Ympäristöraportti
2014
2|
Sisällysluettelo
Ympäristö huomioon kaikessa toiminnassamme.................. 3
Plussementti on Finnsementin myydyin sementti............. 20
Keitä me olemme............................................................................... 4
Kierrätyspolttoaineet sopivat sementtiuuniin...................... 22
Sementit, lisäaineet, kivirouheet ja seosaineet....................... 7
Sementtiuunin polttoaineet....................................................... 25
Ekotehokas ja turvallinen betoni.................................................. 9
Työturvallisuus Finnsementissä................................................. 26
Sementin valmistus......................................................................... 10
Finnsementin sementtitehtaiden
tuotanto- ja ympäristöluvut 2013 ja 2012 ............................. 27
Sementin ympäristöprofiili........................................................... 12
Finnsementillä on suomalaisen työn liiton
avainlipputunnus
Finnsementti on suomalainen sementinvalmistaja 100
vuoden kokemuksella. Finnsementti vaalii rooliaan tasalaatuisen sementin valmistuksen osaajana ja teollisuuden alan työllistäjänä.
Suomalaisen työn liiton tehtävänä on edistää suomalaisen työn arvostusta. Liitto hallinnoi suomalaisen työn
puolesta toimivia alkuperämerkkejä ja verkkopalveluita
sekä edistää innovointia ja yrittäjyyttä.
–
–
–
Sementin pääraaka-aine kalkkikivi louhitaan
Suomen maaperästä
Finnsementti työllistää suoraan noin 200 suomalaista
Finnsementti on suomalaisen työn liiton jäsenyritys
|3
Ympäristö huomioon kaikessa toiminnassamme
Sementti on tärkein osa maailman yleisimmän rakennusmateriaalin, betonin
koostumuksessa. Sementtiä valmistettiin vuonna 2013 maailmanlaajuisesti
noin 4 000 miljoonaa tonnia, josta Suomen osuus oli noin 1,7 miljoonaa tonnia.
Sementin osuus Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä on
noin 1,2 % ja sementin valmistuksessa päästöjen minimointi
on ympäristömme kannalta erittäin tärkeää. Finnsementti
pyrkii osaltaan vähentämään sementin tuotannon aiheuttamaa ympäristökuormaa pääasiassa korvaamalla fossiilisia
polttoaineita vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja lisäämällä sementtiin klinkkeriä korvaavia sideaineita kuten terästeollisuuden sivutuotteena syntyvää masuunikuonaa. Sähkön
kulutuksen supistaminen prosesseja tehostamalla kuuluu
myös osana ympäristötavoitteisiimme.
Lappeenrannan tehtaallemme rakennettu vaihtoehtoisten
polttoaineiden käyttöjärjestelmä on hyvä esimerkki sitoutumisestamme päästöjen vähentämiseen. Parhaimmillaan
pystymme korvaamaan kivihiilen ja petrokoksin käytöstä
jopa 50 % ei fossiilisilla polttoaineilla.
Finnsementti tulee olemaan aina mukana kantamassa vastuuta paremman ja puhtaamman ympäristön puolesta.
Kalervo Matikainen, toimitusjohtaja
4|
ISO 9001
ISO 14001
Keitä me olemme
Finnsementti Oy on suomalainen sementin valmistaja. Meillä on sadan vuoden
kokemus sementinvalmistuksesta. Valtaosa Suomessa käytettävästä sementistä
tuotetaan Paraisten ja Lappeenrannan tehtaillamme, joiden lähellä ovat myös
avolouhokset, joista sementin valmistuksen pääraaka-aine kalkkikivi louhitaan.
Sementtiemme raaka-aineen kotimaisuusaste on noin 80–90 %.
Kahden sementtitehtaan lisäksi Finnsementillä on kuonajauhetehdas Raahessa ja lisäainetehdas sekä rouheiden jalostusta ja varastointia Paraisilla. Koko maan kattavan jakeluverkoston ansiosta voimme toimittaa sementin asiakkaalle
kuljetuksia minimoiden ja näin ympäristöä säästäen. Finnsementin sementtiterminaalit sijaitsevat Kirkkonummella,
Pietarsaaressa, Oulussa ja Maarianhaminassa. Oulun Vihreäsaareen vuoden 2012 alussa valmistuneesta terminaalista toimitetaan sementtiä Pohjois-Suomen asiakaskunnalle.
Vuonna 2012 lanseerasimme uuden sementintilausjärjestelmän SemNetin. Järjestelmän ansiosta parannamme
oleellisesti sementin toimitusvarmuutta. Järjestelmä parantaa myös niin asiakkaan kuin kuljetusliikkeenkin mahdollisuutta suunnitella ja tehostaa omaa toimintaansa.
Finnsementti on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen. Yksi yrityksen menestystekijöistä on toimiminen ympäristölupien velvoitteiden mukaisesti. Finnsementti käyttää muun teollisuuden soveltuvia sivutuotteita ja jätteitä
raaka- ja polttoaineina ja pyrkii myös minimoimaan päästöt
ilmaan, veteen ja maaperään. Finnsementti Oy noudattaa
ISO 9001 ja ISO 14001 standardien mukaista toimintajärjestelmää.
Finnsementti Oy vuonna 2013
– Liikevaihto 120 milj. euroa
– Henkilöstöä vuoden lopussa 210
– Sementtien raaka-aineiden kotimaisuus aste 80–90 %
– Kuuluu kansainväliseen CRH-konserniin,
joka on yksi maailman suurimmista
rakennusmateriaali yrityksistä.
Finnsementin visio:
– Finnsementti on markkina-alueensa
halutuin sideainetoimittaja
|5
Asiakkaamme
Sementit
Asiakkaitamme ovat pääosin valmisbetonin, betonielementtien ja betonituotteiden valmistajat. Noin 98 % kaikesta
sementistä myydään irtosementtinä. Loppuosa myydään
säkeissä rautakauppojen kautta. Finnsementille asiakkuuksien hoito ja pitkäjänteiset asiakassuhteet ovat ensiarvoisen
tärkeässä asemassa. Finnsementin missio on olla suomalaisen betonirakentamisen aktiivinen yhteistyökumppani
ja huolehtia asiakkaidensa sideainetarpeista tarjoamalla
korkeatasoisia ja kokonaistaloudellisia tuotteita ja teknistä
neuvontaa.
