Ympäristöraportti 2014
Ympäristöraportti 2014 2| Sisällysluettelo Ympäristö huomioon kaikessa toiminnassamme.................. 3 Plussementti on Finnsementin myydyin sementti............. 20 Keitä me olemme............................................................................... 4 Kierrätyspolttoaineet sopivat sementtiuuniin...................... 22 Sementit, lisäaineet, kivirouheet ja seosaineet....................... 7 Sementtiuunin polttoaineet....................................................... 25 Ekotehokas ja turvallinen betoni.................................................. 9 Työturvallisuus Finnsementissä................................................. 26 Sementin valmistus......................................................................... 10 Finnsementin sementtitehtaiden tuotanto- ja ympäristöluvut 2013 ja 2012 ............................. 27 Sementin ympäristöprofiili........................................................... 12 Finnsementillä on suomalaisen työn liiton avainlipputunnus Finnsementti on suomalainen sementinvalmistaja 100 vuoden kokemuksella. Finnsementti vaalii rooliaan tasalaatuisen sementin valmistuksen osaajana ja teollisuuden alan työllistäjänä. Suomalaisen työn liiton tehtävänä on edistää suomalaisen työn arvostusta. Liitto hallinnoi suomalaisen työn puolesta toimivia alkuperämerkkejä ja verkkopalveluita sekä edistää innovointia ja yrittäjyyttä. – – – Sementin pääraaka-aine kalkkikivi louhitaan Suomen maaperästä Finnsementti työllistää suoraan noin 200 suomalaista Finnsementti on suomalaisen työn liiton jäsenyritys |3 Ympäristö huomioon kaikessa toiminnassamme Sementti on tärkein osa maailman yleisimmän rakennusmateriaalin, betonin koostumuksessa. Sementtiä valmistettiin vuonna 2013 maailmanlaajuisesti noin 4 000 miljoonaa tonnia, josta Suomen osuus oli noin 1,7 miljoonaa tonnia. Sementin osuus Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä on noin 1,2 % ja sementin valmistuksessa päästöjen minimointi on ympäristömme kannalta erittäin tärkeää. Finnsementti pyrkii osaltaan vähentämään sementin tuotannon aiheuttamaa ympäristökuormaa pääasiassa korvaamalla fossiilisia polttoaineita vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja lisäämällä sementtiin klinkkeriä korvaavia sideaineita kuten terästeollisuuden sivutuotteena syntyvää masuunikuonaa. Sähkön kulutuksen supistaminen prosesseja tehostamalla kuuluu myös osana ympäristötavoitteisiimme. Lappeenrannan tehtaallemme rakennettu vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöjärjestelmä on hyvä esimerkki sitoutumisestamme päästöjen vähentämiseen. Parhaimmillaan pystymme korvaamaan kivihiilen ja petrokoksin käytöstä jopa 50 % ei fossiilisilla polttoaineilla. Finnsementti tulee olemaan aina mukana kantamassa vastuuta paremman ja puhtaamman ympäristön puolesta. Kalervo Matikainen, toimitusjohtaja 4| ISO 9001 ISO 14001 Keitä me olemme Finnsementti Oy on suomalainen sementin valmistaja. Meillä on sadan vuoden kokemus sementinvalmistuksesta. Valtaosa Suomessa käytettävästä sementistä tuotetaan Paraisten ja Lappeenrannan tehtaillamme, joiden lähellä ovat myös avolouhokset, joista sementin valmistuksen pääraaka-aine kalkkikivi louhitaan. Sementtiemme raaka-aineen kotimaisuusaste on noin 80–90 %. Kahden sementtitehtaan lisäksi Finnsementillä on kuonajauhetehdas Raahessa ja lisäainetehdas sekä rouheiden jalostusta ja varastointia Paraisilla. Koko maan kattavan jakeluverkoston ansiosta voimme toimittaa sementin asiakkaalle kuljetuksia minimoiden ja näin ympäristöä säästäen. Finnsementin sementtiterminaalit sijaitsevat Kirkkonummella, Pietarsaaressa, Oulussa ja Maarianhaminassa. Oulun Vihreäsaareen vuoden 2012 alussa valmistuneesta terminaalista toimitetaan sementtiä Pohjois-Suomen asiakaskunnalle. Vuonna 2012 lanseerasimme uuden sementintilausjärjestelmän SemNetin. Järjestelmän ansiosta parannamme oleellisesti sementin toimitusvarmuutta. Järjestelmä parantaa myös niin asiakkaan kuin kuljetusliikkeenkin mahdollisuutta suunnitella ja tehostaa omaa toimintaansa. Finnsementti on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen. Yksi yrityksen menestystekijöistä on toimiminen ympäristölupien velvoitteiden mukaisesti. Finnsementti käyttää muun teollisuuden soveltuvia sivutuotteita ja jätteitä raaka- ja polttoaineina ja pyrkii myös minimoimaan päästöt ilmaan, veteen ja maaperään. Finnsementti Oy noudattaa ISO 9001 ja ISO 14001 standardien mukaista toimintajärjestelmää. Finnsementti Oy vuonna 2013 – Liikevaihto 120 milj. euroa – Henkilöstöä vuoden lopussa 210 – Sementtien raaka-aineiden kotimaisuus aste 80–90 % – Kuuluu kansainväliseen CRH-konserniin, joka on yksi maailman suurimmista rakennusmateriaali yrityksistä. Finnsementin visio: – Finnsementti on markkina-alueensa halutuin sideainetoimittaja |5 Asiakkaamme Sementit Asiakkaitamme ovat pääosin