1. No category

Iso-Britannia
Joulukuu 2010
Iso-Britannian maarportti
2 (46)
Sonja Antell
Maaraportti
Sisällysluettelo
Maaprofiili ............................................................................................................................................................................. 4
Maa ja väestö ............................................................................................................................................................................ 4
Infrastruktuuri ............................................................................................................................................................................ 4
Politiikka ja hallinto ................................................................................................................................................................... 5
Talouden avaintiedot ................................................................................................................................................................. 5
Liiketoiminta ......................................................................................................................................................................... 6
Maan vahvuudet ja heikkoudet ................................................................................................................................................. 6
Potentiaalisia toimialoja ............................................................................................................................................................ 7
Myynti ja markkinointi ............................................................................................................................................................... 8
Rahoitus ja takuut.................................................................................................................................................................... 10
Talous .................................................................................................................................................................................. 11
Makrotalous............................................................................................................................................................................. 11
BKT ....................................................................................................................................................................................... 11
Inflaatio ................................................................................................................................................................................ 12
Vaihtotase ............................................................................................................................................................................ 12
Talouspolitiikka ........................................................................................................................................................................ 12
Työvoima ................................................................................................................................................................................. 13
Ulkomaankauppa ................................................................................................................................................................ 14
Kokonaiskauppa....................................................................................................................................................................... 14
Ulkomaankaupan kehitys .................................................................................................................................................... 14
Ulkomaankaupan rakenne ................................................................................................................................................... 15
Tärkeimmät kauppakumppanit ........................................................................................................................................... 15
Kauppa Suomen kanssa ........................................................................................................................................................... 16
Suomen vienti ...................................................................................................................................................................... 17
Suomen tuonti ..................................................................................................................................................................... 18
Ulkomaiset investoinnit ........................................................................................................................................................... 19
Suomalaiset investoinnit ..................................................................................................................................................... 19
Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus ................................................................................................................ 19
Rakentaminen .......................................................................................................................................................................... 19
Logistiikka ................................................................................................................................................................................ 22
Valmistava teollisuus ............................................................................................................................................................... 23
Energia-, ympäristö- ja metsäsektori ................................................................................................................................... 23
Energiasektori .......................................................................................................................................................................... 24
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
3 (46)
Sonja Antell
Ympäristösektori ...................................................................................................................................................................... 27
Metsäsektori ............................................................................................................................................................................ 28
Life Sciences ja elintarvikesektori ........................................................................................................................................ 29
Terveydenhoidon teknologia ................................................................................................................................................... 30
Bioteknologia ja lääkkeet ........................................................................................................................................................ 30
Terveydenhoidon teknologia ja lääkintälaitteet ...................................................................................................................... 31
Hyvinvointipalvelut .................................................................................................................................................................. 32
Maatalous- ja elintarvikesektori .............................................................................................................................................. 32
Elintarvikesektori ..................................................................................................................................................................... 33
Tieto- ja viestintätekniikka .................................................................................................................................................. 34
Verkot ja laitteet ...................................................................................................................................................................... 34
Ohjelmistot ja tietotekniset palvelut........................................................................................................................................ 37
Digitaalinen media ................................................................................................................................................................... 37
Palvelusektori ...................................................................................................................................................................... 38
Kauppa ..................................................................................................................................................................................... 39
Rahoitus- ja vakuutustoiminta ................................................................................................................................................. 40
Kiinteistö-, vuokraus- ja yrityspalvelut ..................................................................................................................................... 41
Matkailu ................................................................................................................................................................................... 42
Luovat toimialat ....................................................................................................................................................................... 43
Tapakulttuuri ....................................................................................................................................................................... 44
Linkkejä .................................................................................................................................................................................... 46
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
4 (46)
Sonja Antell
Maaprofiili
Maa ja väestö
Pinta-ala: 243 610 km2
Luonnonvarat: öljy, maakaasu, hiili, tina, kalkkikivi, rautamalmi
Rajanaapurit: Irlanti (360 km yhteistä rajaa)
Aika: talvisin UTC, kesäisin UTC + 1 tunti (UTC=koordinoitu yleisaika), 2 h Suomea
jäljessä
Asukasluku: 61,11 miljoonaa vuonna 2009 (koko Yhdistyneen kuningaskunnan väkiluku)
Suurimmat kaupungit: Lontoo 7,62 milj. as., Birmingham 948 463, Glasgow 578
640, Liverpool 456 485, Leeds 441 129, Edinburgh 446 376, Sheffield 419 978, Manchester 396 293 ja Bristol 375 085 as. vuoden 2008 alussa (World Gazetteerin arvioita)
Etniset ryhmät: huhtikuun 2001 väestölaskennan mukaan 58,79 miljoonasta asukkaasta oli valkoisia (lähinnä englantilaisia, skotteja, irlantilaisia ja walesilaisia) 92,1
prosenttia väestöstä, yhtä useampaa rotua (mixed) 1,2 %, intialaisia 1,8 %, pakistanilaisia 1,3 %, bangladeshilaisia 0,5 %, muita aasialaisia 0,4 %, mustia karibialaisia 1,0
%, mustia afrikkalaisia 0,8 %, muita mustia 0,2 %, kiinalaisia 0,4 % ja muita 0,4 prosenttia. Etnisten vähemmistöryhmien edustajia oli yhteensä 7,9 prosenttia väestöstä
(4,6 miljoonaa ihmistä).
Virallinen kieli: englanti; Walesin väestöstä neljännes puhuu kymriä, Skotlannissa on
n. 60 000 gaelin kielen puhujaa
Uskonnot: huhtikuun 2001 väestölaskennan mukaan 58,79 miljoonasta asukkaasta
oli kristittyjä 71,6 % (lähinnä anglikaaneja), buddhalaisia 0,3 %, hinduja 1,0 %, juutalaisia 1,0 %, muslimeja 2,7 %, sikhejä 0,6 % ja muiden uskontojen edustajia 0,3 %.
Uskontokuntiin ilmoitti kuuluvansa yhteensä 76,8 % väestöstä (45,16 miljoonaa ihmistä). 15,5 prosenttia sanoi, ettei tunnusta mitään uskontoa. 7,3 prosenttia ei vastannut
väestölaskennan uskontokysymykseen.
Infrastruktuuri
Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 44; Lontoo 20, Birmingham 121, Glasgow 141,
Liverpool 151, Leeds 113 (maan sisällä lisättävä kaupunkisuuntanumeroiden eteen 0)
Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G
Sähköverkko: 230V / 50 Hz
Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 54,6 % vuonna 2009
Matkapuhelintiheys: 130,5 % vuonna 2009
Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 83,6 vuonna 2009
Tieverkosto: 398 366 km, josta 3520 km moottori- tai pikatietä vuonna 2006
Rautatieverkosto: 16 454 km vuonna 2008
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
5 (46)
Sonja Antell
Lentokenttiä: 506, joista 307:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009
Tärkeimmät satamat: Lontoo, Tees, Hartlepool, Sullom Voe, Grimsby, Immingham,
Milfor Haven, Southampton ja Liverpool
Politiikka ja hallinto
Virallinen nimi: United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland, IsonBritannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
Valtionpäämies: Kuningatar Elizabeth II (vuodesta 1952)
Parlamentti: ylin lakiasäätävä elin käsittää alahuoneen (House of Commons), ylähuoneen (House of Lords) ja kuningattaren. Alahuone on näistä tärkein. Ylähuone on
eräänlainen tarkastuskamari, joka täydentää alahuonetta. Lait tarvitsevat monarkin
vahvistuksen, jota ei ole kielletty vuoden 1707 jälkeen.
Suurimmat puolueet: Työväenpuolue, Konservatiivipuolue ja Liberaalidemokraattinen puolue
Hallituspuolue: Toukokuussa 2010 pidetyissä vaaleissa voitti Konservatiivipuolue,
joka muodostaa koalition Liberaalidemokraattisen puolueen kanssa.
Pääministeri: David Cameron (Konservatiivipuolue)
Seuraavat parlamentin alahuoneen vaalit: Toukokuu 2015
Aluehallinto: Yhdistynyt Kuningaskunta käsittää Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin.
Ison-Britannian muodostavat Englanti, Skotlanti ja Wales. Nämä alueet jakaantuvat
kreivi- eli piirikuntiin (county) ja edelleen kuntiin.
Kansallispäivä: kuningaskunnassa ei vietetä varsinaista kansallispäivää, mutta siihen verrattavia kuningattaren virallisia syntymäpäiväjuhlia vietetään kesäkuun toisena
lauantaina (Trooping the Colours)
Yhdistyneen kuningaskunnan ydinosa, Englanti, on ollut olemassa yhtenäisenä valtiona 900-luvulta lähtien. Vuonna 1707 Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat sopivat pysyvästä unionista, jonka nimeksi tuli Iso-Britannian kuningaskunta. Vuonna
1801 syntyi Iso-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Irlanti itsenäistyi
1922, mutta saaren pohjoiskärjen kuusi protestanttienemmistöistä kreivikuntaa jäi
unioniin.
Britit valloittivat uudella ajalla suuria alueita eri puolilla maailmaa. 1900-luvun alussa
brittiläinen imperiumi oli suurimmillaan, ja lähes neljäsosa maailman maapinta-alasta
oli kuningaskunnan hallinnassa. Intian ja Pakistanin irtautuminen vuonna 1947 johti
myös muiden siirtomaiden itsenäistymiseen ja imperiumin hajoamiseen. Yhdistynyt
kuningaskunta oli Naton perustajajäsen vuonna 1949. Iso-Britannia hyväksyttiin
EEC:n jäseneksi vuonna 1973. Vuonna 1998 hyväksyttiin Pohjois-Irlannin rauhansopimus.
Talouden avaintiedot
Rahayksikkö: Englannin punta (British Pound Sterling) GBP = 100 pence
Valuuttakurssi: 1 euro = 0,85 GBP (15.12.2010)
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
6 (46)
Sonja Antell
BKT markkinahintaan käyvin hinnoin: 2 257,6 miljardia USD v. 2010
BKT henkeä kohti : vuonna 2009 käyvin hinnoin 36 283 USD, ostovoimapariteetilla
34 653 USD
Verotus: suuryhtiöiden yhteisöverokanta 30 %, yleinen arvonlisäverokanta 17,5 %.
Tärkeimmät teollisuustuotteet: sähkötekniset tuotteet, elintarvikkeet, metallit ja metallituotteet, kulkuneuvot sekä kemikaalit ja kemialliset tuotteet
Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Ranska, Alankomaat, USA
Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 2,35 miljardia euroa ja tuonti 1,45 miljardia euroa vuonna 2009. Kauppatase oli Suomelle 900 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Kansainväliset vertailut:
Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2010 Iso-Britannia on sijaluvulla
20 Qatarin ja Chilen välissä (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptoita esiintyy).
Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2010 Iso-Britannia on
sijaluvulla 12 Hong Kongin ja Taiwanin välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky).
Liiketoiminta
Maan vahvuudet ja heikkoudet
Finpron Lontoon-vientikeskuksen arvioita Iso-Britanniasta:
Positiiviset piirteet

Iso-Britannia on asukasmäärältään (runsaat 60 miljoonaa) EU:n toiseksi suurin maa, ja markkinapotentiaali on kymmenkertainen Suomeen verrattuna.

Suomalaiset hallitsevat yleensä hyvin englannin kielen ja myös kulttuuri tuntuu helpolta.

Amerikkalaiset yritykset perustavat useimmiten Euroopan pääkonttorinsa IsoBritanniaan.

Brittiläisellä asiakkaalla on suuri referenssiarvo maailmalla.
Negatiiviset piirteet

Iso-Britannia on käytännössä monta erillistä maata: Englanti, Skotlanti, Wales, Pohjois-Irlanti, kanaalisaaret.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
7 (46)
Sonja Antell

Sopimusten laadinta on monimutkaista. Sopimuksissa pyritään ottamaan
huomioon kaikki mahdollinen, koska oikeudenkäynti myöhemmin epäselvistä
asioista on kallista. Ennakkotapausten määrä on suuri joten ainoastaan lakimies on perillä kaikista asiaan vaikuttavista kohdista.

Kustannustaso on korkea. Markkinoille tuleva yritys joutuu investoimaan
huomattavia summia mm. toimistotiloihin ja henkilöstöön. Muu kustannustaso
on suurin piirtein sama kuin Suomessa.

Koulutustaso on keskimäärin selvästi alhaisempi kuin Suomessa; henkilöresurssien hankinta, koulutus ja motivointi ovat haasteellisia asioita.

Paikalliset yritykset ovat suuria verrattuna suomalaisiin.

Päätöksenteko suurissa organisaatioissa on hidasta.

Kilpailijoita on paljon.
Potentiaalisia toimialoja
Finpron Lontoon vientikeskuksen mukaan suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia
etenkin seuraavilla aloilla:

Iso-Britannian raha- ja rahoitusmarkkinat ovat hyvin kehittyneet. Ne tarjoavat
suomalaisille yrityksille yhtäältä mahdollisuuksia pääomarahoitukseen ja toisaalta markkinoita rahoitusalan tietotekniikkajärjestelmille.

Tietotekniikassa ja tietoliikenteessä britit ovat ennakkoluulottomia.

Asunnoista on kova pula, ja niitä rakennetaan paljon. Keväällä 2003 tuli voimaan uusi energialaki ja talojen äänieristystä koskeva laki. Rakentajat joutuvat hakemaan uusia ratkaisuja talojen ääni- ja lämpöeristykseen.
Skandinaavista rakennus- ja sisustustyyliä ihannoidaan, uusiin taloihin esimerkiksi rakennetaan yhä useammin puulattiat. Rakennusmiehistä on pulaa, minkä vuoksi rakennuttajat suosivat mahdollisimman valmiita rakennuskomponentteja.

EU:n direktiivien toteuttaminen pakottaa Iso-Britannian uusimaan monia julkisia toimintoja. Näihin toimintoihin kuuluvat mm. julkiset terveydenhoitopalvelut, jätehuolto, vesihuolto, kierrätys ja bioenergian hyödyntäminen. Parannuksiin on varattu kohtalaisen runsaasti resursseja valtion budjetissa.