Sementti on harmaata hienojakoista jauhetta, joka valmistetaan suurissa kiertouuneissa poltettavasta klinkkeristä.
Klinkkerin, ja siten myös sementin, pääraaka-aine on
kalkkikivi. Sementti puolestaan on betonin pääraaka-aine.
Betonia saadaan sekoittamalla sementtiä, kiviainesta ja
vettä eri suhteissa. Erilaiset sementit sopivat erilaisiin
käyttötarpeisiin. Pitkäaikaisen tuotekehityksen tuloksena
Finnsementti on tuonut markkinoille uuden seossementin
Plussementin. Plussementti on tulevaisuuden sementti,
jonka valmistus on ympäristöystävällisempää pienempien
hiilidioksidipäästöjen ansiosta.
Tuotteemme
Finnsementin tuotevalikoimaan kuuluu sementit, kuonajauhe, betonin lisäaineet sekä kivirouheet. Yrityksen toiminnan
kulmakivenä on valmistaa ja toimittaa laatutavoitteiden mukaisia, asiakkaiden tarpeita tyydyttäviä tasalaatuisia tuotteita.
TOIMIPAIKAT:
– Kaksi sementtitehdasta (Parainen, Lappeenranta)
Pori
– Kuonajauhetehdas (Raahe, Pori)
Oulu
– Lisäainetehdas (Parainen)
– Neljä sementtiterminaalia (Kirkkonummi,
Pietarsaari, Oulu, Maarianhamina)
Raahe
– Rouheasema (Parainen)
Vasa
Pietarsaari
– Sementtien tuotantokapasiteetti 1 600 000 t
Uleåborg
Pori
Lappeenranta
Parainen
Maarianhamina
Espoo
Kirkkonummi
6|
|7
Sementit
Sementtivalikoima kattaa kaikkien rakennuskohteiden tarpeet. Sementtien lujuudenkehitysominaisuudet sekä muut tärkeät ominaisuudet
säädetään käyttötarkoituksiin sopiviksi klinkkerin kemiallisella koostumuksella, seosainemäärillä ja jauhatushienoudella.
Kaikki rakennussementit täyttävät standardin SFS-EN 197-1 vaatimukset ja ovat CE-merkittyjä.
Plussementti
CEM II B-M (S-LL) 42,5 N
Normaalisti kovettuva portlandseossementti CEM II B-M (S-LL) 42,5 N. Plussementti on seossementti, joka
soveltuu kaikkeen betonirakentamiseen. Erinomainen sementti myös stabilointiin.
SuperPlussementti
CEM II B-M (S-LL) 42,5 N
Nopeasti kovettuva portlandseossementti CEM II/B-M(S-LL) 42,5 R. SuperPlussementti on ympäristötuotteisiin
tarkoitettu sementti. Parhaimmillaan sen ominaisuudet ovat pihakivissä ja muissa näkyviin jäävissä betonituotteissa.
SuperPlussalla on hyvä alku- ja loppulujuus, vedenimu on pieni, eikä sillä tehdyissä betonituotteissa esiinny alkalihärmettä. SuperPlussementille löytyy käyttökohteita myös elementtisovelluksissa.
Rapidsementti
CEM II/A-LL 42,5 R
Nopeasti kovettuva portlandseossementti CEM II/A-LL 42,5 R. Rapidsementti soveltuu valmisbetoniin,
erilaisten betonituotteiden valmistukseen sekä nopean lujuudenkehityksen ansiosta erityisesti
elementtituotantoon ja talvibetonointiin.
Pikasementti
CEM I 52,5 R
Erittäin nopeasti kovettuva portlandsementti CEM I 52,5 R. Pikasementti soveltuu nopean
lujuudenkehityksensä ansiosta erittäin nopeaa muottikiertoa vaativaan elementti- ja betonituotantoon.
Erityiskäyttökohteita ovat jännebetonit ja korkealujuusbetonit.
SR-sementti
CEM I 42,5 N
Normaalisti kovettuva portlandsementti CEM I 42,5 N. SR-sementti on sulfaatinkestävä sementti,
joka soveltuu kemiallisesti rasitettuihin kohteisiin sekä siltabetoneihin. SR-sementti valmistetaan
erikoisklinkkeristä, jonka C3A-pitoisuus on enintään 3,0 %.
Valkosementti
CEM I 52,5 R
Valkoinen erittäin nopeasti kovettuva portlandsementti CEM I 52,5 R. Valkosementti soveltuu valkoisten ja
värillisten elementti- ja betonituotteiden valmistukseen.
Lisäaineet
Finnsementin lisäaineet on kehitetty toimimaan suomalaisissa olosuhteissa erityisesti suomalaisten sementtien kanssa.
Aktiivinen yhteistyö asiakkaiden kanssa takaa toimivat tuotteet ja asiantuntevan teknisen tuen.
Notkistimet
Huokostimet
Pintahidastimet
Pigmentit
Muut
lisäaineet
Kivirouheet
Finnsementin perusvalikoimaan kuuluu kahdeksan eriväristä tutkittua luonnonkivirouhetta. Kivirouheilla toteutetulla betonipinnalla
saadaan aikaan lukemattomia eri värisävyjä ja pintoja, joita on helppo yhdistellä toistensa kanssa sekä myös muiden rakennusmateriaalien kanssa. Kivirouheella toteutettu betonipinta on tiivistä, tasaista ja helppohoitoista.
Kalkkikivet ja dolomiitit
Graniitit
33 R
34 R
22 R
42 R
Garbot
Kvartsiitit
34 R
LK 300
Seosaineet
Masuunikuonajauhe KJ400 on mineraalinen seosaine, jota käytetään sementin ohella betonin sideaineena.
Masuuunikuonajauhe on CE-merkitty tuote, jota tuotamme Raahen kuonajauhetehtaallamme.
25 R
36 R
8|
|9
Ekotehokas ja turvallinen betoni
Betoni on yksi tärkeimmistä
rakennusmateriaaleista. Se on
säilyttänyt asemansa maailman eniten
käytettynä rakennusmateriaalina
helppokäyttöisyyden, monipuolisuuden,
energiatehokkuuden sekä turvallisuuden
ansiosta. Jatkuva kehitystyö, betonialan
koulutukseen panostaminen sekä betonitietouden lisääminen takaavat, että se on
myös tulevaisuuden vaihtoehto.
