VESA KUUJO KALAKOTO - Visuaalinen Pinta Oy

SEMENTTI
FINNSEMENTIN ASIAKASLEHTI n 2/2011
VESA KUUJO
– Suurten määrien mies s. 10
KALAKOTO
luotaa itämeren tilaa s. 16
2 | SEMENTTI
SEMENTTI | 3
Reijo Kostiainen
VESA KUUJO
– Suurten määrien mies s. 10
Sementin sähköinen tilaaminen
ASKELEEN EDELLÄ s. 14
4
Positiivisten muutosten vuosi 2012
Kuluvan vuoden aikana rakennusmarkkinat ovat olleet
todellisessa testissä. Euroopan talouskriisistä on uutisoitu
16
paljon, ja uutiset ovat olleet pääsääntöisesti negatiivisia.
Markkinoiden ja kuluttajien usko tulevaisuuteen on koetuksella. Kun vielä valitettavan usein media haluaa kärjistää
juttuja, niin olemme olleen viimeisen puolen vuoden ajan
huonojen uutisten tulvassa.
Toivoisi, että joskus kerrottaisiin enemmän siitä, kuinka
20
hyvin Suomella oikeasti menee – ei vain suhteellisesti
ottaen, vaan ihan faktisesti. Toki globaalissa maailmassa muiden valtioiden talouden heilahtelu vaikuttaa
8
meihinkin. Mutta turhaan synkistelyyn ei pitäisi sortua,
vaan ennemminkin kannustaa suomalaisia jatkamaan
sillä erinomaisella tiellä, jolla olemme viimeiset 15 vuotta
olleet. Ensi vuonnakin ansiotaso nousee ja korot ovat
alhaalla, joten hyvää pohjaa ponnistaa on olemassa.
Rakentamisen ennusmerkit ensi vuodelle ovat hieman
alaspäin. Asuntorakentamisen kehittyminen on paljon kiinni
SEMENTTI
2/2011
Pääkirjoitus Reijo Kostiainen .................................................................................................................................. 3
kuluttajien uskosta, perusasiat ovat kuitenkin Suomessa kunnossa.
Uskotaan, että rakentamisen markkinat kääntyisivät taas ensi
Finnsementti on kehittänyt uuden tilausjärjestelmän, joka otetaan
vuoden aikana kasvun uralle.
käyttöön vaiheittain alkuvuoden 2012 aikana. Kyseessä on suuri
toimintatavan muutos, joka onnistuu kaikkien osapuolten hyvällä
Suomalaisessa sementtiteollisuudessa tapahtuu ensi vuoden
yhteistyöllä.
Forssan varavoimalaitoksen perustukset valettiin Plussementillä .......................................................................... 4
aikana muutama varsin merkittävä asia. Plussementti tulee syr-
Granulin käyttö sementin raaka-aineena vähentää ympäristökuormitusta .............................................................. 8
jäyttämään Yleissementin, joka on ollut volyymiltaan suurin tuote
Lehden ilmestymisen aikoina on tilausjärjestelmän pilotointi aloi-
Vesa Kuujo – Suurten määrien mies ..................................................................................................................... 10
Finnsementissä jo vuosikymmeniä. Asiakkaittemme siirtyminen
tettu, varsinaiseen käyttöönottoon päästään ensi vuoden puolella.
Plussementtiin on edennyt hyvin ja uskomme Plussementin
Uskomme vahvasti, että tämä toimintatavan muutos parantaa
myynnin olevan ensi vuonna kolmas osan koko yhtiön sementin
kaikkien osapuolten tehokkuutta. Lisää tietoa uudesta tilausjärjes-
myynnistä.
telmästä löydät tämän lehden sivuilta 14–15.
Kotimaisen sementtiteollisuuden CO2-päästöt ovat reilun yhden
Kiitos asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme vuodesta
prosentin luokkaa Suomen kaikista CO2-päästöistä. Plussementin
2011. Rauhallista joulun aikaa ja menestyksekästä vuotta 2012!
Sementin sähköinen tilaaminen askeleen edellä ................................................................................................... 14
Kalakoto luotaa itämeren tilaa ............................................................................................................................... 16
Kaikki rakennuksen ulkopuolella ........................................................................................................................... 20
Finnsementti uutiset .............................................................................................................................................. 26
osuuden kasvaminen entisestään pienentää sementtiteollisuuden
päästöjä ja näin parantaa betoniteollisuuden kilpailukykyä.
Finnsementti Oy:n asiakaslehti | No 2/2011, vuosikerta 23, ISSN 1235–7065 • Julkaisija, kustantaja, toimitus, osoitteenmuutokset ja palautteet |
Finnsementti Oy, PL 115, Lars Sonckin kaari 16, 02601 Espoo, puh. 0201 206 200, fax 0201 206 202, [email protected] • Päätoimittaja | Reijo
Kostiainen, [email protected] • Finnsementtiläisten sähköpostiosoite | [email protected] • Ulkoasu ja taitto |
Visuaalinen Pinta Oy, Helsinki, www.pinta.fi • Kansikuva; Kalakoto | Visuaalinen Pinta Oy • Painopaikka | Erweko Painotuote Oy, Helsinki
Toinen merkittävä muutos on sementin tilausjärjestelmän käyttöönotto. Suomessa on valmistettu sementtiä pian sata vuotta.
Tänä aikana ei sementtiteollisuus ole tarjonnut asiakkailleen
mahdollisuutta tehdä tilausta etukäteen.
Reijo Kostiainen
2 | SEMENTTI
SEMENTTI | 3
Reijo Kostiainen
VESA KUUJO
– Suurten määrien mies s. 10
Sementin sähköinen tilaaminen
ASKELEEN EDELLÄ s. 14
4
Positiivisten muutosten vuosi 2012
Kuluvan vuoden aikana rakennusmarkkinat ovat olleet
todellisessa testissä. Euroopan talouskriisistä on uutisoitu
16
paljon, ja uutiset ovat olleet pääsääntöisesti negatiivisia.
Markkinoiden ja kuluttajien usko tulevaisuuteen on koetuksella. Kun vielä valitettavan usein media haluaa kärjistää
juttuja, niin olemme olleen viimeisen puolen vuoden ajan
huonojen uutisten tulvassa.
Toivoisi, että joskus kerrottaisiin enemmän siitä, kuinka
20
hyvin Suomella oikeasti menee – ei vain suhteellisesti
ottaen, vaan ihan faktisesti. Toki globaalissa maailmassa muiden valtioiden talouden heilahtelu vaikuttaa
8
meihinkin. Mutta turhaan synkistelyyn ei pitäisi sortua,
vaan ennemminkin kannustaa suomalaisia jatkamaan
sillä erinomaisella tiellä, jolla olemme viimeiset 15 vuotta
olleet. Ensi vuonnakin ansiotaso nousee ja korot ovat
alhaalla, joten hyvää pohjaa ponnistaa on olemassa.
Rakentamisen ennusmerkit ensi vuodelle ovat hieman
alaspäin. Asuntorakentamisen kehittyminen on paljon kiinni
SEMENTTI
2/2011
Pääkirjoitus Reijo Kostiainen .................................................................................................................................. 3
kuluttajien uskosta, perusasiat ovat kuitenkin Suomessa kunnossa.
Uskotaan, että rakentamisen markkinat kääntyisivät taas ensi
Finnsementti on kehittänyt uuden tilausjärjestelmän, joka otetaan
vuoden aikana kasvun uralle.
käyttöön vaiheittain alkuvuoden 2012 aikana. Kyseessä on suuri
toimintatavan muutos, joka onnistuu kaikkien osapuolten hyvällä
Suomalaisessa sementtiteollisuudessa tapahtuu ensi vuoden
yhteistyöllä.
Forssan varavoimalaitoksen perustukset valettiin Plussementillä .......................................................................... 4
aikana muutama varsin merkittävä asia. Plussementti tulee syr-
Granulin käyttö sementin raaka-aineena vähentää ympäristökuormitusta .............................................................. 8
jäyttämään Yleissementin, joka on ollut volyymiltaan suurin tuote
Lehden ilmestymisen aikoina on tilausjärjestelmän pilotointi aloi-
Vesa Kuujo – Suurten määrien mies ..................................................................................................................... 10
Finnsementissä jo vuosikymmeniä. Asiakkaittemme siirtyminen
tettu, varsinaiseen käyttöönottoon päästään ensi vuoden puolella.
Plussementtiin on edennyt hyvin ja uskomme Plussementin
Uskomme vahvasti, että tämä toimintatavan muutos parantaa
myynnin olevan ensi vuonna kolmas osan koko yhtiön sementin
kaikkien osapuolten tehokkuutta. Lisää tietoa uudesta tilausjärjes-
myynnistä.
telmästä löydät tämän lehden sivuilta 14–15.
Kotimaisen sementtiteollisuuden CO2-päästöt ovat reilun yhden
Kiitos asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme vuodesta
prosentin luokkaa Suomen kaikista CO2-päästöistä. Plussementin
2011. Rauhallista joulun aikaa ja menestyksekästä vuotta 2012!
Sementin sähköinen tilaaminen askeleen edellä ................................................................................................... 14
Kalakoto luotaa itämeren tilaa ............................................................................................................................... 16
Kaikki rakennuksen ulkopuolella ........................................................................................................................... 20
Finnsementti uutiset .............................................................................................................................................. 26
osuuden kasvaminen entisestään pienentää sementtiteollisuuden
päästöjä ja näin parantaa betoniteollisuuden kilpailukykyä.
Finnsementti Oy:n asiakaslehti | No 2/2011, vuosikerta 23, ISSN 1235–7065 • Julkaisija, kustantaja, toimitus, osoitteenmuutokset ja palautteet |
Finnsementti Oy, PL 115, Lars Sonckin kaari 16, 02601 Espoo, puh. 0201 206 200, fax 0201 206 202, [email protected] • Päätoimittaja | Reijo
Kostiainen, [email protected] • Finnsementtiläisten sähköpostiosoite | [email protected] • Ulkoasu ja taitto |
Visuaalinen Pinta Oy, Helsinki, www.pinta.fi • Kansikuva; Kalakoto | Visuaalinen Pinta Oy • Painopaikka | Erweko Painotuote Oy, Helsinki
Toinen merkittävä muutos on sementin tilausjärjestelmän käyttöönotto. Suomessa on valmistettu sementtiä pian sata vuotta.
Tänä aikana ei sementtiteollisuus ole tarjonnut asiakkailleen
mahdollisuutta tehdä tilausta etukäteen.
Reijo Kostiainen
4 | SEMENTTI
SEMENTTI | 5
Forssaan rakennetaan Suomen suurinta
varavoimalaitosta, jolla varmistetaan maamme
sähkön saanti häiriötilanteissa. Varavoimalaitoksen
käyttövoimana on kaksi kaasuturbiinia.
Ison asiantuntijajoukon hyvää yhteistyötä
Koska turbiinin perustuksen betonointiin vaikuttavat
tekijät haluttiin ottaa huomioon mahdollisimman hyvin,
osallistui betonoinnin aloituskokoukseen kattava joukko
ihmisiä: rakennuttajan edustajia, suunnittelijoita, urakoitsijan edustajia sekä betonin toimittaja ja Finnsementin
edustaja.
Kuvat: Finnsementti Oy
Betonilta vaadittava lujuusluokka oli C30/37 (XC3, 50v,
#32 mm). Koska kyseessä oli turbiiniperustus, oli ylilujuuden välttäminen tärkeää, jotta dynaaminen kimmokerroin
ja värähtelyominaisuudet eivät muutu suunnitellusta.
Betonin maksimilämpötilalle ja suurimmalle lämpötilaerolle
pinnan ja keskiosan välillä oli asetettu 60 °C ja 20 °C
asteen rajat.
Teksti: Satu Kosomaa
Forssan varavoimalaitoksen
turbiinin perustukset
VALETTIIN
PLUSSEMENTILLÄ
Plussementti valittiin sementiksi Forssan varavoimalaitoksen turbiiniperustuksen valuihin
pääasiassa pienemmän lämmöntuottonsa ansiosta. Plussementissä käytettävillä seosaineilla,
granuloidulla masuunikuonalla ja kalkkikivellä, on useita suotuisia vaikutuksia sementin
ominaisuuksiin. Molemmat seosaineet esimerkiksi tiivistävät kovettuneen betonin rakennetta.
Kuonan piilevät hydrauliset ominaisuudet heräävät sementin
ja veden reaktiossa syntyvän kalsiumhydroksidin vaikutuksesta ja kuona kehittää lujuutta lähes yhtä paljon kuin
sementtiklinkkeri. Kuonan lujuusreaktiot tuottavat kuitenkin
vähemmän lämpöä, joten siitä on hyötyä massiivisten
betonirakenteiden valussa.
Lämpötilaerot pidetään kurissa suunnittelulla
Forssan varavoimalaitoksen turbiinin perustukset ovat
massiivinen rakenne, joten betonointisuunnitelman teko
aloitettiin hyvissä ajoin ennen valuajankohtaa. Massiivisissa rakenteissa betonin lämpötila nousee yleensä
Rapid vai Plus?
korkeaksi valun keskiosassa, mikä johtaa lämpötilaeroihin
rakenteen pinnan ja keskiosien välillä. Lämpötilaeroista
johtuvat jännitykset aiheuttavat herkästi halkeilua betonipintaan, joten betonin säilyvyyden kannalta huolellinen
suunnittelu lämpötilaerojen hillitsemiseksi on tärkeää.
Betonin hydrataatiossa muodostuvaan lämpöön voidaan
vaikuttaa sekä betonin koostumuksella – lähinnä sideaineja sideainemäärävalinnoilla sekä massan lämpötilalla – ja
syntyviin lämpötilaeroihin muottien ja eristeiden valinnoila
sekä mahdollisella lämmityksellä tai jäähdytyksellä.
Valuajankohdan ympäristön lämpötilaan ei yleensä voida
vaikuttaa, mutta valuajankohta voidaan suunnitelmissa
toki aikatauluttaa parhaiten sopivaan ajankohtaan.
Kymppibetonilla, joka toimi kohteen betonin toimittajana,
oli pitkäaikaista kokemusta Rapidsementteillä tehdyistä
betoneista, joten alkuperäisenä ajatuksena oli käyttää
sementtinä Rapidia. Kymppibetoni ja Finnsementti
alkoivat yhdessä selvittää massiiviseen rakenteeseen
soveltuvaa betonireseptiä ja apuna lämpötilojen arvioinnissa käytettiin Betometri-ohjelmaa. Lämpötilalaskelmien
perusteella päätettiin ottaa Plussementti vaihtoehdoksi
Rapidsementin rinnalle.
Masuunikuonasementti ja masuunikuonan ja sementin
sideaineseos on todettu useissa vastaavissa massiivissa
betonivaluissa toimivaksi ratkaisuksi, joten rakennuttajan
betoniasiantuntija kallistui nopeasti Plussementin kannalle
ja reseptisuunnittelua jatkettiin Plussementin kanssa.
Plussementissä oleva kuonamäärä (n. 18 %) on pieni
suhteessa massiivissa valuissa yleensä käytettäviin kuonamääriin, mutta sillä oli kuitenkin vaikutusta sementin
lämmöntuottoon. Voidaankin sanoa, että Plussementti valikoitui sementiksi turbiiniperustuksen valuihin pääasiassa
pienemmän lämmöntuottonsa ansiosta. Betonireseptiä
viilattiin vielä niin, ettei ylilujuutta olisi syntynyt. Tässä
vaiheessa arvosteluikä vaihdettiin 91 vuorokauteen. g
4 | SEMENTTI
SEMENTTI | 5
Forssaan rakennetaan Suomen suurinta
varavoimalaitosta, jolla varmistetaan maamme
sähkön saanti häiriötilanteissa. Varavoimalaitoksen
käyttövoimana on kaksi kaasuturbiinia.
Ison asiantuntijajoukon hyvää yhteistyötä
Koska turbiinin perustuksen betonointiin vaikuttavat
tekijät haluttiin ottaa huomioon mahdollisimman hyvin,
osallistui betonoinnin aloituskokoukseen kattava joukko
ihmisiä: rakennuttajan edustajia, suunnittelijoita, urakoitsijan edustajia sekä betonin toimittaja ja Finnsementin
edustaja.
Kuvat: Finnsementti Oy
Betonilta vaadittava lujuusluokka oli C30/37 (XC3, 50v,
#32 mm). Koska kyseessä oli turbiiniperustus, oli ylilujuuden välttäminen tärkeää, jotta dynaaminen kimmokerroin
ja värähtelyominaisuudet eivät muutu suunnitellusta.
Betonin maksimilämpötilalle ja suurimmalle lämpötilaerolle
pinnan ja keskiosan välillä oli asetettu 60 °C ja 20 °C
asteen rajat.