Julkisessa terveydenhuollossa kaikki innovatiiviset ratkaisut jotka säästävät
terveydenhuoltohenkilökunnan työtä ovat suosittuja. National Health Service
(NHS) on Euroopan suurin organisaatio, jolla on yli miljoona työntekijää. NHS
on panostanut voimakkaasti koko ICT-infrastruktuurinsa uudistamiseen vii-
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
8 (46)
Sonja Antell
meisen parin vuoden aikana. Tietotekniikkaa hyödyntävät itsehoitojärjestelmät ovat myös yleistymässä. Lisäksi korkean teknologian ja diagnostiikan
ratkaisuille on kysyntää terveydenhuollossa

Väestön nopea ikääntyminen avaa myös uusia mahdollisuuksia erilaisille itsenäistä elämää tukeville konsepteille ja tuotteille. Laitostumista pyritään välttämään ja kotihoidon ratkaisut ovat yleistymässä.

Ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja ihmisten oma halu pitää itsestään huolta
näkyvät selkeänä trendinä. Myös hallitus tukee tätä suuntausta kannustaen
terveellisen ruokavalioon ja liikuntaan.

Isolla-Britannialla on lähivuosina edessään energiantuotannon uudistaminen.
Maan sähköenergiasta kolmasosa tulee hiilestä, mutta hiilikaivokset ovat sulkeutumassa. Runsas viidennes tuotetaan ydinvoimalla vanhoissa voimalaitoksissa, jotka niin ikään ovat jäämässä käytöstä. Nelisenkymmentä prosenttia saadaan Pohjanmeren kaasusta, mutta kaasuvaratkin ehtyvät vähitellen.
Iso-Britannia on tähän asti jopa vienyt energiaa. Maa voi jatkossa pysyä
energiaomavaraisena vain ottamalla laajaan käyttöön uudistuvia energialähteitä.
Myynti ja markkinointi
Finpron Lontoon vientikeskus:
Jakelukanavat
Iso-Britanniassa on paljon vaihtoehtoisia jakelukanavia. Suuret volyymit mahdollistavat monikerroksisen arvoketjun muodostumisen. Vain harvoin yksi kumppani kattaa
markkinat kokonaan, ja kanavan rakenteesta tulee helposti monimutkainen ja vaikeasti hallittava. Markkinoille tultaessa onkin tärkeää valita oikea jakelukanava tuotekohtaisesti.
Perinteisesti maassa on ollut maahantuojia, tukkureita, edustajia ja agentteja. Nykyisin maahantuojan ja edustajan ero on osittain hämärtynyt, varsinkin suuremmissa tavaroissa maahantuojat toimivat usein edustajan ja agentin tavoin kaupan välittäjänä
eivätkä enää välttämättä osta tuotteita varastoon. Monella alalla perinteisillä maahantuojilla on kuitenkin edelleen keskeinen rooli ja suomalaisyrityksen menestys riippuu
onnistuneesta maahantuojavalinnasta.
Edustajan ja agentin tehtävä on auttaa suomalaisyritystä solmimaan jälleenmyyntisopimuksia. Hyviä edustajia ja agentteja on usein vaikea löytää. Edustajat ja agentit
toimivat yleisesti siten, että pääkontakti on vastuussa toimeksiannosta, mutta delegoi
varsinaisten asiakaskontaktien luomisen ja ylläpidon ala-agenteille. Agentin ja edustaFinpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
9 (46)
Sonja Antell
jan merkitys korostuu premium-hintaisten tuotteiden kohdalla, joita myydään pieniä
määriä hyvällä katteella. Näille tuotteille itsenäiset ja korkeasti profiloituneet liikkeet
ovat paras jakelukanava, ja tällaiset liikkeet ostavat tuotteita pääsääntöisesti agenttien ja edustajien kautta. Myös kalliit investointituotteet myydään yleensä edustajan tai
agentin kautta.
Agentin ja edustajan ero määritetään sopimuksella. Agentteja, heidän päämiehiään ja
agenttisopimuksia säätelee EU- direktiivi The Commercial Agents (Council Directive)
Regulations 1993 (S193/3053).
Bulkkituotteissa on trendinä, että jälleenmyyjät ketjuuntuvat ja niiden koko kasvaa.
Ketjut pyrkivät yhä useammin ostamaan tuotteet suoraan valmistajalta ohittaen kaikki
väliportaat. Suuret ketjut ovat tottuneet tekemään kauppaa myös suoraan ulkomaisten yritysten kanssa.
Ostopäätökseen vaikuttavat tekijät
Hinta on Iso-Britanniassa erittäin tärkeä myyntiargumentti etenkin kulutustavarapuolella. Suuret massat ostavat lähinnä halpahintaista tavaraa. Erilaisilla alennuksilla ja
korottomilla osamaksusopimuksilla on suurempi merkitys kuin Suomessa. Tammikuun ja kesän alennusmyynneissä myydään paljon tavaraa, ja esimerkiksi huonekalualalla jälleenmyyjät tilaavat alennusmyyntejä varten suuren määrän jotain varsinaiseen mallistoon kuulumatonta tuotetta. Toisaalta yrityksille ja julkiselle sektorille myytäessä laatu ja innovatiivisuus ovat usein hintaa tärkeämpiä ominaisuuksia etenkin
korkean teknologian tuotteissa.
Iso-Britannia on edelleen luokkayhteiskunta, ja monella toimialalla myös vähittäistavaraliikkeet jakautuvat luokkajaon mukaisesti. Markkinoille tultaessa kannattaa miettiä
tarkoin miten haluaa asemoida tuotteensa ja valita jakelukanava ja hinnoittelustrategia sen mukaisesti.
Kansainväliset referenssit ovat markkinoille tultaessa lähes välttämättömiä. Vain harvoin suomalainen yritys saa ensimmäisen kansainvälisen kauppansa Yhdistyneestä
kuningaskunnasta. Palvelupaketin kokonaisuus on kuvattava muutoinkin kuin teknisinä etuina - esimerkkejä liiketoiminnan kehittymisestä muilla markkinoilla.
Brittiläiset yritykset lähtevät huomattavasti helpommin liikesuhteeseen sellaisen ulkomaisen yrityksen kanssa, jolla on tytäryritys maassa ja jonka tiedot on helppo tarkistaa Companies House -tietokannasta. Brittiyritykset olettavat pääsääntöisesti, että
kauppavaluutta on englannin punta ja että sopimus tehdään englannin lain mukaan ja
englanniksi. Yhdistyneen kuningaskunnan lainkäyttö on amerikkalaistyylinen eli kaikesta tulee sopia erikseen. Yritys on mm. vastuussa kaikista tekemisistään koko
omaisuudellaan siihen asti, kunnes vastuu on rajattu sopimuksella. Jos vastuu on rajattu liian alhaiseksi, tuomioistuin voi kumota sopimuksen. Tällöin yritys joutuu jälleen
vastaamaan kaikesta koko omaisuudellaan.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
10 (46)
Sonja Antell
Mainostaminen
Euroopan tunnetuimmat mainostoimistot ovat brittiläisiä. Brittimainokset voittavat jatkuvasti kansainvälisiä palkintoja ja etenkin televisiomainonnassa taso on korkea. Britit
osaavat myös suoramarkkinoinnin, ja puhelinmyyntiä harrastetaan laajalti. IsoBritanniassa on laaja ammattilehdistö, joka on myös tärkeä erikoistuotteiden markkinointikanava. Monet brittiläiset lehdet on suunnattu kansainvälisille markkinoille.
Markkinointi on huomattavasti tärkeämpää kuin Suomessa sekä kuluttaja- että yrityspuolella. Riittävän kapea segmentointi on tärkeää, koska kilpailijoita on paljon enemmän kuin Suomessa. Myyntityö on kolme kertaa kalliimpaa kuin Suomessa, ja se
kannattaakin kohdentaa huolellisesti. Markkinointi on myyntityötä huomattavasti halvempi tapa tavoittaa kohdesegmentti.
Britit ovat asiakkaina Euroopan suurimpia valittajia, joten yritysten on huolehdittava
asiakaspalvelusta hyvin.
Myynti julkiselle sektorille
Iso-Britanniassa on laaja julkinen sektori. Julkiselle sektorille myytäessä henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä. Armeija on suuri asiakas. Suomen Lontoon suurlähetystön sotilasattasea auttaa tarvittaessa avaamaan ovia suomalaisille yrityksille armeijaan päin.
National Health Service käyttää usein hankinnoissaan keskitettyä osto-organisaatiota,
joka pitää yllä kattavaa rekisteriä maahantuojista tuoteryhmittäin. Suomalaiselle yritykselle on tärkeää löytää maahantuoja, jolla on hyvät suhteet halutulle sektorille, sillä
maahantuojan henkilökohtaiset suhteet sekä osto-organisaatioon että sairaaloihin
ovat tärkeitä. Suuret julkiset hankinnat tapahtuvat EU:n edellyttämän tarjouskilpailun
mukaisesti, mutta myös niissä henkilökohtaisilla suhteilla on merkitystä.
Rahoitus ja takuut
Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä
rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta /
takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset tiedot vientitakuista maittain löytyvät Finnveran internet-sivuilta www.finnvera.fi.
Finnvera luokittelee Britannian erinomaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 0/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns.
markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
11 (46)
Sonja Antell
(=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan
omaavia vientikauppoja Iso-Britanniaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä
rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Iso-Britannian kohdalla tavallisesti
enintään 5 vuotta.
Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh 0204 60 7299,
sähköposti [email protected]
Talous
Makrotalous
Tärkeimmät talousluvut
2005
2006
2007
2008
2009
2010e
2011e
2,3
2,4
2,8
2,7
2,2
2,3
2,3
37,88
40,40
46,10
43,60
35,
36,283
37,272
6
8
9
8
275
BKT, muutos (%)
2,2
2,8
2,7
-0,1
-5,0
1,8
1,3
Yksityinen kulutus, muutos (%)
2,2
1,2
1,4
0,3
-2,1
0,7
0,2
Kiinteään omaisuuteen tehtä-
2,4
6,4
7,8
-5,0
-15,1
2,2
4,8
Työttömyysaste (%)
4,8
5,4
5,3
5,6
7,6
7,8
8,0
Kuluttajahinnat, muutos (%)
2,0
2,3
2,3
3,6
2,2
3,3
3,8
-2,5
-1,5
-1,2
-1,8
-0,8
-0,9
1,36
1,05
1,18
1,26
1,29
Bruttokansantuote käyvin
hinnoin (mrd USD)
Bruttokansantuote henkeä
kohden käyvin hinnoin (USD)
vät investoinnit, muutos (%)
Vaihtotase (% BKT:sta)
Valuuttakurssi:
1,48
1,13
€/£(keskimäärin)
Lähde: Economist Intelligence Unit 9.12.2010 (e=ennuste)
Huom. Finpron nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa 2010.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
12 (46)
Sonja Antell
BKT
Iso-Britannian bruttokansantuote on kasvanut kohtuullisen nopeasti 1990-luvun alusta
lähtien. Kasvu oli vuonna 2007 2,6 prosenttia, mutta se on taantuman vuoksi selvästi
hidastunut ja oli vuonna 2008 enää 0,5 prosenttia. Vuonna 2009 BKT supistui 4,9
prosenttia. EIU:n ennusteen mukaan talouskasvu muuttuu positiiviseksi vuonna 2010,
joskin BKT-kasvu on vain 0,8 prosenttia.
Inflaatio
Kuluttajahinnat nousivat 2,3 prosenttia vuonna 2007 ja 3,6 prosenttia vuonna 2008.
Vuonna 2009 inflaation kasvu hidastui 2,2 prosenttiin, mutta vuonna 2010 sen ennustetaan jälleen kasvavan 2,8 prosenttiin.
Vaihtotase
Iso-Britannian vaihtotase on ollut viime vuosina alijäämäinen. Alijäämää oli vuonna
2007 -2,7 prosenttia, vuonna 2008 -1,5 prosenttia ja vuonna 2009 -1,3 prosenttia
BKT:sta. Vaihtotase on alijäämäinen ennen kaikkea suuren kauppataseen vajeen
vuoksi. Myös tulonsiirtojen tase on negatiivinen. Palvelutase ja tuotannontekijäkorvausten tase ovat toisaalta positiivisia.
Talouspolitiikka
Iso-Britannian talouspolitiikka keskittyy estämään haavoittuvaista taloutta luisumasta
lamaan. Ennätyksellisen alhainen korkotaso, ennätyksellisen korkea budjetin alijäämä
ja valtion ennennäkemättömät tukitoimet kansainvälisen rahoituskriisin aikana ovat
johtaneet tilanteeseen, jossa tulevaa on vaikea ennakoida. Ratkaisevaa on, miten uusi hallitus ryhtyy korjaamaan valtiontalouden tilannetta. Myös haavoittuvainen pankkitoiminta tarvitsee jatkuvaa huomiota. Valtion tukitoimet rahoitussektorille ovat yhteensä 1,7 biljoonaa USD, mikä on 75 prosenttia BKT:sta.
Julkisen velan määrä nousee korkeimmalle tasolle sodan jälkeen vuonna 2010. Syynä ovat edellisen hallituksen finanssipolitiikka ja liiallisella lainarahalla rahoitettujen
kotitalous- ja rahoitussektorien laskukaudesta johtuva verotulojen äkillinen romahtaminen. Arvopaperimarkkinat vaativat uudelta hallitukselta uskottavaa suunnitelmaa
alijäämän vähentämiseksi, ja tähän tarvitaan korkeampia veroja sekä leikkauksia julkisiin menoihin. Poliittisesti tätä on vaikea toteuttaa ja suhteet teollisuuteen todennäköisesti huononevat. Mutta jos suunnitelmaa ei toteuteta, investointien epävarmuus
voi lisätä lainakuluja ja aiheuttaa punnan ajautumisen kriisiin.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
13 (46)
Sonja Antell
Luottokuplan puhkeaminen, liiallinen riippuvaisuus rahoitussektorista, julkisen ja yksityisen velkaantumisen korkea taso, riittämätön infrastruktuuri ja energiantuotannon
riskit ovat tekijöitä, jotka huonontavat Iso-Britannian talousnäkymiä. Myös ikääntyvällä
väestöllä on osuutensa asiaan. Finanssikriisi ja taantuma ovat todennäköisesti aiheuttaneet pysyvän tuottavuuden tason laskun. Vaikka toipumista tapahtuisikin lähivuosina, kasvuluvut jäävät pienemmiksi kuin kuluneen vuosikymmenen keskiarvo.
Julkisten menojen rakenne 2008/2009, miljardia puntaa
Sosiaaliturva
169
Henkilökohtaiset sosiaalipalvelut
27
Terveys
111
Liikenne
21
Opetus
82
Puolustus
33
Velan korkomaksut
31
Teollisuus, maatalous, työllisyys
22
Julkinen järjestys ja turvallisuus
33
Asuminen ja ympäristö
23
Muut menot
67
Lähde: HM Treasury
Työvoima
Iso-Britannian työmarkkinat ovat muuttuneet selvästi parinkymmenen vuoden aikana.
Naisten määrä ja osuus työvoimasta on kasvanut, palvelualoilla työskentelevien
osuus työvoimasta on kasvanut, ja osa-aikatyötä tehdään entistä enemmän.
Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä maassa oli 49,711 miljoonaa vähintään
16-vuotiasta. Heistä työvoimaan kuului 31,4 miljoonaa. Työllisiä oli 29 miljoonaa ja
työttömiä 2,4 miljoonaa. Työttömyysaste oli 7,6 prosenttia.
Työpaikat aloittain vuoden 2008 lopussa
Kaikki alat
31 318 000
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
14 (46)
Sonja Antell
Maa- ja metsätalous, kalastus ja metsästys
481 000
Energia- ja vesihuolto
197 000
Valmistusteollisuus
3 035 000
Rakentaminen
2 285 000
Palvelusektori
25 321 000
Jakelu, majoitus- ja ravitsemistoiminta
6 891 000
Liikenne, varastointi ja viestintä
1 860 000
Rahoitus- ja yrityspalvelut
6 481 000
Julkinen hallinto, opetus- ja terveyspalvelut
8 064 000
Muut palvelut
2 024 000
Lähde: UK National Statistics
Keskimääräinen todellinen viikkotyöaika oli 31,6 tuntia vuoden 2010 tammimaaliskuussa. Kokoaikaisten viikkotyöaika oli keskimäärin 36,6 tuntia ja osa-aikaisten
15,5 tuntia.
Vain noin kolmasosa palkansaajista toimii tehtävissä, joita säätelee kollektiivinen työehtosopimus. Lähinnä palkkaa ja työolosuhteita koskevia kollektiivisia sopimuksia on
keskimääräistä enemmän julkisella sektorilla ja suurissa yrityksissä. Toimialakohtaisia
sopimuksia on suhteellisen vähän, ja niitäkin täydennetään usein yrityksissä tai tehtaissa tehtävillä paikallisilla sopimuksilla.
Ulkomaankauppa
Kokonaiskauppa
Ulkomaankaupan kehitys
Tavarakauppa vuosina 2005–2011 (miljardia Yhdysvaltain dollaria)
2005
2006
2007
2008
2009
2010e
2011e
Vienti
384,3
447,6
442,3
467,3
357,3
406,9
447,7
Tuonti
509,0
588,2
622,0
641,3
486,0
522,8
562,7
Kauppatase
-124,7
-140,7
-179,7
-173,9
-128,8
-115,9
-115,0
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
15 (46)
Sonja Antell
Lähde: Economist Intelligence Unit 19.5.2010 (e= ennuste),
Iso-Britannian ulkomaankaupan arvo on maailman suurimpia. Tavaraviennin arvo oli
357,3 miljardia dollaria ja tavaratuonnin 486,0 miljardia dollaria vuonna 2009. Kauppatase on ollut pitkään alijäämäinen. Alijäämää kertyi 128,8 miljardia dollaria vuonna
2009.
Ulkomaankaupan rakenne
Vuonna 2009 Iso-Britannian viennin kokonaisarvo oli 227,7 miljardia puntaa ja tuonnin 309,5 miljardia puntaa. Tase oli 81,8 miljardia puntaa alijäämäinen.
Iso-Britannia on öljyn ja öljytuotteiden, kemikaalien (etenkin lääkkeiden), tupakkatuotteiden, juomien (etenkin viskin) sekä koneiden nettoviejä. Nettotuontiartikkeleita ovat
puolestaan elintarvikkeet ja raaka-aineet sekä vaatteet ja jalkineet. Maa on lisäksi
moottoriajoneuvojen nettotuoja huolimatta useista ulkomaalaisten omistamista autotehtaista, jotka vievät merkittävän osan tuotannostaan muihin EU-maihin.
Tärkeimmät vienti- ja tuontituotteet vuonna 2009
Vienti
% kokonaisviennistä
Tuonti
% kokoaistuonnista
Öljy
10,8
Öljy
9,0
Lääkkeet
8,9
Ajoneuvot
8,4
Ajoneuvot
7,5
Erinäiset valmiste-
5,7
tut tuotteet
Lähde: EIU, 05/2010
Tärkeimmät kauppakumppanit
Ulkomaankaupasta EU-maiden osuus on yli puolet. Tärkeimmät yksittäiset kauppakumppanit ovat Yhdysvallat ja Saksa.
Iso-Britannian tärkeimmät vientimaat vuonna 2009
Maa
% kokonaisviennistä
Yhdysvallat
14,9
Saksa
10,7
Alankomaat
8,0
Ranska
7,5
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
16 (46)
Sonja Antell
Lähde: EIU, 05/2010
Iso-Britannian tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009
Maa
% kokonaistuonnista
Saksa
12,8
Yhdysvallat
7,9
Kiina
7,8
Alankomaat
7,0
Lähde: EIU, 05/2010
Kauppa Suomen kanssa
Suomen kauppa Iso-Britannian kanssa vuonna 2009
4500
4000
3500
3000
2500
vienti
2000
tuonti
1500
tase
1000
500
0
2005
2006
2007
2008
2009
Lähde:Tullihallitus 03/2010
Suomen -kauppa Iso-Britannian kanssa vuonna 2009
Vienti,
Osuus, %
Muutos %
milj. e
2349
Tuonti,
Osuus, %
Muutos %
milj. e
5,2
-35
1449
Tase,
milj. e
3,4
-44
900
Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta)
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
17 (46)
Sonja Antell
Suomen vienti
Suomen vienti Iso-Britanniaan 2009
Elintarvikkeet ja
juomat
Raaka-aineet,
Valmiit tavarat 1,7 %
polttoaineet
5,2 %
9,5 %
Koneet, laitteet ja
kuljetusvälineet
30,2 %
Kemialliset aineet
ja tuotteet
9,5 %
Valmistetut
tavarat
43,9 %
Lähde: Tullihallitus 03/2010
Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Iso-Britanniaan 2009
Osuus
%
32
18
6
4
3
3
3
3
2
2
Muutos
%
-9
-56
-29
2
-15
-21
-37
-45
-34
-13
10 tärkeintä yhteensä
1807,6
77
Suomen koko vienti
2348,7
100
Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)
-35
SITC-nimike
1
64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä
2
76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet
3
24 Puutavara ja korkki
4
68 Muut metallit
5
51 Orgaaniset kemialliset aineet
6
74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet
7
63 Puu- ja korkkituotteet
8
72 Eri toimialojen erikoiskoneet
9
77 Muut sähkökoneet ja -laitteet
10 87 Kojeet, mittarit yms.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
milj.
EUR
753,8
433,2
138,5
87,4
78,8
71,4
68,2
62,8
58,2
55,5
Iso-Britannian maarportti
18 (46)
Sonja Antell
Suomen tuonti
Suomen tuonti Iso-Britanniasta 2009
Elintarvikkeet ja
juomat
Raaka-aineet,
5,4 %
polttoaineet
Valmiit tavarat
5,6 %
15,7 %
Kemialliset aineet
ja tuotteet
21,7 %
Koneet, laitteet ja
kuljetusvälineet
38,0 %
Valmistetut tavarat
13,6 %
Lähde: Tullihallitus 03/2010
Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Iso-Britanniasta 2009
Osuus
%
16
7
5
5
5
5
5
4
3
3
Muutos
%
-63
-14
-17
-25
-19
-32
-19
-17
-5
-35
10 tärkeintä yhteensä
860,2
59
Suomen koko tuonti
1449,2
100
Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)
-44
SITC-nimike
1 78 Moottoriajoneuvot
2 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet
3 93 Erittelemätön
4 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet
5 67 Rauta ja teräs
6 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet
7 89 Muut valmiit tavarat
8 59 Erinäiset kemialliset tuotteet
9 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet
10 51 Orgaaniset kemialliset aineet
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
milj.
EUR
230,4
108,3
79,2
79,1
78,7
70,3
68,1
51,5
47,7
47,0
Iso-Britannian maarportti
19 (46)
Sonja Antell
Ulkomaiset investoinnit
Suoria sijoituksia Iso-Britanniaan tehtiin vuonna 2009 arviolta 45,5 miljardin USD:n
arvosta. Suorien sijoitusten nettomäärä oli 27,1 miljardia USD ja kokonaisvaranto oli
1032,0 miljardia USD.
Iso-Britanniaan tehdään eniten suoria sijoituksia Euroopassa ja toiseksi eniten maailmassa Yhdysvaltojen jälkeen. Uusimmat viralliset tilastot ovat vuodelta 2007, ja niiden mukaan Yhdysvallat oli suurin Iso-Britanniaan sijoittava maa. Sen sijoitusten arvo
oli 27,2 miljardia puntaa ja 30 prosenttia koko sijoituksista. Seuraavaksi suurimmat sijoittajat olivat Saksa 21 prosnetin ja Espanja 16 prosentin osuuksilla.
Iso-Britanniasta tehtiin ulkomaille vuonna 2009 suoria sijoituksia 18,4 miljardin USD
arvosta.
Suomalaiset investoinnit
Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Iso-Britanniassa oli
1119 miljoonaa euroa vuonna 2009. Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin suoria sijoituksia nettomääräisesti miinus 61 miljoonan euron arvosta (sijoituksia siis kotiutettiin).
Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus
Toimialavastaava Agnese Klavina-Kontkanen, [email protected]
Rakentaminen