BETONI ON MYÖS:
–Kotimaista
– Suomalaisia työllistävää
– Valmistettu luonnon raaka-aineista
– Paloturvallista
– Kosteutta kestävää
– Arvonsa säilyttävää
– Muunneltavaa
– Ääntä eristävää
– Edullista
Tiesitkö, että suurin osa rakennuksen energiankulutuksesta ja päästöistä muodostuu
rakennuksen käyttövaiheessa ja vain 10–15 %
syntyy materiaalien valmistuksesta ja
rakentamisesta?
Betoni ympäristön kannalta
Kestävä ja
pitkäikäinen
Energiatehokas
Kierrätettävä
Tehokkaat,
lyhyet kuljetusmatkat
Betoni on kivipohjaisena materiaalina kestävä, luja ja vähän huoltoa vaativa.
Betoni kestää sukupolvelta toiselle. Helppohoitoisena se myös säästää
huoltokustannuksissa.
Betonirakennukset säästävät massiivisina ja tiiviinä energiaa koko elinkaaren ajan.
Massiivisen rungon ansiosta lämmitysenergiaa säästyy 5–15 % ja jäähdytykseen
tarvittavaa energiaa jopa 50 % kevyisiin rakennuksiin verrattuna.
Betoni on helposti kierrätettävä materiaali.
Murskattua betonijätettä käytetään pääasiassa täyttömaana sekä teiden kantavassa kerroksessa,
jossa murskatun betonin taipumusta kovettua uudestaan voidaan hyödyntää.
Yli 80 % betonista kierrätetään uusiokäyttöön.
Betonin pääraaka-aineet sementti, vesi ja kiviaines saadaan Suomen maaperästä.
Kiviaines on paikallista, eikä vaadi yleensä pitkiä kuljetusmatkoja.
Betonin kiviainesta on saatavissa rajattomasti lähes kaikkialla.
10 |
Sementin valmistus
Kalkkikiven louhinta
Esihomogenisointi
Homogenisointi
Murskaus
Esilämmitys
Raakajauhatus
Klinkk
Lajittelu
Raaka-aineet
Raakajauhatus
Esilämmitys
Sementin pääraaka-aine on kalkkikivi, jonka pääkomponentti on kalsiumkarbonaatti (CaCO3). Kalkkikivilouhoksen sivukivistä ja muun
teollisuuden sivutuotteista saadaan
sementin valmistuksessa tarvittavia
muita komponentteja: piioksidia
(SiO2), rautaoksidia (Fe2O3) ja alumiinioksidia (Al2O3).
Raaka-aineet annostellaan raakajauhemyllyyn, jossa ne jauhetaan hienoksi.
Raaka-ainesten syöttösuhteet määritetään kiviainesten kemiallisten koostumusten perusteella. Jauheen tarkka
kemiallinen resepti takaa oikean koostumuksen sementtiklinkkerille. Jauheen
tasalaatuisuus varmistetaan homogenoinnilla.
Jauhe syötetään homogenointisiiloista
uunin esilämmitysjärjestelmään, joka
muodostuu sykloneista ja nousuputkesta tai esikalsinaattorista. Siellä se
sekoittuu poltosta tuleviin savukaasuihin ja kuumenee nopeasti. Reaktio on
nimeltään esikalsinointi: kalkkikiven
karbonaatti hajoaa kalsiumoksidiksi ja
hiilidioksidiksi (CaCO3 g CaO + CO2).
| 11
Kierrätyspolttoaineet
Sementtivarasto
Hiilen jauhatus
Klinkkerivarasto
Irtosementti
Sementin
jauhatus
Säkkisementti
kerin poltto
Kiertouuni
Polttoaineet
Sementin jauhatus
Sementtiklinkkerin poltto tapahtu kiertouunissa. Lämpötilan noustessa hitaasti noin 1450 °C:een jauhe sulaa
osittain ja klinkkerimineraalit muodostuvat. Klinkkeri koostuu pääosin
seuraavista mineraaleista: aliitti, beliitti,
aluminaatti ja ferriitti.
Sementtiklinkkerin valmistusprosessi
kuluttaa paljon energiaa. Polttoaineena
käytetään kivihiiltä, petrokoksia ja erilaisia kierrätyspolttoaineita, kuten esimerkiksi autonrengasmursketta ja REF-kierrätyspolttoainetta.
Rakennussementit valmistetaan jauhamalla klinkkeriä, seosaineita ja kipsiä kuulamyllyllä hienoksi jauheeksi.
Seosaineina käytetään kalkkikiveä ja
granuloitua masuunikuonaa. Eri sementtilaaduilla on omat reseptinsä.
Uunin loppupäässä klinkkeri jäähdytetään satelliitti- tai arinajäähdyttäjissä ja
ajetaan kuljettimilla varastoon odottamaan jatkokäyttöä.
Suurin osa tuotetusta sementistä toimitetaan irtosementtinä laivalla rannikolla sijaitseville sementtiasemille tai
säiliöautoilla suoraan asiakkaiden
varastosiiloihin. Vajaa 5 prosenttia
sementtituotannosta pakataan säkkeihin ja myydään rautakauppojen
kautta pienrakentajille.
12 |
Sementin ympäristöprofiili
Sementin tuotannon ympäristöystävällisyyden kehittäminen edellyttää koko
prosessin huolellista läpikäymistä ja sen ympäristövaikutusten tunnistamista.
Suuri osa sementin ympäristökuormasta syntyy, kun kalkkikivi poltetaan
klinkkeriksi.
CO2-päästöt
Sementtituotannon ympäristökuormista merkittävin on hiilidioksidi. Yhden klinkkeritonnin valmistukseen tarvitaan
noin 1,5 tonnia kalkkikiveä, josta irtoaa poltossa noin 500 kg
hiilidioksidia. Kalkkikiven kalsinointi on sementtiklinkkerin
valmistuksessa välttämätön kemiallinen reaktio. Tätä osaa
hiilidioksidipäästöstä ei siis voida pienentää pienentämättä
klinkkerituotantoa.
Loput sementin valmistuksen aiheuttamasta hiilidioksidista
on peräisin polttoaineista. Sen määrä on luonnollisesti pienentynyt sitä mukaan, kun uunien energiatehokkuus on
parantunut. Viime vuosina on otettu käyttöön myös perinteisiä polttoaineita korvaavia energialähteitä. Näitä ovat mm.
lihaluujauho, kierrätyspolttoaine REF ja autonrengasmurske.
