Numero 3/2014, teemana METSÄSTYS - Pohjois
Tiedotuslehti 3/2014 Haakahuksia Tässä numerossa mm: - Tervastulet syttyvät 13.12.2014 Varpaisjärvellä - lehden teema on Metsästys - petoyhdyshenkilöluetteloita HALLITUS Puheenjohtaja Erkki Savolainen Juontotie 5 D 29, 70150 Kuopio puh. 0400 934 158 [email protected] Varapuheenjohtaja Kari Leppänen Niemelänmäentie 123, 73600 Kaavi puh. 040 164 4600 [email protected] HALLITUKSEN JÄSENET Eija Airaksinen Saarisenraitti 143, 71570 Syvänniemi puh. 0400 600 034 klo 16. jälk. [email protected] Pekka Kauppinen Petäisentie 115, 77600 Suonenjoki puh. 0440 575 988 [email protected] Tuula Laitinen Ilvolankatu 38 b, 74120 Iisalmi puh. 050 512 5031 tuula.laitinen@ pohjois-savonkennelpiiri.fi Ari Laukkanen Luostaritie 1346 71260 Juurikkamäki puh. 0400 170 998 [email protected] Tuija Löppönen Savontie 20 B 18, 78300 Varkaus puh. 0400 994 310 [email protected] Janne Ryhänen Hirvimäentie 64, 70870 Hiltulanlahti puh. 040 714 9491 [email protected] Katja Rytkönen Petäjäjärventie 5, 72400 Pielavesi puh. 050 563 3006 [email protected] Reijo Sallinen Aumakuja 1 A 1, 78500 Varkaus puh. 0400 892 910 [email protected] Erkki Shemeikka Alamäentie 35, 74300 Sonkajärvi puh. 0400 815 185 [email protected] Seppo Soininen Kehvonsalontie 1, 71800 Siilinjärvi puh. 050 561 0743 [email protected] Väisänen Tommi Karikontie 7, 73900 Rautavaara puh. 040 514 5630 [email protected] TOIMIHENKILÖT Sihteeri Eija Airaksinen Saarisenraitti 143, 71570 Syvänniemi puh. 0400 600 034 klo 16. jälk. [email protected] Rahastonhoitaja Erkki Shemeikka Alamäentie 35, 74300 Sonkajärvi puh. 0400 815 185 [email protected] Aluekouluttaja 31.12.2014 saakka Pirjo Piiroinen Lohitie 3 D 13, 74300 Sonkajärvi puh. 040 585 3380 [email protected] Näyttelyohjaajat Tuula Laitinen Ilvolankatu 38 b, 74120 Iisalmi puh. 050 512 50 31 [email protected] Pasi Soininen, Kuopio puh. 044 56 44 995 pasi.soininen@ pohjois-savonkennelpiiri.fi Kennelneuvojat Erkki Shemeikka Alamäentie 35, 74300 Sonkajärvi puh. 050 576 0905, 0400 815 185 [email protected] Anna-Maija MansikkalaKumpulainen Nevalantie 79 A, 74120 Iisalmi puh. 050 433 0263, 0500 717 092 [email protected] Sari Laitinen Petkelniementie 41, 78710 Varkaus puh. 050 438 6046, 0400 172 752 [email protected] Seija Nykänen Salmijärventie 58, 73320 Nilsiä puh. 050 434 9438, 0500 743 946 [email protected] Toko-vastaava Katja Rautiainen Puijonsarventie 65 a 8, 70260 Kuopio puh. 044 751 9606 [email protected] Nuorisovastaava Milla Veikkolainen Raasiontie 539, 71840 Kuuslahti puh. 050 571 5332 [email protected] Agility-vastaava Mirja Ojainväli Sandelsinkatu 10 as 2, 70500 Kuopio puh. 044 358 2889 [email protected] Jäljestysohjaaja Minna Sirviö puh. 044 067 0313 [email protected] Tiedottaja Sari Holopainen p. 044 307 8850 / klo 16. jälk. [email protected] Lehtitoimikunta Erkki Savolainen (puheenjohtaja) Sari Holopainen (toimitus / taitto) mat. [email protected] Eija Airaksinen (taitto / toimitus) Haakahukset -aineistopäivät: nro 1 aineisto 15.1. ilm. helmikuu nro 2 aineisto 15.5. ilm. kesäkuu nro 3 aineisto 15.8. ilm. syyskuu nro 4 aineisto 15.11. ilm. joulukuu VALIOKUNTA JA JAOKSET Työvaliokunta: Erkki Savolainen, puheenjohtaja Kari Leppänen, varapuheenjohtaja Ari Laukkanen, jäsen Tuija Löppönen, jäsen Eija Airaksinen, sihteeri Varasto- ja rakennusjaos: Seppo Soininen, varastovastaava puh. 050 561 0743 [email protected] Kari Leppänen, jäsen Erkki Savolainen, jäsen Painotalo: Kevama Oy - Kuopio Painomäärä: 350 kpl Haakahukset jakelu: Jäsenyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit, roturyhmäjaostot, hallituksen jäsenet, piirin toimihenkilöt, naapuri kennelpiirit, Suomen Kennelliitto, sidosryhmät, piirin alueen tiedotusvälineet, kirjastot sekä eläinlääkäreitä Kennelpiirin pankkiyhteys: 478700-113507 Kotisivuilla uusi osoite www.pohjois-savonkennelpiiri.fi Nettilehti ilmestyy kotisivuilla Tässä numerossa KANSIKUVASSA on tuore noutajien metsästyskokeen Piirinmestari labradorinnoutaja Rocket Star Hermione VOI1, om. Taru & Niko Hiltunen, Toivala, ohjaajana toimi Niko Hiltunen (kuva: Taru Hiltunen) AINEISTO-OHJEET Tiedotelehteen tuleva aineisto pyydetään lähettämään sähköisesti osoitteeseen: [email protected] Kuvien tulisi olla mahdollisimman hyvätasoisia ja selkeitä. Kuvia ei tule käsitellä etukäteen millään tavalla. Kuvat tallennetaan jpg tai tiff muotoon. Tekstit mieluiten doc-muodossa. Kuvat ja tekstit lähetetään aina eri tiedostoissa. LEHTI SISÄLTÄÄ 2 3 4 5 6 9 12 14 16 17 18 20 27 30 34 37 38 39 Puheenjohtajalta Tiedottajan asiat Sihteerin terveiset Tervastulet syttyvät Piirin ajankohtaiset asiat Kennelliitto tiedottaa Rotujaostojen terveiset Henkilökuvassa kennelneuvojat Hirvikoirien Maaottelu 2014 Kurssikalenteri Rotujen välinen SM-vesiriistaottelu Esittelyssä metsästyskoirakokeita Koiranäyttelykesä Savossa Blogi; Toope HIRV-J-kokeessa Petoyhdyshenkilöt www.riista.fi Tunnistusmerkitsijät Mikrosivun lukulaitteet Kennelpiirin toimihenkilöt SEURAAVA AINEISTON JÄTTÖPÄIVÄ ON 15.11 Lehti ilmestyy ennen Joulua ja sen aiheena on AGILITY JA JOULU. Lehti ilmestyy myös NETTILEHTENÄ Kennelpiirin kotisivuilla osoitteessa. http://www.pohjoissavonkennelpiiri.fi/ Viereinen kuva: Eija Moisanen 1 Puheenjohtajalta Suomen kesä oli kovasti kaksijakoinen sään suhteen, kesäkuu kylmä ja sateinen, lämmin ja helteinen heinäkuu elokuun alkupuolelle saakka. Metsäkanalintujen poikasten kuoriutuminen sattui kesäkuun puolessa välissä kylmään ja sateiseen aikaan, josta johtuen poikasten kuolleisuus lähes totaalinen. Metsästyksessä tarvitaan todella malttia jotta kestävä kanta jää jäljelle. Hirvikanta näyttäisi olevan tavoitetasolla, jopa lisääntynyt. Jäniskannat ovat edelleen piirimme alueella hyvät, metsästettävää riittää. Suurpetotilanne askarruttaa Koekausi on parhaillaan alkanut. Petotilanne on piirimme koko alueella erittäin vakava, kohtuuton. Linnunhaukkukokeessa Varpaisjärvellä susi raateli haukkutilanteessa valiopystykorvan vakavasti. Rautavaaralla hirvikoira joutui harjoitustilanteessa suden tappamaksi. Moni koeharrastaja kyllä miettii kaksi kertaa, lähteä riskeeraamaan susien syötiksi koiraansa. Näin ei voi jatkua petopolitiikka, joka vaarantaa suomalaisen metsästyskoira jalostuksen perinteet. Sawo-Show 2014 piirin supertapahtuma Sawo- Show koiramessut tarjosi jälleen harrastajille mieliin jäävän näyttelytapahtuman. Järjestelyt kaikkinensa erinomaiset, näytteilleasettajat on saaneet kovan luottamuksen piirimme supernäyttelyyn. Parhaimmat kiitokset ja onnittelut kaikille tapahtumaan osallistuneille. Maailmannäyttely Kotimaiset rodut olivat Maailmanvoittajanäyttelyssä Helsingissä näyttävästi mukana. Rotunsa kehissä kilpaili yli 800 koiraa, jotka esiteltiin pääareenalla näytöksissä kaikkina päivinä. Kansalliskoiramme suomenpystykorvien rotunsa paras uros oli Loukkaharjun Lapin Ukko ja narttujen Kekkeruussin Ulriikka. Kotimaiset rodut saivat osakseen suurta mielenkiintoa ja arvostusta suomalaisesta koiranjalostuksesta ja kasvatuksesta tässä suuressa Maailmanvoittaja näyttelyssä. Onnittelut kaikille kotimaisille roduille. Piirihallitus vieraili heinäkuussa vuoden positiivisimmaksi valitun jäsenyhdistyksen Iisalmen Seudun Kennelkerhon vieraana. Puutaiteilija Erkki Rytkönen kertoi yhdistyksen historiasta värikkäin sanoin. Samalla hallitus pääsi tutustumaan Koljonvirran Leirintäkeskuksen monipuoliseen tarjontaan sekä siellä esillä olleeseen puutaiteeseen. (Kuva: Erkki Shemeikka) 2 Erkki Savolainen puheenjohtaja Tiedottajan asiat Pitkä kuuma kesä on vaihtunut jo alkusyksyn pimeneviin iltoihin ja viileneviin keleihin. Aika monessa perheessä se tietää niiden kesältä syksyyn siirrettyjen kesälomien alkua, ja koeja metsästyskauden starttia. PohjoisSavon alueella on luvassa syksyn aikana monta arvokoetta, kuten Saksanseisojakerhon alaisten koirarotujen SM-kilpailu Riistakoira 2014 , hirvikoirien pohjoismaiden maaottelu, mäyräkoirien SM-ajokokeet. K un koekalenteria katsoo, niin PohjoisSavon alueen maastoihin on luvassa yleensäkin vilkas koesyksy. Lisäksi maastoissa liikkuu muutenkin nyt paljon koiria vapaana, sillä koirien kiinnipitoaika päättyi elokuussa. Toki metsästyslain mukaan koiria saa pitää irti vain alueen omistajan luvalla ja taajama-alueella on koirat edelleen järjestyslain mukaan pidettävä kytkettyinä. Haluan kuitenkin muistuttaa kaikkia autoilijoita siitä, että metsäautoteillä saattaa tulla nyt yllättäen koira tielle. Muistattehan siis ajaa varovasti ja hiljaisilla nopeuksilla, jotta vältyttäisiin ikäviltä onnettomuuksilta! J a laitattehan kokeiden tuloksia tulemaan, jotta voin toimittaa ne edelleen lehdistölle julkaistavaksi. Piirinmestaruuskokeiden osalta on tulokset, sekä valokuva tuoreesta piirinmestarista, toimitettava Kennelpiirin sihteerille, jotta tiedot saadaan esille Kennelpiirin nettisivuille. Lisäksi tiedot julkaistaan myös uusilla Pohjois-Savon Kennelpiirin Facebook-sivuilla. Kennelpiirimme astui nimittäin elokuussa some-aikakauteen, kun Kennelpiirin Facebook-sivut avautuivat. Kannattaa siis käydä tykkäämässä, ja seurata sivuja! Ja tiedotattehan yhdistyksienne jäsenistöä näistä Facebook-sivuista! T ämän lehden teemana on metsästys, sillä onhan se aika ajankohtainen asia näin syksyn koettaessa. Ensi lehdessä tutustumme sitten agilityyn. Toimituksen juttukoppa on vielä aiheeseen liittyen tyhjä, joten otamme mielellämme asiaan liittyviä juttuja ja kertomuksia vastaan! Ja jos teiltä löytyy hyviä, julkaisukelpoisia valokuvia, niin ne ovat myös aina tervetulleita! Valokuvauskilpailu Pohjois-Savon Kennelpiirillä on menossa vielä valokuvauskilpailu, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Sarjoina ovat esimerkiksi luonto ja koira sekä toimintakuvat , joten molempiin sarjoihin saa varmasti hienoja kuvia, kun liikutte koiran kanssa luonnossa. Lisätietoja valokuvakilpailusta löytyy Kennelpiirin nettisivuilta, sekä Facebook-sivuilta. Pohjois-Savon alueella on luvassa syksyn aikana monta arvokoetta, kuten Saksanseisojakerhon alaisten koirarotujen SM-kilpailu Riistakoira 2014 , hirvikoirien pohjoismaiden maaottelu, mäyräkoirien SMajokokeet. Toivotan kaikille ihania syyspäiviä! Pitkä kuuma kesä on vaihtunut jo alkusyksyn pimeneviin iltoihin ja viileneviin keleihin. Aika monessa perheessä se tietää niiden kesältä syksyyn siirrettyjen kesälomien alkua, ja koe- ja metsästyskauden starttia. Sari Sari Holopainen, piirin tiedottaja p. 044 307 8850 klo 16. jälkeen [email protected] 3 Sihteerin terveiset Koiranäyttelykesä on takanapäin ja on alkamassa syksyiset aktiviteetit koiraharrastuksessa ja piirintöissä. Koepaperit Muistakaapa lähettää koepöytäkirjat ja koirakohtaiset kortit mahdollisimman pian kokeen jälkeen kennelpiirin nimeämille koepapereiden tarkastajille. Henkilöt löytyvät tämän lehden takaosasta. Tähän lehteen olemme laittaneet luettavaksi myös jääviysäännön. Viime vuonna sattui harmillinen jääviysrikkomus. Asia tuli koepöytäkirjojen tarkastajalta piirihallituksen käsiteltäväksi, joka lähetti asian jatkotoimenpiteisiin Kennelliittoon. Kennelliitto mitätöi koiran tekemän ykköstuloksen. Koetoimitsijakortit Vielä viimeinen muistutus korttien uusimisesta. Toimitsijakortti on voimassa viisi vuotta ja sen jälkeen se on lähetettävä uusittavaksi. Korttien myöntäjät löytyvät myös tämän lehden takaosasta. Piirihallitus käsittelee pätevyyksiä syksyn aikana kokouksessaan, ja on mahdollista, että oikeuksia poistetaan henkilöiltä, jotka eivät ole huolehtineet kortinsa uusimisesta ajallaan. Palkintotuomarikortit Palkintotuomarikokelaita pyydetään lähettämään kurssitodistus, josta käy ilmi myös mahdolliset maastoharjoittelut kortin myöntäjälle. Kurssitodistukseen tulee täyttää kaikki kysyttävät asiat sekä siinä tulee olla jäsenseuran allekirjoitus, joka samalla on yhdistyksen puolto kortin myöntämiselle. Korttien myöntäjät