepyyn keskustassa ja sivukirjastot sijaitsevat Munsalassa ja Jepualla. Kirjasto on kehittänyt vammaispalvelut ja koulukielen erikoisaloikseen. Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan kuuluvat kulttuuri, vapaa-aika, nuoriso, urheilu ja museot. Laajasta toiminnasta voidaan mainita Kuddnäs, Stjärnhallen, Rådhusgalleriet, Munsalagården, Skogsvallen ja Pepparkakshuset (nuorisotalo). 1.8.2006 alkaen ostamme keittiö- ja siivouspalvelut sisäisesti. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 10 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut NYKARLEBY STAD BILDNINGSVÄSENDET Organisationsschema ADMINISTRATION Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 5,5 Bokslut 2013: 259 000, Ospeciferad utbildning: 286 000 SKOLVÄSENDET (svenskspråkiga) Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 116, bokslut 2013: 7 065 000 Topeliusgymnasiet: 1 048 000, Elevvård: 117 700 SKOLVÄSENDET (FINSKSPRÅKIGA) Ansvarig: skoldirektör Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: 401 500 DAGVÅRD Ansvarig: Dagvårdschef Antalet anställda: 106 Bokslut: 2013: 3 890 000 KULTUR & FRITID Ansvarig: kultur- och fritidschef Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: 517 800, varav Kuddnäs: 34 000 BIBLIOTEK Ansvarig: bibliotekschef Antalet anställda: 7 Bokslut 2013: 391 300 ARBETARINSTITUT Ansvarig: Rektor Antalet anställda: 2 Bokslut 2013: 333 700 Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 11 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut LUODON KUNTA Sivistys- ja päivähoitolautakunnalla on seitsemän (7) jäsentä. Luodon sivistys- ja päivähoitolautakunnan alaisuuteen kuuluvat päivähoito, koulu, kulttuuri, kirjasto ja vapaa-aika. Hallinnollisesti Luodossa on kaksi osastoa: päivähoito-osasto ja sivistysosasto. Sivistysosasto sijaitsee Luodon kuntatalossa ja sitä johtaa sivistysjohtaja, joka toimii 80 %:sti sivistysjohtajana ja 20 %:sti kulttuurisihteerinä. Sivistysosastoon kuuluvat myös vapaa-ajanosasto ja kirjastotoiminta. Päivähoito-osasto sijaitsee Grevin päiväkodin toisessa kerroksessa. Päivähoito-osastoa johtaa päivähoidon johtaja (100 %). Kansliapalvelut ostetaan sisäisesti kunnan yleiseltä osastolta. Suomenkielinen koulu ja päivähoito ostetaan Pietarsaaren kaupungilta ja järjestetään Pietarsaaressa. Luodossa on neljä koulua vuosikursseille 1-6: Bosund skola, Näs skola, Holm skola ja Risö skola. Esikouluja on myös neljä: Bosund förskola, Näs förskola, Holm förskola ja Risö förskola. Esikoulut sijaitsevat koulujen yhteydessä, rehtorit toimivat esimiehinä. Cronhjelmskolan-koulussa Holmissa järjestetään vuosikurssien 7-9 opetusta. Cronhjelmskolan vihittiin käyttöön syksyllä 2001 ja on yksikielisesti ruotsinkielinen. Suomenkieliset oppilaat, esikoulusta vuosikurssiin 9, käyvät Pietarsaaren suomenkielisiä kouluja. Toisen asteen oppilaat voivat vapaasti hakea mihin tahansa maamme lukioon tai ammattikoulutusyksikköön. Päivähoito järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa hoitajan kodissa. Päivähoito ennen esikoulua ja sen jälkeen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään yhteisissä tiloissa esikoulun kanssa. Vapaa-ajanosastolla työskentelee yksi henkilö, vapaa-ajansihteeri. Vapaa-ajansihteeri hoitaa tilavarauksen, kaksi vapaa-ajantaloa, urheilu- ja puistoalueet ym. sekä yhteydenpidon kunnan yhdistyksiin. Luodon kunta myöntää erilaisia avustuksia aatteellisille yhdistyksille, jotka harjoittavat säännöllistä toimintaa kunnassa. Kunnassa on kaksi yleistä kirjastoa. Holmin kirjastossa on lainattavissa kirjastonkirjoja, kasetteja, cdlevyjä, lehtiä ja aikakauslehtiä. Kirjaston tiloissa voi lukea lehtiä ja aikakauslehtiä, etsiä paikallisten kirjoittajien tekstejä ja käydä kirjastossa järjestettävissä näyttelyissä. Kirjasto järjestää lapsille säännöllisesti satutunteja ja kilpailuja. Bosundin kirjasto lainaa kirjoja, cd-levyjä, kasetteja, lehtiä ja aikakauslehtiä. Kirjaston tiloissa on mahdollista lukea lehtiä ja aikakauslehtiä sekä käyttää hakuteoksia. Lapset voivat osallistua erilaisiin kilpailuihin ja pelata pelejä. Näsin, Holmin ja Risön koulukirjastot lainaavat aineistoa koulujen oppilaille. Työväenopisto on yhteinen Pietarsaaren kaupungin kanssa. Keittiö- ja siivouspalvelut ostetaan sisäisesti. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 12 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut LARSMO KOMMUN NÄMNDEN FÖR BARNOMSORG OCH BILDNING Budget 2013: 11.3 milj. euro 149,5 tjänster och befattningar BILDNINGSCHEF Carola Holm Palonen 0,8 bildningschef, 0,2 kultursekreterare sektorchef FRITIDSSEKRETERARE REKTORER 4 st i förskola och åk 1-6 1 st i åk 7-9 BIBLIOTEKTSCHEF BARNOMSORGSCHEF Malin Källman 1,0 sektorchef DAGVÅRD 1 dagvårdsledare 60 % 3 föreståndare i barngrupp MORRIS OCH EFTIS för förskolbarn och barn å 1-2 Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 13 HEMVÅRDSSTÖD Öppen verksamhet Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut EVIJÄRVEN KUNTA Sivistyslautakuntaan kuuluu yhdeksän (9) jäsentä. Toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus (1.8.2014 alkaen), perus- ja lukio-opetus, koululaisten iltapäivätoiminta, kirjasto- kulttuuri-, museo-, liikuntaja nuorisotoimet sekä taiteenperusopetus. Kansalaisopiston kuntaosuus kuuluu sivistystoimen talousarvioon, muuten kansalaisopisto on itsenäinen yhdistyspohjainen toimija. Sivistystoimen osastopäällikkönä on sivistystoimenjohtaja (kuuluu muitakin tehtäviä). Sivistystoimella on toimistonhoitaja. Varhaiskasvatus ostetaan tällä hetkellä kuntayhtymältä, 1.8.2014 alkaen Kauhavan kaupungilta. Esioppilaiden opetus sekä aamu- ja iltapäivähoito järjestetään itse. Alakouluja on kolme: Kirkonkylän koulussa oppilaita 116, kuusi luokanopettajaa, yksi erityisopettaja ja esikoulunopettaja. Esikoulu on omana ryhmänä. Lisäksi koulussa järjestetään esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito ja koululaisten apip-toimintaa. Lahdenkylän koulussa oppilaita on 53, kolme luokanopettajaa, tarpeen mukaan oma esikouluryhmä ja opettaja, yhteinen erityisopettaja Särkikylän koulun kanssa. Yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. Koulussa järjestetään koululaisten ip-toimintaa tarpeen mukaan. Särkikylän koulussa oppilaita on 35, kaksi luokanopettajaa, yhteinen erityisopettaja Lahdenkylän koulun kanssa. Yhdysluokat 0-2 ja 3-6. Koulussa järjestetään ip-toimintaa tarpeen mukaan. Yläkoulussa oppilaita on 98, aineenopettajia 16, joista 10 yhteisiä lukion kanssa, erityisopettaja, opo, yhteinen rehtori lukion kanssa. Lukiossa opiskelijoita 58. Lukiossamme voi suorittaa kemian perusopinnot Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan, vuosittain 5-7 opiskelijaa suorittaa. Lukiolla on tasokas kemian laboratorio. Edelleen on valmius tehdä myös tietotekniikan perusopinnot Jyväskylän yliopiston mukaan. Yläkoulu ja lukio sijaitsevat samassa rakennuksessa, eli välineet, tilat yms. ovat yhteisiä. Kirkonkylän alakoulu on samassa pihassa. Näillä kouluilla on yhteinen keittiö ja siivoojat. Muilla alakouluilla on keittäjä-siivooja ja ruoka valmistetaan koululla. Liikuntatoimessa on urheilualueidenhoitaja-liikunnan ohjaaja. Kunnalla ei ole omia liikuntatiloja, liikunta-alueita on. Nuorisotoimi hoidetaan ostopalvelulla naapurikunnilta (esim. etsivä nuorisotyö) ja kolmannelta sektorilta. Nuorten yhteistyötiimi NYT vastaa nuorisovaltuustoa. Kulttuuritoimella on hallinnassaan yksi näyttelytila. Lähes kaikki toiminta tehdään yhteistyötä seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Museoita on kaksi, joista Limutippu – limonaaditehdasmuseo on auki kesäisin tilauksesta ja Iitin kioskin aukiollessa. Väinöntalo on auki toukokuusta elokuuhun. Väinöntalon rakennuksia on korjattu Museoviraston avustuksella neljänä vuonna peräkkäin. Vakiintuneita tapahtumia ovat kesäteatteri, kesäseurat ja koululaispäivät. Museolla on museokauppa. Kirjasto kuuluu YTY-kirjastoihin (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Perho, Soini, Veteli, Vimpeli). Kirjastoilla käytössä yhteinen lainausjärjestelmä ja aineistorekisteri sekä hankintarengas. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 14 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Taiteen perusopetusta annetaan musiikissa. Evijärvellä on K-P:n Konservatorion sivutoimipiste. Oppilaspaikkoja on 20. Kansalaisopisto on yhdistyspohjainen, opiston kannatusyhdistyksen jäseniä ovat Evijärven ja Lappajärven kunnat sekä Kauhavan kaupunki. Opistolla on 3 päätoimista tuntiopettajaa, yli sata tuntiopettajaa, rehtori sekä koulutus- ja kehittämissuunnittelija. Opetustunteja vuonna 2013 oli noin 14 000. EVIJÄRVEN KUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 jäsentä Tilinpäätös 2013: 3 778 566 € 70,49 virkaa ja tointa Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Toimistonhoitaja Päivähoito Perusopetus, lukio Kirjasto 1 rehtori 3 koulunjohtajaa kirjastonjohtaja Museo Liikunta (ostopalveluna) Liikunnanohjaaja/ urheilualueiden hoitaja Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 15 Nuoriso Kansalaisopisto Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut KRUUNUPYYN KUNTA Sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat hallinto, päivähoito ja esiopetus, perusopetus, lukio, kirjasto, kansalaisopisto, kansanopisto ja opetuksen erityismääräraha. Sivistyslautakunnalla on yhdeksän jäsentä. Sivistyslautakunta käsittelee kumpaakin kieliryhmää koskevia asioita, eli päivähoitoon ja esikouluun, kirjastoon, kansalaisopistoon sekä talousarvion kokonaisvastuuseen liittyviä asioita, kun taas koulujaostot käsittelevät ainoastaan omaa kieliryhmää koskevia asioita. Kunta on hallinnollisesti siirtynyt juoksevien asioiden ja operatiivisen työn siirtämiseen viranhaltijoille, kun taas luottamushenkilöiden tehtäviin kuuluu suurten linjausten laatiminen ja periaatteelliset asiat. Kruunupyyssä on kaksi koulujaostoa. Ruotsinkielisessä jaostossa on seitsemän jäsentä, suomenkielisessä viisi. Kunnassa ei ole suomenkielistä koulua, vaan suomenkielistä opetusta toivovat oppilaat käyvät koulua Kokkolassa tai Kaustisilla. Kruunupyyn kunnalla on sopimus molempien kuntien kanssa. Sopimus Kaustisten kanssa on molemminpuolinen, eli oppilaat, jotka haluavat Kaustisilta käsin käydä ruotsinkielistä koulua, käyvät Kruunupyyssä. Sivistyskanslia sijaitsee kuntatalolla. Koulutoimenpäällikkö on vapaa-ajanohjaajan esimies. Vapaaajanohjaaja työskentelee ainoana työntekijänä kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnan alaisuudessa. Kunnassa on kolme koulua, joissa on vuosikurssit 1-4, viisi koulua joissa vuosikurssit 1-6 ja yksi koulu, jossa on vuosikurssit 7-9 sekä lukio, Kronoby gymnasium. Esikoulu ja esiopetuksen yhteydessä järjestettävä päivähoito järjestetään esikoulun lisäksi viidessä esikoulussa. Päivähoitoa järjestetään kahdeksassa päiväkodissa, kolmessa ryhmäperhepäiväkodissa ja viiden perhepäivähoitajan kotona Kruunupyyssä, Jeussenissä, Alavetelissä, Teerijärvellä ja Småböndersissä. Kirjastoon kuuluu Kruunupyyn keskustassa sijaitseva pääkirjasto ja kaksi sivukirjastoa, yksi Alavetelissä ja yksi Teerijärvellä. Kunnalla on myös kirjastobussi, joka täydentää kirjastopalvelujen tarjontaa. Kansalaisopisto ja sen kanslia sijaitsevat samassa kiinteistössä Kruunupyyn Kansanopiston kanssa. Rehtorinpalvelu ostetaan kansanopiston kanssa tehdyllä sopimuksella. Kursseja järjestetään kunnan eri osissa. Kruunupyyn Kansanopiston omistaa kuntayhtymä, Kruunupyyn ollessa suurin omistaja. Koulu sijaitsee Kruunupyyn keskustassa. Sivistyslautakunnan talousarviossa on määräraha, jonka on tarkoitus kattaa Kruunupyystä kotoisin olevien opiskelijoiden opinnot kansanopistossa. Opetukselle myönnettävän erityismäärärahan momentissa on kotikuntakorvaus, joka sisältää kunnan ulkopuolella opiskelevien oppilaiden kustannukset sekä tähän liittyvät kuljetuskustannukset. Ruoka- ja siivoustoiminnot hoitaa yksityinen yritys, ISS. . Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 16 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut KRONOBY KOMMUN BILDNINGSNÄMNDEN 9 medlemmar bokslut 2013: 12 649 259 € 174,72 tjänster och befattningar SVENSKA SKOLSEKTIONEN 7 medlemmar FINSKA SKOLSEKTIONEN 5 medlemmar BILDNINGSKANSLIET BILDNINGSCHEF/ SEKTORCHEF DAGVÅRDSCHEF 10 REKTORER BIBLIOTEKSCHEF MI-REKTOR 0,1 AVDELNINGSSEKRETERARE KANSLIST SPECIALBARNTRÄDGÅRDSLÄRARE 4 DAGVÅRDSLEDARE 1 DAGHEMSFÖRESTÅNDARE Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 17 KANSLIST FRITIDSKORDINATOR Obs! skild nämnd o budget Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut PEDERSÖREN KUNTA Päivähoito- ja koulutusosasto vastaa kunnan päivähoidosta, esikoulusta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Luottamuselimet ovat päivähoito- ja koulutuslautakunta, ruotsinkielinen ja suomenkielinen jaosto sekä koulujen omat johtokunnat. Tilastokeskuksen laskelmat osoittavat, että Pedersören kunnan väestömäärän odotetaan kasvavan. Pedersören syntyvyys on selvästi Suomen keskiarvoa korkeampi. Oppilastilastot muodostavat tärkeän ohjaustyökalun suunniteltaessa kunnan palveluja pitkällä tähtäimellä. Koulujen oppilaaksiottoalueet muodostavat suunnittelun perustan. Väestönkasvu johtaa suurempaan sijoitustarpeeseen. Kunnalla on ollut suhteellisen vähäinen määrä lapsia kunnan järjestämässä päivähoidossa. Viime vuosina selkeänä trendinä on ollut päivähoidossa olevien lasten määrän kasvaminen. Molemmat vanhemmat työskentelevät enemmän ja työelämään palataan yhä aikaisemmin lasten ollessa pieniä. Tämä vaikuttaa myös kunnallisen päivähoidon tarpeeseen. Päivähoitoa järjestetään - n. 20 perhepäiväkodissa - 2 ryhmäperhepäiväkodissa - 5 päiväkodissa 1-5 -vuotiaille lapsille - 5 yhdistetyssä yksikössä, joissa on sekä päiväkotiosastot että esikoulutoimintaa - 5 esiopetusyksikössä, joissa päivähoitoa esikoulua ennen/esikoulun jälkeen, joista 1 suomenkielinen Vuorotyön ja viikonlopputöiden osalta hoitoa (vuorohoito) järjestetään Hoppetossan-päiväkodissa Sandsundissa. Perusopetuksen piirissä on 14 ruotsinkielistä koulua sekä yksi suomenkielinen koulu vuosiluokille 0–6. Osa oppilaista, joilla on 11 vuoden oppivelvollisuus ja yksilöllinen opetussuunnitelma, on kunnan omissa kouluissa, kun taas osa käy sopimuksen mukaan Jungmanin koulua. Oppilasmäärä on n. 1500 peruskoulutuksen puitteissa. Pedersöre gymnasiumissa on n. 200 opiskelijaa ja lukio toimii Sursikin koulun (luokat 7-9) yhteydessä. Kulttuuriosastoon kuuluvat kirjasto, Kansalaisopisto, kulttuuri-, nuoriso- ja raittiustyö. Kulttuuriosastoon kuuluu myös liikuntatoimisto (joka toimii liikuntalautakunnan alaisuudessa). Kulttuurilautakunnan tehtävänä on toiminnallaan luoda edellytykset merkitykselliselle vapaa-ajalle ja elinikäiselle oppimiselle. Osasto työskentelee aktiivisesti kunnan sosiaalisen pääoman, eli kulttuurielämän ja kolmannen sektorin parissa, jolla on suuri merkitys kunnan elinvoimalle ja kansanterveydelle. Työ suuntautuu myönteisen terveyden lisäämiseen; yhteishenkeä ja hyvinvointia kunnan asukkaille. Hyvinvoivat ja aktiiviset kuntalaiset viihtyvät kunnassaan. Rikas kulttuurielämä lisää kunnan vetovoimaa sekä asukkaiden, yrittäjien että kävijöiden keskuudessa. Ulkopuolelle jäämisen ja syrjäytymisen riskit vähenevät. Liikuntalautakunta toimii asiantuntijalautakuntana urheiluun liittyvissä asioissa. Lautakunta tarjoaa Pedersören urheilukeskuksen ja usean perus- ja lähiliikuntapaikan muodossa edellytykset monipuolisille urheilupalveluille. Liikuntalautakunnan vastuualueisiin kuuluvat mm. hallinto, talous, suunnittelu, ylläpito sekä urheilulaitosten rakentaminen sekä täydentävä liikunta- ja kuntoilutoiminta. Siivous- ja keittiötoiminnot ostetaan sisäisesti. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 18 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut PEDERSÖRE KOMMUN DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSNÄMNDEN SVENSKA SEKTIONEN FINSKA SEKTIONEN DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 4,7 Bokslut 2013: 243 471,58 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (svenskspråkiga) Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 160,79 Bokslut 2013: 13 094 0921,12 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (finskspråkiga) Ansvarig: Skoldirektör (10 %) Antal anställda: 7 Bokslut 2013: 585 642,10 FÖRSKOLA/DAGVÅRD/ EFTERMIDDAGSVERKSAMHET Ansvarig: dagvårdschef Antal anställda: 146,68 Bokslut 2013: 7 492 478,93 Pedersöre gymnasium Bokslut 2013:1 490 521,12 KULTURNÄMNDEN KULTURAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: Bokslut 2013: 39 572 BIBLIOTEK Ansvarig: Bibliotekschef Antal anställda: 7,33 Bokslut 2013: 607 661 MEDBORGARINSTITUTET Ansvarig: Rektor Antal anställda: 4,5 Bokslut 2013: 472 583 UNGDOMSARBETE Ansvarig: Ungdomssekreterare Antal anställda: 1 Bokslut 2013: 140 694 KULTURARBETE Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: 1 Bokslut 2013: 91 239 IDROTTSNÄMNDEN Ansvarig: Idrottssekreterare Antal anställda: 1,8 Bokslut 2013: 641 764 Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 19 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut 4. Tiedonkeruu ja nykytilanteen analyysi Työryhmä on saanut aineistoa kuntien eri toimialoilta (kuntien vastuussa olevat viranhaltijat). Työryhmä huomioi, että tiedonkeruun on katettava ainoastaan yhteiset toimialat, joita voidaan vertailla. Kunnissa on myös toimintoja, joita ei suoraan voida vertailla. Kuntien vastuussa olevat viranhaltijat ovat myös käsitelleet valittuja vertailuja. Selvitysaluehan on laaja ja lisäanalyysit ja aineiston lisäkeruu voivat tulla ajankohtaisiksi vielä syksyn aikana. Väliraportin osalta on muistutettava, että työryhmä tulee vielä tarkistamaan numeroaineiston yksittäisten kuntien viranhaltijoiden kanssa. Tässä luvussa esitellään kooste kielellisestä jakautumisesta eri kunnissa. Kielellinen jakautuminen; taulukko 1 Andel av språk i närliggande kommuner ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Befolkning 31.12.2013 Svenskspråkiga, % 31.12.2013 Antal Evijärvi 2685 1,90 51 Kruunupyy - Kronoby 6682 80,70 5392 4685 Luoto - Larsmo 5065 92,50 Pedersören kunta - Pedersöre 10970 89,70 9840 Pietarsaari - Jakobstad 19633 55,80 10955 Uusikaarlepyy - Nykarleby 7524 87,30 6568 52559 71,33 % 37492 Befolkning 31.12.2013 Finskspråkiga, % 31.12.2013 Antal Evijärvi 2685 95,20 2556 Kruunupyy - Kronoby 6682 17,00 1136 Luoto - Larsmo 5065 5,70 289 Pedersören kunta - Pedersöre 10970 8,30 911 Pietarsaari - Jakobstad 19633 38,20 7500 Uusikaarlepyy - Nykarleby 7524 7,30 549 52559 24,62 % 12940 Befolkning 31.12.2013 Övriga, % 31.12.2013 Antal Evijärvi 2685 2,90 78 Kruunupyy - Kronoby 6682 2,30 154 Luoto - Larsmo 5065 1,80 91 Pedersören kunta - Pedersöre 10970 2,00 219 Pietarsaari - Jakobstad 19633 6,00 1178 7524 5,40 406 52559 4,05 % 2126 Uusikaarlepyy - Nykarleby Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 20 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Päivähoito Varhaiskasvatus; taulukko 2 Småbarnsfostran Daghem 31.12.2013 Gruppfamiljedaghem Antal daghem Antal platser 1 36 537+39 210 74 262 440 Familjedagvård (I hemmet) Antal platser Antal gruppfamiljedaghem Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre 10* + 2 priv. 9 3 9 10 0 7 3 4 2 1 0 52 36 32 16 10 Kostnad/dagvårdsplats/år Antal Antal familjedag- platser vårdare 14 68 22 82 5 10 39 10 36 17 65 I daghem 11 139 € 10 510 € 11 340 € 15 924 € 11 213 € 10 795 € I grupp- Familjefamilje- dagvård daghem i hemmet 0 7 669 € 14 787 € 9 935 € *9 + öppet daghem 18 900 € 12 348 € 19 980 € 11 628 € 10 161 € 10 956 € 9 881 € 8 663 € Lasten osuus päivähoidossa, %; taulukko 3 Andelen barn i dagvård % Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Under 1 år Antal födda 2% 36 lasta 1,50 % 204 0% 73st 0% 109st 0% 66st 0% 166st 1år 21 % 33 % 29 % 12 % 32 % 21 % Antal födda 19 lasta 193 68st 100st 92st 179st 2 år 55 % 55 % 55 % 23 % 46 % 37 % Antal födda 38 lasta 183 67st 126st 92st 160st 3 år 65 % 65 % 76 % 32 % 72 % 53 % 4 år 75 % 82 % 67 % 30 % 81 % 57 % Antal födda 32 lasta 203 89st 101st 87st 189st Esiopetus Suomen- ja ruotsinkielinen esiopetus; taulukko 4 Finskspråkig Förskoleundervisning Antalet elever i daghem Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre 0 0 0 0 0 0 31.12.2013 Antalet elever i skolor 31 paikkaa 94 0 0 10 barn 8 AKTA 3 koulua 4 koulua UKTA x x 1 skola 1 koulu x(biträden) x x x(förskolärare) x Svenskspråkig Förskoleundervisning Antalet elever i daghem Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre 31.12.2013 Antalet elever i skolor 0 0 0 146 elever i 5 skolor 81 i 8 grupper 0 0 116 elever i 4 skolor 0 102 elever i 10 skolor 185 i 9 daghem 0 AKTA UKTA x(biträden) x x(biträden) x(biträden) x x(förskolärare) Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 21 x(förskolärare) x(förskolärare) Antal födda 28 lasta 214 75st 99st 86st 189st 5år 60 % 75 % 83 % 57 % 88 % 60 % Antal födda 25 lasta 216 87st 107st 109st 189st Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Perusopetus Kuntien toiminnan kannalta olennainen tekijä erityisesti opetuspalvelujen osalta on luonnollisesti opiskeluun hakeutuminen. Maamme vuosiluokat ovat pienentyneet ja tämä heijastuu osittain myös meidän alueemme kehityksessä. Tosiasia on kuitenkin, että oppilasmäärät näyttävät taas olevan kasvussa muutaman vuoden laskun jälkeen. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Seudun oppilastilastoa; taulukko 5 Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 22 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten ja rahoituksen laskennallisten perusteiden vertailu; taulukko 6 ESI- JA PERUSOPETUKSEN TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU ESIOPETUS -PERUSOPETUSOpetuksen järjestäjä vl 1-9 josta mamu Oppilas- Toteut. Rah. Erotus Rah. Kokonais lask. ero lisäop. yli 17v valm. määrä kust. peruste e/opp perus. euroa yhteensä e/opp e/opp osuus kust.% Kunta 2010 000523 Evijärven kunta 005983 Jakobstads stad 002883 Kronoby kommun 004403 Larsmo kommun 008933 Nykarleby stad 005993 Pedersöre kommun 28 215 80 101 75,5 192,5 301 2.149,5 733,5 774 732,5 1.549,5 0 0 0 0 0 0,5 0 20,5 0 0 18 0 329 2.385,0 813,5 875 826 1.742,0 7.571 6.856 7.886 6.896 8.423 7.532 7.434 7.407 8.258 6.802 8.415 7.705 138 -551 -373 94 7 -174 98 45.323 108 -1.314.838 105 -303.215 99 82.263 100 5.924 102 -302.334 2011 000523 Evijärven kunta 005983 Jakobstads stad 002883 Kronoby kommun 004403 Larsmo kommun 008933 Nykarleby stad 005993 Pedersöre kommun 22,5 204,5 86,5 104,5 68,5 190,5 287,5 2.102,5 716,5 772,5 723,5 1.530,0 0 2,5 0 0 0 0 0,5 40 4,5 4,5 14 5 310,5 2.347,0 807,5 881,5 806 1.725,5 8.077 7.257 8.358 7.083 8.622 8.023 7.789 7.625 8.201 6.843 8.448 7.902 288 -368 157 241 174 121 96 105 98 97 98 98 2012 000523 Evijärven kunta 005983 Jakobstads stad 002883 Kronoby kommun 004403 Larsmo kommun 008933 Nykarleby stad 005993 Pedersöre kommun 25,5 220,5 71,5 99 83 184,5 273,5 2.062,0 710,5 782,5 717 1.512,5 0 3 0 0 0 0 0,5 26 5 4,5 4 5,5 299,5 2.308,5 787 886 804 1.702,5 8.674 7.509 8.435 7.251 9.029 8.337 8.402 8.113 9.058 7.430 8.970 8.650 273 -603 -624 -179 59 -313 97 81.645 108 -1.392.844 107 -490.745 102 -158.571 99 47.514 104 -533.221 89.474 -863.606 127.054 212.318 140.157 208.527 Taulukosta selviää, missä suhteessa toteutuneet kustannukset ovat arvioituun valtionosuuteen. Viimeisessä sarakkeessa ilmenee kuinka paljon valtionosuus ja toteutuneet kustannukset eroavat toisistaan. Ennen summaa oleva miinus tarkoittaa, että laskettu valtionosuus kattaa enemmän kuin toimialan toteutuneet kustannukset. Taulukossa mainittu prosenttiosuus ilmoittaa, kuinka suuren osuuden valtionosuus kattaa toteutuneista kustannuksista. Kouluverkosto on kuntia toisistaan erottava tekijä. Alla olevasta taulukosta ilmenee, miten oppilaiden hakeutuminen opiskelemaan ja koulukoko eroavat kuntien välillä. Taulukosta ilmenee myös maamme keskiarvo. Kouluverkosto ja kouluihin hakeutuneet opiskelijat; taulukko 7 Asukkaita Suuralue Oppilaita/ koulu Kouluja Asukkaista oppilaita (%) 52 430 54 114 11,72 4 924 5 155 15,72 Pedersören kunta 10 933 15 103 Pietarsaar 19 623 11 195 Uusikaarlepyy 7 517 10 Evijärvi 2 750 Kruunupyy Luoto Koko Suomi 6 391 14,18 1 542 10,96 2 427 73 9,75 1 282 4 75 10,95 1 119 6 683 9 82 10,98 1 288 5 373 693 2 653 194 9,57 358 557 Peruskouluikäisiä 2011 Suuralue 16-18-vuotiaita/ lukio Lukioita Peruskouluikäisiä 2025 Muutosprosentti 16-18-vuotiaita 16-18-vuotiaita 2011 2025 Muutosprosentti 6 104 6 724 10,16 2 346 2 174 -7,33 778 941 20,95 299 278 -7,02 Pedersören kunta 1 580 1 838 16,33 541 558 3,14 Pietarsaari 2 024 2 120 4,74 807 713 -11,65 Uusikaarlepyy 712 855 20,08 285 297 4,21 Evijärvi 262 215 -17,94 119 74 -37,82 Kruunupyy 748 755 0,94 295 254 -13,90 Luoto Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 23 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Koulujen koko; taulukko 8 Finskspråkig Skolornas storlek Antal et Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre 0-49 elever 1 0 0 0 1 0 50-99 elever 1 1 0 0 0 1 100-149 elever 1 2 0 0 0 0 150-199 elever 0 1 0 0 0 0 200elever 0 0 0 0 0 0 Antal et el ever s kol or Åk 7-9 s a mma nl a gt 98 267 0 0 0 0 4 5 0 0 1 1 Antal et Antal et Elever finns i annan kommun Elever finns i annan kommun Svenskspråkig Skolornas storlek Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre 0-49 elever 0 1 (specialskola) 5 0 4 4 50-99 elever 0 0 0 0 4 3 100-149 elever 0 2 3 3 1 4 150-199 elever 0 3 0 1 0 1 200elever 0 0 1 1 1 0 el ever s kol or Åk 7-9 s a mma nl a gt 0 509 (åk 6-9) 243 263 246 491 0 7 9 5 10 13 Perusopetuksen oppilasmäärät; taulukko 9 Antalet elever i gundläggande utbildning 31.12.2013 Finskspråkig Svenskspråkig Elever Evijärvi Jakobstad Jungmans Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Bosatta utanför 288 698 12 59 19 åk 1-9 21 51 1 Elever Bosatta utanför 0 1241 16 696 801 åk 1-9 691 1447 0 13 27 4 ? 