Iso-Britannia maaraportti
Iso-Britannia Joulukuu 2010 Iso-Britannian maarportti 2 (46) Sonja Antell Maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili ............................................................................................................................................................................. 4 Maa ja väestö ............................................................................................................................................................................ 4 Infrastruktuuri ............................................................................................................................................................................ 4 Politiikka ja hallinto ................................................................................................................................................................... 5 Talouden avaintiedot ................................................................................................................................................................. 5 Liiketoiminta ......................................................................................................................................................................... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet ................................................................................................................................................. 6 Potentiaalisia toimialoja ............................................................................................................................................................ 7 Myynti ja markkinointi ............................................................................................................................................................... 8 Rahoitus ja takuut.................................................................................................................................................................... 10 Talous .................................................................................................................................................................................. 11 Makrotalous............................................................................................................................................................................. 11 BKT ....................................................................................................................................................................................... 11 Inflaatio ................................................................................................................................................................................ 12 Vaihtotase ............................................................................................................................................................................ 12 Talouspolitiikka ........................................................................................................................................................................ 12 Työvoima ................................................................................................................................................................................. 13 Ulkomaankauppa ................................................................................................................................................................ 14 Kokonaiskauppa....................................................................................................................................................................... 14 Ulkomaankaupan kehitys .................................................................................................................................................... 14 Ulkomaankaupan rakenne ................................................................................................................................................... 15 Tärkeimmät kauppakumppanit ........................................................................................................................................... 15 Kauppa Suomen kanssa ........................................................................................................................................................... 16 Suomen vienti ...................................................................................................................................................................... 17 Suomen tuonti ..................................................................................................................................................................... 