Vuonna 2013 polttoaineperäisen hiilidioksidin määrä oli alle
300 kg CO2/ klinkkeritonni.
Hiilidioksidipäästöt ovat peräisin kalkkikivi raaka-aineesta ja polttoaineista. Polttoaineet ryhmitellään perinteisiin,
kierrätys- ja biopolttoaineisiin.
TCE (Total Cement Equivalent) käsite tarkoittaa, että ominaiskulutukset ja -päästöt
on laskettu sementille, joka on valmistettu omasta klinkkeristä.
| 13
Energia
Kotimainen sementtiteollisuus on aina ollut kiinnostunut
energiankulutuksen pienentämisestä – jo taloudellisistakin
syistä. Sementtiklinkkeri valmistetaan energiatehokkaissa
kuivauuneissa, joissa pääpolttoaineina ovat hiili ja petrokoksi.
Näiden rinnalle on viime vuosina tullut erilaisia kierrätyspolttoaineita, kuten autonrengasmursketta ja lihaluujauhoa.
Vuonna 2013 energian ominaiskulutus oli noin 3000 kJ
tuotettua sementtikiloa kohden. Tämän lisäksi käytettiin
sementin valmistuksessa 0,114 kWh sähköä jokaista tuotettua sementtikiloa kohden.
Lappeenrannassa vuonna 2007 käyttöön otettu uusi uuni on noin 25 % taloudellisempi kuin Lappeenrannan vanhat uunit.
Sementtiteollisuus kuuluu EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) piiriin. Hiilidioksidipäästöjen
seuranta ja raportointi sekä päästöoikeuksien palautus tehdään EU-direktiivien mukaisesti.
14 |
Sementtiuunien hukkalämpö hyödynnetään Paraisilla ja Lappeenrannassa kaupunkien
kaukolämpöverkoissa. Vuosittain Finnsementti toimittaa kaukolämpöverkkoihin yhteensä
noin 30 GWh lämpöenergiaa. Tämä vastaa yli 2 100 pientalon vuosittaista
lämmitysenergiankulutusta.
Kierrätys Polttoaineet
Hiukkaset
Vuonna 2009 aloitettiin Lappeenrannassa kierrätyspolttoaine REF:n käyttö. Myös Paraisilla on lisätty merkittävästi
kierrätyspolttoaineiden osuutta. Perinteisiä polttoaineita
korvaavien kierrätyspolttoaineiden osuus Finnsementin
uunien kokonaisenergiantarpeesta oli 34,2 % vuonna 2013.
Sementin valmistuksen ympäristövaikutuksista hiukkaspäästöt ovat lähistön asukkaille helpoimmin havainnoitavia.
Hiukkaspäästöjen pienentämiseksi on tehty runsaasti kehitystyötä ja saavutettu merkittävä parannus. Modernilla
suodatustekniikalla hiukkaspäästöt sementtitehtaitten savupiipuista ovat vähäisiä. Vuonna 2013 Finnsementin hiukkaspäästö oli 0,04 kg jokaista sementtitonnia kohden.
Hiukkasten ominaispäästöt ovat pienentyneet sähkösuotimien laajennusten ja uudistamisten myötä. Vuonna 2007
käyttöönotettu Lappeenrannan uusi uuni on varustettu tekstiilisuodattimin.
| 15
Typen oksidit
Typen oksideja syntyy korkeassa polttolämpötilassa lähinnä
ilman sisältämästä typestä. Päästöjen alentamiseksi molempien sementtitehtaiden sementtiuunit on varustettu niin
kutsutuilla Low-NOx polttimilla. Lisäksi vuonna 2008 otettiin käyttöön uusi SNCR-tekniikka päästöjen alentamiseksi
entisestään. SNCR (Selective Non-Catalytic Reduction) on
1980-luvulla hiilivoimaloihin kehitetty menetelmä typen
oksidien alentamiseksi. Se edustaa IE-direktiivin (Industrial
Emissions Directive) mukaista parasta käytössä olevaa tekniikkaa. Menetelmä soveltuu hyvin myös sementin valmistukseen.
Menetelmä perustuu siihen, että muodostuneisiin savukaasuihin ruiskutetaan reagenssiliuosta, joka sisältää ammoniakkia. Savukaasujen lämpötilan tulee olla 850–950 °C. Tässä
lämpötilassa savukaasujen typen oksidit reagoivat hapen
läsnä ollessa reagenssiliuoksen ammoniakin kanssa. Reaktiossa muodostuu jälleen vaaratonta typpikaasua ja vettä.
SNCR-menetelmällä typen oksideja voidaan alentaa 30–60 %
prosessin ominaisuuksista riippuen. Annostelumäärän kasvaessa ammoniakkipäästöjen riski saattaa lisääntyä. Molemmilla tehtailla onkin käytössä jatkuvatoimiset päästömittarit, joilla
typen oksidi- ja ammoniakkipäästöjä seurataan.
SNCR-menetelmällä typen oksidipäästöt ovat laskeneet
15–30 %. Vuonna 2013 Finnsementin typen oksidipäästöt
olivat 1,36 kg/t sementtiä.
Typen oksidipäästöjä on vähennetty polttoprosessia optimoimalla, käyttämällä Anti-NOx-vettä Lappeenrannassa sekä investoimalla
Low-NOx polttimiin molemmilla tehtailla. Vuonna 2008 Finnsementissä otetiin käyttöön SNCR-tekniikka typen oksidien edelleen
vähentämiseksi.
16 |
Rikkidioksidi
Finnsementin sementtitehtailla rikkidioksidia muodostuu
sementtiuunissa lähinnä polttoaineista vapautuvasta rikistä.
Sementtiuunin esilämmitysjärjestelmä toimii ikään kuin
savukaasupesurina. Raaka-aineen sisältämä kalkki sitoo
tehokkaasti polttoaineista vapautuneen rikin lopputuotteeseen, missä sitä tarvitaan oikeiden tuoteominaisuuksien
saavuttamiseksi sementissä.
Finnsementin sementtiuunien rikkidioksidipäästöt ovat vähäisiä. Vuonna 2007 käyttöönotetun uuden uunin myötä
Lappeenrannan rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet samalle
tasolle kuin Paraisilla. Vuonna 2013 rikkidioksidipäästöt olivat
0,05 kg/t sementtiä.