7 7 Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät; taulukko 10 Antalet studerande inom gymnasieutbildning 31.12.2013 Finskspråkig Svenskspråkig Elever Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Bosatta utanför 45 102 0 2 0 0 Elever 10 13 0 0 0 0 Bosatta utanför 0 204 106 41 99 149 Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 24 0 62 59 18 19 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Lukiokoulutuksen toteutuneiden kustannusten ja valtionosuuden laskennallisten perusteiden vertailu; tauluk- ko 11 TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA VALTIONOSUUDEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU Koulutuksen järjestäjä 1) Opisk. määrä Yli 18 v. aloit. Aineop. Laskenn. Toteut. Valt. osuuden kurssien opisk. kust. lask. peruste määrä määrä e/opisk. e/opisk. Edell. erotus YH:n Kokonaisero osuus euroa kustann. % Kunta 2010 000523 Evijärven kunta 005983 Jakobstads stad 002883 Kronoby kommun 008933 Nykarleby stad 005993 Pedersöre kommun 69 480 166 131 172 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 69 480 166 131 172 9.419 6.114 6.628 7.055 6.646 8.767 5.854 6.295 7.201 6.052 652 259 333 -146 594 93 96 95 102 91 44.728 124.337 55.128 -19.196 102.010 2011 000523 Evijärven kunta 005983 Jakobstads stad 002883 Kronoby kommun 008933 Nykarleby stad 005993 Pedersöre kommun 64 461 180 119 156 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 64 461 180 119 156 9.948 6.615 6.075 8.101 7.781 8.822 5.987 6.300 7.519 6.368 1.126 629 -225 582 1.413 89 90 104 93 82 71.878 289.646 -40.579 69.401 221.007 2012 000523 Evijärven kunta 005983 Jakobstads stad 002883 Kronoby kommun 008933 Nykarleby stad 005993 Pedersöre kommun 58 427 179 111 141 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 58 428 179 111 141 10.431 7.469 6.564 9.310 9.892 9.850 6.636 6.363 8.510 7.513 581 833 201 800 2.379 94 89 97 91 76 33.716 356.547 36.041 88.953 336.202 Taulukosta selviää, missä suhteessa toteutuneet kustannukset ovat arvioituun valtionosuuteen. Viimeisessä sarakkeessa ilmenee kuinka paljon valtionosuus ja toteutuneet kustannukset eroavat toisistaan. Ennen summaa oleva miinus tarkoittaa, että laskettu valtionosuus kattaa enemmän kuin toimialan toteutuneet kustannukset. Taulukossa mainittu prosenttiosuus ilmoittaa, kuinka suuren osuuden valtionosuus kattaa toteutuneista kustannuksista. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 25 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Kansalais- ja työväenopistot Kansalaisopistojen kustannukset; taulukko 12 Medborgarinstitut Nettokostnad/undervisningstimme Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Evijärvi 15,95€ 73,50 € 55,76 € 10,00 € 56,20 € 61,91 € Nettokostnad/invånare Nettokostnad/kursdeltagare Undervisningstimmar/invånare Koko alue 112 € 114,04 € 85,82 € 1 0,64 1,04 62,00 € 78,03 € 0,84 0,70 Evi, Lavi & Kauhava 49, Evi 1 47,54 € 57,76 € 47,37 € 43,18 € Kirjastot Kirjastot, lainojen määrä ja kustannukset; taulukko 13 Bibliotek Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Lån/invånare €/Invånare Bok- och annan mediaanskaffning/ invånare 19,11 15,82 16,17 21,75 11,78 13,58 58,91 € 71,63 € 73,90 € 56,54 € 51,97 € 55,28 € 15,59 9,88 € 0,6 0,78 0,48 (7,34€) 8,1 Nuorisotyö Nuorisopalvelujen kustannukset; taulukko 14 Ungdomstjänster Nettokostnad/invånare Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre 8,56 € 26,60 € 6,00 € 8,00 € 12,00 € 12,86 € Urheilu Liikuntapaikkojen määrä; taulukko 15 Antalet idrottsplatser Gräs- och konstgräsplan Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Andra utomhus plan Rinkar/skrinnskoplan Privata ishall 3 15 7 5 10 13 0 1 2 4 3 5 9 6 3 1 2 (+grus pl a ner vi d s kol or 4s t) 4 1 8 (seriespel) 5(byapla) 3 0 (Kri s ta l l en i Ja kobs ta d) 1 1 Urheiluseurojen määrä; taulukko 16 Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Antalet idrottsföreningar Kommunal bidrag/invånare (Idrottsföreningar) 5 25 10 3 22 12 2,00 € 2,03 € 11,00 € 4,00 € 4,00 € 5,00 € Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 26 €/invånare 33,00 € 139,65 € 40,00 € 34,00 € 41,00 € Underhållna skidsprår/km 35km 38km 72 km 18,8km 20km 13(bel)+5(obel)=80km Vandringsleder/km 69km 52 km 35,4km 10km 4/73km Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Kulttuuri Kulttuuripalvelujen kustannukset; taulukko 17 Kulturtjänster Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre €/invånare Bidrag €/invånare 1,50 € 15,10 € 5,00 € 1,41 € 9,00 € 11,96 € 0,74 € 1,90 € 4,00 € 7000€ utbet. totalt i kult.bidrag 2,00 € 1,82 € Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 27 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut 5.Yhteistyö ja laajennettu yhteistyö Yleistä päivähoitoa ja opetusta koskevasta yhteistyöstä Kuntaselvitysalueen kunnissa on tehty hyvin laajaa yhteistyötä, mikä on helpottanut monien asioiden hoitamista. Yhteistyötä on tehty mm. maahanmuuttajien opetuksessa ja jatkokoulutuksessa. Lisäksi koulutoimenjohtajat ja päivähoidon johtajat tapaavat säännöllisesti. Evijärvellä on myös tehty laajaa yhteistyötä lähellä sijaitsevien suomenkielisten kuntien kanssa. Työryhmä huomioi, että yhteistyötä Evijärven ja selvitykseen osallistuvien kuntien välillä voisi kehittää, sillä tarpeet ja haasteet ovat monessa tapauksessa samat. Tässä luvussa esitellään myös Evijärven nykyistä yhteistyötä. Työryhmä on käynyt läpi kuntien välillä jo olemassa olevaa hankeyhteistyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat rahoittaneet viime vuosien aikana kuntien välisiä yhteisiä kehittämishankkeita, esim. hanketta Edu Arena/Kunnig (Osaava ohjelma) ja perusopetuksen laatukriteerihanketta. Ks. alla oleva taulukko. Jakobstad, Karleby, Kronoby, Larsmo, Nykarleby och Pedersöre Redovisning av samarbetsprojekt inom kommunernas bildningsväsenden Projektets namn Företagsamhetsfostran Team Nord Dialogen Diagonalen 1 Projekttid 2000-2001 20082003-2005 2009 Diagonalen 2 Administrativ kommun Beviljat understöd (euro) Kommunal självfinansiering (euro) Finansiär Jakobstad Jakobstad/Karleby Karleby/Pedersöre 100 000, 00 2010-2011 Pedersöre 20.000,00 Edu Arena 31.8.2010 - 31.12.2011 Kronoby 104 000,00 € Edu Arena II 1.1.2012 - 31.12.2013 Kronoby 68 000,00 € Edu Arena III 1.5.2013 - 31.12.2014 Kronoby 80 000,00 € Larsmo Larsmo 65 000,00 € 40 000,00 € Gemensam upphandling (omfattar inte Karleby) (alla kommuner gör separata beslut/3 års avtal)) Pedersöre 660 000,00 € 140 000,00 € www.ostrobotniajob.fi Uppföljning av timresurs och gruppstorlekar Gemensam undervisning av flyktingar Läroplansarbetet Skoldirektörerna har möten ca 1 gång/månad Nykarleby Nykarleby olika gemensam tjänsteansökningsportal (som en del i Kvalitetsprojektet) Gemensam undervisning inom den förberedande undervisningen olika Gemensamma linjedragningar/planerings- och utvecklingsarbete Kvalitetskriterieprojektet 1.8.2010 - 31.12.2012 Kvalitetskriterieprojektet, forts. 1.1.2013 - 31.12.2014 Kulturfonden/UBS 50 % Svenska kulturfonden UBS Huvudsakligt projektinnehåll 6 000 € UBS Regionförvaltningsverket i 10 400,00 € Västra och Inre Finland Regionförvaltningsverket i 18 000,00 € Västra och Inre Finland Regionförvaltningsverket i 15 000,00 € Västra och Inre Finland Gymnasiesamarbete/Virtuella kurser Utveckling av läsning, modersmål Utvecklande av matematikundervisningen Utbildningsstyrelsen Utbildningsstyrelsen Utvecklande av matematikundervisningen Kartläggning av undervisningspersonalens kompetens (webbenkät), Anordnande av fortbildningar Kompetensutveckling i samråd med kollegor via benchmarking, IKTfortbildningar, handledande lärare och utvecklingsplaner Kompetensutveckling via benchmarking och digitala lärmiljöer, introduktion av kompetensutvecklingssamtal, lärplattformer Ibruktagande av kvalitetskriterier för den grundläggande utbildningen Vidareutveckling av kvalitetskriterierna Kommunerna kommunerna Gemensam upphandling av läroböcker Gemensam upphandling av skolmaterial Annat samarbete: utgifter/år utgifter/år Fortbildning förskolan/se barnet Työryhmä on keskustellut henkilöstön rekrytoimisesta ja yhteistyömahdollisuuksista, esim. opettajien rekrytoinnissa. Uusin hyödynnettävissä oleva palvelu olisi Kuntarekry, mutta tänä päivänä palvelua ei käytetä seudullamme kovin ahkerasti, sillä ruotsinkielisillä koulutoimilla on käytössään palvelu www.ostrobotniajob.fi. Suomenkieliset koulutoimet voisivat mahdollisesti myös liittyä palveluun. Rekrytointi olisi hyvä hoitaa jatkossa koordinoidusti. Sijaispankki voisi olla yhteinen. Kunnat osallistuvat Teamnord-verkostoon, joka edistää oppimista netin kautta lukiokoulutuksessa. Pietarsaaressa suomenkielisellä lukiolla on yhteistyötä Kokkolan toisen asteen oppilaitosverkoston kanssa. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 28 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Evijärven koulutoimi tekee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ja Järviseudun kuntien kanssa. Evijärvi osallistuu myös Opinlakeus-verkostoon. Kunnalla on yhteisiä opettajanvirkoja Lappajärven kanssa. Evijärven lukio tekee yhteistyötä Tampereen teknisen yliopiston kanssa (kemian perusopinnot, 7 opiskelijaa). Myös henkilöstökoulutusta ja jatkokoulutusta tehdään yhteistyönä. Yhteistyötä voisi kuitenkin vielä syventää. Lukiokoulutuksen yhteinen kurssitarjotin voisi myös olla syvennetyn yhteistyön kohteena. Maahanmuuttajat, maahanmuuttajakoulutus Pietarsaaren seudun kunnat ovat tehneet yhteistyötä maahanmuuttajaopetuksen parissa, esim. kiintiöpakolaisten vastaanottamisen yhteydessä. Suunnittelua vaikeuttaa se, ettei maahanmuuttajien tulon tarkkaa ajankohtaa aina tiedetä ja tarvetta on vaikea ennakoida. Evijärvellä muodostetaan valmistavan opetuksen ryhmä, jos tähän löytyy viisi oppilasta. Perusopetuksen ja toisen asteen valmistavan koulutuksen yhteistyön kehittämiseen löytyy mahdollisuuksia. Pienet kunnat eivät pysty palkkaamaan maahanmuuttajaoppilaille äidinkielen opettajaa. Pietarsaaressa tämä on ollut mahdollista, sillä maahanmuuttajaoppilaita on enemmän. Työryhmä toteaa, että aikuisten maahanmuuttajien parissa tehtävää yhteistyötä tulisi kehittää. Kielen oppiminen on hyvin tärkeää maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Todettiin, että yhteistyössä on laadittu maahanmuuttajasuunnitelma ja kaikkien tulisi paneutua siihen. Alueen yhteistyö perusopetuksen laatuseurannassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut perusopetukselle laatukriteerit. Ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoiset kunnat työskentelevät parhaillaan aktiivisesti ja yhdessä näiden kriteerien parissa. Osallistuvat kunnat ovat saaneet ministeriöltä ylimääräistä valtiontukea kriteerien kehittämiseksi ja juurruttamiseksi toimintaan. Perusopetuksen laatukriteerit muodostavat työkalun, jolla voidaan tuottaa tietoa paikallistasolla perusopetuksen rakenteellisesta ja toiminnallisesta laadusta. Laatukriteereihin kuuluu 13 kehittämisaluetta tai laatukorttia. OKM:n laatukriteerityön kuvauksessa todetaan, että kehittämissuuntautuneessa koulussa korostuu itsearviointi ja toiminnan kehittäminen systemaattisesti kerätyn arviointitiedon perusteella. Kehittämisprosessissa tulee aina ottaa huomioon vallitseva toimintakulttuuri ja organisaation omat lähtökohdat uudistuksille. Itsearvioinnissa vastataan neljään peruskysymykseen: Missä olemme nyt? Missä haluaisimme olla tulevaisuudessa? Miten parhaiten pääsemme tavoitteiseemme? Miten arvioimme aikaansaatuja muutoksia? (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) Ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoisissa kunnissa (Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Pietarsaaren, Luodon, Kruunupyyn ja Kokkolan ruotsinkielisissä kunnissa) laatukriteerit on muutettu tarkistuslistoiksi ja arviointityökaluiksi. Osa laatukorteista on otettu käyttöön, osa on työn alla. Seudun kunnissa on nyt yhteiset, käytännön arviointimallit laatukriteerien seurantaa varten. Laatukriteerit tarjoavat kuntien päättäjille käytännöllisen työkalun arvioida koulutoimea koskevien päätösten lyhyen ja Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 29 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut pidemmän aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan. Laatukortit on muotoiltu uudelleen arviointityökaluksi seudun koulujen käyttöön. Neljä ensimmäistä laatukorttia heijastaa seuraavien alueiden rakenteita: 1. johtaminen 2. henkilöstö 3. taloudelliset resurssit 4. arviointi Muut laatukortit, jotka vaikuttavat opiskelijaan: 1. opetussuunnitelman toteuttaminen 2. opetus ja opetusjärjestelyt 3. oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 4. osallisuus ja vaikuttaminen 5. kodin ja koulun yhteistyö 6. fyysinen oppimisympäristö 7. oppimisympäristön turvallisuus 8. kerhotoiminta 9. iltapäivätoiminta Koulun ja kunnan laatutyötä ohjaa vuosikello, joka kertoo milloin eri laatukortteja käsitellään. Jokaisessa kortissa on mainittu sen toteuttamisesta ja seurannasta vastaava henkilö. Vuosikello on laadittu yhteisesti Pietarsaaren seudun kunnille. Tarkoituksena on, että tuloksia ja arviointeja voidaan käyttää myös koko alueella yhteisesti. Voimme siis suorittaa alueellista vertailua. Liitteessä esitellään laatuasiakirja kokonaisuudessaan (ei vielä ole kaikilta osin valmis). Erityisesti opetussuunnitelmatyötä koskeva kortti on kesken. Kaikki laaditut arviointilomakkeet syötetään Webropol-järjestelmään, jota kaikki alueen osallistuvat kunnat käyttävät. Webropol on nettipohjainen kyselyohjelma, joka mahdollistaa tiedon keruun netin kautta. Työn lähtökohtana on, että voimme parhaassa tapauksessa tunnistaa koulutuksessa todetut epäkohdat laatukriteereihin perustuvan arviointiosaamisen avulla. Tällöin on myös mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi suunniteltaessa vuosittain kuntien toimintaa ja taloutta kokonaisvaltaisella tasolla. Perusopetus; laajennettu yhteistyö - Laatukriteerit mahdollistavat myös yhteistyön syventämisen alueellisella tasolla. Uusi oppilashuoltolaki voi johtaa siihen, että alueen kuraattorinvirkoja yhdistetään Päivähoito, yhteistyö Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari ovat yhdessä Åbo Akademin lastenpedagogiikan laitoksen kanssa käynnistäneet yhteisen ruotsinkielisen koulutusyhteistyön, jota kutsutaan Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 30 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut nimellä ”Se barnet” (Näe lapsi). Yhteistyön puitteissa järjestetään jokaiselle kunnan työntekijälle mahdollisuus osallistua jonkin muotoiseen jatkokoulutukseen tai kurssitoimintaan lukukauden aikana. ”Se Barnet” -hankkeella on jatkokoulutussihteeri, joka huolehtii käytännön työstä ja mm. jakaa paikat tilaisuuksiin. Pietarsaari huolehtii suomenkielisestä jatkokoulutuksesta, kuitenkin niin, että myös naapurikuntien suomenkieliselle henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua. Samat kunat (Uusikaarlepyy, Pedersöre, Pietarsaari, Luoto, Kruunupyy) ovat myös tehneet sopimuksen päivähoidon yhteisestä maksupolitiikasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perheiden muuttaessa kuntien välillä muutto ei vaikuta päivähoitomaksuun, elleivät tulot muutu. Kunnat ovat myös tarjonneet perheille mahdollisuuksien mukaan päivähoitoa muussa kuin kotikunnassa. Tuottajakunta päättää viime kädessä onko paikkoja myytävänä. Tuottajakunta laskuttaa tämän jälkeen kotikuntaa kuukausikustannuksesta. Menettelyä käytetään useimmiten perheiden muuttaessa kuntien välillä ja haluttaessa jatkaa vanhassa päivähoitopaikassa esim. toimintavuoden loppuun saakka. Naapurikunnista tulee myös joitakin suomenkielisiä lapsia Pietarsaareen. Kyseisten kuntien päivähoidon johtajat tapaavat säännöllisesti n. 8 kertaa vuodessa ja keskustelevat yhteisistä asioista. Päivähoito; laajennettu yhteistyö Päivähoidon osalta esitetään seuraavia mahdollisuuksia laajennettuun yhteistyöhön. 1. Yhteinen sijaispankki 2. Alueen päivähoitomaksujen yhteinen laskeminen ja laskutus. Lisäksi samaa taloushallintojärjestelmää käyttää kaikissa kunnissa. 3. Yhteiset erityislastentarhanopettajat. Kirjastot; yhteistyö Kirjastotoimiala on toiminut uranuurtajana kuntien välisessä yhteistyössä. Minkä tahansa kunnan kirjastosta voi lainata kirjoja. Kirjasto tekee 1990-luvulta lähtien yhteistyötä paljon laajemmassa mittakaavassa muihin toimialoihin verrattuna. Fredrikakirjastojen siirtyessä syksyn aikana CS Libraryn piiriin, kirjastojen välinen yhteistyö tiivistyy edelleen. Fredrikakirjastoihin kuuluvat Pietarsaaren, Mustasaaren, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn, Luodon, Maalahden, Uudenkaarlepyyn, Närpiön, Pedersören ja Vöyrin kirjastot. Kirjastoilla on yhteensä yli 1.000.000 nidettä. Yhteistyö aloitettiin vuonna 1992. Kirjastot osallistuvat yhdessä Abilitan kanssa aktiivisesti tietokoneohjelma Geminin kehittämiseen. Kirjastotoimenjohtajat muodostavat Fredrikan johtoryhmän, joka sopii Fredrikan kehittämisestä. Lisätietoja: www.fredrika.net Fredrika-yhteistyö on Pietarsaaren seudun ja Pohjanmaan kirjastotoiminnalle suuri rikkaus. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 31 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Verkoston hyödyt: - katalogierät ostetaan yhdessä, yhteisosto mahdollistaa alennetut hinnat sähköiset kaukolainavaraukset yhteinen osaamisen kehittäminen yhteiset suuntaviivat käytännön yhteistyötä yli kuntarajojen uusi yhteinen kotisivu tarjoaa asiakkaalle selkeämmän kokonaisuuden ja suuremmat mahdollisuudet integroida erilaisia e-palveluja Yleisten kirjastojen neuvoston kautta muodostetaan uusia yhteistyömuotoja, jotka konkretisoidaan Yleisten kirjastojen konsortiossa, joka työskentelee mm. e-kirjojen yhteishankinnan parissa. Kirjastot; laajennettu yhteistyö Seuraavia yhteistyömuotoja voisi vielä kokeilla: Yhteiset ilmoitukset, esim. aukioloajojen muutokset keväällä ja syksyllä (kesä- ja talviajat). Kirjastojen välistä logistiikkaa (mm. kaukolainojen osalta) voisi kehittää. Itella siirtyy yhä kauemmaksi asiakkaista ja postimaksut kasvavat. Toimialoja ylittävää yhteistyötä voisi selvittää myös tässä yhteydessä. Yhteistyötä kirjailijavierailujen, lastenohjelmien ja muiden tapahtumien ympärillä on jo olemassa, mutta sitä voisi vielä kehittää. Kirjastot hakevat ulkoista tukea erilaisiin hankkeisiin ja tuovat näin lisäresursseja ja osaamista alueelle. Hankeavustuksia on edelleen haettava paikallisesti (=lisää ulkoista määrärahaa alueelle?), mutta osaamista ja hankkeiden kautta syntyviä ideoita voisi paremmin viedä eteenpäin alueella. Benchmarking ja henkilöstövaihto voisi olla yksi tapa tähän. (Juridisten) asiantuntijapalveluiden ostaminen. Maakuntakirjastopiirin puitteissa tai suomenruotsalaiselta kirjastoyhdistykseltä ostamalla voidaan järjestää jatkokoulutusta, mutta erityistarpeita voi syntyä. Meidän on esim. ennen jotakin tapahtumaa anottava oikeutta käyttää tekstejä ja kuvia, eikä aina ole aivan selvää mihin on käännyttävä. Myös kirjaston palvelut ja kokoelmat voivat herättää kysymyksiä, jotka on ratkaistava suuremman alueen osalta, muttei välttämättä koko (ruotsia puhuvan) Suomen alueella. Voitaisiin selvittää mahdollista yhteistä aikakauslehtien ja e-lehtien sekä kirjastoaineiston (esim. kirjojen muovitus) hankintaa. (Tähän ei lasketa päivän lehtien suoria tilauksia ja joitakin aikakauslehtiä). Saattaa muuttua liian byrokraattiseksi ja vaikeasti hoidettavaksi, erityisesti poisjääneiden aikakauslehtien seuranta voi ontua. Kirjaston kirjojen yhteinen hankinta saavuttaa EU:n kilpailuttamisen kynnysarvon = yhä enemmän byrokratiaa ja huonompaa palvelua asiakkaillemme. (Kirjaston toimialalla ei ole kansliahenkilöstöä, vaan kaikki lisääntyvä byrokratia koettelee heti asiakkaita, sillä aika on otettava varsinaisesta kirjastotyöstä). Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 32 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Kansalaisopistot (Norra Ligan) Joitakin yhteisiä kursseja -> jaetut kustannukset, työajan säästö, asiakkaille suurempi tarjonta ja parempaa palvelua Osittain yhteiset ilmoitukset -> jaetut kustannukset, suurempi vaikutus Joitakin yhteisiä sivuja/tekstejä kurssiluetteloissa -> suurempi levikki, jaetut kustannukset Yhteiset opettajakokoukset ennen syyslukukautta -> jaetut kustannukset, parempi laatu, paremmat mahdollisuudet toteuttaa Yhteiset opettajaillat kevätlukukauden päättymisen jälkeen -> jaetut kustannukset, parempi laatu, paremmat mahdollisuudet toteuttaa Joitakin yhteisiä opettajia -> paremmat rekrytointimahdollisuudet Yhteinen lukukausikohtainen arviointi -> parempaa laatua jaettujen kokemusten kautta Kuukausittaiset rehtorien kokoukset -> tehokas tiedon ja osaamisen leviäminen, yhteinen päätöksenteko Kanslistien kokous-> tehokas tiedon ja osaamisen levittäminen Yhteiset hankkeet -> paremmat mahdollisuudet saada ulkoista rahoitusta alueelle, mahdollisuus tehokkaaseen työpanosten jakamiseen Yhteinen hankehenkilöstö -> parempi hallinta ja yleiskatsaus Eri tilaisuuksissa yhteinen edustus /yhteiset tervehdyskäynnit -> vähemmän kustannuksia, jotka jaetaan edelleen Joitakin yhteisiä erityiskursseja -> jaetut kustannukset, suurempi rekrytointialue, paremmat toteuttamismahdollisuudet Yhteiset tenttitilaisuudet -> parempi palvelu Opettajille yhteisiä jatkokoulutustilaisuuksia -> paremmat mahdollisuudet eri teemojen toteuttamiseen Joitakin yhteisiä ostoja-> pienemmät kustannukset, jotka jaetaan edelleen Yhteinen lehdistötilaisuus -> parempi onnistuminen Yhteiset lisenssit tietokoneen ajokortille -> pienemmät kustannukset, jotka jaetaan edelleen Yhteiset kannanotot ja lausunnot -> suurempi paino Edellä mainitut yhteistyömuotojen esimerkit tuovat enimmäkseen korkeampaa laatua ja säästöjä verrattuna siihen, että toiminta/toiminto järjestettäisiin erikseen jokaisessa kunnassa. Laajennettu yhteistyö; Norra ligan laskutus yhdestä paikasta palkanmaksu yhdestä paikasta yhteinen kanslia Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 33 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Pietarsaaren seudun työväenopisto Pietarsaaren seutukunnan opistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaamiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Pietarsaaren kielellisesti jakautuneet opistot toimivat liian pienen vakinaisen henkilökunnan turvin, on järkevintä ehkä yhdistää voimavarat. Näin saadaan laajennettu organisaatiomalli, joilla on hyvä osaaminen ja asiantuntijuus opetusaloillaan ja monipuolinen opetustarjonta. Opistojen rehtoreilta vaaditaan joustavaa ja seudullisesti liikkuvaa työskentelytapaa, jotta paikallistuntemus säilyy jatkossakin. Tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat väestön ikä- ja koulutusrakenteen huomioon ottaminen opetuksessa sekä tietoyhteiskunnan tuomat opetussisältöjen ja opetusteknologian muutokset. Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto on vasta alussa opetukseen osallistumisen ja opintojen saavutettavuuden haasteissa, jossa teknologiset mahdollisuudet osataan hyödyntää perinteisen opetuksen rinnalla. Keski-Pohjanmaan kesäyliopiston sivutoimipisteenä on haluttu etsiä ratkaisua mm. opistoverkostojen avulla. Laadun- ja kehittämisen hanketta tehdään myös yhteistyössä. Työväenopisto tekee myös yhteistyötä muiden maan yliopistojen kanssa järjestämällä ja ottamalla vastaan tenttejä. Alueellinen yhteistyö keskittyy koko Pohjanmaan alueeseen hankkimalla ja ideoimalla koulutuksia sekä värväämällä opetushenkilökuntaa. Lähin yhteistyökumppani on Kokkolanseudun opisto. Kokkolan kanssa on haettu mm. yhteistyökoulutusrahoitusta opetushallitukselta. Kolmas sektori Kokkolan Taito ry. tuottaa Pietarsaaren opistolle vuosittain kädentaitojen lyhytkursseja. Ruotsinkielisestä kurssitarjonnasta vastaa Arbis, mutta satunnaisia yhteistyökeskusteluja on käyty alueen ruotsinkielisten opistojen kanssa koskien suomenkielisen palvelun laajentamisesta. Keskusteluissa on virinnyt ideoita siitä, että Pietarsaaren suomenkielinen opisto tuottaisi heidän opistoilleen joitakin suomenkielisiä kursseja. Museotoiminta Pietarsaaren kaupunginmuseo on koko 110-vuotisen historiansa ajan tehnyt yhteistyötä alueen muiden museoiden kanssa luonnollisena osana toimintaansa. Taustalla on yhteinen historiamme. Museo perustettiin 1904 ja tällöin tarkoituksena oli, että museosta tulisi koko seudun museo ja alusta alkaen luotiin työntekijöiden yhteistyöverkosto. Kotiseutu- ja museotoiminnan kehittyessä maaseudulla yhteistyö muutti muotoaan, erityisesti 1970-luvulla kotiseutuliikkeen kukoistaessa. Yhteistyötä tehtiin mm. kansalaisopistoissa järjestettävien kotiseutukurssien muodossa, Pietarsaaren kaupunginmuseon henkilöstön toimiessa ohjaajina. Tätä kautta museo osallistui aktiivisesti Luodon ja Pedersören museotoimintaan ja auttoi perustöissä. Tämän tyyppinen yhteistyö on muuttunut kotiseutumuseoiden kehittyessä ja muuttuessa yhä itsenäisemmiksi. 1970-luvun puolivälistä lähtien museolla on ollut omat talousarviomäärärahat alueelliseen yhteistyöhön, mutta niitä on leikattu 2000-luvulla. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 34 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Museo on myös toiminut kaupungin museoyhdistysten perustamisen moottorina, esimerkkeinä näistä Nanoq ja Moottorimuseo. Museolla on paikka Nanoqin johtokunnassa ja kaupunki omistaa tänä päivänä suurimman osan Moottorimuseon esineistä. Vuonna 2009 Pietarsaaren kaupunginmuseo ja Uudenkaarlepyyn museotoiminta tekivät yhteistyösopimuksen museolain säännösten mukaan. Tämä tarkoittaa, että Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn valtionosuudet ohjataan Pietarsaaren kaupunginmuseon kautta, joka myös hoitaa raportoinnin Opetushallitukselle. Vuonna 2010 seudulle perustettiin museoyhteistyöryhmä. Yhteistyökumppaneina on n. 60 kotiseutu- ja museoyhdistystä Kokkolan, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn kunnista. Yhteistyöryhmä pitää säännöllisesti kokouksia ja on mm. järjestänyt Museokarnevaalit, jotka on saanut huomiota koko maassa. Yhteistyö jatkuu tänä vuonna jatkokoulutuksella ja yhteisellä aikamatkalla syksyllä 2014. Pietarsaaren kaupunginmuseolla ei ole virallista statusta aluemuseona, mutta ainoan ammattimaisen museon edustajan roolissa seudullamme Pietarsaaren kaupunginmuseoon siirretään valtion viranomaisten, Museoviraston ja Pohjanmaan maakuntamuseon asioita, erityisesti rakennussuojelun ja kaavoitusasioiden osalta. Museon suurimpana ”asiakasryhmänä” ovat seudun koulut, joiden oppilaat vierailevat säännöllisesti museossa ja museon näyttelyissä sekä osallistuvat tapahtumiin. Seudun kouluille tiedotetaan myös toiminnasta. Yhteistyö; kulttuuri ja vapaa-aika Seudulla tehtävä yhteistyö vaihtelee, mutta yleisesti ottaen kunnat tekevät yhteistyötä erilaisten tapahtumien tiimoilta. Yhteistyötä tehdään kuitenkin erilaisissa asetelmissa ja eri kuntien välillä. Perinteisesti seudun vapaa-ajan toimialan kollegat tapaavat vuosittain yhteisten hankkeiden suunnittelun ja seurannan merkeissä. Kruunupyyn osalta suurin osa yhteistyöstä tehdään perinteisesti ja maantieteellisistä syistä Kokkolan kanssa. Laajennettu yhteistyö; kulttuuri ja vapaa-aika Työryhmä toteaa, että aktiivisempi yhteensovittaminen voisi hyödyttää koko toimialaa. Muun muassa tapahtumien yhteismarkkinointi voisi muodostaa yhden yhteistyön alan, mihin myös toimialasta vastaavat yhtyvät. Nuoristotyö; yhteistyö After Eightin yhteydessä toimiva etsivä nuoristotyö on hyvä esimerkki seudun nuorisosektorin välisestä yhteistyöstä. Pietarsaaren seudulla toimii myös aktiivinen, alueellinen päihderyhmä. Nuorisoportaali Decibel on myös yhteistyöhanke, johon Pietarsaaren seudun kunnat osallistuvat (Luotoa lukuun ottamatta). Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 35 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Nuorisotyö; laajennettu yhteistyö Nuorten yhteinen, alueellinen vaikuttava toimielin voisi olla mahdollinen, myös yhteinen koordinaattori voisi ohjata nuoria ryhmässä. Talvilomamatkat/tapahtumat Markkinointi Yhteistyö tapahtumiin/matkoihin liittyen suomenkielisten nuorten osalta, esim. teatterimatkat, jolloin kieli on ratkaiseva osallistumisen kannalta Pietarsaaren seudun musiikkiopisto Pietarsaaren kaupunki ylläpitää musiikkiopistoa ja on samalla musiikkiopiston kotikunta. Yhteistyökuntia ovat Pedersöre, Luoto ja Uusikaarlepyy. Musiikkiopiston koulutus on kaksikielistä. Kruunupyy ei kuulu sopimuksen piiriin, mutta ostaa täältä palveluja tarpeen vaatiessa. Sopimuksen ansiosta kaikilla seudun lapsilla ja nuorilla on oikeus opiskella musiikkiopistossa taiteen perusopetusta. Pietarsaaren Sinfonietta Pietarsaaren Sinfonietan rahoitus on jaettu seuraavanlaisesti: Pietarsaari on vastannut 75 %:sti, Pietarsaaren seudun, Kruunupyyn, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnat 15 %:sti, sekä muut SÖFUKin piirissä olevat kunnat 10 % kunnallisista maksuosuuksista. Pietarsaaren Sinfonietan roolina on toimia "suomenruotsalaisena ammattimaisena koulutusorkesterina" ja orkesteri toimii siis Musiikkitalon opiskelijoiden harjoitteluorkesterina. Konsertteja järjestetään myös naapurikunnissa. Kulttuurikoulu Koko seudun tulisi yhteisesti sopia seudun taiteen perusopetuksen kirjon koordinoinnista. Tämän pohjalta voisimme rakentaa yhteisen kulttuurikoulun, joka saa valtionosuuksia ja jossa kaikki muodot on edustettuina. Evijärven kunnan yhteistyöalueet PERUSOPETUS Laajin yhteistyö tällä hetkellä niin maantieteellisesti kuin asiallisestikin on maakunnallisen opetussuunnitelman tekeminen. Työpajan kanssa tehdään oppilaskohtaista yhteistyötä (oppilas voi tehdä osan oppiaineesta pajalla). Meillä on ystävyyskoulu Vändrassa Virossa, yhteistyö viime vuosina ollut aika vähäistä. Kouluilla on myös Comenius -hankkeita eri maiden koulujen kanssa. Kuraattori on yhteinen Lappajärven kunnan kanssa. Kansalaisopiston musiikin opettaja on sivutoimisena tuntiopettajana perusopetuksessa. Saksankielen opettajan tunteja myydään Kauhavan Kortesjärven yläkoululle ja uskontoa Lappajärven yläkoululle. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 36 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Väinöntalon museo järjestää kouluille koululaispäivät, joiden teema vaihtelee vuosittain. Naapurikuntien kanssa on jonkin verran yhteistä koulutusta. Syksyllä aloitamme yhteistyötä Yrittäjäyhdistyksen kanssa. Syvennetyssä yhteistyössä voisi järjestää henkilöstön koulutusta ja vesoja. Sekä oppilaiden yhteistä tekemistä ja tutustumista, esim. vierailut, yhteisiä retkiä, muut yhteiset tapahtumat sekä "kielikylpy" (ruotsin kielen merkityksen kohottaminen opiskelussa). LUKIO JÄRVISEUTU Lappajärven lukion kanssa on kaksi opettajan virkaa: Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin virka sekä uskonnon ja psykologian päätoiminen tuntiopettaja. Viimeksi mainittu opettaa myös yläkoulussa molemmilla paikkakunnilla tänä lukuvuonna. Tulevan lukuvuonna Lappajärven lukiosta opetetaan virtuaalisesti yhteiskuntaopinkurssi meille ja meiltä opetetaan maantiedon kurssi Vimpeliin. Virtuaalikursseilla Järviseudun alueella on pitkät perinteet ja yhteistyöajat ovat soviteltavissa. Joka lukuvuosi joku syventävistä lukiokursseista opetetaan virtuaalisesti, jopa vieraita kieliä. Lukion ruotsinkieliset opiskelijat ovat suorittaneet verkkokursseina Vaasan aikuislukiolle ruotsi äidinkielenä -kursseja, saadakseen päättötodistukseen myös ruotsista äidinkielen arvosanan. Evijärven lukion opiskelijat ovat voineet suorittaa kemian yliopisto-opintoja lukiokurssien ohessa. Yhteistyö Tampereen teknillisen yliopiston kanssa on jatkunut pitkään. Alimman yliopistoarvosanan suorittamisen suosio on pysynyt suurena ja opiskelijat ovat innostuneita tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta lukiossamme. Opetus annetaan meiltä ja todistus tulee yliopistolta. Yhteinen kuraattori Lappajärven kanssa. KAUHAVA JA HÄRMÄ Kauhavan lukion kanssa on tehty yhteistyötä vieraan kielen kanssa, viime lukuvuonna espanja. Yhteinen projektiviikko. Lisäksi on ollut yhteinen vesopäivä lukion opettajille, Digabi-koulutus Kauhavalla. SYVENNETTY YHTEISTYÖ JATKOSSA Syvennetty yhteistyö lukion osalta voisi olla samaa, mitä olemme tehneet muiden kanssa tähän asti. Suomenkielisten lukioiden kanssa yhteiset kurssit ja virtuaaliopetus. Ruotsi äidinkielenä -opintojen kanssa yhteistyötä Pietarsaaren seutukunnan ruotsinkielisten lukioiden kanssa. Lukio-opetuksen järjestämislupien hakeminen ja valtionosuusuudistus, mitä ne tuovat tullessaan? Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 37 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut KIRJASTO Eniten yhteistyötä on YTY-kimpan (Alajärven kaupunki, Evijärven, Lappajärven, Vimpelin, Perhon, Soinin ja Vetelin kunnat) kanssa. Seitsemän kirjastoa muodostavat YTY –kimpan. Tässä yhteistyössä on mukana kirjastoja kolmesta seutukunnasta ja kahden maakuntakirjaston alueelta. YTY -kirjastoilla on yhteinen asiakas- ja aineistorekisteri (Axiell Aurora). Sama kirjastokortti käy kaikissa YTY -kirjastoissa ja kokoelmat ovat yhteiskäytössä (esimerkiksi lainoja voi palauttaa maksutta mihin tahansa YTY -kirjastoon). YTY -kirjastojen välisiä lainoja hoidetaan paikasta toiseen yhteisellä logistiikalla - kuljetuslaatikot kulkevat kerran viikossa. Yhteinen palvelin sijaitsee Alajärvellä ja Järvinet OY hoitaa operoinnin. YTY –kimpassa kilpailutetaan yhdessä hankinnat, anotaan avustuksia yhteisiin projekteihin ja hankkeisiin sekä järjestetty yhteisiä koulutuksia kirjastojen henkilökunnille ja/tai koulutustilaisuuksiin on järjestetty yhteiskyyditystä. Nykytilanne kirjaston yhteistyöstä muiden tahojen kanssa: Suurinta yhteistyö on koulujen ja päiväkodin kanssa. Esimerkiksi kouluilla / luokilla on omat kirjastokortit ja näille lainataan ns. pulpettikirjoja. Säännöllisesti annetaan kirjastonkäytönopetusta esikoululaisille ja seitsemäsluokkalaisille. Päiväkodissa pidetään kuukausittain satutunti. Sekä päiväkodissa että kirkonkylän esikoululaisten luona vierailee säännöllisin väliajoin pehmosiili mukana iso reppu täynnä kirjoja. Yhteistyötä koulujen ja päiväkodin kanssa kehitetään jatkuvasti. Uusin yhteistyötoiminta on kirjaston seniorityö. Siinä tehdään yhteistyötä Aijoos –hankkeen, Kaksineuvoisen ja 4H-yhdistyksen kanssa. Muiden tahojen kanssa yhteistyö on satunnaista (esimerkiksi seurakunta, kansalaisopisto). Ollaan kuitenkin valmiina kehittämään monipuolista yhteistyötä! Tulevaisuudenvisioita – mitä voisi olla syvennetty yhteistyö kuntien kanssa YTY – kirjastojen osalta realistinen olisi vaihtoehto, että nykyisen yhteistyön pohjalta voisi syntyä aluekirjasto, ns. hybridikirjasto, missä on perinteistä ja digitaalista aineistoa rinnakkain. Kirjastojen tilat jokaisessa kunnassa olisivat olohuoneen jatketta, mihin voisi tulla viettämään monipuolisesti vapaa-aikaa. Kirjasto voisi olla jokaisessa kunnassa paikallinen ja alueellinen sivistys- ja kulttuurikeskus, mihin kaikki ovat tervetulleita. Aluekirjastossa olisivat yhteiset keskitetyt palvelut (hallinto, kehittäminen ja markkinointi, hankinta ja luettelointi) ja ammattitaitoinen henkilökunta keskittyy jokaisessa kunnassa laadukkaaseen asiakaspalveluun. Tätä aluekirjastomallia voisi sitten tarvittaessa laajentaa. KULTTUURI Lähes kaikki kulttuuritoimen tapahtumat järjestetään yhdessä kolmannen sektorin, seurakunnan tai koulujen kanssa. Kunta myös tukee yhdistysten järjestämää kulttuuritoimintaa, esim. antamalla tiloja käyttöön, järjestämällä kuljetuksia, ilmoittamalla tapahtumasta. Kulttuuritoimella on taidenäyttelytila. Kunta tarjoaa tilan ja näytteilleasettaja hoitaa järjestelyt. Näytteilleasettaja voi olla yhdistys, yhteisö, yksityinen henkilö tai kuka vain. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 38 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Evijärvi on mukana kulttuurireittihankkeessa Järviseudun kuntien kanssa, mukana ovat myös Ähtäri ja Töysä. Yhteistyö voisi olla yhteinen hallinto useamman kunnan kanssa, yhteisiä työntekijöitä, tapahtumia, esitteitä, hankkeita. MUSEO Museolla on ollut useita hankkeita Järviseudun museoiden kanssa, tällä hetkellä ei ole menossa yhtään. Museo tekee yhteistyötä eri yhdistysten kanssa sekä koulujen kanssa. Väinöntalon museo tarjoaa kesäteatterille esityspaikan ja Harrastajateatteri järjestää ohjelman. Iitin kioskin vuokraaja pitää auki myös Limutippu -limonaaditehdasmuseota. Museolla ei ole ammatillista henkilöstöä. Yhteistyössä voitaisiin hoitaa museoiden hallinto, mainonta, kotisivut, yhteisiä hankkeita, museoverkko jne. LIIKUNTA Liikuntatoimi järjestää yhteistyössä urheiluseurojen kanssa kilpailutoimintaa mm. lasten viikoittaiset yleisurheilukilpailut heinä-elokuussa ja viikoittaiset hiihdot helmi-maaliskuussa. Kunta vuokraa tiloja talollisilta yhdistyksiltä muiden yhdistysten ja yhteisöjen liikuntatoimintaan. Naapurikuntien kanssa järjestetään vuosittain neljän osakilpailun ”tourit” hiihdossa ja juoksussa, mukana on myös neljän kunnan liikuntaseuroja sekä Järviseutu seura. Kansalaisopiston kanssa järjestetään yhteisiä kursseja ja liikuntaryhmiä. Yhdessä kannattaisi järjestää erityisryhmien liikunta, liikunnan ohjaus (etenkin harvinaisemmissa lajeissa), uimaopetusta, ”kiertävä” valmentaja. NUORISO Etsivä nuorisotyö on järjestetty yhdessä Kauhavan kaupungin ja Lappajärven kunnan kanssa Nuorten työpaja ja nuorten ohjaus- ja palveluverkosto toteutetaan yhdessä Kaksineuvoisen ja Kauhavan kaupungin kanssa. Nuorisotiedotuspiste on perustettu yhdessä Järviseudun kuntien kanssa toteutetussa hankkeessa. Tapahtumat, NYT:n (nuorten yhteistyötiimi) aikuisen tuki sekä tilatoiminta ostetaan 4Hyhdistykseltä. Yhteistyötä tehdään tapahtumien ja toiminnan osalta myös muiden yhdistysten ja seurakuntien kanssa. Yhteistyössä voitaisiin hoitaa esimerkiksi nuorisotiedotus ja etsivä nuorisotyö sekä koordinoida kolmannelta sektorilta ostettava toiminta. KANSALAISOPISTO Kansalaisopisto on kolmen kunnan yhteisen yhdistyksen ylläpitämä Järvilakeuden kansalaisopisto ja tekee siis jo tältä pohjalta yhteistyötä kolmen kunnan kanssa. Lisäksi opisto tekee yhteistyötä paikallisten yhdistysten (mm. hallinnoi monia hankkeita) kanssa sekä naapuriopistojen ka Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 39 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut 6. Selvitysalueen toisen asteen koulutuksen, erityisesti lukiokoulutuksen, rakenteellinen uudistus Työryhmä on keskustellut ja analysoinut toisen asteen koulutuksen tulevaisuuden näkymiä, erityisesti lukiokoulutuksen näkökulmasta. Työryhmä on kuntaselvitystehtävän puitteissa laatinut SWOTanalyysin siitä, miltä lukiokoulutus voisi näyttää yhteisessä kunnassa. Nuorten maailma on muuttunut. He matkustavat ja osaavat jo paljon. Opetuksen on kehityttävä tulevaisuutta ja tulevaisuuden ammatteja silmällä pitäen. Lukiokoulutuksen profilointi ja kasvatuksellinen kehitys olisivat tärkeitä seikkoja alkuvaiheessa, mikäli lukiokoulutuksen hallintoa muutetaan. SWOT-analyysi, lukiokoulutus Lähtökohdat tänä päivänä Ruotsinkielisten lukioiden välillä vakiintunutta yhteistyötä, ”Team Nord”. Virtuaalikursseja, yhteisiä kursseja. Yhteisiä hankkeita ja yhteistä markkinointia. Valtionosuudet eivät riitä. Eroja virkarakenteissa. (Yhteiset virat yläkoulun kanssa ja erilliset virat) Halukkuus lukio-opintoihin vaihtelee vuosi vuodelta, sekä kuntien välillä. Voi johtaa tarkoituksettomiin ryhmiin. Kallista. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 40 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut SWOT-analyysi, kuntaliitos VAHVUUDET HEIKKOUDET 1. 2. 3. 4. 5. Paikkamäärä vahvistetaan etukäteen Opiskelijoiden ohjaus Eri lukioiden profilointi selkeämmäksi Lisää erityiskursseja Opiskelijoilla enemmän valinnanmahdollisuuksia 6. Opettajien rekrytointia helpotetaan 7. Voidaan korostaa laatunäkökohtia (korkeamman keskiarvon vaatiminen lukioon pääsyssä, nopeampi opiskelutahti) 1. Kun kilpailua on vähemmän, luovuuttakin on vähemmän 2. Suuressa organisaatiossa kallis hallinto 3. Voidaanko opiskelijoiden virtaa ohjata? 4. Yhteiset opettajat perusopetuksen kanssa (miten virkarakenne järjestetään hallinnollisesti?) MAHDOLLISUUDET UHKAKUVAT 1. Yhteistyö opettajien osalta (aineiden asiantuntijoita, joita voidaan siirtää) 2. Yhteinen markkinointi (opiskelijat tietävät mitä saavat) 3. Suuri lukio voi olla pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kantava 4. Kaksikielinen organisaatio 5. Ihanteelliset opiskelijaryhmät mahdollisia suuressa lukiossa 6. Toimipisteitä kehitetään tarpeen mukaan (opiskelijoiden tarpeet) 1. 2. 3. 4. 5. Opiskelijoiden koulutie voi pidentyä Yleissivistävä lukio häviää Pitkällä tähtäimellä yksi lukio? (yksi toimipiste) Mitä tapahtuu seudulla jo olemassa olevalle yhteistyölle (osallistuvatko kaikki kunnat?) Virtuaalilukio (uhka vai mahdollisuus?) Kommentteja SWOT-analyysiin; Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen ja perusopetuksen välistä yhteistyötä ei saa unohtaa. Lukioilla ja peruskouluilla on yhteisiä opettajia. Voidaanko vai pitääkö lukiokoulutus keskittää yhteen suureen lukioon, joka mahdollisesti saisi uuden rakennuksen. Tämä ”seutulukio” voisi myös olla kaksikielinen. Taloudellisesta näkökulmasta kyseessä olisi hyvin kustannustehokas malli. Onko suuri lukio paras mahdollinen vaihtoehto oppilaan näkökulmasta? Työryhmä toteaa, että suuremmassa yksikössä opetuksen sisältö, laatu ja kurssitarjonta ovat parempia oppilaan osalta, mutta yksittäinen oppilas saattaa jäädä ilman tukea. Lukiokoulutuksen saatavuutta ja läheisyyttä ei tule aliarvioida opiskelijoiden valitessa opiskelupaikkaansa. Vaikka lukiokoulutuksella olisi yhteinen ylläpitäjä, toimipisteitä voisi olla useassa paikassa, mm. kielellisistä olosuhteista ja saavutettavuudesta johtuen. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 41 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Kasvatuksellisesti on tärkeää huomioida esim. IT:n käyttö opetuksessa. Se tulee muuttamaan lukiokoulutusta. Monessa lukiossa merkittävä osa opetuksesta tapahtuu jo nyt verkossa. Etä- ja verkko-opetus lisääntyvät jatkuvasti ja ne on nähtävä mahdollisuutena opetusta kehitettäessä. Digitaalisen opetusaineiston ja sen käyttö lisääntyvät myös. Uudet toimiluvat ja uudistettu rahoitus Olemassa olevat ylläpitäjien toimiluvat kumotaan asetuksen nojalla ja uusien ylläpitäjälupien hakuprosessi käynnistyy kevättalvella 2015. Prosessi koskee koko toisen asteen koulutusta ja myös vapaata sivistystyötä, mukaan lukien kansalaisopistot/työväenopistot. Tällä hetkellä tiedämme, että toimilupaa on haettava jo ensi vuonna ja että toiminta on aloitettava 1.1.2017. Myös rahoitusperusteita tullaan muuttamaan. Sen sijaan että kunnat nykykäytännön mukaan saavat opiskelijamäärän mukaan yksikköhinnan, uusi rahoitusmalli sisältää myös laatukriteereitä, jotka ratkaisevat rahoituksen suuruuden. Ministeriön kriteeriluonnoksessa todetaan mm. seuraavaa: Koulutuksen tarve Arvioinnissa keskeistä on riittävä opiskelija- ja väestöpohja. Arvioitaessa otetaan huomioon koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva tai sinne rakennettava lukiokoulutuksen koulutustarjonta. Taloudelliset edellytykset Koulutuksen järjestämistä kustannustehokkaasti, opiskelijan joustavia opintopolkuja ja opintovalintoja mahdollistavaksi edellyttää taloudellisesti riittävän vahvaa koulutuksen järjestäjää. Lähtökohtaisesti hakijan on kyettävä järjestämään koulutuksensa siihen kohdennettavan valtionosuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hakijan on myös osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista kuten esimerkiksi opiskelijamäärien vaihteluista. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. hakijan kulurakenne, arvioitu tulokehitys, opiskelijamäärän vakaus. Ammatilliset edellytykset Koulutuksen järjestäminen edellyttää lainsäädännön ja tutkintojen ja opetussuunnitelman perusteista annettujen määräysten täyttymistä. Hakijalla on käytettävissään koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet. Hakijalla on tehtävän hoitamiseksi tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä. Hakija toimii yhteistyössä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa. Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 42 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Työryhmä toteaa, että hakukriteeriluonnoksessa mainitaan, että useamman kunnan on osallistuttava hakemukseen. Tämä ei tietenkään sulje pois yksittäisen kunnan toimiluvan hakemista, jos opiskelijoita on tarpeeksi. Vaihtoehtoja lukiokoulutuksen ylläpitämiseksi seudullamme Työryhmä on keskustellut toimilupien hakuprosessin erilaisista vaihtoehdoista. Alla on esitelty järjestämismalleja seudun lukiokoulutuksen jatkolle. Nykyinen organisaatiomalli jatkuu Seudullamme on tänä päivänä hyvin kattava lukioverkosto. Kaiken kaikkiaan opiskelijapohja on hyvä, mutta vaihtelut voivat opiskelijamäärän osalta olla suuret yksittäisten lukioiden välillä. Tämä voi johtaa kalliiden, pienten opetusryhmien muodostamiseen. Lukiokoulutuksen yhteistyötä voidaan kuitenkin kehittää merkittävästi. Viranhaltijat ovat aikaisemmin tehdyissä selvityksissä selvittäneet mitä laajennettu yhteistyö pitäisi sisällään. Seuraavassa esimerkki laajennettuun yhteistyöhön liittvistä kysymyksistä mitä, miten ja miksi. On luonnollisesti mahdollista saada aikaan vieläkin syvempää yhteistyötä. MITÄ - osittain yhteinen kurssitarjonta - osittain yhteinen henkilöstö - yhteiset tekniset ratkaisut - tulevaisuuden uusien oppimisympäristöjen luominen - yhteistyösopimukset MITEN - kurssien, lukujärjestysten ja aikojen yhteensovittaminen - kullakin lukiolla on oma erikoisalansa - etäopetuksen hyödyntäminen - yhteinen jatkokoulutus - yhteinen markkinointi - opiskelijoiden opetuspaikan joustavuuden mahdollistaminen - opettajien työpaikan joustavuuden mahdollistaminen - opetusaineiden edustajien on tehtävä yhteistyötä - tarpeen vaatiessa yhteiset tukitoiminnot - yhteinen kouluhallinto-ohjelma - yhteinen yleinen ohjausryhmä, johon kuuluvat koulusektorin johtavat viranhaltijat - yhteiset vuosittaiset arvioinnit - yhteinen koordinointi*, esim. Team Nordin kautta * koordinointitoimintoihin kuuluvat etäopetus, lukio-opinnot aikuisille, yhteinen tekniikka sekä yhdistävä lenkki muihin kurssijärjestäjiin ja ulkoisiin rahoittajiin. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 43 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut MIKSI - vastataan laajennetun kurssitarjonnan vaatimuksiin - mahdollistetaan täydellinen kurssitarjonta myös pienissä lukioissa - kustannustehokkaat opetusryhmät - hillitään kustannuskehitystä - säilytetään seudun lukiokoulutuksen vetovoima - säilytetään kuntien omat lukiot - vahvistetaan kunnan vetovoimaa - vastataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaatimuksiin laajennetusta yhteistyöstä ja riittävän suuresta opiskelijapohjasta Perustetaan kaksikielinen lukio 800–900 oppilaalle ja lukiokoulutukselle perustetaan kuntayhtymä Yksi mahdollisuus toimiluvan hakemiseen ja lukiokoulutuksen järjestämiseen selvitysalueelle on, että kunnat perustavat yhteisen kuntayhtymän vastaamaan lukiokoulutuksesta. Seudun ruotsinkielisten lukioiden rehtorit ovat keskustelleet kokouksessaan järjestäjämallista ja todenneet, että lukiokoulutusta varten perustettava kuntayhtymä voisi olla aivan varteenotettava toimintamalli. Kuntayhtymä toimii myös kevyemmällä organisaatiolla, jossa osa palveluista ostettaisiin (esim. palkanlaskenta). Isäntäkuntamalli ylläpitäjänä Lukiokoulutuksen kuntayhtymämallilla ja isäntäkuntamallilla on kummallakin hyötyjä ja haittoja. Isäntäkuntamalli olisi kustannustehokkain malli toiminnan käynnistämiseksi. Isäntäkunnan olemassa olevaa hallintorakennetta voisi toisin sanoen hyödyntää ilman että tarvitsisi luoda uudet, kalliit hallintorakenteet. Optima ammattikoulutuksen kuntayhtymän ylläpitäjänä On myös mahdollista tehdä yhteistyötä ammattikoulutusta järjestävän Optiman kanssa. Håkan Storbacka on aikaisemmin kartoittanut mahdollisuutta liittää ammattikoulutus ja toisen asteen koulutus koulutuskonsernin muotoon. Selvityksen tuloksena luotiin malli toisen asteen koulutuksen järjestämiseksi (lukiokoulutus ja ammattikoulutus) yhteisessä koulutuskonsernissa. Lukio tarjoaa yleissivistävää koulutusta oppilaille, joiden aikomuksena on jatkaa korkeakouluopintoihin. Koulumuodot ovat sisällöltään ja toimintamuodoiltaan erilaiset. Herää kysymys, voidaanko tämän tyylisessä kuntayhtymässä saavuttaa kasvatuksellisesti sisällöllistä synergiaa. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 44 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Työryhmän näkemykset selvitystyön jatkosta Millä tavoin toimintaa voidaan kehittää, jos sitä on useammassa paikassa? Tätä on selvitettävä tarkkaan. Kestävän talouden saavuttamiseksi lukioiden opiskelijoiden sisäänottoa tulisi ohjata niin, että voidaan muodostaa sopivia opiskelijaryhmiä. Muita verkostoja ja suuntia olisi vielä kartoitettava, esim. onko Kokkola kiinnostunut? Ammattikoulutus ja lukiokoulutus voisivat teknisesti olla samassa konsernissa, esim. Jyväskylässä lukiokoulutus on integroitu ammattikoulutuksesta vastaavaan konserniin. Tällaisen yhdistämisen seuraamuksia voisi selvittää opintomatkalla esim. Jyväskylään. Suomenkielisen lukiokoulutuksen vaihtoehtoja tulisi selvittää perusteellisesti. Evijärven lukio on oppilasmäärältään selvitysalueen pienin, tällä hetkellä opiskelijoita on 65. Evijärvi voi myös tehdä yhteistyötä lähialueen kuntien ja ammattikoulutuksen järjestäjien kanssa. Mitä tapahtuu syksyllä 2014? Työryhmän jäsenet kuulostelevat oman kunnan tilannetta. Mitä näkemyksiä eri ylläpitäjämalleista on? Juuri nyt ei ole yhdenmukaista linjaa, vaan erilaisista malleista keskustellaan. Vuoropuhelua on käytävä! Ennen ministeriön lopullisten kriteerien toimittamista ei voida lopullisesti päättää seudun ylläpitäjämallista. Syksyn aikana on käytävä aktiivista vuoropuhelua kaikkien toisen asteen koulutuksen toimijoiden kanssa. Työryhmä kutsuu toimijat yhteiseen kokoukseen lokakuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottaa rakenneuudistuksista 25.9. Helsingissä. Työryhmän ehdotus 1. Ellei tämänhetkinen tilanne voi jatkua, työryhmä näkee etuja kattavassa organisaatiossa, jossa on lukioasiantuntijuutta ja jossa kielellinen näkökulma huomioidaan. 2. Lukio-organisaatio kattaa suomenkielisen ja ruotsinkielisen osaston, jossa on johtava suomenkielinen rehtori ja johtava ruotsinkielinen rehtori. 3. Organisaation on pitkällä tähtäimellä selvittävä yksikköhinnalla. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 45 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut 7. Kuntaliitos; SWOT-analyysi SWOT-analyysi, päivähoito ja esiopetus Nykytilanne Esiopetustoiminta on järjestetty eri tavalla yksittäisissä kunnissa. Pedersöressä ja Kruunupyyssä esiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkotien yhteydessä. Muissa kunnissa esiopetustoiminta toimii koulujen yhteydessä. Näin ollen esikoulunopettajat ovat eri virkaehtosopimusten alaisia. Kuntaliitoksessa tapahtunee virkaehtojen yhtenäistäminen. Myös esikoululaisten päivähoidon ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on hoidettu eri tavoin, Pietarsaaressa ja Kruunupyyssä toimintaan osallistuu myös ulkoisia toimijoita. Päivähoidon käyttö vaihtelee aika paljon kuntien välillä. Päivähoidon ja koulun toiminta eivät ole verrattavissa. Päivähoidon toiminta on vaihtelevaa ja vaikeammin suunniteltavissa vuoden aikana usein lyhyellä varoituksella tapahtuvien muutosten vuoksi. Byrokratiaa maksujen, laskuttamisen ja lasten sijoittamisen osalta esiintyy kuukausittain. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 46 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut SWOT-analyysi, kuntaliitos VAHVUUDET HEIKKOUDET 1. Vähemmän haavoittuva suuremman organisaation ansiosta 2. Päivähoitomaksujen laskeminen ja laskuttaminen voidaan keskittää 3. Jo tänä päivänä seudulla on yhteistyötä ja yhteinen näkemys päivähoidosta 1. Pieniä yksiköitä voi mahdollisesti uhata sulkeminen MAHDOLLISUUDET UHKAKUVAT 1. Huoltajille joustavampaa saada päivähoitoa ”vanhan kotikunnan” ulkopuolelta. 2. Suomenkielisten kuntalaisten asema/mahdollisuudet voivat vahvistua mahd. ”seudun suomenkielisen johtajan” ansiosta. 3. Yhteinen sijaispooli 4. Päivähoidon hallintoa vahvistetaan, erityisosaamista, laajempaa osaamista. 5. Laajempi organisaatio kun johtavat viranhaltijat voisivat mahd. saada erityisvastuualueet, esim. pedagoginen johto, talousarvio ja talous, perhepäivähoito, jatkokoulutus, henkilöstöhallinto, kehittäminen ja laatu. Nämä ovat kokonaistoiminnan peruspilarit. 6. Suuremmat yksiköt – taloudellisempaa ja yksiköt vähemmän haavoittuvia. 1. Päivähoidon lainsäädäntö vuodelta 1973 ja laki lastenhoidon tuesta muuttuvat, mikä vaikuttaa seutuun. 2. Päivähoidon organisaatiota kavennetaan edelleen. Kommentit SWOT-analyysiin; Päivähoito ja esiopetus • • • • • Toimialalla on enemmän vahvuuksia ja mahdollisuuksia kuin uhkakuvia ja heikkouksia. Suomenkielistä palvelua voisi parantaa. Olisi taloudellisempaa muodostaa suurempia yksiköitä. Asiakkaille tarjottaisiin joustavampaa palvelua. Evijärvi ostaa päivähoitopalvelut ympäröiviltä kunnilta. Pietarsaarella on ongelmia toiminnalle suunnatuista vanhoista kiinteistöistä, lisäksi tällä hetkellä on liian monta pientä päivähoitoyksikköä. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 47 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut SWOT-analyysi, muut sivistyspalvelut Nykytilanne kuntiemme muut sivistyspalvelut ovat hyvin eri tavoin organisoitu kolmannen sektorin rooli tärkeä monella toimialalla kiinteistöjä ja laitoksia on eri tasoilla, eri organisaatiot taustalla SWOT-analyysi, kuntaliitos VAHVUUDET 1. 2. 3. 4. HEIKKOUDET Profilointi Kaksikielisyys Monikielisyys Seudun edunvalvonta 1. 2. MAHDOLLISUUDET 1. 2. 3. 4. 5. Päätökset kauemmaksi toiminnasta (pieni ihminen) Tiedonkulku UHKAKUVAT Kiinteistöjen ja laitosten tehokkaampi käyttö Henkilöstöresurssit Tapahtumat Joustava henkilöstöpolitiikka Uudet palvelut, hankkeet 1. 2. 3. 4. 5. 6. Taloudelliset voimavarat Olemassa olevat palvelupisteet uhan alla Vaikutusmahdollisuudet Asenteet Talkoohenki ja aktiivinen yhdistystoiminta vähentyvät Toiminnan priorisointi Kommentteja SWOT-analyysiin; Muut sivistyspalvelut • • • Palvelujen tehostaminen ja eri roolien ja palvelujen kehittäminen suurkunnassa. Palvelut eivät ole lakisääteisiä ja uhkana on, että näitä palveluja supistetaan tai niitä köyhdytetään Talkootyö vähenee tai halukkuus osallistua voi lakata Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 48 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Sivistystoimen hallinto uudessa kunnassa, johon kuuluisivat aikaisemmat kunnat Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Evijärvi. Kuntaliitos nykytilanteessa Kunnassa on 52 559 asukasta, joista 37 492 asukkaalla on ruotsi äidinkielenään eli 71,33 % ja suomea äidinkielenään puhuu n. 12 940 asukasta eli 24, 6 %, 2126 eli 4,05 % asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. (31.12.2013) Kunnassa on 55 koulua perusopetuksen piirissä, näistä 44 koulussa on työkielenä ruotsi ja 11 koulussa on työkielenä suomi. Oppilaiden osuus on perusopetuksessa 4950 ruotsinkielisellä puolella ja 1057 suomenkielisellä puolella. Lukioita on kuusi, neljä ruotsin- ja kaksi suomenkielistä. Ruotsinkielisissä lukioissa on n. 760 opiskelijaa, suomenkielisissä 170. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa työskentelee n. 435 opettajaa ja 82 avustajaa, suomenkielisessä n. 123 opettajaa ja 22 avustajaa, määrät on laskettu henkilötyövuosina. Kunnassa on 34 päiväkotia, joissa on 1598 paikkaa, 17 ryhmäperhepäiväkotia joissa 146 paikkaa ja 78 perhepäivähoitajaa, joilla 290 paikkaa. Esikouluissa on 143 suomenkielistä oppilasta ja 630 ruotsinkielistä oppilasta. Kruunupyyssä ja Pedersöressä esikouluoppilaat ovat sijoitettuina 14 päiväkotiin, muissa kunnissa esikouluoppilaat ovat 28 koulun yhteydessä. Kunta on kaksikielinen, ruotsin ollessa enemmistökieli. Koulutuslainsäädäntö on jaettu kielellisin perustein. Luonnollisin ratkaisu olisi sivistyslautakunta, jossa molemmat kieliryhmät ovat edustettuina. Sen alaisuudessa toimisi kaksi jaostoa, yksi ruotsin- ja yksi suomenkielinen koulujaosto. Vertailukohteena voisi toimia Raasepori Länsi-Uudellamaalla. Kunnassa on n. 45 000 asukasta, kieliryhmien jakautumisen ollessa tasaisempi, tai Porvoo, 50 000 asukasta, kielellisen jakautumisen ollessa 70-30 suomi/ruotsi. Lisätietoa kuntien hallinnosta kunkin kunnan kotisivuilla. Sivistyskansliaan voisi kuulua sivistysjohtaja ja koulutuspäällikkö ruotsinkielisellä puolella ja koulutuspäällikkö suomenkielisellä puolella, päivähoitopäällikkö ja talouspäällikkö sekä kansliahenkilöstö. Palkanlaskenta voisi kuulua kunnan palkkatoimistoon tai toimia omana toimintanaan. Nykyistä tilannetta ajatellen sivistyspäälliköiden, päivähoidonpäälliköiden ja kirjastotoimenjohtajien määrää vähennettäisiin verrattuna vastaavaan kuntaan tänä päivänä. Kansliahenkilöstön määrä olisi todennäköisesti lähellä tämän päivän tilannetta. Kansalaisopistoja ja kirjastotoimea voitaisiin hallita sivistyskanslian alaisuudessa, rehtorin, kirjastotoimenpäällikön ja kansliahenkilöstön voimin. Toiminta jatkuisi kunnan eri osissa kuten aikaisemminkin. Kunnan maantieteellisen laajuuden osalta ”vanhoissa” kunnissa voisi olla perusopetuksessa johtava rehtori, jolla olisi tietty päätösvalta maantieteellisesti rajatulla alueella. Samaa mallia voisi käyttää myös päivähoidossa/esiopetuksessa. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 49 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut SWOT-analyysi, kuntaliitos VAHVUUDET 1. 2. 3. 4. 5. HEIKKOUDET Vähemmän henkilöstöä päällikkötasolla Alemmat palkkakustannukset Sivistyssektorin yhteensovittaminen Vahva sivistysyksikkö Erikoistunutta osaamista hallinnossa 1. 2. 3. 4. MAHDOLLISUUDET 1. 2. 3. Erilainen toimintakulttuuri Viranhaltijat ovat kaukana Paikallistuntemus vähenee Matalammat kustannukset pitkällä tähtäimellä UHKAKUVAT Tehokas hallinto Vahva työnantaja Toiminnassa volyymiä 1. 2. 3. 4. Vähemmän kansalaisvaikuttamista Keinotekoinen kunta Kunnassa hajautumista Enemmän väliportaan päälliköitä Kommentteja SWOT-analyysiin; Hallinto • • • • • Hallinnossa tarvitaan enemmän erikoisalan osaajia. Tehtävät voisi jakaa erityisten osaamisalueiden mukaan. Uusi kunta olisi kaksikielinen, ruotsinkielinen enemmistö 71,3 %, suomenkielisiä 24,6 % ja muun kielen puhujia 4,05 % Tavoitteena vähemmän hallintohenkilöstöä, mutta riskinä on, että väliportaan päälliköiden määrä kasvaa. Paikallistuntemus vähenee suuressa kunnassa. Maantieteellisesti tarkasteltuna kunta, jonka muodostavat nyt ajankohtaisena olevat kunnat, koetaan keinotekoiseksi. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 50 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Kuntarakenneselvitys/Talous Käyttötalous Opetus- ja kulttuuriministeriön hallintoalalla uudistetaan toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteita vuosina 2014–2016. Tavoitteena on tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy myös lukiokoulutuksen sekä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Suoritukset ja tulokset määrittävät rahoituksen, ei opiskeluaika. Rahoitusperusteet ja uudet toisen asteen koulutuksen järjestäjäluvat otetaan käyttöön vuonna 2017. Lisäksi toteutetaan vapaan sivistystyön rakenteen ja rahoituksen uudistaminen. Julkisen talouden kestävyysvaje pienentää käytettävissä olevia resursseja ja lisää vaatimuksia tehokkuudelle. Talouden rakenteellinen muutos ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdistetut menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä vaikuttavampaa ja tuottavampaa käyttöä. Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2015 talousarviosta kiristää edelleen kuntataloutta. Samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja kuntien terveysmenot ovat mittavien kasvupaineiden edessä, valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa 29,57 prosentista noin 25 prosenttiin. Valtionosuuksia pienentävät jo aikaisemmin tehdyt mittavat valtionosuusleikkaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus vuodelle 2015 on monen kunnan osalta negatiivinen. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusperusteisiin tehdään VM:n talousarvioesityksen mukaan 1,2 %:n indeksikorotus (indeksikorotuksen korjausta alaspäin ei tehdä, koska v. 2013 indeksikorotukset tällä hallinnonalalla leikattiin). Yksikköhintoihin tulee leikkauksia siten, että lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta indeksi- ja muut korotukset arvioituna alenee nettomääräisesti noin 400 euroa oppilasta kohti Taiteen ja kulttuurin menosäästöjen ohella esitetään veikkausvoittovarojen käytön lisäämistä. Nuorisotakuun toteutuminen varmistuu. Vuoden 2015 noin 100 miljoonan euron säästöt kohdistuvat mm. lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja opetusryhmien pienentämiseen esitetään lisäystä 40 miljoonaa euroa. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 51 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Investoinnit Oppilaitosten perustamiskustannusten rahoitusosuus siirretään kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille kehyspäätöksen mukaisesti. Vuodesta 2015 lähtien valtio ei enää osallistu oppilaitosten uusien perustamishankkeiden rahoitukseen, mistä aiheutuva säästö on 12,1 miljoonaa euroa 2015. Rakennusinvestoinnit, tarve (milj. €) Pietarsaari 18,1 Kruunupyy 1,3 Luoto 10,5 Pedersöre 9 Uusikaarlepyy 12,6 Evijärvi 0,5 Yhteensä n. 50 milj. €. Kuntien välinen kustannusten vertailu Vuoden 2012 perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tulos. Esimerkki valtionosuuksista ja opetustoiminnan rahoittamisesta kunnassa. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 52 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut SWOT-analyysi, kuntaliitos VAHVUUDET 1. HEIKKOUDET Suuremmassa taloudellisessa kokonaisuudessa lisää joustavuutta Suuremmissa yksiköissä suurempi taloudellinen kokonaisvastuu ja vähemmän haavoittuvuutta 2. 1. 2. Kansallisen politiikan ja ministeriön epävarmat tiedot vaikeuttavat pitkäntähtäimen suunnittelua Kuntien velkaantumista ei voida pitää tasapainossa MAHDOLLISUUDET 1. UHKAKUVAT 1. 2. Yhteistyötä lasten sijoittamisessa päivähoidossa ja koulussa oppilastilastojen vaihtelujen mukaan 3. 4. Pienemmät valtionosuudet Kiinteistönylläpidon puutteet johtavat suuriin investointitarpeisiin Kunnallisen palvelun kasvava tarve mm. päivähoidossa ja koulussa, mikä johtaa siihen, että vapaaehtoisessa sivistystoiminnassa on säästettävä Valtiovalta määrää kunnille uusia tehtäviä, joihin ei myönnetä valtionosuutta Kommentteja SWOT-analyysiin; Sivistystoimen talous • • • Valtionosuudet kattavat tällä hetkellä hyvin perusopetuksen toiminnan, jopa niin, että ne auttavat kuntien taloutta. Lukioiden valtionosuudet eivät ole riittävät. Kunnilla on edessään merkittäviä investointitarpeita huolimatta siitä, onko kyseessä yksi tai useampi kunta tulevaisuudessa. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 53 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Suomenkieliset palvelut Kielelliset näkökohdat laajennetun yhteistoiminnan ja mahdollisen kuntaliitoksen osalta. Selvitysalueen kunnat ovat enemmistöltään ruotsinkielisiä Evijärveä lukuun ottamatta. Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kruunupyy, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari. Luoto on ruotsinkielinen kunta ja Evijärvi suomenkielinen kunta. Suomenkielisiä asukkaita on eniten Evijärvellä ja Pietarsaaressa. Lisäksi seutukunnan alueella asuu huomattava määrä muita kieliä äidinkielenään puhuvia. Monikielisyys on alueen rikkaus, joka toisaalta aiheuttaa myös kuluja palveluiden tuottamisessa. Mahdollisessa kuntaliitoksessa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta vähemmistökielisten kuntalaisten palveluiden hankkiminen yksinkertaistuu hallinnollisesti ja on taloudellisesti tehokasta. Toisen asteen koulutuksen järjestämislupia uudelleen haettaessa kaksikielisyys voidaan hyödyntää alueen kaikkien nykyisten kuntien hyväksi sekä laajennetussa yhteistoiminnassa että kuntaliitoksessa. Alue/kunta voi hakea lukiokoulutuksen järjestämislupaa kaksikieliseen lukioon, jolla on opetuspisteitä kaikissa nykyisissä lukioissa. Laajennetussa yhteistoiminnassa tai kuntaliitoksen toteutuessa muiden sivistyspalveluiden (taiteen perusopetus, kirjasto-, kulttuuri-, museo-, nuoriso- ja liikuntatoimet) hallinto voidaan järjestää nykyiseen verrattuna tehokkaammin ja samalla kuitenkin paremmin toiminnan näkökulmasta. tilastokeskus 2013: Kunta suomenkielisiä ruotsinkielisiä muut kielet Pietarsaari 7346 10965 1320 Pedersöre 969 9835 166 Luoto 309 4683 73 Uusikaarlepyy 551 6569 404 Evijärvi 2557 52 76 Kruunupyy 1142 5391 149 Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 54 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut SWOT-analyysi, suomenkieliset palvelut VAHVUUDET 1. HEIKKOUDET Opetus-, päivähoito-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden organisaation, kehittämisen ja toiminnan vahvistuminen ja tehostuminen Alueen valtakunnallinen painoarvo kasvaa ja näkyvyys paranee Voimavarojen kokoaminen, joka lisää mahdollisuuksia suunnitteluun ja kehittämistoimintaan 2. 3. 1. 2. 3. Alueen maantieteellinen laajuus ja hajautunut rakenne vaikeuttavat suomenkielisten palveluiden järjestämistä ja lisäävät kustannuksia. Kasvottomuus ei tunneta päättäjiä, viranhaltijoita eikä asiakkaita Vetovoima ei jakaudu tasaisesti, vaan keskittyy keskusalueelle MAHDOLLISUUDET 1. UHAT Hallintorakenteiden uudistaminen kaksikielisiksi Tehtävien uudelleenjärjestely Alueen vetovoima suomenkielisille paranee Suomenkielisten määrä lisääntyy ja joitakin palveluja voidaan turvata paremmin monikielisyys 2. 3. 4. 5. 1. 2. 3. 4. Suomenkieliset palvelut hajautuvat maantieteellisesti Palvelutason yhtenäistämisen ja kielellisten palvelujen takaamisen aiheuttama menojen kasvu yhteisöllisyyden väheneminen ja identiteetin heikkeneminen Isoimmalla kieliryhmällä mahdollisuus sanella päätöksiä Kommentteja SWOT-analyysiin; Suomenkieliset palvelut • • • Selvitysalue muodostaisi uuden kokonaisuuden kielellisestä näkökulmasta. Suomenkielisiä palveluita olisi mahdollista kehittää kokonaisuutena. Seudusta voisi tulla kiinnostavampi suomenkielisille ja myös valtakunnallisella tasolla. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 55 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Perusopetus Nykytilanne Tänä päivänä kuntaliitoksessa olisi 6047 oppilasta perusopetuksessa 55 koulussa. Lähtökohtana on oppilasmäärä 31.12.2013. Oppilastilastot vuosiluokille 1-9 osoittavat, että oppilaiden kokonaismäärä kasvaa 6233 oppilaaseen vuoteen 2019 mennessä. Kuntien välinen oppilaskehityksen vaihtelu, ja ennen kaikkea tämän päivän kuntarajojen sisällä oleva vaihtelu, on kuitenkin voimakasta. Kuntaliittymässä kouluverkostoon rakennetta todennäköisesti tarkasteltaisiin erityisesti tilanteessa, jossa talous on vaikeuksissa. Katsaus kouluverkostoon tehdään joka tapauksessa yksittäisissä kunnissa, mikäli oppilaskehitys ja talous pakottavat siihen. Kunnilla on vaihteleva kouluverkosto, jossa mm. Luodolla ja Pietarsaarella on keskittyneempi kouluverkosto, muiden kuntien kouluverkoston koostuessa sekä pienistä että suhteellisen suurista kouluista. Voidaan myös todeta, että tämän päivän kouluverkoston yleiskatsauksella ei ole tekemistä kunnan koon kanssa, mutta koska kouluverkostorakenne on tänä päivänä niin vaihteleva, ei liene outoa, että tarkistus tehdään. Joissakin tapauksissa kuntarajojen lähellä sijaitsevien koulujen oppilaaksiottoalueet voivat muuttua kuntarajan hävitessä. Kuntaliittymässä tuntiresursseja lienee paikallaan tarkistaa ja voi toivoa, että ne pysyisivät ennallaan tämän päivän tilanteen tasolla. Esiopetustoiminta on järjestetty eri tavoin yksittäisissä kunnissa. Pedersöressä ja Kruunupyyssä esiopetustoiminta on pääosin järjestetty päiväkotien yhteydessä. Muissa kunnissa esiopetustoiminta järjestetään koulujen yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että esikouluopettajilla on eri virkaehtosopimukset. Kuntaliitoksessa virkaehtojen yhtenäistäminen lienee ajankohtaista. Oppilastilastoa 2009–2019 Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 56 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut SWOT-analyysi, kuntaliitos VAHVUUDET 1. 2. HEIKKOUDET Kouluverkosto nähdään kokonaisuutena Kuntarajat eivät ole esteenä oppilaaksiottoalueille Tukitoimintojen kehittäminen (kuraattorit ja erityisopettajat käytössä) Suuremmassa organisaatiossa voidaan kehittää erityisosaamista (suuremmat määrät mahdollistavat luokkien muodostamisen) 3. 4. 5. 1. 2. MAHDOLLISUUDET 1. UHKAKUVAT Koulukuljetusverkoston kehittäminen (taloudellisesti) Kielikylpyä voidaan tarjota laajemmin Kasvatuksellista kehittämistyötä voidaan myös priorisoida Rehtorien johtajuus nostetaan esiin Voidaan rakentaa erillinen hankeorganisaatio Esiopetustoimintaa voidaan yhtenäistää Yksikkökouluja muodostetaan: esikoulu – vuosiluokka 9 2. 3. 4. 5. 6. 7. Suuri organisaatio, jossa erityyppisiä kouluverkostoja eri kunnanosissa. Pitkällä tähtäimellä nämä on yhtenäistettävä. Hallinnon verkostopalvelu katoaa (paikallistuntemus) 1. 2. 3. 4. Pieniä kouluja uhkaa lakkauttaminen (maksavat enemmän). Pitkät koulukuljetukset jos kouluverkosto ohenee Tuntiresurssia leikataan kaikissa kouluissa, mutta erityisesti pienissä kouluissa Olemassa olevat, toimivat rakenteet katoavat. Kommentteja SWOT-analyysiin; Perusopetus • • • • Perusopetuksen piiriin kuuluu tällä hetkellä n. 6000 oppilasta ja yhteensä 55 koulua. Oppilasmäärä kasvaa monessa kunnassa, mm. Luodossa, Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä. Suurimmat koulut sijaitsevat Pietarsaaressa. Oppilasmäärät vähenevät Pietarsaaressa, Kruunupyyssä ja Evijärvellä. Kielikylpykouluun hakeminen on mietittävä uudelleen uudessa kunnassa. Kiinnostus voi olla suurta ja kaikilla on oltava samat mahdollisuudet hakea. Volyymit kasvaisivat ja kouluilla olisi mahdollisuus erikoistua, esim. musiikkiluokkiin ja kielikylpyyn. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 57 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut 8. Selvitystyön jatko Työryhmä jatkaa työtään syksyllä tarkistamalla vertailuaineistoa. Kuntien vastuussa olevat viranhaltijat hoitavat tämän. Työryhmä jatkaa keskusteluja toisen asteen koulutuksen toimijoiden kanssa. Seudun lukiokoulutuksen osalta työryhmä esittää seuraavaa: 1. Ellei nykytilanne voi jatkua, työryhmä näkee hyviä puolia kattavassa organisaatiossa, jossa on lukioasiantuntemusta ja kielelliset näkökohdat huomioidaan. 2. Lukio-organisaatioon kuuluvat suomenkieliset ja ruotsinkieliset osastot, joilla on suomenkielinen johtava rehtori ja ruotsinkielinen johtava rehtori. 3. Organisaation on pitkällä tähtäimellä selvittävä yksikköhinnalla. Työryhmä jatkaa seudun lukiokoulutuksen selvitystä. Myös uuden rahoitusjärjestelmän seurauksia lukiokoulutuksen osalta selvitetään syksyn aikana. Saatavissa olevien tietojen mukaan valtionosuudet tulevat laskemaan voimakkaasti. Myös vapaan sivistystyön toimiluvat kumotaan talven aikana. Keskustelua tarvitaan myös uusien ylläpitäjälupien hakuprosesseista. Työryhmä täydentää selvitystään ja tekee lisäselvityksiä johtoryhmän ehdotusten mukaan. Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 58 Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut 9. Taulukot taulukko 1: taulukko 2: taulukko 3: taulukko 4: taulukko 5: taulukko 6: taulukko 7: taulukko 8: taulukko 9: taulukko 10: taulukko 11: taulukko 12: taulukko 13: taulukko 15: taulukko 16: taulukko 17: taulukko 18: Kielellinen jakautuminen Varhaiskasvatus Lasten osuus päivähoidossa, % Suomen- ja ruotsinkielinen esiopetus Seudun oppilastilastoa Esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten ja rahoituksen laskennallisten perusteiden vertailu Kouluverkosto ja kouluihin hakeutuneet opiskelijat Koulujen koko Perusopetuksen oppilasmäärät Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät Lukiokoulutuksen toteutuneiden kustannusten ja valtionosuuden laskennallisten perusteiden vertailu Kansalaisopistojen kustannukset Kirjastot, lainojen määrä ja kustannukset Nuorisopalvelujen kustannukset Liikuntapaikkojen määrä Urheiluseurojen määrä Kulttuuripalvelujen kustannukset Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre 59
© Copyright 2024