Iso-Brit§annian rakennusala tuottaa yli 5 prosenttia maan BKT:sta ja työllistää
noin 2,2 miljoonaa henkilöä.

Toimialan vuosittainen keskimääräinen kasvuprosenttiennuste (CAGR) seuraavien 10 vuoden ajan on 0,9 prosenttia.

Rakentamisen painopisteenä on: koulujen ja terveydenhuollon rakennusten korjaus- ja jälleenrakentaminen; sekä urheilun infrastruktuurin rakentaminen Lontoon
vuoden 2012 Olympialaisia varten.

Iso-Britanniassa on maailman neljänneksi suurimmat rakentamisen markkinat.

Iso-Britannia sijoittuu liiketoimintamahdollisuuksien listan alkupäähän ja alhaisen
riskin kategoriaan.
Iso-Britanniassa rakennusalalla toimi 192 200 yritystä vuoden 2007 lopulla. Niistä 134
638 yrityksessä oli työllistetty 1-3 henkilöä, 55 600 yrityksessä 4-59 henkilöä ja 1836
yrityksessä 60-599 henkilöä. Noin 65 yritystä työllisti 600-1199 henkilöä ja 60 yritystä
yli 1200 henkilöä.
Toimintamuodon mukaan yritykset jakautuvat seuraavasti:
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
20 (46)
Sonja Antell
Toimitilarakentaminen
12 942
Asuntorakentaminen
26 502
Maa- ja vesirakentaminen
6 963
Lähde: Department for Business, 05/2009 (Pohjois-Irlantia ei ole laskettu mukaan)
Rakentamistuotannon arvo v. 2007, miljardia puntaa
Kaikki työt
122,29
Kaikki uudisrakentaminen
69,93
Julkinen asuntorakentaminen
4,24
Yksityinen asuntorakentaminen
20,09
Infrastruktuurityöt
6,97
Julkiset työt pl. infrastruktuurityöt
10,40
Yksityinen teollisuusrakentaminen
5,03
Yksityinen liikerakentaminen
20,14
Kaikki korjaus- ja ylläpitotyöt
52,36
Lähde: Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform
Urakoitsijoiden saamien uusien tilausten arvo käyvin hinnoin v. 2007, miljardia
puntaa
Kaikki uudet tilaukset
50,62
Uusien asuntojen tilaukset
16,07
Muut tilaukset yhteensä
34,55
-yksityiset tehtaiden tilaukset
3,31
-yksityiset liiketilojen tilaukset
18,29
-infrastruktuuritilaukset
5,63
Lähde: Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform
Vuoden 2009 tammi-maaliskuussa rakennusalan tilausten määrä väheni 20 prosentilla edellisiin kolmeen kuukauteen (loka-marraskuu 2008) verrattuna. Vuoden 2009
tammi-maaliskuussa yksityisasuntojen tilaukset vähenivät 50 prosentilla vuoden 2008
vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Julkisten tilausten määrä väheni vastaavasti 25
prosenttia.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
21 (46)
Sonja Antell
Infrastruktuurirakentaminen on vuoden 2009 alussa ollut kasvussa. Vuoden 2009
tammi-maaliskuussa tilausten määrä kasvoi 16 prosenttia edellisiin kolmeen kuukauteen verrattuna ja viidellä prosentilla edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna. Muun julkisen rakentamisen (poislukien infrastruktuuri) tilausmäärä vuoden 2009
tammi-maaliskuussa väheni 29 prosenttia edellisiin kolmeen kuukauteen ja 26 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yksityisten kaupallisten tilausten määrä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa väheni 33 prosenttia edellisiin kolmeen kuukauteen ja 55 prosenttia edellisvuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna.
Iso-Britanniassa on pitkään vallinnut asuntovaje, mikä johtuu pääosin maan hallituksen politiikasta, jolla pyritään säilyttämään maaseutua. Tällä hetkellä asuntojen vuokrausta suositaan enemmän kuin asuntojen omistamista ja se tietää asuntomarkkinoiden nopeaa heikentymistä.
Building Schools For Future -ohjelman puitteessa Iso-Britanniaan rakennetaan ja korjataan noin 3500 koulua. Vuoden 2012 Olympialaisiin liittyen moni rakennusprojekti,
kuten Olympiakylän ja Olympiastadionin rakentaminen ovat edelleen auki.
Iso-Britannian liikenneinfrastruktuuri on hyvin kehittynyt. Lontoo on tunnettu vahvoista
kansainvälisistä ilmayhteyksistä eri mantereille. Valmistumassa ovat merkittävät lento- ja rautatieinfrastruktuurin parannushankkeet.
Lyhyt katsaus suurimpiin infrastruktuuriprojekteihin Iso-Britanniassa
Projekti, aikataulu
Arvo, milj.
Projektin tila
USD
Lentokentät
Edinburghin lentokentän kunnostaminen, 2006-
588,3
suunnitteluvaiheessa
Leeds Bradford kansainvälinen lentokenttä
141,02
työ käynnissä
Standstedin lentokentän laajennus, 2015
2730
2030
Tiet
Kent ja Sussex, ylläpito ja parantaminen,
313,9
sopimus
Norwich Northern Distributor Road
231,8
sopimus
Tien rakentaminen, Cambridgeshire, 2010
1000
M1 tien laajentaminen, 2007–2010
664,95
käynnissä
London crossrail rail link
23 000
sopimus
Metroliikenteen laajennus, Glasgow
4530
suunnitteluvaihe
Rautatiet
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
22 (46)
Sonja Antell
Glasgow City Airport Rail link
257,03
valmistus siirtyy
v. 2013
Satamat
New Harbour in Great Yarmouth
105,7
suunnitelma hyväksytty
London Gateway konttisatama
2965
suunnitelma hyväksytty
Logistiikka

Iso-Britannia on Saksan ja Ranskan ohella Euroopan suurimpia logistiikkamaita.