Teksti: Satu Kosomaa
Forssan varavoimalaitoksen
turbiinin perustukset
VALETTIIN
PLUSSEMENTILLÄ
Plussementti valittiin sementiksi Forssan varavoimalaitoksen turbiiniperustuksen valuihin
pääasiassa pienemmän lämmöntuottonsa ansiosta. Plussementissä käytettävillä seosaineilla,
granuloidulla masuunikuonalla ja kalkkikivellä, on useita suotuisia vaikutuksia sementin
ominaisuuksiin. Molemmat seosaineet esimerkiksi tiivistävät kovettuneen betonin rakennetta.
Kuonan piilevät hydrauliset ominaisuudet heräävät sementin
ja veden reaktiossa syntyvän kalsiumhydroksidin vaikutuksesta ja kuona kehittää lujuutta lähes yhtä paljon kuin
sementtiklinkkeri. Kuonan lujuusreaktiot tuottavat kuitenkin
vähemmän lämpöä, joten siitä on hyötyä massiivisten
betonirakenteiden valussa.
Lämpötilaerot pidetään kurissa suunnittelulla
Forssan varavoimalaitoksen turbiinin perustukset ovat
massiivinen rakenne, joten betonointisuunnitelman teko
aloitettiin hyvissä ajoin ennen valuajankohtaa. Massiivisissa rakenteissa betonin lämpötila nousee yleensä
Rapid vai Plus?
korkeaksi valun keskiosassa, mikä johtaa lämpötilaeroihin
rakenteen pinnan ja keskiosien välillä. Lämpötilaeroista
johtuvat jännitykset aiheuttavat herkästi halkeilua betonipintaan, joten betonin säilyvyyden kannalta huolellinen
suunnittelu lämpötilaerojen hillitsemiseksi on tärkeää.
Betonin hydrataatiossa muodostuvaan lämpöön voidaan
vaikuttaa sekä betonin koostumuksella – lähinnä sideaineja sideainemäärävalinnoilla sekä massan lämpötilalla – ja
syntyviin lämpötilaeroihin muottien ja eristeiden valinnoila
sekä mahdollisella lämmityksellä tai jäähdytyksellä.
Valuajankohdan ympäristön lämpötilaan ei yleensä voida
vaikuttaa, mutta valuajankohta voidaan suunnitelmissa
toki aikatauluttaa parhaiten sopivaan ajankohtaan.
Kymppibetonilla, joka toimi kohteen betonin toimittajana,
oli pitkäaikaista kokemusta Rapidsementteillä tehdyistä
betoneista, joten alkuperäisenä ajatuksena oli käyttää
sementtinä Rapidia. Kymppibetoni ja Finnsementti
alkoivat yhdessä selvittää massiiviseen rakenteeseen
soveltuvaa betonireseptiä ja apuna lämpötilojen arvioinnissa käytettiin Betometri-ohjelmaa. Lämpötilalaskelmien
perusteella päätettiin ottaa Plussementti vaihtoehdoksi
Rapidsementin rinnalle.
Masuunikuonasementti ja masuunikuonan ja sementin
sideaineseos on todettu useissa vastaavissa massiivissa
betonivaluissa toimivaksi ratkaisuksi, joten rakennuttajan
betoniasiantuntija kallistui nopeasti Plussementin kannalle
ja reseptisuunnittelua jatkettiin Plussementin kanssa.
Plussementissä oleva kuonamäärä (n. 18 %) on pieni
suhteessa massiivissa valuissa yleensä käytettäviin kuonamääriin, mutta sillä oli kuitenkin vaikutusta sementin
lämmöntuottoon. Voidaankin sanoa, että Plussementti valikoitui sementiksi turbiiniperustuksen valuihin pääasiassa
pienemmän lämmöntuottonsa ansiosta. Betonireseptiä
viilattiin vielä niin, ettei ylilujuutta olisi syntynyt. Tässä
vaiheessa arvosteluikä vaihdettiin 91 vuorokauteen. g
6 | SEMENTTI
SEMENTTI | 7
Muotit ja eristykset poistettiin suunnitellusti 12 vuorokauden kuluttua valusta, jolloin valun keskiosan ja pinnan
lämpötilaero oli laskenut riittävän alas sekä Betometrilaskelman että lämpötilamittausten mukaan.
Turbiiniperustuksen paksuus vaihteli 1,7...2,2 metriin, joten
huolellinen suunnittelu betonin lämpötilaerojen hillitsemiseksi
oli erittäin tärkeää.
Eristäminen ja suojaus estävät halkeamia
Lämpötilaeroista johtuvat halkeamat pystyttiin välttämään
huolellisella eristämisellä ja suojauksella. Betonista mitatut lämpötilat noudattivat melko hyvin Betometrin arvioimia
maksimilämpötiloja ainakin valun keskiosan lämpötilojen
osalta ja pysyivät sallituissa rajoissa. Laskelmista ja
toteutuneista lämpötiloista havaitsee selvästi betonin
alkulämpötilan merkityksen maksimilämpötilaan.
Valuolosuhteet huomioitava
Koska betonin lämpötiloihin – lähinnä lämpötilaeroihin
– vaikuttavat betonikoostumuksen lisäksi valuolosuhteet,
suunniteltiin muottien eristäminen, lämmitys ja suojaus
tarkoin. Valuajankohdaksi oli suunniteltu varhaista kevättä, jolloin sää on usein vaihteleva; päivät voivat olla
lämpimiä, mutta yöt jopa pakkasen puolella. Muottien
ympärille suunniteltiin tehtäväksi telttamainen rakenne
valun suojaksi. Yläpinta suojattiinkin puukaarien varaan
asetetulla pressulla, joka vedettiin muottireunojen yli ja
muottireunoilla puhalsivat lämmittimet. Suunnitteluvaiheessa suojauksen ja eristyksen riittävyys varmistettiin
vielä Betometri-ohjelman avulla. Ohjelmaa käytettiin
myös oikean eristeiden ja muottien poistamisajan määrittämiseen.
Valettavia turbiiniperustuksia oli kaksi, joten perustuksien
valut jaettiin kahdelle yölle (15.4. ja 6.5.), joina molempina
valettiin noin 285 m³ betonia. Ensimmäisessä valussa oli
käytössä yksi pumppu ja valunopeus oli noin 50 m³ tunnissa. Toisessa valussa otettiin käyttöön myös toinen
pumppu ja valunopeutta hidastettiin hieman. Valut kestivät taukoineen 10,5 ja 12 tuntia. Molempien valujen
aikaan yölämpötila oli noin 0 °C astetta. Betonin lämpötilaa seurattiin valun keskiosiin ja reuna-alueille asetettujen
mitta-antureiden ja dataloggereiden avulla.
Nousevan auringon vaikutus
Ensimmäisen valun betonin lämpötila oli vain noin 5 °C
ja hydrataatioreaktiot lähtivät varsin verkkaisesti käyntiin.
YIT:n betonityönjohtaja Esa Isokäännän mielestä massiivisen
betonivalun onnistumiseen tarvitaan kaikkien osapuolten
yhteistyötä.
Toisen valun betonireseptiä vielä hieman viilattiin nostamalla notkistinannostusta, koska ensimmäisessä valussa
massa oli ollut jäykähköä. Myös betonin toimituslämpötilaa nostettiin. Lämpötilan nosto 10 °C ja reseptimuutos
näkyivät lämpötilamittauksissa mm. betonin maksimilämpötilan nousuna.
Toisen valuyön jälkeisenä aamuna nouseva aurinko aiheutti
hieman harmia betonoinnissa, kun valunpinnasta pääsi
haihtumaan sen verran vettä, että betonipintaan syntyi
paikoitellen plastisen kutistuman aiheuttamaa pientä
verkkohalkeilua. Jälkihoitoaine ruiskutettiin betonipintaan
suunnitelmien mukaisesti vasta liippauksen jälkeen, mikä
näissä haihtumisolosuhteissa osoittautui liian myöhäiseksi
ajankohdaksi. Perustuksen pinta käsiteltiin myöhemmin
epoksilla, joten vähäisestä pintahalkeilusta ei ollut sen
enempää haittaa.
Valuissa käytetyn betonin sementtimäärä oli 290 kg/m³
ja vesisementtisuhde vaihteli välillä 0,48–0,50. Ensimmäisen valun 91d lujuus saavutti juuri ja juuri tavoitellun
lujuuden, mutta toisessa valussa 91d lujuus nousi 44 MPa:iin.
Toisen valun lujuus ylitti sen verran lujuustavoitteen, että
suunnittelija tarkisti sen vaikutukset rakenteen värähtelyominaisuuksiin.
Varavoimalaitoksen turbiinin perustusvalu onnistui
varsin hyvin. YIT:n betonityönjohtaja Esa Isokääntä
sekä betonin toimittaneen Kymppibetonin toimitusjohtaja
Heikki Laaksonen ovat yhtä mieltä siitä, että huolellinen
suunnittelu ja yhteistyö eri osapuolten välillä olivat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä vaativan valun onnistumisessa.
Hyvällä yhteistyöllä saatiin betonointiin vaikuttavat tekijät
esille ja ne ratkaistiin varsin kattavasti. Lisäksi kaikkien
osapuolten osaaminen karttui ja on hyödynnettävissä
seuraavissa projekteissa. |
Turbiinin perustukset:
Rakennuttaja: Fingrid
Pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy Infrapalvelut
Betonin toimittaja: Kymppibetoni
Perustuksien mitat: leveys 6,2 m ja
paksuus 1,7…2,2 m
Fingridin uusi varavoimalaitos Forssaan
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa uutta kaasuturbiini-tekniikkaan perustuvaa 300 megawatin
(2 x 150 megawattia) varavoimalaitosta Forssaan. Kyseessä on Suomen suurin varavoimalaitos, jolla
varmistetaan maamme sähköjärjestelmän toimivuutta häiriötilanteissa.
Laitosta tarvitaan tilanteissa, joissa sähköntuotanto vähenee äkillisesti esimerkiksi suurten sähköntuotantolaitosten häiriöiden vuoksi. Voimalaitos on miehittämätön ja täysin automatisoitu ja se voidaan käynnistää
kauko-ohjauksella 15 minuutissa.
Voimalaitoksen valmistuttua 2012 Fingridillä on käytössään Olkiluodon uuden ydinvoimayksikön kapasiteetin
verran nopeaa häiriöreserviä.
Lähde: www. fingrid.fi
6 | SEMENTTI
SEMENTTI | 7
Muotit ja eristykset poistettiin suunnitellusti 12 vuorokauden kuluttua valusta, jolloin valun keskiosan ja pinnan
lämpötilaero oli laskenut riittävän alas sekä Betometrilaskelman että lämpötilamittausten mukaan.
Turbiiniperustuksen paksuus vaihteli 1,7...2,2 metriin, joten
huolellinen suunnittelu betonin lämpötilaerojen hillitsemiseksi
oli erittäin tärkeää.
Eristäminen ja suojaus estävät halkeamia
Lämpötilaeroista johtuvat halkeamat pystyttiin välttämään
huolellisella eristämisellä ja suojauksella. Betonista mitatut lämpötilat noudattivat melko hyvin Betometrin arvioimia
maksimilämpötiloja ainakin valun keskiosan lämpötilojen
osalta ja pysyivät sallituissa rajoissa. Laskelmista ja
toteutuneista lämpötiloista havaitsee selvästi betonin
alkulämpötilan merkityksen maksimilämpötilaan.
Valuolosuhteet huomioitava
Koska betonin lämpötiloihin – lähinnä lämpötilaeroihin
– vaikuttavat betonikoostumuksen lisäksi valuolosuhteet,
suunniteltiin muottien eristäminen, lämmitys ja suojaus
tarkoin. Valuajankohdaksi oli suunniteltu varhaista kevättä, jolloin sää on usein vaihteleva; päivät voivat olla
lämpimiä, mutta yöt jopa pakkasen puolella. Muottien
ympärille suunniteltiin tehtäväksi telttamainen rakenne
valun suojaksi. Yläpinta suojattiinkin puukaarien varaan
asetetulla pressulla, joka vedettiin muottireunojen yli ja
muottireunoilla puhalsivat lämmittimet. Suunnitteluvaiheessa suojauksen ja eristyksen riittävyys varmistettiin
vielä Betometri-ohjelman avulla. Ohjelmaa käytettiin
myös oikean eristeiden ja muottien poistamisajan määrittämiseen.
Valettavia turbiiniperustuksia oli kaksi, joten perustuksien
valut jaettiin kahdelle yölle (15.4. ja 6.5.), joina molempina
valettiin noin 285 m³ betonia. Ensimmäisessä valussa oli
käytössä yksi pumppu ja valunopeus oli noin 50 m³ tunnissa. Toisessa valussa otettiin käyttöön myös toinen
pumppu ja valunopeutta hidastettiin hieman. Valut kestivät taukoineen 10,5 ja 12 tuntia. Molempien valujen
aikaan yölämpötila oli noin 0 °C astetta. Betonin lämpötilaa seurattiin valun keskiosiin ja reuna-alueille asetettujen
mitta-antureiden ja dataloggereiden avulla.
Nousevan auringon vaikutus
Ensimmäisen valun betonin lämpötila oli vain noin 5 °C
ja hydrataatioreaktiot lähtivät varsin verkkaisesti käyntiin.
YIT:n betonityönjohtaja Esa Isokäännän mielestä massiivisen
betonivalun onnistumiseen tarvitaan kaikkien osapuolten
yhteistyötä.
Toisen valun betonireseptiä vielä hieman viilattiin nostamalla notkistinannostusta, koska ensimmäisessä valussa
massa oli ollut jäykähköä. Myös betonin toimituslämpötilaa nostettiin. Lämpötilan nosto 10 °C ja reseptimuutos
näkyivät lämpötilamittauksissa mm. betonin maksimilämpötilan nousuna.
Toisen valuyön jälkeisenä aamuna nouseva aurinko aiheutti
hieman harmia betonoinnissa, kun valunpinnasta pääsi
haihtumaan sen verran vettä, että betonipintaan syntyi
paikoitellen plastisen kutistuman aiheuttamaa pientä
verkkohalkeilua. Jälkihoitoaine ruiskutettiin betonipintaan
suunnitelmien mukaisesti vasta liippauksen jälkeen, mikä
näissä haihtumisolosuhteissa osoittautui liian myöhäiseksi
ajankohdaksi. Perustuksen pinta käsiteltiin myöhemmin
epoksilla, joten vähäisestä pintahalkeilusta ei ollut sen
enempää haittaa.
Valuissa käytetyn betonin sementtimäärä oli 290 kg/m³
ja vesisementtisuhde vaihteli välillä 0,48–0,50. Ensimmäisen valun 91d lujuus saavutti juuri ja juuri tavoitellun
lujuuden, mutta toisessa valussa 91d lujuus nousi 44 MPa:iin.
Toisen valun lujuus ylitti sen verran lujuustavoitteen, että
suunnittelija tarkisti sen vaikutukset rakenteen värähtelyominaisuuksiin.
Varavoimalaitoksen turbiinin perustusvalu onnistui
varsin hyvin. YIT:n betonityönjohtaja Esa Isokääntä
sekä betonin toimittaneen Kymppibetonin toimitusjohtaja
Heikki Laaksonen ovat yhtä mieltä siitä, että huolellinen
suunnittelu ja yhteistyö eri osapuolten välillä olivat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä vaativan valun onnistumisessa.
Hyvällä yhteistyöllä saatiin betonointiin vaikuttavat tekijät
esille ja ne ratkaistiin varsin kattavasti. Lisäksi kaikkien
osapuolten osaaminen karttui ja on hyödynnettävissä
seuraavissa projekteissa. |
Turbiinin perustukset:
Rakennuttaja: Fingrid
Pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy Infrapalvelut
Betonin toimittaja: Kymppibetoni
Perustuksien mitat: leveys 6,2 m ja
paksuus 1,7…2,2 m
Fingridin uusi varavoimalaitos Forssaan
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa uutta kaasuturbiini-tekniikkaan perustuvaa 300 megawatin
(2 x 150 megawattia) varavoimalaitosta Forssaan. Kyseessä on Suomen suurin varavoimalaitos, jolla
varmistetaan maamme sähköjärjestelmän toimivuutta häiriötilanteissa.
Laitosta tarvitaan tilanteissa, joissa sähköntuotanto vähenee äkillisesti esimerkiksi suurten sähköntuotantolaitosten häiriöiden vuoksi. Voimalaitos on miehittämätön ja täysin automatisoitu ja se voidaan käynnistää
kauko-ohjauksella 15 minuutissa.
Voimalaitoksen valmistuttua 2012 Fingridillä on käytössään Olkiluodon uuden ydinvoimayksikön kapasiteetin
verran nopeaa häiriöreserviä.
