KORKEAMALLE LUJILLA BETONEILLA
FINNSEMENTIN ASIAKASLEHTI • 2/2013 KORKEAMALLE LUJILLA BETONEILLA Suomen korkein hotelli kohoaa Tampereelle s. 14 TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus: Reijo Kostiainen 4 Lean on ihmiskeskeinen toimintamalli 8 Korkeamalle lujilla betoneilla 14 Suomen korkein hotelli kokoaa Tampereelle 18 Raskaan kaluston painorajojen muutos parantaa kilpailukykyä tulevaisuudessa 20 Oikein valittu huokostin – Parantaa betonin pakkasenkestävyyttä 22 4 23 Uudet henkilöt Betoniluoma Oy Betoniteollisuutta Teuvalla 60 vuotta 20 Finnsementti Oy:n asiakaslehti, No 2/2013, vuosikerta 25, ISSN 1235–7065 • Julkaisija, kustantaja, toimitus, osoitteenmuutokset ja palautteet: Finnsementti Oy, PL 115, Lars Sonckin kaari 16, 02601 Espoo, puh. 0201 206 200, fax 0201 206 202, [email protected] • Päätoimittaja: Reijo Kostiainen, [email protected] • Muut tekstit: Terhi Rauhansalo, Finnsementti Oy • Finnsementtiläisen sähköpostiosoite: etunimi. [email protected] • Ulkoasu ja taitto: Visuaalinen Pinta Oy, Helsinki, www.pinta.fi • Kansikuva: SRV / Helin & Co arkkitehdit • Painopaikka: Hannun Tasapaino Oy, Espoo 2 | SEMENTTI Sementin juhlavuosi käynnistyy Talouden epävakaus on jatkunut myös tänä vuonna. Suomessa rakennusluvat ja rakentamisen aloitukset ovat vajonneet jo alle vuoden 2009 tason. Tilanne ei onneksi ole aivan näin huono betonialan kannalta, vaikka sementtimarkkinatkin laskevat noin kuusi prosenttia Suomessa. Sementin käyttö, ja sitä kautta myös betonin menekki, on selkeästi korkeammalla tasolla kuin vuonna 2009 joka johtuu suurelta osin mittavista käynnissä olevista infrahankkeista, jotka ovat pitäneet betonin menekin kohtuullisella tasolla. Vaikuttaa muutenkin siltä, että Suomessa on suuria kohteita käynnissä tai alkamassa, mutta puuttuvatko sitten normaalikokoisista kohteista suuri osa? Epävakaista ajoista huolimatta myös maailmalta on kantautunut jo hiukan positiivisiakin talousuutisia. Suuressa mittakaavassa käännettä parempaan on siis lupa odottaa. Rakentamisen käänne tulee ajoittumaan ensi vuoteen, toivottavasti jo vuoden alkupuoliskolle. Suomessa on suunnitteilla suuri joukko korkeita rakennuksia – itse asiassa niin korkeita, ettei sellaisia ole Suomessa aiemmin toteutettu. Korkeissa rakennuksissa betoni pääsee oikeuksiinsa. Toisaalta esimerkiksi Helsingin Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan suunnittelussa olevat rakennukset asettavat betonialan ihmiset aivan uusien haasteiden eteen. Tässä Sementtilehden numerossa onkin kaksi mielenkiintoisia artikkelia aiheeseen liittyen – toinen rakenteilla olevasta kohteesta ja toinen muutamasta tulevaisuuden kohteesta. Vuosi 2013 lähestyy loppuaan. Finnsementin väki odottaa jo innolla ensi vuotta, sillä vuosi 2014 tulee olemaan meille tärkeä vuosi. Vuonna 2014 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä kun Suomessa aloitettiin jatkuvatoiminen sementin valmistus. Loppukesästä 1914 aloitettiin Paraisilla klinkkerinpoltto. Nykyinen Paraisten uuni on järjestyksessään kuudes. Juhlavuotta kutsumme suomalaisen sementin 100-vuotisjuhlavuodeksi. Nyt haluamme kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille rauhallista joulua! Reijo Kostiainen 3 | SEMENTTI Teksti: Ulla Leveelahti Kuvat: Finnsementti Oy Lean on ihmiskeskeinen toimintamalli Tänä päivänä Lean on maailman nopeimmin leviävä johtamisoppi. Se on käytössä niin tuotantolaitoksissa kuin palvelualoilla ja terveydenhuollossakin. Lean-tuotanto pohjautuu alun perin autotehdas Toyotan sisäiseen tuotantofilosofiaan, jota on kehitelty lähes 100 vuotta. 4 | SEMENTTI 5 | SEMENTTI 5 | SEMENTTI 6 | SEMENTTI Lean-tuotanto (Lean Production) tuli terminä tunnetuksi kirjasta “The Machine that Changed The World”. Kirjan kirjoittivat MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) professorit vuonna 1990 kuvaten japanilaisten autotehtaiden menestyksekästä tuottavuuden parannusta Yhdysvalloissa. Lean on hyvin ihmiskeskeinen toimintamalli, jossa 20 prosenttia on tekniikkaa, 80 prosenttia ajattelua ja johtamista. Leanin keskiössä on asiakas – kaikki kehitystyö tehdään asiakasarvoa silmälläpitäen. Finnsementissä tarkoituksemme on parantaa toimintamme laatua ja tehokkuutta Leanin avulla vähentämällä erilaisia hukkatekijöitä. Kiteytetysti voidaan sanoa, että ”tarkoituksemme ei ole juosta nopeammin, vaan kävellä lyhyempi matka”. Lean 5S käynnistynyt Ensimmäinen askel Leanin käyttöönotossa on otettu tänä vuonna aloittamalla Lean 5S-projektit valituissa projektikohteissa molemmilla sementtitehtaillamme sekä Paraisilla että Lappeenrannassa. Lean 5S:n tavoitteena on parantaa työpaikan järjestystä ja selkeyttää työtapoja ja toimintamalleja. Näin lisäämme toimintamme laadukkuutta ja tuloksellisuutta, samalla kun saamme turvallisemman ja viihtyisämmän työympäristön. 5S on meille hyvin luonnollinen ensimmäinen Leanaskel, koska työturvallisuus on meille äärimmäisen tärkeä asia, ja 5S tukee hyvin ”nolla tapaturmaa” -tavoitettamme. Ensimmäisten kokemustemme perusteella 5S-tyyppiselle kehittämiselle on olemassa selkeä tarve. Järjestämämme koulutus on saanut hyvän vastaanoton ja projektiryhmät ovat tarttuneet toimeen innokkaasti. Myös tulokset ovat olleet rohkaisevia, vaikka tekemistä riittääkin. 5S:llä saavutettujen tulosten ylläpitäminen on erityinen haaste, joka vaatii kaikkien tehtaalla toimivien osapuolten sitoutumista. Talkoopäivinä projektikohteissa on siivottu, maalattu, kiinnitetty koukkuja ja hyllyjä, tehty lattiamerkintöjä, sekä heitetty pois nurkkiin kertyneitä romuja. Hyvästä visuaalisesta mittarista näkee yhdellä silmäyksellä ”miten meillä menee”. Kuvassa on kierrätyspolttoaineiden osuutta osoittava mittari. Tavoitteen yli oleva osuus on vihreää, eli hyvää ja tavoitteen alle oleva osuus on punaista, eli huonoa. Seuraavat askeleet Syksyn aikana jatkamme Lean-matkaamme kehittämällä päivittäistä johtamista muun muassa tuomalla visuaalista ohjausta osaksi tehtaiden arkipäivää. Ensi vuonna suunnitelmissamme on kouluttaa henkilökuntaamme arvovirtakartoitusten teossa. Odotukset arvovirtakartoitusten annin suhteen ovat korkealla. Lean ei siis ole projekti, vaan sillä pyritään pysyvään toimintailmapiirin muutokseen. Lean ei ole koskaan valmis. Jatkuvan parantamisen kautta pystymme kehittämään toimintaamme paremmin asiakkaitamme palvelevaksi. Työkohteessa käytettäville työkaluille on järjestetty omat paikat, joissa niitä säilytetään. Tarvittaessa käytetään esimerkiksi värikoodeja omien työkalujen tunnistamiseksi. 7 | SEMENTTI Teksti: Samsa Heilä Kuvat: SRV / Helin & Co arkkitehdit Korkeammalle lujilla betoneilla Suomeen on suunnitteilla kymmeniä yli sadan metrin korkuisia rakennuksia. Esimerkiksi Kalasataman keskuksen torneissa pilarikuormat ovat noin kymmenkertaisia tavanomaiseen rakennukseen nähden, mutta mitoittava tekijä on suurten kuormien sijaan ihmisten kokema värähtely. Helsingin Kalasataman keskuksen kahdeksasta tornitalosta korkeimmat kohoavat noin 130 metriin. 8 | SEMENTTI ”Korkealujuusbetonien kehitys on lisännyt betonin käyttöä korkeissa rakennuksissa eri puolilla maailmaa. Aiemmin betonirunkoa pidettiin kilpailukykyisenä noin sadan kerroksen korkeuteen asti, mutta korkealujuusbetonien ansiosta mitään selkeää rajaa ei enää ole. Suomessa liikutaan sellaisissa korkeuksissa, että betonirunko on erittäin kilpailukykyinen, käytetäänpä rakennuksessa sitten teräs-, liitto- tai betonipilareita tai kantavia seiniä”, Aaro Kohonen Oy:n erityisasiantuntija Teuvo Meriläinen sanoo. Betonin käyttö lisääntynyt merkittävästi ”Käyttämällä korkeampaa betonin lujuusluokkaa ja järeämpää raudoitusta alemmissa kerroksissa, voidaan minimoida tarvittavien pilaripoikkileikkausten pinta-ala”, Meriläinen selittää. Kaikkein korkeimmissa rakennuksissa betonia käytetään myös teräsrungon palosuojaukseen mantteloimalla teräspilarit betonivalun sisälle. Tällöin kyseessä on sekarunko, jossa eri materiaalien ominaisuuksia yhdistetään optimaalisella tavalla, jolloin rakenne lopputilanteessa toimii liittorakenteena. Maailmalla pilvenpiirtäjissä on usein sekarunko. Betonin käyttö on lisääntynyt Meriläisen mukaan korkeissa rakennuksissa merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana korkealujuusbetonien ohella lisäaineiden, pumppauksen ja nostomenetelmien kehityksen myötä. Betoni on hallitseva materiaali korkeiden rakennusten välipohjissa hyvän ääneneristävyytensä ja palonkestävyytensä ansiosta. Esimerkiksi maailman korkein pilvenpiirtäjä, antennimastoineen 828 metrin korkuinen Burj Khalifa Dubaissa määritellään teräsrunkoiseksi, mutta siinä on betonia noin kymmenkertainen tonnimäärä teräkseen verrattuna. ”Paikalla valetun välipohjan paksuus on tyypillisesti vähintään 200 millimetriä riittävän ääneneristävyyden takia. Paikalla valetulla teräsbetonilaatalla on tavallisesti tärkeä osuus myös rakennuksen jäykistämisessä ja stabiliteetissa”, Meriläinen sanoo. Korkeampaa lujuusluokkaa ja järeämpää raudoitusta Korkeissa rakennuksissa pilarikuormat voivat olla jopa 60-kertaisia tavanomaiseen viisikerroksiseen toimistorakennukseen verrattuna. Korkealujuusbetonit ovat lisänneet betonin käyttöä korkeiden rakennusten kantavissa pilareissa ja seinissä. 9 | SEMENTTI Betonirakenteet vaimentavat värähtelyä Aaro Kohonen Oy on rakennesuunnittelijana Helsingin Kalasataman keskuksessa ja sinne rakennettavissa kahdeksassa tornitalossa, joiden korkeus vaihtelee alle sadasta metristä noin 130 metriin. Yksi torneista on hotelli, yksi toimistotalo ja loput asuinrakennuksia. SRV:n toteuttaman rakennuskokonaisuuden arkkitehti ja pääsuunnittelija on Helin & Co Arkkitehdit. ”Jo sadan metrin korkuisessa hoikassa rakennuksessa rakenteiden mitoituksessa tulee määrääväksi tekijäksi ihmisten herkkyys lähinnä tuulen aiheuttamalle huojunnalle ja värähtelylle, eivät niinkään rakenteiden kestävyyden raja-arvot”, Teuvo Meriläinen sanoo. Tämä niin sanottu mukavuustekijä asettaa vaatimukset rakennuksen horisontaalisille jäykkyysominaisuuksille sekä kiertojäykkyydelle. Kalasataman tornitalot mitoitetaan staattisten kuormitusten lisäksi dynaamisille kuormille. Tuulen vaikutus rakennukseen ja sen värähtelyyn testataan myös tuulitunnelikokein. ”Betonirakenteet vaimentavat tehokkaasti värähtelyä”, toteaa Meriläinen. Suomeenkin suunnitteilla yli satametrisiä rakennuksia Vielä vuonna 1989 maailman kymmenen korkeinta toimistotai asuinrakennusta sijaitsivat Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä maailman kymmenestä korkeimmasta rakennuksesta enää ai- noastaan yksi on länsimaissa Yhdysvalloissa ja pääosa Aasiassa. Suomeenkin on suunnitteilla kymmeniä yli satametrisiä rakennuksia lähinnä pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. Myös useilla pienemmillä paikkakunnilla on kehitteillä hankkeita omiksi maamerkeiksi. Suomalainen kallioperä on Teuvo Meriläisen mukaan maailman parhaita korkeiden rakennusten perustamiseen. ”Kalasataman tornitaloissa pilarikuormat ovat suuruusluokaltaan noin kymmenkertaisia tavanomaiseen toimisto- tai asuinkohteeseen nähden. Kalasataman keskuksen alueella kaikki perustukset voidaan tukea hyvälaatuisen kallion varaan, jolloin kriittisiä painumaeroja ei pääse syntymään.” Pilarikuormat jopa tuhansia tonneja Suurimmat pilarikuormat ovat noin 35 meganewtonia, eli 3500 tonnia neliömetriä kohti. ”Laskennallinen kuorma, jossa huomioidaan varmuuskertoimet, on vielä suurempi. Suurten kuormien takia erilaisten rakennevaihtoehtojen kartoitus ja mitoitus on tehtävä huolellisesti, koska ylimitoitus kertautuvana tekijänä heijastuu kustannuksissa.” Kuormia kasvattaa alakerrosten harvempi pilarijako muun muassa autohalleissa. Niissä pilarit ovat 16,2 x 8,1 metrin ruuduissa, kun tornien kohdalla pilarijako on 8,1 x 8,1 metriä. Korkea rakennus voidaan jäykistää vaakasuuntaisia tuulikuormia vastaan esimerkiksi teräsbetonisella ytimellä ja sen kanssa 10 | SEMENTTI Kalasataman keskuksen tornitalot mitoitetaan staattisten kuormitusten lisäksi dynaamisille kuormille. Kuvat: Aaro Kohonen Oy. yhdessä toimivilla ristikko- tai seinärakenteilla samaan tapaan kuin teräsbetonisia hissikuiluja ja porraskäytäviä käytetään elementtirakennusten jäykistämiseen. Rakennuksen ulkokehä voi olla tällöin kevytrakenteisempi, mikä mahdollistaa suuret ikkunapinnat. Tuuliolosuhteet huomioitava jo rakennusaikana ”Rungon jäykistyksen lisäksi tuulikuormat on huomioitava Kalasatamassakin julkisivurakenteissa ja niiden kiinnityksessä aivan toisella tavalla kuin matalammissa rakennuksissa. Tuulenpaineen aiheuttama imu voi olla rakennuksen kulmissa yhtä suuri kuin suora tuulenpaine. Myös välipohjien riittävästä jäykkyydestä on huolehdittava, ettei välipohjan taipuma tai viruma ole julkisivurakenteiden kestävää kiinnitystä ja tiiviinä pysymistä ajatellen liian suuri.” Tuuliolosuhteet on huomioitava jo rakennusaikana työturvallisuudessa ja suojauksissa. ”Yläilmoissa tuulee aina, ja tämä on syytä ottaa huomioon myös elementtikokojen valinnassa. Perinteinen sandwich-elementtikoko on ollut meillä noin kymmenen tonnia, mutta tällöin tuulipinta-ala voi olla vaarallisen suuri”, muistuttaa Meriläinen. Välipohjat ja kantavat seinät paikallavaluna Kalasataman kohteessa jalustaosan välipohjat on kaavailtu tehtäväksi 320 millimetrin ontelolaatoista ja wq-palkeista, joilla päästään matalaan, noin puolen metrin rakennekorkeuteen ja joustaviin lvi-asennuksiin laatan ja palkkien alapuolella. Tornien välipohjat ja kantavat seinät on suunniteltu paikallavaluna. ”Kun paikallavaletun laatan paksuus on vähintään 300 millimetriä, siihen saadaan hyvin sijoitettua lvi- ja sähköasennukset. Askelääneneristävyys varmistetaan kelluvilla lattioilla”, Meriläinen sanoo. ”Maailmalla korkeiden rakennusten välipohjissa käytetään paljon liittorakenteita, joissa teräksisten primääri- ja sekundääripalkkien päälle asennetaan profiilipelti ja sen päälle valetaan betonilaatta. Toiminta liittorakenteena varmistetaan teräspalkkeihin hitsatuilla tartuntatapeilla”, hän jatkaa. Pilareiden pyöreä muoto valuteknisesti varmempi Toimistorakennuksissa suositaan muuntojoustavaa pilarirunkoa, mutta asuintornitaloissa käytetään usein paikallavalettuja väliseiniä niiden hyvän ääneneristävyyden takia. Kalasataman tornitalojen alaosat ovat Meriläisen mukaan puhdasta liittorakennetekniikkaa. Pyöreät liittopilarit kannattavat wq-palkkeja. Pyöreä teräsputki toimii sekä kantavan liittorakenteen osana että valumuottina. ”Pilareiden pyöreä muoto on valuteknisesti ja tasaisen valupaineen kannalta varmempi kuin neliöpilari.” Teräsputken sisälle asennetaan tehdasvalmisteiset raudoitteet ja putki pumpataan täyteen betonia alaosassa olevan suutinjohteen kautta. Kun putken yläosassa olevasta reiästä tulee be- 11 | SEMENTTI Kuva: Aaro Kohonen Oy tonia, voidaan olla varmoja, että pilari on täynnä betonia. Jos pumppaus tehdään ylhäältäpäin, saattaa betoniin jäädä onkaloita. rakenteita ja arinaratkaisuja sekä jännitystekniikkaa, jotta taipumat saadaan hallintaan.” Korkeat vaatimukset korroosionkestävyydelle Pilareissa käytetään korkealujuusbetoneita Kalasatamassa käytetään myös K60–K90 lujuusluokan korkealujuusbetoneita muun muassa teräsbetonipilareissa. Lujuudenkehityksen varmistaminen on tärkeää erityisesti kriittisissä talvivaluissa. Asuintornitalon yläosaan tutkitaan vielä useita rakennevaihtoehtoja, kuten pilarien varaan valettuja kantavia seiniä ja välipohjarakenteena paikallavalettua laattaa tai ontelolaattaa, joka kannatetaan wq-palkeilla. ”Kun paikallavaletun laatan paksuus on vähintään 300 millimetriä, siihen saadaan hyvin sijoitettua lvi- ja sähköasennukset. Askelääneneristävyys varmistetaan kelluvilla lattioilla. Ontelolaatallakin saadaan alapinta lähes sileäksi käyttämällä wq-palkkeja”, selittää Meriläinen. Rakennesuunnittelun kannalta vaativia kohtia Kalasataman tornitaloissa ovat esimerkiksi yläosan ulokkeet, kun osa rakennusmassasta ulkonee noin kuusi metriä alaosan rungosta. ”Ulokkeiden tuennassa voidaan käyttää erilaisia ristikko- Sijainti meren rannalla asettaa Kalasatamassa korkeat vaatimukset julkisivu- ja kannatusrakenteiden korroosionkestävyydelle. Mereltä puhaltavat tuulet ja myrskyt ja voimakkaat pyörteet tornitalojen ympärillä pyrkivät tunkemaan rakenteisiin kovalla paineella suolasumua. Toistuvat jäätymis-sulamissyklit lisäävät Suomessa huomattavasti rakenteiden rasituksia. ”Uimahallien ilmassa oleva pieni määrä klorideja pystyy pilaamaan jopa ruostumattomat teräkset. Perinteinen ruostumaton tai haponkestävä teräs ei ole riittävän kestävä, vaan rakenteissa on käytettävä austeniittisia ja runsasseosteisia, eli riittävästi molybdeeniä sisältäviä teräslajeja”, sanoo Meriläinen. Keski-Pasilan tornien perustaminen haastavaa Kalasataman keskukseen kohoaa uusi Suomen korkeimpien tornitalojen keskittymä, ja muun muassa Helsingin KeskiPasilaan kaavailluissa torneissa tehdään todennäköisesti jälleen korkeusennätyksiä. Korkeimpiin torneihin on kaavailtu jopa 40 kerrosta. Näitä torneja ei toteuteta vielä seuraavassa Keski- 12 | SEMENTTI Pasilan rakennusvaiheessa, joka sisältää tavanomaisen korkuista rakentamista. ”Keski-Pasilan tornirakentamisen haasteellisuutta lisää se, että Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä alue rakennetaan toimivan radan päälle. Suuriin betonikansiin tulee pitkiä jännevälejä ja niihin kohdistuu korkeista rakennuksista erittäin suuria kuormia. Alueen pohjaolosuhteet ovat hyvin vaihtelevat. Osa perustuksista voidaan tehdä kalliolle, mutta paikoin perustamiseen tarvitaan noin 30 metrin syvyyteen ulottuvia suurpaaluja”, Meriläinen sanoo. Ympäristörasitukset edellyttävät erilaisia lisäaineita Kalasataman keskuksen tuleville rakenteille on tehty rasitusluokkaselvitys. ”Meren läheisyys on avaintekijä. Merivettä tihkuu vajaan sadan metrin päässä olevasta merestä kallion halkeamia pitkin rakennuspaikan alle. Kaivannot pidetään kuivina pumppaamalla, mutta tihkuveden mukana tulevat kloridit lisäävät ympäristörasituksia, jotka on otettava huomioon esimerkiksi betonissa terästen suojabetonipaksuuksissa”, Meriläinen kuvailee. Tornitalojen perustuksissa käytetään vähintään K45-lujuusluokan betonia, jonka vesisementtisuhde on korkeintaan 0,45 ja sementin määrä vähintään 280 kg kuutiometrissä betonia. ”Perustukset ovat ajorampeissa kylmiä rakenteita hyvin ankarissa olosuhteissa suola-pakkasrasituksessa. Niissä voidaan käyttää tavallista Portland-sementtiä, mutta ympäristörasitukset edellyttävät erilaisia lisäaineita.” Näytön paikka alan osaamiselle Teuvo Meriläisen mukaan Suomessa on sementti- ja betonialan yrityksissä hyvin korkeatasoista osaamista, joka tulee parhaiten esille Kalasataman kaltaisissa erikoiskohteissa. ”Kalasataman rakentamisessa tarvitaan hyvin vaativaa betonitekniikkaa, mutta se hallitaan kyllä. Suunnittelijan tehtävänä on käytännössä laatuvaatimusten, betonin lujuusluokan ja ympäristörasitusluokkien määrittäminen, ja toimittajien tulee huolehtia oikeasta koostumuksesta, niin että betoni täyttää vaaditut ominaisuudet ja on myös käyttötarkoitukseen hyvin työstettävää. Esimerkiksi pienetkin muutokset hienoaineksessa vaikuttavat radikaalisti pumpattavuuteen.” Kalasataman tulee paljon suuria valuja, joihin ei saa tulla työsaumaa. Toimitusvarmuus tärkeimpänä valttikorttina ”Toimitusvarmuus on betonitoimittajan tärkein valttikortti. Notkistimien käyttö helpottaa betonivaluissa, mutta samalla ne aiheuttavat sen, että betoni jämähtää yllättävän nopeasti jos toimitus työmaalle viivästyy”, Meriläinen muistuttaa. Kun rakennetaan Kalasataman kaltaista vaativaa kohdetta, on tärkeää varmistaa suunniteltujen ratkaisujen toteutettavuus ja haluttu ulkonäkö etukäteen. ”Mallityöt, -elementit ja erilaiset testaukset kannattaa tehdä huolellisesti, ettei rakentamisessa tule eteen yllätyksiä ja viivästyksiä. Esimerkiksi tavanomaista korkeampien lujuuksien käyttö välipohjissa lisää kantavuutta kuten lävistyskestävyyttä, mutta edellyttää sopivia reseptejä ja työmenetelmiä, jottei betonipinnasta tule liian kuivaa pintatasoitteiden tarttumiselle”, Meriläinen vielä neuvoo. 13 | SEMENTTI Teksti: Sampsa Heilä Kuvat: Sokotel Oy / Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy Tummaa betonia ja teräksen kiiltoa Suomen korkein hotelli kohoaa Tampereelle Tampereen tornihotellista rakentuu monotonisen kerrostalon tai lasitornin sijaan veistoksellinen maamerkki, jonka julkisivussa tumma betoni käy elävää vuoropuhelua vapaasti sijoitettujen ikkunoiden ja terästehosteiden kanssa. Betonirungossa yhdistyvät elementtirakentamisen ja paikallavalun edut. 14 | SEMENTTI Tampere ”Jo suunnitteluvaiheessa halusimme korostaa rakennuksen tornimaisuutta ja veistoksellista muotoa. Tästä tulee Tampereen keskustan keskeinen maamerkki, joka ei saa näyttää kerrostalolta, niin että ihmiset alkaisivat laskea kerroksia, vaan näkevät rakennuksen kokonaisuutena”, arkkitehti Sampo Valjus Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy:stä kertoo suunnittelun tavoitteista. Hotelli avataan vuoden 2014 lopulla Rautatieaseman viereen Tullin alueelle kohoavaan tornihotelliin tulee 27 kerrosta, joista 25 on maan päällä. Valmistuessaan 88 metrin korkuinen tornihotelli on Suomen korkein asuinrakennus ja hotelli. Tampereen tähän asti korkein hotelli, Sokos Hotel Ilves, on 63 metrin ja 18 kerroksen korkuinen. Vuoden 2014 lopulla avattava hotelli muodostuu tornimaisesta uudisosasta sekä noin sata vuotta vanhasta veturitallista joka peruskorjataan ja muutetaan hotellin käyttöön. Reilun 300 huoneen majoitustilojen lisäksi kokonaisuuteen rakennetaan monipuoliset ravintola- ja kokoustilat. Noin 50 miljoonan euron hotelli-investoinnin rakennuttaa Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia ja sen liiketoiminnasta vastaa SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy. Betonirungolla etuja korkeassa rakentamisessa Suomen korkeimman hotellin materiaalivaihtoehtoja tutkittiin vuosien ajan siitä lähtien kun hankkeen suunnittelu käynnistyi 2000-luvun alkupuolella. Perusteellisen vaihtoehtojen kartoituksen jälkeen rakennus päätettiin toteuttaa betonista. Rakennuksen runko muodostuu kantavista väliseinistä ja julkisivun sandwich-elementeistä sekä paikalla valetuista välipohjista. ”Lähdimme suunnittelun alkuvaiheessa liikkeelle kevytrakenteisista julkisivuista, jotka ovat maailmalla yleisiä korkeissa rakennuksissa. Päädyimme kuitenkin siihen, että 15 | SEMENTTI betoni ja elementeistä rakentaminen oli paras vaihtoehto hotellille asetettujen tavoitteiden ja vaaditun korkean laatutason toteuttamiseen”, Valjus sanoo. Rakennuksen veistoksellisuutta korostavat kulmien ja nurkkien viisteet, jotka elävöittävät suorakulmaista perushahmoa, sekä julkisivun ikkunoiden ja terästehosteiden vapaa sijoittelu. Esimerkiksi yksitotisen persoonattoman ja maailmalla tuhansittain toistetun lasitornin sijaan tornihotellista rakentuu kaupunkikuvaa elävöittävä yksilöllinen kokonaistaideteos vanhojen hotellikäyttöön muutettavien veturitallien rinnalle – vastaavaan tapaan kuin Tammerkosken rannan punatiiliset ja uuteen käyttöön muutetut vanhat tehdaskiinteistöt ovat muodostuneet osaksi tamperelaisuutta. Musta väribetonipigmentti tuo särmää Tornin veistoksellisten muotojen vaikuttavuutta lisää julkisivun betonielementtien musta väri. ”Rakennuksessa käytettävä musta väribetonipigmentti on uusi tuote, ja sen avulla saadaan väribetoniin aikaisempaa tummempaa sävyä. Tumma sävy tuo uuteen osaan häivähdyksen veturitallien menneisyydestä lisäten samalla toivottua särmää ja dramatiikkaa”, Sampo Valjus kertoo. Materiaalivalinnoilla haluttiin hänen mukaan myös korostaa niitä vastakohtaisuuksia, joita rakennus luontaisestikin tarjoaa uuden ja vanhan rakennuskannan yhdistymisen myötä. ”Betonin karheus yhdistettynä kiiltävään teräkseen sopii vanhan teollisuuskaupungin henkeen.” Jäykistys tulee kaupan päälle Rakennesuunnittelija Miika Kankaanpää Finnmap Consulting Oy:stä kertoo, että tornihotelliin valittu kantaviin ulko- Kuva: SRV ja väliseiniin perustuva runkoratkaisu on myös kustannuksiltaan edullisempi kuin pilarilaattarunko, jota korkeissa rakennuksissa usein käytetään. ”Pilarilaattarunko on jäykistettävä esimerkiksi porras- ja hissikuiluilla, jotka vaativat korkeaan rakennukseen kohdistuvan suuren tuulikuorman aiheuttamien vetovoimien hallitsemiseksi raskaat raudoitteet. Kantaviin seiniin sen sijaan kohdistuu voimakkaalla tuulellakin vain puristusta, jota betoni kestää hyvin. Jäykistys tulee kuin luonnostaan, kun koko rakenne toimii jäykisteenä, ja oma massa ottaa vastaan myös tuulen aiheuttamat kuormitukset.” Raudoitteiden tarve ei merkittävästi suurempi Kantavissa seinissä kuormat jakautuvat suurelle alalle toisin kuin pilareissa. ”Koska kuormat ovat seinissä metriä kohti helposti hallittavia eikä järeää vetoraudoitusta tarvita, raudoitteiden tarve ei ole merkittävästi suurempi kuin matalammissa rakennuksissa. Rakenne on yksinkertainen ja varma, ja siksi se on myös helppo toteuttaa laadukkaasti, Kankaanpää sanoo. Tornihotellin alakerroksissa betonisten väliseinäelementtien paksuus on 250 millimetriä ja kymmenennestä kerroksesta ylöspäin riittää 200 millin paksuus. Julkisivun sandwich-elementtien sisäkuoren paksuus on alakerroksissa 220 millimetriä ja yläkerroksissa selvitään 180 millillä. Julkisivu- ja väliseinäelementit toimittaa Parma Oy. Betonitoimittaja on Rudus. Betoniset porrassyöksyt tilattiin Lemminkäinen Rakennustuote Oy:ltä, josta tuli yrityskaupan myötä osa Rudus Betonituote Oy:tä. ”Runkotyöt etenevät kerroksen ylöspäin viikossa. Näin nopea rakennusaika edellyttää sitä, että kylpyhuoneet tulevat työmaalle valmiina tilaelementteinä”, Miika Kankaanpää sanoo. Kun seuraavan kerroksen välipohjaholvin muotit tuentoineen on asennettu, nostetaan muottien päälle ensin kylpyhuoneelementtien alustana toimivat Virtain Betoni Oy:n valmistamat teräsbetoniset välipohjaelementit. Elementtien paksuus on sovitettu niin, ettei kylpyhuoneen lattian ja hotellihuoneen lattian välille synny liikkumista hankaloittavaa kynnystä. ”Välipohjaelementeissä on tartuntaraudoitus, joka sitoo elementit osaksi paikallavalettavaa holvia, Kankaanpää sanoo. Massiivisuudesta hyvä ääneneristys Miika Kankaanpään mukaan seinäelementtien ja paikallavaluholvin yhdistelmä osoittautui tornihotelliin optimaaliseksi monestakin syystä. ”Elementit voidaan valmistaa hyvissä olosuhteissa tehtaalla ja tuoda valmiina työmaalle. Paikallavalettava välipohja puolestaan muodostaa yhtenäisen jatkuvan laatan, joka sitoo runkorakenteen yhteen. Se on myös ääniteknisesti hyvä ratkaisu.” Elementit nopeuttavat rungon nousua Kankaanpää painottaa, että elementtiratkaisu myös nopeuttaa työmaalla tehtävää työtä ja tuo siten etuja ripeän rakentamisaikataulun hallintaan. Aikataulu oli tässäkin valinnassa yksi tärkeä tekijä. ”Koska työmaalla on vain yksi torninosturi, sen käyttö voidaan optimoida yhdistämällä elementtirakentamista ja pumppaamalla tehtävää paikallavalua.” 16 | SEMENTTI Palonkestävyys mukana materiaalien valinnassa Korkeassa rakennuksessa palonkestävyys on aina mukana rakennusmateriaalien valinnassa. ”Vaadittu kahden tunnin palonkestävyys on betonirakenteilla helppo saavuttaa, kun käytetään betoniteräksille 35 millimetrin suojabetonipaksuutta.” Korkealujuusbetonien käyttö on kasvanut korkeissa rakennuksissa etenkin pilareissa, mutta tornihotellissa käytetyllä kantaviin seiniin pohjautuvalla rakenteella selvitään tavanomaisilla lujuuksilla. ”Koska kuormajakauma on saatu melko tasaiseksi, ilman suuria pistemäisiä huippuja, betonin lujuusluokaksi riittää K40-1”, Miika Kankaanpää sanoo. ”Valmiit kylpyhuone-elementit ja niiden sisältämä talotekniikka ilmanvaihtohormeineen ja nousuputkistoineen nopeuttavat sisävalmistustöitä, kun työmaalla tehtäväksi jää vain talotekniikan liitosten ja kytkentöjen tekeminen. Työmaalle sinetöityinä saapuvat kylpyhuoneiden tilaelementit toimittaa STX Finland Cabins Oy Piikkiöstä, joka on toimittanut kylpyhuone- ja hyttielementtejä myös maailman suurimpiin risteilijöihin Karibianmerelle”, Matti Julin kertoo. ”Rungon nousunopeus kerros viikossa on sen verran nopea, että käytämme välipohjaholvien valussa valmisbetonissa rapid-sementtiä”, Julin toteaa. Tiiveys ja huoltovapaus korostuvat yläilmoissa Hankkeen kiinteistökehittäjänä ja rakentamisvaiheen rakennuttajakonsulttina on SOK Kiinteistötoiminnot. Tuuli huomioitava elementtien nostossa Tornihotellia rakentaa projektinjohtourakoitsijana SRV Rakennus Oy. Työmaapäällikkö Matti Julin SRV:stä pitää korkean rakentamisen erityispiirteinä tuulen huomioimista työturvallisuudessa ja nostokapasiteetin riittävyyden varmistamista, koska siirtomatka pitenee koko ajan rungon noustessa ylemmäksi. ”Korkeus näkyy esimerkiksi siinä, että betoniakin saa pumpata jonkun aikaa, ennen kuin se on noussut holville kerroksiin. Työmaalla käytettävä pumppukalusto on niin tehokasta, ettei paineenkorotusasemaa ole ainakaan vielä tarvinnut rakentaa välille”, Julin sanoo. Elementtien nostoissa saa olla tarkkana, koska tuuli ottaa yläilmoissa elementteihin aivan eri tavalla kuin matalassa rakennuksessa. ”Raskaimmat elementit painavat noin 17 tonnia. Toisaalta paino tasaa tuulen vaikutusta.” Logistiikassa haasteita Elementtien lisäksi nosturilla on nostettava kerroksiin suuri määrä rakennustarvikkeita ja talotekniikkaa odottamaan eri työvaiheita. ”Logistiikan haasteena on rakennuksen korkeuden lisäksi tiiviissä kaupunkirakenteessa sijaitsevan tontin pienet varastointitilat sekä tarvikkeiden mahduttaminen holveille, joilla on tiiviisti muottien pysty- ja vinotukia”, Julin sanoo. Jotta sisävalmistustöihin päästään nopeammin, on kymmenenteen kerrokseen asennettu vedeneristys joka muodostaa väliaikaisen vesikatteen. Myös 18:nteen kerrokseen asennetaan väliaikainen vedeneristys, ennen kuin rakennus on vuoden vaihteen tienoilla noussut lopulliseen 25 kerroksen korkeuteensa, ja siihen asennetaan lopullinen vesikate. Rakennuttajainsinööri Robert Holmström SOK Kiinteistötoiminnoista sanoo, että yksi keskeinen tekijä betonirungon valitsemiseen oli se, että korkeasta, tuulelle ja viistosateille alttiista rakennuksesta haluttiin mahdollisimman huoltovapaa ja tiivis. ”Tiiveyden aikaansaaminen oli helpointa betonilla”, Holmström sanoo. Runkomateriaalin valinnassa painoi Holmströmin mukaan paljon projektinjohtourakoitsijana olevan SRV:n näkemys, mutta lopullinen valinta tehtiin tiiviissä yhteistyössä rakennuttajan, urakoitsijan ja suunnittelijoiden kanssa. ”Julkisivuelementtien toimittajaksi valittu Parma on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä elementtiratkaisua, jolla saavutetaan myös haluttu arkkitehtoninen ilme rakennukselle. Julkisivuelementeissä näkyvässä roolissa on tumman betonipinnan rinnalla haponkestävästä teräksestä tehdyt tehostekentät sekä ikkunasmyygi- ja vesipellitys.” Korkea rakentaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä Holmströmin mukaan yhteistyö on sujunut hankkeen osapuolten kesken hyvin. Hän antaa tunnustusta myös Tampereen rakennus- ja paloviranomaisille sujuvasta viranomaisasioiden hoidosta. ”Korkea rakentaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä kaikkien hankkeen osapuolten ja viranomaisten kanssa. Tampereen rakennus- ja paloviranomaisten kanssa on ollut helppo asioida”, Robert Holmström sanoo. Tornihotellilla on merkittävä työllistävä vaikutus rakentamisen aikana: suoraan tai välillisesti 700 henkilötyövuotta. 17 | SEMENTTI Teksti: Terhi Rauhansalo / Petri Teräväinen Kuva: Korsu Oy Raskaan kaluston painorajojen muutos parantaa kilpailukykyä Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja massoja ja mittoja koskeva asetusmuutos astui voimaan lokakuussa. Muutoksella pyritään vahvistamaan Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä yritysten logistiikka- ja kuljetuskustannusten laskiessa. Raskaan kaluston painorajoja koskeva muutos astui voimaan 1.10.2013. Aikaisemmin raskaiden ajoneuvojen suurin sallittu kokonaispaino oli 60 tonnia. Valtioneuvoston uuden asetuksen mukaan se on nyt yhdeksän akselisissa yhdistelmissä 76 tonnia. Suurin sallittu korkeus taas on nykyisin 4,4 metriä entisen 4,2 metrin sijaan. Haasteita nykyiselle kuljetuskalustolle Nykyinen sementinkuljetuskalusto on Suomessa pääosin 7- ja 8-akselisia yhdistelmiä. Aikaisempien rajoitusten puitteissa säiliöyhdistelmät eivät ole voineet hyödyntää kokonaan säiliöiden tilavuutta, koska painorajat ovat tulleet vastaan. Suurempia hyötykuormia on saavutettu käytännössä vain rakentamalla omi- naispainoltaan kevyempiä yhdistelmiä. Tämän vuoksi uusi painorajamuutos asettaa haasteita ja investointipaineita nykyiselle kuljetuskalustolle. Kun vanhan kaluston painorajoja halutaan muuttaa viiden vuoden siirtymäkaudeksi 60 tonnista 64 tonniin, tarvitaan kalustolle yhdistelmän maahantuojan tai valmistajan tekninen todistus. Todistusta tarvitaan auton muutoskatsastuksessa ja uuden painorajan tyyppihyväksynnässä. Uusi asetus on ruuhkauttanut ajoneuvojen maahantuojia ja katsastuskonttoreita. Säiliöpuolella vain ne yhdistelmät, joihin uuden painorajan tyyppihyväksyntä on teknisesti mahdollista, tulee siirtymään 64 tonnin kokonaispainoihin. Valtaosa nykyisestä sementinkuljetuskalustosta ajaa edelleen 60 tonnin painorajalla. Uusi painorajamuutos koetaan 18 | SEMENTTI ristiriitaiseksi sementtiä ajavien kuljetusliikkeiden keskuudessa, ja se on herättänyt paljon keskustelua. Tulevaisuudessa tehokkuutta ja joustavuutta toimituksiin Finnsementti Oy:n kuljetuskoordinaattori Petri Teräväinen kertoo, että sementin kuljetuskalusto on aina ollut erikoiskalustoa, jota on viime vuosikymmeninä kehitetty tiiviissä yhteistyössä valmistajien ja kuljetusliikkeiden kanssa. Näin yhdistelmästä on pyritty jo valmistusvaiheessa rakentamaan mahdollisimman kevyt ja kustannustehokas. ”Tavoitteena on ollut saada mahdollisimman suuri hyötykuorma. Uuden lain myötä muun muassa paripyöräratkaisun takia nykyiseen kalustoon pitäisi tehdä suuria investointeja, jotka kasvattavat yhdistelmän ominaispainoa. Mikäli haluttaisiin kuljettaa suurempia kuormia, jää todellisen hyötykuorman kasvu uusien painorajojen myötä nykyiselle kalustolle varsin pieneksi. Olemassa olevaan kalustoon investoitaessa takaisinmaksuaika jää valitettavan pitkäksi saadakseen 60 tonnin sijaan kuljettaa 64 tonnia. Näen kuitenkin, että tulevaisuudessa painorajojen muutoksesta on alalle hyötyä. Suuremmat kuormakoot parantavat kilpailukykyä. Kun uutta yhdistelmää suunnitellaan ja tilataan sementin kuljettamiseen, sitä ei enää tulevaisuudessa mitoiteta 60 tonnin kokonaispainolle, vaan aina 76 tonniin asti. Tämä asettaa meille ja asiakkaillemme haasteita muun muassa vastaanottokapasiteetin myötä. Tulevaisuuden siiloinvestoinneissa vastaanottokapasiteetin tulee vastata loppuasiakkaan käyttömääriä ja kasvavia kuormakokoja, jolloin saavutamme tehokkuutta ja joustavuutta sementtitoimituksiin”, Teräväinen toteaa. Ammattitaito korostuu entisestään Finnsementillä on valmistauduttu hyvissä ajoin kuormakokojen kasvuun. Punni- tus- ja lastausjärjestelmistä painorajat on asetettu uusien painorajojen mukaisiksi. ”Emme pysty nykyään kontrolloimaan teknisesti ylikuormia kuten ennen, vaan kuljettajan ammattitaito sekä vastuu korostuvat nyt entisestään. Aiemmasta poiketen meiltä lastataan nyt monenkokoisia kuormia, eikä toimittajan ole enää yhtä helppoa valvoa väärinkäytöksiä muun muassa ylikuormien osalta. Tulemme vaakojen vakauksien yhteydessä kasvattamaan myös vaakojen antureiden painorajoja muun muassa Pietarsaaressa ja Kantvikissa. Paraisilla, Lappeenrannassa sekä Oulussa suurien 76 tonnin kokonaispainojen lastaaminen sekä punnitseminen on jo mahdollista”, Petri Teräväinen kertoo. Kuormakokojen mitoittaminen yhä tärkeämpää kilpailukyvyn kannalta Raahelainen perheyritys Korsu Oy on ollut ensimmäisten kuljetusliikkeiden joukossa, jotka ovat ottaneet uudet painorajat huomioon kalustoinvestoinneissaan. Uusi 9-akselinen yhdistelmä valmistui syksyllä juuri ajoissa yrityksen viettäessä samalla 90-vuotisjuhliaan. Korsu Oy:n toimitus- 19 | SEMENTTI johtajan Pertti Keski-Korsun mukaan kuormakoot tulevat kasvamaan niihin kohteisiin, joihin se on mahdollista loppuasiakkaan vastaanottokapasiteetin puitteissa. ”Korsu Oy haluaa olla mukana tulevaisuuden kehityksessä ja löytää uusia asiakaslähtöisiä ratkaisuja, jotka parantavat tehokkuutta ja toimitusvarmuutta. Uusi 9-akselinen yhdistelmä voi kuljettaa 55 tonnia kerralla, mikä on noin 10 tonnia enemmän aiempiin kuormiin verrattuna. Uusi yhdistelmä on omiaan palvelemaan kohteita, joissa on riittävästi vastaanottokapasiteettia. Kuormakokojen ja oikean kaluston mitoittaminen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla on tulevaisuudessa avainasemassa kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kalustoinvestointien rahoittaminen kuljetusalalla on nykyään erittäin haastavaa, joten pitkäjänteistä asiakasyhteistyötä alalla tarvitaan”, Keski-Korsu toteaa. Teksti: Janne Liimatainen Kuva: Finnsementti Oy Oikein valittu huokostin – parantaa betonin pakkasenkestävyyttä Eri tekijöiden huomioonottaminen vaikuttaa ratkaisevasti huokostamisen onnistumiseen ja sitä kautta vaatimusten täyttymiseen pakkasenkestävyyden osalta. Betonin pakkasenkestävyyden varmistaminen on ajatuksen tasolla yksinkertainen prosessi: sekoitetaan betoniin ilmaa ja stabiloidaan ilma oikean kokoisiksi kupliksi sopivilla pinta-aktiivisilla aineilla. Kuulostaa teoriassa helpolta, mutta käytännössä huokostamisen lopputulokseen vaikuttaa raaka-aineiden kemian ja fysikaalisten ominaisuuksien lisäksi paljon muitakin tekijöitä. Huokostintyypit ja niiden toiminta Nykyään kaupalliset huokostimet voidaan jakaa valmistustapansa perusteella kahteen ryhmään. Perinteiset puunjalostusteollisuuden luonnonmateriaaleista erottamat hartsihapposaippuat ovat saaneet rinnalleen synteettisiä tensidejä. Kaikkien huokostimien toiminta pe- 20 | SEMENTTI rustuu niiden kykyyn pienentää veden pintajännitystä ja sitä kautta stabiloida ilmakuplia betonissa. Luonnonmateriaalit ovat tyypillisesti kemialliselta rakenteeltaan monimutkaisempia ja teholtaan heikompia kuin synteettiset aineet. Teholla tarkoitetaan tässä yhteydessä riittävän ilmamäärän aikaansaamiseksi tarvittavaa huokosti- men ainemäärää. Heikompi tehokkuus ei ole kuitenkaan välttämättä huono asia, sillä huokostamisessa kyse on ennen kaikkea materiaalien keskinäisestä yhteensopivuudesta. Käytössä oleviin raaka-aineisiin (kiviaines, sementti, lisäaineet) sopivan huokostimen valinta tuleekin aina perustua ennakkokokeisiin. Betonin valmistuskustannuksiin huokostimella ei ole juurikaan vaikutusta. Huokostimen valinta ja testaus Huokostinta valittaessa raaka-aineiden lisäksi huomioidaan valmistettavat betonilaadut. Alhaisen lujuusluokan säänkestävän betonin huokostus on aika lailla yksinkertaisempaa kuin korkean lujuusluokan konevalettavan massan tai siltabetonien huokostaminen. Jälkimmäisiin tapauksiin synteettisten tensidien teho saattaa olla jopa välttämätön, kun vastaavasti alhaisempien lujuusluokkien betonit huokostuvat paremmin esimerkiksi mäntyöljypohjaisella huokostimella. tamaan massojen taloudellisuutta, lujuusominaisuuksia ja työstettävyyttä. Tehonotkistimet ovat itsessään pinta-aktiivisia aineita, jotka vaikuttavat siten myös betonin huokostamiseen. Notkistimen ja huokostimen hankinta yhden toimittajan valikoimista on suositeltavaa jo siitä syystä, että ongelmatilanteiden selvittely on tällöin moninkertaisesti nopeampaa kuin eri toimittajien tyrkyttäessä ristiriitaisia näkemyksiään ongelman lähteestä. Otettaessa käyttöön huokostavaa lisäainetta tulee tehdä ainakin sovellettavien betoniperheiden ennakkokokeet. Lisäksi kannattaa tutkia sekoitusajan ja erilaisten tuotannon häiriöiden vaikutus ilmamäärään. Kuljetuksenaikainen ilmamäärän nousu saattaa yllättää työmaamittauksissa, mikäli sekoitusaika tehtaalla on kovin lyhyt. Sekoitusajan vaikutus ilmamäärään kannattaa testata normaalin huokostinannostuksen lisäksi kaksinkertaisella annostuksella. Alla olevassa taulukossa on lueteltu betonin ilmamäärään vaikuttavia tekijöitä. Betonin ilmamäärän ja –laadun mittaamisesta Tuoreesta betonista tehtävä ilmamäärän mittaus painemenetelmällä on luotettava, mutta kuten kaikkeen mittaamiseen, myös tähän liittyy huomioitavia reunaehtoja. Ilmamittarin kunto ja massan tiivistäminen lienevät yleisimpiä virhelähteitä ilmamäärämittauksissa. Vuotavalla mittarilla ei luonnollisesti tulisi tehdä mittauksia lainkaan. Betonin tiivistämiseenkin on olemassa useampia käytäntöjä. Kirjoittajan mielestä toistettavin on sauvavibralla tehtävä tiivistäminen. Ilmamäärämittarin lisäksi huokostintestauksessa käyttökelpoinen välinen on AVA-mittari, jolla saadaan selville betonin huokosjako ja huokosten ominaispintaala, toisin sanoen betonin sisältämän ilman laatu. Huokosjako voidaan määrittää myös kovettuneesta betonista ohut- tai pintahiemittauksin. Tällöin havainnointi perustuu näytteen huokosten optiseen havainnointiin. Nykyaikaisten betonien valmistuksessa käytetään yleisesti tehonotkistimia paran- BETONIN ILMAMÄÄRÄÄN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TekijäMuutosIlmamäärän muutos (Alkuperäinen 5 %) Lämpötila+10 g +20 °C Vähenee 1–1,25 % Painuma50 g 100 mm Kasvaa n. 1 % Hiekan määrä35 g 45 % Kasvaa n. 1–1,5 % < 0,5 mm:n osuus + 50 kg/m³ Vähenee n. 0,5 % Sementin määrä + 50 kg/m³ Vähenee n. 0,5 % Orgaaniset epäpuhtaudetVähenee tai kasvaa Lehtotuhkan lisäysSaattaa vähetä huomattavasti, riippuen hiilen määrästä Sekoitustehon lisäys Kasvaa tiettyyn rajaan saakka 21 | SEMENTTI UUDET HENKILÖT Iiro Aro Tuotepäällikkö Iiro Aro on nimetty säkkisementtien myynnin lisäksi stabilointisementtien tuotepäälliköksi 1.9.2013 alkaen. Iiro vahvistaa sementin myyntitiimiä. Hänen vastuullaan on sementin myynti stabilointiasiakkaillemme ja stabilointiliiketoiminnan kehittäminen. Iiron asemapaikkana on edelleen Lappeenranta. Seuraavassa numerossa Suomalainen sementti täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Ensimmäiset klinkkerit valmistuivat Finnsementin Paraisten sementtitehtaan kiertouunista 3.9.1914. Seuraava, toukokuussa ilmestyvä Sementti-lehti on 100-vuotisjuhlanumero. 22 | SEMENTTI Betoniluoma Oy Betoniteollisuutta Teuvalla 60 vuotta Pienimuotoisesta tiilen valmistuksesta alkunsa saanut liiketoiminta on laajentunut alansa kehittyneintä teknologiaa edustavaksi yritykseksi. Teuvalainen betoniteollisuus sai alkunsa 1930-luvulla pienimuotoisesta tiilen valmistamisesta. Kattotiilistä alkanut betonin valmistaminen kaupallistui 1950-luvulla ja Teuvan Sementtivalimo syntyi 1953. tuotevalikoimaan tulivat myös pihakivet, ja valimo alkoi käyttää nykyistä Betoniluoma-nimeä. Luoma on kertonut jalostusasteen nostamisen olleen yrityksen keskeisenä ajatuksena jo 1970-luvun kiviainesliiketoiminnoista alkaen. 1980-luvun alkupuolella sementtivalimon silloinen omistaja päätti keskittyä sahaliiketoimintaan. Teuvan Sementtivalimon toiminnot myytiin vuonna 1983 kiviainestoimintoja harjoittaneelle Suupohjan Sora Tuisku & Luoma Ky:lle, ja näin yrityksen osakkaaksi tuli nykyinen toimitusjohtaja Raimo Luoma. Teollisesti merkittävämpään mittakaavaan betonielementtien valmistus kasvoi uusien toimitilojen käyttöönoton myötä vuonna 1989, vain kuusi vuotta sementtivalimon omistajuusjärjestelyiden jälkeen. Uusi betonielementtitehdas edusti aikansa moderneinta betoniteknologiaa muun muassa tietokoneohjatun betoniasemansa myötä. Pihakivet mukaan tuotevalikoimaan Jatkuvaa kehitystä Uuden omistajan myötä sementtivalimoa alettiin kehittää voimakkaasti. Ensimmäiset suurmuotit valimo hankki jo samana vuonna. Muutamaa vuotta myöhemmin 1990-luvun laman jälkeen pihakivet saivat tehdä tilaa pidemmälle jalostetuille betonituotteille, ja vähitellen Betoniluoma opittiin tuntemaan haastavien be- 23 | SEMENTTI tonielementtirakenteiden luotettavana valmistajana. Uuden tehtaan kehitys- ja laajennustoimet ovat olleet liki jatkuvia 1990-luvulta lähtien. Niillä on vastattu asiakaskunnan kehittyviin tarpeisiin ja jatkettu jo vuosikymmeniä sitten hahmottunutta jatkuvan kehittymisen perinnettä. Nyt 2010-luvulla aikansa kehittyneintä betoniteknologiaa edustavat uudet kiertomuotti- ja hiomalinjastot. Betoniluoman tuote- ja palveluvalikoimaan kuuluvat kaikenlaiset teräsbetonirakenteet, tärkein tuoteryhmä on julkisivuelementit. Kuva: Betoniluoma Oy
© Copyright 2024