1,65 miljardin euron investoinnit liikenne-alaan vuonna 2009.

Iso-Britannian logistiikka-alan liikevaihto on 16,5 miljardia euroa ja ala työllistää
noin 2,4 miljoonaa henkilöä yhteensä yli 195 000 alan yrityksessä.

3PL osuus on jo yli 60 prosenttia Iso-Britannian logistiikasta.
Iso-Britannia on yksi Euroopan suurimmista liikenne- ja logistiikka-alan maista. Laaja
ja kehittynyt liikenneverkosto on tuonut maahan monia eurooppalaisia logistiikka-alan
yrityksiä. Myös moni paikallinen logistiikka-alalla toimiva yritys on laajentunut maailmanlaajuiseksi.
Tänä päivänä alan suurimmat toimijat ovat Exel, Christiaan Salvesen, P & O European, Securicor Omega Logistics, Tibbett & Britten, Wincanton, TNT ja TDG. Kaikki
nämä yritykset toimivat sekä kotimaassa että maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2005 Exel liitettiin saksalaiseen Deutsche Post -konserniin. Hankinta vahvisti
Deutsche Postin aseman globaalisti ja sen lentorahdin markkinaosuus kasvoi Exelin
vahvan aseman myötä Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Euroopan Komissio katsoi,
että tämä kauppa ei haittaa markkinakilpailua muiden vastaavien palveluntarjoajien jo
ollessa markkinoilla. Deutsche Postin pyrkimyksenä on vähentää sen riippuvuutta
Saksan postitoiminnasta.
Iso-Britannian hallitus ilmoitti vuoden 2008 lopussa suurista investoinneista liikennesektoriin (1 miljardi GBP eli noin 1,65 mrd. euroa). Tästä 300 miljoonaa GBP on
tarkoitus investoida satamiin ja lentokenttiin johtavien pääteiden kapasiteetin lisäämiseen. Noin 700 miljoonaa GBP investoidaan yleisten ruuhkien vähentämiseen lisäämällä tieverkoston kapasiteettia. Sen lisäksi 165 miljoonaa GBP on tarkoitettu Manchesterin lentokenttäyhteyteen, 54 miljoonaa GBP Pohjois-Lontoon rautatielinjalle ja
65 miljoonaa GBP Felixstowin ja Harwichin satamayhteyksiin.
Iso-Britannian satamateollisuus on kehittynyt Euroopan suurimmaksi pitkän rantaviivan ja laivaushistorian ansiosta. Satamatoiminnan laajuutta ja monipuolisuutta kuvaavat maailman kehittyneimmät satamat – Southamptonin ja Liverpoolin yleissatamat, Imminghamin ja Felixstowen konttisatamat ja Doverin risteilijäterminaali. Tehtaat
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
23 (46)
Sonja Antell
on yleensä rakennettu rahtisatamien läheisyyteen ja lähtevä tavara on yleensä perillä
toisessa EU-maassa saman päivän tai viimeistään 48 tunnin aikana.
Viime aikoina yritysten toimintaan suuresti vaikuttaneet polttoainehintojen muutokset
ja maailmanlaajuinen talouskriisi vaikuttavat muun muassa asiakkaiden ostovoimaan
(tietyt kuluttajatuotteet, lomautukset jne.) Silti julkisen liikenteen käyttö on kasvanut ja
tehokkaiden ja integroitujen liikenne- ja logistiikkapalvelujen kysyntä on vahvistunut.
Valmistava teollisuus
Autoteollisuus
Iso-Britannia oli aikoinaan autoteollisuuden jättivalmistajamaa. Automerkit kuten
Rolls-Royce, Bentley, Jaguar ja MG olivat maailman johtavia merkkejä. Autotuotanto
huipentui 70-luvulla, jolloin tuotettiin jopa yli kaksi miljoonaa ajoneuvoa vuodessa.
Vuoteen 1983 mennessä tämä luku puolittui. Autoteollisuus nousi taas kasvuun maan
hallituksen avulla ja vuonna 1997 vuosivolyymi oli taas kaksi miljoonaa kappaletta.
Sektorilla toimii noin 3300 yritystä. Suurin osa ajoneuvovalmistajista ja osien toimittajista on ulkomaalaisomistuksessa. Niistä seitsemän on tila-autonvalmistajia, johon
kuuluvat mm. BMW (MINI), Fordin kevyet kaupalliset ajoneuvot ja moottorit, GM
(Vauxhall), Honda, Jaguar ja Land Rover, Nissan ja Toyota. Tärkeimmät osien toimittajat ovat Aisin, Bosch, Calsonic, Dana, Delphi, Denso, GKN, Johnson Matthey, Pilkington, Siemens VDO, TRW ja Visteon.
Lisäksi osa valmistajista tuottaa korkea-arvoisia luksusajoneuvoja, kuten Aston Martin, BMW (Rolls-Royce), Caterham, Connaught, Gibbs, McLaren ja Mercedes-Benz
(Mercedes-McLaren SLR), Morgan, Proton (Lotus), TVR ja VW (Bentley).
Iso-Britanniassa tuotantoa on myös rakennuskone-, raskaskoneisto- ja maastoajoneuvosektoreilla, joissa merkittävimmät valmistajat ovat Caterpillar, CNH, JCB, Komatsu ja Terex.
Kevyitä ja keskikokoisia pakettiautoja tuottaa kolme valmistajaa: IBC Vehicles Lutonissa valmistaa Vauxhall/Opel-, Renault- ja Nissan-merkkisiä ajoneuvoja, Fordin
tehdas Southamptonissa valmistaa Transit pakettiautoja ja LDV Birminghamissa Maxus-autoja. Maan ainoa kuorma-autonvalmistaja on Leyland Trucks, joka kuuluu yhdysvaltalaiseen PACCAR-konserniin.
Toimialan 1 miljardin punnan arvoiset investoinnit suunnataan uusien tehtaiden ja
teknologioiden kehittämiseen.
Energia-, ympäristö- ja metsäsektori
Toimialavastaava Juha Wilén, juha.wilé[email protected]
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
24 (46)
Sonja Antell
Energiasektori

Iso-Britannialla on EU-maiden runsaimmat energiavarannot, jotka koostuvat hiili-,
öljy- ja maakaasuvaroista.

Hiilivetyvarannot kuitenkin vähenevät nopeasti, ja energiantuonti on kasvanut.

Maassa tuotettiin energiaa 185,91 miljoonan öljytonniekvivalentin verran vuonna
2007.