Vuonna 2007 käyttöönotetun uunin myötä Lappeenrannan rikkidioksidipäästö on laskenut samalle tasolle kuin Paraisilla.
| 17
Raaka-aineet
Kuljetukset
Sementin valmistamiseen käytetään maankuoren viittä yleisintä alkuainetta. Pääraaka-aineena käytettyä kalkkikiveä
on hyvin saatavissa. Oikean kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi käytetään raakajauheen valmistuksessa lisäksi
erilaisia korjausmateriaaleja. Korjausmateriaaleina pyrimme
hyödyntämään erilaisia teollisuuden sivutuotteita, kuten
kuonaa, lentotuhkaa, rautahilsettä ja valuhiekkaa. Vuonna
2009 kokeilimme ensimmäisen kerran kipsilevyistä kierrätetyn kipsin käyttöä sementin jauhatuksen raaka-aineena.
Käyttökokemuksemme oli myönteinen, joten tavoitteemme
on tulevaisuudessa korvata osa luonnon kipsistä kierrätysmateriaalilla.
Raaka-aineista suurin osa kuljetetaan tehtaille läheisistä avolouhoksista kuljettimilla. Muut raaka-aineet ja polttoaineet
tuodaan tehtaille pääasiassa vesiteitse laivakuljetuksina.
Valmis tuote toimitetaan asiakkaille pääasiassa irtosementtinä säiliöautoilla. Paraisten tehtaan tuotannosta noin puolet
kuljetetaan laivalla Finnsementin sementtiterminaaleihin,
jotka sijaitsevat Oulussa, Pietarsaaressa, Ahvenanmaalla ja
Kirkkonummella.
Jätteet
Sementin valmistuksen yhteydessä syntyy vain vähän jätettä.
Tuotannosta syntyvät siivousjätteet ja väli- tai lopputuotteet,
jotka eivät täytä asettamiamme vaatimuksia, voidaan yleensä
hallitusti käyttää uudelleen prosessissamme.
Finnsementillä on Suomen kattavin sementin jakeluverkosto. Mahdollisimman lyhyillä
toimitusmatkoilla sekä järjestämällä sementin ja raaka-aineiden kuljetukset
meno-paluukuljetuksina voidaan ympäristön kuormitusta vähentää.
18 |
Tavoitteet ympäristökuormituksen vähentämiseksi.
Raaka-aineet
Tavoite
Keinoja tavoitteen saavuttamiseksiT
Vähentää uusiutumattomien
raaka-aineiden käyttöä
sementin valmistuksessa.
Raaka-aineiden käytössä pyrimme hyödyntämään
vaihtoehtoisia raaka-aineita kuten kuonaa, lentotuhkaa ja muita teollisten prosessien sivutuotteita.
Omasta toiminnastamme aiheutuvan jätemäärän
pyrimme minimoimaan. Syntynyt jäte lajitellaan.
Mineraalinen jäte pyritään käyttämään uudelleen
prosessissa raaka-aineena.
Energia
Päästöt ilmaan
Betoni
Vähentää perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä
sementin valmistuksessa.
Perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä pyrimme vähentämään käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita kuten rengasrouhetta, lihaluujauhoa ja erilaisia
kierrätyspolttoaineita. Samalla pyrimme valitsemaan
energiaa säästäviä menetelmiä tuotantoprosessia kehittäessämme.
Vähentää sähkön ominaiskulutusta sementin valmistuksessa.
Finnsementti Oy on solminut Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n kanssa Energiantehokkuussopimuksen,
joka on voimassa vuoteen 2016 saakka.
Vähentää hiilidioksidin ominaispäästöjä sementin valmistuksessa.
Keinoja hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi:
kierrätyspolttoaineet
vaihtoehtoiset raaka-aineet
sementin seostaminen
mineralisaattoreiden käyttö, eli jauheen
sulamislämpötilan alentaminen
– polttoprosessin energiatehokkuus
–
–
–
–
Vähentää typen oksidien ominaispäästöjä sementin valmistuksessa.
Keinoja typen oksidipäästöjen alentamiseksi:
– polttolämpötilan laskeminen
–jälkipoltto
–SNCR-tekniikka
–SCR-tekniikka
Vähentää hiukkasten ominaispäästöjä sementin valmistuksessa.
Keinoja hiukkaspäästöjen alentamiseksi:
– sähkösuodattimien uudistaminen
– tekstiilisuodattimien käyttöönotto
Oikean tuotteen oikea käyttö.
Oikein käytettynä betonin käyttöikä on erittäin pitkä.
Pitkä käyttöikä vähentää ympäristökuormitusta. Finnsementti neuvoo ja kouluttaa asiakkaita tuotteidemme oikeassa käytössä. Vuosittain järjestettävä asiakasseminaari Valutalkoot, asiakaslehtemme Sementti
sekä internetsivumme toimivat puhelinneuvonnan ja
yhteistyöprojektien lisänä.
| 19
Tilanne 2003 n
Tilanne 2013 n
Kierrätettyjä
raaka-aineita,
tonnia
Raaka-ainejakautuma 2013
Sähkön ominaiskulutus kWh/t TCE
Kierrätyspolttoaineiden osuus
AF %
Hiilidioksidin ominaispäästö kg/t TCE
Typen oksidien ominaispäästö kg/t TCE
Hiukkasten ominaispäästö kg/t TCE
20 |
Plussementti on Finnsementin myydyin sementti
Vuosien mittaan kertyneen kokemuksen ja asiakkailta saadun palautteen
tuloksena syntynyt ympäristöystävällisempi Plussementti on Finnsementin
myydyin sementtilaatu.
Plussementti vähentää ympäristökuormitusta
Seosaineita sisältävien sementtien merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen, kun sementin valmistuksessa syntyviä hiilidioksidi
päästöjä halutaan pienentää.
hiilidioksidipäästöjen ollessa noin 10 % pienempi kuin Yleissementin. Plussementin valinnalla on selkeä vaikutus rakentamisen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin.
Finnsementin kehittämä Plussementti on kehitetty tähän tarpeeseen ja se on vakiinnuttanut asemansa betonintekijöiden
keskuudessa hyvien ominaisuuksiensa ansiosta.
Vuonna 2013 Plussementistä tuli Finnsementin myydyin sideaine. Plussementti korvasi lähes kokonaan aikaisemman myydyimmän sideaineen Yleissementin. Plussementin laajamittainen käyttöönotto betoniteollisuudessa merkitsi viime vuonna
Finnsementin hiilidioksidipäästön pienenemistä lähes 43 000
tonnilla.
Plussementti vastaa teknisiltä ominaisuuksiltaan perinteisesti eniten käytettyä sementtilaatua, Yleissementtiä, sen

Plussementin hiilidioksidipäästöjen tasot CEM I- ja CEMII/A-sementteihin
verrattuna (valmistuksen aikainen eli ”kehdosta tehtaan portille”). Plussementin jauhatuksessa käytetään seosaineita, kalkkikiveä ja granulikuonaa, yhteensä noin 30 %. Plussementin valinnalla on siten vaikutusta
rakentamisen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin.

Plussementin lujuudenkehitys (EN 196-1) verrattuna Yleissementin
lujuudenkehitykseen.
| 21 | 21
– Plussementti on Portlandseossementti.
–Standardin mukainen merkintä on CEM II /B-M (S-LL) 42,5 N.
–Plussementti on normaalisti kovettuva sementtilaatu,
joka saavuttaa vähintään 42,5 MPa lujuuden
28 vuorokauden iässä.
– Soveltuu kaikentyyppisiin valmisbetoneihin ja betonituotteisiin.
–Plussementille löytyy käyttökohteita myös elementtituotannosta yhdessä nopeasti kovettuvien Rapid- ja Pikasementtien kanssa.
Plussementin toimivuus testattu
Myös asiakkailta saamamme palautteen perusteella Plussementti on täyttänyt tehtävänsä hyvin niin perusbetoneissa
ja lattiabetoneissa sekä vaativammissakin rakenteissa, kuten siltarakenteiden tai massiivisten voimalaitosrakenteiden valuissa.
Finnsementti on varmistanut Plussementin toimivuuden erilaisissa ympäristöolosuhteissa ja testannut Plussementti-betonin
säilyvyysominaisuudet mm. karbonatisoitumis-, kloridi-, pakkas- ja pakkassuolarasituksissa. Plussementillä valmistettujen
betonirakenteiden säilyvyysominaisuudet on todettu erinomaisiksi. Sementin koostumuksella on tähän positiivinen vaikutus: molemmat seosaineet, kalkkikivi sekä kuona, tiivistävät
betonin huokosrakennetta ja hidastavat aggressiivisten aineiden tunkeutumista betoniin.

Plussementillä ja Yleissementillä tehtyjen betonien lujuustuloksia kokeissa,
joissa on käytetty sementtiä 300 kg/m3 ja v/s =0,6, laboratoriokiviaines.
Plussementtibetonin suola-pakkasrapauma laattakokeessa.
22 |
Kierrätyspolttoaineet sopivat sementtiuuniin
Sementtiklinkkerin valmistusprosessi kuluttaa paljon energiaa. Pääpolttoaineina
Finnsementin uuneissa käytetään kivihiiltä ja petrokoksia. Näiden perinteisten
fossiilisten polttoaineiden rinnalle on viime vuosina tullut erilaisia kierrätyspolttoaineita. Kierrätyspolttoaineet ovat hyvä ja turvallinen energianlähde
sementin valmistukseen.
Perinteisiä polttoaineita korvaavien kierrätyspolttoaineiden osuus Finnsementin uunien kokonaisenergian tarpeesta
oli 34,2 % vuonna 2013. Kierrätyspolttoaineiden osuutta
on tarkoitus kasvattaa entisestään. Vuonna 2014 korvaustavoitteemme lähestyy 40 % ja pitkällä tähtäimellä tavoitteemme on korvata jopa 60 % perinteisistä polttoaineista
kierrätyspolttoaineilla.
Korkea lämpötila ja pitkä viipymäaika
Jätteiden syntypaikkalajittelu on tärkeää
Toistaiseksi saatavuus on kuitenkin osoittautunut kierrätyspolttoaineiden käyttöä jossain määrin rajoittavaksi tekijäksi. Kierrätyspolttoaineiden saatavuus on paljolti kiinni
jätteiden keräysjärjestelmistä ja lajittelun onnistumisesta
jo jätteen syntypaikalla. Kierrätyspolttoaineiden saatavuuteen vaikuttavat myös lakien ja asetusten kautta tulevat
muutokset.
Sementtiuunit sopivat erittäin hyvin kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolttoon. Uunien korkean polttolämpötilan
ja pitkän viipymäajan ansiosta saavutetaan täydellinen
palaminen ja polttoaineen sisältämän energian hyödyntäminen. Poltosta ei myöskään synny haitallisia tuhkia, vaan
polttoaineen sisältämät palamattomat aineet hyödynnetään raaka-aineena klinkkerin valmistuksessa. Kaikkien
sementtitehtaalla käytettyjen polttoaineiden tulee täyttää
tarkat laatuvaatimukset. tyvä teollisuusjäte, joka sisältää kartonkia, alumiinia ja muovia. Polttoaineen sisältämä alumiini
toimii sementin valmistuksessa tarvittavana raaka-aineena.
Kartongin osuus polttoaineesta on noin 30 %. Tästä bioosuudesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi. Polttoaine toimitetaan sementtitehtaalle
valmiiksi sopivaan kappalekokoon leikattuna.
Kierrätyspolttoaineen valintakriteerit
Sementtiuuni
KIERRÄTYSpolttoaineet
– Erittäin tehokas kierrätyspolttoaineiden
energiasisällön hyödyntämisessä
–Ovat kotimaisia
– Korkea lämpötila ja pitkä viipymäaika takaavat
täydellisen palamisen
– Jätetuhkaa ei muodostu
–Raaka-aineen kalkki sitoo tehokkaasti esimerkiksi
polttoaineista vapautuneen rikin
Finnsementti etsii jatkuvasti uusia kierrätyspolttoaineita.
Uuden polttoaineen valintakriteereihin vaikuttavat polttoaineen lämpöarvo, materiaalin käsiteltävyys ja kulkevuus syöttölaitteistoissa, kappalekoko sekä polttoaineen kemiallinen
koostumus mukaan lukien sen sisältämät pienpitoisuudet.
Kierrätyspolttoaineen käyttö ei saa aiheuttaa häiriötä klinkkerin valmistusprosessille, eikä sen poltosta saa muodostua
haitallisia päästöjä. Kierrätyspolttoaineiden käyttö on tiukasti jätteenpolttoasetuksen mukaista toimintaa. Molemmilla
sementtitehtailla on voimassa olevat ympäristöluvat, joissa
määritetään tarkasti sallitut päästörajat. Päästöjä tarkkaillaan
omilla jatkuvatoimisilla mittauksilla, jotka lisäksi varmennetaan vuosittain ulkopuolisen asiantuntijatahon toimesta.