valmisbetonin, betonielementtien ja betonituotteiden valmistajat. Noin 98 % kaikesta sementistä myydään irtosementtinä. Loppuosa myydään säkeissä rautakauppojen kautta. Finnsementille asiakkuuksien hoito ja pitkäjänteiset asiakassuhteet ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Finnsementin missio on olla suomalaisen betonirakentamisen aktiivinen yhteistyökumppani ja huolehtia asiakkaidensa sideainetarpeista tarjoamalla korkeatasoisia ja kokonaistaloudellisia tuotteita ja teknistä neuvontaa. Sementti on harmaata hienojakoista jauhetta, joka valmistetaan suurissa kiertouuneissa poltettavasta klinkkeristä. Klinkkerin, ja siten myös sementin, pääraaka-aine on kalkkikivi. Sementti puolestaan on betonin pääraaka-aine. Betonia saadaan sekoittamalla sementtiä, kiviainesta ja vettä eri suhteissa. Erilaiset sementit sopivat erilaisiin käyttötarpeisiin. Pitkäaikaisen tuotekehityksen tuloksena Finnsementti on tuonut markkinoille uuden seossementin Plussementin. Plussementti on tulevaisuuden sementti, jonka valmistus on ympäristöystävällisempää pienempien hiilidioksidipäästöjen ansiosta. Tuotteemme Finnsementin tuotevalikoimaan kuuluu sementit, kuonajauhe, betonin lisäaineet sekä kivirouheet. Yrityksen toiminnan kulmakivenä on valmistaa ja toimittaa laatutavoitteiden mukaisia, asiakkaiden tarpeita tyydyttäviä tasalaatuisia tuotteita. TOIMIPAIKAT: – Kaksi sementtitehdasta (Parainen, Lappeenranta) Pori – Kuonajauhetehdas (Raahe, Pori) Oulu – Lisäainetehdas (Parainen) – Neljä sementtiterminaalia (Kirkkonummi, Pietarsaari, Oulu, Maarianhamina) Raahe – Rouheasema (Parainen) Vasa Pietarsaari – Sementtien tuotantokapasiteetti 1 600 000 t Uleåborg Pori Lappeenranta Parainen Maarianhamina Espoo Kirkkonummi 6| |7 Sementit Sementtivalikoima kattaa kaikkien rakennuskohteiden tarpeet. Sementtien lujuudenkehitysominaisuudet sekä muut tärkeät ominaisuudet säädetään käyttötarkoituksiin sopiviksi klinkkerin kemiallisella koostumuksella, seosainemäärillä ja jauhatushienoudella. Kaikki rakennussementit täyttävät standardin SFS-EN 197-1 vaatimukset ja ovat CE-merkittyjä. Plussementti CEM II B-M (S-LL) 42,5 N Normaalisti kovettuva portlandseossementti CEM II B-M (S-LL) 42,5 N. Plussementti on seossementti, joka soveltuu kaikkeen betonirakentamiseen. Erinomainen sementti myös stabilointiin. SuperPlussementti CEM II B-M (S-LL) 42,5 N Nopeasti kovettuva portlandseossementti CEM II/B-M(S-LL) 42,5 R. SuperPlussementti on ympäristötuotteisiin tarkoitettu sementti. Parhaimmillaan sen ominaisuudet ovat pihakivissä ja muissa näkyviin jäävissä betonituotteissa. SuperPlussalla on hyvä alku- ja loppulujuus, vedenimu on pieni, eikä sillä tehdyissä betonituotteissa esiinny alkalihärmettä. SuperPlussementille löytyy käyttökohteita myös elementtisovelluksissa. Rapidsementti CEM II/A-LL 42,5 R Nopeasti kovettuva portlandseossementti CEM II/A-LL 42,5 R. Rapidsementti soveltuu valmisbetoniin, erilaisten betonituotteiden valmistukseen sekä nopean lujuudenkehityksen ansiosta erityisesti elementtituotantoon ja talvibetonointiin. Pikasementti CEM I 52,5 R Erittäin nopeasti kovettuva portlandsementti CEM I 52,5 R. Pikasementti soveltuu nopean lujuudenkehityksensä ansiosta erittäin nopeaa muottikiertoa vaativaan elementti- ja betonituotantoon. Erityiskäyttökohteita ovat jännebetonit ja korkealujuusbetonit. SR-sementti CEM I 42,5 N Normaalisti kovettuva portlandsementti CEM I 42,5 N. SR-sementti on sulfaatinkestävä sementti, joka soveltuu kemiallisesti rasitettuihin kohteisiin sekä siltabetoneihin. SR-sementti valmistetaan erikoisklinkkeristä, jonka C3A-pitoisuus on enintään 3,0 %. Valkosementti CEM I 52,5 R Valkoinen erittäin nopeasti kovettuva portlandsementti CEM I 52,5 R. Valkosementti soveltuu valkoisten ja värillisten elementti- ja betonituotteiden valmistukseen. Lisäaineet Finnsementin lisäaineet on kehitetty toimimaan suomalaisissa olosuhteissa erityisesti suomalaisten sementtien kanssa. Aktiivinen yhteistyö asiakkaiden kanssa takaa toimivat tuotteet ja asiantuntevan teknisen tuen. Notkistimet Huokostimet Pintahidastimet Pigmentit Muut lisäaineet Kivirouheet Finnsementin perusvalikoimaan kuuluu kahdeksan eriväristä tutkittua luonnonkivirouhetta. Kivirouheilla toteutetulla betonipinnalla saadaan aikaan lukemattomia eri värisävyjä ja pintoja, joita on helppo yhdistellä toistensa kanssa sekä myös muiden rakennusmateriaalien kanssa. Kivirouheella toteutettu betonipinta on tiivistä, tasaista ja helppohoitoista. Kalkkikivet ja dolomiitit Graniitit 33 R 34 R 22 R 42 R Garbot Kvartsiitit 34 R LK 300 Seosaineet Masuunikuonajauhe KJ400 on mineraalinen seosaine, jota käytetään sementin ohella betonin sideaineena. Masuuunikuonajauhe on CE-merkitty tuote, jota tuotamme Raahen kuonajauhetehtaallamme. 25 R 36 R 8| |9 Ekotehokas ja turvallinen betoni Betoni on yksi tärkeimmistä rakennusmateriaaleista. Se on säilyttänyt asemansa maailman eniten käytettynä rakennusmateriaalina helppokäyttöisyyden, monipuolisuuden, energiatehokkuuden sekä turvallisuuden ansiosta. Jatkuva kehitystyö, betonialan koulutukseen panostaminen sekä betonitietouden lisääminen takaavat, että se on myös tulevaisuuden vaihtoehto. BETONI ON MYÖS: –Kotimaista – Suomalaisia työllistävää – Valmistettu luonnon raaka-aineista – Paloturvallista – Kosteutta kestävää – Arvonsa säilyttävää – Muunneltavaa – Ääntä eristävää – Edullista Tiesitkö, että suurin osa rakennuksen energiankulutuksesta ja päästöistä muodostuu rakennuksen käyttövaiheessa ja vain 10–15 % syntyy materiaalien valmistuksesta ja rakentamisesta? Betoni ympäristön kannalta Kestävä ja pitkäikäinen Energiatehokas Kierrätettävä Tehokkaat, lyhyet kuljetusmatkat Betoni on kivipohjaisena materiaalina kestävä, luja ja vähän huoltoa vaativa. Betoni kestää sukupolvelta toiselle. Helppohoitoisena se myös säästää huoltokustannuksissa. Betonirakennukset säästävät massiivisina ja tiiviinä energiaa koko elinkaaren ajan. Massiivisen rungon ansiosta lämmitysenergiaa säästyy 5–15 % ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa jopa 50 % kevyisiin rakennuksiin verrattuna. Betoni on helposti kierrätettävä materiaali. Murskattua betonijätettä käytetään pääasiassa täyttömaana sekä teiden kantavassa kerroksessa, jossa murskatun betonin taipumusta kovettua uudestaan voidaan hyödyntää. Yli 80 % betonista kierrätetään uusiokäyttöön. Betonin pääraaka-aineet sementti, vesi ja kiviaines saadaan Suomen maaperästä. Kiviaines on paikallista, eikä vaadi yleensä pitkiä kuljetusmatkoja. Betonin kiviainesta on saatavissa rajattomasti lähes kaikkialla. 10 | Sementin valmistus Kalkkikiven louhinta Esihomogenisointi Homogenisointi Murskaus Esilämmitys Raakajauhatus Klinkk Lajittelu Raaka-aineet Raakajauhatus Esilämmitys Sementin pääraaka-aine on kalkkikivi, jonka pääkomponentti on kalsiumkarbonaatti (CaCO3). Kalkkikivilouhoksen sivukivistä ja muun teollisuuden sivutuotteista saadaan sementin valmistuksessa tarvittavia muita komponentteja: piioksidia (SiO2), rautaoksidia (Fe2O3) ja alumiinioksidia (Al2O3). Raaka-aineet annostellaan raakajauhemyllyyn, jossa ne jauhetaan hienoksi. Raaka-ainesten syöttösuhteet määritetään kiviainesten kemiallisten koostumusten perusteella. Jauheen tarkka kemiallinen resepti takaa oikean koostumuksen sementtiklinkkerille. Jauheen tasalaatuisuus varmistetaan homogenoinnilla. Jauhe syötetään homogenointisiiloista uunin esilämmitysjärjestelmään, joka muodostuu sykloneista ja nousuputkesta tai esikalsinaattorista. Siellä se sekoittuu poltosta tuleviin savukaasuihin ja kuumenee nopeasti. Reaktio on nimeltään esikalsinointi: kalkkikiven karbonaatti hajoaa kalsiumoksidiksi ja hiilidioksidiksi (CaCO3 g CaO + CO2). | 11 Kierrätyspolttoaineet Sementtivarasto Hiilen jauhatus Klinkkerivarasto Irtosementti Sementin jauhatus Säkkisementti kerin poltto Kiertouuni Polttoaineet Sementin jauhatus Sementtiklinkkerin poltto tapahtu kiertouunissa. Lämpötilan noustessa hitaasti noin 1450 °C:een jauhe sulaa osittain ja klinkkerimineraalit muodostuvat. Klinkkeri koostuu pääosin seuraavista mineraaleista: aliitti, beliitti, aluminaatti ja ferriitti. Sementtiklinkkerin valmistusprosessi kuluttaa paljon energiaa. Polttoaineena käytetään kivihiiltä, petrokoksia ja erilaisia kierrätyspolttoaineita, kuten esimerkiksi autonrengasmursketta ja REF-kierrätyspolttoainetta. Rakennussementit valmistetaan jauhamalla klinkkeriä, seosaineita ja kipsiä kuulamyllyllä hienoksi jauheeksi. Seosaineina käytetään kalkkikiveä ja granuloitua masuunikuonaa. Eri sementtilaaduilla on omat reseptinsä. Uunin loppupäässä klinkkeri jäähdytetään satelliitti- tai arinajäähdyttäjissä ja ajetaan kuljettimilla varastoon odottamaan jatkokäyttöä. Suurin osa tuotetusta sementistä toimitetaan irtosementtinä laivalla rannikolla sijaitseville sementtiasemille tai säiliöautoilla suoraan asiakkaiden varastosiiloihin. Vajaa 5 prosenttia sementtituotannosta pakataan säkkeihin ja myydään rautakauppojen kautta pienrakentajille. 12 | Sementin ympäristöprofiili Sementin tuotannon ympäristöystävällisyyden kehittäminen edellyttää koko prosessin huolellista läpikäymistä ja sen ympäristövaikutusten tunnistamista. Suuri osa sementin ympäristökuormasta syntyy, kun kalkkikivi poltetaan klinkkeriksi. CO2-päästöt Sementtituotannon ympäristökuormista merkittävin on hiilidioksidi. Yhden klinkkeritonnin valmistukseen tarvitaan noin 1,5 tonnia kalkkikiveä, josta irtoaa poltossa noin 500 kg hiilidioksidia. Kalkkikiven kalsinointi on sementtiklinkkerin valmistuksessa välttämätön kemiallinen reaktio. Tätä osaa hiilidioksidipäästöstä ei siis voida pienentää pienentämättä klinkkerituotantoa. Loput sementin valmistuksen aiheuttamasta hiilidioksidista on peräisin polttoaineista. Sen määrä on luonnollisesti pienentynyt sitä mukaan, kun uunien energiatehokkuus on parantunut. Viime vuosina on otettu käyttöön myös perinteisiä polttoaineita korvaavia energialähteitä. Näitä ovat mm. lihaluujauho, kierrätyspolttoaine REF ja autonrengasmurske. Vuonna 2013 polttoaineperäisen hiilidioksidin määrä oli alle 300 kg CO2/ klinkkeritonni. Hiilidioksidipäästöt ovat peräisin kalkkikivi raaka-aineesta ja polttoaineista. Polttoaineet ryhmitellään perinteisiin, kierrätys- ja biopolttoaineisiin. TCE (Total Cement Equivalent) käsite tarkoittaa, että ominaiskulutukset ja -päästöt on laskettu sementille, joka on valmistettu omasta klinkkeristä. | 13 Energia Kotimainen sementtiteollisuus on aina ollut kiinnostunut energiankulutuksen pienentämisestä – jo taloudellisistakin syistä. Sementtiklinkkeri valmistetaan energiatehokkaissa kuivauuneissa, joissa pääpolttoaineina ovat hiili ja petrokoksi. Näiden rinnalle on viime vuosina tullut erilaisia kierrätyspolttoaineita, kuten autonrengasmursketta ja lihaluujauhoa. Vuonna 2013 energian ominaiskulutus oli noin 3000 kJ tuotettua sementtikiloa kohden. Tämän lisäksi käytettiin sementin valmistuksessa 0,114 kWh sähköä jokaista tuotettua sementtikiloa kohden. Lappeenrannassa vuonna 2007 käyttöön otettu uusi uuni on noin 25 % taloudellisempi kuin Lappeenrannan vanhat uunit. Sementtiteollisuus kuuluu EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) piiriin. Hiilidioksidipäästöjen seuranta ja raportointi sekä päästöoikeuksien palautus tehdään EU-direktiivien mukaisesti. 14 | Sementtiuunien hukkalämpö hyödynnetään Paraisilla ja Lappeenrannassa kaupunkien kaukolämpöverkoissa. Vuosittain Finnsementti toimittaa kaukolämpöverkkoihin yhteensä noin 30 GWh lämpöenergiaa. Tämä vastaa yli 2 100 pientalon vuosittaista lämmitysenergiankulutusta. Kierrätys Polttoaineet Hiukkaset Vuonna 2009 aloitettiin Lappeenrannassa kierrätyspolttoaine REF:n käyttö. Myös Paraisilla on lisätty merkittävästi kierrätyspolttoaineiden osuutta. Perinteisiä polttoaineita korvaavien kierrätyspolttoaineiden osuus Finnsementin uunien kokonaisenergiantarpeesta oli 34,2 % vuonna 2013. Sementin valmistuksen ympäristövaikutuksista hiukkaspäästöt ovat lähistön asukkaille helpoimmin havainnoitavia. Hiukkaspäästöjen pienentämiseksi on tehty runsaasti kehitystyötä ja saavutettu merkittävä parannus. Modernilla suodatustekniikalla hiukkaspäästöt sementtitehtaitten savupiipuista ovat vähäisiä. Vuonna 2013 Finnsementin hiukkaspäästö oli 0,04 kg jokaista sementtitonnia kohden. Hiukkasten ominaispäästöt ovat pienentyneet sähkösuotimien laajennusten ja uudistamisten myötä. Vuonna 2007 käyttöönotettu Lappeenrannan uusi uuni on varustettu tekstiilisuodattimin. | 15 Typen oksidit Typen oksideja syntyy korkeassa polttolämpötilassa lähinnä ilman sisältämästä typestä. Päästöjen alentamiseksi molempien sementtitehtaiden sementtiuunit on varustettu niin kutsutuilla Low-NOx polttimilla. Lisäksi vuonna 2008 otettiin käyttöön uusi SNCR-tekniikka päästöjen alentamiseksi entisestään. SNCR (Selective Non-Catalytic Reduction) on 1980-luvulla hiilivoimaloihin kehitetty menetelmä typen oksidien alentamiseksi. Se edustaa IE-direktiivin (Industrial Emissions Directive) mukaista parasta käytössä olevaa tekniikkaa. Menetelmä soveltuu hyvin myös sementin valmistukseen. Menetelmä perustuu siihen, että muodostuneisiin savukaasuihin ruiskutetaan reagenssiliuosta, joka sisältää ammoniakkia. Savukaasujen lämpötilan tulee olla 850–950 °C. Tässä lämpötilassa savukaasujen typen oksidit reagoivat hapen läsnä ollessa reagenssiliuoksen ammoniakin kanssa. Reaktiossa muodostuu jälleen vaaratonta typpikaasua ja vettä. SNCR-menetelmällä typen oksideja voidaan alentaa 30–60 % prosessin ominaisuuksista riippuen. Annostelumäärän kasvaessa ammoniakkipäästöjen riski saattaa lisääntyä. Molemmilla tehtailla onkin käytössä jatkuvatoimiset päästömittarit, joilla typen oksidi- ja ammoniakkipäästöjä seurataan. SNCR-menetelmällä typen oksidipäästöt ovat laskeneet 15–30 %. Vuonna 2013 Finnsementin typen oksidipäästöt olivat 1,36 kg/t sementtiä. Typen oksidipäästöjä on vähennetty polttoprosessia optimoimalla, käyttämällä Anti-NOx-vettä Lappeenrannassa sekä investoimalla Low-NOx polttimiin molemmilla tehtailla. Vuonna 2008 Finnsementissä otetiin käyttöön SNCR-tekniikka typen oksidien edelleen vähentämiseksi. 