löytyvät myös tämän lehden takaosasta. Kennelpiiri facebookissa Kennelpiirin sivusto on julkinen ja se löytyy nimellä Pohjois-Savon Kennelpiiri. FB-osoite on: https://www.facebook.com/ pohjoissavonkennelpiiri?ref=bookmarks Kotisivujen osoite on: www.pohjois-savonkennelpiiri.fi Juniorhandler-kilpailutuomarina Sawo Show:ssa lauantaina sain kunnian toimia Juniorhandler-tuomarina ja tehtäväkseni annettiin valita myös Kennelpiirinmestari. Mukana kilpailussa oli yhdeksän nuorta koirineen, jotka kaikki esittivät koiria erinomaisesti. Vaihdoimme arvostelun aikana esitettäviä koiria, pyrin valitsemaan vaihdokit siten, ettei rotu ollut samantyyppinen, kuin oma rotu. Oli erittäin vaikeaa laittaa nuoret paremmuusjärjestykseen, sillä he olivat kaikki niin taitavia handlereita. Keskustelin kaikkien junnujen kanssa arvostelun aikana ja tiedustelin heidän yleistä koiratietämystään, esitettävän koirarodun alkuperämaata ja rodun alkuperäistä ja nykypäivän käyttötarkoitusta. Piirinmestaruuden voitti tänä vuonna varkautelainen Jenna Kosunen, joka esitti pohjanpystykorvaa. Lauantaina junnukehässä oli arvosteltavana piirinmestaruuskilpailun lisäksi nuorempia junnuja 17 ja vanhempia junnuja 21, eli koiria minulle kertyi arvosteltavaksi kaikkiaan 47. Mielenkiintoinen ja erittäin antoisa kokemus. Kiitos tästä kaikesta kilpailijoille sekä järjestäjille! PM-kilpailun tulokset ja sijoittuneiden valokuvat löytyvät toisaalta tästä lehdestä. Oikein mukavaa syksyä kaikille! Eija Airaksinen, piirisihteeri 4 Tervastulet syttyvät Erämaa huokuu Tervastulien ympärillä 13.12.2014 Pohjois-Savon tämänvuotiset Tervastulet syttyvät Varpaisjärvellä raviradalla 13. päivänä joulukuuta. Tervastulet saivat alkunsa 30- vuotta sitten Kuopiosta Paloisen erämaa-alueelta ja nyt palataan alkuperäiseen lähtökohtaan, sillä Varpaisjärven kylää ympäröivät laajat erämaa-alueet. Täällä nukkuvat karhut talvipesissään ja sudet vaeltelevat samoin ilvekset ja ahmat. Aloitetaan nokipannukahveilla Tulistelupaikalla ollaan valmiita ottamaan vieraita vastaa jo varhain iltapäivällä. Nokipannussa keitetty kahvi on valmista jo kello 14 ja ohjelma alkaa kello 15. Ohjelmassa on muun muassa perinteisesti minkkikilpailun palkintojen jako, uuden pohjoissavolaisen erämiehen, numero 32, julkistaminen ja tietenkin joulurauhan julistus joulun pyhien ajaksi ihmisten ja metsänväen välille. Tervastuli-tapahtuman pääjärjestäjinä toimivat Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri ja Pohjois-Savon Kennelpiiri. Mukana järjestelyissä ovat myös Varpaisjärven Riistanhoitoyhdistys, kyläyhdistys ja paikalliset metsästysseurat. Tervetuloa sankoin joukoin julistamaan joulurauhaa ihmisille ja metsänväelle! T: Järjestelytoimikunta / Erkki Savolainen piirin pj. 5 Piirin ajankohtaiset asiat Kennelpiirin hirvikoirajaosto on perustettu Puheenjohtaja: Ari Laukkanen, Tuusniemi, email: [email protected], p. 0400 170998 (jämtlanninpystykorva) Varapuheenjohtaja: Erkki Shemeikka, Sonkajärvi, email: [email protected] p.0400 815185 (karjalankarhukoira) - vara: Sami Lenruth, Iisalmi (jämtlanninpystykorva) Jäsenet Ari Ylönen, Suonenjoki, email: [email protected] (jämtlanninpystykorva) - vara: Reijo Sallinen, Varkaus, [email protected] (jämtlanninpystykorva) Harri Forss, Kiuruvesi, email: [email protected] (jämtlanninpystykorva) - vara: Mika Luttinen, Kiuruvesi (jämtlanninpystykorva) Jarno Heikkinen, Juankoski, email: [email protected] (karjalankarhukoira) - vara: Arto Nykänen, Kaavi, [email protected] (jämtlanninpystykorva) Lasse Heikkinen, Siilinjärvi, email: [email protected] (jämtlanninpystykorva) - vara: Jouko Kuosmanen Maaninka (Kuopio) (harmaa norjanhirvikoira) Pekka Kuismin, Lapinlahti, email: [email protected] (itäsiperianlaika) - vara: Kati Huovila, Pielavesi (laikat) Markku Heikkinen, Tervo, email: [email protected] (karjalankarhukoira) - vara: Heidi Oinonen, Vesanto (jämtlanninpystykorva) Keijo Vitri, Kaavi, email: [email protected] (jämtalnninpystykorva) - ei varajäsentä Hirvikoirajaoston tehtäviä Kennelpiirissä Se suunnittelee ja valvoo HIRV ja KARH palkintotuomareiden ja HIRV koetoimitsijoiden koulutukset. Se suunnittelee ja valvoo HIRV piirinmestaruuskokeen järjestämistä ja pitää piirinkokeen järjestämisohjeen ajan tasalla. Suunnittelee ja valvoo valtakunnallisten- ja niiden valintakokeiden järjestämiset sekä tekee tarvittavia ylituomariesitykset ym. kokeisiin. Suunnittelee ja valvoo KV kokeiden järjestämisen ja sovittelee tarvittaessa mahdollisen järjestämiskierron. Avustaa jäsenyhdistyksiä HIRV-kokeiden anomisessa. Avustaa jäsenyhdistyksiä ansiomerkkien anomisessa. Pitää yllä HIRV/KARH palkintotuomariluetteloa. On järjestämässä koesovittelupalaveria yhdessä muiden rotujaostojen kanssa Järjestää koko kauden HIRV kokeen ja huolehtii että KARH ja HIRVJ tulee anottua Antaa alaansa koskevia lausuntoja ja esityksiä piirihallitukselle, mm. ylituomarit Tekee esitykset piirihallitukselle valitsijamiehien nimeämisestä sekä pitää luetteloa tehtävissä toimineista ylituomareista. Kerää alaansa koskevat tiedot kennelpiirin toimintakertomukseen. Tekee piirihallitukselle talousarvion toiminnastaan. 6 Arvokokeiden anominen Kennelpiiriltä Kotimaisten rotujen valtakunnalliset ottelut Kotimaisten rotujen valtakunnalliset ottelut ja niiden valintakokeet anotaan otteluiden ja niiden valintakokeiden sääntöjen mukaisesti. Anomukset tulee tehdä Omakoirajärjestelmään alla olevan aikataulun mukaisesti. anomus kennelpiirillä Ottelut Valintakokeet 31.12. 31.1 anomus rotujärjestöllä 31.1. 28.2 anomus kennelliitossa 30.4. 30.4 Kilpa-, Haukku- ja Hirvenhaukut -ottelu ovat Kennelliiton otteluita, joissa järjestelyvastuu on kennelpiireillä. Suomen Ajokoirajärjestö ja Suomen Pystykorvajärjestö ovat laatineet valtakunnallisten otteluiden ja niiden valintakokeiden järjestämisvuorottelun ja vastaavat rotukohtaisesti säädetystä toteutuksesta sekä tiedottavat siitä ennen anomisajan loppumista järjestämisvastuussa olevalle kennelpiirille. Vuorottelulista on lopussa erillisenä liitteenä. Muut SM-kokeet ja Maaottelut kokeen pitoaika 1.1.-30.4. 1.5.-31.7. 1.8.-31.12. anomus kennelpiirillä anomus rotujärjestöllä 30.4. 31.8. 31.12. 31.5. 30.9. 31.1. anomus kennelliitossa 30.9. 31.1. 30.4. Tämä on yleisohje. Näin menetellään, ellei Kennelliiton hyväksymä ko. kilpailun sääntö toisin määrää. Asianomaisen rotujärjestön tulee tiedottaa tapahtumasta ennen anomisajan päättymistä sille kennelpiirille, jonka alueella koe tai ottelu on suunniteltu järjestettäväksi. Kansainväliset kokeet Kansainväliset kokeet anotaan kohdan 1.mukaisesti, mutta kuitenkin viimeistään 6 kk ennen kokeen pitoa. Luvan myöntää FCI. Suomen Palveluskoiraliitto toimittaa seuraavan vuoden kansainväliset vetokoeanomukset Kennelliittoon 30.4. mennessä edellisenä vuonna ja muut seuraavan vuoden kansainväliset koeanomukset Kennelliittoon 30.9. mennessä edellisenä vuonna Piirihallituksen ohje koetoimikunnille: Koetoimikuntien tulee noudattaa kaikilta osin koemuodon koetoimikunnille annettuja ohjeita (sääntökirja ja Kennelliitto). Koemaastot tulee olla anottu asiallisesti ajallaan. Koeanomuksissa ei voi olla mainintaa koiranohjaaja tuo koemaaston tullessaan , koska tällöin eivät kaikki koirakot ole tasapuolisessa asemassa. Jos koetoimikunta ei ole saanut tarpeeksi maastoja, se voi hankkia puuttuvat maastot parhaaksi katsomallaan tavalla ennen koetta vaarantamatta kokeen järjestelyjä. Piirihallitus on tehnyt myös päätöksen, että Pohjois-Savon Kennelpiirin alueella pidettävissä näyttelyissä ja kokeissa tulee tarkastaa rokotukset kaikilta koirilta. 7 8 Kennelliitto tiedottaa Yleinen jääviyssääntö Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n yleinen jääviyssääntö Hyväksytty Kennelliiton valtuuston kokouksessa 17.5.2007. Voimassa 1.1.2008 alkaen. 1. Tuomari ei saa toimia siinä kokeessa nimettynä (johtavana) ylituomarina, johon osallistuu hänen omistamansa koira tai sopimuksen perusteella hänen hallitsemansa koira. Myöskään nimetyn (johtavan) ylituomarin perheenjäsenen omistama tai sopimuksen perusteella hallitsema koira ei saa osallistua siihen kokeeseen, jossa kyseinen ylituomari toimii. Vanhemmat, avio- ja avopuolisot, rekisteröidyn parisuhteen osapuolet, lapset ja sisarukset katsotaan perheenjäseniksi, vaikka he asuisivatkin eri osoitteissa. 2. Koiraa arvosteleva tuomari / ulkomuototuomari / dopingvalvoja / dopingnäytteenoton avustaja on jäävi tehtäväänsä jos hän tai hänen perheenjäsenensä on: - koiran ohjaaja / esittäjä - koiran omistaja - koiran kasvattaja - sopimuksen perusteella koiran haltija Vanhemmat, aviopuolisot, lapset ja sisarukset katsotaan perheenjäseniksi, vaikka he asuisivat eri osoitteissa. Avoliitossa ja vastaavasti yhdessä asuvat henkilöt rinnastetaan aviopuolisoihin. Kasvattajan sisarukset tulkitaan perheenjäseniksi vain, mikäli he asuvat samassa osoitteessa kasvattajan kanssa. 3. Ulkomuototuomari, joka työnsä tai harrastuksensa vuoksi käsittelee näyttelyyn ilmoittautumisia tai luetteloon tulevia koirien tietoja, ei voi toimia ko. näyttelyssä ulkomuototuomarina. Näyttelyyn osallistumisoikeutta ei ole ulkomuototuomarin omistamalla koiralla siinä näyttelyssä, jossa tuomari arvostelee. Harjoitusarvostelijan omistama koira ei saa kilpailla siinä kehässä ja rodussa, missä hän suorittaa tehtäväänsä. Hän ei myöskään saa esittää koiraa näyttelyssä, jossa toimii harjoitusarvostelijana. Näyttelyssä työskentelevän kehätoimitsijan omistama tai sopimuksen perusteella hänen hallitsemansa koira ei saa kilpailla siinä kehässä, jossa hän työskentelee. Kehätoimitsija ei myöskään saa esittää koiraa samassa näyttelyssä tuomarille, jonka kehässä on työskennellyt tässä näyttelyssä. 4. Kennelliiton hallituksella on oikeus perustellusta syystä myöntää erikoisvapaus tästä säännöstä. 9 Kehätoimitsija, päivitäthän tietosi Omakoiraan Kennelpiiri on tallentanut Omakoira-palveluun piirin kehätoimitsijat. Kennelliitto pyytää nyt kehätoimitsijoita päivittämään Omakoiraan kielitaitonsa. Myöhemmin kehätoimitsijoista julkaistaan luettelo piireittäin ja kielitaidoittain Kennelliiton nettisivuilla. Kielitaidon voi käydä päivittämässä Omakoirassa Jäsentiedotvälilehdellä. Vasemmasta valikosta tulee valita kohta Pätevyydet ja sen jälkeen Kehätoimitsija . Jos kehätoimitsijan pätevyys puuttuu kokonaan, ota yhteyttä Laitisen Tuulaan. Jäsenmaksut kätevästi Omakoira-palvelussa Kennelliitto muistuttaa, että jäsenmaksun maksaminen Omakoira-palvelussa on nopeaa ja helppoa. Omakoiran kautta maksamalla säästät aikaa ja luontoa. Syyskuussa aikaisempina vuosina jäseneksi liittyneillä on vielä per- jantaihin 6.9. asti aikaa maksaa tämän vuoden jäsenmaksu kätevästi Omakoirajäsenpalvelussa. Tämän jälkeen jäsenelle lähtee paperilasku. Tarkista Omakoira-palvelusta, onko jäsenmaksusi erääntymässä. Silmätarkastuspaneeli Tampereella 1.11.2014 Suomen Kennelliiton silmätarkastuspaneeli järjestetään lauantaina 1.11. klo 13 alkaen Tampereella Hakametsän eläinlääkäripalvelussa osoitteessa Sammon valtatie 7. lausuntoja ei voida kumota paneelissa enää koiran vartuttua (esim. CRD/CH). Myöskään hoitotoimenpitein oireettomaksi saatavien sairauksien diagnooseja ei voida kumota paneelissa. Paneelissa on tilaa rajoitetulle määrälle koiria. Koiranomistaja voi anoa koiran pää- Paneeliin hyväksytyn koiran omista- syä paneeliin vain, jos koira on saanut toisistaan poikkeavat viralliset silmätarkastuslausunnot (diagnoosi ensin vakavampi, sitten lievempi). Kennelliiton Perinnöllisten silmäsairauksien ohjeen mukaan koiran erilaisista silmätarkastuslausunnoista jää huonompi (sairas) voimaan. Vain Kennelliiton järjestämä silmätarkastuspaneeli voi kumota sairas-lausunnon. Paneelitarkastuksen suorittaa kolme valtuutettua silmätarkastuseläinlääkäriä. Omistajan pitää pyytää kirjallisesti pääsyä paneelitutkimukseen. Kennelliitto ja silmätarkastuseläinlääkärit päättävät mitkä koirat hyväksytään paneeliin. Päätöksessä huomioidaan rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukainen silmäsairauksien vastustamisohjelma ja miten suuri merkitys voimassa olevalla diagnoosilla on koiran jalostuskäytön kannalta. Koiran kannalta merkityksettömät sivulöydökset eivät ole ensisijaisia tapauksia. Joitakin synnynnäisistä kehityshäiriöistä annettuja jan tulee suorittaa 42 euron suuruinen käsittelymaksu ennen paneelia. Omistaja saa ohjeet maksun suorittamisesta samalla kun hänelle toimitetaan tieto siitä, että koira pääsee paneeliin. Käsittelymaksua ei palauteta. Paneeliin ilmoittaudutaan maanantaihin 13.10. mennessä Kennel- liiton toimistoon jalostuskonsultti Päivi Rantasalolle osoitteella Suomen Kennelliitto, Kamreerintie 8, 02770 Espoo tai sähköpostilla [email protected]. Ilmoittautumiseen liitetään kopiot koiran kaikista aiemmista silmätarkastuslausunnoista ja omistajan yhteystiedot sekä sähköpostiosoite. Kennelliitto ottaa omistajiin yhteyttä (yhteydenotot tapahtuvat lähinnä sähköpostin avulla) ilmoittautumisajan päätyttyä. Aiemmin saapuneet paneelipyynnöt huomioidaan. 