Eniten energiaa tuotettiin öljyllä (84,21 miljoonaa TOE) ja maakaasulla (72,13 miljoonaa TOE).
Energiatase v. 2007, miljoonaa öljytonniekvivalenttia
Kotimainen tuotanto
185,91
Tuonti
147,51
Vienti
-99,33
Merisäiliöt
-2,51
Varastojen muutos
-4,29
Primäärihankinta
235,87
Tilastoero
0,13
Primäärikysyntä
235,74
Siirrot
-0,11
Transformaatio
-53,20
Hävikki
3,52
Loppukulutus
164,60
Lähde: Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform
Sähköntuotanto
Iso-Britannian sähköntuotantokapasiteetti on Euroopan suurimpia. Vuoden 2007 lopussa kapasiteetti oli 82 951 megawattia. Tästä varsinaisten sähköntuottajien eli
energiayhtiöiden kapasiteetti oli 75 190 MW ja lähinnä omaan käyttöönsä sähköä
tuottavien yritysten 7761 MW.
Sähköä tuotettiin 392 597 gigawattituntia vuonna 2007. Kun pumppuvoimalat otetaan
huomioon, tuotanto oli 396 457 gigawattituntia. Sähkön kokonaishankinta oli 401 671
ja kokonaiskysyntä 400 160 GWh. Energiateollisuus käytti omiin tarpeisiinsa 31 813,
hävikki oli 26 401 ja loppukulutus oli 341 945 GWh.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
25 (46)
Sonja Antell
Sähköntuotanto energialähteen mukaan v. 2007, terawattituntia
Yhteensä
396,46
Termaaliset lähteet
382,22
Hiili
136,55
Öljy
4,64
Maakaasu
164,47
Ydinvoima
63,03
Uusiutuvat lähteet
10,51
Muut lähteet
3,03
Ei-termaaliset lähteet
14,23
Vesi, luonnollinen virtaus
5,09
Vesi, pumppuvoima
3,86
Muut ei-termaaliset lähteet
5,29
Lähde: Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform
Uusiutuvat energialähteet ja jätteet sähköntuotannossa v. 2007
Sähköntuotantokapasiteetti,
Sähköntuotanto,
MW
GWh
Onshore
2083,4
4491
Offshore
393,8
783
Rannan aaltovoima
0,5
Tuulivoima
Vesivoima
Pienet voimalat
166,2
534
Suuret voimalat
1358,7
4554
Kaatopaikkakaasu
900,6
4677
Jätevesilietteen mädätys
151,7
517
Kiinteän yhdyskuntajätteen
326,4
1177
poltto
Yhteispoltto fossiilisten polt-
-
1956
toaineiden kanssa
Eläinbiomassa
114,4
555
Kasvibiomassa
189,5
409
Yhteensä
5699,5
19664
Lähde: Department for Business, Enterprise and Regulatory Reform
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
26 (46)
Sonja Antell
Business Monitor International ennustaa, että Iso-Britannian sähköntuotanto kasvaa
430 000 gigawattituntiin vuonna 2012. Sähkönkulutus kasvaa samalla 366 000 gigawattituntiin. Sähkötase pysyy siis lähivuosina positiivisena.
Suurin sähköntuottaja on British Energy noin 20 prosentin osuudella. Se operoi kahdeksaa ydinvoimalaa, joista seitsemässä ovat kehittyneet AGR-reaktorit ja yhdessä
PWR-reaktori. AGR-reaktorit saavuttavat elinikänsä lopun vuoteen 2023 mennessä.
Valtiollinen British Nuclear Fuels (BNFL) operoi neljää ydinvoimalaa, joissa on ensimmäisen sukupolven magnesiumoksidireaktorit. Nämä neljä pitäisi sulkea viimeistään vuonna 2010. Muita suuria sähköntuottajia ovat E.ON UK, RWE, Scottish and
Southern Energy (SSE) ja Scottish Power (SP).
Sähkönsiirto ja -jakelu
Englannin ja Walesin sähkönsiirtoverkon omistaa National Grid, Etelä-Skotlannin verkon omistaa Scottish Power Transmission ja Pohjois-Skotlannin verkon Scottish Hydro-electric Transmission. National Grid operoi koko Ison-Britannian siirtoverkkoa.
Pohjois-Irlannissa sähkönsiirrosta vastaa Northern Ireland Electricity, joka on Viridian
Groupin tytäryhtiö. NIE myös jakelee sähköä Pohjois-Irlannissa.
Iso-Britanniassa on kahdeksan lisensoitua ja toimivaa sähkönjakeluyritystä (distributors). Ne jakelevat sähköä noin 29 miljoonaan kohteeseen. EDF Energyllä (ranskalaisen EDF:n omistuksessa) on 7,9 miljoonaa verkkoasiasta Lontoossa, Itä-Englannissa
ja Kaakkois-Englannissa. Central Networksilla (E.ON UK:n omistuksessa) on 4,9 miljoonaa asiakasta East and West Midlandsissa. CE Electric kytkee 3,7 miljoonaa asiakasta verkkoon Koillis-Englannissa ja Yorkshiressa. Scottish Powerilla (espanjalaisen
Iberdrolan omistuksessa) on 3,5 miljoonaa asiakasta Etelä-Skotlannissa ja PohjoisWalesissa. Scottish & Southern Energyllä on myös yhteensä 3,5 miljoonaa asiakasta
Pohjois-Skotlannissa ja Etelä-Englannissa. Western Power Distribution jakelee sähköä Lounais-Englannissa ja Etelä-Walesissa 2,5 miljoonalle asiakkaalle. United Utilities jakelee sähköä Luoteis-Englannissa ja Northern Ireland Electricity PohjoisIrlannissa.
Energiamarkkinoiden rakenne
Yritykset, jotka haluavat tuottaa, siirtää, jakaa tai myydä sähköä tarvitsevat lisenssin
Ofgemiltä (Office of the Gas and Electricity Markets), sähkö- ja kaasumarkkinoiden
kilpailunedistäjältä ja säätelijältä.
Iso-Britannian sähköntuotantoa ja -myyntiä pidetään täysin kilpailullisina segmentteinä. Siirto ja jakelu ovat Ofgemin hintasääntelyn alaisia monopoleja. Yksittäinen henkilö ei saa omistaa sekä jakelu- että myyntiyritystä. Tämä takaa kolmansien osapuolien
tasapuolisen pääsyn verkkoon ja täyden kilpailun myynnissä.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
27 (46)
Sonja Antell
Kaasun osalta lisenssi vaaditaan, jos yritys aikoo laivata, siirtää (kuljettaa putkissa) tai
myydä sitä. Laivaus ja myynti ovat kilpailtuja segmenttejä. Kaasun siirto on luonnollinen monopoli ja alistettu hintasääntelyyn.
2000-luvulla energiayhtiöitä on yhdistynyt ja vertikaalista integraatiota on tapahtunut.
Sekä kaasu- että sähkösektoria dominoi pieni määrä yrityksiä. Kuluttajilla on kuitenkin
edelleen valinnanvaraa. Keskimääräinen kuluttaja pystyy valitsemaan noin kuudesta
suuresta toimittajasta sekä joukosta pienempiä. Ofgemillä on OFT.n (Office of Fair
Tradingin) kanssa kilpailuoikeudellista valtaa taata, että suuret yritykset eivät käytä
markkinavoimaansa väärin.
Energia- ja ilmastonmuutosministeriön (DECC) tavoite on varmistaa, että IsoBritannian energiamarkkinat ovat EU:n ja G7:n kolmen kilpailukykyisimmän joukossa
joka vuosi. Pari vuotta sitten maa oli ykkönen. Ruotsin pelättiin menevän ohi, mutta
kolmen kärjessä pysyminen näyttää todennäköiseltä vuoteen 2011 asti.
Ympäristösektori
Vuonna 2004 Iso-Britanniassa syntyi noin 335 miljoonaa tonnia jätettä, josta lähes
100 miljoonaa tonnia oli mineraalijätettä kaivostoiminnasta ja louhinnasta ja 220 miljoonaa tonnia kotitalouksissa, teollisuudessa, rakentamisessa, rakennusten purkamisessa sekä muiden alojen yrityksissä syntynyttä jätettä. Kotitalousjäte oli noin yhdeksän prosenttia koko summasta.
Iso-Britannian ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuministeriö on julkaissut verkkosivuillaan tarkkoja tilastoja vain Englannin yhdyskuntajätteen synnystä ja käsittelystä. Nämä tiedot esitetään alla olevissa taulukoissa.
Yhdyskuntajätteen syntyminen Englannissa heinäkuu 2007–kesäkuu 2008
Tyyppi
Tuhatta tonnia
Säännöllinen jätteidenkeräys
12 844
Muut kotitalouslähteet
1 057
Yleiset kotitalousjätteidenkeräyspaikat
2 328
Kotitalouksien kierrätys
8 923
Kotitaloudet yhteensä
25 152
Ei-kotitalouslähteet (pl. kierrätys)
2 190
Ei-kotitalouksien kierrätys
959
Yhdyskuntajäte yhteensä
28 301
Lähde: Department for Environment, Food and Rural Affairs
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
28 (46)
Sonja Antell
Yhdyskuntajätteen käsittely Englannissa, heinäkuu 2007–kesäkuu 2008
Tyyppi
Tuhatta tonnia
osuus, %
Kaatopaikka
15 122
53
Poltto energiaksi
3 169
11
Poltto ilman energiansynnyttä-
6
0
Kierrätys ja kompostointi
9 882
35
Muu käsittely
128
0
mistavoitetta
Lähde: Department for Environment, Food and Rural Affairs
Jätteiden kierrätys
Vuonna 1997 vain seitsemän prosenttia Englannin kotitalousjätteestä kierrätettiin. Luku on noussut nykyään 27 prosenttiin. Tilanne on parantunut myös muissa osissa
maata. Ollaan kuitenkin jäljessä monia Manner-Euroopan maita, joissa kierrätetään
jopa yli puolet yhdyskuntajätteestä. Eräät Englannin kunnat ovat päässeet lähelle 50
prosenttia, mutta jotkut ovat vielä alle 10 prosentissa.
Jätteiden kierrätys Iso-Britanniassa vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.
Säästö vastaa 3,5 miljoonan henkilöauton ottamista pois käytöstä. Säästöä kertyy,
kun uutta materiaalia ei käytetä tuotannossa ja jätettä ei viedä kaatopaikoille, joissa
syntyvä metaani on paljon hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Jätteen
dumppaaminen on tehty yhä kalliimmaksi. Porrastettu kaatopaikkavero on tärkein fiskaalinen toimenpide, jolla rohkaistaan jätteiden polttoa energiaksi ja kierrätystä. Kierrätystä edistetään myös sillä, että 94 prosenttia ihmisistä saa ovensa eteen tai kadunviereen roska-astian kierrätettäville materiaaleille kunnalta.
Metsäsektori
Iso-Britannian metsäala oli 31.3.2007 noin 2,84 miljoonaa hehtaaria, josta 1,34 miljoonaa hehtaaria oli Skotlannissa, 1,12 miljoonaa Englannissa, 0,29 miljoonaa Walesissa ja 0,09 miljoonaa Pohjois-Irlannissa. Havupuita kasvoi yhteensä 1,64 miljoonalla ja lehtipuita 1,20 miljoonalla hehtaarilla. Metsistä 766 000 hehtaaria oli IsonBritannian metsähallituksen, Forestry Commissionin hallinnassa ja 61 000 hehtaaria
Pohjois-Irlannin Forest Servicen hallinnassa. Virastot hallitsivat yhteensä 827 000
hehtaarin metsäalaa. Iso-Brtiannian pinta-alasta vain 12 prosenttia on metsää. Euroopan keskiarvo on 44 prosenttia.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
29 (46)
Sonja Antell
Iso-Britannian paperiteollisuusliitossa (CPI) oli 81 jäsenyritystä vuonna 2007. Niillä oli
265 toimipaikkaa, 60 tehdasta ja 24 500 työntekijää. Paperia ja kartonkia tuotettiin
5,23 miljoonaa tonnia ja kulutettiin runsaat 12 miljoonaa tonnia. Aaltopaperia kulutettiin runsaat 2,3 miljoonaa tonnia.
Paperin ja kartongin valmistuksessa käytettiin 1,56 miljoonaa tonnia massaa (wood
pulp) vuonna 2007. Tästä noin 1,3 miljoonaa tonnia tuotiin ulkomailta, 38 maasta. IsoBritanniassa on nykyään vain kaksi kotimaista integroitua paperitehdasta, jotka valmistavat paperia suoraan puusta. Ne tuottavat ja käyttävät 5 prosenttia (260 000 tonnia) maan paperiteollisuuden kuitutarpeesta.
Paperia kerättiin n. 8,6 miljoonaa tonnia vuonna 2007. Keräyspaperia käytettiin kotimaassa hieman yli 4 miljoonaa tonnia. Loput vietiin ulkomaille, lähinnä Kiinaan ja
muihin EU-maihin.
Life Sciences ja elintarvikesektori
Toimialavastaava Niina Touré, niina,touré@finpro.fi
Iso-Britannian terveydenhoidosta vastaa suurelta osin julkinen sektori, kansallinen
terveysjärjestelmä NHS (National Health System). Siihen kuuluvat perusterveydenhoito, lääkintävälineiden valmistus, bioteknologia sekä telekommunikaatio.
Tällä hetkellä yksi Iso-Britannian polttavimmista terveyshuolista on liikalihavuus. Ongelma on paisunut sekä aikuisten että lasten keskuudessa. Noin 10 prosenttia lapsista on liikalihavia ja yli 20 prosenttia ylipainoisia. Keinoja ja ratkaisuja liikalihavuuteen
on haettu mm. Suomen kouluruokailusta.
Samoin kuin muissakin Euroopan maissa myös Iso-Britanniassa väestö ikääntyy. Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä lähes neljäsosa väestöstä on yli 65vuotiaita. Maassa onkin kehitelty viime vuosien aikana toimintamalleja, palveluita ja
tuotteita, jotka mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään. IsoBritannian terveys- ja sosiaalipalveluiden kehityksessä on käytetty informaatioteknologian tarjoamia ratkaisuja mm. etähoidon laajassa käyttöönotossa.
Iso-Britannian biotiedesektori on Euroopan suurin. Sen merkitys on ymmärretty ja
maassa tuetaan tutkimuslaitosten ja yritysten rahoitusympäristöä. Monissa yliopistoissa on siemenrahastoja, jotka tukevat yritysten perustamista.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
30 (46)
Sonja Antell
Terveydenhoidon teknologia

NHS suurin terveydenhoitopalveluiden tuottaja

Suurimmat kuolinsyyt Iso-Britanniassa ovat syöpä ja sydäntaudit.
Iso-Britannian kansalaisylpeys, NHS, on maailman vanhin julkinen terveydenhuoltojärjestelmä. Se on veronmaksajien rahoittama ja käyttäjilleen ilmainen. NHS on Euroopan suurin työnantaja, joka työllistää lähes 1.3 miljoona ihmistä. NHS tuottaa 90
prosenttia maan kaikista terveydenhuoltopalveluista. Sen vuosibudjetti on reilut 90
miljardia puntaa. Sen piiriin kuuluvat perusterveydenhuolto- sekä sairaalapalvelut koko maassa.
Yksityinen terveydenhuoltosektori toimii lähinnä muutaman suuren itsenäisen terveyspalveluja tuottavan organisaation, kuten BUPA Hospitals ja BMI Healthcare, voimin.
Noin neljällä miljoonalla britillä on yksityinen sairausvakuutus. Se otetaan yleensä lyhentämään jonotusaikoja. Julkisen sektorin sairaalapuitteet ovat monessa tapauksessa jääneet vanhanaikaisiksi ja pitkäaikaissairaat hankkivat vakuutuksen saadakseen
hoitoa miellyttävämmässä ja pienemmässä hoitoyksikössä. Yksityinen sektori nähdään ennemminkin julkista terveydenhuoltosektoria täydentävänä komponenttina kuin
kilpailijana. Se on erikoistunut lähinnä abortteihin, kosmeettiseen kirurgiaan sekä hedelmällisyyshoitoihin.
Englannin terveydenhuollon hankintaorganisaatio NHS PASA (NHS Purchasing and
Supply Agency) huolehtii pääasiassa julkisen sektorin hankinnoista. Suomalaisille yrityksille, jotka aikovat Iso-Britannian markkinoille, on erityisen tärkeää löytää partneri,
jolla on hyvät suhteet em. hankintaorganisaatioon sekä toisaalta myös sairaaloiden
päätöksentekijöihin.
Bioteknologia ja lääkkeet

0,6 prosenttia BKT:sta.

26 prosenttia Euroopan lääketieteellisestä tutkimuksesta ja kehityksestä.

Johtava bioteknologiamaa.

Maailman tärkeimpiä lääketeollisuuden viejämaita.
Iso-Britannia on Euroopan johtava bioteknologiamaa. Siellä toimii noin 450 bioteknologia-alan yritystä ja runsas joukko palveluntuottajia sekä teknologisten palveluiden
tuottajia. Niiden liikevaihto on noin 2.5 miljardia puntaa.
Iso-Britanniaa pidetään ”super klusterina”, jossa yritykset toimivat akateemisten huippulaitosten, kuten Cambridge, vierellä. Sitä pidetään hyvin kypsänä markkinaalueena, koska se on ollut tehokas uusien tuotteiden lanseeraajana. Iso-Britanniassa
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
31 (46)
Sonja Antell
keskitytään pääasiassa rokotteisiin ja tartuntatauteihin. 40 prosenttia Euroopan bioteknologiatuotteista on tekeillä Iso-Britanniassa ja 45 prosenttia Euroopan uusista bioteknologisista lääkkeistä testataan Iso-Britanniassa.
Iso-Britannia on yksi maailman houkuttelevimmista kohteista kansainväliselle lääkeja bioteknologia-alan toiminnalle. Se on maailman toiseksi suurin lääkkeiden viejämaa
ja USA:n ja Japanin jälkeen merkittävin lääketieteen tutkimuskeskuksista. Maailman
tärkeimmillä lääkefirmoilla on joko tutkimusyksikkö tai joku osa tuotannosta IsoBritanniassa. Kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä NHS on tärkein lääkkeiden ostaja.
Alan firmat ovat keskittyneet lähinnä Etelä- ja Itä-Englantiin sekä Skotlantiin ja siellä
on monien kansainvälisten toimijoiden, kuten GloxoSmithKlein ja AstraZeneca, pääkonttorit. Eli Lilly, Merck ja Novartis puolestaan pitävät Iso-Britanniaa erinomaisena
liiketoiminta sekä tutkimus- ja kehitystyöpaikkana.
Maassa toimii nimekkäitä kansainvälisiä bioteknologiafirmoja kuten Avecia, PBL ja
Amgen.
Terveydenhoidon teknologia ja lääkintälaitteet

2 100 valmistajaa.

Kasvava sektori, voimakas tutkimus- ja kehitystyö.