18 Ulkomaiset investoinnit ........................................................................................................................................................... 19 Suomalaiset investoinnit ..................................................................................................................................................... 19 Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus ................................................................................................................ 19 Rakentaminen .......................................................................................................................................................................... 19 Logistiikka ................................................................................................................................................................................ 22 Valmistava teollisuus ............................................................................................................................................................... 23 Energia-, ympäristö- ja metsäsektori ................................................................................................................................... 23 Energiasektori .......................................................................................................................................................................... 24 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 3 (46) Sonja Antell Ympäristösektori ...................................................................................................................................................................... 27 Metsäsektori ............................................................................................................................................................................ 28 Life Sciences ja elintarvikesektori ........................................................................................................................................ 29 Terveydenhoidon teknologia ................................................................................................................................................... 30 Bioteknologia ja lääkkeet ........................................................................................................................................................ 30 Terveydenhoidon teknologia ja lääkintälaitteet ...................................................................................................................... 31 Hyvinvointipalvelut .................................................................................................................................................................. 32 Maatalous- ja elintarvikesektori .............................................................................................................................................. 32 Elintarvikesektori ..................................................................................................................................................................... 33 Tieto- ja viestintätekniikka .................................................................................................................................................. 34 Verkot ja laitteet ...................................................................................................................................................................... 34 Ohjelmistot ja tietotekniset palvelut........................................................................................................................................ 37 Digitaalinen media ................................................................................................................................................................... 37 Palvelusektori ...................................................................................................................................................................... 38 Kauppa ..................................................................................................................................................................................... 39 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ................................................................................................................................................. 40 Kiinteistö-, vuokraus- ja yrityspalvelut ..................................................................................................................................... 