10 Paneeliin hyväksytyn koiran omista- jalle annetaan ohjeet paneelin käsittelymaksun suorittamisesta. Koirat saapuvat paneeliin porrastetun aikataulun mukaisesti ja omistajalle ilmoitetaan ennen paneelia koiran tarkempi saapumisaika. Epäilyttävä- tuloksen korjaaminen Perinnöllisten silmäsairauksien ohjeen mukaan: Jos koiralla on voimassa epäilyttävä-tulos, tulisi diagnoosi varmistaa viemällä koira uudelleen suositellun ajan kuluttua joko lausunnon antaneen silmätarkastuseläinlääkärin tai toisen silmätarkastuseläinlääkärin tutkittavaksi. Mikäli silmätarkastuseläinlääkäri tällöin toteaa koiralla ko. sairauden, on tämä lausunto voimassa, ellei kohdan 5.1. mukainen paneelitutkimus sitä muuta. Koiran saama epäilyttävä-lausunto voidaan korjata terveeksi joko paneelitutkimuksen kautta tai omistajan anomuksesta seuraavien vaihtoehtoisten menettelyiden kautta: - Epäilyttävä-diagnoosin antanut silmätarkastuseläinlääkäri tekee uusintatutkimuksen vähintään kahden vuoden seuranta-ajan kuluttua ja toteaa koiran ko. sairauden osalta terveeksi. - Epäilyttävä-diagnoosin antanut silmätarkastuseläinlääkäri ja toinen silmätarkastuseläinlääkäri tekevät uusintatutkimuksen vähintään vuoden seuranta-ajan kuluttua ja molemmat toteavat koiran ko. sairauden osalta terveeksi. Korjaus voidaan tehdä, ellei koira ole seurantaajan puitteissa saanut muilta silmätarkastuseläinlääkäreiltä ko. sairauden osalta ristiriitaisia diagnooseja. Korjattu terve-lausunto on voimassa ellei uusintatutkimus sitä kumoa. Käytännössä epäilyttävä-lausunnosta pitää olla kulunut vähintään vuosi ennen kuin koira hyväksytään paneeliin (riittävä seuranta-aika, jotta nähdään muutosten kehitys). (lähde: www.kennelliitto.fi) Kuvan koira ei liity artikkeleihin, kuvan lähetti Sari Laitinen, Varkaudesta 11 Rotujaostojen terveisiä Agilityn joukkuepiirinmestari Kokeen järjesti KPSH Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry Minijoukkueen tuomarina toimi Elina Hannikainen - australianpaimenkoira Nemo, Tiina Anttila - shetlanninlk Tarmo, Erkki Hyvärinen - australiankelpie Mokka, Marko Kaminen - borderterrierit Kerttu, Hanna Jaakkonen Kanakoirajaosto Rautavaaran Erämiehet ry:n järjestämässä KAER M-kokeessa 23.8.2014 starttasi yhteensä kahdeksan koiraa kahdessa eri ryhmässä, Piirinmestaruusryhmässä starttasi neljä voittajaluokan koiraa. Kaikilla koirilla oli mahdollisuus näyttää päivän kunto riistalla, jota löytyi riittävästi koirien kokeiluun. Koe oli samalla Pohjois-Savon Kennelpiirin kanakoirien Piirinmestaruus-koe. Piirinmestaruuskokeen tulokset: lk saksanseisojauros Outavainun Dalton om. Marjakangas Jarkko Ylivieska VOI1 85 pist. kk saksanseisojanarttu Ferhills Okta om. Korhonen Hannu, Rautavaara VOI2 77pist. Piirinmestari 2014 kk saksanseisojauros Mehtuuttajan RM Leevi om Jokela Ilkka Kuopio VOI3 61 pist. Kiitokset ylituomareille Jukka Hannukselle ja Timo Hakkaraiselle, maasto-oppaille sekä kaikille osallistujille ja talkoolaisille. Erityiskiitos Lapinjärven Eränkävijät ry:lle ja Rautavaaran Erämiehet ry:lle luovuttamistaan koemaastoista. Samoissa maastoissa tulevat kisaamaan myös mannermaisten kanakoirien SM-huiput 19. 20.9.2014, silloin Riistakoira 2014 kilpailun merkeissä. Rautavaaran Erämiehet ry Kenneljaoksen puolesta koetoimitsija Tommi Väisänen 12 Noutajajaosto Piirinmestaruuskoe pidettiin Tuusniemellä 5.-6.7.2014 noutajien metsästyskokeen, P-S Kennelpiirin mestaruuskokeen, NOME-säännöillä. Tuore noutajien metsästyskokeen Piirinmestari on labradorinnoutaja Rocket Star Hermione VOI1, om. Taru & Niko Hiltunen, Toivala, ohjaajana toimi Niko Hiltunen. Kuvan voittajasta otti Taru Hiltunen. Tulokset savolaiskoirien osalta: Savolaiskoirat onnistuivat saamaan kokeessa vain muutamia tuloksia, mutta mestari löytyi ja ykköstuloksella. Koe käytiin haastavassa, helteisessä säässä. Kokeen järjesti Savon Nuuskut ry ja tuomarina toimi Vesa Hietikko ja koevastaavana Juha Pakarinen. Piirinmestaruuskokeen tulokset: - Rocket Star Hermione, om. Taru & Niko Hiltunen, Toivala, ohj. Niko Hiltunen, VOI1 - Reminds Tweed, om. Petri Hokkanen & Terhi Kekäläinen, Siilinjärvi, ohj. Petri Hokkanen, VOI 2 - Varjoahon Roakelliehu, om. & ohj. Kirsi Ovaskainen, Tuusniemi, VOI 3 Kuva on otettu piirihallituksen kesäkokouksesta Iisalmessa heinäkuussa, Tommi Väisänen toimii Kennelpiirin ladyväen vartijana . (Kuva: Erkki Shemeikka) 13 Henkilökuvassa kennelneuvojat Kennelneuvojatoiminta on yksi Kennelliiton tarjoamista palvelumuodoista. Kennelneuvojan luottamustoimi on vapaaehtoistyötä ja kaikki kennelneuvontaan liittyvät asiat käsitellään aina luottamuksellisesti. Kennelliitto vastaa kennelneuvojien koulutuksesta ja kennelneuvojat toimivat aina Kennelliiton alaisuudessa, pääosin oman kennelpiirinsä toimialueella. Yhteistyötahot Yhteistyötahoja ovat kaikki eettiseen koiranpitoon sitoutuneet koiranomistajat ja kasvattajat, kennelpiirit, aluekouluttajat sekä eläinsuojeluviranomaiset. K ennelneuvojan toiminta perustuu Suomen Kennelliiton hallituksen hyväksymään kennelneuvojaohjeeseen. Kennelneuvojien toimintaa ohjaa Kennelliitossa työskentelevä vastuuhenkilö. Käyntejä tehdään pääosin Kennelliiton jäsenten luokse. Kasvattaja tai koiranomistaja voi myös itse osoittaa aktiivisuuttaan ja kutsua kennelneuvojan käynnille. Kennelneuvojalla on aina mukanaan kuvallinen Suomen Kennelliiton kennelneuvojakortti, joka tulee esittää käynnin aluksi. Kennelneuvojakortti takaa sen, että kyseessä on Kennelliiton valtuuttama henkilö oikealla asialla, jolloin kasvattaja voi olla varma toiminnan sekä henkilön luotettavuudesta. Mitä kennelkäynnillä tapahtuu Yleensä käynnistä sovitaan etukäteen. Näin käynti voidaan ajoittaa kasvattajalle sopivaan ajankohtaan. Kennelkäyntiin kuluu aikaa noin yhdestä kolmeen tuntiin. Aika riippuu täysin siitä, kuinka paljon on koiria ja minkä kokoluokan kasvatustoiminnasta on kyse. O npa käynyt niinkin, että kolmen koiran taloudessa kennelneuvojalta oli vierähtänyt aikaa yli kolme tuntia. Sillä vieraasta innostuneet koirat, kilpailivat vuorotellen kasvattajan kanssa kennelneuvojan huomiosta. Apua moniin eri asioihin Kennelkäynti kasvattajan tai koiranomistajan luokse ei siis tarkoita sitä, että asiat olisivat huonosti. Kennelneuvojat auttavat monissa erityyppisissä asioissa, aina koiratilojen suunnitteluvinkeistä rekisteröintineuvoihin tai kennelpäiväkirjan tekoon. Ota rohkeasti yhteyttä oman kennelpiirisi kennelneuvojaan. Raportoitu kasvatustyö on pr:ää Käynnistä tehdään aina kirjallinen kennelkäyntiraportti. Päällimmäinen osa jää asiakkaalle, jolloin hän saa kirjallisen todisteen siitä, että Kennelliiton valtuuttama kennelneuvoja on tutustunut hänen koiranpitoonsa ja kasvatustoimintaansa. Kasvattaja voi halutessaan laittaa raportin vaikkapa kennelin nettisivuille. Näin ostajaehdokkaat näkevät, mitä Kennelliiton kennelneuvoja on kirjannut kasvattajan koiranpidosta. K äyntiraportista näkee myös sen, mihin asioihin käynnillä on kiinnitetty huomiota, mitkä kohdat ovat hienosti ja miltä kasvattajan koiranpito vaikuttaa ulkopuolisen, puolueettoman henkilön silmin katsottuna. Raporttiin kirjataan käynnillä nähdyt koirat, niiden kunto ja tilat. Keskustellaan kasvattajan tulevaisuudensuunnitelmista tai kasvattajaa mietityttävistä asioista sekä yleisti koiranpidosta. 14 K ennelneuvoja voi antaa neuvoja ja ohjeita, mutta ei määräyksiä. Kennelneuvoja ei ole viranomainen, mutta epäilyissä eläinsuojelutapauksissa kennelneuvoja voi kuitenkin ottaa yhteyttä viranomaisiin. Sillä kennelneuvonjatoiminnan yksi kulmakivistä on myös ennaltaehkäistä eläinsuojelullisesti epäilyttävää koiranpitoa. Usein ohjaan ihmisiä ottamaan yhte- Suunnitelmia ja unelmia kunnioitetaan kökulmia. Kennelneuvojana joutuu usein tunnistamaan rajoja, mikä kuuluu kennelneuvojalle ja mikä eläinlääkärille, mikä kuluttaja-asiamiehelle tai jopa lakimiehelle. Ohjaan kysymään oikealta asiantuntijalta, se on usein mitä teen. Joka kasvattajalla on henkilökohtaiset kasvatustavoitteet sekä erilaiset mahdollisuudet toteuttaa suunnitelmiaan tai unelmiaan. Kennelneuvoja tehtävänä ei ole arvostella tai latistaa näitä tavoitteita, vaan tarvittaessa antaa asiantuntemustaan sekä tietämystään kasvattajan toiminnan tueksi. R aportin kopio tallennetaan Kennelliitossa, noudattaen Suomen henkilötietosuojalakia sekä määräyksiä. Kennelliito tai kennelneuvoja ei anna mitään tietoja kennelneuvontakäynneistä tai niiden sisällöstä, ilman viranomaisen pyyntöä. Kennelneuvojan arki... Niin kuten aikaisemmin tekstissä mainitaan, niin neuvontatyö pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Neuvontaa, kennelkäyntejä tehdään kaiken sen muun elämän ja toiminnan lomassa yhteen sovittaen ja suunnitellen käyntiajankohtia jne. Nykyään omalta kohdaltani voin sanoa, että yhteydenottoja tulee sähköpostitse enempi kuin aikaisemmin. Ennen puheluja tuli huomattavasti enemmän. Kysymyksiä tulee niin kasvattajilta kuin koiranomistajiltakin. Osa yhteydenottajista on ensimmäistä koiraa harkitsevia/ hankkivia esim. kysyvät eri roduista. 15 yttä rotujärjestöihin ja käymään eri koiratapahtumissa. Usein tulee myös sijoituskoiriin liittyviä kysymyksiä. Vastuu ja kohtuu käsitteet puhututtaa. Usein sopimusta ei ehkä ole luettu riittävän tarkasti ja jälkikäteen alkaa monet asiat askarruttaa. Koirien sairauksiin ja korvausasioihin ihmiset usein myös kysyvät nä- Itse olen oppinut todella paljon kennelkäynneillä, siellä näkee paljon erilaisia tapoja tehdä asioita. Saa mahdollisuuden tutustua eri rotuihin ja tietysti erilaisiin ihmisiin. Sari Laitinen Pohjois-Savon Kennelpiirin kennelneuvoja Pohjois-Savon Kennelpiiri ry Sari Laitinen, Varkaus puh. 050 438 6046, 0400 172 752 [email protected] Anna-Maija Mansikkala, Iisalmi puh. 050 433 0263, 0500 717 092 (speaks English) [email protected] Seija Nykänen, Nilsiä puh. 050 434 9438, 0500 743 946 [email protected] Erkki Shemeikka, Sonkajärvi puh. 050 576 0905, 0400 815 185 [email protected] Maaottelu 2015 Pohjoismaiden parhaimmat hirvikoirat kisaavat Pohjois-Savossa Pohjois-Savossa järjestetään kirjaimellisesti kansainvälinen koe, kun Pohjoismaiden parhaimmat hirvikoirat saapuvat kilpailemaan hirvikoirien Pohjoismaiden Maaotteluun 26.9.2014. Kokeen keskuspaikkana on koirakeskus Punttisilimä Siilinjärvellä. Kokeen käytännön järjestelyistä vastaa Kuopion Seudun Metsästyskoirakerho . H irvikoirien Pohjoismaiden maaottelu järjestetään joka toinen vuosi, vuoroin kussakin Pohjoismaassa. Karsintaan SM-tason koirat Suomen osalta Maaottelukarsinta järjestettiin tänä vuonna Keski-Suomessa, Keski-Suomen Puna-Mustat ry:n toimesta. Karsintaan osallistuivat edustajat SHHJ:n, SPJ:n ja SLJ:n koirista. Kisaan ei päässyt ihan kuka tahansa, sillä järjestöt ilmoittavat mukaan yleensä Suomen parhaimmat hirvikoirat, jotka ovat olleet myös kärkikoiria SM-kisoissa. Pohjois-Savon alueelta mukaan pääsi yksi edustaja eli itäsiperianlaika Ketunpojan Rex, om. Mika Simonen Juankoskelta. Koirakko sijoittui karsinnassa kuudenneksi. Tuleva maaottelu on yksipäiväinen tapahtuma ja järjestetään kansainvälisenä kokeena eli jokaisen mukana olevan rodun paras HIRV1 tuloksen haukkunut koira saa CACIT:n eli kansainvälisen käyttökokeen sertifikaatin. Maaottelun ylituomarina on Voitto Pulkkinen Porvoosta. Maastot sijoittuvat noin 60 kilometrin säteelle keskuspaikasta. Pienoinen mullihirvi on joskus vaikea haukuttava ja saattaa juoksuttaa koirat kauaksi löytöpaikalta (kuva: Veijo Miettinen) Maaotteluun osallistuu yhteensä 15 koiraa, joista 5 koiraa tulee Ruotsista, 5 koiraa Norjasta ja 5 koiraa Suomesta. Molempien sukupuolten täytyy olla edustettuina. 