Lähde: www. fingrid.fi
8 | SEMENTTI
Kuvat: Ruukki Oy
SEMENTTI | 9
Teksti: Johanna Nikunen, Marko Mäkikyrö
GRANULIN KÄYTTÖ
sementin raaka-aineena vähentää
ympäristökuormitusta
Rautatuotannon ohessa
valmistetaan vesijäähdytettyä
masuunikuonaa eli granulia,
jota voidaan käyttää sementin
raaka-aineena. Granulin käyttö
vähentää sementinvalmistuksen
hiilidioksidipäästöjä.
ja Lappeenrantaan ja jauhetaan siellä
yhtä aikaa portlandklinkkerin kanssa.
Jopa kolmasosa sementin sisällöstä voi
olla granulia. Finnsementin uudessa
Plussementissä granulia on noin 20
prosenttia.
Osa granulista jauhetaan masuuni-kuo-
Ruukin terästehtaalla Raahessa val-
najauheeksi kuonanjauhatuslaitoksella,
mistettiin viime vuonna 2,23 miljoonaa
joka sijaitsee Raahen Lapaluodossa
tonnia terästä. Teräksen tuotanto-
Ruukin terästehtaan läheisyydessä.
prosessin aikana tuotetaan myös
Jauhettu granuli käytetään yhdessä
muualla teollisuudessa hyödynnettä-
sementin kanssa sideaineena erityisesti
väksi sopivia sivutuotteita, esimerkiksi
massiivisissa valuissa sen pelkkää
masuunikuonaa. Kuona, joka on 1 480-
sementtiä pienemmän lämmöntuoton
asteista masuunista ulos tullessaan,
vuoksi. Masuunikuonajauhetta on käy-
jäähdytetään nopeasti vedellä eli
tetty esimerkiksi Olkiluodon ydinvoima-
granuloidaan sitä varten rakennetussa
lan rakennustyömaalla.
laitoksessa masuunin läheisyydessä.
Granuloitua masuunikuonaa käytetään
luonnon kiviaineksia korvaavana materiaalina maanrakentamisessa, samoin
Hiilidioksidipäästöt
pienenevät
kuin kalkkikiven sijasta maanparan-
Granulin käyttö vähentää sementin-
nusaineena. Granulia käytetään myös
valmistuksesta aiheutuvia hiilidioksidi-
sementin raaka- ja seosaineena.
päästöjä. Granulilla voidaan osittain
korvata portlandklinkkeriä, jonka
Finnsementti on käyttänyt Ruukin
valmistuksessa CO2-päästöjä syntyy
granulia sementin raaka-aineena jo
noin 800 kiloa tuotettua klinkkeriton-
1990-luvun alusta lähtien. Tällä het-
nia kohti. Ruukissa on laskettu, että
kellä Finnsementti ostaa Ruukilta
vuonna 2010 Ruukin Mineraalituottei-
granulia noin 200 000 tonnia vuodessa.
den hyödyntäminen sementtiteollisuudessa ja maataloudessa vähensi glo-
Osa Finnsementin ostamasta granulista
baaleja hiilidioksidipäästöjä yhteensä
kuljetetaan sementtitehtaille Paraisille
180 000 tonnia.
Granulille on määritetty sementti-
Maanrakennukseen käytettävän
standardeissa laatuvaatimukset.
granulin menekki on huomattavasti
Lisäksi jauhatuksessa on tärkeää
epätasaisempaa, koska siellä toimi-
saada granulin kosteuspitoisuus
tukset tapahtuvat projektikohtaisesti,
mahdollisimman pieneksi ennen
kertoo Marko Mäkikyrö, joka johtaa
toimitusta, koska tällä tavoin Finn-
Ruukin Kierrätys ja Mineraalituotteet
sementti säästää energiaa granulin
-yksikköä. |
kuivatuksessa.
– Finnsementti on Ruukille hyvä
asiakas. Sementinvalmistuksessa
tarvitaan jatkuvasti granulia, joten
terästehtaalta päästään toimittamaan
granulia ympäri vuoden tasaiseen
tahtiin ennalta sovittuja määriä.
8 | SEMENTTI
Kuvat: Ruukki Oy
SEMENTTI | 9
Teksti: Johanna Nikunen, Marko Mäkikyrö
GRANULIN KÄYTTÖ
sementin raaka-aineena vähentää
ympäristökuormitusta
Rautatuotannon ohessa
valmistetaan vesijäähdytettyä
masuunikuonaa eli granulia,
jota voidaan käyttää sementin
raaka-aineena. Granulin käyttö
vähentää sementinvalmistuksen
hiilidioksidipäästöjä.
ja Lappeenrantaan ja jauhetaan siellä
yhtä aikaa portlandklinkkerin kanssa.
Jopa kolmasosa sementin sisällöstä voi
olla granulia. Finnsementin uudessa
Plussementissä granulia on noin 20
prosenttia.
Osa granulista jauhetaan masuuni-kuo-
Ruukin terästehtaalla Raahessa val-
najauheeksi kuonanjauhatuslaitoksella,
mistettiin viime vuonna 2,23 miljoonaa
joka sijaitsee Raahen Lapaluodossa
tonnia terästä. Teräksen tuotanto-
Ruukin terästehtaan läheisyydessä.
prosessin aikana tuotetaan myös
Jauhettu granuli käytetään yhdessä
muualla teollisuudessa hyödynnettä-
sementin kanssa sideaineena erityisesti
väksi sopivia sivutuotteita, esimerkiksi
massiivisissa valuissa sen pelkkää
masuunikuonaa. Kuona, joka on 1 480-
sementtiä pienemmän lämmöntuoton
asteista masuunista ulos tullessaan,
vuoksi. Masuunikuonajauhetta on käy-
jäähdytetään nopeasti vedellä eli
tetty esimerkiksi Olkiluodon ydinvoima-
granuloidaan sitä varten rakennetussa
lan rakennustyömaalla.
laitoksessa masuunin läheisyydessä.
Granuloitua masuunikuonaa käytetään
luonnon kiviaineksia korvaavana materiaalina maanrakentamisessa, samoin
Hiilidioksidipäästöt
pienenevät
kuin kalkkikiven sijasta maanparan-
Granulin käyttö vähentää sementin-
nusaineena. Granulia käytetään myös
valmistuksesta aiheutuvia hiilidioksidi-
sementin raaka- ja seosaineena.
päästöjä. Granulilla voidaan osittain
korvata portlandklinkkeriä, jonka
Finnsementti on käyttänyt Ruukin
valmistuksessa CO2-päästöjä syntyy
granulia sementin raaka-aineena jo
noin 800 kiloa tuotettua klinkkeriton-
1990-luvun alusta lähtien. Tällä het-
nia kohti. Ruukissa on laskettu, että
kellä Finnsementti ostaa Ruukilta
vuonna 2010 Ruukin Mineraalituottei-
granulia noin 200 000 tonnia vuodessa.
den hyödyntäminen sementtiteollisuudessa ja maataloudessa vähensi glo-
Osa Finnsementin ostamasta granulista
baaleja hiilidioksidipäästöjä yhteensä
kuljetetaan sementtitehtaille Paraisille
180 000 tonnia.
Granulille on määritetty sementti-
Maanrakennukseen käytettävän
standardeissa laatuvaatimukset.
granulin menekki on huomattavasti
Lisäksi jauhatuksessa on tärkeää
epätasaisempaa, koska siellä toimi-
saada granulin kosteuspitoisuus
tukset tapahtuvat projektikohtaisesti,
mahdollisimman pieneksi ennen
kertoo Marko Mäkikyrö, joka johtaa
toimitusta, koska tällä tavoin Finn-
Ruukin Kierrätys ja Mineraalituotteet
sementti säästää energiaa granulin
-yksikköä. |
kuivatuksessa.
– Finnsementti on Ruukille hyvä
asiakas. Sementinvalmistuksessa
tarvitaan jatkuvasti granulia, joten
terästehtaalta päästään toimittamaan
granulia ympäri vuoden tasaiseen
tahtiin ennalta sovittuja määriä.
10 | SEMENTTI
SEMENTTI | 11
Betonilaborantin/-myllärin tehtävät:
Vapaa-aikanaan Vesa Kuujo
harrastaa keilailua, petanqueta ja
mökkeilyä Askolassa.
–Betonin laadunvalvonnan vaatimat kokeet ja testit
– Runkoaineiden laadunvalvonta
– Betonin laadunvalvonnan raportointi
– Poikkeamien raportointi
–Ennakkokokeet
– Koulutus: Betonimylläri-/laboranttikurssi
Kursseja järjestää Betoniyhdistys ry. Seuraava elementti- ja
valmisbetonitehtaiden betonilaboranteille, -mylläreille ja sekoitinautojen
kuljettajille tarkoitettu pätevöitymiskurssi käynnistyy tammikuussa 2012.
Osanottajilta edellytetään jonkin verran alan käytännön työkokemusta,
betonitekniikan perusasioiden sekä betonimatematiikan tuntemusta. FISE:n
pätevyyden saaminen edellyttää lisäksi yhden vuoden työkokemusta alalla.
Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Vesa Kuujo päätyi monen
muun nuorukaisen tavoin miettimään tulevaisuuttaan
armeijan harmaisiin. Betonitehtaan torni näkyi kasarmialueellekin. Palveluksen päätyttyä Vesa bongasi ilmoituksen kolmikuukautisesta betonilaborantti/-myllärikurssista Rakennustekniikan opistossa Helsingissä.
– Kurssin jälkeen etsiskelin työtä ja kuulin, että Hyrylän
tehtaalla olisi paikka avoinna. Esko Hämäläinen minut
sitten palkkasi tänne vuonna 1979, Vesa kertoo. Se oli
32 vuotta sitten.
Rutiinia ja vaihtelua sopivassa suhteessa
Yli kolme vuosikymmentä Suomen suurimmalla elementti-
Vaihtelua Vesan työhön ovat kolmessa vuosikymmenessä
tuoneet muutokset niin tehtaan tuotevalikoimassa kuin
omistuspohjassakin. Ennen Vuoden 1992 suomalaisen
kivipohjaisen rakennusmateriaaliteollisuuden laajoja
rakennejärjestelyjä tehdas kuului Paraisten Kalkki
-konserniin. Nykyisin se on osa Parmaa.
Hyrylän ontelolaattatehdas on perustettu vuonna 1971.
Ontelolaattatuotanto oli silloin Suomessa vielä suurelle
yleisölle niin tuntematonta, että kun työväkeä etsittiin
lehti-ilmoituksella ontelolaattatehtaalle, lehteen painetussa ilmoituksessa työpaikaksi oli ladottu ompelulankatehdas.
tehtaalla laboranttina työskennellyt Vesa laskeskeli, että
Kuvat ja teksti: Dakota Lavento
VESA KUUJO
uran aikana hän on arvostellut 2,5 miljoonaa kuutiometriä
Tuote tuli sittemmin tutuksi Variax-nimellä. Kysyntä
ontelolaattabetonia ja puoli miljoonaa kuutiometriä val-
oli teollisen rakentamisen alkuaikoina niin suurta, että
misbetonia.
tehdasta piti laajentaa toisella tuotantohallilla jo vuonna
1973. Tuotevalikoimaa uusittiin jatkuvasti. Vuonna 1995
– Suurten määrien mies
Betonilaboranttina Vesa Kuujo vastaa omalta osaltaan Parman
Hyrylän ja Nurmijärven ontelolaattojen laadusta.
Betonilaborantti Vesa Kuujon ammatillinen tulevaisuus
hän nyt leipänsä ansaitsisi. – Rakennusalalla kuitenkin
määräytyi puhtaasti sattuman kautta. Jos helsinkiläinen
varmasti. Olen ollut rakentamisesta kiinnostunut aivan
nuorimies ei olisi päätynyt suorittamaan asevelvollisuut-
pikkupojasta saakka, hän kommentoi.
taan juuri Hyrylän ilmatorjuntarykmenttiin, ties missä
Muutosten aikakausi
Kolme vuosikymmentä samalla tehtaalla kertoo myös,
Hyrylässä valmistettiin kymmeniä erilaisia betoniele-
että mies pitää työstään. – Siinä on rutiinia ja vaihtele-
menttejä ja olipa tehtaalla myös valmisbetoniasema.
vuutta sopivassa suhteessa. Jokainen päivä on erilainen.
Tehdasta laajennettiin kolmannen kerran 1982.
Työpäivän päättyessä työ jää työpaikalle, hän luettelee.
Ontelolaatta valmistettiin uudenaikaisesti liukuvalukoJokaista työpäivää Vesa ei suinkaan vietä Hyrylän
neella ilman poikkiraudoitusta. Töitä tehtiin kahdessa
ontelolaattatehtaalla, sillä hän toimii myös Nurmijärven
vuorossa, kussakin yhdeksän henkilöä. Tuotantohalli
ontelolaattatehtaan betonilaboranttina.
kakkosen valmistuttua 1974 tehdas kattoi noin 10 prosenttia maan asuntotuotannon koko lattiapinta-alasta. g
10 | SEMENTTI
SEMENTTI | 11
Betonilaborantin/-myllärin tehtävät:
Vapaa-aikanaan Vesa Kuujo
harrastaa keilailua, petanqueta ja
mökkeilyä Askolassa.
–Betonin laadunvalvonnan vaatimat kokeet ja testit
– Runkoaineiden laadunvalvonta
– Betonin laadunvalvonnan raportointi
– Poikkeamien raportointi
–Ennakkokokeet
– Koulutus: Betonimylläri-/laboranttikurssi
Kursseja järjestää Betoniyhdistys ry. Seuraava elementti- ja
valmisbetonitehtaiden betonilaboranteille, -mylläreille ja sekoitinautojen
kuljettajille tarkoitettu pätevöitymiskurssi käynnistyy tammikuussa 2012.
Osanottajilta edellytetään jonkin verran alan käytännön työkokemusta,
betonitekniikan perusasioiden sekä betonimatematiikan tuntemusta. FISE:n
pätevyyden saaminen edellyttää lisäksi yhden vuoden työkokemusta alalla.
Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Vesa Kuujo päätyi monen
muun nuorukaisen tavoin miettimään tulevaisuuttaan
armeijan harmaisiin. Betonitehtaan torni näkyi kasarmialueellekin. Palveluksen päätyttyä Vesa bongasi ilmoituksen kolmikuukautisesta betonilaborantti/-myllärikurssista Rakennustekniikan opistossa Helsingissä.
– Kurssin jälkeen etsiskelin työtä ja kuulin, että Hyrylän
tehtaalla olisi paikka avoinna. Esko Hämäläinen minut
sitten palkkasi tänne vuonna 1979, Vesa kertoo. Se oli
32 vuotta sitten.
Rutiinia ja vaihtelua sopivassa suhteessa
Yli kolme vuosikymmentä Suomen suurimmalla elementti-
Vaihtelua Vesan työhön ovat kolmessa vuosikymmenessä
tuoneet muutokset niin tehtaan tuotevalikoimassa kuin
omistuspohjassakin. Ennen Vuoden 1992 suomalaisen
kivipohjaisen rakennusmateriaaliteollisuuden laajoja
rakennejärjestelyjä tehdas kuului Paraisten Kalkki
-konserniin. Nykyisin se on osa Parmaa.
Hyrylän ontelolaattatehdas on perustettu vuonna 1971.
Ontelolaattatuotanto oli silloin Suomessa vielä suurelle
yleisölle niin tuntematonta, että kun työväkeä etsittiin
lehti-ilmoituksella ontelolaattatehtaalle, lehteen painetussa ilmoituksessa työpaikaksi oli ladottu ompelulankatehdas.
tehtaalla laboranttina työskennellyt Vesa laskeskeli, että
Kuvat ja teksti: Dakota Lavento
VESA KUUJO
uran aikana hän on arvostellut 2,5 miljoonaa kuutiometriä
Tuote tuli sittemmin tutuksi Variax-nimellä. Kysyntä
ontelolaattabetonia ja puoli miljoonaa kuutiometriä val-
oli teollisen rakentamisen alkuaikoina niin suurta, että
misbetonia.
tehdasta piti laajentaa toisella tuotantohallilla jo vuonna
1973. Tuotevalikoimaa uusittiin jatkuvasti. Vuonna 1995
– Suurten määrien mies
Betonilaboranttina Vesa Kuujo vastaa omalta osaltaan Parman
Hyrylän ja Nurmijärven ontelolaattojen laadusta.