41 Matkailu ................................................................................................................................................................................... 42 Luovat toimialat ....................................................................................................................................................................... 43 Tapakulttuuri ....................................................................................................................................................................... 44 Linkkejä .................................................................................................................................................................................... 46 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 4 (46) Sonja Antell Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 243 610 km2 Luonnonvarat: öljy, maakaasu, hiili, tina, kalkkikivi, rautamalmi Rajanaapurit: Irlanti (360 km yhteistä rajaa) Aika: talvisin UTC, kesäisin UTC + 1 tunti (UTC=koordinoitu yleisaika), 2 h Suomea jäljessä Asukasluku: 61,11 miljoonaa vuonna 2009 (koko Yhdistyneen kuningaskunnan väkiluku) Suurimmat kaupungit: Lontoo 7,62 milj. as., Birmingham 948 463, Glasgow 578 640, Liverpool 456 485, Leeds 441 129, Edinburgh 446 376, Sheffield 419 978, Manchester 396 293 ja Bristol 375 085 as. vuoden 2008 alussa (World Gazetteerin arvioita) Etniset ryhmät: huhtikuun 2001 väestölaskennan mukaan 58,79 miljoonasta asukkaasta oli valkoisia (lähinnä englantilaisia, skotteja, irlantilaisia ja walesilaisia) 92,1 prosenttia väestöstä, yhtä useampaa rotua (mixed) 1,2 %, intialaisia 1,8 %, pakistanilaisia 1,3 %, bangladeshilaisia 0,5 %, muita aasialaisia 0,4 %, mustia karibialaisia 1,0 %, mustia afrikkalaisia 0,8 %, muita mustia 0,2 %, kiinalaisia 0,4 % ja muita 0,4 prosenttia. Etnisten vähemmistöryhmien edustajia oli yhteensä 7,9 prosenttia väestöstä (4,6 miljoonaa ihmistä). Virallinen kieli: englanti; Walesin väestöstä neljännes puhuu kymriä, Skotlannissa on n. 60 000 gaelin kielen puhujaa Uskonnot: huhtikuun 2001 väestölaskennan mukaan 58,79 miljoonasta asukkaasta oli kristittyjä 71,6 % (lähinnä anglikaaneja), buddhalaisia 0,3 %, hinduja 1,0 %, juutalaisia 1,0 %, muslimeja 2,7 %, sikhejä 0,6 % ja muiden uskontojen edustajia 0,3 %. Uskontokuntiin ilmoitti kuuluvansa yhteensä 76,8 % väestöstä (45,16 miljoonaa ihmistä). 15,5 prosenttia sanoi, ettei tunnusta mitään uskontoa. 7,3 prosenttia ei vastannut väestölaskennan uskontokysymykseen. Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 44; Lontoo 20, Birmingham 121, Glasgow 141, Liverpool 151, Leeds 113 (maan sisällä lisättävä kaupunkisuuntanumeroiden eteen 0) Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 54,6 % vuonna 2009 Matkapuhelintiheys: 130,5 % vuonna 2009 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 83,6 vuonna 2009 Tieverkosto: 398 366 km, josta 3520 km moottori- tai pikatietä vuonna 2006 Rautatieverkosto: 16 454 km vuonna 2008 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 5 (46) Sonja Antell Lentokenttiä: 506, joista 307:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009 Tärkeimmät satamat: Lontoo, Tees, Hartlepool, Sullom Voe, Grimsby, Immingham, Milfor Haven, Southampton ja Liverpool Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland, IsonBritannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta Valtionpäämies: Kuningatar Elizabeth II (vuodesta 1952) Parlamentti: ylin lakiasäätävä elin käsittää alahuoneen (House of Commons), ylähuoneen (House of Lords) ja kuningattaren. Alahuone on näistä tärkein. Ylähuone on eräänlainen tarkastuskamari, joka täydentää alahuonetta. Lait tarvitsevat monarkin vahvistuksen, jota ei ole kielletty vuoden 1707 jälkeen. Suurimmat puolueet: Työväenpuolue, Konservatiivipuolue ja Liberaalidemokraattinen puolue Hallituspuolue: Toukokuussa 2010 pidetyissä vaaleissa voitti Konservatiivipuolue, joka muodostaa koalition Liberaalidemokraattisen puolueen kanssa. Pääministeri: David Cameron (Konservatiivipuolue) Seuraavat parlamentin alahuoneen vaalit: Toukokuu 2015 Aluehallinto: Yhdistynyt Kuningaskunta käsittää Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin. Ison-Britannian muodostavat Englanti, Skotlanti ja Wales. Nämä alueet jakaantuvat kreivi- eli piirikuntiin (county) ja edelleen kuntiin. Kansallispäivä: kuningaskunnassa ei vietetä varsinaista kansallispäivää, mutta siihen verrattavia kuningattaren virallisia syntymäpäiväjuhlia vietetään kesäkuun toisena lauantaina (Trooping the Colours) Yhdistyneen kuningaskunnan ydinosa, Englanti, on ollut olemassa yhtenäisenä valtiona 900-luvulta lähtien. Vuonna 1707 Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat sopivat pysyvästä unionista, jonka nimeksi tuli Iso-Britannian kuningaskunta. Vuonna 1801 syntyi Iso-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Irlanti itsenäistyi 1922, mutta saaren pohjoiskärjen kuusi protestanttienemmistöistä kreivikuntaa jäi unioniin. Britit valloittivat uudella ajalla suuria alueita eri puolilla maailmaa. 