Johdanto Kolme iloista matemaatikkoa on alakoulun matematiikan opetukseen tarkoitettu opetusohjelma, jonka pohjana on käytetty opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Ohjelma ei seuraa erityisesti minkään oppikirjan asiajärjestystä. Siksi se soveltuu kaikkien alakoulun matematiikan oppikirjojen tueksi. Ohjelma sisältää 430 erilaista harjoitusosiota ja yli 100 koeosiota. Yhteensä siis lähes 600 erilaista tehtäväkokonaisuutta, joissa jokaisessa on 7-10 tehtävää. Ohjelma on monipuolinen ja vaihteleva. Näin oppijan mielenkiinto ohjelmaan säilyy koko alakoulun ajan. Tehtäviä on aina mukava tehdä. Välillä voidaan opiskella myös oppimispelien avulla. Ohjelma on helppokäyttöinen. Tämä aloitusopas on laadittu ohjelmarakenteen selvittämiseksi. Tässä oppaassa ei ole käsitelty yksityiskohtaisesti eri harjoitusosioiden sisältöä. Laajempi opettajan opas ja ohjelman sisältämät kokeet löytyvät pdf-muodossa asennuslevyltä. Ohjelmassa on kolme iloista matemaatikkoa, jotka neuvovat tarvittaessa tehtävien ratkaisemisessa. Nämä iloiset veijarit (ks. kansikuva) ovat Allu, (ankka, luokilla 1 ja 2), Ami (koira, luokilla 3 ja 4) sekä Anselmi (krokotiili, luokilla 5 ja 6). 1. Asennusvaihtoehdot Asennusvaihtoehtoja on neljä: C Yksittäiselle koneelle ilman oppilasrekisteriä. C Yksittäiselle koneelle oppilasrekisterin kanssa. C Verkkoasennuksena ilman oppilasrekisteriä. C Verkkoasennuksena oppilasrekisterin kanssa. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät ohjelman mukana tulleesta Opetusohjelmien asennus- ja ylläpito-ohjeesta. Ennen oppilasrekisterin käyttämistä on rekisteriin lisättävä käyttäjätiedot (opettajat, oppilaat, luokat ja opetusryhmät). Katso tästä tarkemmin ohjelman mukana tulleesta LTO Opettajan työkalu käyttöohjeesta. 2. Ohjelman yleisrakenne 2.1. Alkuvalikko Ohjelma on jaettu laajuutensa takia kolmeen eri osaan: luokat 1-2, luokat 3-4 ja luokat 5-6. Jokaisessa osassa ensimmäisenä on valikko, josta voidaan valita luokka-aste ja luokilla 1-4 myös lukukausi. Kuvassa 1 on kyseinen valikko luokille 1-2. 3 Kuva 1. Alkuvalikko luokille 1-2. Seuraava ikkuna riippuu siitä, onko koululle asennettu oppilasrekisteri vai ei. Käydään ensin läpi tapaus, jossa koululle on asennettu oppilasrekisteri. Tällöin ilmestyy seuraavaksi kuvan 2 mukainen ikkuna. Siitä voidaan valita, käytetäänkö oppilasrekisteriä vai ei. Jos käytetään oppilasrekisteriä, kirjoitetaan tyhjiin kenttiin käyttäjätunnus ja salasana sekä napsautetaan oikeanpuoleista painiketta. Kuva 2. Ohjelmaan kirjautuminen, kun koululle on asennettu oppilasrekisteri. 4 Jos ei haluta käyttää oppilasrekisteriä, seuraavaksi ilmestyy kuvan 3 mukainen ikkuna., johon oppija kirjoittaa nimensä. Nimi on tärkeä ohjelmasta saatavan todistuksen tulostamista varten. Jos koululle ei ole asennettu oppilasrekisteriä, kuvan 2 ikkunaa ei ilmesty ollenkaan. Huom! Ohjelmassa on myös mahdollisuus tulostaa sähköiset kokeet paperiversiona, jolloin sähköisen kokeen voi pitää myös tavallisena kokeena, pikkukokeena tai tuntiharjoituksena paperimuodossa. Kun opettaja haluaa tulostaa kokeen paperimuodossa myöhempää käyttöä varten, nimikenttään voidaan kirjoittaa sopiva otsikko. Esimerkiksi “Matematiikan koe”, “Harjoituksia yksikkömuunnoksista” jne. Näin menetellään vain, jos ei käytetä oppilasrekisteriä. Oppilasrekisteriä käytettäessä kokeisiin tulee automaattisesti otsikko, jos ohjelmaan on kirjauduttu opettajan tunnuksilla. Kuva 3. Nimen kysely. Tähän opettaja voi kirjoittaa myös mahdollisen paperikokeen otsikon. Oppilasrekisterin hallinasta löytyy tietoa ohjelman mukana tulleesta LTO Opettajan työkalu käyttöohjeesta. 