Betonilaborantti Vesa Kuujon ammatillinen tulevaisuus
hän nyt leipänsä ansaitsisi. – Rakennusalalla kuitenkin
määräytyi puhtaasti sattuman kautta. Jos helsinkiläinen
varmasti. Olen ollut rakentamisesta kiinnostunut aivan
nuorimies ei olisi päätynyt suorittamaan asevelvollisuut-
pikkupojasta saakka, hän kommentoi.
taan juuri Hyrylän ilmatorjuntarykmenttiin, ties missä
Muutosten aikakausi
Kolme vuosikymmentä samalla tehtaalla kertoo myös,
Hyrylässä valmistettiin kymmeniä erilaisia betoniele-
että mies pitää työstään. – Siinä on rutiinia ja vaihtele-
menttejä ja olipa tehtaalla myös valmisbetoniasema.
vuutta sopivassa suhteessa. Jokainen päivä on erilainen.
Tehdasta laajennettiin kolmannen kerran 1982.
Työpäivän päättyessä työ jää työpaikalle, hän luettelee.
Ontelolaatta valmistettiin uudenaikaisesti liukuvalukoJokaista työpäivää Vesa ei suinkaan vietä Hyrylän
neella ilman poikkiraudoitusta. Töitä tehtiin kahdessa
ontelolaattatehtaalla, sillä hän toimii myös Nurmijärven
vuorossa, kussakin yhdeksän henkilöä. Tuotantohalli
ontelolaattatehtaan betonilaboranttina.
kakkosen valmistuttua 1974 tehdas kattoi noin 10 prosenttia maan asuntotuotannon koko lattiapinta-alasta. g
12 | SEMENTTI
SEMENTTI | 13
Vuonna 1978 Hyrylän elementti-
Automaation ansiosta tuotamme
saadaan tarvittavat tiedot, joten
sama sementti ja kiviaines. Samaan
vista työpaikoista. Huippuhygieniaa
Finnsementin auto kaartaa tehtaalle
tehdas oli tuottanut kaksi miljoonaa
yhtä paljon ontelolaattoja nykyisin
Vesan työ on nykyisin enemmänkin
perheeseen voi kuulua eri lujuusluo-
täällä ei tarvita. Testilaitteetkaan ei-
ja Vesa menee tervehtimään kuljet-
neliömetriä ontelolaattoja.
puolella työvoimasta, Vesa kertoo.
laadun ohjausta.
kan ja notkeusluokan betoneita.
vät ole puhtaan kiiltäviä, sillä pölyltä
tajaa. Työpäivä jatkuu.
betonitehtaalla ei voi täysin välttyä.
Laajennusta tiloihin ja tuotevalikoimaan
– Automatisointi on tehnyt työstä er-
Luonnollisesti runkoaineiden laatua
Laadunvalvonnassa vaatimusten-
gonomisempaa ja siten kevyempää.
valvotaan pistokokein myös tehtaal-
mukaisuutta ryhdyttiin arvioiman
Omalla tavallaan huipputeknisiä
Kolmas tuotantohalli rakennettiin
Sen ansiosta tuotteiden laatu on ta-
la. – Kiviaineksen laadussa ei ole
laajemmin. Enää ei selvitetty vain
vehkeitä ne kuitenkin ovat. Kun
saista ja siten entistäkin parempaa.
nykyisin paljoakaan eroja, linjassa
täyttääkö tutkittu betoni rakenteen
Vesa mittaa betoninäytteen puris-
menee, Vesa huomauttaa.
suunnittelijan määräämän nimellis-
tuslujuutta, jännitys kasvaa hetki
lujuuden, vaan myös poikkeavatko
hetkeltä. Kappaleen lopulta mur-
Työhön kuuluu näytteiden ottoa ja
lujuudet betonin valmistajan itse be-
tuessa Vesa näyttää tyytyväiseltä.
niiden käsittelyä. Vesa selvittää
tonille asettamista tavoitelujuuksis-
– Kunnossa on, tulos on sitä mitä
siiloissa olevan raaka-aineen mene-
ta. Toisin sanoen tällöin arvioidaan
odotinkin, hän sanoo.
kin. Betonilaborantin on tunnettava
tehtaan kykyä tuottaa tasalaatuista
tehtaan tuotteet ja niiden valmistuk-
ja suunnitelmien mukaista betonia.
vuonna 1981. Valmisbetoniasema,
joka oli toiminut vuodesta 1971, purettiin tehtaan remontin yhteydessä
Laatua valvotaan näyttein
vuonna 2001. Tuotevalikoimaa on
Vesan työpäivään suurimman muu-
uusittu jatkuvasti, paalujakin valmis-
tokset toivat tietokoneet 1990-luvun
tettiin useita vuosia.
alussa.
– Alussa tehtiin kokeita päivittäin.
Nykyisin Hyrylän tehtaalla valmistuu
Seurattiin kiviainesten rakeisuuden
noin 400 000 m² ontelolaattoja vuo-
kuukausittaista vaihtelua ja päivä
sittain. Suurimmillaan se on ollut
kului taskulaskimen parissa hajonta-
jopa 700 000 m². Suurin osa tuotan-
laskelmia tehdessä. Nykyisin kaikki
nosta menee asuntorakentamiseen
naputellaan tietokoneelle ja tulokset
ja Etelä-Suomen alueelle. Tunne-
tulevat napin painalluksella, Vesa
tuimpia kohteita ovat kuitenkin asuin-
kertoo tyytyväisenä.
taloja suuremmat rakennukset,
Kiinnostavaa hommaa
Tiedot siirtyvät automaattisesti Vesan
läppäriin. Tilastoja tuloksista erimit-
seen käytettävä betoni tarkalleen.
Nykyisin tehtaalla on kahdeksan
– Korkea ja tasainen laatu on
taisilta ajanjaksoilta on helppo selailla
jäsentä betoniperheessä, yhteensä
kunnia-asia, Vesa huomauttaa.
saman tien. Täällä se tietotekniikan
25 betonireseptiä.
Siihen pääsemiseksi tarvitaan kaik-
kehityksen jokapäiväiseen työhön
kien työpanosta ja ammattitaitoa.
tuoma helpotus näkyy konkreettisesti.
Laadukkaita ontelolaattoja tuotetaan
Lippusia ja lappusia ei tarvita.
Betoniperheet astuvat kuvaan
Betoniperheet otettiin käyttöön
Vesa suosittelee tätä työtä tekniikasta ja rakentamisesta kiinnostuneille nuorille. Työ on vaihtelevaa,
joten siihen ei ehdi kyllästyä. Se on
myös itsenäistä, mutta ympärillä on
kuitenkin mukavia työkavereita. Kun
työaika päättyy, työasiat voi sulkea
mielestään. Työpaikalta Vesa huristaa Helsingissä sijaitsevaan kotiinsa
20 minuutissa. Työ ei lähde mukaan
kotiin. |
Lähteenä on käytetty Kristian Smedsin
kirjoittamaa Partekin historiikkia ”Läpi
harmaan kiven”.
myös rakentamisen laskusuhdanteiden aikana, vaikka määrällisesti
Nykyaikaisella ja automatisoidulla-
tavanomaista vuotta vähemmän.
kaan ontelolaattatehtaalla ei aina
kuten vaikkapa Hartwall Areenan
Päävastuu betonin runkoaineiden
vuosituhannen alussa, kun betonin
parkkihalli tai Vantaan ylpeys, kaup-
laadunvalvonnasta on siirtynyt laa-
vaatimuksenmukaisuuden osoitta-
pakeskus Jumbo.
tujärjestelmien myötä runkoainetoi-
minen puristuslujuuden suhteen
mittajille. Kiviaines Hyrylän tehtaalle
muuttui monella tavalla. Betoniperhe
Vesan työuran alkuaikoina tehdas
tulee NCC:ltä ja Niemisen Sora Oy:ltä.
voi koostua useasta betonireseptis-
Vesan laboratorio ei ehkä vastaa
oli suuri myös työntekijämäärältään.
Laatua valvoo SFS-Inspecta Serti-
tä, joiden laadunvaihteluun vaikutta-
mielikuvaa, joka on syntynyt elintar-
– Vielä 1980-luvun lopussa työllis-
fiointi Oy. Runkoainetoimittajalta
vat samat tekijät, kuten esimerkiksi
vike- tai lääketeollisuuden vastaa-
Nyt murtuu. Kaikkiaan 28 päivää
kovettunut näyte rikkoutui odotetusti.
Betonilaboratorioissa ei tarvita monia
laitteita, mutta niiden tarkkuudesta riippuu
osaltaan myös valmistettavien elementtien
laatu.
Betonilaboratoriossa tutkitaan myös
runkoaineiden laatua.
selvitä työpäivistä ilman suurempia
Laboratorioita on erilaisia
tai pienempiä ongelmia. Vesa selvittää, mitä tehdään, jos raaka-aineessa
on poikkeamia tai jokin kone hajoaa.
timme 80 betoniammattilaista.
Parman Hyrylän ontelolaattatehtaan
betonilaborantti Vesa Kuujo työpaikallaan
betonilaboratoriossa.
Testauksen tiedot näkyvät välittömästi
tietokoneen ruudulla.
Testattava näytekappale puristuu kohta
rikki.
12 | SEMENTTI
SEMENTTI | 13
Vuonna 1978 Hyrylän elementti-
Automaation ansiosta tuotamme
saadaan tarvittavat tiedot, joten
sama sementti ja kiviaines. Samaan
vista työpaikoista. Huippuhygieniaa
Finnsementin auto kaartaa tehtaalle
tehdas oli tuottanut kaksi miljoonaa
yhtä paljon ontelolaattoja nykyisin
Vesan työ on nykyisin enemmänkin
perheeseen voi kuulua eri lujuusluo-
täällä ei tarvita. Testilaitteetkaan ei-
ja Vesa menee tervehtimään kuljet-
neliömetriä ontelolaattoja.
puolella työvoimasta, Vesa kertoo.
laadun ohjausta.
kan ja notkeusluokan betoneita.
vät ole puhtaan kiiltäviä, sillä pölyltä
tajaa. Työpäivä jatkuu.
betonitehtaalla ei voi täysin välttyä.
Laajennusta tiloihin ja tuotevalikoimaan
– Automatisointi on tehnyt työstä er-
Luonnollisesti runkoaineiden laatua
Laadunvalvonnassa vaatimusten-
gonomisempaa ja siten kevyempää.
valvotaan pistokokein myös tehtaal-
mukaisuutta ryhdyttiin arvioiman
Omalla tavallaan huipputeknisiä
Kolmas tuotantohalli rakennettiin
Sen ansiosta tuotteiden laatu on ta-
la. – Kiviaineksen laadussa ei ole
laajemmin. Enää ei selvitetty vain
vehkeitä ne kuitenkin ovat. Kun
saista ja siten entistäkin parempaa.
nykyisin paljoakaan eroja, linjassa
täyttääkö tutkittu betoni rakenteen
Vesa mittaa betoninäytteen puris-
menee, Vesa huomauttaa.
suunnittelijan määräämän nimellis-
tuslujuutta, jännitys kasvaa hetki
lujuuden, vaan myös poikkeavatko
hetkeltä. Kappaleen lopulta mur-
Työhön kuuluu näytteiden ottoa ja
lujuudet betonin valmistajan itse be-
tuessa Vesa näyttää tyytyväiseltä.
niiden käsittelyä. Vesa selvittää
tonille asettamista tavoitelujuuksis-
– Kunnossa on, tulos on sitä mitä
siiloissa olevan raaka-aineen mene-
ta. Toisin sanoen tällöin arvioidaan
odotinkin, hän sanoo.
kin. Betonilaborantin on tunnettava
tehtaan kykyä tuottaa tasalaatuista
tehtaan tuotteet ja niiden valmistuk-
ja suunnitelmien mukaista betonia.
vuonna 1981. Valmisbetoniasema,
joka oli toiminut vuodesta 1971, purettiin tehtaan remontin yhteydessä
Laatua valvotaan näyttein
vuonna 2001. Tuotevalikoimaa on
Vesan työpäivään suurimman muu-
uusittu jatkuvasti, paalujakin valmis-
tokset toivat tietokoneet 1990-luvun
tettiin useita vuosia.
alussa.
– Alussa tehtiin kokeita päivittäin.
Nykyisin Hyrylän tehtaalla valmistuu
Seurattiin kiviainesten rakeisuuden
noin 400 000 m² ontelolaattoja vuo-
kuukausittaista vaihtelua ja päivä
sittain. Suurimmillaan se on ollut
kului taskulaskimen parissa hajonta-
jopa 700 000 m². Suurin osa tuotan-
laskelmia tehdessä. Nykyisin kaikki
nosta menee asuntorakentamiseen
naputellaan tietokoneelle ja tulokset
ja Etelä-Suomen alueelle. Tunne-
tulevat napin painalluksella, Vesa
tuimpia kohteita ovat kuitenkin asuin-
kertoo tyytyväisenä.
taloja suuremmat rakennukset,
Kiinnostavaa hommaa
Tiedot siirtyvät automaattisesti Vesan
läppäriin. Tilastoja tuloksista erimit-
seen käytettävä betoni tarkalleen.
Nykyisin tehtaalla on kahdeksan
– Korkea ja tasainen laatu on
taisilta ajanjaksoilta on helppo selailla
jäsentä betoniperheessä, yhteensä
kunnia-asia, Vesa huomauttaa.
saman tien. Täällä se tietotekniikan
25 betonireseptiä.
Siihen pääsemiseksi tarvitaan kaik-
kehityksen jokapäiväiseen työhön
kien työpanosta ja ammattitaitoa.
tuoma helpotus näkyy konkreettisesti.
Laadukkaita ontelolaattoja tuotetaan
Lippusia ja lappusia ei tarvita.
Betoniperheet astuvat kuvaan
Betoniperheet otettiin käyttöön
Vesa suosittelee tätä työtä tekniikasta ja rakentamisesta kiinnostuneille nuorille. Työ on vaihtelevaa,
joten siihen ei ehdi kyllästyä. Se on
myös itsenäistä, mutta ympärillä on
kuitenkin mukavia työkavereita. Kun
työaika päättyy, työasiat voi sulkea
mielestään. Työpaikalta Vesa huristaa Helsingissä sijaitsevaan kotiinsa
20 minuutissa. Työ ei lähde mukaan
kotiin. |
Lähteenä on käytetty Kristian Smedsin
kirjoittamaa Partekin historiikkia ”Läpi
harmaan kiven”.
myös rakentamisen laskusuhdanteiden aikana, vaikka määrällisesti
Nykyaikaisella ja automatisoidulla-
tavanomaista vuotta vähemmän.
kaan ontelolaattatehtaalla ei aina
kuten vaikkapa Hartwall Areenan
Päävastuu betonin runkoaineiden
vuosituhannen alussa, kun betonin
parkkihalli tai Vantaan ylpeys, kaup-
laadunvalvonnasta on siirtynyt laa-
vaatimuksenmukaisuuden osoitta-
pakeskus Jumbo.
tujärjestelmien myötä runkoainetoi-
minen puristuslujuuden suhteen
mittajille. Kiviaines Hyrylän tehtaalle
muuttui monella tavalla. Betoniperhe
Vesan työuran alkuaikoina tehdas
tulee NCC:ltä ja Niemisen Sora Oy:ltä.
voi koostua useasta betonireseptis-
Vesan laboratorio ei ehkä vastaa
oli suuri myös työntekijämäärältään.
Laatua valvoo SFS-Inspecta Serti-
tä, joiden laadunvaihteluun vaikutta-
mielikuvaa, joka on syntynyt elintar-
– Vielä 1980-luvun lopussa työllis-
fiointi Oy. Runkoainetoimittajalta
vat samat tekijät, kuten esimerkiksi
vike- tai lääketeollisuuden vastaa-
Nyt murtuu. Kaikkiaan 28 päivää
kovettunut näyte rikkoutui odotetusti.
Betonilaboratorioissa ei tarvita monia
laitteita, mutta niiden tarkkuudesta riippuu
osaltaan myös valmistettavien elementtien
laatu.
Betonilaboratoriossa tutkitaan myös
runkoaineiden laatua.
selvitä työpäivistä ilman suurempia
Laboratorioita on erilaisia
tai pienempiä ongelmia. Vesa selvittää, mitä tehdään, jos raaka-aineessa
on poikkeamia tai jokin kone hajoaa.
timme 80 betoniammattilaista.
Parman Hyrylän ontelolaattatehtaan
betonilaborantti Vesa Kuujo työpaikallaan
betonilaboratoriossa.
Testauksen tiedot näkyvät välittömästi
tietokoneen ruudulla.
Testattava näytekappale puristuu kohta
rikki.
14 | SEMENTTI
SEMENTTI | 15
Mikko Isotalo.
Kuljetusliike tekee tilauksen asiakkaan
valtuuttamana
Asiakas voi halutessaan valtuuttaa kuljetusliikkeen
tekemään tilauksen puolestaan ja esittää haluamansa
toimitusajan. Kuljetusliike tekee tilauksen internetissä ja
varaa lastausajan. Asiakas saa kuljetusliikkeen tekeKuvat: Finnsementti Oy
mästä tilauksesta tilausvahvistuksen automaattisesti.