Pioneeri ICT-pohjaisten terveyspalveluiden kehittämisessä.
Iso-Britannian terveydenhoidon teknologialla on suuri merkitys paitsi potilashoidossa
julkisessa terveydenhuollossa myös maan taloudessa. Tämä teollisuuden ala on hyvin innovatiivinen. Maassa toimii satoja start-up yrityksiä, joilla on hyvin vahva tekninen ja tieteellinen osaaminen. Sektori on hyvin potentiaalinen kasvulle. Se on myös
erittäin vientivetoinen, koska yrityksillä on vankka R&D pohja. Iso-Britannia on tunnettu mm. diagnostiikka- ja röntgenlaitteistaan. Toimijat ovat sekä kansainvälisiä että
pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Jälkimmäisiä joukossa on noin 85 prosenttia.
Terveydenhuoltobisneksen mahdollisuudet kasvavat nopeasti Iso-Britanniassa ja teollisuussektori on joutunut reagoimaan nopeasti uusiin tarpeisiin. Vuonna 2000 alkanut
terveys- ja sosiaalisektorin NHS Plan laadittiin toteutettavaksi seuraavien 10 vuoden
aikana. Sen päätavoitteena on ollut ICT-pohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Lähinnä ikääntyviä ihmisiä palveleva etähoito on ollut yhtenä prioriteettialueena. Uudistuksen tuloksia ovat mm. sähköinen varausjärjestelmä, sähköinen resepti,
elektroniset terveyskortit ja sähköiset potilaskertomukset. Iso-Britanniassa on reilusti
yli 100 IT-alan yritystä mukaan lukien muutama kansainvälinen yritys, jotka tekevät
ratkaisuja terveydenhuoltosektorille. Se on ensimmäinen maa, jossa otettiin käyttöön
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
32 (46)
Sonja Antell
sähköinen varausjärjestelmä julkisella sektorilla. Informaatioteknologian avulla on pyritty tehostamaan julkisia palveluita.
Ikääntyvä väestö sekä muuttuneet elämäntavat merkitsevät ortopedimarkkinoille voimakasta kasvua tulevien vuosien aikana. Iso-Britannia on erittäin vahva tällä sektorilla; sen markkina-arvo on runsaat 204 miljoonaa puntaa ja vuosikasvua on noin 7 prosenttia. Eritoten Iso-Britannia on edistyksellinen tutkimuksen saralla mm. uusien materiaalien käyttöönotossa sekä kudostutkimuksessa. Ortopediaan erikoistuneet firmat
ovat keskittyneet Yorkshireen Johnson&Johnsonin, Symmetry Medicalin ja JRI:n johdolla.
Iso-Britanniaan markkinoille tähtäävien suomalaisyritysten on hyvä pitää mielessä, että maan eri osien välillä voi olla suuria eroja ja lainsäädännöt saattavat poiketa toisistaan. Päätöksenteko on hajautettu paikallisille viranomaisille, joka antaa paremmat
mahdollisuudet aluekohtaisten tarpeiden huomioimisen.
Hyvinvointipalvelut

Liikalihavuuden vähentämiseksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Kylpyläsektori kasvoi 15 prosentilla vuonna 2007
Iso-Britanniassa ollaan todella huolestuneita väestön ylipainosta. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 40 prosenttia koko väestöstä on liikalihavia. Tämän vuoksi uusia
liiketoimintamahdollisuuksia on lähitulevaisuudessa laihdutuksen ja laihdutustuotteiden saralla. Terveysruokien ja -juomien kysynnän ennustetaan kasvavan.
Vaikka tutkimusten mukaan briteillä on suhteellisen vähän vapaa-aikaa, pyrkivät he
silloin huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja liikkumaan. Vastapainoa kiireiselle elämäntyylille haetaan mm. kylpylälomista. Maassa onkin kasvava kylpyläsektori. Uusia kylpylöitä rakennetaan vilkkaasti lähinnä hotelleiden yhteyteen. Niiden määrän arvioidaan kasvavan reilusta 300:sta lähes 400:an vuoteen 2012 mennessä.
Maatalous- ja elintarvikesektori

Kotimainen maataloustuotanto kattaa noin kaksi kolmasosaa kysynnästä.

Sademäärä on suhteellisen tasaisesti jakautunut vuoden ympäri, kasvukausi on
pitkä, ja viljeltävien kasvien valikoima on suuri.

Eläintuotanto kärsi muutamia vuosia sitten hullun lehmän taudista sekä suu- ja
sorkkataudista.
Iso-Britanniassa maatalouden osuus kansantaloudesta on noin prosentin. Maatalouden käytössä vuonna 2008 oli 17,5 miljoonaa hehtaaria maata. Satokasveja viljeltiin
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
33 (46)
Sonja Antell
4,35 miljoonan ja viljoja 3,3 miljoonan hehtaarin alalla. Maatalouden tuottavuus on
Euroopan korkeimpia. Kotimainen maataloustuotanto kattaa noin kaksi kolmasosaa
kysynnästä.
Maatalouden bruttomääräinen arvonlisäys oli perushinnoin 5,75 miljardia puntaa ja
markkinahinnoin 5,69 miljardia puntaa vuonna 2007.
Maataloustuotannon arvo vuonna 2007, mrd. puntaa
Bruttomääräinen tuotanto perushinnoin
15,78
Tukiaiset ilman veroja
0,06
Tuotanto markkinahinnoin
15,72
Välikulutus
10,03
Bruttomääräinen arvonlisäys markkinahinnoin
5,69
Kiinteän pääoman kuluminen
2,75
Nettomääräinen arvonlisäys markkinahinnoin
3,00
Lähde: Department for Environment, Food and Rural Affairs
Eräiden maataloustuotteiden tuotot vuonna 2007
Vehnä (tonnia hehtaarilta)
7,2
Ohra (t / ha)
5,7
Kaura (t / ha)
5,5
Sokerijuurikas (t / ha)
60,2
Varhaisperuna (t / ha)
12,5
Maito (litraa lypsylehmää kohti vuodessa)
6908
Munia (lintua kohti vuodessa)
295
Lähde: Department for Environment, Food and Rural Affairs (alustavat laskelmat)
Elintarvikesektori
Elintarvikkeita, juomia ja tupakkatuotteita valmistavia yrityksiä on noin 6 700 ja ne
työllistävät yli 411 000 henkeä. Tuotanto on hyvin keskittynyttä. Noin 10 prosenttia yri-
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
34 (46)
Sonja Antell
tyksistä hallitsee lähes 90 prosenttia markkinoista. 90 prosenttia yrityksistä on kooltaan pieniä, alle 100 hengen yrityksiä.
Liikevaihdoltaan suurimmat elintarvikeyritykset ovat hollantilais-brittiläisen Unileverin
jälkeen Dalgety, Associated British Foods, Tate & Lyle, Booker ja United Biscuits.
Osa on monikansallisia yhtiöitä. Usein suuryritysten toiminta kattaa koko elintarvikkeiden tuotannon perustuotannosta jälleenmyyntiin. Mm. Unilever ja Dalgety ovat
monialayrityksiä, jotka tuottavat elintarvikkeiden lisäksi muita kotitaloustavaroita.
Kilpailu markkinaosuuksista on kovaa, eikä elintarvikemarkkinoilla juuri ole tilaa uusille toimijoille. Yrityksen vaihtoehtona on vallata markkinoita kilpailijoiltaan tai löytää
oma niche-tuote.
Orgaanisten ja funktionaalisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa voimakkaasti. Terveellisemmät ruokailutottumukset avaavat markkinoita uusille tuotteille, kuten rasvoja
korvaaville tuotteille. Luomutuotteet käyvät hyvin kaupaksi. Noin kolme neljäsosaa
maassa myytävistä luomutuotteista tuodaan maan ulkopuolelta.
Tieto- ja viestintätekniikka
Toimialavastaava Eeva Nuutinen, [email protected]
Tietotoliikennealan ja sähköisen viestinnän kehityksestä ja sääntelystä vastaa The
Office of Communications (Ofcom).
Verkot ja laitteet
Britannian tietoliikennesektorin kehitys vuosina 2007-2011
2007
2008a
2009e
2010e
2011e
Matkapuhelinliittymät
(milj.kpl)
73,8
76,4
78,3
80
81,5
Kiinteät linjat (per 100
henkeä)
54,6
53,4
52,1
50,8
49,6
Matkapuhelinliittymät (per
100 henkeä)
121
124
126
128
130
3G-liittymät (milj. kpl)
11
13,7
16
18
20
3G-markkinan osuus
matkapuhlinmarkkinoista
(%)
14,8
17,8
20,4
22,7
24,5
Internetliittymät (milj.)
44
45
45,8
46,4
47,3
Laajakaistaliittymät (per
100 henkeä)
44
45
45,8
46,4
47,3
Lähde: Business Monitor International
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
35 (46)
Sonja Antell
Iso-Britannia on yksi Euroopan suurimmista tietoliikennemarkkinoista sekä tulojen että liittymien määrällä mitattuna. Alan vuotuinen liikevaihto on noin 65 miljardia USD.
Tietoliikenneala työllistää noin 250 000 henkeä. Iso-Britannia on yksi maailman johtavista internet gatewaysta, peräti 36 prosenttia maailman internet-liikenteestä kulkee
maan kautta. Ala on sääntelyä purkamalla pyritty pitämään kilpailukykyisenä.
Markkinoilla toimii viisi suurta puhelinoperaattoria sekä kasvava joukko virtuaalioperaattoreita, jotka kilpailevat edullisilla hinnoilla. Kaikilla pääoperaattoreilla on oma 3Gverkkonsa. Johtava lankaliittymiä tarjoava operaattori on BT.
Vuonna 2008 mobiilimarkkinoiden sisällöntuotanto kehittyi nopeasti ja alalle tuli lukuisia uusia palveluita, mm. mobiili-TV. Myös hintojen ja maksujen sääntelyä kehitettiin.
Matkapuhelinpenetraatio oli 128 prosenttia vuoden 2008 kesällä. Liittymämäärän
kasvua vauhdittivat kuluttajien kakkos- ja kolmos-SIM-kortit sekä yrityspuhelimien kysynnän kasvu. Markkinaosuttaan kasvattivat Black Berry ja iPhone. Mobiilimarkkinoiden yksi suosituimmista tuotteista on langaton internet, jota myydään noin 200 000
liittymän kuukausivauhtia.
Mobiilimarkkinoiden arvioidaan kasvaneen vuonna 2008 noin 3,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä O2 ja Vodafone pystyivät lisäämään
liittymämääräänsä erittäin paljon. IT-alan näkymät olivat vielä vuoden 2008 alussa
hyvät, mutta vuoden lopulla kansainvälisen taantuman vaikutukset alkoivat näkyä IsoBritanniassa.
Laajakaistamarkkinat ovat Iso-Britannian nopeimmin kasvava tietoliikenteen sektori.
Useista konsolidaatioista huolimatta on laajakaistamarkkinan kilpailukyky ja innovatiivisuus korkealla tasolla.
Tärkeimmät matkapuhelinoperaattorit
operaattori
liittymät (milj.)
markkinaosuus (%)
O2
19
25,3
Vodafone
18,7
24,8
T-Mobile
16,8
22,3
Orange
15,8
21
Hutchison 3G (e)
5,1
6,6
Total
75,5
100
Lähde: Business Monitor International
Iso-Britannia on perinteisesti ollut prepaid-liittymien maa (noin 63 prosentin osuus),
mutta viime aikoina postpaid-liittyminen suosio on ollut selvässä kasvussa. Alan kova
kilpailu, korkea penetraatioaste ja hintoihin kohdistuvat paineet ovat saaneet operaattorit hakemaan uusia tapoja nostaa ARPU-tasoa. Operaattorit ovat tarjonneet markkinoille pitkiä postpaid-sopimuksia, jossa on mukana tuntuvia alennuksia ja edullisia
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
36 (46)
Sonja Antell
puhelinpaketteja. Eniten sopimusliittymä on Hutchisonilla. Numeronsiirto on mahdollista operaattoria vaihtaessa, joskin prosessi saattaa kestää viisikin päivää.
Iso-Britannian 3G-markkinoiden viralliset tilastot ovat useita vuosia vanhoja ja siksi
markkinan kokoa on vaikea analysoida. Operaattoreiden omiin ilmoituksiin perustuen
maassa oli 13,7 miljoonaa 3G-liittymää vuoden 2008 lopussa. T-mobile ja O2 eivät
julkaise omien liittymiensä lukumäärää. 3G-verkko kattaa koko maan, mutta paras
kuuluvuus on suurissa asutuskeskittymissä.
3G-palveluiden käyttö on Britanniassa vähäistä. Ofcomin selvityksen mukaan yksi
kolmesta aikuisesta omistaa internet-puhelimen, mutta noin puolet heistä käyttää 3Gpalveluita. Suurin este käytölle on kiinnostuksen puute (43 prosenttia) ja myös palveluiden korkea hintataso (31 prosenttia).
Internet
Laajakaistamarkkinat, osuus % tilaajista
Q32008
muut
12 %
Orange
6%
BT Retail
25 %
BSkyB
10 %
Virgin Media
21 %
Tiscali
10 %
Carphone
Warehous
16 %
Lähde: Business Monitor International
Laajakaistamarkkinan kasvu on ollut erittäin nopeaa, noin 20 prosentin vuositasolla.
Vuonna 2008 kasvu hieman hidastui, mutta pysyi noin 18 prosentissa.
Suurin toimija on BT Group, entinen valtiollinen British Telecom, joka on sittemmin
yksityistetty. BT hallitsee myös lankapuhelinmarkkinoita. Muita merkittäviä toimijoita
on viisi, joista Virgin Media on suurin.
BT on tuonut markkinalle IPTV-palvelun BT Visionin, jonka avulla asiakkaat voivat
seurata maksuttomia televisiokanavia. Palvelun suosio on kasvanut nopeasti, vuoden
2007 lopulla tilaajilla oli 120 000, mutta vuoden 2008 lopussa jo 320 000.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
37 (46)
Sonja Antell
Verkkojen nopeudet ja palveluiden laatu ovat kuluttajien jatkuvia valituksen aiheita.
Operaattorit ilmoittavat usein maksiminopeuden kaksinkertaiseksi toteutuvaan nähden.
Puhelimet
Operaattoreiden postpaid-asiakkailla (kuukausimaksu) on yleensä viimeisimmät puhelinmallit, koska puhelin sisältyy kuukausimaksuun. Tavallisimmat sopimuskaudet
ovat 12-18 kuukautta. Prepaid-asiakkaiden SIM-korttiin ei kuulu puhelinta.
O2-operaattori myy yksinoikeudella Applen iPhonea ja BlackBerryä. iPhone on suosituin älypuhelin, jota suosivat design- ja media-alan ihmiset. Puhelimen kysyntä on
kasvussa myös matalissa tuloryhmissä, jossa iPhone mielletään köyhän miehen multimedialaitteeksi. Kaikista älypuhelimista juuri iPhonen käyttäjät käyttävät eniten 3Gpalveluita. BlackBerry on talousalan ammattilaisten puhelin. Nokiasta ei ole tullut sellaista menestystä Iso-Britanniassa kuin siltä odotettiin.
Ohjelmistot ja tietotekniset palvelut
Vuonna 2008 Iso-Britannian ohjelmisto- ja tietoteknisten palveluiden tuotannon arvo
laski ensimmäistä kertaa vuoden 2003 jälkeen. Tuotanto supistui yhden prosentin
verran. Vuonna 2009 tuotannon arvon odotetaan supistuvan kolme prosenttia. Yleisestä huonosta taloustilanteesta johtuvan tilanteen odotetaan jatkuvan heikkona ainakin vuoteen 2011 saakka.
Iso-Britannian outsourcing-teollisuus on puolestaan edelleen hyvässä kunnossa ja
sen odotetaan kasvavan vuoteen 2011 jatkuvalla tarkkailujaksolla.
Digitaalinen media
Iso-Britannian videopeliala on menestynyt kansainvälisillä pelimarkkinoilla erinomaisesti reilun 30 vuoden ajan. Vain USA ja Japani ovat pystyneet ohittamaan IsoBritannian pelialan ranking-listoilla. Paikallisia pelihittejä ovat mm. Tomb Raider ja
Grand Theft Auto. Videopelejä myytiin vuonna 2008 reilulla kahdella miljardilla dollarilla ja ala työllistää noin 30 000 ihmistä.
Tuoreimpien analyysien mukaan Iso-Britannian peliala on joutumassa vaikeuksiin.
Kanada ja Ranska satsaavat voimakkaasti valtion tukiaisia oman kansallisen pelituotannon kehittämiseen. Myös Iso-Britanniassa on esitetty toiveita alan julkisen tuen lisäämiseksi. Tavoitteena on alan investointien kasvattaminen. Erityisesti pienet innovatiiviset pelialan yritykset ovat vaikeuksissa.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
38 (46)
Sonja Antell
Palvelusektori
Toimialavastaava Sonja Antell, [email protected]

Palvelusektorin osuus kokonaistuotannosta on kaksi kolmasosaa.