1900-luvun alussa brittiläinen imperiumi oli suurimmillaan, ja lähes neljäsosa maailman maapinta-alasta oli kuningaskunnan hallinnassa. Intian ja Pakistanin irtautuminen vuonna 1947 johti myös muiden siirtomaiden itsenäistymiseen ja imperiumin hajoamiseen. Yhdistynyt kuningaskunta oli Naton perustajajäsen vuonna 1949. Iso-Britannia hyväksyttiin EEC:n jäseneksi vuonna 1973. Vuonna 1998 hyväksyttiin Pohjois-Irlannin rauhansopimus. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Englannin punta (British Pound Sterling) GBP = 100 pence Valuuttakurssi: 1 euro = 0,85 GBP (15.12.2010) Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 6 (46) Sonja Antell BKT markkinahintaan käyvin hinnoin: 2 257,6 miljardia USD v. 2010 BKT henkeä kohti : vuonna 2009 käyvin hinnoin 36 283 USD, ostovoimapariteetilla 34 653 USD Verotus: suuryhtiöiden yhteisöverokanta 30 %, yleinen arvonlisäverokanta 17,5 %. Tärkeimmät teollisuustuotteet: sähkötekniset tuotteet, elintarvikkeet, metallit ja metallituotteet, kulkuneuvot sekä kemikaalit ja kemialliset tuotteet Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Ranska, Alankomaat, USA Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 2,35 miljardia euroa ja tuonti 1,45 miljardia euroa vuonna 2009. Kauppatase oli Suomelle 900 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2010 Iso-Britannia on sijaluvulla 20 Qatarin ja Chilen välissä (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptoita esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2010 Iso-Britannia on sijaluvulla 12 Hong Kongin ja Taiwanin välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Finpron Lontoon-vientikeskuksen arvioita Iso-Britanniasta: Positiiviset piirteet Iso-Britannia on asukasmäärältään (runsaat 60 miljoonaa) EU:n toiseksi suurin maa, ja markkinapotentiaali on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Suomalaiset hallitsevat yleensä hyvin englannin kielen ja myös kulttuuri tuntuu helpolta. Amerikkalaiset yritykset perustavat useimmiten Euroopan pääkonttorinsa IsoBritanniaan. Brittiläisellä asiakkaalla on suuri referenssiarvo maailmalla. Negatiiviset piirteet Iso-Britannia on käytännössä monta erillistä maata: Englanti, Skotlanti, Wales, Pohjois-Irlanti, kanaalisaaret. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 7 (46) Sonja Antell Sopimusten laadinta on monimutkaista. Sopimuksissa pyritään ottamaan huomioon kaikki mahdollinen, koska oikeudenkäynti myöhemmin epäselvistä asioista on kallista. Ennakkotapausten määrä on suuri joten ainoastaan lakimies on perillä kaikista asiaan vaikuttavista kohdista. Kustannustaso on korkea. Markkinoille tuleva yritys joutuu investoimaan huomattavia summia mm. toimistotiloihin ja henkilöstöön. Muu kustannustaso on suurin piirtein sama kuin Suomessa. Koulutustaso on keskimäärin selvästi alhaisempi kuin Suomessa; henkilöresurssien hankinta, koulutus ja motivointi ovat haasteellisia asioita. Paikalliset yritykset ovat suuria verrattuna suomalaisiin. Päätöksenteko suurissa organisaatioissa on hidasta. Kilpailijoita on paljon. Potentiaalisia toimialoja Finpron Lontoon vientikeskuksen mukaan suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia etenkin seuraavilla aloilla: Iso-Britannian raha- ja rahoitusmarkkinat ovat hyvin kehittyneet. Ne tarjoavat suomalaisille yrityksille yhtäältä mahdollisuuksia pääomarahoitukseen ja toisaalta markkinoita rahoitusalan tietotekniikkajärjestelmille. Tietotekniikassa ja tietoliikenteessä britit ovat ennakkoluulottomia. Asunnoista on kova pula, ja niitä rakennetaan paljon. Keväällä 2003 tuli voimaan uusi energialaki ja talojen äänieristystä koskeva laki. Rakentajat joutuvat hakemaan uusia ratkaisuja talojen ääni- ja lämpöeristykseen. Skandinaavista rakennus- ja sisustustyyliä ihannoidaan, uusiin taloihin esimerkiksi rakennetaan yhä useammin puulattiat. Rakennusmiehistä on pulaa, minkä vuoksi rakennuttajat suosivat mahdollisimman valmiita rakennuskomponentteja. EU:n direktiivien toteuttaminen pakottaa Iso-Britannian uusimaan monia julkisia toimintoja. Näihin toimintoihin kuuluvat mm. julkiset terveydenhoitopalvelut, jätehuolto, vesihuolto, kierrätys ja bioenergian hyödyntäminen. Parannuksiin on varattu kohtalaisen runsaasti resursseja valtion budjetissa. Julkisessa terveydenhuollossa kaikki innovatiiviset ratkaisut jotka säästävät terveydenhuoltohenkilökunnan työtä ovat suosittuja. National Health Service (NHS) on Euroopan suurin organisaatio, jolla on yli miljoona työntekijää. NHS on panostanut voimakkaasti koko ICT-infrastruktuurinsa uudistamiseen vii- Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 8 (46) Sonja Antell meisen parin vuoden aikana. Tietotekniikkaa hyödyntävät itsehoitojärjestelmät ovat myös yleistymässä. Lisäksi korkean teknologian ja diagnostiikan ratkaisuille on kysyntää terveydenhuollossa Väestön nopea ikääntyminen avaa myös uusia mahdollisuuksia erilaisille itsenäistä elämää tukeville konsepteille ja tuotteille. Laitostumista pyritään välttämään ja kotihoidon ratkaisut ovat yleistymässä. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja ihmisten oma halu pitää itsestään huolta näkyvät selkeänä trendinä. Myös hallitus tukee tätä suuntausta kannustaen terveellisen ruokavalioon ja liikuntaan. Isolla-Britannialla on lähivuosina edessään energiantuotannon uudistaminen. Maan sähköenergiasta kolmasosa tulee hiilestä, mutta hiilikaivokset ovat sulkeutumassa. Runsas viidennes tuotetaan ydinvoimalla vanhoissa voimalaitoksissa, jotka niin ikään ovat jäämässä käytöstä. Nelisenkymmentä prosenttia saadaan Pohjanmeren kaasusta, mutta kaasuvaratkin ehtyvät vähitellen. Iso-Britannia on tähän asti jopa vienyt energiaa. Maa voi jatkossa pysyä energiaomavaraisena vain ottamalla laajaan käyttöön uudistuvia energialähteitä. Myynti ja markkinointi Finpron Lontoon vientikeskus: Jakelukanavat Iso-Britanniassa on paljon vaihtoehtoisia jakelukanavia. Suuret volyymit mahdollistavat monikerroksisen arvoketjun muodostumisen. Vain harvoin yksi kumppani kattaa markkinat kokonaan, ja kanavan rakenteesta tulee helposti monimutkainen ja vaikeasti hallittava. Markkinoille tultaessa onkin tärkeää valita oikea jakelukanava tuotekohtaisesti. Perinteisesti maassa on ollut maahantuojia, tukkureita, edustajia ja agentteja. Nykyisin maahantuojan ja edustajan ero on osittain hämärtynyt, varsinkin suuremmissa tavaroissa maahantuojat toimivat usein edustajan ja agentin tavoin kaupan välittäjänä eivätkä enää välttämättä osta tuotteita varastoon. Monella alalla perinteisillä maahantuojilla on kuitenkin edelleen keskeinen rooli ja suomalaisyrityksen menestys riippuu onnistuneesta maahantuojavalinnasta. Edustajan ja agentin tehtävä on auttaa suomalaisyritystä solmimaan jälleenmyyntisopimuksia. Hyviä edustajia ja agentteja on usein vaikea löytää. Edustajat ja agentit toimivat yleisesti siten, että pääkontakti on vastuussa toimeksiannosta, mutta delegoi varsinaisten asiakaskontaktien luomisen ja ylläpidon ala-agenteille. Agentin ja edustaFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 9 (46) Sonja Antell jan merkitys korostuu premium-hintaisten tuotteiden kohdalla, joita myydään pieniä määriä hyvällä katteella. Näille tuotteille itsenäiset ja korkeasti profiloituneet liikkeet ovat paras jakelukanava, ja tällaiset liikkeet ostavat tuotteita pääsääntöisesti agenttien ja edustajien kautta. Myös kalliit investointituotteet myydään yleensä edustajan tai agentin kautta. Agentin ja edustajan ero määritetään sopimuksella. Agentteja, heidän päämiehiään ja agenttisopimuksia säätelee EU- direktiivi The Commercial Agents (Council Directive) Regulations 1993 (S193/3053). Bulkkituotteissa on trendinä, että jälleenmyyjät ketjuuntuvat ja niiden koko kasvaa. Ketjut pyrkivät yhä useammin ostamaan tuotteet suoraan valmistajalta ohittaen kaikki väliportaat. Suuret ketjut ovat tottuneet tekemään kauppaa myös suoraan ulkomaisten yritysten kanssa. Ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Hinta on Iso-Britanniassa erittäin tärkeä myyntiargumentti etenkin kulutustavarapuolella. Suuret massat ostavat lähinnä halpahintaista tavaraa. Erilaisilla alennuksilla ja korottomilla osamaksusopimuksilla on suurempi merkitys kuin Suomessa. Tammikuun ja kesän alennusmyynneissä myydään paljon tavaraa, ja esimerkiksi huonekalualalla jälleenmyyjät tilaavat alennusmyyntejä varten suuren määrän jotain varsinaiseen mallistoon kuulumatonta tuotetta. Toisaalta yrityksille ja julkiselle sektorille myytäessä laatu ja innovatiivisuus ovat usein hintaa tärkeämpiä ominaisuuksia etenkin korkean teknologian tuotteissa. Iso-Britannia on edelleen luokkayhteiskunta, ja monella toimialalla myös vähittäistavaraliikkeet jakautuvat luokkajaon mukaisesti. Markkinoille tultaessa kannattaa miettiä tarkoin miten haluaa asemoida tuotteensa ja valita jakelukanava ja hinnoittelustrategia sen mukaisesti. Kansainväliset referenssit ovat markkinoille tultaessa lähes välttämättömiä. Vain harvoin suomalainen yritys saa ensimmäisen kansainvälisen kauppansa Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Palvelupaketin kokonaisuus on kuvattava muutoinkin kuin teknisinä etuina - esimerkkejä liiketoiminnan kehittymisestä