Teksti: Ilkka Palonen ja Paula Lahdenperä
SEMENTIN SÄHKÖINEN TILAAMINEN
askeleen lähempänä!
Edellisessä Sementti-lehdessä kerroimme tulevasta tilausjärjestelmästä ja sen aiheuttamista
muutoksista sementin toimitusketjuun. Nyt tarjoamme katsauksen tämän hetkiseen tilanteeseen
sekä hieman yksityiskohtaisempaa kuvausta tulevasta toimintamallista.
Lastausaikaikkuna ja noutokoodi
Lastausaikaikkunan pituus määritetään paikkakuntakohtaisesti. Alkuvaiheessa lähdemme liikkeelle 1–2 tunnin
lastausaikaikkunalla. Ruuhka-ajan ulkopuolella lastausaikaikkuna tulee olemaan selkeästi väljempi.
Lastausaikavarauksen jälkeen tilausjärjestelmässä luodaan tilauskohtainen noutokoodi, joka on kertakäyttöinen,
tietyn aikaa voimassaoleva numerosarja lastausluvan
saamiseksi. Noutokoodi lähetetään osana tilausvahvistusta sekä kuljetusliikkeelle että asiakkaalle.
Kuljetusliike noutaa sementtikuorman varaamanaan
ajankohtana. Kuljetusliikkeen on myös mahdollista
Evianet toimittaa tilausjärjestelmän
Finnsementti jatkokehittää vuonna 2007 ideoitua Finnlogportaalia, joka alun perin suunniteltiin lastausaikojen
varaamista varten. Finnlog-portaalin rakentanut Evianet
Solutions jatkaa järjestelmän kehittämistä. Evianet Solutions on rakennusalan materiaalivirtojen ja resurssien
verkkopalvelujen toteuttamiseen erikoistunut yritys.
Sementti tilataan etukäteen
Toimitusketjun avain on asiakkaan tekemä tilaus. Asiakas tai asiakkaan valtuuttama kuljetusliike tekee tilauksen internet-sivustolle eli portaaliin. Jokaiselle tilausjär-
jestelmän kanssa toimivalle luodaan käyttäjätunnus ja
muuttaa varattua lastausaikaa ko. aikaan asti.
salasana, jotta voidaan olla varmoja tilauksen tekijästä.
Tilausta varten tarvitsee syöttää ainoastaan haluttu tuote,
määrä sekä toimitusaikaikkuna.
Asiakas tekee tilauksen
Asiakas tekee tilauksen internetissä syöttämällä tilaus-
Asiakkaan ja kuljetusliikkeen kommentteja
Betoniteollisuutta ajatellen sähköinen tilausjärjestelmä tuo
mukanaan koko joukon hyötyjä. Lujabetonin toimitusjohtaja
ennakoimaan ajojaan ja tästä saatava hyöty on mitattavissa suoraan kuljetuskustannnussäästöissä” kertoo
puolestaan Kuljetusliike Suvisen toimitusjohtaja Tapani
Suvinen. Ja lisää vielä, että, koko ketjun 100 prosenttista mukanaoloa vaaditaan, jotta säästöjä syntyy.
”Tärkeintä on sementin oikea-aikaisen saatavuuden
varmistaminen tulevaisuudessa kaikkien kuljettamista
säätelevien lakien ja säännösten viidakossa”, pohtii
Suvinen tilausjärjestelmän etuja.
Kustannussäästöistä ja ennustettavuudesta puhuu myös
Mikko Isotalo: ”Kun varattu terminaaliaika pitää, saadaan
parempi aikataulun ennustettavuus tehtaalle sementin
toimituksissa.”
Sähköisen järjestelmän hyödyt siis tunnistetaan, mutta
haasteitakin on. Järjestelmän kehitystyö kaikkien osapuolten yhteistyössä on tärkeää, tätä painottavat sekä Isotalo
että Suvinen. Suurimmat haasteet ovat tilausjärjestelmän
käyttöönoton koulutus varsinaisille käyttäjille, uusien yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja järjestelmän poikkeustilanteisiin varautuminen. ”Muutosten läpivieminen on
aina haasteellista, mutta muutos on ainoa tie kehitykseen.
Meillä on vakaa usko ja luja luottamus siihen, että sähköinen tilausjärjestelmä tulee olemaan kaikille osapuolille
suuri etu”, kertoo Finnsementin Reijo Kostiainen.
Pilotointi
nykyaikaa ja sen käyttöönotto on toimialan yhteinen etu.
Tilausjärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain, paikkakunta
”Ei ole järkevää jonottaa sementtiä terminaalissa ruuhka-
Toimitusaikaikkuna on aikaväli, jolloin toimituksen on
aikoina, jos ja kun hyvin pienellä lisävaivalla voidaan tehdä
tapahduttava. Tilauksen tiedot välittyvät edelleen kulje-
tilaus hallitusti”, Isotalo tähdentää.
tilausvahvistus automaattisesti.
”Tilausten tekeminen ennakkoon auttaa kuljetusliikkeitä
Mikko Isotalo toteaa, että sähköinen tilausjärjestelmä on
tiedot järjestelmään sekä antamalla toimitusaikaikkunan.
tusliikkeelle, joka varaa lastausajan ja asiakkaalle lähtee
Tapani Suvinen.
kerrallaan. Pilotti käynnistyy marras-joulukuussa Kantvikin
terminaalista. Pilotin jälkeen, alkuvuonna 2012, järjestemän
piiriin tulevat vaiheittain loput paikkakunnat. Myöhemmin
tilausjärjestelmä on tarkoitus laajentaa kattamaan myös
kaikki muut Finnsementin tuotteet. |
14 | SEMENTTI
SEMENTTI | 15
Mikko Isotalo.
Kuljetusliike tekee tilauksen asiakkaan
valtuuttamana
Asiakas voi halutessaan valtuuttaa kuljetusliikkeen
tekemään tilauksen puolestaan ja esittää haluamansa
toimitusajan. Kuljetusliike tekee tilauksen internetissä ja
varaa lastausajan. Asiakas saa kuljetusliikkeen tekeKuvat: Finnsementti Oy
mästä tilauksesta tilausvahvistuksen automaattisesti.
Teksti: Ilkka Palonen ja Paula Lahdenperä
SEMENTIN SÄHKÖINEN TILAAMINEN
askeleen lähempänä!
Edellisessä Sementti-lehdessä kerroimme tulevasta tilausjärjestelmästä ja sen aiheuttamista
muutoksista sementin toimitusketjuun. Nyt tarjoamme katsauksen tämän hetkiseen tilanteeseen
sekä hieman yksityiskohtaisempaa kuvausta tulevasta toimintamallista.
Lastausaikaikkuna ja noutokoodi
Lastausaikaikkunan pituus määritetään paikkakuntakohtaisesti. Alkuvaiheessa lähdemme liikkeelle 1–2 tunnin
lastausaikaikkunalla. Ruuhka-ajan ulkopuolella lastausaikaikkuna tulee olemaan selkeästi väljempi.
Lastausaikavarauksen jälkeen tilausjärjestelmässä luodaan tilauskohtainen noutokoodi, joka on kertakäyttöinen,
tietyn aikaa voimassaoleva numerosarja lastausluvan
saamiseksi. Noutokoodi lähetetään osana tilausvahvistusta sekä kuljetusliikkeelle että asiakkaalle.
Kuljetusliike noutaa sementtikuorman varaamanaan
ajankohtana. Kuljetusliikkeen on myös mahdollista
Evianet toimittaa tilausjärjestelmän
Finnsementti jatkokehittää vuonna 2007 ideoitua Finnlogportaalia, joka alun perin suunniteltiin lastausaikojen
varaamista varten. Finnlog-portaalin rakentanut Evianet
Solutions jatkaa järjestelmän kehittämistä. Evianet Solutions on rakennusalan materiaalivirtojen ja resurssien
verkkopalvelujen toteuttamiseen erikoistunut yritys.
Sementti tilataan etukäteen
Toimitusketjun avain on asiakkaan tekemä tilaus. Asiakas tai asiakkaan valtuuttama kuljetusliike tekee tilauksen internet-sivustolle eli portaaliin. Jokaiselle tilausjär-
jestelmän kanssa toimivalle luodaan käyttäjätunnus ja
muuttaa varattua lastausaikaa ko. aikaan asti.
salasana, jotta voidaan olla varmoja tilauksen tekijästä.
Tilausta varten tarvitsee syöttää ainoastaan haluttu tuote,
määrä sekä toimitusaikaikkuna.
Asiakas tekee tilauksen
Asiakas tekee tilauksen internetissä syöttämällä tilaus-
Asiakkaan ja kuljetusliikkeen kommentteja
Betoniteollisuutta ajatellen sähköinen tilausjärjestelmä tuo
mukanaan koko joukon hyötyjä. Lujabetonin toimitusjohtaja
ennakoimaan ajojaan ja tästä saatava hyöty on mitattavissa suoraan kuljetuskustannnussäästöissä” kertoo
puolestaan Kuljetusliike Suvisen toimitusjohtaja Tapani
Suvinen. Ja lisää vielä, että, koko ketjun 100 prosenttista mukanaoloa vaaditaan, jotta säästöjä syntyy.
”Tärkeintä on sementin oikea-aikaisen saatavuuden
varmistaminen tulevaisuudessa kaikkien kuljettamista
säätelevien lakien ja säännösten viidakossa”, pohtii
Suvinen tilausjärjestelmän etuja.
Kustannussäästöistä ja ennustettavuudesta puhuu myös
Mikko Isotalo: ”Kun varattu terminaaliaika pitää, saadaan
parempi aikataulun ennustettavuus tehtaalle sementin
toimituksissa.”
Sähköisen järjestelmän hyödyt siis tunnistetaan, mutta
haasteitakin on. Järjestelmän kehitystyö kaikkien osapuolten yhteistyössä on tärkeää, tätä painottavat sekä Isotalo
että Suvinen. Suurimmat haasteet ovat tilausjärjestelmän
käyttöönoton koulutus varsinaisille käyttäjille, uusien yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja järjestelmän poikkeustilanteisiin varautuminen. ”Muutosten läpivieminen on
aina haasteellista, mutta muutos on ainoa tie kehitykseen.
Meillä on vakaa usko ja luja luottamus siihen, että sähköinen tilausjärjestelmä tulee olemaan kaikille osapuolille
suuri etu”, kertoo Finnsementin Reijo Kostiainen.
Pilotointi
nykyaikaa ja sen käyttöönotto on toimialan yhteinen etu.
Tilausjärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain, paikkakunta
”Ei ole järkevää jonottaa sementtiä terminaalissa ruuhka-
Toimitusaikaikkuna on aikaväli, jolloin toimituksen on
aikoina, jos ja kun hyvin pienellä lisävaivalla voidaan tehdä
tapahduttava. Tilauksen tiedot välittyvät edelleen kulje-
tilaus hallitusti”, Isotalo tähdentää.
tilausvahvistus automaattisesti.
”Tilausten tekeminen ennakkoon auttaa kuljetusliikkeitä
Mikko Isotalo toteaa, että sähköinen tilausjärjestelmä on
tiedot järjestelmään sekä antamalla toimitusaikaikkunan.
tusliikkeelle, joka varaa lastausajan ja asiakkaalle lähtee
Tapani Suvinen.
kerrallaan. Pilotti käynnistyy marras-joulukuussa Kantvikin
terminaalista. Pilotin jälkeen, alkuvuonna 2012, järjestemän
piiriin tulevat vaiheittain loput paikkakunnat. Myöhemmin
tilausjärjestelmä on tarkoitus laajentaa kattamaan myös
kaikki muut Finnsementin tuotteet. |
16 | SEMENTTI
SEMENTTI | 17
Kuvat: Kevin O´Brien ja Visuaalinen Pinta Oy
Tekstit: Lauri Hiekkaranta, Visuaalinen Pinta Oy ja Metsähallitus
KALAKOTO
luotaa Itämeren tilaa
Saaristomeren kansallispuistossa Nauvon Dalskärissä
riittää veden alla ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Turun
Taideakatemiassa opiskelevan Armi Nurmisen suunnittelema
Kalakoto-taideteos on upotettu noin neljän metrin syvyyteen,
teoksen yläosa on vähän toista metriä vedenpinnan
alapuolella. Korkeutta Kalakodolla on siis noin 2,5 m,
leveyttä 4 m ja sen paino on 5 tonnia. Teokseen voi
tutustua uimalla, sukeltamalla tai snorklaamalla.
Kalakoto on betonista valettu – betoni
oli suunnittelun lähtökohta – oranssin
värinen eräänlainen tekoriutta, jota
luonto muokkaa ajan myötä. Muodon
kansainvälisten taiteilijoiden suunnit-
teos on saanut simpukasta ja väri on
telemia, osa itse saaristossa asuvien
Saaristomeren kansallispuistossa
kasvavan levän mukainen, murrettu oranssi. Teos jää meren
pohjaan pysyvästi.
taiteilijoiden tuotantoa. Teoksilla
tutkitaan saaristoyhteisöön ja
ympäristön tulevaisuuteen
liittyviä kysymyksiä.
tuotepäällikkö Risto Niinivirtaan, jonka avun myötä Hartela oli heti valmis
lähtemään mukaan projektiin.
Suojaa eläimille
Betonista valettu keinotekoinen riutta
tarjoaa myös suojaa eläimille. Toden-
Yhteistyössä Hartelan
Kalakoto valittiin CAA
kanssa Armi Nurmisen
näyttelyyn toteutet-
Kalakoto on osa laa-
tavaksi Turun
Viime vuosina veden pinnalla näkyvä
alkaa levitä pikkuhiljaa. Merirokko on
jempaa kansainvälistä
taideakatemian
levä on saanut paljon huomiota.
siimajalkainen äyriäinen, ainoa laatu-
nykytaiteen näyttelyä,
opiskelijoille suun-
Loppukesästä vesi on mennyt monin
aan Itämeren pohjoisosassa. Lajina
Contemporary Art
natun työpajan ja
paikoin suorastaan leväpuuroksi.
se on amerikkalainen tulokas, josta
Pinnalla oleva levä on kuitenkin vain
ensimmäiset havainnot Itämeressä
osa totuutta: suurin osa levästä on
ovat 1840-luvulta. Toukkavaiheen
meressä kuolleena, ja se tukahduttaa
jälkeen merirokko kiinnittyy pysyvästi
elämää meren pohjassa. Kalakodon
johonkin kiinteään alustaan: kallioon
seuraaminen näyttää omalta osal-
tai kiveen, laitureihin tai poijuihin.
Archipelagoa (CAA),
teoskilpailun pohjalta.
joka on tuonut Turun
Teoksen toteutuksessa
saaristoon yli 20 uutta
paikkasidonnaista teosta tai
tapahtumaa. Osa teoksista on
olennaista oli hyvän yhteistyökumppanin löytäminen. Armi otti yhteyttä Hartelan
Levä valtaa alaa
taan, kuinka tämä prosessi etenee.
näköisin Kalakodon uusi asukas
on merirokko, jota tarttuu siihen ja
Nyt siis odotamme sen tarttumista
Kalakotoon. Muutenkin taideteoksen
suojissa elävät kalat, muut eliöt ja
kasvit muuttavat ajan myötä teoksen osaksi merenalaista maisemaa.
Metsähallitus seuraa ja dokumentoi
tilanteen kehitystä. g
Lauri Hiekkaranta, Visuaalinen Pinta Oy
16 | SEMENTTI
SEMENTTI | 17
Kuvat: Kevin O´Brien ja Visuaalinen Pinta Oy
Tekstit: Lauri Hiekkaranta, Visuaalinen Pinta Oy ja Metsähallitus
KALAKOTO
luotaa Itämeren tilaa
Saaristomeren kansallispuistossa Nauvon Dalskärissä
riittää veden alla ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Turun
Taideakatemiassa opiskelevan Armi Nurmisen suunnittelema
Kalakoto-taideteos on upotettu noin neljän metrin syvyyteen,
teoksen yläosa on vähän toista metriä vedenpinnan
alapuolella. Korkeutta Kalakodolla on siis noin 2,5 m,
leveyttä 4 m ja sen paino on 5 tonnia. Teokseen voi
tutustua uimalla, sukeltamalla tai snorklaamalla.
Kalakoto on betonista valettu – betoni
oli suunnittelun lähtökohta – oranssin
värinen eräänlainen tekoriutta, jota
luonto muokkaa ajan myötä. Muodon
kansainvälisten taiteilijoiden suunnit-
teos on saanut simpukasta ja väri on
telemia, osa itse saaristossa asuvien
Saaristomeren kansallispuistossa
kasvavan levän mukainen, murrettu oranssi. Teos jää meren
pohjaan pysyvästi.
taiteilijoiden tuotantoa. Teoksilla
tutkitaan saaristoyhteisöön ja
ympäristön tulevaisuuteen
liittyviä kysymyksiä.
tuotepäällikkö Risto Niinivirtaan, jonka avun myötä Hartela oli heti valmis
lähtemään mukaan projektiin.