Palveluiden bruttomääräinen arvonlisäys perushintaan oli 866,60 miljardia puntaa
vuonna 2006.

Suurin palveluala arvonlisäyksellä mitattuna oli kiinteistö-, vuokraus- ja yrityspalvelut (286,25 miljardia puntaa).

Palvelusektorin viime vuosina voimakkaimmin kehittynyt osa-alue, rahoituspalvelut, on kansainvälisen finanssikriisin myötä kokenut merkittävän notkahduksen.
Palvelualojen bruttomääräinen arvonlisäys v. 2004, miljoonaa puntaa
Tukku- ja vähittäiskauppa ja korjauspalvelut
127 520
Majoitus- ja ravitsemispalvelut
33 074
Liikenne-, varastointi- ja viestintäpalvelut
79 279
Rahoitus- ja vakuutustoiminta
86 145
Kiinteistö-, vuokraus- ja yrityspalvelut
258 370
Julkinen hallinto ja puolustus
55 280
Koulutus
61 786
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
75 817
Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palv.
55 543
Tarkistukset (FISIM)
-50 165
Yhteensä
782 647
Lähde: UK National Statistics (ei kattavia tietoja v. 2005 ja 2006)
Ankara taantuma ja vain asteittaiseksi arvioitu talouden elpyminen vuosina 2009-2013
tulevat muuttamaan palvelualan liiketoimintamahdollisuuksia merkittävästi.
Talouden laskusuhdanteen myötä kuluttajien ennustetaan säästävän kulutushyödykkeiden hankinnoissa (erityisesti ruoka-, juoma-, kotitalous- ja vaatemenoissa). Tästä johtuFinpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
39 (46)
Sonja Antell
en arvioidaan edelleen, että seuraavien vuosien kuluessa kulutus siirtyy vähittäismarketeista halpahalleihin.
Vaikka laatumerkkien ennustetaan säilyttävän asemansa varakkaimpien asiakkaiden
suosiossa, on silti todennäköistä, että myös paremmin toimeentulevat kuluttajat kärsivät
taantumasta (erityisesti Lontoo Cityssä, jossa näkyy voimakkaasti rahoitusalan taloudellinen kokonaismerkitys). Monien laatumerkkien ja luksustuotteiden myyjien arvioidaan
siis olevan erityisen alttiita myynnin hidastumiselle.
Kauppa

Vähittäiskauppa muodostaa 8 prosenttia Iso-Britannian bruttokansantuotteesta.
Vuonna 2008 Iso-Britannian vähittäiskaupan arvo oli 278 miljardia puntaa.

Vähittäiskaupan vuosittainen myynti heijasti maaliskuun osalta lievää 1,5 prosentin kasvua. Kasvu syntyi ennen kaikkea ruokakauppojen 1,3 prosentin myynnin lisäyksellä.

Vähittäismyyntiä hallitsevat etupäässä ruokakaupat, joiden osuus koko vähittäismyynnistä oli 127 miljardia puntaa. Yli kolmannes yksityisestä kulutuksesta tapahtuu vähittäiskaupoissa.

Vaikka verkkokauppa on kasvanut viime vuosien aikana huomattavasti, on sen
osuus vähittäismyynnistä jäänyt alle neljään prosenttiin.

Vuoden 2008 loppuun mennessä vähittäiskauppa työllisti yli 2,9 miljoonaa henkilöä, mikä on 11 prosenttia Iso-Britannian koko työvoimasta. Viimeisen viiden vuoden aikana vähittäiskaupan piirissä työskentelevien määrä on pudonnut 2 500
henkilöllä.
Tukku- ja vähittäiskauppa toimivat tehokkaasti erityisesti elintarvikkeiden ja kotitaloustavaroiden osalta. Vähittäiskauppa on keskittynyt suuriin ketjuihin, joita ovat mm.
Tesco, Sainsbury´s, ASDA ja Marks & Spencer. Kilpailu supermarkettien välillä on kiristynyt viime vuosina.
Vähittäiskauppaketjujen omien tuotemerkkien osuus elintarvikkeiden tarjonnasta on
huomattava. Yli puolet uusista markkinoille tulevista tuotteista myydään jälleenmyyjän
tuotemerkkien alla. Ääriesimerkki omien tuotemerkkien levinneisyydestä on Marks &
Spencer -ketju, jossa lähes kaikki tuotteet kuuluvat liikkeen omaan St Michael tuotesarjaan. Kaikilla muillakin merkittävillä vähittäiskauppaketjuilla on omat tuotemerkkinsä.
Iso-Britannian hidastuvat asuntomarkkinat, kohoavat asumiskustannukset, asuntolainojen korot ja lyhennykset vaikuttavat negatiivisesti kuluttajien käytettävissä oleviin
tuloihin, minkä seurauksena vähittäismyynti luultavasti laskee. Halpaketjut pyrkivät
hyödyntämään talouden epäsuotuisaa ilmapiiriä laajentamalla melko olematonta läsnäoloaan Iso-Britannian markkinoilla.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
40 (46)
Sonja Antell
Samat kuluttajat ostavat yhä suuremmassa määrin sekä tarjoustuotteita että hemmottelu- ja luksustuotteita. Ilmiön seurauksena perinteinen luokkasidonnainen kulutuskäyttäytyminen Iso-Britanniassa on murroksessa ja kulutuserot yhteiskunnan eri luokkien välillä hämärtyvät.
Eettinen ja ympäristöasiat huomioiva kuluttamien jatkuu. Kuluttajien valistuneisuus
heijastuu mm vähittäiskauppojen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen yhteistyönä. Lisäksi
kauppojen valikoimaa on laajennettu ympäristöystävällisillä ja reilun kaupan tuotteilla.
Kuluttajien valistuneisuuden lisääntyminen ja kiinnostus eettiseen kuluttamiseen tarjoavat vähittäiskaupalle uuden väylän erottautua kilpailijoistaan.
Verkkokaupan suosio on kasvussa. Tästä huolimatta suurimmat vähittäiskaupat ovat
kuitenkin edelleen melko huonosti kehittäneet verkkokauppaansa eivätkä ole täysin
hyödyntäneet tätä uutta mahdollisuutta houkutella kuluttajia.
Rahoitus- ja vakuutustoiminta

Rahoituspalvelut muodostavat olennaisen osan Iso-Britannian taloudesta.

Kolmannes rahoitusalan työpaikoista on Lontoossa, 11 prosenttia maan kaakkoisosassa ja lähes 10 prosenttia maan luoteisosassa.

Rahoitusalalla työskentelee yhteensä yli miljoona työntekijää.
Lontoo City on maailman neljän tärkeimmän rahoitus- ja vakuutustoiminnan keskuksen joukossa New Yorkin, Tokion ja Frankfurtin ohella. Lontoo on maailman suurin
valuutta- ja johdannaiskaupan keskus.
Iso-Britannian pankkimarkkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain
ja Japanin jälkeen. Neljällä suurimmalla pankilla on noin 75 prosentin osuus päivittäisistä rahansiirto-operaatioista.
Iso-Britannian vakuutuspalvelumarkkinat ovat laajuudeltaan maailman kolmanneksi
suurimmat Yhdysvaltain ja Saksan jälkeen. Yleistä vakuutusliiketoimintaa harjoittaa
1017 Financial Servicin Authorityn (FSA) valtuuttamaa yritystä. FSA:n toimilupa on
255 henkivakuutusyhtiöllä, joista 46:lla on valtuudet harjoittaa myös yleistä vakuutustoimintaa. Kansainvälisessä mielessä voidaan sanoa, että lähes kaikki ulkomaiset ja
monikansalliset vakuutusyhtiöt ovat edustettuina Iso-Brtiannian markkinoilla. Alan
markkinajohtajina, jotka hallitsevat ainakin yhtä vakuutusalan markkinasegmenttiä
voidaan pitää seuraavia yrityksiä: ACE Insurance, American International Group, Allianz, AXA, BUPA, Chubb, Fortis, QBE International, St Paul/Travellers ja Zurich Financial Services.
Vakuutuspalvelumarkkinoiden laajuuden käsittämiseksi on hyvä huomioida henkivakuutusyhtiöiden asema pitkäaikaistalletusten ja eläkesäästämismuotojen tarjoajina.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
41 (46)
Sonja Antell
Monissa muissa maissa investointipalvelut kuten ammattimaisesti hallinnoitavat rahastot ja elinkorkorahastot ovat syöneet henkivakuutusyhtiöiden markkinaosuuksia.
Iso-Britanniassa henkivakuutusyhtiöt ovat kuitenkin onnistuneet säilyttämään merkittävän markkinaosuuden.
Henkivakuutustoiminnan ulkopuolisia vakuutusmarkkinoita tarkastellessa on oleellista
huomioida Lloyd’sin merkitys Lontoossa. Sen tärkeimpiä asiakkaita ovat meriliikenne,
ilmailu ja Iso-Britannian autoteollisuus. Lloyd´s on tunnettu myös laajasta jälleenvakuutustoiminnastaan.
Lontoon asemaa kansainvälisenä rahoituskeskuksena selittää myös se oleellinen
seikka, että kaupungin ympäristössä työskentelee lukuisia alan asiantuntijoita. Tämän
ohella Lontoossa toimii vakuutuksien korvauskäsittely- ja asiakaspalvelukeskuksia
sekä muita alan tukipalveluita, kuten laillisuusneuvontaa tarjoavia toimistoja. Joidenkin yritysten pääkonttorit sekä strateginen neuvonta sijaitsevat Lontossa. Lontoon ulkopuolella toimivat rahoituskeskukset ovat luoneet omat erikoisosaamistoimintonsa,
kuten esimerkiksi Edinburghin kansainvälisesti tunnustetut varallisuuden hoitoon perehtyneet asiantuntijat. Leeds on profiloitunut ammattimaisena rahoituspalvelukeskuksena ja hyödyntää yhdessä naapurikaupunki Yorkin kanssa laajempia rahoituspalvelumarkkinoita. Nämä paikalliset keskittymät edistävät ja ylläpitävät tärkeimpiä
kansainvälisen rahoitussektorin keskuksia Iso-Britanniassa ja mahdollistavat asiantuntijoidensa laajan tietämyksen hyödyntämisen maailmanlaajuisilla markkinoilla.
Kiinteistö-, vuokraus- ja yrityspalvelut
Vuokrauspalveluiden liikevaihto oli 19,4 miljardia puntaa vuonna 2003. Eniten vuokrataan ajoneuvoja, televisioita ja muita audiovisuaalisia laitteita, pesukoneita ja vastaavia kodinkoneita sekä rakentamisvälineitä. Alalla työskenteli 165 000 henkeä saman
vuoden joulukuussa.
Muiden yrityspalveluiden liikevaihto oli 168,4 miljardia puntaa vuonna 2003. Muut yrityspalvelut käsittävät mm. markkinatutkimusten teon, liiketoiminta- ja johtamiskonsultoinnin sekä mainostamisen.
Markkinatutkimuksen liikevaihto oli arviolta 1,22 miljardia puntaa vuonna 2003. Luvussa on mukana vain Markkinatutkimusyhdistyksen jäsenyritysten myynti, joka kasvoi 2,8 prosenttia edellisvuodesta.
Konsultointipalveluiden liikevaihto oli arviolta yhdeksän miljardia puntaa vuonna 2008.
Noin 70 prosenttia (kuusi miljardia puntaa) liikevaihdosta syntyi Management Consultancies Associationin jäsenyrityksissä. Ala työllistää yli 55 000 henkilöä. Taantumalla
on ollut huomattava vaikutus sekä itse konsulttiyrityksiin että niiden asiakkaisiin ja järjestöihin, joiden parissa konsultointia on harjoitettu. Esimerkiksi rahoitusalalla, joka on
perinteisesti ollut yksi konsultoinnin merkittävimpiä markkina-alueita, on tapahtunut
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
42 (46)
Sonja Antell
kuuden prosentin kysynnän lasku. Tästä huolimatta toimialana konsultointipalvelut
kasvoivat viisi prosenttia vuoden 2008 aikana. Konsultoinnin kysyntä kasvoi, kun konsulttitoimistot mukauttivat palvelunsa vastaamaan asiakasyritystensä tarpeita tämänhetkisessä taloudellisessa taantumassa. Kasvua syntyi esimerkiksi liiketoimintamenetelmien uudelleensuunnittelussa (31 prosenttia) sekä toiminnallisessa eli operaatiokonsultoinnissa, jossa kysyntä kasvoi 19 prosenttia. Iso-Britannian järjestöt ovat
supistaneet aikaisemmin teknologiaan ja laaja-alaisempiin uudelleenjärjestelyihin
käyttämiään varoja (IT-konsultointi kasvoi vuonna 2008 ainoastaan kaksi prosenttia,
verrattuna kahdeksan prosentin kasvuun vuonna 2007). Ympäristökonsultoinnissa
kysyntä kaksinkertaistui vuonna 2008, mitä voidaan pitää merkkinä siitä, että haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta yritykset ovat kykeneviä ja halukkaita tekemään pidemmän aikavälin suunnitelmia.
Mainosala on suuri. Mainostoimistoja oli noin 1480 kappaletta vuonna 2003. Mainontaan käytettiin vuonna 2007 noin 19,4 miljardia puntaa. Mainontaan käytetyt menot
laskivat lähes neljä prosenttia vuonna 2008. Vuoden 2008 aikana mainontaan käytetyt menot jakautuivat seuraavasti: sanomalehdet 25 prosenttia, TV 23 prosenttia, suoramainonta 12 prosenttia, aikakauslehdet 10 prosenttia, ulkomainonta 6 prosenttia,
radio 3 prosenttia ja elokuvateatterit 1 prosentti. Verkkomainonnan ennustetaan lisääntyvän merkittävästi vuosina 2010-2020. Ulkomainonnan ennustetaan myös kasvavan keskivertoa enemmän. Matkapuhelimiin lähetettävien mainosten arvioidaan
muodostavan puolestaan 10 prosenttia kokonaismainonnasta seuraavan 10 vuoden
aikana.
Matkailu

Iso-Britannian valtio hyötyy viidenneksi eniten kansainvälisestä matkailusta Yhdysvaltain, Espanjan, Ranskan ja Italian jälkeen.