16 Kurssikalenteri TOKO liikkeenohjaajakurssi 10.-12.10.2014 Maaninka, järj. Kuopion Palvelus- ja seurakoirayhdistys ry, kurssin joht. Katja Rautiainen, ilm. viim. 25.9.2014 Outi Kaikkonen, email. [email protected]. maksu 65 tilille FI55 4600 0010 2293 48, viite 30104 01405 DRAJ / DKAJ palkintotuomareiden peruskurssi 6.9.2014 Kuopio, järj. Pohjois-Savon Dreeverikerho ry, osm. 10 tilille FI2847870010003003, kurssin joht.Teuvo Korkalainen, varalla Juha Kantell, ilm. 4.9.2014 mennessä, kurssimaksu sis. materiaalin, kurssi on ilmainen yhdistyksen jäsenille. KEAJ palkintotuomarikurssi uusille 15.10.2014 Siilinjärvi, Punttisilimä klo 18.00, järj. Pohjois-Savon Ajokoirayhdistys ry, osm. 0 , kurssin joht. Martti Karvinen, tied. Risto Kuivalainen p. 0400 916731, [email protected] KEAJ palkintotuomareiden jatkokoulutus 15.10.2014 Siilinjärvi, Punttisilimä klo 18.00, järj. Pohjois-Savon Ajokoirayhdistys ry, osm. 0 , kurssin joht. Martti Karvinen, tied. Risto Kuivalainen p. 0400 916731, [email protected] Kurssit anotaan suoraan kennelpiirin 5.12.2014 Kuopio, järj. Pohjois-Savon Dreeverikerho ry, osm. 10 tilille FI2847870010003003, kurssin joht. Juha Kantell, varalla Teuvo Korkalainen, ilm. 2.12.2014 mennessä, kurssimaksu sis. materiaalin, kurssi on ilmainen yhdistyksen jäsenille. sihteeriltä vähintään neljä kuukautta ennen aiottua järjestämisaikaa. [email protected] Eija Airaksinen, Saarisenraitti 143, 71570 Syvänniemi KEAJ ylituomareiden jatkokoulutus 15.10.2014 Siilinjärvi, Punttisilimä klo 18.00, järj. Pohjois-Savon Ajokoirayhdistys ry, osm. 0 , kurssin joht. Martti Karvinen, tied. Risto Kuivalainen p. 0400 916731, [email protected] PÄIVITETTÄVÄÄ Pohjois-Savon Kennelpiirin kotisivut ovat muuttaneet vuoden 2014 alussa osoitteeseen http://www.pohjois-savonkennelpiiri.fi/ Päivittäkääpä omille sivuillenne linkki oikein! 17 Rotujenvälinen VERI ottelu eli epävirallinen SM-koe mäyräkoirien ja terrierien vesiriistakoe Suomen Saksanmetsästysterrierit oli tänä vuonna järjestysvuorossa, kun miteltiin koirien paremmuudesta vesityöskentelyssä. Sakujärjestö osoitti luottamuksensa jäsenyhdistykselleen Karttulan Kennelkerholle ja luovutti kokeen järjestelyvastuun heidän harteilleen. Ylituomarivaihdos vielä loppumetreillä Tuomariksi oli kutsuttu alunperin Pekka Heikkinen mutta kun hänen kasvattinsa voitti sakujen veri mestaruuden oli tuomarivaihdoksen paikka. Kutsusta Ylituomari ja yksi kokeen alkuperäisistä kehittäjistä Mikko Nissinen otti kiitollisena tehtävän pikakomennuksella vastaan ja saapui Karttulaan arvostelemaan. Koepäiväksi tilattu hieno sää otti osallistujat vastaan ja sopimuksen mukaan jatkui samanlaisena kokeen loppuun saakka. A amukahvien ja ylituomaripuhuttelun jälkeen siirryttiin vesityöskentely alueelle. Autot parkkiin mansikkamaalle, johon tietysti oli lupa. Suorituspaikka sijaitsi sopivasti riittävän etäällä rannasta, toisaalta tarpeeksi lähellä seurata suorituksia. Maastomestari oli valinnut suorituspaikaksi kokeen koirien tasoon nähden sopivan haasteellisen ruovikon. Ensimmäisten suoritusten jälkeen kuuluikin puheensorinaa ehkä liian vaikeasta hakualueesta. Ja vielä kun vasemmassa laidassa aluetta oli joku koiria kiinnostava haju. Todennäköisesti supit olivat kulkeneet mansikan syöntimatkallaan rantaa pitkin. Koirat kuitenkin suorittivat haasteista huolimatta tyhjän haun mallikkaasti. 18 Nouto-osion aikana kilpailijat kehuivat kuulemma ampujan tarkaksi ja heittäjän Ruuskasen veroiseksi, ei yhtä pitkälle mutta samaan sektoriin, vaan noutomatka koirille oli ollut pitkähkö. Kaikki koirat saivat riistan tuotua rannalle, eikä ohjaajien tarvinnut esitellä omia noutotaipumuksiaan. J jälle Heikki Partaselle. Tarjoilusta ja ruuista kiitokset Liisa Laukkaselle. Mikko Lappalaiselle järjestelyistä ja organisoinnista sekä Mikolle ja Liisalle loppuseremonia paikasta. Titta Miettiselle sihteerin työstä. Ja kiitokset maastot valinneelle ja riistat heittäneelle Heikkisen Pekalle. Pekka Heikkinen ja Mikko Lappalainen äljet tehtiin vanhalle hakkuu-aukealle vaatimustason mukaisesti. Ohjaajat olivat taas sitä mieltä, että liian vaikeaksi menee. Vaan suoritusten jälkeen oli jokaisella hymy herkässä kun koirat suoriutuivat tehtävästään hienosti. Kun kaikki suoritukset oli tehty, oli aika siirtyä syömään ja odottamaan tuloksia sekä palkintojen jakoa. Ruokailun ja kahvien jälkeen alettiin purkamaan kilpailijoiden jännitystä tuomalla sponsoreiden palkinnot ja pokaalit esille. Tässä vaiheessa näkyi jo osallistujien ilmeissä huojennuksen merkkejä siitä, että jotenkin oli onnistuttu. Mutta piina vain pitkittyi, kun ylituomari joutui kokeen kovan tason vuoksi laskemaan pisteitä pidempään. Lopuksi tulokset kahden parhaan tulokset päätyivät tasapisteisiin kaikilla osasuorituksilla ja ylituomari joutui valitsemaan mestarin. Kaikkinensa koe oli kovatasoisin mitä koskaan on tässä lajissa järjestetty. Koirien omistajat/ohjaajat voivat olla ylpeitä koiristaan vaikka epäilivät suorituspaikkojen vaativuutta. Jokainen koira tässä kokeessa olisi ollut mestaruuden arvoinen. Kiitokset ja Onnea vielä kerran Mestarille sekä muille osallistujille. Kiitokset Suomen Saksanmetsästysterrierit ry:lle, muille osallistuneille rotujärjestöille, Karttulan kennelkerholle, sponsorille ja maastot luovuttaneelle Karttulan Erälle. Kiitokset ampujalle ja jälkien vetä19 Rotujen välinen mestaruusottelu VERI 2014, tulokset: Kuva on otettu palkintojenjakotilaisuudesta. Ylituomari Mikko Nissinen on juuri julistanut voittajan. Kuvassa myös Mikko Lappalainen ja Pekka Heikkinen. (Liisa Laukkanen) 1. Parsonrusselinterrieri Starrose Ready To Love 28p./1, om. Riikka Partanen, Imatra 2. Karkeakarvainen mäyräkoira Taxette´S Private Collection 28p./1 om. Tuija Saarinen, Orimattila 3. Sileäkarvainen kettuterrieri Häntäheikin Biutifox 27p./1 om. Ville Heikkinen, Kajaani 4. Saksanmetsästysterrieri Pikku-Pirun Kalinka 25p./1 om. Petri Hyttinen, Siilinjärvi 5. Lyhytkarvainen mäyräkoira Mikromanian Miraakkel 24p/1. om. Karoliina Viitamäki, Riihimäki 6.Parsonrusselinterrieri Green Perry´S Feeling High 23p./2 om. Sonja Van De Leur, Sipoo Metsästyskoirakokeet Jäniksenajokoe AJOK, BEAJ Ajokokeeseen (jäniksenajokoe, AJOK/BEAJ) saavat osallistua Kansainvälisen kenneljärjestön (FCI) ajavien koirien roturyhmään kuuluvat rodut. Käytännössä kokeissa käy Suomen Ajokoirajärjestön ja Suomen Beaglejärjestön alaiset rodut. jos se haukkuu jäniksen yöjäljellä eli haukkuu ennen kuin ajo alkaa. Ajolöysyydestä niitä annetaan, jos ajokoira haukkuu ilman jälkeä, kertaa jo ajamaansa jälkeä tai ajaa takajälkeen. Mikäli tappiopisteisiin johtanut virhe on suuri, voidaan ajokoira sulkea kokeesta. A jokoiran suurin pistemäärä voi olla 100. Yksikään ajokoira ei ole koskaan saavuttanut sataa pistettä. Ajokokeita on kehitetty mahdollisimman paljon metsästyksen omaiseksi. Tällä hetkellä ajokokeet ovat yksipäiväisiä. Kun ajokoe pidetään kaksipäiväisenä, kuten esimerkiksi Kilpa-ottelu, niin se järjestetään kahtena peräkkäisenä yhden päivän kokeena. Vuonna 2005 hyväksyttiin ajokokeeseen myös ns. "pitkä koe" eli kahden viikon koe. Tässä pitkässä kokeessa koiranomistaja voi itse valita päivän ja maaston, jolloin ja missä koira suorittaa kokeen. A jokokeessa ajokoiralla on hakuaikaa 240 minuuttia. Sen kuluessa ajokoiran pitäisi saada kaksi ajoa koepäivän aikana. Kumpikin ajoerä on 120 minuuttia eli kaksi tuntia. Ajoerän ajoaika lasketaan siten, että 120 minuutista vähennetään kaikki yli viisi minuuttia kestäneet hukat. A jokokeessa ajokoira saa ajoajasta enintään 70 pistettä (70 x ajominuuttien määrä: 240). Lisäksi se saa enintään 30 pistettä eri ominaisuuksista (haku, haukku ja ajotaito). Määrätietoinen ja tarmokas, yöjäljellä nopeasti ajoon johtavasta hausta saa korkeimmat pisteet. Haukun tärkein ominaisuus on kuuluvuus. Ajotaidon valtteja ovat ajovarmuus, hyvä estetyöskentely ja ajon etenevyys. A jokoira voi saada myös tappiopisteitä: hakulöysyydestä 0-10 ja ajolöysyydestä 010. Tappiopisteitä hakulöysyydestä tulee, (kuva: Eija Moisanen) Palkintosijoihin oikeuttavat pisteet Suuret ajokoirat (SAJ:n rodut): 1. palkinto 75 p 2. palkinto 60 p 3. palkinto 50 p Beaglet ja eestinajokoirat: 1. palkinto 60 p 2. palkinto 50 p 3. palkinto 40 p K äyttövalionarvon ajokoira saavuttaa ajamalla ajokokeessa neljä ykköspalkintoa vähintään kahden eri koekauden aikana. Kaksi ykköspalkinnoista tulee olla saavutettu paljaan maan kelillä ja myös lumikelillä. Ajokokeissa ei vahingoiteta ajettavaa riistaeläintä. (Lähde: Kennelliitto / Erja Pekkala) 20 Ketunajokoe KEAJ Ketunajokokeeseen saavat osallistua kansainvälisen kenneljärjestön FCI:n ajavien koirien roturyhmään kuuluvien rotujen koirat. K etunajokoe on kehitetty muistuttamaan metsästystilannetta. Ketunajokoe on yksipäiväinen. Kun ketunajokoe pidetään kaksipäiväisenä, kuten esimerkiksi Kettukilpa, se järjestetään kahtena peräkkäisenä yhden päivän ketunajokokeena. A jokoiran työskentelyaika ketunajokokeessa on enintään seitsemän tuntia. Se muodostuu haku- ja ajotyöskentelystä. Hakutyöskentelyaika on enintään neljä tuntia ja ajotyöskentelyaika kolme tuntia. Ajotyöskentelyaikana ajokoira voi saada ajoaikaa enintään 120 minuuttia. Ketunajossakin ajoajasta vähennetään yli viiden minuutin hukat. A Dreevereille, kuten muillekin metsästyskoirarodulle, järjestetään omia käyttökokeita. Dreevereiden käyttökokeen nimi on Dreevereiden ajokoe (DRAJ). Tämän koemuodon säännöt ovat sellaisenaan olleet voimassa vuodesta 1977 lähtien. D reeveri on yksi monista Suomessa käytetyistä ajokoirista. Kokonsa ja ajotapansa puolesta se sopii erityisen hyvin pienille tai keskisuurille metsästysalueille. S uomessa dreeveriä käytetään jäniksen ja ketun metsästykseen. Kokonsa puolesta sitä ei maassamme saa käyttää esimerkiksi kauriin tai peuran ajattamiseen. Yleistä A jokokeiden tarkoitus on arvostella dreeverien käyttöominaisuuksia ajavana koirana metsästysolosuhteissa. Tarkoitus on saada tietoa jalostusta varten ja tarjota harrastajille kilpailu- ja yhteistoimintamahdollisuuksia. Ajoeläiminä ovat jänis ja kettu. Kokeet ovat käytännössä aina yksipäiväisiä (SM-koe on poikkeus). jokoira voi ketunajokokeessa saada ajoajasta enintään 30 pistettä (neljä ajominuuttia antaa yhden pisteen), ominaisuuspisteitä yhteensä enintään 70 pistettä. Suurin pistemäärä on sata. Ominaisuuspisteitä annetaan seuraavasti - haku - hakuvarmuus ja tehokkuus - hakunopeus ja eteneminen - metsästysinto ja hakusitkeys - hakutyöskentelyn yleisvaikutus - ajo - ajon sujuvuus ja nopeus - metsästysinto ja ajotyöskentelyn yleisvaikutus - haukku Dreeverien ajokoe DRAJ / DKAJ 1-10 1-10 1-10 1-10 1-10 Kokeisiin saa osallistua rekisteröidyllä dreeverillä, basseteilla tai saukkokoiralla, jonka rokotukset ovat kunnossa ja joka on tunnistusmerkitty joko tatuoimalla tai mikrosirulla. 1-10 1-10 Kilpailuluokkia on kaksi: avoin luokka ja voittajaluokka. Kun koira on saanut avoimessa luokassa 1. palkinnon, se siirtyy voittajaluokkaan. Palkintosijoihin oikeuttavat pisteet 1.8.2012 alkaen voi avoimen luokan kokeen suorittaa myös ns. pitkänä kokeena. 1. palkinto 75 p 2. palkinto 60 p 3. palkinto 50 p K Käyttövalionarvon ajokoiran saavuttaa ajamalla ketunajokokeessa neljä ykköspalkintoa vähintään kahden eri koekauden aikana. Ketunajokokeissa ei vahingoiteta ajettavaa riistaeläintä. (Lähde: www.kennelliitto.fi) 21 oira saa osallistua avoimeen luokkaan ilman näyttelytulosta, voittajaluokkaan osallistumiseen vaaditaan näyttelytulos. Kokeisiin ei saa osallistua tarttuvaa tautia sairastava koira, kiimainen narttu eikä narttu 30 vuorokautta ennen penikoimista eikä 42 vuorokautta sen jälkeen. Kokeen kulku Kokeessa on ylituomari, joka valvoo, että koe sujuu sääntöjen mukaan. Jokaiselle koiralle arvotaan koemaasto ja tuomarit: avoimessa luokassa yksi tuomari, voittajaluokassa kaksi tuomaria. Mukana voi olla myös palkintotuomariharjoittelijoita. Koiranohjaajana voi toimia muukin henkilö kuin koiranomistaja. Kokeessa arvostellaan sekä koiran haku että ajo. Hakuerä kestää 2 tuntia. Avoimessa luokassa on yksi hakuerä sekä tarvittaessa yksi ylimääräinen hakuerä. Voittajaluokan koiralla on kaksi hakuerää sekä tarvittaessa ylimääräinen erä. Hakevaa koiraa ei saa auttaa jäniksen tai ketun liikkeelle saamisessa. K oira saa ajaa ajoeläintä 120 minuuttia, minkä jälkeen erä päättyy. Hyväksytty ajoaika saadaan vähentämällä ajoajasta yli 5 minuutin hukat. Yli 40 minuutin hukka on ns. "kenraalihukka", jonka jälkeen ajoerä on lopetettava. Koiraa ei saa häiritä ajon ja hukan aikana. Dreevereiden kettukokeessa on yksi ajoerä, jonka pituus on 120 minuuttia. Arvosteluperusteet Koiran ominaisuudet arvostellaan asteikolla 1-5 (1 = heikko, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä ja 5 = kiitettävä) seuraavissa asioissa: haku, ylösotto (jäljen löydyttyä), ajovarmuus ja hukkatyöskentely, haukku (haukkupisteet), haukun luonne, tottelevaisuus ja yhteistyö ohjaajan kanssa sekä kokonaisvaikutelma. Parhaan käsityksen ajokoesäännöistä saa osallistumalla palkintotuomarikurssille. Kursseja järjestetään vuosittain yleensä syksyisin joka kennelpiirissä. Tietoja kursseista voi kysellä aktiiviharrastajilta tai katsoa esimerkiksi Dreeveri-lehdestä tai Koiramme-lehdestä. Kurssi on hyödyllistä käydä pentua hankkiessaan. Kurssin tiedoista on hyötyä myös oman koiran opettamisessa metsästys- ja koekumppaniksi. Koejärjestäjät auttavat yleensä mielellään alkuun ajokoeharrastuksessa. (lähde: www.kennelliitto.fi) Mäyräkoirien ajokoe, MÄAJ 22 Mäyräkoirien Suomen Mestaruus ajokokeet järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjois- Savon Kennelpiirin alueella Kuopiossa 7.- 8.11.2014. Kokeen järjestää Itä- Suomen mäyräkoirat ry ja Suomen Mäyräkoiraliitto. Vastaava koetoimitsija on Mikko Lappalainen Karttulasta. Kokeen järjestelyt ovat alkaneet jo viime vuoden puolella jolloin kartoitettiin koejärjestelyjen keskiössä olevat koemaastot. Suuret kiitokset kuuluvat alueen metsästysseuroille ja maanomistajille jotka ovat luovuttaneet riistarikkaita maastoja sekä maastooppaita SM- kokeeseen. Koemaastot on valittu siten, että niissä esiintyy jäniksen lisäksi myös peuraa tai kaurista. On kuitenkin huomioitava, että Itä- Suomessa olevilla riistatiheyksillä esim. yhdenkin ilveksen ilmaantuminen koemaastoon karkoittaa sieltä peurat ja kauriit. Tällöin kuitenkin muuta ajettavaa eli jänistä ja kettuja maastoista kuitenkin löytyy. K oekäyntien perusteella ajavia mäyräkoiria on eniten normaalikokoisissa karkeakarvaisissa (kk) mäyräkoirissa ja toiseksi eniten lyhytkarvaisissa (lk). Pitkäkarvaiset ajavat mäyräkoirat ovat mäyräkoirien ajokokeissa harvinaisuuksia. Kk- mäyräkoirissa noin 50- 60 % rekisteröidyistä koirista käy ajokokeissa. Vastaavasti lk- mäyräkoirissa 20- 30 % rekisteröidyistä käy ajokokeissa. Kk- mäyräkoirien koekäynnit rekisteröintien suhteen ovat suurin piirtein pysyneet saman viimeiset viisi vuotta ja lk- mäyräkoirien koekäynnit ovat hieman nousseet. Seuraavaksi lyhyt koe-esittely MÄAJ on ajokoe, jossa säännöt on sovitettu lyhytjalkaiselle, hitaasti ajavalle koiralle. Mäyräkoirien ajokokeessa niin kuin muissakin ajokokeissa on tarkoitus arvioida koiran kykyä löytää ajoeläin ja sen jälkeen haukkuen seurata sitä. MÄAJ:ssa erikoisuutena muihin ajokokeisiin verrattuna on ajoeläimien määrä. Mäyräkoirilla sallittuja ajoeläimiä ovat jänis, kettu, valkohäntä-, kuusi-, ja japaninpeura sekä metsäkauris. Mäyräkoirahan on ainoa metsästyslaissa (säkäkorkeus alle 28 cm) sallittu koirarotu, jolla voi ajometsästää hirvieläimiä. 23 M äyräkoirien ajokoe on yksiluokkainen ja yksipäiväinen ajokoe. Ajokoe voidaan järjestää myös ns. kahden viikon kokeena. Koiran saavutettua ykköstuloksen kahden viikon kokeesta, ei kokeeseen voi osallistua enää toista kertaa. Selitetään ensin kolme termiä eli Ajattamisaika, ajoaika ja hakuaika Ajattamisaika määräytyy MÄAJ sääntöjen perusteella ja tarkoittaa aikaa jolloin koiralla on mahdollisuus ajoeläintä ajaa. Ajattamisaika alkaa kun hakuaikana koiran on todettu ajavan sallittua ajoeläintä. Ajoaika on ajattamisaika josta on vähennetty koiran tekemät hukat ja mahdolliset ajolöysyydet. Hakuaika alkaa koira löysätään irti hakemaan ajoeläintä ja päättyy, kun koiran todetaan ajavan sallittua ajoeläintä. K oiraa koetellaan kokeessa kahdessa erässä. Koiran ajattamisaika määräytyy ajoeläimen mukaan. Ajattamisaika on jäniksellä kahdessa erässä yhteensä 90 min ja muilla ajoeläimillä 120 min. Nämä ajattamisajat määräytyvät siten, että ensimmäinen ajoerä on jäniksellä 30- 60 min ja muilla ajoeläimillä 4080 min. Ensimmäinen ajoerä voi olla ns. pitkä tai lyhyt. Lyhyt se on silloin, kun koiralla ei jostain syystä ajo kulje ja koiraohjaaja päättää lopettaa ajoerän vähintään, kun puolet ajattamisajasta on kulunut eli joko 30 tai 40 min. Toisen ajoerän ajattamisaika saadaan vähen- tämällä täydestä ajattamisajasta ensimmäiseen erään käytetty ajattamisaika. Jos toisessa ajoerässä on eri ajoeläin kuin ensimmäisessä, lasketaan toisen erän ajattamisaika pistetaulukosta. MÄAJ säännöissä on myös sellainen kohta kuin Kohtuuton häiriö Se on nimensä mukaisesti koiraa kohtaan kohtuuton häiriö. Kohtuuttoman häiriön tapahtuessa, on koira välittömästi kytkettävä. Kytkemisen jälkeen ja kohtuuttoman häiriön poistuttua, on koiran ohjaajalla mahdollisuus valita paikka missä hän löysää koiransa uudestaan maastoon. Kohtuuttomia häiriöitä ovat mm. seuraavat: Koira menee vilkasliikenteiselle tielle. Koira putoaa sellaiseen ojaan jossa se on hukkumisvaarassa. Koira menee esim. maatilan pihapiiriin jossa on eläimiä. Koira menee pienpedon kanssa luolaan. Ajoerässä voi koiralla olla vain saman lajin ajoeläin. Koira ei voi siis ensin ajaa jänistä ja sitten vaihtaa sitä kauriiseen. Jos näin tapahtuu, on kyseessä kohtuuton häiriö. Kokeen alussa pidettävässä ylituomaripu- huttelussa, voi koiraohjaaja sulkea pois sellaisia ajoeläimiä, joita ei halua koiransa ajaa. Jos koira kokeessa ajaa koiraohjaajan poissulkemaa ajoeläintä, on tällöin kyseessä kohtuuton häiriö. Ominaisuuspisteet: Ominaisuuspisteet ovat ansiopisteitä, jotka arvioidaan eräkohtaisesti. Jos ryhmässä on kaksi koiraa arvostelevaa tuomaria, erän ominaisuuspisteet saadaan laskemalla tuomarien antamien pisteiden keskiarvot. Lopulliset ominaisuuspisteet saadaan laskemalla erien ansiopisteiden keskiarvot yhteen. Haku haun tehokkuus = 0-10 pistettä yöjälkityöskentely = 1-5 pistettä Haukku haukun kuuluvuus = 1-10 pistettä muut ominaisuudet = 1-5 pistettä Ajo ajovarmuus = 0-10 pistettä etenevyys ja yhteys ajettavaan 1-5 pistettä MÄAJ säännöt ovat monimuotoiset koska ajoeläimiä on useampia ja siitä johtuen ajattamisaikojen ja ajoaikojen laskeminen on haasteellista. Kokeissa on myös usein kohtuuttomia häiriöitä, jotka myös asettavat haasteensa haku- ja ajattamisaikojen laskentaan. Suomen Mäyräkoiraliiton sivuilta lyhennelmä kokeen arvosteluperusteista Kokeen lopputulos on ominaisuus- ja ajoajanpisteiden summa. Koiran työskentely kokeessa arvostellaan seuraavasti: ajoajan pisteet enintään 40 pist. ominaisuuspisteet enintään 60 pist. kokonaispisteet enintään 100 pist. Ajoajan pisteet: jäniksellä 40/90 x ajoaika= ajoajan pisteet muilla sallituilla ajoeläimillä 40/120 x ajoaika = ajoajan pisteet Ajettava riistalaji määräytyy siitä ajoerästä, josta tulee korkeammat pisteet ajoajan perusteella. Tämä merkitään koirakohtaiseen pöytäkirjaan. Yhteistyökyky 1-5 pistettä Metsästysinto 0-10 pistettä Palkintosijaan oikeuttavat pisteet: 1. palkinto vähintään 60 p. 2. palkinto vähintään 50 p. 3. palkinto vähintään 40 p. LOPUKSI: Kunniapalkinnon vaatimus on vähintään 80 pistettä. Käyttövalion arvon saavuttaa koira, joka saa 3 x MÄAJ-1 vähintään kahdelta eri tuomarilta Suomessa ja vähintään yksi niistä yleisestä metsästyskokeesta, sekä näyttelystä vähintään laatumaininta hyvä koiran täytettyä 15 kk. Kirjoittaja Reima Halonen, Pieksämäki Kuva: Peurakaadolla Korpiklaanin AT Riepu om. Eemeli Kohvakka, Mikkeli 24 Linnunhaukkukoe (LINT) - ei mitään rakettitiedettä Miksi? Linnunhaukkukokeita järjestetään siksi, että saadaan tietoa koirien linnunhaukkuominaisuuksista mahdollista tulevaa jalostuskäyttöä varten. Kun jalostetaan metsästyskoiria, niin tottakai haukkukokeitten tulokset, yhdessä terveystietojen ja riittävän ulkomuodon kanssa, ovat tärkeimpiä koiran jalostuskäyttöä ohjaavia tekijöitä. Puolueettoman tuomarin antama arviointi ja pistemäärä koiran riistatyöskentelystä on tietysti arvokkaampi kuin pelkkä omistajan kertomus siitä, mitä koira metsässä puuhailee. Missä? Koemaastoksi kelpaa maasto, joka on alaltaan riittävä koe-erän läpiviemiseksi, ja johon on alueen omistajan lupa. Yleisin tapa lienee se, että metsästysseura luovuttaa omia metsästysalueitaan haukkukoetta varten. Sanomattakin on selvää, että koemaastoksi valitaan maastoja, joissa koirilla on sen hetkisen parhaan tiedon mukaan mahdollisuus saada haukkutyöskentelyä metsäkanalinnuille. Mitä? Linnunhaukkukokeessa riistalajit ovat metso, teeri ja pyy. Pyitten kohdalla koesäännöt antavat koiranohjaajalle mahdollisuuden päättää, huomioidaanko pyyt arvostelussa. Pyy ei ole koiralle vastapeluri helpoimmasta päästä, ja monet koirat eivät pyytä kunnolla haukukaan. Tästä syystä valtaosa koiranohjaajista jättää pyyt arvostelun ulkopuolelle. Milloin? Linnunhaukkukokeita on kahdenlaisia: Niin kutsuttu pitkä AVO-koe (=avoimen luokan koe, koirille joilla ei ole haukuttuna 1.luokan lintukoetulosta) on mahdollista suorittaa milloin vain aikavälillä 20.8-28.2. Kokeen voi suorittaa itse valitsemassaan luvallisessa maastossa. Koiranohjaaja sopii palkintotuomarin kanssa ajankohdan kokeen suorittamiseen. Palkintotuomari ilmoittaa koestartin ajankohdan kokeen ylituomarille, jonka kanssa myös käy läpi maastotapahtumat koe-erän päätyttyä. 25 Pitkässä AVO-kokeessa ei ole koesuoritusten määrän suhteen ylärajaa, eli jos lintuja ei löydy ensimmäisellä kertaa, voi kokeen uusia myöhemmin. Uuteen koestarttiin vaaditaan kuitenkin uusi osanottomaksu. Kaiken kaikkiaan pitkä AVO-koe on helppo tapa testauttaa koiraa; tutut maastot ja ilmoittautumisen helppous tekevät tästä koetyypistä paljon käytetyn. Toinen tapa linnunhaukkukokeen suorittamiseksi on ilmoittaa koira haukkukilpailuun. Niitä järjestävät eri koirayhdistykset ja järjestöt, joskus myös metsästysseurat. Tällöin koe järjestetään hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettuna päivänä, kokoontuen kokeen keskuspaikkaan. Koemaastot ja tuomarit jaetaan arpomalla. Koira aloittaa koe-uransa avoimessa (AVO) luokassa. Saatuaan AVO-luokassa 1. luokan pistemäärään oikeuttavan tuloksen (min. 70 pistettä), koira siirtyy voittaja (VOI) luokkaan. Kun koiralla on 3 kpl VOI-luokassa saatua 1.luokan tulosta (min. 75 pistettä), tuo se koiralle arvostetun käyttövalio (KVA) arvonimen. Kenelle? Linnunhaukkukokeeseen ovat oikeutettuja osallistumaan 9 kuukautta täyttäneet suomenpystykorvat, pohjanpystykorvat, karjalankarhukoirat ja laikat. Koiran tulee olla rekisteröity, tunnistusmerkitty ja rokotettu. Koesuoritus Linnunhaukkukokeessa palkintotuomari arvostelee neljä tuntia kestävän koe-erän aikana koiran hakutyöskentelyä, linnunhaukkua, mahdollista puustalöytämiskykyä, pakenevan linnun seuraamista, sekä mahdollisia virhesuorituksia. Erän aikana koeryhmä liikkuu maastossa siten,että koira ennättää etsiä ryhmän etupuolisen maaston ja löytää siellä mahdollisesti olevat linnut. Koeryhmä on minimissään kaksi henkilöä: koiranohjaaja ja palkintotuomari. Tällöin joko tuomari tai koiranohjaaja tuntee koemaaston. Aina ei näin ole asianlaita, vaan mukaan tarvitaan maasto-opas. Joskus tuomariryhmässä voi olla mukana myös palkintotuomariharjoittelija. Näin ollen koeryhmän koko voi olla 2-4 henkilöä. Maasto-opas Yleistä: Maasto-oppaana toimii koemaaston tunteva henkilö. Useimmiten hän on joko paikallinen, tai k.o maaston muutoin tunteva metsästäjä. Maasto-oppaan merkitys kokeen onnistumiseen ja lintujen löytymiseen on suuri. Olisi hyvä, jos opas tiedustelisi maaston muutamia päiviä ennen koepäivää, jolloin koeryhmän tiedossa olisi sillä hetkellä paras mahdollinen tieto lintujen mahdollisista olinpaikoista. Kuitenkin on huomioitava ja hyväksyttävä se tosiasia ,että aina kun ollaan tekemisissä vapaitten riistaeläinten kanssa, on olemassa mahdollisuus ettei koe-erän aikana löydetä lintuja. Linnuilla on siivet, ja ne osaavat niitä käyttää. Koemaasto Linnunhaukkukokeen koemaaston tärkein asia on se, että siellä on hyvä mahdollisuus tavata metsäkanalintuja. Linnunhaukkukoe on sikäli helppo koemuoto, ettei maastoalueen tarvitse olla kooltaan erityisen suuri .Koeryhmä etenee maastossa tahdilla noin 1km/tunti.Koe-erä kestää neljä tuntia, siis koeryhmä on liikkunut maksimissaan neljä-viisi kilometriä. Tämä tarkoittaa sitä, että koemaaston pinta-alaksi riittää 700-1000 hehtaaria. Linnunhaukkukoe on useaan muuhun koemuotoon verrattuna helppo järjestää, ja ei vaadi suuria maa-alueita. Kokeeseen alueita antavan metsästysseuran kannalta on helppoa myöskin se ,että maastot vapautuvat muuhun metsästyskäyttöön jo koepäivän iltapäivällä. Linnunhaukkukokeet eivät myöskään vaikuta lintukantoihin, sillä lintuja ei kokeissa ammuta. Linnunhaukkukokeessa tehdään myös kanalintulaskentaa, josta saadaan tärkeää tietoa kunkin alueen kanalintukannoista. Tätä voidaan hyödyntää vaikkapa metsästysseuroissa metsästyskiintiöistä päätettäessä. Metsästysseurat tekevät arvokasta työtä antaessaan maastoja linnunhaukkukokeisiin. Tällä tavoin mahdollistetaan maailmanlaajuisesti varsin ainutlaatuisen metsästysmuodon, haukkuvalla koiralla metsästämisen, jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Lisätietoa linnunhaukkukokeesta: Kennelliitosta: http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/ media/lintsaannot1812alkaen.pdf Suomen Pystykorvajärjestöstä http://www.spj.fi/fi/etusivu/ Kuva on valokuvauskilpailun satoa vuodelta 2010. 26 Koiranäyttelykesä Savossa Pohjois-Savon Kennelpiirin alueella järjestettiin kesällä useampikin koiranäyttely. Mehtäkoera toukokuussa Koiranäyttelykausi starttasi alueellamme 24.5.2014, kun Siilinjärvellä Punttisilimässä pidettiin perinteinen Mehtäkoera koiranäyttely. Näyttelyyn oli ilmoitettu ennätykselliset 399 koiraa, jotka edustivat 33 eri rotua. Lähinnä metsästyskoirille tarkoitetussa näyttelyssä oli hyvä ajokoirien edustus, sillä niitä oli ilmoitettu arvosteltaviksi tuomari Kauno Määtälle peräti 69 kappaletta. Harvinaisempia ajokoiria edusti plottinajokoirat, joita oli näyttelyssä uusi ennätysmäärä eli 5 kappaletta. Näyttelyn tuomarit saivat arvostella helteisessä kelissä. Pelkästään koirat eivät päässeet esille Best in Show kehässä, vaan näyttelytoimikunta muisti myös näyttelyn tuomareita. Näyttelyn kauneimmaksi koiraksi valitsi tuomari Pekka Teini suomenpystykorva Sorronmäen Nyytin, omistaja: Silja Jokinen, Vaiviosta. BIS2 oli punainen irlanninsetteri Gorgeous Red Marlin, omistaja Mari Vidgren Kuopiosta. BiS3 sijoitus meni suomenajokoira Tuomaalan Villelle, om. Hannu Kolehmainen Kuhmosta. Näyttelyn paras kasvattajaluokka löytyi karjalankarhukoirista, kun ykköspalkinnon pokkasi Kennel Sotkanperän, omistaja Matti Laitinen Hiltulanlahdesta Savolaismenestystä täydensi myös BIS3 sijoituksen kasvattajaluokassa saanut kennel Sett Patrol s (englanninsetterit) omistaja Jaana Keinänen Toivalasta, sekä BIS4 sijoituksen saanut kennel Hiittanan (suomenlapinkoirat) omistaja Irene Venejärvi, Siilinjärveltä. Näyttelyn BIS4 veteraani tuli myös Savosta, sillä sijoitus meni lapinporokoira Aikamerkin Pippurille, om. Liisa Laitinen Vuorelasta. Kolomen Kimppa ja venäjänvinttikoirien näyttelyt kesäkuussa Näyttelykausi jatkui Pielavedellä 7.6.2014, kun Pielaveden, Keiteleen ja Karttulan kennelkerhot järjestivät Kolomen Kimppa koiranäyttelyn. Näyttelyn tuomareilla oli urakoitavana 353 koiran arvostelut. Suomenajokoirat olivat tässäkin näyttelyssä aktiivisesti liikenteessä, sillä näyttelyyn oli ilmoitettu 62 suomenajokoiraa. Tuomari Riitta Lahtovaara valitsi näyttelyn kauneimmaksi koiraksi Pomeranian Tiny Life Superstar:n, omistaja Terhi Virtanen Raisiosta. Samana lauantaina eli 7.6.2014 järjesti myös Suomen Borzoiklubi näyttelyn Pohjois-Savon Kennelpiirin alueella. Kyseessä oli Borzoiklubin erikoisnäyttely, joka pidettiin Airakselassa. 27 Dreeverien päänäyttely heinäkuussa Suomen Dreeverijärjestö piti dreevereiden ja alppienajokoirien erikoisnäyttelyn 6.7.2014 PohjoisSavossa, Kaavilla. Toimintakeskus Raukussa oli tuomari Hannu Talvella arvosteltavana 85 kappaletta dreevereitä ja kolme alppienajokoiraa. Sawo Show 2014, mammuttitapahtuma, elokuussa Näyttelykesä huipentui elokuun ensimmäisenä viikonloppuna olleeseen Sawo Show-näyttelyyn. Sawo Show:n koiramäärä jäi edellisestä kerrasta, mutta oli sitäkin kansainvälisempää. Seuraavana viikonloppuna Helsingissä olleen maailman voittaja näyttelyn läheisyys näkyi selvästi runsaana ulkomaisten näytteilleasettajien osallistumisena, mutta myös Sawo Show:n yhteydessä olleilla koiramessuilla. Kaukaisin myyjä oli tullut paikalle nimittäin Italiasta. N äyttely sai hyvin dramaattisen aloituksen, kun torstaina ukkosmyrsky pyyhkäisi juuri kuntoon saadun Sorsasalon näyttelyalueen yli vieden mukanaan mm. pystytetyt näyttelyteltat. Näyttelyn järjestäjät saivat urakoida pitkän illan ja varhaisen aamun, jotta näyttelyalue saatiin kuntoon perjantai-aamuksi, kun koirat alkoivat virrata raviradalle. Muuten näyttely sujuikin hyvin, ja näyttelykansa sai nauttia kuumasta ja aurinkoisesta kelistä. N äyttelyn kaukaisimmat osanottajat saapuivat Thaimaasta mukanaan pomeranian sekä apinapinseri. He olivat tavanneet aikoinaan Kari Järvisen, joka suositteli heille Suomessa järjestettävään Maailman Voittaja näyttelyyn osallistumista. Lisäksi pari vuotta sitten he näkivät ensimmäiset Maailman Voittaja-mainokset. Kennelliiton sivuilta he etsivät samoihin aikoihin olevia muita näyttelyitä, ja löysivät näin tiedot Sawo Show:sta. L isäksi ulkomuototuomari Marja Talvitie suositteli tätä näyttelyä. Koska heillä on paljon ystäviä ja tuomarituttavia, he saivat apua matkajärjestelyissä, mutta siihen, että Kuopion hotellit ovat täyteen varattuja, he eivät osanneet varautua. Varsinkin kun Sawo Show:n ilmoittautuminen jäi heiltä viime hetkiin. Onneksi Tuula Laitinen sai järjestettyä heille majoituksen Kuopiosta. Maailmanvoittaja Sawo Showssa BIS2 Kotona heillä on monia koiria, jotka ovat pärjänneet hyvin näyttelyissä. He kiertävätkin paljon näyttelyjä, ja Sawo Show oli heille jo 22. näyttely tänä vuonna. Sawo Show:ssa tuli pomerian Estera s Every Eyes on Me:lle hyvää menestystä, sillä koira oli lauantaina RYP 3 ja sunnuntaina RYP 2. Koiran omistajana on Theerasak Saengmuang. Eikä heidän matkansa Suomeen ollut missään nimessä huono apinapinserillekään, sillä kyseessä oli Tricky Ricky From Yarrow-Hi Tech, eli koira joka valittiin maailman voittajanäyttelyssä Best in Show-koiraksi, toisin sanoen maailman kauneimmaksi koiraksi. Sawo Show:ssa koira oli sunnuntaina RYP 1 ja BIS 2. Koiran omistajina ovat Jongkie Budiman&Mieke Cooijmans & None None. Teksti ja kuvat: Sari Holopainen 28 Juniorhandler PM-kilpailu Sawo Show:ssa kilpailtiin myös Junior Handler piirinmestaruudesta. Piirinmestaruus meni varkautelaiselle Jenna Kosuselle, joka esitti hienosti pohjanpystykorva Hopeapajulaakson Nattia. Tuomarina toimi Airaksinen Eija 1. Kosunen Jenna, Varkaus 2. Tauriainen Janniina, Siilinärvi 3. Väänänen Elli, Kuopio 4. Lehtelä Sara, Hiltulanlahti 5. Roponen Jenni, Kuopio 2. Janniina Tauriainen Siilinjärveltä 3. Elli Väänänen Kuopiosta 4. Sara Lehtelä Kurkimäestä 5. Jenni Roponen Kuopiosta Kuvat: Voittajasta Sari Holopainen ja muut kuvat Alfafoto. 29 Blogi; Toope HIRV-J kokeessa Sainpas tuon managerin näpyttelemään muisteloita kahdesta ikimuistoisesta kokeestamme, hirvikoirien jäljestyskokeesta ja Ruotsin jälkikokeesta. Jälkimmäinen julkaistiin edellisessä lehdessä. Alkuun avataan pikkusen tuota sääntötouhua tuosta hirvikoirien jäljestämiskokeesta. H K irvikoirien jäljestyskokeen tarkoituksena on arvostella koiran halukkuus, taito ja sitkeys jäljestää hirven jälkiä sekä koiran sopivuus hirven jäljestämiseen. Koe voidaan järjestää 20.8. 31.12. välisenä aikana. Kokeen järjestäjänä toimii Kennelpiiri. okeeseen saavat osallistua ne rodut, joilla on osallistumisoikeus hirvenhaukkukokeeseen sekä muista roduista ne koirat, joilla on vähintään yksi hyväksytty tulos vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeesta. Jokainen koesuoritus on oma kokeensa, josta täytetään myös koepöytäkirja. Koe voidaan järjestää myös hirvenmetsästyksen yhteydessä. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan riittävä arvostelu ennen hirven kaatoa. Koira on pidettävä kytkettynä koko kokeen ajan. Koe tulee suorittaa vahingoittumattomalla hirvellä Kokeeseen ilmoittaudutaan ylituomarille puhelimitse, ennen arvostelun aloittamista. Jäljitettävän jäljen tulee olla vähintään kaksi tuntia vanha. Ilmoittautuminen tehdään sen kennelpiirin ylituomarille, jonka alueella arvostelu aloitetaan. Koira, joka on hyväksytysti läpäissyt kokeen, ei voi ilmoittautua uuteen kokeeseen. 30 Ylituomari koetta johtaa Kennelliiton hyväksymä jäljestämiskokeen koulutuksen saanut hirvenhaukkukokeen tai vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeen (VAHI) ylituomari. Palkintotuomari Maastossa arvostelun kirjaa HIRV ylituomari tai yksi pätevöity HIRV palkintotuomari, jolla tulee olla hyväksytysti suoritettu hirvikoirien jäljestämiskokeen (HIRV-J) lisäkoulutus. Koirien arvostelu Palkintotuomariryhmä arvostelee koiran suorituksen. Lopputulos on joko hyväksytty tai hylätty. Koiran ohjaajalle ei ole tässä kokeessa (kuten VAHI; ssa) asetettu erillisiä vaatimuksia. Hirvikoirien jäljestyskoe 29.10.2012 Erinäisten vaihderikkaiden ja välillä ehkä jo toivottomankin tuntuisen touhun jälkeen saavuimme niille tuoreille live-hirvien jäljille, hirvien jotka olivat terveitä kuin pukit, joista ei jäänyt veritippoja tms. Jäljet olivat pitkälti toista vuorokautta vanhat. Tuomari Aaro kilautti ylituomarille, Paanasen Timolle, että nyt se touhu sitten aloitetaan. Ihka ensimmäinen hirvikoirien jäljestyskoe joka näillä leveysasteilla on koskaan ollut. Manageri laittoi kuuluisan hikipantansa päähänsä meikäläisen kellahtaessa hieromaan hirvenhajua (niin kuin varastoon jos vaikka se olisi jälleen laitonta) turkkiin. J a niin sitten lähdettiin meikäläisen näyttäessä suuntaa, managerin jarruttaessa vauhtia sen minkä jaksoi, tuomareiden Aaron ja Reijon pitäessä perää ja tarkkaillen menoamme. Alkumetreillä en voinut olla kääntymättä manageria katsomaan kysyen, että onko se aivan tosissaan sen asian kanssa, että saan mennä ihan luvan perästä oikeilla hirven jäljillä? managerin nyökätessä lupa, meikäläinen lisäsi vetoa valjaissa. Maasto oli ensimmäisen puolen tunnin aikana suhteellisen helppoa, noin tuota manageria ajatellen. 31 Puoli tuntia talsittiin perätysten, Aaron ja Reijon välillä jopa sääliessä managerin osaa, joka ei siinä vedossa taatusti mikään häävi ollut. Saavuttiin pellolle ja lähdettiin 100 m päähän pitämään puolentunnin lakisääteinen tauko. Pikkusen ihmettelin että piruako se nyhtää minua sitten pois, eihän täällä mitään sorkkaa eikä hirveä ollut mutta niin kuulemma kuuluu tehdä, pitää 30 min tauko ja jatkaa sitten vielä toinen puolituntinen. Siinä taukopaikalle mennessä huomasivat nuo ihmiset, että hirvetpä oli tehneet uukkarit. Hetken jo pelkäsivät, että ovat pistäneet poskelleen meikäläisen hienon työn. Tauon aikana ne tuomarit lukivat sääntölappuja vielä intensiivisesti ja minä poika vedin vainua ja siinä sivussa manageria koko puolen tunnin ajan, vaikka oikeasti minun olisi pitänyt antaa senkin hetki levähtää. Sitten piinaava tauko oli ohi ja matka jatkui ja liina soi. Menin omatoimisesti niin kuin ammattimiehen kuuluukin siihen mihin olin ennen taukoa jäänyt ja jatkoin matkaa. Hirvien tekemät paluuperät selvitin sorkanjäljelleen koko hela touhun ilman sen kummempia tarkastuslenkkejä ja tuomareiden huokaistessa helpotuksesta ja ihastellen ääneen tarkkaa ja määrätietoista työskentelyäni. Pellon jälkeen jäljet johtivat jälleen metsän puolelle. Matka jatkui suhteellisen helpossa metsikössä pikku matkan, kunnes hirvet olivat menneet vesiojan pohjalle, siinä vaiheessa taisi olla pikkusen killin tunteet managerin mielessä, mutta eipä siinä auttanut muu kuin mennä perästä. Sitä iloa kesti noin 150 m. Ojasta selviydyttyä Aaro sanoi managerille, että kannattaa jarruttaa vauhtia vielä entisestään, sillä pian oltaisiin tiellä ja sen jälkeen alkaisi semmoinen rymelikkö, että sinne asti ei kannata mennä, sillä aikaa ei ollut kovin paljoa jäljellä. Eihän siinä mitään muuta kuin jarruttaa vielä vain enemmän vauhtiani ja näin saatiin hitaasti talsittua se loppuaika. Hieman ennen tietä sitten sanoivat minulle että nyt olisi Toope kello pykälässä ja että homma oli siinä. Siis mikä homma? enhän mie oo nähnyt vielä hirven hirveä, en sorkan sorkkaa! Pikkuisen jäi mieltä kaivertamaan se, että niitä hirviä en sitten nähnyt, vaikka positiivista oli se että manageri oli antanut minun luvan perästä seurata jälkiä ottaen tietynlaisen riskin ajatellen tulevia mejä-kokeita. T ielle tultaessa manageri huokaisi helpotuksesta, väänsi hiestä likomärän hikipantansa naaman loistaessa tyytyväisyydestä, onnesta ja kuumuudesta paloauton punaisena hehkuen ja Reijo tuomarin vetäessä kaikessa rauhassa tupakan ja Aaron soittaessa kyytiä autolle. Kokeen purku samana iltana Samana iltana oli Iisalmessa semmoinen kokeenpurku tilaisuus. Onneksi se tilaisuus sattui samalle iltaa, eikä tarvinnut pitää hullua jännityksessä sen pidempään. Se oli managerille uusi kokemus, kun tottunut mejä-kokeissa vähän toisenlaiseen käytäntöön. Siinä ne olivat istuneet rivissä, miehet lippahatut kourassa ja manageri tippa linssissä välillä kattoon tuijotellen ettei olisi koko ukkoköörin edessä revennyt suurempaan iloitkuun (onkohan muuten tuo ihmisten iloitku sama kuin koirilla tuo ilopissi? tuli vaan mieleen) kuunnellessaan maastotuomareiden Aaron ja Reijon selostusta jäljen kulusta ja ylituomarin Timo Paanasen hyvinkin totisena kysellessä ja Erkki Shemeikan kirjatessa vähintään yhtä totisena tuloksia ylös. Olihan se ollut vakavahenkinen tilaisuus verrattuna managerin välillä jopa naurettaviinkin kokeen lopetus tilaisuuksiin. Vaikka manageri itsekin tiesi sen, että jäljestys meni kuin elokuvissa, niin täydet pisteet olivat managerille mieluinen yllätys. Hauskaa oli ollut kuunnella Aaron osuvaakin osuvampi vertaus siitä että olin mennyt kuin pottuuatra. Arvostelukohdat poikkeavat mejästä Niin kuin alussa kerroinkin, niin tässä hirvikoirien jäljestyskokeessa arvostelukohdat hieman poikkeavat perinteisestä mejä- kokeesta. Asioita, jotka meille jo monet jälkikokeet kolunneille koiruuksille ja heidän ohjaajilleen on itsestään selvyys, niin ne eivät välttämättä ole itsestään selviä niille hirvikoirille jotka ovat tottuneet paiskimaan duunia vapaana ilman riippakiveä joka roikkuu jarruna siellä narun toisessa päässä. Kokeessa ei ollut myöskään mitään keinotekoisia makauksia, joista en ole pahemmin mejä-koe maailmassa välittänyt viime aikoina, asia josta manageri on ollut välillä suorastaan nyreissään minulle. Mutta tuossapa olisivat arvosteltavat kohdat - taito kulkea jälkinarussa (10 pistettä) - jäljestystaito (10 pistettä, kerroin kaksi) - tehokkuus (10 pistettä) - omatoimisuus (10 pistettä). Eli maksimi pistemäärä tuosta kokeesta on 50, jonka minä sain. Olihan se ikimuistoinen kokemus päästä pitäjän ensimmäisenä koirana osallistumaan ja vielä mukavammaksi teki se, että oman pitäjän miehet olivat tuomaroimassa. Taatusti tarjoiltiin heillekin hieno kokemus. Koearvostelussa luki näin Jäljestys aloitettiin reilun vuorokauden ikäiseltä jäljeltä. Koira lähti seuraamaan jälkeä heti ja jäljestys eteni ensimmäisen puolen tunnin aikana 1,7 km. Tauon jälkeen koira selvitti paluuperän ja osuuden jossa hirvet kulkeneet sulaa vesiojaa pitkin n. 150 metriä. Kokonaismatka 2,7 km. Kokonaisuudessaan erinomainen suoritus. Näin taputeltiin historian 26. KVA-J koira tähän Suomen maahan. Vahi-kokeet suoritin myös kesällä 2012. Marraskuulla manageri järjesti minulle arvoiseni valiojuhlat. Niistä juhlista ei syömingit eikä mukava ja lämminhenkinen tunnelma puuttuneet. Niin ja eikä minulta lahjat!! Omana mielipiteenämme suosittelemme kaikkia niitä koirakoita, jotka tekevät tätä arvokasta SRVA työtä suorittamaan VAHIkokeet ja tämän HIRV-J kokeen. 32 T oivottavasti kukaan nyt ei vedä hernettä sieraimeen, mutta noiden kokeiden suorittamisen verran on jokaisella käytännön jäljestäjällä oltava taitoja, ja ei ne oikeasti mitään tähtitiedettä vaadi. Ohjaajalta hyvää koiranlukutaitoa, sekä molemminpuolista luottamusta. Koiralta jäljestysintoa, -taitoa ja sitkeyttä, siinä se on. Lopuksi: Toivottavasti saimme tällä jutulla edes jonkun kokeilemaan lajeja, vaikkakin lajien arvostus on hyvin vähäistä, mutta toivotaan että tulevaisuudessa ko. lajien suosio kasvaisi ja arvostus sen mukana. Tapahtuman muistelija FI JVA, FI KVA-J, SE JVA Arcticriver s Juniordream Toope Kirjoo muisteloista piti Hänen managerinsa Heli Niskanen Kuvat: Heli Niskanen Hirvikoirien jäljestämiskoe HIRV-J Alue: Järjestäjä: Ylituomarit: Ylituomarit löytyvät: Osallistumisoikeus: Osallistumismaksu: Pohjois-Savon Kennelpiirin toiminta-alue Pohjois-Savon Kennelpiiri ry Kaikki Pohjois-Savon Kennelpiirin alueen HIRV-ylituomarit http://www.kennelliitto.fi/yhteystiedot/ylituomarit Kokeeseen voivat osallistua kaikki kennelpiirin jäsenyhdistysten jäsenet koirillaan Osallistumismaksua ei peritä. Koiranohjaaja vastaa ylituomareiden kuluista. Hirvikoirien osalta koepöytäkirjat lähetetään osoitteella: Marja-Helena Ilvonen, Rasinkankaantie 91, 43220 Mahlu Pohjois-Savon Kennelpiirin nimeämät SM-kokeiden ja niiden valintakokeiden joukkueenjohtajat ja valitsijamiehet vuonna 2014 AJOK joukkueenjohtajana toimii Matti Tolppanen ja hänen varahenkilönään Ismo Pekkonen KEAJ joukkueenjohtajana toimii Veikko Nissinen ja hänen varahenkilönään Matti Karppinen HIRV harmaiden narttujen valitsijamiehenä toimii Kari Mustonen ja hänen varallaan Jukka Kauhanen HIRV harmaiden urosten valitsijamiehenä toimii Mika Koskinen ja hänen varallaan Reijo Sallinen Karjalankarhukoirien SM-kokeen joukkueenjohtajana toimii Jarmo Nousiainen ja hänen varallaan Markku Heikkinen LINT joukkueenjohtajana toimii Juha Sahlström. 33 Petoyhdyshenkilöt Iisalmen riistanhoitoyhdistys Soinlahdentie 63, 74170 Iisalmi [email protected], 050 323 6028 RHY-numero 451 Petoyhdyshenkilöt: Osmo Heikkinen, Iisalmi 0500 673 907 Jukka Karhunen, Iisalmi [email protected], 040 725 3128 Eino Luosola, Heinäkylä [email protected], 050 545 9033 Vilho Kaarakainen, Iisalmi vilho.kaarakainen@ gmail.com, 050 323 6028 Karttulan riistanhoitoyhdistys Pihkarinteentie 27, 71570 Syvänniemi [email protected], 040 120 6996 RHY-numero 454 Petoyhdyshenkilöt: Juhani Sepponen, Kurkimäki [email protected], 017 362 3121 Antti Mannerkorpi, Karttula [email protected], 044 349 5307 Pauli Korhonen, Syvänniemi [email protected], 044 560 8420 Tuija Pulkkinen, Karttula [email protected], 050 556 1197 Reijo Karttunen, Syvänniemi [email protected], 044 067 8558 Heikki Tenhunen, Karttula [email protected], 0400 181 708 Kiuruveden riistanhoitoyhdistys Rantalantie 30 as 1, 74700 Kiuruvesi [email protected], 050 534 9680 RHY-numero 456 Petoyhdyshenkilöt: Olli Honkaviita, Heinäkylä [email protected], 050 329 9286 Niko Partanen, Kiuruvesi niko89@ windowslive.com, 0400 222 391 Kai Ruhanen, Kiuruvesi [email protected], 050 461 8479 Antti Eskelinen, Koppeloharju 050 3571789 lähde: riista.fi Mikko Kainulainen, Kiuruvesi [email protected], 045 6791710 Ritva Juutinen, Salahmi [email protected], 045 865 4648 Heikki Heikinmaa, Remeskylä [email protected], 0400 171 950 Asko Tikka, Kiuruvesi [email protected], 040 525 6333 Risto Juntunen, Kiuruvesi [email protected], 050 534 9680 Terho Partanen, Kiuruvesi [email protected], 0400 375 445 Maaningan riistanhoitoyhdistys Pulkonrannantie 459, 71680 Pulkonkoski [email protected], 044 972 6698 RHY-numero 460 Petoyhdyshenkilöt: Jarre Väänänen, Ahkiolahti [email protected], 0400 012 222 Juha Martikainen, Maaninka [email protected], 040 559 1421 Jussi Kröger, Käärmelahti [email protected], 040 547 2362 Tarja Jalkala, Kinnulanlahti [email protected], 050 912 8601 Erkki Haatainen, Leinolanlahti [email protected], 040 571 1378 Seppo Honkanen, Ahkiolahti [email protected], 044 274 1643 Petri Lehti, Kinnulanlahti [email protected], 044 318 3379 Ari Tuppurainen, Pulkonkoski [email protected], 0400 863 331 Eino Karppinen, Maaninka [email protected], 0400 175 543 Pauli Tiihonen, Tavinsalmi [email protected], 050 304 8796 Mika Hujanen, Tuovilanlahti [email protected], 0400 583 829 Manu Larikka, Tavinsalmi 0400 419 323 Veikko Jumpponen, Pulkonkoski 0500 192 887 34 Paavo Savolainen, Pielavesi [email protected], 044 524 9522 Heikki Partanen, Pielavesi [email protected], 0400 378 829 Petteri Suhonen, Pielavesi [email protected], 040 586 6423 Nilsiän riistanhoitoyhdistys Kauppisenjoentie 10, 73350 Haluna [email protected], 050 539 0986 RHY-numero 461 Petoyhdyshenkilöt: Ari Puustinen, Haluna [email protected], 0400 840163 Mikko Laitinen, Palonurmi [email protected], 050 408 7309 Janne Kokkonen, Haluna [email protected], 050 539 0986 Jaakko Koistinen, Nilsiä 0500 353 219 Marko Korhonen, Haluna [email protected], 050 558 3936 Hannu Tervonen, Nilsiä [email protected], 044 550 6899 Jari Keinänen, Nilsiä [email protected], 050 324 6169 Keijo Mustonen, Lammasaho [email protected], 017 464 7152 Matti Väätäinen, Nilsiä [email protected], 050 564 3400 Kari Taskinen, Nilsiä [email protected], 050 383 2198 Ilmo Luotolampi, Pieksänkoski 040 538 0021 Markku Rissanen, Siikajärvi 040 543 5661 Kari Holländer, Palonurmi 050 593 2199 Pauli Lukkarinen, Nilsiä [email protected], 050 541 6449 Rautavaaran riistanhoitoyhdistys Tulimäentie 24, 73900 Rauravaara [email protected], 0400-960107 RHY-numero 464 Petoyhdyshenkilöt: Tero Ovaskainen, Syvänniemi [email protected], 040 685 6282 Tommi Väisänen, Rautavaara [email protected], 040 514 5630 Mikko Rissanen, Pykälikkö [email protected], 050 309 8106 Jouko Saarela, Rautavaara [email protected], 045 651 3121 Timo Tuovinen, Rautavaara [email protected], 050 302 7617 Jarmo Väisänen, Rautavaara [email protected], 050 586 1054 Veikko Taskinen, Rautavaara 050 331 3688 Asko Hartikainen, Rautavaara [email protected], 050 534 3298 Janne Leppänen, Ylä-Luosta 040 820 2783 Tauno Toivanen, Ala-Luosta 0400 204 406 Pekka Antikainen, Ylä-Luosta [email protected], 040 506 5708 Pekka Julkunen, Rautavaara [email protected], 0400 960 107 Ilkka Mustonen, Västinniemi 050 339 1690 Jaakko Koistinen, Nilsiä 0500 353 219 Pielaveden riistanhoitoyhdistys Uhtuantie 100, 72400 Pielavesi [email protected], 040 521 5080 RHY-numero 462 Petoyhdyshenkilöt: Esa Lappi, Vaaraslahti [email protected], 0400 206 988 Jani Kokkonen, Kaislastenlahti [email protected], 0400 276 680 Marita Mykkänen, Pörsänmäki [email protected], 044 292 7090 Otto Qvick, Pielavesi [email protected], 044 585 9115 Tuomas Kekkonen, Jylhänkylä [email protected], 040 739 3276 Janne Ruotsalainen, Saarela [email protected], 0400 420 538 Pentti Jeronen, Mäntylä [email protected], 050 596 7448 Sonkajärven riistanhoitoyhdistys Luusantie 556, 74300 Sonkajärvi [email protected], 044 037 1571 RHY-numero 467 Petoyhdyshenkilöt: Eero Heiskanen, Sonkajärvi [email protected], 050 303 3343 Seppo Niskanen, Sukeva [email protected], 050 301 1181 Seppo Korhonen, Sukeva 0400 192 056 35 Mauri Kouvalainen, Iisalmi [email protected] 0400 205 835 Esko Ålander, Sukeva [email protected], 0500 677 892 Jukka Heiskanen, Sonkajärvi [email protected], 044 037 1571 Heikki Partanen, Kauppilanmäki [email protected], 050 570 1582 Pentti Rissanen, Sonkajärvi [email protected], 050 380 0190 Pertti Eronen, Sonkajärvi [email protected], 017 763 366 Kalevi Holm, Hernejärvi [email protected], 0400 313 115 Jukka Partanen, Sukeva [email protected], 0500 130 390, Martti Kortelainen, Koirakoski 050 570 5120 Matti Herd, Sonkajärvi [email protected], 0440 171 337 Veli Luukkonen, Sonkajärvi [email protected], 040 701 1830 Vieremän riistanhoitoyhdistys Lampitie 5, 74200 Vieremä [email protected], 040 5892393 RHY-numero 474 Petoyhdyshenkilöt: Jani Laukkanen, Iisalmi [email protected], 050 344 8542 Mikko Heiskanen, Vieremä [email protected], 0400 774 958 Janne Sirviö, Salahmi [email protected], 050 407 3444 Heimo Kauppinen, Kauppilanmäki [email protected], 050 548 5820 Paavo Kauppinen Vieremä [email protected], 040 511 1409 Eero Huttunen, Nissilä [email protected], 0400 834 134 Pentti Kauppinen, Kauppilanmäki [email protected], 0500 993 900 Terho Kostian, Salahmi [email protected], 0400 585 020 Juha Martikainen, Kauppilanmäki [email protected], 045 234 8816 Kuva: Eija Airaksinen 36 Tunnistusmerkitsijät S uomessa tunnistusmerkintänä käytetään tatuointia tai mikrosirua. Merkinnän saa koiralle oman paikkakunnan eläinlääkäriltä tai tunnistusmerkitsijäksi koulutetulta henkilöltä. Jalostukseen käytettävillä koirilla tunnistusmerkintäpakko alkoi 1.6.2008. Tunnistusmerkintäpakko koskee myös ulkomaisia jalostukseen käytettäviä koiria. R ekisteröitävien koiranpentujen tunnistusmerkintäpakko tuli voimaan vuoden 2009 alusta (Kennelliiton hallitus 28.8.2008). Tunnistusmerkintäpakko koskee 1.1.2009 tai sen jälkeen syntyneitä pentueita. Tunnistusmerkinnästä on hyötyä esimerkiksi, jos koira karkaa tai se varastetaan. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ilmoituksen mukaan 3.7.2011 alkaen Suomeen tuotavien koirien tunnistusmerkinnäksi hyväksytään ainoastaan mikrosirumerkintä. Kennelliitto hyväksyy myös tämän jälkeen tatuoinnin virallisena tunnistusmerkintänä kokeissa, näyttelyissä ja terveystutkimuksissa. Tunnistusmerkitsijät Pohjois-Savossa M = myös mikrosiru Ahonen Seppo, Pöljä puh. 0400 501 863 M Blomberg Katja, Kiuruvesi puh. 050 304 9070, [email protected] M Boman Jouni, Suonenjoki puh. 044 533 1962, [email protected] Hentunen Tiina, Kaavi puh. 040 744 9036, [email protected] M Kettunen Anita, Juankoski puh. 0400 907 072, [email protected] M Korhonen Kaisa, Kiuruvesi puh. 050 324 4977, [email protected] M Laitinen Tuula, Iisalmi puh. 050 512 5031, [email protected] M Lappalainen Mikko, Karttula puh. 044 269 0866, [email protected] M Leppänen Hannele, Iisalmi puh. 044 531 4600 M Leskinen Annikki, Nilsiä puh. 044 350 6037, [email protected] M Mikkanen Matti, Kaavi puh. 0500 505 053 M Mikkonen Tiina, Kuopio puh. 044 7202475 M Musakka Nina, Hiltulanlahti puh. 040 744 2639 M Ohtonen Seija, Riistavesi puh. 0440 720 610 M Oinonen Heidi, Vesanto puh. 040 757 5507, [email protected] M Pekkarinen Sakari, Losomäki puh. 040 572 9546 M Pussinen Raimo, Kuopio puh. 041 548 6006, [email protected] Rytkönen Eija, Kinnulanlahti puh. 050 431 0143, [email protected] M Shemeikka Erkki, Sonkajärvi puh. 0400 815 185, [email protected] M Thure Päivi, Sorsakoski puh. 050 518 6089, [email protected] M Tiitinen Katja, Konnuslahti (Leppävirta), puh. 040 764 3224, [email protected] M Toivanen Minna, Iisvesi (Suonenjoki), puh. 050 516 5560, [email protected] M Tuhkanen Taru, Tiitilänkylä puh. 0400 954 263, [email protected] M Tuomainen Ritva, Paukarlahti puh. 044 562 4669, [email protected] M Töyrylä Elsa, Syvänniemi puh. 0500 379 036, [email protected] M Vaskelainen Tiia, Tavinsalmi puh. 050 911 2912, [email protected] M Viljanen Asko, Siilinjärvi puh. 050 400 0929 M (arkipäivisin Helsingissä) 37 Mikrosirun lukulaitteet Iisalmi Laitinen Tuula Ilvolankatu 38 b 74120 Iisalmi p. 050 512 50 31 [email protected] Kaavi Leppänen Kari Niemelänmäentie 123 73600 Kaavi p. 040 164 4600 [email protected] Kiuruvesi Luttinen Pauli p. 017 751 098 Kuopio Kati Häyrinen Julkulanniementie 2 O 39, 70260 Kuopio p. 040 7246259 Savolainen Erkki Juontotie 5 D 29 70150 Kuopio p. 0400 934 158 [email protected] Pekkonen Ismo Inkiläntie 10 B 24 70340 Kuopio p. 0400 679 945 [email protected] Pielavesi Voutilainen Hannu Kiukoistentie 21, 72400 Pielavesi, p. 040 553 39 41 Rautavaara Väisänen Tommi Karikontie 7 73900 Rautavaara p. 040 514 5630 [email protected] Vesanto Kolehmainen Ilmari Pöyrynmäentie 120 72300 Vesanto p. 0400 125 719 [email protected] Sonkajärvi Shemeikka Erkki Alamäentie 35 74300 Sonkajärvi p. 0400 815 185 [email protected] Suonenjoki Kauppinen Pekka Petäisentie 115 77600 Suonenjoki p. 0440 575 988 [email protected] Varkaus Mustonen Mirva Peltomiehenkatu 13 A 2, 78310 Varkaus p. 0400 782 796 [email protected] Reijo Sallinen Aumakatu 1 A 1 78500 Varkaus p. 0400 892 910 [email protected] Vehmersalmi Iivanainen Markku Metsäpellontie 139 71310 Vehmersalmi, p. 050 538 31 95 38 Kennelpiirin omistamat mikrosirujen lukulaitteet ovat jäsenyhdistysten käytössä. Laitteet ovat lainattavissa kenneltapahtumiin luettelossa olevilta henkilöiltä. Kennelpiirin toimihenkilöt Hirvikoirat, Linnunhaukkukokeet, HIRV, KARH, LINT PIIRIKOULUTTAJAT: Ajokokeet: Markku Ström, Lesekuja 7, 70780 Kuopio p. 050 521 5319 [email protected] Ismo Pekkonen, Inkiläntie 10 B 24, 70340 Kuopio p. 0400 679 945, [email protected] Lasse Heikkinen, Viitonen 1542, 70900 Toivala p. 044 290 2457, [email protected] Veikko Nissinen, Oravintie 60, 72100 Tuusniemi p. 0400 139 076 Beaglet: Ismo Pekkonen, Inkiläntie 10 B 24, 70340 Kuopio p. 0400 679 945, [email protected] Markku Ström, Lesekuja 7, 70780 Kuopio p. 050 521 5319 [email protected] Luolakoirat (LUT, LUME, LUO, VERI): Kanakoirat: Väisänen Tommi, Karikontie 7, 73900 Rautavaara p. 040 514 5630, [email protected] Ketunajokokeet: Eija Airaksinen, Saarisenraitti 143 71570 Syvänniemi, p. 0400 600 034 [email protected] Metsästyskoirien jäljestämiskoe, MEJÄ: Tuija Löppönen, Savontie 20 B 18, 78300 Varkaus p. 0400 994 310 Dreeverit: Noutajat: Juha Kantell, Poikkitie 4, 73600 Kaavi p. 040 553 8517, [email protected] Teuvo Korkalainen, Salmintie 7, 73300 Nilsiä p. 050 372424, [email protected] Taru Hiltunen, Ranta-Toivalantie 429 70900 Toivala, p. 050 3380 778 Tottelevaisuuskokeet: Katja Rautiainen, Puijonsarventie 65 a 8 70260 Kuopio, [email protected] Hirvikoirat, HIRV, KARH: Timo Paananen, Saikkolantie 35 C, 72400 Pielavesi p. 040 530 83 24 Ari Laukkanen, Luostaritie 1346, 71260 Juurikkamäki p. 0400 170 998, [email protected] Jukka Kauhanen, Varkaus, p. 050 330 4908 Agility, Palveluskoirat, Vinttikoirat: Omat lajiliitot Muut koemuodot: Eija Airaksinen, Saarisenraitti 143 71570 Syvänniemi, p. 0400 600 034 [email protected] Linnunhaukkukokeet, LINT: Juha Sahlström, Salmenrannantie 93 D 74520 Iisalmi, p. 0400 752 969 [email protected] KOEPÖYTÄKIRJAT TARKISTAA: Ajokokeet, AJOK ja KEAJ: Metsästyskoirien jäljestämiskoe, MEJÄ: Hannu Voutilainen, Kiukoistentie 21 72400 Pielavesi, p. 040 553 3941 [email protected] Arto Tiainen, Rajapurontie 42, 71800 Siilinjärvi p. 0400 783 378 Tottelevaisuuskokeet: Ajokokeet: BEAJ TOKO-vastaava: Katja Rautiainen Puijonsarventie 65 a 8, 70260 Kuopio [email protected] Ismo Pekkonen, Inkiläntie 10 B 24, 70340 Kuopio p. 0400 679 945, [email protected] Dreeverit: Juha Kantell, Poikkitie 4, 73600 Kaavi p. 040 553 8517, [email protected] KOEANOMUKSET: Ajokokeet: Hirven- ja karhunhaukkukokeet: Lea Tuovinen, Länsirannantie 3616 71670 Kurolanlahti, p. 050 363 1201 [email protected] Marja-Helena Ilvonen, Rasinkankaantie 91 43220 Mahlu Kanakoirat: Beaglet: Väisänen Tommi, Karikontie 7, 73900 Rautavaara p. 040 514 5630, [email protected] Ismo Pekkonen, Inkiläntie 10 B 24, 70340 Kuopio p. 0400 679 945, [email protected] Linnunhaukkukokeet, LINT: Dreeverit: Juha Sahlström, Salmenrannantie 93 D 74520 Iisalmi, p. 0400 752 969 [email protected] Juha Kantell, Poikkitie 4, 73600 Kaavi p. 040 553 8517, [email protected] 39 Luolakoirat (LUT, LUME, LUO, VERI): Eija Airaksinen, Saarisenraitti 143 71570 Syvänniemi, p. 0400 600 034 [email protected] Mäyräkoirien ajokoe MÄAJ: Mikko Lappalainen Luveniementie 71 72100 Karttula, p. 044 269 0866 Metsästyskoirien jäljestämiskoe, MEJÄ: Kaarina Suvanto, Suonenjoentie 1424 B 77520 Haapakoski Noutajat: Tuija Hukkanen, Kalevalankatu 11 76100 Pieksämäki Paimennuskokeet: BEAJ: Ismo Pekkonen, Inkiläntie 10 B 24, 70340 Kuopio p. 0400 679 945, [email protected] DRAJ ja DKAJ: Vuokko Kantell, Meijerintie 5, 71200 Tuusniemi, p. 044 916 3659, [email protected] HIRV, KARH, HIRV-J: Markku Heikkinen, Korosmäentie 11 71640 Talluskylä, p. 040 526 2757 LINT: Juha Sahlström, Salmenrannantie 93 D 74520 Iisalmi, p. 0400 752 969 [email protected] Eija Airaksinen, Saarisenraitti 143 71570 Syvänniemi, p. 0400 600 034 [email protected] Rekikoirakokeet: Tuula Laitinen, Ilvolankatu 38 b, 74120 Iisalmi, p. 050 512 5031 [email protected] Agility, Palveluskoirat, Vinttikoirat: Mika Sormunen, Koivuharjunkuja 3 71480 Kurkimäki KOETOIMITSIJA-, OHJAAJAJA KEHÄTOIMITSIJAKORTIT: Spanielien kokeet: Tottelevaisuuskokeet, TOKO: Katja Rautiainen, Puijonsarventie 65 a 8 70260 Kuopio, [email protected] Vesipelastus, VEPE: Eija Airaksinen, Saarisenraitti 143 71570 Syvänniemi, p. 0400 600 034 [email protected] Agility, Palveluskoirat, Vinttikoirat: Omat lajiliitot Muut koemuodot: Eija Airaksinen, Saarisenraitti 143 71570 Syvänniemi, p. 0400 600 034 [email protected] PALKINTOTUOMARIKORTIT: Omat lajiliitot Muut koemuodot: Eija Airaksinen, Saarisenraitti 143 71570 Syvänniemi, p. 0400 600 034 [email protected] TOKO koetoimitsijakortit ja TOKO ohjaajatodistukset: Katja Rautiainen, Puijonsarventie 65 a 8 70260 Kuopio, [email protected] Kehätoimitsijakortit: Tuula Laitinen, Ilvolankatu 38 b, 74120 Iisalmi p. 050 512 5031 [email protected] Agility, Palveluskoirat, Vinttikoirat: Omat lajiliitot Koetoimitsija- ja muut kortit Eija Airaksinen, Saarisenraitti 143 71570 Syvänniemi, p. 0400 600 034 [email protected] AJOK ja KEAJ: Matti Karppinen, Aapontie 6, 74200 Vieremä, p. 050 361 1391 [email protected] Tärkeät päivämäärät Kokeen tai kurssin pitoaika 1.1. 30.4. 1.5. 31.7. 1.8. 31.12. Anomus Omakoirassa 30.8. 31.12. 31.3. Vuoden 2016 ryhmänäyttelyt anotaan Omakoirassa syyskuun 2014 loppuun mennessä. KV- ja kaikkien rotujen näyttelyiden järjestelytehtäväanomukset Tuula Laitiselle syyskuun loppuun mennessä. 40 Palautusosoite: Eija Airaksinen Saarisenraitti 143 FI-71570 Syvänniemi
© Copyright 2024