Suojaa eläimille
Betonista valettu keinotekoinen riutta
tarjoaa myös suojaa eläimille. Toden-
Yhteistyössä Hartelan
Kalakoto valittiin CAA
kanssa Armi Nurmisen
näyttelyyn toteutet-
Kalakoto on osa laa-
tavaksi Turun
Viime vuosina veden pinnalla näkyvä
alkaa levitä pikkuhiljaa. Merirokko on
jempaa kansainvälistä
taideakatemian
levä on saanut paljon huomiota.
siimajalkainen äyriäinen, ainoa laatu-
nykytaiteen näyttelyä,
opiskelijoille suun-
Loppukesästä vesi on mennyt monin
aan Itämeren pohjoisosassa. Lajina
Contemporary Art
natun työpajan ja
paikoin suorastaan leväpuuroksi.
se on amerikkalainen tulokas, josta
Pinnalla oleva levä on kuitenkin vain
ensimmäiset havainnot Itämeressä
osa totuutta: suurin osa levästä on
ovat 1840-luvulta. Toukkavaiheen
meressä kuolleena, ja se tukahduttaa
jälkeen merirokko kiinnittyy pysyvästi
elämää meren pohjassa. Kalakodon
johonkin kiinteään alustaan: kallioon
seuraaminen näyttää omalta osal-
tai kiveen, laitureihin tai poijuihin.
Archipelagoa (CAA),
teoskilpailun pohjalta.
joka on tuonut Turun
Teoksen toteutuksessa
saaristoon yli 20 uutta
paikkasidonnaista teosta tai
tapahtumaa. Osa teoksista on
olennaista oli hyvän yhteistyökumppanin löytäminen. Armi otti yhteyttä Hartelan
Levä valtaa alaa
taan, kuinka tämä prosessi etenee.
näköisin Kalakodon uusi asukas
on merirokko, jota tarttuu siihen ja
Nyt siis odotamme sen tarttumista
Kalakotoon. Muutenkin taideteoksen
suojissa elävät kalat, muut eliöt ja
kasvit muuttavat ajan myötä teoksen osaksi merenalaista maisemaa.
Metsähallitus seuraa ja dokumentoi
tilanteen kehitystä. g
Lauri Hiekkaranta, Visuaalinen Pinta Oy
18 | SEMENTTI
SEMENTTI | 19
Alueen vedenalainen luonto
on monipuolinen ja kiinnostava, ja luontopolun onkin
tarkoitus herättää mielenkiintoa
vedenalaista maailmaa kohtaan.
Perinnemaisemia on puistossa noin 300 ha. Kansallispuiston tavoitteena on Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojeleminen, niihin liittyvien perinteisten luonnonkäyttömuotojen turvaaminen, elävän saaristoyhteisön
säilyttäminen sekä ympäristötutkimuksen edistäminen.
Luontopolku veden alla
Metsähallituksen vedenalainen luontopolku sijaitsee
Saaristomeren kansallispuisto
Saaristomeren kansallispuistossa, Dalskär saaren ranta-
Ahvenanmaan ja Manner-Suomen väliin jäävä Saaristomeri
vedessä. Vedenalainen luontopolku on tarkoitettu venei-
on yksi maailman laajimmista saaristokokonaisuuksista.
lijöille, luontokoulujen oppilaille, saariston luontomatkai-
Saaristomeren kansallispuistoon kuuluu tällä hetkellä yli
luyrittäjille, sukeltajille ja kaikille muille vedenalaisesta
2000 mannerjään ja aaltojen muovaamaa saarta ja luotoa,
luonnosta kiinnostuneille. Alueen vedenalainen luonto
yhteistoiminta-alueella on kaikkiaan 8400 saarta ja luotoa.
on monipuolinen ja kiinnostava ja luontopolun onkin
tarkoitus herättää mielenkiintoa vedenalaista maailmaa
Kansallispuisto on pääosin karua ulkosaaristoa, jota luon-
kohtaan. Polun varrelta ja sen läheisyydestä löytyy
nehtivat mm. tuulen tuivertamat kalliomänniköt, matalakas-
kalliopohjien leväyhdyskuntia ja hiekka-sorapohjien
vuiset lehtimetsät sekä paljaat kallioluodot, jotka paljas-
rikkaita putkilokasviyhdyskuntia. Alueella näkee myös
tavat osia 2000 miljoonaa vuotta vanhasta peruskalliosta.
paljon pikkukaloja, simpukoita sekä kasvien seassa
Toisaalta kallioiden painanteisiin jää myös erittäin reheviä
viihtyviä pieneliöitä kuten leväsiiroja ja kotiloita.
alueita, joiden kasvillisuus on erittäin moninaista.
Lähde: Metsähallitus
Itämeren murtoveden suolapitoisuuden (Saaristomerellä
5–6 promillea) vuoksi veden alla elävien kasvi- ja eläinlajien
määrä on vähäinen, mutta yksilörunsauden vuoksi meri
vilisee elämää.
Laajat ulapat, murtovesi, puuttomat ulkoluodot sekä rehevät lehdot luovat elinympäristön hyvin monipuoliselle eläinja kasvilajistolle. Saaristomeren kansallispuiston erikoisuus
on perinnemaisemat: lehdesniityt, hakamaat, kedot, rantaniityt ja nummet, joita saaristolaisten karja laiduntaa.
Taideteoksessa on 13 samanlaista muotissa valettua elementtiä,
ja ne on kiinnitetty tarkasta toisiinsa, jotta symmetrisyys on
saatu aikaiseksi.
Armi Nurmisen auringonvaloa siivilöivä veistos toimii meren
hiekkapohjassa sekä itsenäisenä taideteoksena että tekoriuttana.
Saaristomeren kansallispuisto.
18 | SEMENTTI
SEMENTTI | 19
Alueen vedenalainen luonto
on monipuolinen ja kiinnostava, ja luontopolun onkin
tarkoitus herättää mielenkiintoa
vedenalaista maailmaa kohtaan.
Perinnemaisemia on puistossa noin 300 ha. Kansallispuiston tavoitteena on Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojeleminen, niihin liittyvien perinteisten luonnonkäyttömuotojen turvaaminen, elävän saaristoyhteisön
säilyttäminen sekä ympäristötutkimuksen edistäminen.
Luontopolku veden alla
Metsähallituksen vedenalainen luontopolku sijaitsee
Saaristomeren kansallispuisto
Saaristomeren kansallispuistossa, Dalskär saaren ranta-
Ahvenanmaan ja Manner-Suomen väliin jäävä Saaristomeri
vedessä. Vedenalainen luontopolku on tarkoitettu venei-
on yksi maailman laajimmista saaristokokonaisuuksista.
lijöille, luontokoulujen oppilaille, saariston luontomatkai-
Saaristomeren kansallispuistoon kuuluu tällä hetkellä yli
luyrittäjille, sukeltajille ja kaikille muille vedenalaisesta
2000 mannerjään ja aaltojen muovaamaa saarta ja luotoa,
luonnosta kiinnostuneille. Alueen vedenalainen luonto
yhteistoiminta-alueella on kaikkiaan 8400 saarta ja luotoa.
on monipuolinen ja kiinnostava ja luontopolun onkin
tarkoitus herättää mielenkiintoa vedenalaista maailmaa
Kansallispuisto on pääosin karua ulkosaaristoa, jota luon-
kohtaan. Polun varrelta ja sen läheisyydestä löytyy
nehtivat mm. tuulen tuivertamat kalliomänniköt, matalakas-
kalliopohjien leväyhdyskuntia ja hiekka-sorapohjien
vuiset lehtimetsät sekä paljaat kallioluodot, jotka paljas-
rikkaita putkilokasviyhdyskuntia. Alueella näkee myös
tavat osia 2000 miljoonaa vuotta vanhasta peruskalliosta.
paljon pikkukaloja, simpukoita sekä kasvien seassa
Toisaalta kallioiden painanteisiin jää myös erittäin reheviä
viihtyviä pieneliöitä kuten leväsiiroja ja kotiloita.
alueita, joiden kasvillisuus on erittäin moninaista.
Lähde: Metsähallitus
Itämeren murtoveden suolapitoisuuden (Saaristomerellä
5–6 promillea) vuoksi veden alla elävien kasvi- ja eläinlajien
määrä on vähäinen, mutta yksilörunsauden vuoksi meri
vilisee elämää.
Laajat ulapat, murtovesi, puuttomat ulkoluodot sekä rehevät lehdot luovat elinympäristön hyvin monipuoliselle eläinja kasvilajistolle. Saaristomeren kansallispuiston erikoisuus
on perinnemaisemat: lehdesniityt, hakamaat, kedot, rantaniityt ja nummet, joita saaristolaisten karja laiduntaa.
Taideteoksessa on 13 samanlaista muotissa valettua elementtiä,
ja ne on kiinnitetty tarkasta toisiinsa, jotta symmetrisyys on
saatu aikaiseksi.
Armi Nurmisen auringonvaloa siivilöivä veistos toimii meren
hiekkapohjassa sekä itsenäisenä taideteoksena että tekoriuttana.
Saaristomeren kansallispuisto.
20 | SEMENTTI
Kuvat: LOCI maisema-arkkitehdit Oy
SEMENTTI | 21
Teksti: Dakota Lavento
Kaikki
rakennuksen
ulkopuolella
Maisema-arkkitehdin työkenttä on laaja ja osaajille riittää
kysyntää. LOCI maisema-arkkitehdit Oy pyrkii suunnittelemaan
paikkalähtöistä ja kestävää ympäristöä. Ympäristöbetonia he
käyttäisivät mielellään enemmänkin.
LOCI maisema-arkkitehdit Oy syntyi
Kaavoitukseen liittyvistä suunnitel-
viiden maisema-arkkitehtitoimiston
mista ja selvityksistä mainittakoon
yhteistyöstä. Toimiston omistavat
öljysatamarakenteiden säilyttäminen
Milla Hakari, Pia Kuusiniemi,
osana Kruunuvuorenrannan ima-
Krista Muurinen, Teresa Rönkä ja
goa, Hernesaaren yleissuunnitelma
Emilia Weckman. Yhteistyö onkin
osayleiskaavaluonnosta varten ja
tärkeä termi, kun osakkaat kuvaavat
Vallilan siirtolapuutarhan historialli-
maisema-arkkitehtien työprosessia.
nen selvitys sekä kehittämistarpeet
– Paras lopputulos syntyy, kun eri
ja -ohjeet.
LOCI maisema-arkkitehdit olivat mukana Ratinanrannan tontinluovutuskilpailun voittaneessa
Skanskan ryhmässä. Kortteliin kuuluu neljä asunto-osakeyhtiötä. Piha on yhteinen kolmelle tontille.
Ammattilaisista puute
Suomessa maisema-arkkitehdiksi
alojen taitavat ammattilaiset tekevät
työtä yhdessä. Toimivassa yhteis-
Puistoprojekteista merkittävin on
voi opiskella vain yhdessä paikassa,
työkumppaniverkostossa on niin
Kirkkojärven puiston suunnittelu
Aalto-yliopistossa Espoossa. Vuosit-
arkkitehteja, rakennesuunnittelijoita,
yleisen maisema-arkkitehtuurikil-
tain sisään otetaan 18 opiskelijaa,
liikennesuunnittelijoita, taiteilijoita
pailun voitosta toteutukseen asti.
lisäksi maisteriohjelmaan otetaan
kuin monia muitakin. Mitä enemmän
Julkisia ympäristökohteita ovat mm.
muutamia opiskelijoita. Vastavalmis-
työtä tehdään yhdessä, sitä helpom-
Kirkkojärven koulun ja Saunalahden
tuneet työllistyvät sataprosenttisesti.
min prosessi sujuu.
lastentalon ympäristöt.
Ympäristönäkökulman korostuminen
Kaikenkokoisia projekteja
Laaja yhteistyökumppaniverkosto on
tarpeen erityisesti haastavissa hankkeissa. LOCI maisema-arkkitehtien
portfoliossa on kaikenlaisia suunnittelutöitä laaja-alaisesta yleissuunnittelusta pienten kortteli-pihojen
toteutussuunnitteluun.
Toimiston osakkaat ovat persoonal-
maankäytön suunnittelussa tuottaa
taan ja erityisosaamiseltaan erilai-
hitaasti lisää työpaikkoja julkishallin-
sia ja täydentävät hyvin toisiaan.
toon. Noin kymmenen vuosittain val-
Työkokemusta kaikilla on paitsi
mistuvaa maisema-arkkitehtia työl-
omasta toimistostaan myös muualla
listyy kuntiin ja suurten insinööritoi-
työskentelystä ja nykyisen Aalto-
mistojen nopeasti kasvaville ympä-
yliopiston maisema-arkkitehtuurin
ristöosastoille.
koulutusohjelmassa opettamisesta.
– Alalla on pulaa kunnianhimoisista
yrittäjistä. Nykyiset toimistot ovat
vakiinnuttaneet asemansa, mutta
kilpailusta ei voida puhua, koska töitä olisi enemmän kuin kukaan ehtii
tekemään. Taitavia työntekijöitäkin
on vaikea saada. Vastavalmistuneilla ei ole riittävästi kokemusta suunnittelutyöstä, sillä harjoittelupaikkoja
on liian vähän. Niinpä harvalla on
uskallusta lähteä yrittäjäksi, naiset
arvelevat.
Maisema-arkkitehteja työskente-
Tasapainoilua ja kokonaisuuksien
hallintaa
Maisema-arkkitehdin tutkinto on teknillistieteellinen yliopistossa suoritettava
ylempi korkeakoulututkinto. Suomessa
maisema-arkkitehteja kouluttaa Aaltoyliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Arkkitehtuurin laitos. Opinnot
voivat painottua yhdyskuntasuunnitteluun, maiseman suunnitteluun ja rakentamiseen tai maiseman suunnitteluun ja
hoitoon. g
lee nykyisin niin konsultteina kuin
tilaajapuolellakin. Suuremmissa
kaupungeissa maisema-arkkitehtejä
työskentelee kaupunkisuunnittelukeskuksissa ja rakennusvalvontavirastoissa.
VENE-oleskeluveistos Toukorannassa.
20 | SEMENTTI
Kuvat: LOCI maisema-arkkitehdit Oy
SEMENTTI | 21
Teksti: Dakota Lavento
Kaikki
rakennuksen
ulkopuolella
Maisema-arkkitehdin työkenttä on laaja ja osaajille riittää
kysyntää. LOCI maisema-arkkitehdit Oy pyrkii suunnittelemaan
paikkalähtöistä ja kestävää ympäristöä. Ympäristöbetonia he
käyttäisivät mielellään enemmänkin.
LOCI maisema-arkkitehdit Oy syntyi
Kaavoitukseen liittyvistä suunnitel-
viiden maisema-arkkitehtitoimiston
mista ja selvityksistä mainittakoon
yhteistyöstä. Toimiston omistavat
öljysatamarakenteiden säilyttäminen
Milla Hakari, Pia Kuusiniemi,
osana Kruunuvuorenrannan ima-
Krista Muurinen, Teresa Rönkä ja
goa, Hernesaaren yleissuunnitelma
Emilia Weckman. Yhteistyö onkin
osayleiskaavaluonnosta varten ja
tärkeä termi, kun osakkaat kuvaavat
Vallilan siirtolapuutarhan historialli-
maisema-arkkitehtien työprosessia.
nen selvitys sekä kehittämistarpeet
– Paras lopputulos syntyy, kun eri
ja -ohjeet.
LOCI maisema-arkkitehdit olivat mukana Ratinanrannan tontinluovutuskilpailun voittaneessa
Skanskan ryhmässä. Kortteliin kuuluu neljä asunto-osakeyhtiötä. Piha on yhteinen kolmelle tontille.
Ammattilaisista puute
Suomessa maisema-arkkitehdiksi
alojen taitavat ammattilaiset tekevät
työtä yhdessä. Toimivassa yhteis-
Puistoprojekteista merkittävin on
voi opiskella vain yhdessä paikassa,
työkumppaniverkostossa on niin
Kirkkojärven puiston suunnittelu
Aalto-yliopistossa Espoossa. Vuosit-
arkkitehteja, rakennesuunnittelijoita,
yleisen maisema-arkkitehtuurikil-
tain sisään otetaan 18 opiskelijaa,
liikennesuunnittelijoita, taiteilijoita
pailun voitosta toteutukseen asti.
lisäksi maisteriohjelmaan otetaan
kuin monia muitakin. Mitä enemmän
Julkisia ympäristökohteita ovat mm.
muutamia opiskelijoita. Vastavalmis-
työtä tehdään yhdessä, sitä helpom-
Kirkkojärven koulun ja Saunalahden
tuneet työllistyvät sataprosenttisesti.
min prosessi sujuu.
lastentalon ympäristöt.
Ympäristönäkökulman korostuminen
Kaikenkokoisia projekteja
Laaja yhteistyökumppaniverkosto on
tarpeen erityisesti haastavissa hankkeissa. LOCI maisema-arkkitehtien
portfoliossa on kaikenlaisia suunnittelutöitä laaja-alaisesta yleissuunnittelusta pienten kortteli-pihojen
toteutussuunnitteluun.
Toimiston osakkaat ovat persoonal-
maankäytön suunnittelussa tuottaa
taan ja erityisosaamiseltaan erilai-
hitaasti lisää työpaikkoja julkishallin-
sia ja täydentävät hyvin toisiaan.
toon. Noin kymmenen vuosittain val-
Työkokemusta kaikilla on paitsi
mistuvaa maisema-arkkitehtia työl-
omasta toimistostaan myös muualla
listyy kuntiin ja suurten insinööritoi-
työskentelystä ja nykyisen Aalto-
mistojen nopeasti kasvaville ympä-
yliopiston maisema-arkkitehtuurin
ristöosastoille.
koulutusohjelmassa opettamisesta.
– Alalla on pulaa kunnianhimoisista
yrittäjistä. Nykyiset toimistot ovat
vakiinnuttaneet asemansa, mutta
kilpailusta ei voida puhua, koska töitä olisi enemmän kuin kukaan ehtii
tekemään. Taitavia työntekijöitäkin
on vaikea saada. Vastavalmistuneilla ei ole riittävästi kokemusta suunnittelutyöstä, sillä harjoittelupaikkoja
on liian vähän. Niinpä harvalla on
uskallusta lähteä yrittäjäksi, naiset
arvelevat.
Maisema-arkkitehteja työskente-
Tasapainoilua ja kokonaisuuksien
hallintaa
Maisema-arkkitehdin tutkinto on teknillistieteellinen yliopistossa suoritettava
ylempi korkeakoulututkinto. Suomessa
maisema-arkkitehteja kouluttaa Aaltoyliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Arkkitehtuurin laitos. Opinnot
voivat painottua yhdyskuntasuunnitteluun, maiseman suunnitteluun ja rakentamiseen tai maiseman suunnitteluun ja
hoitoon. g
lee nykyisin niin konsultteina kuin
tilaajapuolellakin. Suuremmissa
kaupungeissa maisema-arkkitehtejä
työskentelee kaupunkisuunnittelukeskuksissa ja rakennusvalvontavirastoissa.
VENE-oleskeluveistos Toukorannassa.
22 | SEMENTTI
SEMENTTI | 23
Jatkotutkintona maisema-arkkitehdit
voivat suorittaa tekniikan lisensiaatin
ja tekniikan tohtorin tutkinnot.
Maisema-arkkitehdin päätavoitteena
on löytää tasapaino maisema-arkkitehdin roolille luonnon suojelijana ja
ekologisten kysymysten asiantuntijana,
työryhmässä luonnonprosessien
teknisenä asiantuntijana, ympäristön
toiminnallisena suunnittelijana, mutta
ennen kaikkea koetun ympäristön
taiteellisena suunnittelijana. Hän
pyrkii sovittamaan ihmisen ja luonnon toimintaa toisiinsa, luomaan
uutta maisemaa ja hoitamaan vanhaa.
Korttelipihaa jaksottavat jo kilpailuvaiheessa
yhteistyötä kuvanveistäjä Pertti Kukkosen
Aikaisin mukaan projekteihin
man prosessien tarkastelua suhteessa
– Tällaisissa tapauksissa myös taide
kanssa ideoidut ja toteutusvaiheessa suunnitellut
Maisema-arkkitehdin työ on hyvin
tulevaan käyttöön, minkä pohjalta
on helppo sitoa kokonaisuuteen, eikä
voidaan laatia maisemallinen maan-
vain päälle liimatuksi osaksi.
kuparibetonitukimuurit. Niiden muoto on saanut
innoituksensa Pyhäjärven aalloista.
monipuolista. Heitä tarvitaan kaavoituksessa aina maakuntakaava-
käyttösuositus. Mutta pienemmässä
mittakaavassa esimerkiksi rakennus-
Maisema-arkkitehtisuunnittelussa
hankkeessa jo siinä vaiheessa, kun
ympäristöbetonin käyttö sekä taide-
itse rakennusta vasta ryhdytään
että toiminnallisena elementtinä
suunnittelemaan. Silloin voimme
on luonteva jatkumo. Esimerkiksi
vielä olla kunnolla mukana vaikutta-
toimiston Yhteispiha 10 teos ”Vene”
massa lopputulokseen, mm. tontin
on taideteos, mutta se on myös
ulkopuolella oleva.
korkoihin ja tasauksiin. Suunnittelu-
istuskelupaikka ja hiekkalaatikko.
kilpailuissa tilanne on siinä mielessä
Monilla uusilla asuinalueilla taide on
Jokaisessa hankkeessa on tehtävä
ihanteellinen, että olemme mukana
olennainen osa ympäristöä. Hyviä
alusta alkaen. Koko työryhmä
esimerkkejä ovat Arabianranta ja
rakennuttajaa myöten on sitoutunut
Tampereelle valmistuva uusi Ratinan
tavoitteeseen.
asuinalue. g
valmistelusta alkaen. He osallistuvat
väyläsuunnitteluun, kaupunkien
julkisten tilojen suunnitteluun ja
pihasuunnitteluun.
– Maisema-arkkitehdeille kuuluu
periaatteessa kaikki rakennuksen
yhteistyötä eri alojen ammattilaisten
kanssa ja usein locilaiset huomaavatkin omineensa hankkeessa
eräänlaisen koordinaattorin roolin.
Se teettää työtä, mutta toisaalta he
pystyvät varmistamaan, että kokonaisuus pysyy kuosissaan. Monissa
Tampereen Ratinanrannan kortteli 456, Tampere:
muissa Euroopan maissa, missä
As Oy:t: Tampereen Ratinanrannan Aallotar, Tuuletar,
maisema-arkkitehtuurin perinne on
Tyrskytär ja Myrskytär
pitempi, maisema-arkkitehdit koordinoivat suuria ympäristönsuunnitteluhankkeita, kuten esimerkiksi
Rakennuttaja: Skanska Kodit Oy
Arkkitehti: Arkkitehtiryhmä A6 Oy
jokien tulva-alueiden suunnittelua tai
Taiteilija: Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen
vanhojen teollisuusalueiden muutta-
Maisemasuunnittelu: LOCI maisema-arkkitehdit Oy
mista luonnonsuojelualueiksi. Suo-
Suunnittelu: 2007, 2008–
messa nämä etenevät vielä yleensä
insinöörivetoisesti.
– Parasta olisikin, jos pääsisimme
mukaan heti prosessin alussa. Eri
kaavatasoilla tämä tarkoittaa maise-
Toteutus: 2008–
Kuparibetonimuurien valu: Suomen Tiilielementti Oy
Betonintoimitus: Laurilan Betoni Oy
22 | SEMENTTI
SEMENTTI | 23
Jatkotutkintona maisema-arkkitehdit
voivat suorittaa tekniikan lisensiaatin
ja tekniikan tohtorin tutkinnot.
Maisema-arkkitehdin päätavoitteena
on löytää tasapaino maisema-arkkitehdin roolille luonnon suojelijana ja
ekologisten kysymysten asiantuntijana,
työryhmässä luonnonprosessien
teknisenä asiantuntijana, ympäristön
toiminnallisena suunnittelijana, mutta
ennen kaikkea koetun ympäristön
taiteellisena suunnittelijana. Hän
pyrkii sovittamaan ihmisen ja luonnon toimintaa toisiinsa, luomaan
uutta maisemaa ja hoitamaan vanhaa.
Korttelipihaa jaksottavat jo kilpailuvaiheessa
yhteistyötä kuvanveistäjä Pertti Kukkosen
Aikaisin mukaan projekteihin
man prosessien tarkastelua suhteessa
– Tällaisissa tapauksissa myös taide
kanssa ideoidut ja toteutusvaiheessa suunnitellut
Maisema-arkkitehdin työ on hyvin
tulevaan käyttöön, minkä pohjalta
on helppo sitoa kokonaisuuteen, eikä
voidaan laatia maisemallinen maan-
vain päälle liimatuksi osaksi.
kuparibetonitukimuurit. Niiden muoto on saanut
innoituksensa Pyhäjärven aalloista.
monipuolista. Heitä tarvitaan kaavoituksessa aina maakuntakaava-
käyttösuositus. Mutta pienemmässä
mittakaavassa esimerkiksi rakennus-
Maisema-arkkitehtisuunnittelussa
hankkeessa jo siinä vaiheessa, kun
ympäristöbetonin käyttö sekä taide-
itse rakennusta vasta ryhdytään
että toiminnallisena elementtinä
suunnittelemaan. Silloin voimme
on luonteva jatkumo. Esimerkiksi
vielä olla kunnolla mukana vaikutta-
toimiston Yhteispiha 10 teos ”Vene”
massa lopputulokseen, mm. tontin
on taideteos, mutta se on myös
ulkopuolella oleva.
korkoihin ja tasauksiin. Suunnittelu-
istuskelupaikka ja hiekkalaatikko.
kilpailuissa tilanne on siinä mielessä
Monilla uusilla asuinalueilla taide on
Jokaisessa hankkeessa on tehtävä
ihanteellinen, että olemme mukana
olennainen osa ympäristöä. Hyviä
alusta alkaen. Koko työryhmä
esimerkkejä ovat Arabianranta ja
rakennuttajaa myöten on sitoutunut
Tampereelle valmistuva uusi Ratinan
tavoitteeseen.
asuinalue. g
valmistelusta alkaen. He osallistuvat
väyläsuunnitteluun, kaupunkien
julkisten tilojen suunnitteluun ja
pihasuunnitteluun.
– Maisema-arkkitehdeille kuuluu
periaatteessa kaikki rakennuksen
yhteistyötä eri alojen ammattilaisten
kanssa ja usein locilaiset huomaavatkin omineensa hankkeessa
eräänlaisen koordinaattorin roolin.
Se teettää työtä, mutta toisaalta he
pystyvät varmistamaan, että kokonaisuus pysyy kuosissaan. Monissa
Tampereen Ratinanrannan kortteli 456, Tampere:
muissa Euroopan maissa, missä
As Oy:t: Tampereen Ratinanrannan Aallotar, Tuuletar,
maisema-arkkitehtuurin perinne on
Tyrskytär ja Myrskytär
pitempi, maisema-arkkitehdit koordinoivat suuria ympäristönsuunnitteluhankkeita, kuten esimerkiksi
Rakennuttaja: Skanska Kodit Oy
Arkkitehti: Arkkitehtiryhmä A6 Oy
jokien tulva-alueiden suunnittelua tai
Taiteilija: Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen
vanhojen teollisuusalueiden muutta-
Maisemasuunnittelu: LOCI maisema-arkkitehdit Oy
mista luonnonsuojelualueiksi. Suo-
Suunnittelu: 2007, 2008–
messa nämä etenevät vielä yleensä
insinöörivetoisesti.
– Parasta olisikin, jos pääsisimme
mukaan heti prosessin alussa. Eri
kaavatasoilla tämä tarkoittaa maise-
Toteutus: 2008–
Kuparibetonimuurien valu: Suomen Tiilielementti Oy
Betonintoimitus: Laurilan Betoni Oy
Piha ja rakennus on suunniteltu materiaaleiltaan ja värisävyiltään yhtenäiseksi
kokonaisuudeksi. Pihan betonimuurit on käsitelty samalla patinointikäsittelyllä
kuin rakennuksen sokkelit.
SEMENTTI | 25
on saanut kuparivärjäyksestä.
käytetään paljon enemmän. Toki
Betonissa on käytetty mustaa kiviai-
talvet ovat siellä betonirakenteille
Kirkkojärven koulu, Espoo:
nesta, joka paljastuu, kun yläpinnat
armeliaampia. Meillä on esimerkiksi
Rakennuttaja: Espoon kaupunki
on hiottu kiiltopintaan.
otettava huomioon lumen aurauksen
Arkkitehtisuunnittelu: Verstas Arkkitehdit Oy
aiheuttamat vahingot. Betoniraken-
Iso joukko toteuttajia
Elementtisuunnittelu tehtiin LOCI:n
suunnitelmien pohjalta. Pertti Kukkonen valvoi ja ohjeisti elementtien toteutuksen. Elementtikuvat vektoroitiin ja muotit leikattiin styroksiin Vihdin Betoni Oy:n toimesta, kuljetettiin
Valkeakoskelle, jossa ne valettiin
kuparibetoniin Suomen Tiilielementti
Oy:n toimesta. Hionnat ja patinoinnit
suoritti Betonipallas Oy.
Taide osana korttelipihaa
Ratinan asuinalueen rakentaminen
käynnistyi tontinluovutuskilpailulla
vuonna 2006. LOCI maisemaarkkitehdit olivat mukana kilpailun
voittaneessa Skanskan ryhmässä.
Locilaiset sanovat, että voitetun
kilpailun jälkeen työstä on tehty
yleensä noin 10 prosenttia. Joskus
joudutaan aloittamaan lähes alusta,
kuten Ratinan tapauksessa kävi,
kun kortteli vaihtui matkan varrella.
– Tällöin myös korttelipiha pieneni
kolmanneksella lähtötilanteesta.
Emme halunneet rakentaa erillistä
ala- ja yläpihaa, vaan luontevasti
rannasta kohoavan korttelipihan.
Haasteita kulkuväylien suunnittelulle
aiheutti myös se, että tontti nousee
Pyhäjärven rannasta suhteellisen
Nykyisin ehkä parhaiten suurista
jyrkästi.
julkisista töistään tunnettu Kukko-
Nyt syksyllä kaksi kolmasosaa pi-
ominaisuuksia yhteistyössä betoni-
hasta on valmiina ja kolmasosa työn
alla. Lopullisesti kortteli on valmis
nen on kehittänyt betonin esteettisiä
teollisuuden ja betonialan tutkijoiden kanssa. Hän on saanut myös
ensi keväänä.
Vuoden Betoniteko -palkinnon.
Kortteli koostuu kolmesta tontista,
Locilaiset painottavat, ettei taide
joille piha on yhteinen. Kohoavaa
maastoa on käytetty taitavasti hyväksi tukimuurien kulkua rajaavissa
ja ohjaavissa muodoissa. Korttelipihaa jaksottavat jo kilpailuvaiheessa
yhteistyössä kuvanveistäjä Pertti
Kukkosen kanssa ideoidut ja toteu-
saisi olla irrallaan ympäristöstään.
Pihan yksityiskohtien ja rakenteiden
tulisi keskustella rakennusten kanssa. Samaa kiviaihetta tai väritystä
löytää paitsi julkisivusta myös piharakenteista.
tusvaiheessa suunnitellut kuparibe-
Betonikin on kaunista
tonitukimuurit. Pyhäjärven aalloilta
Locilaiset toivoisivat näkevänsä
innoituksensa saanut tukimuurikoko-
enemmän betonirakenteita suoma-
naisuus on aaltoileva rantaan päin
laisessa rakennetussa ympäristössä.
ja sileä pihan puolelle. Värinsä se
– Esimerkiksi Tanskassa betonia
netta voi olla hankala paikata jälkeenpäin, siinä mielessä ne ovat kertakäyttöisiä.
Maisemasuunnittelu: LOCI maisema-arkkitehdit Oy
Suunnittelu: 2006–2009
Toteutus: 2010
Kaarevat tulimuurielementit: Ämmän Betoni Oy
Ongelmana on myös se, ettei tuotekehitykseen nopean aikataulun projekteissa oikein tahdo olla aikaa eikä
halua panostaa. On käytettävä sitä,
mikä syntyy nopeasti tai on jo valmiina.
VENE-oleskeluveistos Toukorannassa:
Rakennuttaja: : Arabian Palvelu Oy (rakennuttajakonsulttina
Haahtela Oy)
kehittää teknologiaa niin, että paikal-
Veistoskokonaisuuden suunnittelusta vastasi: LOCI
maisema-arkkitehdit Oy. Suunnittelutyöryhmässä mukana
Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy
la valamalla saataisiin yhtä kestäviä
Suunnittelu: 2008–2009, toteutus 2009
ratkaisuja kuin elementtitekniikalla.
käyttämisen nykyistä huomattavasti
Betonivalun toteutus: Betonipallas Oy (kuvanveistäjä Pertti
Kukkonen työryhmineen). Puupenkin toteutus: puuseppä Jussi
Mattila.
monipuolisemmin. Raudoittaminen
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Taponen & Heiskari Oy
– Olisikin hyvä, jos teollisuus voisi
Se mahdollistaisi ympäristöbetonin
ei ole ratkaisu.
Suuri yleisökään ei aina suhtaudu
Helsingin Toukorannan Yhteispiha
rettynä, muottipintaisena, hiottuna
ympäristön betonirakenteisiin ennak-
10:lle kesällä 2009 toteutetun teok-
ja pesubetonipintana. Betonimuurit
koluulottomasti. Ne yhdistetään
sen lähtökohtana oli tarjota tiiviisti
ovat valkobetonia. Maan pinnassa
mielikuvissa harmaisiin ja kurjiin
rakennetulle pihan osalle oleskelu-
on käytetty betonia paikallavalettuna
betonilähiöihin.
paikka. Oleskelupaikaksi muodos-
laajana pintana, hiekka-altaassa
– Väribetoni on usein liian kallis
tui paikallavaluna valkobetonista
leikkihiekkaa. Puun alla katteena on
ratkaisu eikä maali toisaalta kes-
toteutettu ”oleskeluveistos”. Veistok-
kokoelma rantakiviä. Betonin päälle
tä pinnassa riittävän pitkään. Yksi
sen muotokieli perustuu lainaukseen
sijoitettu puinen penkki on tammea. |
ratkaisu on Kirkkojärven koulun
veneen ja ehkä hieman myös riippu-
palkitussa piharatkaisuissa käytetty
maton muodosta. Luonnosvisiossa
betonin impregnointi. Umbrakäsi-
puu on jo saavuttanut mittaa. Betoni
telty muuri on kaunis ja mahdolliset
materiaalina mahdollisti kaarevien
kolhut ovat helposti peitettävissä.
muotojen toteuttamisen. Oleskelu-
Mahdollisuudet ovat loputtomat, kun
paikan keskeisenä teemana on be-
suunnittelulle ja tuotekehitykselle
toni eri tavoin pintakäsiteltynä: hier-
vain annetaan tilaisuus.
Emilia Weckman
Krista Muurinen
Milla Hakari
Pia Kuusiniemi
Teresa Rönkä
Piha ja rakennus on suunniteltu materiaaleiltaan ja värisävyiltään yhtenäiseksi
kokonaisuudeksi. Pihan betonimuurit on käsitelty samalla patinointikäsittelyllä
kuin rakennuksen sokkelit.
SEMENTTI | 25
on saanut kuparivärjäyksestä.
käytetään paljon enemmän. Toki
Betonissa on käytetty mustaa kiviai-
talvet ovat siellä betonirakenteille
Kirkkojärven koulu, Espoo:
nesta, joka paljastuu, kun yläpinnat
armeliaampia. Meillä on esimerkiksi
Rakennuttaja: Espoon kaupunki
on hiottu kiiltopintaan.
otettava huomioon lumen aurauksen
Arkkitehtisuunnittelu: Verstas Arkkitehdit Oy
aiheuttamat vahingot. Betoniraken-
Iso joukko toteuttajia
Elementtisuunnittelu tehtiin LOCI:n
suunnitelmien pohjalta. Pertti Kukkonen valvoi ja ohjeisti elementtien toteutuksen. Elementtikuvat vektoroitiin ja muotit leikattiin styroksiin Vihdin Betoni Oy:n toimesta, kuljetettiin
Valkeakoskelle, jossa ne valettiin
kuparibetoniin Suomen Tiilielementti
Oy:n toimesta. Hionnat ja patinoinnit
suoritti Betonipallas Oy.
Taide osana korttelipihaa
Ratinan asuinalueen rakentaminen
käynnistyi tontinluovutuskilpailulla
vuonna 2006. LOCI maisemaarkkitehdit olivat mukana kilpailun
voittaneessa Skanskan ryhmässä.
Locilaiset sanovat, että voitetun
kilpailun jälkeen työstä on tehty
yleensä noin 10 prosenttia. Joskus
joudutaan aloittamaan lähes alusta,
kuten Ratinan tapauksessa kävi,
kun kortteli vaihtui matkan varrella.
– Tällöin myös korttelipiha pieneni
kolmanneksella lähtötilanteesta.
Emme halunneet rakentaa erillistä
ala- ja yläpihaa, vaan luontevasti
rannasta kohoavan korttelipihan.
Haasteita kulkuväylien suunnittelulle
aiheutti myös se, että tontti nousee
Pyhäjärven rannasta suhteellisen
Nykyisin ehkä parhaiten suurista
jyrkästi.
julkisista töistään tunnettu Kukko-
Nyt syksyllä kaksi kolmasosaa pi-
ominaisuuksia yhteistyössä betoni-
hasta on valmiina ja kolmasosa työn
alla. Lopullisesti kortteli on valmis
nen on kehittänyt betonin esteettisiä
teollisuuden ja betonialan tutkijoiden kanssa. Hän on saanut myös
ensi keväänä.
Vuoden Betoniteko -palkinnon.
Kortteli koostuu kolmesta tontista,
Locilaiset painottavat, ettei taide
joille piha on yhteinen. Kohoavaa
maastoa on käytetty taitavasti hyväksi tukimuurien kulkua rajaavissa
ja ohjaavissa muodoissa. Korttelipihaa jaksottavat jo kilpailuvaiheessa
yhteistyössä kuvanveistäjä Pertti
Kukkosen kanssa ideoidut ja toteu-
saisi olla irrallaan ympäristöstään.
Pihan yksityiskohtien ja rakenteiden
tulisi keskustella rakennusten kanssa. Samaa kiviaihetta tai väritystä
löytää paitsi julkisivusta myös piharakenteista.
tusvaiheessa suunnitellut kuparibe-
Betonikin on kaunista
tonitukimuurit. Pyhäjärven aalloilta
Locilaiset toivoisivat näkevänsä
innoituksensa saanut tukimuurikoko-
enemmän betonirakenteita suoma-
naisuus on aaltoileva rantaan päin
laisessa rakennetussa ympäristössä.
ja sileä pihan puolelle. Värinsä se
– Esimerkiksi Tanskassa betonia
netta voi olla hankala paikata jälkeenpäin, siinä mielessä ne ovat kertakäyttöisiä.
Maisemasuunnittelu: LOCI maisema-arkkitehdit Oy
Suunnittelu: 2006–2009
Toteutus: 2010
Kaarevat tulimuurielementit: Ämmän Betoni Oy
Ongelmana on myös se, ettei tuotekehitykseen nopean aikataulun projekteissa oikein tahdo olla aikaa eikä
halua panostaa. On käytettävä sitä,
mikä syntyy nopeasti tai on jo valmiina.
VENE-oleskeluveistos Toukorannassa:
Rakennuttaja: : Arabian Palvelu Oy (rakennuttajakonsulttina
Haahtela Oy)
kehittää teknologiaa niin, että paikal-
Veistoskokonaisuuden suunnittelusta vastasi: LOCI
maisema-arkkitehdit Oy. Suunnittelutyöryhmässä mukana
Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy
la valamalla saataisiin yhtä kestäviä
Suunnittelu: 2008–2009, toteutus 2009
ratkaisuja kuin elementtitekniikalla.
käyttämisen nykyistä huomattavasti
Betonivalun toteutus: Betonipallas Oy (kuvanveistäjä Pertti
Kukkonen työryhmineen). Puupenkin toteutus: puuseppä Jussi
Mattila.
monipuolisemmin. Raudoittaminen
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Taponen & Heiskari Oy
– Olisikin hyvä, jos teollisuus voisi
Se mahdollistaisi ympäristöbetonin
ei ole ratkaisu.
Suuri yleisökään ei aina suhtaudu
Helsingin Toukorannan Yhteispiha
rettynä, muottipintaisena, hiottuna
ympäristön betonirakenteisiin ennak-
10:lle kesällä 2009 toteutetun teok-
ja pesubetonipintana. Betonimuurit
koluulottomasti. Ne yhdistetään
sen lähtökohtana oli tarjota tiiviisti
ovat valkobetonia. Maan pinnassa
mielikuvissa harmaisiin ja kurjiin
rakennetulle pihan osalle oleskelu-
on käytetty betonia paikallavalettuna
betonilähiöihin.
paikka. Oleskelupaikaksi muodos-
laajana pintana, hiekka-altaassa
– Väribetoni on usein liian kallis
tui paikallavaluna valkobetonista
leikkihiekkaa. Puun alla katteena on
ratkaisu eikä maali toisaalta kes-
toteutettu ”oleskeluveistos”. Veistok-
kokoelma rantakiviä. Betonin päälle
tä pinnassa riittävän pitkään. Yksi
sen muotokieli perustuu lainaukseen
sijoitettu puinen penkki on tammea. |
ratkaisu on Kirkkojärven koulun
veneen ja ehkä hieman myös riippu-
palkitussa piharatkaisuissa käytetty
maton muodosta. Luonnosvisiossa
betonin impregnointi. Umbrakäsi-
puu on jo saavuttanut mittaa. Betoni
telty muuri on kaunis ja mahdolliset
materiaalina mahdollisti kaarevien
kolhut ovat helposti peitettävissä.
muotojen toteuttamisen. Oleskelu-
Mahdollisuudet ovat loputtomat, kun
paikan keskeisenä teemana on be-
suunnittelulle ja tuotekehitykselle
toni eri tavoin pintakäsiteltynä: hier-
vain annetaan tilaisuus.
Emilia Weckman
Krista Muurinen
Milla Hakari
Pia Kuusiniemi
Teresa Rönkä
Finnsementti
A ro
o
r
i
I
Plussementin
infokanavat
UUTISET
Uusi tuotepäällikkö
Iiro Aro on aloittanut säkkisementtiliiketoiminnan
Plussementtitietoisuuden lisääminen on ollut vuoden
tuotepäällikkönä 26.9.2011. Iiro on työskennellyt
2011 tärkein markkinointitoimenpiteemme. Uuden
aikaisemmin Finnsementin palveluksessa vuosien
tuotteen lanseeraamisen lisäksi otimme käyttöön
2006 ja 2007 kesinä ja liikkunut tuolloin kentällä
myös itsellemme uuden viestintäkanavan, sähköisen
säkkisementtimme myynnin parissa. Iiro asuu
kirjeen. E-suoran välityksellä on levitetty Plussementti-
Lappeenrannassa ja pitää sitä tukikohtanaan
asiaa sidosryhmillemme neljästi vuoden aikana. Jär-
kiertäessään Suomea.
jestimme kuluvana vuonna Plus-infotilaisuuksia kolmella eri paikkakunnalla, Lappeenrannassa, Paraisilla
ja Oulussa. Tilaisuuksissa Finnsementin asiantuntijat
kertoivat Plussementin ominaisuuksista ja käytöstä.
Kuulijoita oli paikalla mukavasti, ja pienimuotoisempi
seminaari oli otollinen paikka myös aiheesta virinneelle keskustelulle.
Oulun terminaalin
rakennustyöt etenevät
Kilvoittelua toimiston tähteydestä
Finnsementin johdon sihteeri Liisa
toimintatapoja. Kisaan ei voinut itse
Oulun Vihreäsaaren uuden terminaalin työt ovat
Karvinen-Kunnala sijoittui toiselle
ilmoittautua, vaan tuomaristo valitsi
edenneet koko projektin ajan aikataulussaan. Syys-
palkintosijalle valtakunnallisessa
jatkoon pääsijät suositusten perus-
myrskyt ja kovat tuulet ovat vaikuttaneet vain hiukan
Toimiston Tähti -kisassa.
teella.
rungon rakentamisen aikatauluun. Siilot olivat täydessä korkeudessaan syyskuun lopulla, tällä het-
Suomen Messut ja Business
kellä asennetaan laitteita ja sähköasennukset ovat
to Business Mediat
mauteen – mukaan lähdin pilke
käynnistymässä. Joulukuun lopulla käynnistyvät
järjestivät ensimmäistä
silmäkulmassa, leikkimielisesti
ensimmäiset asiakaslastaukset.
kertaa Toimiston Tähti
tositarkoituksella. Finnsementin
-kilpailun, jonka tavoit-
toimitusjohtajan assistenttina
teena on nostaa moni-
olen työskennellyt syksystä 2002
osaavien sihteereiden ja
alkaen, työhistoriasta löytyvät joh-
assistenttien arvostusta
Suomessa. Tässä kisassa
haettiin energistä, myönteistä
Korjaus Sementtilehden numeroon 1/2011
”Saitko siiloosi muutakin kuin sementtiä” -artikkelin yhteydessä käytetty kuva sementtiautosta
ei liity millään tavalla kyseiseen artikkeliin.
Toimitus pahoittelee virhettä.
ja yhteistyökykyistä toimistoalan
ammattilaista, joka haluaa edistää
oman työnsä ja alansa käytäntöjä ja
Kisa oli mukava piristys arjen har-
don sihteerin pestit lasi- ja sähkökeskusteollisuudessa, kertoo Liisa.
Kuva: Johannes Laaksonen
Finnsementti
A ro
o
r
i
I
Plussementin
infokanavat
UUTISET
Uusi tuotepäällikkö
Iiro Aro on aloittanut säkkisementtiliiketoiminnan
Plussementtitietoisuuden lisääminen on ollut vuoden
tuotepäällikkönä 26.9.2011. Iiro on työskennellyt
2011 tärkein markkinointitoimenpiteemme. Uuden
aikaisemmin Finnsementin palveluksessa vuosien
tuotteen lanseeraamisen lisäksi otimme käyttöön
2006 ja 2007 kesinä ja liikkunut tuolloin kentällä
myös itsellemme uuden viestintäkanavan, sähköisen
säkkisementtimme myynnin parissa. Iiro asuu
kirjeen. E-suoran välityksellä on levitetty Plussementti-
Lappeenrannassa ja pitää sitä tukikohtanaan
asiaa sidosryhmillemme neljästi vuoden aikana. Jär-
kiertäessään Suomea.
jestimme kuluvana vuonna Plus-infotilaisuuksia kolmella eri paikkakunnalla, Lappeenrannassa, Paraisilla
ja Oulussa. Tilaisuuksissa Finnsementin asiantuntijat
kertoivat Plussementin ominaisuuksista ja käytöstä.
Kuulijoita oli paikalla mukavasti, ja pienimuotoisempi
seminaari oli otollinen paikka myös aiheesta virinneelle keskustelulle.
Oulun terminaalin
rakennustyöt etenevät
Kilvoittelua toimiston tähteydestä
Finnsementin johdon sihteeri Liisa
toimintatapoja. Kisaan ei voinut itse
Oulun Vihreäsaaren uuden terminaalin työt ovat
Karvinen-Kunnala sijoittui toiselle
ilmoittautua, vaan tuomaristo valitsi
edenneet koko projektin ajan aikataulussaan. Syys-
palkintosijalle valtakunnallisessa
jatkoon pääsijät suositusten perus-
myrskyt ja kovat tuulet ovat vaikuttaneet vain hiukan
Toimiston Tähti -kisassa.
teella.
rungon rakentamisen aikatauluun. Siilot olivat täydessä korkeudessaan syyskuun lopulla, tällä het-
Suomen Messut ja Business
kellä asennetaan laitteita ja sähköasennukset ovat
to Business Mediat
mauteen – mukaan lähdin pilke
käynnistymässä. Joulukuun lopulla käynnistyvät
järjestivät ensimmäistä
silmäkulmassa, leikkimielisesti
ensimmäiset asiakaslastaukset.
kertaa Toimiston Tähti
tositarkoituksella. Finnsementin
-kilpailun, jonka tavoit-
toimitusjohtajan assistenttina
teena on nostaa moni-
olen työskennellyt syksystä 2002
osaavien sihteereiden ja
alkaen, työhistoriasta löytyvät joh-
assistenttien arvostusta
Suomessa. Tässä kisassa
haettiin energistä, myönteistä
Korjaus Sementtilehden numeroon 1/2011
”Saitko siiloosi muutakin kuin sementtiä” -artikkelin yhteydessä käytetty kuva sementtiautosta
ei liity millään tavalla kyseiseen artikkeliin.
Toimitus pahoittelee virhettä.
ja yhteistyökykyistä toimistoalan
ammattilaista, joka haluaa edistää
oman työnsä ja alansa käytäntöjä ja
Kisa oli mukava piristys arjen har-
don sihteerin pestit lasi- ja sähkökeskusteollisuudessa, kertoo Liisa.
Kuva: Johannes Laaksonen
Kiitämme kuluneesta vuodesta ja
toivotamme hyvää joulua!
Kiitämme kuluneesta vuodesta ja
toivotamme hyvää joulua!
Finnsementin tämän vuotiset joulukorttirahat lahjoitetaan
John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -kampanjaan.