Kierrätyspolttoaineita valittaessa tärkein tekijä on luonnollisesti, ettei klinkkerin laatu sitä käytettäessä saa oleellisesti
muuttua.
– Vähentävät suoraan hiilidioksidipäästöjä
– Vähentävät epäsuorasti hiilidioksidipäästöjä
kaatopaikoilta, kun jätteitä ei loppusijoiteta niille
–Säästävät luonnonvaroja
| 23
Parainen
Paraisilla kierrätyspolttoaineita on käytetty vuodesta 1998
lähtien. Kierrätyspolttoaineet korvaavat uusiutumattomia
fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä ja petrokoksia. Käytössä on
ollut niin autonrengasmursketta, lihaluujauhoa, REF-kierrätyspolttoainetta kuin nestekartongin valmistuksessa syntyvää reunanauhaa. Vuonna 2013 kierrätyspolttoaineiden osuus oli 30,6 %.
Tavoite vuodelle 2014 on korvata 33 % perinteisistä uusiutumattomista polttoaineista kierrätyspolttoaineilla.
Lappeenranta
Vuonna 2007 käyttöönotettu uusi uuni 7 esilämmitysjärjestelmineen on suunniteltu vaihtoehtoisten polttoaineiden
käyttöä silmälläpitäen. Puolet uunin tarvitsemasta energiamäärästä syötetään kalsinaattoriin. Kalsinaattori on erillinen
polttotila, eräänlainen leijupetikattila, joka soveltuu hyvin
kierrätyspolttoaineille.
Kesällä 2009 otettiin Lappeenrannassa käyttöön uusi REFkierrätyspolttoaineen varastointi- ja syöttölaitteisto. Tämän
investoinnin myötä tavoitteenamme on korvata jopa 60 %
perinteisistä uusiutumattomista polttoaineista kierrätyspolttoaineilla. Vuonna 2013 kierrätyspolttoaineiden osuus oli jo
41 % ja vuoden 2014 tavoite on 45 %.
24 |
Polttoaineiden laadun valvonta
Polttoaineiden laadun valvontaa varten Finnsementillä on
Paraisten tehtaalla oma polttoainelaboratorio. Siellä tutkitaan tehtaillamme käytössä olevia polttoaineita sekä kartoitetaan uusia kierrätyspolttoaineita käyttöömme.
Käytössä olevia polttoaineita tutkitaan sementtituotannon
tasaisuuden varmistamiseksi, mutta myös esimerkiksi päästökaupan vaatimuksesta. Sementtitehtaan hiilidioksidipäästöjen
määrittäminen edellyttää tarkkaa tietoa valmistuksessa käytetyistä polttoaineista.
Kierrätyspolttoaineita tutkittaessa suurin haaste on monesti
polttoaine-erää edustavan näytteen saaminen ja näytteen
esikäsittely. Polttoainelaboratorio on hyvin varustettu näytteiden esikäsittelyä varten. Tarvittaessa polttoainenäyte
seulotaan käsin ja siitä poistetaan epäpuhtaudet, kuten kivet, lasi tai metalli. Tämän jälkeen näyte voidaan jauhaa leikkaavalla myllyllä lopulliseen raekokoon (alle 1 mm).
Polttoainelaboratoriossa polttoaineista voidaan analysoida
mm. lämpöarvo, tuhkapitoisuus, haihtuvat aineet, rikkipitoisuus, analyysi- ja kokonaiskosteus sekä klooripitoisuus.
Polttoaineanalyysit tehdään tietysti voimassa olevien analyysistandardien mukaisesti. Muut alkuaine- ja pienpitoisuusmääritykset tilataan tarvittaessa niihin erikoistuneilta
laboratorioilta.
Paraisten tehtaalle tulee useita trailerikuormia REF -kierrätyspolttoainetta
päivittäin. Jokaisen kuorman mukana tulee näyte, josta tehdään silmämääräinen arviointi sekä mitataan pikakosteus Balemaster-kosteusmittarilla. Jos
näyte todetaan esimerkiksi hyvin kosteaksi, voidaan märkä kuorma palauttaa
polttoaineen toimittajalle.
| 25
Sementtiuunin polttoaineet
Hiili
Lämpöarvo 25 MJ/kg
Ominaispäästö 95 g CO2 /MJ
Petrokoksi
Lämpöarvo 32 MJ/kg
Reunanauha on nestekartongin valmistuksen yhteydessä syntyvä teollisuusjäte,
joka sisältää kartonkia, alumiinia ja muovia. Polttoaineen sisältämä alumiini
toimii sementin valmistuksessa tarvittavana raaka-aineena. Kartongin osuus
polttoaineesta on noin 30 %. Tästä bio-osuudesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan
päästömielessä neutraaliksi. Polttoaine toimitetaan sementtitehtaalle valmiiksi
sopivaan kappalekokoon leikattuna.
Ominaispäästö 44 g CO2 /MJ
REF
Lämpöarvo 20 MJ/kg
Rengasmurskeen käyttö polttoaineena aloitettiin Paraisilla vuonna 1998. Renkaat
koostuvat kumista ja teräsvaijeria sekä tekstiiliä sisältävästä tukirakenteesta. Renkaan
sisältämä palamaton metalli hyödynnetään klinkkerin valmistuksessa raaka-aineena.
Käytetyt autonrenkaat murskataan polttoon sopivaan kappalekokoon ennen tehtaalle
toimittamista. Polttoaineen bio-osuus on Tilastokeskuksen arvion mukaan noin 25 %.
Tästä bio-osuudesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi.
Ominaispäästö 68 g CO2 /MJ
Reunanauha
PPAF
Lämpöarvo 24 MJ/kg
Petrokoksi on öljynjalostuksen sivutuote ja tavallaan sementtiteollisuuden
ensimmäinen kierrätyspolttoaine. Petrokoksia on käytetty sementtiteollisuudessa
1980-luvulta asti. Finnsementin käyttämä petrokoksi valmistetaan Floridassa,
mistä se tuodaan laivakuljetuksena Suomeen. Ennen käyttöä petrokoksi jauhetaan
sementtitehtaalla hienoksi jauheeksi.
Ominaispäästö 94 g CO2 /MJ
Rengasmurske
Lämpöarvo 33 MJ/kg
Hiili on sementtiteollisuuden perinteinen polttoaine. Useimmat sementtiuunit
on suunniteltu hiilen käytölle. Finnsementin käyttämä hiili tulee tällä hetkellä
laivakuljetuksina Venäjältä. Ennen käyttöä hiili jauhetaan sementtitehtaalla
hienoksi jauheeksi.
REF-polttoaine, eli REcoverd Fuel on syntypaikkalajiteltua teollisuuden ja kaupan pakkausmateriaalijätteistä valmistettua kierrätyspolttoainetta. Materiaali kerätään käsittelylaitoksiin,
joissa kierrätyspolttoaine valmistetaan. Laatu varmistetaan poistamalla metalli ja epäorgaaninen aine. Tämän jälkeen materiaali murskataan ja seulotaan oikeaan kappalekokoon.
REF-polttoaine sisältää suurimmaksi osaksi muovia, paperia ja kartonkia, sekä pieniä määriä
puuta. Polttoaineen bio-osuus Tilastokeskuksen arvion mukaan noin 60 %. Tästä bioosuudesta muodostuvat hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi.
Ominaispäästö 32 g CO2 /MJ
26 |
Työturvallisuus Finnsementissä
”Haluamme olla Suomen paras työturvallisuudessa rakentamiseen liittyvillä
teollisuudenaloilla. Finnsementin tavoite on nolla tapaturmaa”, kertoo
Finnsementin toimitusjohtaja Kalervo Matikainen.
Kuolemantapausten estäminen on työturvallisuustyön ensimmäinen perustavoite. Yleisimpiä onnettomuuksien syitä
sementtiteollisuudessa ovat putoamiset, liikkuvat koneet ja
vahinkokäynnistykset. Tästä syystä viime vuosina on panostettu erityisesti edellä mainittujen tapaturmien ehkäisyyn.
Työtapaturmien ehkäisyssä työturvallisuushavainnot ja turvallisuuskoulutus ovat avainasemassa. Myös urakoitsijoiden
turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, koska urakoitsijoiden riski joutua tapaturman uhriksi on korkeampi
kuin oman henkilöstön.
Työturvallisuushavainnot
Työturvallisuushavainnon aiheeksi kelpaa mikä tahansa,
minkä ilmoittaja kokee aiheuttaneen vaaraa tai voi ajatella
aiheuttavan vaaraa. Havaintojen käsittelyä on tehostettu
niin, että ilmoitukset saadaan käsittelyyn jo seuraavana
päivänä.
Havainnoista annettu palaute ja toteutettujen toimenpiteiden seuranta ovat kaikkien työntekijöiden nähtävillä.
Kehitystyö on tuottanut tulosta: 2013 tehtiin turvallisuushavaintoja 1,6 kpl / Finnsementtiläinen.
Turvallisuuskoulutus
Turvallisuuskoulutuksen määrä on otettu yhdeksi turvallisuustavoitteeksi. Vuoden 2014 tavoite on 12 tuntia turvallisuuskoulutusta per henkilö. Myös koulutuksen laatua on
pyritty parantamaan muun muassa lisäämällä koulutuksiin
oppimista mittaavia testejä.
| 27
Finnsementin tuotanto- ja ympäristöluvut 2013 ja 2012
Tuotanto
Sementti
Klinkkeri
Tuontiklinkkerin käyttö
2012
tonnia
tonnia
1 274 000
1 269 000
Tuotanto
20102011
Sementti
Klinkkeri
Raaka-aineet
2013
966 000
0
Vuosikulutus
Tuonti
klinkkerin käyttö Ominaiskulutus
Ominaiskulutus
kg/sementtitonni
Vuosikulutus
tonnia
Ominaiskulutus
kg/sementtitonni
Vuosikulutus
GJ
Ominaiskulutus
MJ/sementtitonni
Vuosikulutus
GJ
Ominaiskulutus
MJ/sementtitonni
Vuosikulutus
MWh
Ominaiskulutus
kWh/sementtitonni
Vuosikulutus
MWh
Ominaiskulutus
kWh/sementtitonni
Vuosipäästöt
tonnia
Ominaispäästöt
kg/sementtitonni
Vuosipäästöt
tonnia
Ominaispäästöt
kg/sementtitonni
50
58
1 700
747 800
266 100
0,04
0,05
1,36
603
214
56
36
1 700
782 300
285 100
0,04
0,03
1,34
612
223
56 400
481 800
45
388
56 300
497 200
44
389
Vuosikulutus
tonnia
Lämpöenergia yht.
Sähkö
Hiili
Petrokoksi
Kierrätyspolttoaineet
1 483 000
0
153 700
10 200
48 600
62 500
10 100
5 100
5 100
11 100
15 700
15 000
55 700
75 600
3 873 000
157 000
Päästöt ilmaan
Hiukkaset
SO2
NOx
CO2 yht. (EU ETS)
CO2 perint. foss.
polttoaine
CO2 Kierrätyspolttoaine
CO2 kalkkikivi
1 401 000 t
1 129 000 t
Ominaiskulutus
14 000 t
kg/sementtitonni
kg/sementtitonni
Polttoaineet
t
Vuosikulutus
tonnia
tonnia
Kalkkikivi
Hiekka
Masuunikuona
Nikkeliraekuona
Kipsi
Lentotuhka
Rauta
Diabaasi
Bauksiitti
Ferrosulfaatti
Mineraalijäte
1 001 000
0
t
1 193
0
121,1
8,2
38,1
50,4
8,1
4,1
4,1
8,7
12,7
11,8
44,9
60,9
3 122
114
Raaka-ainekäsittelyn ja -kuljetuksen energiankulutus ja päästöt toimittajilla eivät ole mukana luvuissa.
Ominaiskulutukset ja -päästöt laskettu sementille, joka on tehty omasta klinkkeristä.
t
1 519 000
0
139 100
6 800
53 000
54 900
8 600
11 100
3 400
10 800
16 200
30 000
50 400
59 100
3 708 000
160 000
1 189
0
109,5
5,3
41,7
43,0
6,7
8,7
2,7
8,5
12,7
23,3
39,4
46,2
2901
114
Finnsementti Oy I 21600 Parainen I Puhelin 0201 206 200 I Telefax 0201 206 311 I www.finnsementti.fi