Matkailu työllistää arviolta 2,1 miljoona työntekijää ja muodostaa lähes viisi prosenttia maan BKT:sta.

Lontoo on ulkomaisten matkailijoiden suosituin kohde ja yli puolet maahan saapuvista matkailijoista viettää vähintään yhden yön pääkaupungissa.
Vaikka matkailu tuo merkittävästi tuloja, on Iso-Britannian matkailutase reilusti alijäämäinen. Maa ei ilmastonsa puolesta voi kilpailla esimerkiksi Ranskan ja Espanjan
kanssa. Iso-Britannian valtteja ovat kuitenkin arvokas kulttuuri- ja historiallisten kohteiden verkko sekä englannin kieli. Maassa on dynaaminen teatteri- ja musiikkielämä
sekä laaja museoiden ja taidegallerioiden joukko. Lontoo on lisäksi pyrkinyt kehittämään mainettaan innovatiivisena gastronomisena keskuksena. Myös liikematkailun
merkitys on suuri.
Lontoon hotellointikapasiteettiin on tehty huomattavia investointeja ja tämän seurauksena kaupungin hotellihuoneiden lukumäärä onkin kasvanut merkittävästi. Suurin osa
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
43 (46)
Sonja Antell
uusista hotellihuoneista on kuitenkin hintatasoltaan kaikkein kalleinta ja huokeamman
hintaluokan huoneita ei edelleenkään ole tarpeeksi.
Ulkomailla pysyvästi asuvat ihmiset vierailivat vuonna 2008 maassa 32,0 miljoonaa
kertaa, ja käyttivät matka-, hotelli-, ravintola- ym. palveluihin noin 15 miljardia puntaa.
Vierailujen määrä ja matkailumenot laskivat kaksi prosenttia edellisvuodesta.
´
Luovat toimialat

Luovat toimialat muodostavat 8,2 prosenttia Iso-Britannian BKT:sta. Alan vuotuinen kasvu on noin viisi prosenttia.

Vienti on kasvanut jopa nopeammin. Luovien toimialojen vientitulot muodostivat
4,3 prosenttia kaikesta Iso-Britannian viennistä.

Luovien toimialojen kokonaistuotantomäärästä huomattava osa tuotetaan Lontoon alueella.

Toimialan työpaikkojen osuus Lontoon kaikista työpaikoista on noin 20 prosenttia.

Toimiala on melko hajanainen ja sitä hallitsevat pienet ja keskisuuret yritykset.
Monet alan toimijoista ovat joka erittäin pieniä tai yksityisyrityksiä.
Luova toimiala käsittää seuraavat alatoimialat: mainonta, arkkitehtuuri, taide- ja antiikkimarkkinat, käsityöt, muotoilu ja muotoilijat, suunnittelijat, muoti, elokuvat ja videot, vuorovaikutteiset vapaa-ajan ohjelmistot ja tietokonepelit, musiikki, esittävä taide,
ohjelmistot ja tietokonepalvelut sekä radio- ja televisiolähetykset.
Video- ja tietokonepelit ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä luovuuden ja talouden voimavara. Iso-Britannian peliteollisuus muodostaa maailman kolmanneksi
suurimman vuorovaikutteisen viihteen markkina-alueen, jossa toimii Euroopan laajuisesti eniten tietokonepelejä kehittäviä yrityksiä ja julkaisijoita.
Musiikkiteollisuus on Iso-Britannian suurin ja kulttuurisesti merkittävin toimiala. Musiikkiteollisuus on myös merkittävä työllistäjä ja alalla on arviolta 136 000 täysipäiväistä työpaikkaa. Britit ovat maailman suurimpia musiikin kuluttajia. Iso-Britanniassa ostetaan enemmän albumeita per henkilö kuin missään muualla maailmassa.
Esittävän taiteen toimiala on olennaisessa osassa ei vain kulttuurin ja ideoiden
edistäjänä, vaan myös teknisen asiantuntemuksen ja taiteellisten näkemysten eteenpäin viejänä.
Kirjojen, aikakausilehtien ja sähköisten (online) koulutusmateriaalien liikevaihto
on arvioilta 3,3 miljardia vuodessa. Alalla toimii noin 3500 yritystä, jotka julkaisevat
säännöllisesti tuotteitaan. Näistä yrityksistä alle 20 muodostaa 80 prosenttia alan liikevaihdosta.
Britannian filmiteollisuus kerää alan todelliset lahjakkuudet ja tarjoaa kirjailijoille,
ohjaajille, teknikoille ja alan muille työryhmille monipuoliset työmahdollisuudet. MaasFinpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
44 (46)
Sonja Antell
sa toimii yli 100 tuotantostudiota, joista kuuluisimpia ovat Pinewood Studios, Shepperton Studios, Elstree Studios, Three Mills Studios ja Ealing Studios.
Monet animaatioon erikoistuneet kansainväliset yritykset hyödyntävät Iso-Britannian
kokemusta tältä alalta. Itsenäisiä tuottajia on arviolta 1 500 ja heidän osuutensa IsoBritannian talouteen on 12 miljardia puntaa. Iso-Britannian filmiteollisuuden hyvä maine ei rajoitu ainoastaan elokuva- ja filmianimaatioihin. Näiden lisäksi animaatioteknikoita hyödynnetään lisääntyvässä määrin mainonnassa, internetsivustoilla ja tietokonepeleissä. Täten kansainväliset yritykset hyötyvät animaatioalan asiantuntijoista
Tapakulttuuri
Brittiläisissä liiketavoissa painotetaan tyylikkyyttä ja arvokkuutta. Briteillä on käytöstavoissaan synnynnäinen tyylitaju, jota he odottavat myös muilta.
Liikemiehet ovat varautuneita ja varovaisia, ja liikkeenjohtotyyli on konservatiivinen.
Yritysjohto muodostuu yleensä vanhemmista henkilöistä, ja senioriteetillä on merkittävä vaikutus. Hierarkia kuuluu olennaisena osana yrityskulttuuriin. Kauppasuhteita
luotaessa on hierarkiaan kiinnitettävä erityistä huomiota, ja on tärkeää asioida asteikossa oikealla portaalla olevan henkilön kanssa. Vanhoissa yrityksissä ylimmän ja
keskijohdon välillä saattaa olla huomattava ero.
Henkilösuhteet ovat tärkeitä ja kirjeenvaihto vilkasta. Muodollisuus ja kohteliaisuus
ovat tärkeitä, ja jyrkkien negatiivisten lausuntojen sijaan asiat ilmaistaan vähemmän
myönteisinä. Menestyksen perustana on nimenomaan se, millä tavalla kommunikoidaan.
Liikeneuvottelun - erityisesti ensitapaamisen - valmisteluun on paneuduttava huolellisesti. Ensinnäkin on varmistuttava, että asioidaan yrityshierarkiassa oikean henkilön
kanssa. Liikeasian esittely kannattaa valmistella hyvin; muodollinen esitystapa herättää luottamusta. Neuvottelussa ei yleensä mennä suoraan liikeasiaan, vaan palaverit
alkavat yleisellä keskustelulla. Kannattaa lisäksi valmistautua kertomaan asioita
Suomesta ja omasta yrityksestä. Brittien perustietämys Suomesta on usein vähäinen.
Toimistoaika on 9–13 ja 14–17. Neuvottelut on parasta aloittaa aamusta, koska niihin
kuluu yleensä aikaa; aamiaispalaverit eivät ole tapana. Tapaamisesta on sovittava
ennakolta. Neuvotteluissa sovitut asiat on hyvä varmistaa vielä kirjeitse heti neuvottelun jälkeen.
Ihmiset ovat yleensä täsmällisiä, ja myös liikekumppanilta, erityisesti myyjältä odotetaan täsmällisyyttä. Lontoossa kannattaakin etukäteen huomioida liikenneruuhkat.
Esittely on erittäin tärkeää, ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esittelyn yhteydessä sanotaan Pleased to meet you tai How are you? Nimet on esittelyn yhteyFinpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
45 (46)
Sonja Antell
dessä painettava mieleen, sillä niitä käytetään aina puhuttelussa. Puhuttelu on muodollista, ja Ms. ja Mr. -sanoja käytetään sukunimien yhteydessä. Etunimeä käytetään
liike-elämässä harvoin. Aatelisten osalta on tunnettava oikeat tittelit ja niiden käyttö
puhuttelussa ja kirjeenvaihdossa.
Iso-Britanniassa ollaan hyvin tapatarkkoja. Kohteliaisuus kuuluu kansanluonteeseen
kaikissa tilanteissa, ja sitä odotetaan myös muilta. Kiittäminen on tärkeää ja monisanaista; kiitoskirjeet ovat yleinen käytäntö.
Yleensä edustaminen tapahtuu lounastilaisuudessa ravintolassa tai pubissa, harvemmin kotona. Liikelounaat ovat enemmän sosiaalisia tapahtumia kuin toimistoneuvottelut, ja työasioihin siirrytään usein vasta kahviin päästessä. Liikepäivälliset ovat
lounaita harvinaisempia. Brittiliikemies voi osoittaa vieraanvaraisuuttaan myös kutsumalla vieraansa oopperaan, konserttiin tai liigan jalkapallo-otteluun.
Yleiseen seurustelukulttuuriin on perehdyttävä, sillä britit arvostavat henkevää keskustelua ja hyvää huumoria. Britit ovat innokkaita keskustelijoita, ja small talk on erittäin tärkeätä. Keskustelussa kannattaa kuitenkin välttää omia henkilökohtaisia asioita.
Myös Pohjois-Irlannin tilanteeseen kannattaa suhtautua hienotunteisesti.
Ulkomaalaisen kannattaa huolellisesti erottaa toisistaan termit Yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Englanti. Yhdistynyt kuningaskunta sisältää Ison-Britannian ja
Pohjois-Irlannin. Iso-Britannia taas koostuu Englannista, Walesista ja Skotlannista.
Kuningaskunnan asukkaita kutsutaan virallisesti briteiksi. Useat Skotlannin ja Walesin
asukkaat kuitenkin haluavat, että heitä kutsutaan skoteiksi ja walesilaisiksi. Monet
Pohjois-Irlannin katolilaiset kutsuvat itseään irlantilaisiksi.
Pukeutumiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä monet britit saattavat arvioida vierastaan pukeutumisen perusteella. Pukeutuminen on tyylikästä ja konservatiivista. Yksityiskohtana kannattaa muistaa, että raidallisia solmioita on vältettävä, sillä
ne tuovat mieleen brittien koulusolmiot.
Suosittuja harrastuksia ovat mm. jalkapallo, rugby, tennis, golf, kriketti, poolo sekä
Formula 1 ja ralli, jotka kuuluvat usein myös liike-elämään. Vedonlyönti on suosittua.
Kannattaa perehtyä etukäteen Brittein saarten historiaan sekä kirjallisuuteen ja musiikkiin. Vanhan britti-imperiumin isänmaallisuus on voimakasta ja tunteellista. Myös
skotlantilaiset ovat erittäin isänmaallisia. Kuningattaren rooli on merkittävä ja hän on
koko kansakunnan symboli.
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Iso-Britannian maarportti
46 (46)
Sonja Antell
Linkkejä
http://uk.dir.yahoo.com/Regional/Countries/United_Kingdom/Government/Department
s/ (viranomaislinkkejä)
http://www.bankofengland.co.uk/ (Bank of England - keskuspankki)
http://www.berr.gov.uk/ (Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform –
Elinkeino-, yrittäjyys- ja sääntelyuudistusministeriö)
http://www.competition-commission.org.uk/index.htm (Competition Commission kilpailuvirasto)
http://www.dfes.gov.uk/index.shtml (Department for Children, School and Families –
Lapsi-, koulu- ja perheministeriö)
http://www.euro.gov.uk/ (hallituksen eurosta ja EMU:sta kertovat sivut)
http://www.hmrc.gov.uk/home.htm (vero- ja tullivirasto)
http://www.hm-treasury.gov.uk/ (Treasury - valtiovarainministeriö)
http://www.statistics.gov.uk/ (UK National Statistics - Tilastokeskus)
http://www.wrx.zen.co.uk/alltnews.htm (British Newspapers Online)
Finpron vientikeskuksen osoite:
Finpro UK
Finland Trade Center
177-179 Hammersmith Road
LONDON, W6 8BS
GREAT BRITAIN
Phone +44 20 8600 7260
Fax +44 20 8600 7261
uk(a)finpro.fi
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi