Slovakia
Slovakia Kesäkuu 2010 Slovakian maaraportti 2 (23) Juha Wilén Sisällysluettelo Maaprofiili ................................................................................................................................................ 4 Maa ja väestö ............................................................................................................... 4 Infrastruktuuri................................................................................................................ 4 Politiikka ja hallinto ....................................................................................................... 5 Talouden avaintiedot .................................................................................................... 6 Liiketoiminta ............................................................................................................................................. 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet ..................................................................................... 6 Potentiaalisia toimialoja ................................................................................................ 7 Myynti ja markkinointi ................................................................................................... 7 Rahoitus ja takuut ......................................................................................................... 8 Talous ...................................................................................................................................................... 9 Makrotalous .................................................................................................................. 9 BKT ................................................................................................................... 9 Työttömyys ...................................................................................................... 10 Inflaatio ........................................................................................................... 10 Vaihtotase ....................................................................................................... 10 Talouspolitiikka ........................................................................................................... 10 Työvoima .................................................................................................................... 11 Ulkomaankauppa ................................................................................................................................... 13 Kokonaiskauppa ......................................................................................................... 13 Ulkomaankaupan rakenne............................................................................... 13 Tärkeimmät kauppakumppanit ........................................................................ 13 Kauppa Suomen kanssa ............................................................................................. 14 Suomen vienti ................................................................................................. 15 Suomen tuonti ................................................................................................. 16 Ulkomaiset investoinnit ............................................................................................... 17 Suomalaiset investoinnit ............................................................................................. 17 Maa- ja metsätalous............................................................................................................................... 17 Teollisuus ja rakentaminen .................................................................................................................... 17 Valmistusteollisuus ..................................................................................................... 18 Energia ....................................................................................................................... 19 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 3 (23) Juha Wilén Rakentaminen ............................................................................................................ 21 Palvelusektori ........................................................................................................................................ 21 Kauppa ....................................................................................................................... 21 Pankkitoiminta ja pörssi .............................................................................................. 22 Tapakulttuuri .......................................................................................................................................... 22 Linkkejä ................................................................................................................................................. 