2.2. Päävalikko Seuraavaksi ohjelmassa tulee esille ohjelman päävalikko. Kolme iloista matemaatikkoa sisältää yhteensä 10 päävalikkoa. Luokille 1-4 on päävalikko sekä syksyä että kevättä varten. Luokille 5 ja 6 on molemmille yksi oma päävalikko. 5 Kuva 4. 2. luokan syksyn päävalikko. Päävalikoista valitaan eri aihealueet, joihin harjoitukset on ryhmitelty. Päävalikosta voidaan myös tulostaa todistus suoritetuista harjoituksista, valita tavutuksen käyttö (vain 1. luokalla), äänet (vain 1. ja 2. luokalla), siirtyä koevalikkoon tai edelliseen valikkoon ja sulkea koko ohjelma. Seuraavassa on päävalikon tärkeimmät valinnat. 1. 2. 3. Päävalikon suurista ympyräpainikkeista pääsee harjoituksia sisältäviin eri osa-alueisiin, joita tässä kutsutaan harjoitusvalikoiksi. Koevalikkoon pääsee painikkeesta, jossa on paperin kuva. Muut päävalikon painikkeet ovat: Ohjelman lopettaminen. Siirtyminen edelliseen valikkoon. Todistuksen tulostaminen. Tavutus päälle/pois (vain luokalla1). Äänet päälle/pois (vain luokilla 1-2). 2.3. Harjoitusvalikot Harjoitusvalikoista pääsee itse harjoituksiin. Kuvassa 5 on kolmannen luokan yksi harjoitusvalikko. Harjoitusvalikot koostuvat torneista, joihin harjoitukset on asetettu eri kerroksiin. Tornivalikoissa ylempänä olevissa harjoituksissa oletetaan alempien harjoitusten sisällön hallinta. Useassa harjoitusvalikossa on kaksi tornia. Silloin vasemmanpuoleinen torni sisältää ensin käytävät harjoitukset. 6 Kuva 5. Harjoitusvalikko. Kun koko harjoitus on tehty, syttyy kyseisen harjoituksen kohdalle torniin valo. Kuvan 5 valikossa näkyy kaksi kokonaan suoritettua harjoitusta (vasemmanpuoleisen tornin kaksi alinta harjoitusta). Nämä suoritukset tallentuvat myös oppilasrekisteriin. 2.4. Koevalikot Jokaisesta päävalikosta on linkki koevalikkoon. Yhdessä koevalikossa on yhden lukukauden (luokilla 5 ja 6 yhden lukuvuoden) asioihin liittyvät kokeet. Katso kokeista tarkemmin asennusCD:n mukana olevasta Kokeet -nimisestä dokumentista. Kuva 6. 3. luokan syksyn koevalikko 7 2.5. Pähkinät Luokilla 4 (kevät), 5 ja 6 on muista harjoituksista aivan erillään joukko ongelmanratkaisuja, joista monet eivät vaadi varsinaisia matemaattisia taitoja. Niiden tarkoitus on kehittää loogista päättelykykyä. Näihin harjoituksiin pääsee pähkinäpainikkeesta (ks. kuva 7). Pähkinöistä löytyy tarkemmin tietoa erillisestä Pähkinäoppaasta. Kuva 7. Pähkinät löytyvät pähkinäpainikkeesta, toinen painike vasemmalta. 