16 | Rikkidioksidi Finnsementin sementtitehtailla rikkidioksidia muodostuu sementtiuunissa lähinnä polttoaineista vapautuvasta rikistä. Sementtiuunin esilämmitysjärjestelmä toimii ikään kuin savukaasupesurina. Raaka-aineen sisältämä kalkki sitoo tehokkaasti polttoaineista vapautuneen rikin lopputuotteeseen, missä sitä tarvitaan oikeiden tuoteominaisuuksien saavuttamiseksi sementissä. Finnsementin sementtiuunien rikkidioksidipäästöt ovat vähäisiä. Vuonna 2007 käyttöönotetun uuden uunin myötä Lappeenrannan rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet samalle tasolle kuin Paraisilla. Vuonna 2013 rikkidioksidipäästöt olivat 0,05 kg/t sementtiä. Vuonna 2007 käyttöönotetun uunin myötä Lappeenrannan rikkidioksidipäästö on laskenut samalle tasolle kuin Paraisilla. | 17 Raaka-aineet Kuljetukset Sementin valmistamiseen käytetään maankuoren viittä yleisintä alkuainetta. Pääraaka-aineena käytettyä kalkkikiveä on hyvin saatavissa. Oikean kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi käytetään raakajauheen valmistuksessa lisäksi erilaisia korjausmateriaaleja. Korjausmateriaaleina pyrimme hyödyntämään erilaisia teollisuuden sivutuotteita, kuten kuonaa, lentotuhkaa, rautahilsettä ja valuhiekkaa. Vuonna 2009 kokeilimme ensimmäisen kerran kipsilevyistä kierrätetyn kipsin käyttöä sementin jauhatuksen raaka-aineena. Käyttökokemuksemme oli myönteinen, joten tavoitteemme on tulevaisuudessa korvata osa luonnon kipsistä kierrätysmateriaalilla. Raaka-aineista suurin osa kuljetetaan tehtaille läheisistä avolouhoksista kuljettimilla. Muut raaka-aineet ja polttoaineet tuodaan tehtaille pääasiassa vesiteitse laivakuljetuksina. Valmis tuote toimitetaan asiakkaille pääasiassa irtosementtinä säiliöautoilla. Paraisten tehtaan tuotannosta noin puolet kuljetetaan laivalla Finnsementin sementtiterminaaleihin, jotka sijaitsevat Oulussa, Pietarsaaressa, Ahvenanmaalla ja Kirkkonummella. Jätteet Sementin valmistuksen yhteydessä syntyy vain vähän jätettä. Tuotannosta syntyvät siivousjätteet ja väli- tai lopputuotteet, jotka eivät täytä asettamiamme vaatimuksia, voidaan yleensä hallitusti käyttää uudelleen prosessissamme. Finnsementillä on Suomen kattavin sementin jakeluverkosto. Mahdollisimman lyhyillä toimitusmatkoilla sekä järjestämällä sementin ja raaka-aineiden kuljetukset meno-paluukuljetuksina voidaan ympäristön kuormitusta vähentää. 18 | Tavoitteet ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Raaka-aineet Tavoite Keinoja tavoitteen saavuttamiseksiT Vähentää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä sementin valmistuksessa. Raaka-aineiden käytössä pyrimme hyödyntämään vaihtoehtoisia raaka-aineita kuten kuonaa, lentotuhkaa ja muita teollisten prosessien sivutuotteita. Omasta toiminnastamme aiheutuvan jätemäärän pyrimme minimoimaan. Syntynyt jäte lajitellaan. Mineraalinen jäte pyritään käyttämään uudelleen prosessissa raaka-aineena. Energia Päästöt ilmaan Betoni Vähentää perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä sementin valmistuksessa. Perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä pyrimme vähentämään käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita kuten rengasrouhetta, lihaluujauhoa ja erilaisia kierrätyspolttoaineita. Samalla pyrimme valitsemaan energiaa säästäviä menetelmiä tuotantoprosessia kehittäessämme. Vähentää sähkön ominaiskulutusta sementin valmistuksessa. Finnsementti Oy on solminut Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n kanssa Energiantehokkuussopimuksen, joka on voimassa vuoteen 2016 saakka. Vähentää hiilidioksidin ominaispäästöjä sementin valmistuksessa. Keinoja hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi: kierrätyspolttoaineet vaihtoehtoiset raaka-aineet sementin seostaminen mineralisaattoreiden käyttö, eli jauheen sulamislämpötilan alentaminen – polttoprosessin energiatehokkuus – – – – Vähentää typen oksidien ominaispäästöjä sementin valmistuksessa. Keinoja typen oksidipäästöjen alentamiseksi: – polttolämpötilan laskeminen –jälkipoltto –SNCR-tekniikka –SCR-tekniikka Vähentää hiukkasten ominaispäästöjä sementin valmistuksessa. Keinoja hiukkaspäästöjen alentamiseksi: – sähkösuodattimien uudistaminen – tekstiilisuodattimien käyttöönotto Oikean tuotteen oikea käyttö. Oikein käytettynä betonin käyttöikä on erittäin pitkä. Pitkä käyttöikä vähentää ympäristökuormitusta. Finnsementti neuvoo ja kouluttaa asiakkaita tuotteidemme oikeassa käytössä. Vuosittain järjestettävä asiakasseminaari Valutalkoot, asiakaslehtemme Sementti sekä internetsivumme toimivat puhelinneuvonnan ja yhteistyöprojektien lisänä. | 19 Tilanne 2003 n Tilanne 2013 n Kierrätettyjä raaka-aineita, tonnia Raaka-ainejakautuma 2013 Sähkön ominaiskulutus kWh/t TCE Kierrätyspolttoaineiden osuus AF % Hiilidioksidin ominaispäästö kg/t TCE Typen oksidien ominaispäästö kg/t TCE Hiukkasten ominaispäästö kg/t TCE 20 | Plussementti on Finnsementin myydyin sementti Vuosien mittaan kertyneen kokemuksen ja asiakkailta saadun palautteen tuloksena syntynyt ympäristöystävällisempi Plussementti on Finnsementin myydyin sementtilaatu. Plussementti vähentää ympäristökuormitusta Seosaineita sisältävien sementtien merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen, kun sementin valmistuksessa syntyviä hiilidioksidi päästöjä halutaan pienentää. hiilidioksidipäästöjen ollessa noin 10 % pienempi kuin Yleissementin. Plussementin valinnalla on selkeä vaikutus rakentamisen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Finnsementin kehittämä Plussementti on kehitetty tähän tarpeeseen ja se on vakiinnuttanut asemansa betonintekijöiden keskuudessa hyvien ominaisuuksiensa ansiosta. Vuonna 2013 Plussementistä tuli Finnsementin myydyin sideaine. Plussementti korvasi lähes kokonaan aikaisemman myydyimmän sideaineen Yleissementin. Plussementin laajamittainen käyttöönotto betoniteollisuudessa merkitsi viime vuonna Finnsementin hiilidioksidipäästön pienenemistä lähes 43 000 tonnilla. Plussementti vastaa teknisiltä ominaisuuksiltaan perinteisesti eniten käytettyä sementtilaatua, Yleissementtiä, sen Plussementin hiilidioksidipäästöjen tasot CEM I- ja CEMII/A-sementteihin verrattuna (valmistuksen aikainen eli ”kehdosta tehtaan portille”). Plussementin jauhatuksessa käytetään seosaineita, kalkkikiveä ja granulikuonaa, yhteensä noin 30 %. Plussementin valinnalla on siten vaikutusta rakentamisen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Plussementin lujuudenkehitys (EN 196-1) verrattuna Yleissementin lujuudenkehitykseen. | 21 | 21 – Plussementti on Portlandseossementti. –Standardin mukainen merkintä on CEM II /B-M (S-LL) 42,5 N. –Plussementti on normaalisti kovettuva sementtilaatu, joka saavuttaa vähintään 42,5 MPa lujuuden 28 vuorokauden iässä. – Soveltuu kaikentyyppisiin valmisbetoneihin ja betonituotteisiin. –Plussementille löytyy käyttökohteita myös elementtituotannosta yhdessä nopeasti kovettuvien Rapid- ja Pikasementtien kanssa. Plussementin toimivuus testattu Myös asiakkailta saamamme palautteen perusteella Plussementti on täyttänyt tehtävänsä hyvin niin perusbetoneissa ja lattiabetoneissa sekä vaativammissakin rakenteissa, kuten siltarakenteiden tai massiivisten voimalaitosrakenteiden valuissa. Finnsementti on varmistanut Plussementin toimivuuden erilaisissa ympäristöolosuhteissa ja testannut Plussementti-betonin säilyvyysominaisuudet mm. karbonatisoitumis-, kloridi-, pakkas- ja pakkassuolarasituksissa. Plussementillä valmistettujen betonirakenteiden säilyvyysominaisuudet on todettu erinomaisiksi. Sementin koostumuksella on tähän positiivinen vaikutus: molemmat seosaineet, kalkkikivi sekä kuona, tiivistävät betonin huokosrakennetta ja hidastavat aggressiivisten aineiden tunkeutumista betoniin. Plussementillä ja Yleissementillä tehtyjen betonien lujuustuloksia kokeissa, joissa on käytetty sementtiä 300 kg/m3 ja v/s =0,6, laboratoriokiviaines. Plussementtibetonin suola-pakkasrapauma laattakokeessa. 22 | Kierrätyspolttoaineet sopivat sementtiuuniin Sementtiklinkkerin valmistusprosessi kuluttaa paljon energiaa. Pääpolttoaineina Finnsementin uuneissa käytetään kivihiiltä ja petrokoksia. Näiden perinteisten fossiilisten polttoaineiden rinnalle on viime vuosina tullut erilaisia kierrätyspolttoaineita. Kierrätyspolttoaineet ovat hyvä ja turvallinen energianlähde sementin valmistukseen. Perinteisiä polttoaineita korvaavien kierrätyspolttoaineiden osuus Finnsementin uunien kokonaisenergian tarpeesta oli 34,2 % vuonna 2013. Kierrätyspolttoaineiden osuutta on tarkoitus kasvattaa entisestään. Vuonna 2014 korvaustavoitteemme lähestyy 40 % ja pitkällä tähtäimellä tavoitteemme on korvata jopa 60 % perinteisistä polttoaineista kierrätyspolttoaineilla. Korkea lämpötila ja pitkä viipymäaika Jätteiden syntypaikkalajittelu on tärkeää Toistaiseksi saatavuus on kuitenkin osoittautunut kierrätyspolttoaineiden käyttöä jossain määrin rajoittavaksi tekijäksi. Kierrätyspolttoaineiden saatavuus on paljolti kiinni jätteiden keräysjärjestelmistä ja lajittelun onnistumisesta jo jätteen syntypaikalla. Kierrätyspolttoaineiden saatavuuteen vaikuttavat myös lakien ja asetusten kautta tulevat muutokset. Sementtiuunit sopivat erittäin hyvin kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolttoon. Uunien korkean polttolämpötilan ja pitkän viipymäajan ansiosta saavutetaan täydellinen palaminen ja polttoaineen sisältämän energian hyödyntäminen. Poltosta ei myöskään synny haitallisia tuhkia, vaan polttoaineen sisältämät palamattomat aineet hyödynnetään raaka-aineena klinkkerin valmistuksessa. Kaikkien sementtitehtaalla käytettyjen polttoaineiden tulee täyttää tarkat laatuvaatimukset. tyvä teollisuusjäte, joka sisältää kartonkia, alumiinia ja muovia. Polttoaineen sisältämä alumiini toimii sementin valmistuksessa tarvittavana raaka-aineena. Kartongin osuus polttoaineesta on noin 30 %. Tästä bioosuudesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi. Polttoaine toimitetaan sementtitehtaalle valmiiksi sopivaan kappalekokoon leikattuna. Kierrätyspolttoaineen valintakriteerit Sementtiuuni KIERRÄTYSpolttoaineet – Erittäin tehokas kierrätyspolttoaineiden energiasisällön hyödyntämisessä –Ovat kotimaisia – Korkea lämpötila ja pitkä viipymäaika takaavat täydellisen palamisen – Jätetuhkaa ei muodostu –Raaka-aineen kalkki sitoo tehokkaasti esimerkiksi polttoaineista vapautuneen rikin Finnsementti etsii jatkuvasti uusia kierrätyspolttoaineita. Uuden polttoaineen valintakriteereihin vaikuttavat polttoaineen lämpöarvo, materiaalin käsiteltävyys ja kulkevuus syöttölaitteistoissa, kappalekoko sekä polttoaineen kemiallinen koostumus mukaan lukien sen sisältämät pienpitoisuudet. Kierrätyspolttoaineen käyttö ei saa aiheuttaa häiriötä klinkkerin valmistusprosessille, eikä sen poltosta saa muodostua haitallisia päästöjä. Kierrätyspolttoaineiden käyttö on tiukasti jätteenpolttoasetuksen mukaista toimintaa. Molemmilla sementtitehtailla on voimassa olevat ympäristöluvat, joissa määritetään tarkasti sallitut päästörajat. Päästöjä tarkkaillaan omilla jatkuvatoimisilla mittauksilla, jotka lisäksi varmennetaan vuosittain ulkopuolisen asiantuntijatahon toimesta. Kierrätyspolttoaineita valittaessa tärkein tekijä on luonnollisesti, ettei klinkkerin laatu sitä käytettäessä saa oleellisesti muuttua. – Vähentävät suoraan hiilidioksidipäästöjä – Vähentävät epäsuorasti hiilidioksidipäästöjä kaatopaikoilta, kun jätteitä ei loppusijoiteta niille –Säästävät luonnonvaroja | 23 Parainen Paraisilla kierrätyspolttoaineita on käytetty vuodesta 1998 lähtien. Kierrätyspolttoaineet korvaavat uusiutumattomia fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä ja petrokoksia. Käytössä on ollut niin autonrengasmursketta, lihaluujauhoa, REF-kierrätyspolttoainetta kuin nestekartongin valmistuksessa syntyvää reunanauhaa. Vuonna 2013 kierrätyspolttoaineiden osuus oli 30,6 %. Tavoite vuodelle 2014 on korvata 33 % perinteisistä uusiutumattomista polttoaineista kierrätyspolttoaineilla. Lappeenranta Vuonna 2007 käyttöönotettu uusi uuni 7 esilämmitysjärjestelmineen on suunniteltu vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä silmälläpitäen. Puolet uunin tarvitsemasta energiamäärästä syötetään kalsinaattoriin. Kalsinaattori on erillinen polttotila, eräänlainen leijupetikattila, joka soveltuu hyvin kierrätyspolttoaineille. Kesällä 2009 otettiin Lappeenrannassa käyttöön uusi REFkierrätyspolttoaineen varastointi- ja syöttölaitteisto. Tämän investoinnin myötä tavoitteenamme on korvata jopa 60 % perinteisistä uusiutumattomista polttoaineista kierrätyspolttoaineilla. Vuonna 2013 kierrätyspolttoaineiden osuus oli jo 41 % ja vuoden 2014 tavoite on 45 %. 24 | Polttoaineiden laadun valvonta Polttoaineiden laadun valvontaa varten Finnsementillä on Paraisten tehtaalla oma polttoainelaboratorio. Siellä tutkitaan tehtaillamme käytössä olevia polttoaineita sekä kartoitetaan uusia kierrätyspolttoaineita käyttöömme. Käytössä olevia polttoaineita tutkitaan sementtituotannon tasaisuuden varmistamiseksi, mutta myös esimerkiksi päästökaupan vaatimuksesta. Sementtitehtaan hiilidioksidipäästöjen määrittäminen edellyttää tarkkaa tietoa valmistuksessa käytetyistä polttoaineista. Kierrätyspolttoaineita tutkittaessa suurin haaste on monesti polttoaine-erää edustavan näytteen saaminen ja näytteen esikäsittely. Polttoainelaboratorio on hyvin varustettu näytteiden esikäsittelyä varten. Tarvittaessa polttoainenäyte seulotaan käsin ja siitä poistetaan epäpuhtaudet, kuten kivet, lasi tai metalli. Tämän jälkeen näyte voidaan jauhaa leikkaavalla myllyllä lopulliseen raekokoon (alle 1 mm). Polttoainelaboratoriossa polttoaineista voidaan analysoida mm. lämpöarvo, tuhkapitoisuus, haihtuvat aineet, rikkipitoisuus, analyysi- ja kokonaiskosteus sekä klooripitoisuus. Polttoaineanalyysit tehdään tietysti voimassa olevien analyysistandardien mukaisesti. Muut alkuaine- ja pienpitoisuusmääritykset tilataan tarvittaessa niihin erikoistuneilta laboratorioilta. Paraisten tehtaalle tulee useita trailerikuormia REF -kierrätyspolttoainetta päivittäin. Jokaisen kuorman mukana tulee näyte, josta tehdään silmämääräinen arviointi sekä mitataan pikakosteus Balemaster-kosteusmittarilla. Jos näyte todetaan esimerkiksi hyvin kosteaksi, voidaan märkä kuorma palauttaa polttoaineen toimittajalle. | 25 Sementtiuunin polttoaineet Hiili Lämpöarvo 25 MJ/kg Ominaispäästö 95 g CO2 /MJ Petrokoksi Lämpöarvo 32 MJ/kg Reunanauha on nestekartongin valmistuksen yhteydessä syntyvä teollisuusjäte, joka sisältää kartonkia, alumiinia ja muovia. Polttoaineen sisältämä alumiini toimii sementin valmistuksessa tarvittavana raaka-aineena. Kartongin osuus polttoaineesta on noin 30 %. Tästä bio-osuudesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi. Polttoaine toimitetaan sementtitehtaalle valmiiksi sopivaan kappalekokoon leikattuna. Ominaispäästö 44 g CO2 /MJ REF Lämpöarvo 20 MJ/kg Rengasmurskeen käyttö polttoaineena aloitettiin Paraisilla vuonna 1998. Renkaat koostuvat kumista ja teräsvaijeria sekä tekstiiliä sisältävästä tukirakenteesta. Renkaan sisältämä palamaton metalli hyödynnetään klinkkerin valmistuksessa raaka-aineena. Käytetyt autonrenkaat murskataan polttoon sopivaan kappalekokoon ennen tehtaalle toimittamista. Polttoaineen bio-osuus on Tilastokeskuksen arvion mukaan noin 25 %. Tästä bio-osuudesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi. Ominaispäästö 68 g CO2 /MJ Reunanauha PPAF Lämpöarvo 24 MJ/kg Petrokoksi on öljynjalostuksen sivutuote ja tavallaan sementtiteollisuuden ensimmäinen kierrätyspolttoaine. Petrokoksia on käytetty sementtiteollisuudessa 1980-luvulta asti. Finnsementin käyttämä petrokoksi valmistetaan Floridassa, mistä se tuodaan laivakuljetuksena Suomeen. Ennen käyttöä petrokoksi jauhetaan sementtitehtaalla hienoksi jauheeksi. Ominaispäästö 94 g CO2 /MJ Rengasmurske Lämpöarvo 33 MJ/kg Hiili on sementtiteollisuuden perinteinen polttoaine. Useimmat sementtiuunit on suunniteltu hiilen käytölle. Finnsementin käyttämä hiili tulee tällä hetkellä laivakuljetuksina Venäjältä. Ennen käyttöä hiili jauhetaan sementtitehtaalla hienoksi jauheeksi. REF-polttoaine, eli REcoverd Fuel on syntypaikkalajiteltua teollisuuden ja kaupan pakkausmateriaalijätteistä valmistettua kierrätyspolttoainetta. Materiaali kerätään käsittelylaitoksiin, joissa kierrätyspolttoaine valmistetaan. Laatu varmistetaan poistamalla metalli ja epäorgaaninen aine. Tämän jälkeen materiaali murskataan ja seulotaan oikeaan kappalekokoon. REF-polttoaine sisältää suurimmaksi osaksi muovia, paperia ja kartonkia, sekä pieniä määriä puuta. Polttoaineen bio-osuus Tilastokeskuksen arvion mukaan noin 60 %. Tästä bioosuudesta muodostuvat hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi. Ominaispäästö 32 g CO2 /MJ 26 | Työturvallisuus Finnsementissä ”Haluamme olla Suomen paras työturvallisuudessa rakentamiseen liittyvillä teollisuudenaloilla. Finnsementin tavoite on nolla tapaturmaa”, kertoo Finnsementin toimitusjohtaja Kalervo Matikainen. Kuolemantapausten estäminen on työturvallisuustyön ensimmäinen perustavoite. Yleisimpiä onnettomuuksien syitä sementtiteollisuudessa ovat putoamiset, liikkuvat koneet ja vahinkokäynnistykset. Tästä syystä viime vuosina on panostettu erityisesti edellä mainittujen tapaturmien ehkäisyyn. Työtapaturmien ehkäisyssä työturvallisuushavainnot ja turvallisuuskoulutus ovat avainasemassa. Myös urakoitsijoiden turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, koska urakoitsijoiden riski joutua tapaturman uhriksi on korkeampi kuin oman henkilöstön. Työturvallisuushavainnot Työturvallisuushavainnon aiheeksi kelpaa mikä tahansa, minkä ilmoittaja kokee aiheuttaneen vaaraa tai voi ajatella aiheuttavan vaaraa. Havaintojen käsittelyä on tehostettu niin, että ilmoitukset saadaan käsittelyyn jo seuraavana päivänä. Havainnoista annettu palaute ja toteutettujen toimenpiteiden seuranta ovat kaikkien työntekijöiden nähtävillä. Kehitystyö on tuottanut tulosta: 2013 tehtiin turvallisuushavaintoja 1,6 kpl / Finnsementtiläinen. Turvallisuuskoulutus Turvallisuuskoulutuksen määrä on otettu yhdeksi turvallisuustavoitteeksi. Vuoden 2014 tavoite on 12 tuntia turvallisuuskoulutusta per henkilö. Myös koulutuksen laatua on pyritty parantamaan muun muassa lisäämällä koulutuksiin oppimista mittaavia testejä. | 27 Finnsementin tuotanto- ja ympäristöluvut 2013 ja 2012 Tuotanto Sementti Klinkkeri Tuontiklinkkerin käyttö 2012 tonnia tonnia 1 274 000 1 269 000 Tuotanto 20102011 Sementti Klinkkeri Raaka-aineet 2013 966 000 0 Vuosikulutus Tuonti klinkkerin käyttö Ominaiskulutus Ominaiskulutus kg/sementtitonni Vuosikulutus tonnia Ominaiskulutus kg/sementtitonni Vuosikulutus GJ Ominaiskulutus MJ/sementtitonni Vuosikulutus GJ Ominaiskulutus MJ/sementtitonni Vuosikulutus MWh Ominaiskulutus kWh/sementtitonni Vuosikulutus MWh Ominaiskulutus kWh/sementtitonni Vuosipäästöt tonnia Ominaispäästöt kg/sementtitonni Vuosipäästöt tonnia Ominaispäästöt kg/sementtitonni 50 58 1 700 747 800 266 100 0,04 0,05 1,36 603 214 56 36 1 700 782 300 285 100 0,04 0,03 1,34 612 223 56 400 481 800 45 388 56 300 497 200 44 389 Vuosikulutus tonnia Lämpöenergia yht. Sähkö Hiili Petrokoksi Kierrätyspolttoaineet 1 483 000 0 153 700 10 200 48 600 62 500 10 100 5 100 5 100 11 100 15 700 15 000 55 700 75 600 3 873 000 157 000 Päästöt ilmaan Hiukkaset SO2 NOx CO2 yht. (EU ETS) CO2 perint. foss. polttoaine CO2 Kierrätyspolttoaine CO2 kalkkikivi 1 401 000 t 1 129 000 t Ominaiskulutus 14 000 t kg/sementtitonni kg/sementtitonni Polttoaineet t Vuosikulutus tonnia tonnia Kalkkikivi Hiekka Masuunikuona Nikkeliraekuona Kipsi Lentotuhka Rauta Diabaasi Bauksiitti Ferrosulfaatti Mineraalijäte 1 001 000 0 t 1 193 0 121,1 8,2 38,1 50,4 8,1 4,1 4,1 8,7 12,7 11,8 44,9 60,9 3 122 114 Raaka-ainekäsittelyn ja -kuljetuksen energiankulutus ja päästöt toimittajilla eivät ole mukana luvuissa. Ominaiskulutukset ja -päästöt laskettu sementille, joka on tehty omasta klinkkeristä. t 1 519 000 0 139 100 6 800 53 000 54 900 8 600 11 100 3 400 10 800 16 200 30 000 50 400 59 100 3 708 000 160 000 1 189 0 109,5 5,3 41,7 43,0 6,7 8,7 2,7 8,5 12,7 23,3 39,4 46,2 2901 114 Finnsementti Oy I 21600 Parainen I Puhelin 0201 206 200 I Telefax 0201 206 311 I www.finnsementti.fi
© Copyright 2024