23 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 4 (23) Juha Wilén Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 49 035 km2 Luonnonvarat: rautaa, alumiinia, kuparia, elohopeaa, hieman öljyä, maakaasua ja kivihiiltä Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC + 1 talvisin, UTC + 2 kesäisin (UTC = koordinoitu yleisaika) Rajanaapurit: Itävalta, Tšekin tasavalta, Puola, Unkari ja Ukraina Asukasluku: 5 424 925 vuoden 2009 lopussa Pääkaupunki: Bratislava Suurimmat kaupungit: Bratislava (431 061 asukasta vuoden 2009 lopussa), Košice (233 880 as.), Prešov, Žilina ja Nitra Etniset ryhmät: slovakit (85,8 %), unkarilaiset (9,7 %), romaanit (1,7 %), tšekit (0,8 %) ja muut (2 %) v. 2001 väestölaskennan mukaan Virallinen kieli: slovakki Uskontokunnat: katolilaiset (68,9 %), ateistit (9,7 %), luterilaisia lähellä olevat evankelis-augsburgilaiset (6,9 %), paavin alaiset kreikkalaiskatolilaiset (4,1 %), reformoidut (2,0 %), ortodoksit (0,9 %) ja muut (6,4 %) v. 2001 väestölaskennan mukaan Slovakia on vuoristoinen maa. Länsi-Karpaatit peittävät suuren osan maan pohjoisosaa. Karpaatteihin kuuluvat korkeat Tatra-vuoret, jotka ovat suosittu hiihtokohde. Alueella on monia vaikuttavan näköisiä järviä ja laaksoja sekä Slovakian korkean kohta, Gerlachovsky (2655 m). Lounaassa Tonavan ympärillä ja kaakossa on alavaa. Tonavan lisäksi suuri jokia ovat Vah ja Hron. Slovakian ilmasto on leuto. Kesät ovat suhteellisen viileitä ja talvet kylmiä ja kosteita. Slovakiassa asuu pääasiassa slaavilaisia slovakkeja, jotka saapuivat 400-luvulla. Suurin vähemmistö ovat unkarilaiset, joita muutti alueelle 900-luvulta lähtien. Valtion virallinen kieli on slovakki, joka on puolan, tšekin ja itäisessä Saksassa puhutun sorbin tavoin länsislaavilainen kieli. Se kuuluu slaavilaiseen kieliryhmään ja edelleen indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 421, Bratislava 2, Košice 55 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 20,3 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 102,2 % vuonna 2008 Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 12,7 vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 51,3 vuonna 2008 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 5 (23) Juha Wilén Tieverkosto: yleisiä teitä 17 883 km, josta moottoriteitä 328 km 1.1.2007 Rautatieverkosto: 3658 km, josta 1862 km sähköistetty syyskuussa 2007 Lentokenttiä: 35, joista 20:llä päällystetty kiitotie v. 2007. Tärkeimmät ovat Bratislavan ja Košicen kansainväliset lentokentät. Satamat: Bratislava, Sturovo, Komarno ja Safa Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Slovenska Republika, Slovakian tasavalta, Slovak Republic Valtion päämies: presidentti Ivan Gasparovic Parlamentti: yksikamarinen kansallisneuvosto, jossa on 150 neljäksi vuodeksi valittua jäsentä Viimeiset parlamenttivaalit: 12.6.2010. Tulos: Smer-Social Democracy (Smer-SD) sai 62 paikkaa, Slovak Democratic and Christian Union (SDKU) 26 paikkaa, Freedom and Solidarity (SaS) 22 paikkaa, Christian Democratic Movement (KDH) 15 paikkaa, unkarilaisen vähemmistön Most-Hid 14 paikkaa ja Slovak National Party (SNS) 9 paikkaa. Pääministeri: Robert Fico (Smer-SD), joka johtaa toistaiseksi toimitusministeriötä. Uuden hallituksen muodostavat hyvin todennäköisesti SDKU, SaS, KDH ja Most-Hid, joilla on yhteensä 79 edustajaa 150:stä. Seuraavat vaalit: presidentinvaalit ja parlamenttivaalit vuonna 2014 Aluehallinto: 8 lääniä ja 79 piiriä Itsenäistynyt: 1.1.1993 Kansallispäivä: 1.9. (Slovakian perustuslain hyväksymispäivä, 1992); 29.7. (Kansannousun muistopäivä, 1944) Slovakia oli Samon valtakunnan osa vuosina (n.) 623–658. Samo oli slaavien ensimmäinen tunnettu hallitsija, ja hänen valtakuntansa slaavien ensimmäinen tunnettu järjestäytynyt yhteisö. Valtakunta kattoi Määrin, Slovakian, Ala-Itävallan sekä todennäköisesti myös Böömin, Elbe-joen äärellä olleen Sorbian ja väliaikaisesti Itävallan Kärntenin. Vuodesta 833 lähtien 900-luvun alkupuolelle Slovakia oli osa Suur-Määriä. Moravia Magna (latinaksi) oli slaavilainen valtio Määrin ja Slovakian alueilla. Määri ei tarkoittanut vain nykyistä Määriä vaan joko alueita Morava-joen molemmilla puolilla tai valtiota, jonka (nykyään tuntematon) pääkaupunki oli nimeltään Morava. "Suuri" viittaa Määriin sekä siihen liitettyihin maihin. Slovakiasta tuli 1000-luvulla osa Unkarin monikansallista valtiota, jossa maguaarit olivat vähemmistö. Vuonna 1526 Slovakia siirtyi Itävallalle (muut Unkarin osat joutuivat osmanien Turkin haltuun vuoteen 1699 asti). Vuodesta 1867 eteenpäin Slovakia oli osa ItävaltaUnkarin kaksoismonarkiaa. Vuonna 1918 Slovakia yhdistyi Böömin ja Määrin kanssa Tšekkoslovakiaksi, jonka poliittinen järjestelmä oli demokraattinen. Maaliskuussa 1939 Slovakia julistautui itsenäiseksi. Valtio oli tosin toisen maailmansodan aikana kansallissosialistisen Saksan hallinnassa. Vuonna 1945 Tšekkoslovakia perustettiin uudestaan. Vuoden 1946 parlamenttivaaleissa Slovakiassa voitti Demokraattinen Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 6 (23) Juha Wilén puolue (62 prosenttia äänistä) mutta Tšekissä Kommunistinen puolue, joka sai 38 prosenttia äänistä. Kommunistit kaappasivat vallan vuonna 1948 ja johtivat maata Neuvostoliiton alaisuudessa vuoteen 1989 asti. Vuoden 1989 Samettivallankumous johti kommunistien kaatumiseen ja demokratian paluuseen. Tšekin ja Slovakian tasavallat erosivat toisistaan 1.1.1993. Slovakia liittyi Euroopan unioniin 1.5.2004. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä Valuuttakurssi: 1 EUR oli 1,3948 USD vuonna 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 63,3 miljardia EUR vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: n. 11 690 EUR vuonna 2009 Verotus: Yhtiötuloverokanta 19 %, yleinen arvonlisäverokanta 19 % v. 2010 Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallit ja metallituotteet, elintarvikkeet, kuljetusvälineet, kemialliset aineet ja tuotteet sekä hiili ja öljytuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, puolivalmisteet, polttoaineet Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Tšekin tasav., Itävalta, Puola, Venäjä, Italia Slovakian BKT henkeä kohti ostovoimakorjattuna oli Eurostatin arvioiden mukaan 72,3 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna 2008. Suhde on parantunut valtion itsenäistymisen jälkeen. BKT on kasvanut nopeasti 2000-luvulla. Slovakian kilpailukyky on keskinkertainen. WEF:n syksyn 2009 vertailussa Slovakian yleinen kilpailukykyindeksi oli 47 korkein 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2010 vertailussa Slovakian kilpailukyky oli 49. paras 58 maan joukossa. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Finpron Prahan-vientikeskuksen arviot Slovakiasta: Positiivisia piirteitä Slovakian 1.5.2004 saama EU-status on parantanut voimakkaasti maan mahdollisuuksia kilpailla teollisista investoinneista Euroopassa. Investointiympäristö on parantunut, ja valtion investointivirasto on edelleen aktivoitunut houkuttelemaan ulkomaisia teollisia investointeja maahan. Esimerkkejä ovat autonvalmistajien PSA:n ja KIA:n päätökset perustaa teollista toimintaa Slovakiaan. Keskeinen sijainti. Slovakian pääkaupunki Bratislava on vain 60 km päässä Wienistä, ja Länsi-Slovakian aluetta voi hyödyntää logistisesti useiden Keski-Euroopan vanhojen ja uusien EU -maiden suhteen. Työvoiman koulutustaso on melko korkea ja edullista työvoimaa on saatavilla enemmän kuin esimerkiksi Tšekissä tai Unkarissa. Bruttokansantuote kasvaa lähivuosinakin Länsi-Euroopan maita nopeammin. On tosin otettava huomioon vaatimattomampi lähtötaso ja Slovakian jatkossakin voimakas riippuvuus Saksan talouskehityksestä. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 7 (23) Juha Wilén Riskejä ja uhkia Melko syvälle juurtunut korruptio, joka edelleen vaivaa Slovakian talouden tasapainoista ja normaalia kehitystä. Taloutta koskevaa lainsäädäntöä on vielä kehitettävä. Maan sisäisissä liikenneyhteyksissä on runsaasti kehitettävää, länsi–itä -suuntainen liikkuminen vie edelleen paljon aikaa. Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia seuraavilla aloilla: Energia- ja ympäristöteknologiat. Slovakiassa on runsaasti muun muassa EU:n osittain rahoittamia vesihuollon ja yleensä ympäristöalan projekteja lähivuosina. Metsäteollisuus. Paikallinen puuraaka-aine (esim. pyökki) on edullista, mikä tarjoaa runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rakennustarvikkeet, -materiaalit ja -koneet ja niihin liittyvät palvelut ja kauppa infrastruktuuri- ja talorakentamisen tarpeisiin. Tietoliikenneteknologia ja tietotekniikka. Elintarviketeollisuuden koneet, laitteet ja osaaminen mm. EU:n hygieniavaatimusten luodessa investointipaineita slovakialaiselle teollisuudelle. Erilaiset investointimahdollisuudet petrokemian ja metalliteollisuuden aloilla, markkinoilla on jo mm. hyvä suomalainen menestystarina erikoisfilmien tuotannosta sähköteknisiä tuotteita varten. Alihankintayhteistyö metallien, koneiden, komponenttien ja huonekalujen valmistuksessa. Myynti ja markkinointi Finpron Prahan-vientikeskus Myyntiponnistelut kannattaa keskittää Bratislavaan ja sen ympäristöön, joka on selkeästi vaurain alue Slovakiassa. Tärkeitä markkina-alueita ovat myös Košice, Trencin, Žilina, Poprad ja Nitra. Jakeluverkosto on yleensä kehittyneempi maan länsiosissa kuin idässä. Ulkomaisille yrityksille saattaa olla jossain määrin ongelmaista löytää maahantuojia, jotka aidosti ja tehokkaasti palvelevat asiakkaita koko Slovakiassa. On kuitenkin todettava, että mm. kansainväliset hypermarketketjut laajentavat toimintojaan koko Slovakian alueelle. Liiketoiminta ulkomaalaisten kanssa houkuttelee useita slovakialaisia yrittäjiä. Kannattaa muistaa, että uusilla ja pienillä markkinahenkisillä yrityksillä ei ole aina riittävästi resursseja ulkomaisten toimittajien tehokkaaseen palvelemiseen. Finpro voi auttaa paikallisen partnerin identifioinnissa ja myös liikeneuvotteluissa. Agenttien ja jakelijoiden käyttö Slovakian kauppaoikeus, joka muistuttaa paljon Saksan vastaavaa, tunnustaa agenttien, komissiokauppiaiden ja meklarien käytön. Slovakiassa on paljon tuontivientiyhtiöitä. Ne voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Ensimmäinen käsittää jo sosialismin aikana toimineet, yleensä melko suuret ulkomaankauppayhtiöt, joilla on Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 8 (23) Juha Wilén tietotaitoa, pääomaa ja kokenut henkilökunta. Toinen käsittää uudet, yleensä melko pienet ja vähävaraiset yhtiöt, jotka ovat kuitenkin vallanneet viime vuosina tehokkaasti markkinoita. Liiketoiminta ulkomaalaisten kanssa houkuttelee useita yrittäjiä, ja esimerkiksi Finpro voi tehokkaasti auttaa paikallisen partnerin identifioinnissa ja myös liikeneuvotteluissa. Kannattaa muistaa, että uusilla ja pienillä markkinahenkisillä yrityksillä ei ole aina riittävästi resursseja ulkomaisen yhtiön kaikkien toivomusten täyttämiseen. Päätökset on kuitenkin tehtävä tapauskohtaisesti. Franchising ja lisensiointi Franchising käsittää hotellitoiminnan, pikaruoan myynnin, huoltoasemat sekä palvelut. Franchising-toiminnasta ei ole erillistä lakia vaan sopimuksia pidetään kaupallisina sopimuksina, joita säätelee kauppaoikeus. Laki sallii ulkomaisten ja paikallisten yhteisyritykset ja lisensioinnin. Lisensiointi on kuitenkin harvinaisempaa kuin länsimaissa, koska kaikki yrittäjät eivät ymmärrä sen merkitystä ja seurauksia. Toimintaa säätelee kauppaoikeus. Mainostaminen ja menekinedistäminen Slovakiassa on monia mainostoimistoja, sekä paikallisia että ulkomaisia. Työn laatu vaihtelee huomattavasti firmoittain. Tärkeimmät sanomalehdet ja talousaikakauslehdet ovat Narodna Obroda, SME, Hospodarsky Noviny, Trend ja Profit. Paikallinen englanninkielinen sanomalehti on nimeltään the Slovak Spectator. Slovakiassa on kaksi valtio-omisteista tv-kanavaa ja kaksi yksityistä tv-kanavaa. Kaupungeissa ja tärkeimpien maanteiden varrella käytetään paljon ulkomainontaa. Niin suuria mainostauluja kuin julisteitakin näkyy runsaasti. Promootiotekniikat eivät ole yhtä kehittyneitä kuin esimerkiksi Länsi-Euroopassa, mutta asiantila muuttunee kuitenkin suhteellisen nopeasti EU-kilpailun ja -lainsäädännön vallatessa alaa. Viestintä Slovakian postilaitos on tehokas. Maassa toimii kansainvälisiä kuriiritoimistoja. Suurimmalla osalla slovakialaisista yrityksistä on käytössään telefaksi. Yritysten sähköposti- ja nettiyhteyksien määrä kasvaa koko ajan, samoin verkkosivujen määrä. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 9 (23) Juha Wilén Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta www.finnvera.fi. Finnvera luokittelee Slovakian erittäin hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 1/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EU-maihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Slovakiaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Slovakian kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh 0204 60 7299, sähköposti [email protected] Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut 2005 2006 2007 BKT, muutos (%) 6,7 8,5 10,6 Yksityinen kulutus, muutos (%) 6,5 5,9 Kiinteään omaisuuteen tehtävät 17,5 Tavara- ja palveluvienti (%) 2008 2009 2010e 2011e 6,2 -4,7 3,0 3,2 6,9 6,0 -0,7 0,4 2,5 9,3 9,1 1,8 -10,5 4,0 6,4 10,0 21,0 14,3 3,2 -16,5 7,1 7,4 Tavara- ja palvelutuonti (%) 12,4 17,8 9,2 3,1 -17,6 6,1 8,0 Työttömyysaste (%) 11,7 10,4 8,4 7,7 11,4 12,8 11,5 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,7 4,5 2,8 4,6 1,6 1,8 2,4 Vaihtotase (miljardia USD) -5,2 -5,4 -4,4 -6,4 -2,8 -3,8 -4,8 Valuuttakurssi, USD / 1 EUR 1,25 1,26 1,37 1,47 1,39 1,30 1,22 investoinnit, muutos (%) Lähteet: Economist Intelligence Unit 1.6.2010 (e = ennuste) BKT Slovakian bruttokansantuote oli 63,3 miljardia euroa vuonna 2009 käyvin hinnoin laskettuna. BKT kasvoi nopeasti 1990-luvun puolivälissä ja vuosina 2001–2008. Vuonna 2009 kokonaistuotanto supistui 4,7 prosenttia lähinnä viennin ja kiinteään omaisuuteen tehtävien investointien suuren laskun vuoksi. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti kesäkuun alussa, että Slovakian BKT kasvaa 3,0 prosenttia vuonna 2010 ja Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 10 (23) Juha Wilén 3,2 prosenttia vuonna 2011. Kokonaistuotanto kasvaa ennen kaikkea viennin ja investointien elpymisen ansiosta. Työttömyys Työttömyys oli Slovakiassa paha ongelma 1990-luvulla, kun vaikeuksissa olleet ja rakenneuudistuksia tehneet yritykset erottivat satojatuhansia työntekijöitä. Vuonna 2001 työttömiä oli 18,3 prosenttia työvoimasta. Voimakas talouskasvu onneksi paransi tilannetta 2000-luvulla. Työttömyysaste laski 7,7 prosenttiin vuonna 2008. Seuraavana vuonna luku kuitenkin kasvoi 11,4 prosenttiin laman vuoksi. Economist Intelligence Unit ennusti kesäkuussa, että työttömyysaste nousee vielä vuonna 2010 mutta laskee vuonna 2011 ja sitä seuraavina vuosina. Inflaatio Slovakian kuluttajahinnat nousivat hitaasti muihin siirtymätalouksiin verrattuna vuoteen 1998 asti. Vuosina 1999–2000 inflaatio kiihtyi yli 10 prosenttiin. Sen jälkeen nousuvauhti hidastui. Inflaatio oli vain 1,6 prosenttia vuonna 2009. Economist Intelligence Unit ennusti kesäkuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,8 prosenttia vuonna 2010 ja 2,4 prosenttia vuonna 2011. Vaihtotase Kansantalouden ulkoista tasapainoa mittaava vaihtotase on ollut pitkään alijäämäinen. Useina vuosina alijäämän osuus BKT:stä on ollut hyvin korkea. Vajetta kertyi 6,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2008 ja 2,8 miljardia dollaria vuonna 2009. EIU ennusti kesäkuussa, että alijäämä kasvaa 3,8 miljardiin dollariin vuonna 2010 ja 4,8 miljardiin dollariin vuonna 2011. Vajeen osuus ennustetusta bruttokansantuotteesta on 4,3 ja 4,9 prosenttia. Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Vuonna 2009 valtion menot olivat 13,33 miljardia euroa, josta juoksevat menot muodostivat 11,17 miljardia ja pääomamenot 2,16 miljardia euroa. Valtion tulot olivat 10,54 miljardia euroa, josta verotulot muodostivat 8,02 miljardia euroa. Valtiontalous oli 2,79 miljardia euroa alijäämäinen. Vuodelle 2010 valtio on budjetoinut 16,28 miljardin euron menot, 12,53 miljardin euron tulot ja 3,75 miljardin euron alijäämän. Kauppapolitiikka Slovakia on Euroopan unionin ja Maailman kauppajärjestön jäsenvaltio. Koko EU:n kauppapolitiikasta vastaa Euroopan komission Kaupan pääosasto. EU:lla on joukko kauppasopimuksia unionin ulkopuolisten valtioiden ja valtioryhmien kanssa. Kansainvälistä kauppaa käydään pitkälti WTO:n sääntöjen pohjalta. Slovakia solmi 1990luvun alussa EY:n kanssa Eurooppa- eli assosiaatiosopimuksen, joka astui voimaan Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 11 (23) Juha Wilén helmikuussa 1995. Sopimus loi perustan teollisuustuotteiden ja eräiden maataloustuotteiden vapaakaupalle. Teollisuustuotteiden tullit poistuivat osapuolten väliltä vuoden 2001 alussa. Slovakia liittyi Euroopan unioniin 1.5.2004. Työvoima Slovakialaiset ovat keskimäärin hyvin koulutettuja. Koulutusjärjestelmä on hyvin kehittynyt kaikilla tasoilla peruskouluista korkeakouluihin. Teknisten oppilaitosten opiskelijoita on paljon, mikä takaa teollisuudelle riittävästi työvoimaa. Johtamistaidoissa ja englanninkielen taidoissa ilmenee vielä puutteita. Taidot karttuvat kuitenkin koko ajan. Suurin osa työntekijöistä kuuluu ammattiliittoihin. Pakolliset sosiaalivakuutukset ovat noin 40 prosenttia palkasta. Slovakia on ILO:n jäsen ja noudattaa työntekijöiden oikeuksista annettua julistusta. Työllisten jakautuminen aloittain vuonna 2009 Kaikki alat 2 365 800 Maatalous, metsästys, metsätalous, kalastus 84 900 Kaivostoiminta ja louhinta 10 900 Valmistusteollisuus 565 200 Sähkö-, kaasu- ja höyryhuolto sekä ilmastointipalvelut 30 700 Vesi- ja jätevesihuolto, jätteiden käsittely 33 400 Rakentaminen 257 200 Kauppa ja korjauspalvelut 312 700 Liikenne ja varastointipalvelut 151 300 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 107 100 Informaatio- ja viestintäpalvelut 48 800 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 50 000 Kiinteistöpalvelut 13 000 Yritys-, tieteelliset ja tekniset palvelut 82 000 Hallinnolliset palvelut ja tukipalvelutoiminnot 58 600 Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaaliturva 178 400 Opetus 162 000 Terveyspalvelut ja sosiaalityö 149 800 Taide, viihde ja virkistys 28 700 Muut palvelutoiminnot 35 200 Kotitaloudet 5 100 Ekstraterritoriaaliset organisaatiot 800 Ei tiedossa 300 Lähde: Slovakian tilastovirasto Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 12 (23) Juha Wilén Slovakian työntekijöiden keskipalkka oli 744,50 euroa kuukaudessa vuonna 2009. Eniten ansaittiin informaatio- ja viestintäpalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Huonoimmat palkat ovat monen muun maan tavoin majoitus- ja ravitsemuspalveluissa. Kuukausipalkat eri aloilla vuonna 2009, euroa Työntekijöiden keskipalkka 744,50 Maatalous, metsästys, metsätalous 585,14 Teollisuus keskimäärin 754,07 -Kaivostoiminta ja louhinta 860,91 -Valmistusteollisuus 731,83 -Sähkö-, kaasu- ja höyryhuolto sekä ilmastointipalvelut 1 186,98 -Vesi- ja jätevesihuolto, jätteiden käsittely 764,27 Rakentaminen 558,76 Kauppa ja korjauspalvelut 722,14 Liikenne ja varastointipalvelut 768,31 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 480,30 Informaatio- ja viestintäpalvelut 1 413,05 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 396,00 Kiinteistöpalvelut 854,06 Yritys-, tieteelliset ja tekniset palvelut 919,33 Hallinnolliset palvelut ja tukipalvelutoiminnot 914,49 Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaali- 972,00 turva Opetus 643,18 Terveyspalvelut ja sosiaalityö 670,80 Taide, viihde ja virkistys 595,68 Muut palvelutoiminnot 599,58 Lähde: Slovakian tilastovirasto Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 13 (23) Juha Wilén Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Slovakian ulkomaankauppa 2005–2011 (miljardia USD) 2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e Tavaravienti 40,9 51,4 64,8 72,6 55,3 62,8 71,2 Tavaratuonti 43,9 54,6 65,8 73,6 53,7 62,2 71,8 Kauppatase -3,1 3,1 -1,0 -1,0 1,7 0,6 -0,6 Lähde: Economist Intelligence Unit 1.6.2010 (e=ennuste) Slovakian viennin arvo oli EIU:n mukaan 55,3 miljardia dollaria vuonna 2009. Kauppatase oli 1,7 miljardia ylijäämäinen. EIU ennustaa, että viennin arvo nousee lähes 63 miljardiin dollariin vuonna 2010 ja noin 71 miljardiin dollariin vuonna 2011. Samoin tuonnin arvo nousee. Kauppatase on lähivuosina lähes tasapainossa. Ulkomaankaupan rakenne Slovakian tärkeimmät vientituoteryhmät v. 2008, miljoonaa euroa Sähkökoneet ja – laitteet 10 928 Kulkuneuvot (pl. raidekalusto) 10 890 Ydinreaktorit, kattilat, koneet, mekaaniset laitteet 4 968 Rauta ja teräs 3 600 Slovakian tärkeimmät tuontituoteryhmät v. 2008, miljoonaa euroa Sähkökoneet ja -laitteet 9 188 Kulkuneuvot (pl. raidekalusto) 6 636 Mineraalipolttoaineet ja -öljyt 6 536 Ydinreaktorit, kattilat, koneet, mekaaniset laitteet 5 579 Lähde: Slovakian talousministeriö Tärkeimmät kauppakumppanit Slovakian tärkeimmät vientikohteet v. 2008 (% koko viennistä) Saksa 19,5 Tšekin tasavalta 12,8 Ranska 6,5 Puola 6,4 Muut 54,8 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 14 (23) Juha Wilén Slovakian tärkeimmät tuontimaat v. 2008 (% koko tuonnista) Saksa 20,0 Tšekin tasavalta 17,7 Venäjä 10,6 Unkari 6,9 Muut 44,8 Lähde: Slovakian tilastovirasto Kauppa Suomen kanssa Suomen Slovakian-kauppa v. 2005–2009 800 600 400 vienti 200 tuonti 0 tase 2005 2006 2007 2008 2009 -200 -400 -600 Lähde: Tullihallitus Suomen Slovakian-kauppa vuonna 2009 Vienti, Muutos Osuus Tuonti, Muutos Osuus Tase, milj. e % % milj. e % % milj. e 96,8 -32 0,2 184,1 -71 0,4 -87,3 Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus Suomen koko v. ja t.) Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 15 (23) Juha Wilén Suomen vienti Suomen vienti Slovakiaan 2009 Elintarvikkeet ja juomat Raaka-aineet, 2,2 % polttoaineet 1,7 % Valmiit tavarat Kemialliset 8,7 % aineet ja tuotteet 9,8 % Valmistetut tavarat 25,6 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 52,0 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Slovakiaan vuonna 2009 SITC-nimike 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet milj. EUR 30,5 Osuus % 31 2 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 12,6 13 -8 3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 7,5 8 -22 4 68 Muut metallit 4,8 5 -10 5 58 Muovit, valmistetut 3,2 3 -41 6 78 Moottoriajoneuvot 2,9 3 414 7 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 2,8 3 -62 8 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 2,5 3 -31 9 71 Voimakoneet ja moottorit 2,4 3 20 10 63 Puu- ja korkkituotteet 2,3 2 -61 10 tärkeintä yhteensä 71,4 74 Suomen koko vienti 96,8 100 Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Muutos % -47 -32 Slovakian maaraportti 16 (23) Juha Wilén Suomen tuonti Suomen tuonti Slovakiasta 2009 Elintarvikkeet ja juomat 4,0 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 4,4 % Valmiit tavarat 16,0 % Valmistetut tavarat 8,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 67,2 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät tuontituoteryhmät Slovakiasta vuonna 2009 SITC-nimike 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet milj. EUR 62,9 Osuus % Muutos % 34 -4 2 78 Moottoriajoneuvot 31,6 17 -93 3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 15,2 8 -13 4 93 Erittelemätön 8,5 5 72 5 85 Jalkineet 7,4 4 -27 6 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 6,5 4 -24 7 9 Erinäiset elintarvikkeet 5,7 3 9 8 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 4,6 2 -22 9 82 Huonekalut ja niiden osat 4,0 2 -11 10 67 Rauta ja teräs 3,5 2 -74 10 tärkeintä yhteensä 149,9 81 Suomen koko tuonti 184,1 100 Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta) Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi -71 Slovakian maaraportti 17 (23) Juha Wilén Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten investointien kanta Slovakiassa oli 73,51 miljardia euroa 30.9.2009 Ulkomaisten suorien sijoitusten kanta oli 34,22 miljardia euroa, arvopaperisijoitusten 10,89 miljardia euroa ja muiden sijoitusten kanta 28,39 miljardia euroa. Vuonna 2009 ulkomaalaiset tekivät Slovakiaan suoria sijoituksia miinus 35,8 miljoonan euron arvosta (sijoituksia siis kotiutettiin), arvopaperisijoituksia 998,9 miljoonan arvosta ja muita sijoituksia 7,02 miljardin euron arvosta. Lisäksi ulkomaalaiset ostivat rahoitusjohdannaisia miinus 166,3 miljoonalla eurolla. Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Slovakiassa oli 88 miljoonaa euroa vuoden 2007 lopussa. Vuonna 2007 suomalaiset tekivät Slovakiaan suoria sijoituksia nettomääräisesti kahden miljoonan euron arvosta. Suomen ja Slovakian välillä on sopimus investointien edistämisestä ja suojelusta (SopS 72–73/1991) sekä sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veronkiertämisen estämiseksi (SopS 27–28/2000). Maa- ja metsätalous Slovakiassa oli käytössä olevaa maatalousmaata 1,93 miljoonaa hehtaaria vuonna 2009. Viljelymaata oli 1,35 miljoonaa hehtaaria. Metsämaata oli 2,01 miljoonaa hehtaaria vuonna 2009 Slovakiassa tuotetaan mm. vehnää, ohraa, maissia, perunaa, sokerijuurikasta, palkokasveja, öljykasveja, vihanneksia, hedelmiä, lihaa, kananmunia, maitotuotteita ja villaa. Slovakia on lähes tai täysin omavarainen viljojen, sokerijuurikkaan, öljykasvien, perunoiden, naudanlihan, sianlihan, siipikarjan ja maidon suhteen. Eräiden kasvien sadonkorjuualat ja sadot vuonna 2009 Kasvilaji Vehnä Ruis Ohra Kaura Viljamaissi Muut viljat Ruisvehnä Viljat yhteensä Syötävät palkokasvit yht. Peruna Sokerijuurikas Sadonkorjuuala, hehtaaria 379 195 19 563 195 826 15 929 144 235 13 692 11 174 768 740 3 850 11 620 15 952 Lähde: Slovakian tilastovirasto Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Sato, tonnia 1 537 905 56 932 675 475 34 621 988 053 37 025 33 927 3 330 011 7 236 216 123 898 807 Slovakian maaraportti 18 (23) Juha Wilén Teollisuus ja rakentaminen Teollisuuden liikevaihto vuonna 2009, miljoonaa euroa Teollisuus yhteensä Kaivostoiminta ja louhinta Valmistusteollisuus Elintarvikkeet, juomat ja tupakkatuotteet Tekstiilit, tekstiilituotteet, nahka ja nahkatuotteet Puu ja puutuotteet, paperi ja sellu, painaminen ja kustantaminen Koksi ja öljytuotteet Kemikaalit ja kemialliset tuotteet Lääkkeet, lääkekemikaalit ja botaaniset tuotteet Kumi- ja muovituotteet ja ei-metalliset mineraalituotteet Perusmetallit ja metallituotteet Tietokoneet, elektroniikkatuotteet ja optiset laitteet Sähkökoneet ja laitteet Muut koneet ja laitteet Kulkuneuvot Muut tavarat sekä koneiden ja laitteiden asennus ja korjaus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön 57 447,0 524,6 45 307,5 3 676,8 1 185,8 2 788,3 2 538,9 1 600,3 268,4 3 817,4 6 643,8 6 160,4 2 095,4 1 998,4 10 248,0 2 285,6 10 722,4 892,3 puhtaanapito Lähde: Slovakian tilastovirasto Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden liikevaihto kasvoi nopeasti vuoteen 2008 asti. Tärkeimpiä syitä ovat mittavat investoinnit tuotantotiloihin ja tuotantolaitteisiin, työvoiman osaamisen ja johtamismenetelmien parantuminen, pk-yritysten määrän kasvu sekä jalostusarvon nousu. Slovakian suurin valmistusteollisuuden ala liikevaihdolla mitattuna oli vuonna 2009 kulkuneuvojen valmistus. Myynnin arvo oli 10,25 miljardia euroa. Osuus valmistusteollisuuden