3. Harjoitukset Harjoituksia on kahta perustyyppiä. Tavallisissa harjoituksissa oppija laskee normaaliin tapaa. Ohjelma tarkistaa vastauksen, useasti myös välivaiheita, antaa palautetta ja neuvoo tarpeen mukaan. Kuva 8. Ohjelma on tarkistanut allekkain kertolaskun välivaiheen ja havainnut siinä virheen. Kuva 9. Koko lasku oikein. Tavallisissa harjoituksissa on useimmiten kymmenen tehtävää. Iloiset matemaatikot Allu, Ami ja Anselmi neuvovat tarvittaessa tehtävien ratkaisemisessa. Jos tehtävä ei ratkea kohtuullisella määrällä yrityksiä, matemaatikot kertovat koko tehtävän ratkaisun. Tämä kohtuullinen määrä on useimmiten kolme, mutta poikkeuksiakin tähän on. Se, onko vastaus tai välivaihe väärin vai oikein, ilmoitetaan aina joko punaisella kiukkunaamalla tai vihreällä hymynaamalla. Joskus käytetään lisäksi väärin- ja oikein-merkkejä. Kuvassa 10 on kellonajan asettaminen mennyt hieman väärin. Siitä on merkkinä punainen kiukkunaama, joka onneksi katoaa ruudulta pian ja oppija pääsee yrittämään uudestaan. Allukin on hieman surullinen väärästä vastauksesta. Onneksi Allu jaksaa aina kannustaa ja olla iloinen pienistäkin onnistumisista. Oikein ratkaistujen tehtävien lukumäärä näkyy tehtäväruudun oikeassa reunassa olevista hymynaamoista. Kuvassa 10 on kaksi hymynaamaa, jotka osoittavat, että oppija on ratkaissut toistaiseksi 8 kaksi tehtävää oikein. Hymynaaman saa, jos tehtävän saa ratkaistua joko täysin itsenäisesti tai matemaatikkojen ohjeilla. Jos matemaatikot joutuvat kertomaan lähes koko tehtävän ratkaisun, ei hymynaama jää pysyvästi ruudulle. Vaikka harjoituksissa on 7-10 tehtävää, ei ole tarpeellista ratkaista kaikkia näitä tehtäviä. Jokainen oppija ratkaisee tehtäviä omien taitojensa mukaan. Ratkaistujen tehtävien lukumäärä näkyy tulostettavasta todistuksesta ja tallentuu myös oppilasrekisteriin. Kuva 10. Yhden harjoituksen ikkuna. Harjoituksissa on runsaasti oppimispelejä (ks. kuva 11), jotka varmistavat kiinnostuksen säilymisen ohjelmaan koko alakoulun ajan. Suosittelemme niiden käyttöä muiden harjoitusten lomassa säännöllisesti. Kuva 11. Esimerkki oppimispelistä. 9 4. Kokeet Ohjelmassa on yli 100 koetta, jotka voidaan suorittaa joko tietokoneella tai paperilla. Koevalikkoon pääsee päävalikosta painikkeesta, jossa on paperin kuva. 4.1. Koe tietokoneella suoritettuna Oppija voi suorittaa kokeen tietokoneella, jolloin tietokone myös arvostelee sen (ks. kuva 12). 4.2. Kokeen paperiversio Koetiedostot voidaan tulostaa myös paperiversioina joko kokeeksi tai lisäharjoitukseksi tunnille, kun tietokoneluokkaan ei pääse. Ilman oppilasrekisteriä tämä tapahtuu siten, että opettaja käy kokeen läpi kirjoittamalla siihen kohtaan, jossa kysytään oppijan nimeä (ks. kuva 3), otsikon kokeelle/harjoitukselle. Oppilasrekisteriä käytettäessä kokeeseen tulee automaattisesti otsikko. Kun kysymyksiin ei vastata mitään, paperille tulostuu vain pelkät tehtävät ja otsikko (ks. kuva 13). Kuva 12. Tietokoneella suoritettu koe, joka voidaan haluttaessa tulostaa. Kuva 13. Koe paperiversiona. 10 Oppilasrekisteriä käytettäessä murtolukukokeissa on paperikokeen laatimista nopeuttava toiminto. Kun ohjelmaan kirjaudutaan opettajan tunnuksilla, murtolukukokeista aukenee kuvan 14 mukainen ikkuna, johon riittää kirjoittaa kokeen tehtävien lukumäärä. Sen jälkeen koe saadaan ruudulle napsauttamalla tehtävämäärän vieressä olevaa painiketta. Tämä koe voidaan tulostaa (ks. kuva 15). Ratkaisu-painikkeesta saadaan esille ratkaisut, jotka voidaan myös tulostaa. Kuva 14. Murtolukukokeen paperiversion laatiminen, kun oppilasrekisteri on käytössä. Kuva 15. Murtolukukoe ennen tulostamista. Ratkaisupainikkeesta saa kokeen ratkaisut. 11 5. Todistus Oppija voi aina tulostaa suorituksistaan todistuksen (ks. kuva 16). Kuva 16. Todistus. 12