liikevaihdosta oli 22,6 prosenttia ja koko teollisuuden liikevaihdosta 17,8 prosenttia. Tärkein tuote ovat henkilöautot. Niiden tuotanto kasvoi nopeasti vuoteen Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 19 (23) Juha Wilén 2008 asti. Vuonna 2009 autotehtaiden tuotannon ja myynnin arvo kuitenkin laskivat kysynnän heikennyttyä koko Euroopassa. Toiseksi suurin ala oli 6,64 miljardin euron myynnillä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus. Kolmanneksi suurin valmistusteollisuuden ala on tietokoneiden, elektroniikkatuotteiden ja optisten laitteiden valmistus. Niitä myytiin 6,16 miljardilla eurolla vuonna 2009. Energia Slovakiassa ei ole pulaa energiasta. Maa on kuitenkin riippuvainen energialähteiden, etenkin öljyn ja maakaasun tuonnista. Tärkein öljynkuljetusreitti Slovakiaan on Venäjältä Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta kulkeva Druzhba II -putki (Druzhban eteläinen haara). Venäjän toimitukset ja putken kapasiteetti ovat olleet riittäviä tähän asti. Myös maakaasu ostetaan Venäjältä, ja toimitukset ovat sujuneet yleensä hyvin. Joitain lyhytaikaisia tarjontahäiriöitä on ollut, kun venäläiset ja ukrainalaiset ovat kiistelleet maakaasun hinnasta. Kaasua saatiin tällöinkin kuluttajille Slovakian omista varastoista. Muita reittejä kuitenkin harkitaan. Slovakialaiset ovat kiinnostuneita Nabuccohankkeesta: kaasua tuotaisiin Iranista ja Kaspianmeren alueelta Turkin, Bulgarian, Romanian ja Unkarin kautta Itävaltaan. Jos hanke toteutuu, Slovakia voisi rakentaa itselleen sivuputken. Energiatase (polttoaine-, sähkö- ja lämpötase) v. 2008, terajoulea Primäärituotanto 264 459 Tuonti 705 543 Vienti 204 685 Varastojen muutos Kotimaan bruttomääräinen kulutus -894 764 423 Energiasektorin oma kulutus 71 577 Jakeluhävikki 14 398 Loppukulutus 471 723 Loppukulutus energiasektorin ulkopuolella 53 432 Energian loppukulutus 418 291 Energian loppukulutus teollisuudessa 150 591 Energian loppukulutus kotitalouksissa 89 209 Lähde: Slovakian tilastovirasto Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 20 (23) Juha Wilén Sähkö Sähkön hankinta oli Slovakiassa 26 870 gigawattituntia vuonna 2009. Sähkön bruttomääräinen tuotanto oli 26 214 gigawattituntia, josta lämpövoiman osuus oli 7370 GWh, vesivoiman 4763 GWh ja ydinvoiman 14 081 GWh. Sähköä tuotiin 8336 ja vietiin 7680 GWh. Slovakiassa on kaksi ydinvoimalaa, Bohunice V2 ja Mochovce, joissa on kummassakin kaksi 440 megawatin reaktoria. Maassa on siis neljä ydinreaktoria, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 1760 MW. Bohunice V1-voimalan ensimmäinen yksikkö suljettiin pari vuotta sitten ja kakkosyksikkö vuoden 2008 lopussa. Slovakiassa on sähköhuollon suhteen kriittinen periodi vuoden 2012 loppuun asti, jolloin Mochovcen uuden ydinvoimalan ensimmäisen yksikön on tarkoitus käynnistyä. Kakkosyksikkö valmistunee vuoden 2013 puolivälissä. Uusien reaktoreiden nimellinen kapasiteetti on kummankin 440 MW. Bohunicen ydinvoimalan lähelle aiotaan rakentaa yksi uusi reaktoriyksikkö, Bohunice 5 (V3). Slovakian hallitus ja valtion ydinvoimayhtiö Javys valitsivat kumppaniksi tsekkiläisen CEZ:in, joka saa yhteisyrityksestä 49 prosenttia ja Javys 51 prosenttia. 3,3 miljardin euron arvoisen, 1200 megawatin yksikön rakentaminen alkanee vuonna 2013. Slovakian suurin sähköntuotantokapasiteetti on italialaisen Enelin enemmistöomistuksessa (66 %) olevalla Slovenske elektrarnella. SE:n ydin-, lämpö- ja vesivoimaloiden kapasiteetti oli 5997 megawattia vuoden 2008 lopussa. Luvussa on mukana Bohunice V1-voimalan kakkosreaktorin kapasiteetti (440 MW), joka ei ole enää käytössä sulkemisen vuoksi. Bohunice V1 oli Javyksen omistuksessa mutta Slovenske Elektrarnen operoima. Slovakian sähkönsiirtojärjestelmä on sekä talousministeriön että Energiasektorin sääntelyviraston (URSO) mukaan tehokas. Sähkönsiirrosta vastaa Slovak electricity transmission system, SEPS. Yhtiö on Slovakian kansallisen omaisuusrahaston sataprosenttisessa omistuksessa. SEPS hallinnoi kansallista korkeajänniteverkkoa ja siirtää sähkön tuottajilta alueellisille sähkönjakeluyhtiöille. Myös jakelujärjestelmä toimii URSO:n mielestä yleisesti tehokkaasti. Slovakiassa on kolme sähkönjakeluyhtiötä. Zapadoslovenska energetika (ZSE) -yhtiölle kuuluva ZSE distribucia toimii Länsi-Slovakiassa, Stredoslovenska energetikalle (SSE) kuuluva SSE Distribucia Keski-Slovakiassa ja Vychodoslovenska energetikalle (VSE) kuuluva Vychodoslovenska distribučna (VSD) maan itäosassa. Emoyhtiöt on yksityistetty 49prosenttisesti ulkomaisille sijoittajille. Sähkönmyynti (supply) on eriytetty Slovakiassa jakelusta. Sähköä myyvät loppukäyttäjille ZSE:lle kuuluva ZSE Energia, SSE:n ja VSE:n emoyhtiöt, neljä muuta suurta Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 21 (23) Juha Wilén myyntiyhtiötä sekä joukko pienempiä yhtiöitä. Yhteensä 129 toimijalla oli myyntilisenssi v. 2006 lopussa. Kaikki loppukuluttajat saavat nykyään valita sähkönmyyjänsä. Slovakian maakaasun primäärituotanto oli 176 000 öljytonniekvivalenttia (TOE) vuonna 2006. Maakaasua tuotiin 5,19 miljoonaa öljytonniekvivalenttia. Kotimaisen tuotannon osuus koko hankinnasta (supply) oli siis pieni. Kaasusektorin tärkein toimija on Slovensky plynarensky priemysel (SPP), jonka osakepääomasta kuuluu 51 prosenttia Kansalliselle omaisuusrahastolle ja 49 prosenttia yksityiselle Slovak Gas Holdingille, jonka omistavat E.on Ruhrgas ja Gaz de France. SPP omistaa sataprosenttisesti kaasunsiirtoyhtiö eustreamin (aikaisemmin SPP preprava) ja jakeluyhtiö SPP distribucian. Eustreamin operoima kaasunsiirtoverkosto on tehokas ja luotettava. Sen putkia pitkin kulkee kaasua Venäjältä Euroopan maihin. SPP distribucian operoima kaasunjakeluverkosto on myös tehokas ja luotettava. Kaasua toimitetaan kuluttajille riittävästi kysyntään verrattuna. SPP ei ole enää ainoa kaasunmyyjä, mutta suuria toimijoita ei ole vielä tullut markkinoille. Rakentaminen Rakentamistuotannon arvo oli 5,75 miljardia euroa vuonna 2009. Tuotanto supistui reaalisesti 11,3 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaassa suoritetun rakentamisen arvo oli 5,53 miljardia euroa (laskua 11,1 %) ja ulkomailla suoritetun rakentamisen arvo 221,1 miljoonaa euroa (laskua 16,6 %). Kotimaisesta rakentamisesta oli uus- ja jälleenrakentamista sekä modernisointia 4,54 miljardia ja korjausta ja ylläpitoa 950,5 miljoonaa euroa. Rakentamisen liikevaihto (turnover) oli 9,22 miljardia euroa vuonna 2009. Palvelusektori Kauppa Moottoriajoneuvojen myynnin ja korjauksen sekä ajoneuvojen osien myynnin arvo oli 3,94 miljardia euroa vuonna 2009. Liikevaihto laski 17,9 prosenttia edellisvuodesta. Autojen myynnin arvo oli 2,87 miljardia, autojen korjauksen ja huollon arvo 0,55 miljardia, autonosien ja tarvikkeiden myynnin arvo 0,50 miljardia ja moottoripyörien myynnin ja huollon arvo 17,2 miljoonaa euroa. Tukkukaupan (pl. moottoriajoneuvot) myynnin arvo oli 22,70 miljardia euroa vuonna 2009. Liikevaihto laski 26,8 prosenttia edellisvuodesta. Vähittäiskaupan (pl. moottoriajoneuvot) liikevaihto oli 17,44 miljardia euroa vuonna 2009. Myynti laski 10,3 prosenttia edellisvuodesta. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 22 (23) Juha Wilén Pankkitoiminta ja pörssi Slovakiassa toimi 15 liike- ja säästöpankkia 31.3.2010 ja 12 ulkomaisten pankkien sivukonttoria 12.4.2009. Pankkien ja sivukonttorien tase oli 56,24 miljardia euroa 31.12.2009. Bratislavan pörssi (Burza cennych papierov, Bratislava) on Keski-Euroopan pienimpiä. Arvopaperien vaihdon arvo oli 11,79 miljardia euroa vuonna 2009. Pörssissä vaihdettiin vuoden 2009 lopussa 269 eri arvopaperisarjaa, joista 133 oli osakesarjoja ja 136 velkakirjasarjoja (joukkuvelkakirjalainat, yritystodistukset, sijoitustodistukset, valtionvekselit ja yksi Eurobondi). Arvopaperien markkina-arvo oli 23,79 miljardia euroa, josta 3,55 miljardia muodostui osakkeista ja osuuksista ja 20,24 miljardia joukkovelkakirjoista. Tapakulttuuri Slovakian liiketoimintakulttuuri on saanut paljon vaikutteita yhtäältä Venäjältä ja muualta Itä-Euroopasta ja toisaalta Länsi-Euroopasta ja Yhdysvalloista. Sosialistisen hallintokulttuurin vaikutus näkyy vielä päätöksenteon hierarkkisuudessa. Toisinaan vain yksi henkilö tekee tärkeät päätökset. Jopa suhteellisen merkityksettömät päätökset voivat tarvita jonkun johtajan hyväksynnän. Vaikutteita omaksutaan kuitenkin jatkuvasti lännestä, etenkin Saksasta ja Itävallasta. Vanhemmat liikemiehet osaavat yleensä paremmin saksaa kuin englantia. Englanti valtaa koko ajan alaa varsinkin nuorten keskuudessa. Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ymmärtävät hyvin venäjää, mutta sitä ei haluta usein käyttää. Slovakialaisia liikemiehiä on teititeltävä liikesuhteen alkuaikoina ja titteleitä, kuten insinööri on käytettävä. Tavattaessa ja hyvästeltäessä kätellään, käyntikortit ovat välttämättömiä. Liikelahjat ja muunlainen liikekumppanin huomioonottaminen on hyvin tavallista. Edustamisessa suositaan lounaita, väkevien alkoholijuomien tarjoiluun voi varautua esimerkiksi paikallisten hedelmäviinojen muodossa. Vieraan kotiin kutsuminen on harvinainen kohteliaisuus. Hyvät henkilösuhteet ja luottamus ovat äärettömän välttämättömiä liiketoimien luistamiseksi. Slovakialaiset liikemiehet suosivat luotettavia kumppaneita. Luottamuksen synnyttäminen edellyttää vastapuolen etujen huomioonottamista. Tiedon saaminen valtionhallinnosta on usein virkamiesten oman harkinnan varassa. Määrätietoinen mutta kunnioittava suhtautuminen byrokraatteihin edistää asioiden hoitoa. Pääkaupunki Bratislavassa asuntojen vuokrat ovat länsieurooppalaisten suurkaupunkien tasoa. Kiinteistöjä ja asuntoja rakennetaan uudelleen ja korjataan laajasti, mutta niiden taso on keskimäärin vielä heikompi kuin Länsi-Euroopassa. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Slovakian maaraportti 23 (23) Juha Wilén Linkkejä http://portal.statistics.sk/showdoc.do?docid=359 (tilastokeskus) http://www.bsse.sk/index2.aspx?LANG=EN (Bratislavan pörssi) http://www.economy.gov.sk/ (talousministeriö) http://www.finance.gov.sk/En/Default.aspx (valtiovarainministeriö) http://www.nbs.sk/en/home (Slovakian kansallispankki) http://www.sario.sk/?home (investointien ja kaupan kehittämisvirasto) http://www.slovakspectator.sk/ (sanomalehti) http://www.telecom.gov.sk/index/index.php?lang=en (liikenne-, posti- ja tietoliikenneministeriö) http://www.test.sopk.sk/an/index.php (kauppa- ja teollisuuskamari) Finpron vientikeskuksen yhteystiedot: Slovakiasta vastaa Finpron Prahan-vientikeskus Finpro Central and South East Europe, Finland Trade Center. Drevná 2, 12800 PRAGUE, CZECH REPUBLIC Puhelin +420 2 2491 5432 Telefaksi +420 2 2491 7415 czechrepublic(a)finpro.fi Prahan-vientikeskuksen päällikkö on Sami Humala. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi
© Copyright 2024