muilla markkinoilla. Brittiläiset yritykset lähtevät huomattavasti helpommin liikesuhteeseen sellaisen ulkomaisen yrityksen kanssa, jolla on tytäryritys maassa ja jonka tiedot on helppo tarkistaa Companies House -tietokannasta. Brittiyritykset olettavat pääsääntöisesti, että kauppavaluutta on englannin punta ja että sopimus tehdään englannin lain mukaan ja englanniksi. Yhdistyneen kuningaskunnan lainkäyttö on amerikkalaistyylinen eli kaikesta tulee sopia erikseen. Yritys on mm. vastuussa kaikista tekemisistään koko omaisuudellaan siihen asti, kunnes vastuu on rajattu sopimuksella. Jos vastuu on rajattu liian alhaiseksi, tuomioistuin voi kumota sopimuksen. Tällöin yritys joutuu jälleen vastaamaan kaikesta koko omaisuudellaan. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 10 (46) Sonja Antell Mainostaminen Euroopan tunnetuimmat mainostoimistot ovat brittiläisiä. Brittimainokset voittavat jatkuvasti kansainvälisiä palkintoja ja etenkin televisiomainonnassa taso on korkea. Britit osaavat myös suoramarkkinoinnin, ja puhelinmyyntiä harrastetaan laajalti. IsoBritanniassa on laaja ammattilehdistö, joka on myös tärkeä erikoistuotteiden markkinointikanava. Monet brittiläiset lehdet on suunnattu kansainvälisille markkinoille. Markkinointi on huomattavasti tärkeämpää kuin Suomessa sekä kuluttaja- että yrityspuolella. Riittävän kapea segmentointi on tärkeää, koska kilpailijoita on paljon enemmän kuin Suomessa. Myyntityö on kolme kertaa kalliimpaa kuin Suomessa, ja se kannattaakin kohdentaa huolellisesti. Markkinointi on myyntityötä huomattavasti halvempi tapa tavoittaa kohdesegmentti. Britit ovat asiakkaina Euroopan suurimpia valittajia, joten yritysten on huolehdittava asiakaspalvelusta hyvin. Myynti julkiselle sektorille Iso-Britanniassa on laaja julkinen sektori. Julkiselle sektorille myytäessä henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä. Armeija on suuri asiakas. Suomen Lontoon suurlähetystön sotilasattasea auttaa tarvittaessa avaamaan ovia suomalaisille yrityksille armeijaan päin. National Health Service käyttää usein hankinnoissaan keskitettyä osto-organisaatiota, joka pitää yllä kattavaa rekisteriä maahantuojista tuoteryhmittäin. Suomalaiselle yritykselle on tärkeää löytää maahantuoja, jolla on hyvät suhteet halutulle sektorille, sillä maahantuojan henkilökohtaiset suhteet sekä osto-organisaatioon että sairaaloihin ovat tärkeitä. Suuret julkiset hankinnat tapahtuvat EU:n edellyttämän tarjouskilpailun mukaisesti, mutta myös niissä henkilökohtaisilla suhteilla on merkitystä. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset tiedot vientitakuista maittain löytyvät Finnveran internet-sivuilta www.finnvera.fi. Finnvera luokittelee Britannian erinomaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 0/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 11 (46) Sonja Antell (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Iso-Britanniaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Iso-Britannian kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh 0204 60 7299, sähköposti [email protected] Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut 2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2,3 2,4 2,8 2,7 2,2 2,3 2,3 37,88 40,40 46,10 43,60 35, 36,283 37,272 6 8 9 8 275 BKT, muutos (%) 2,2 2,8 2,7 -0,1 -5,0 1,8 1,3 Yksityinen kulutus, muutos (%) 2,2 1,2 1,4 0,3 -2,1 0,7 0,2 Kiinteään omaisuuteen tehtä- 2,4 6,4 7,8 -5,0 -15,1 2,2 4,8 Työttömyysaste (%) 4,8 5,4 5,3 5,6 7,6 7,8 8,0 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,0 2,3 2,3 3,6 2,2 3,3 3,8 -2,5 -1,5 -1,2 -1,8 -0,8 -0,9 1,36 1,05 1,18 1,26 1,29 Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd USD) Bruttokansantuote henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) vät investoinnit, muutos (%) Vaihtotase (% BKT:sta) Valuuttakurssi: 1,48 1,13 €/£(keskimäärin) Lähde: Economist Intelligence Unit 9.12.2010 (e=ennuste) Huom. Finpron nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa 2010. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 12 (46) Sonja Antell BKT Iso-Britannian bruttokansantuote on kasvanut kohtuullisen nopeasti 1990-luvun alusta lähtien. Kasvu oli vuonna 2007 2,6 prosenttia, mutta se on taantuman vuoksi selvästi hidastunut ja oli vuonna 2008 enää 0,5 prosenttia. Vuonna 2009 BKT supistui 4,9 prosenttia. EIU:n ennusteen mukaan talouskasvu muuttuu positiiviseksi vuonna 2010, joskin BKT-kasvu on vain 0,8 prosenttia. Inflaatio Kuluttajahinnat nousivat 2,3 prosenttia vuonna 2007 ja 3,6 prosenttia vuonna 2008. Vuonna 2009 inflaation kasvu hidastui 2,2 prosenttiin, mutta vuonna 2010 sen ennustetaan jälleen kasvavan 2,8 prosenttiin. Vaihtotase Iso-Britannian vaihtotase on ollut viime vuosina alijäämäinen. Alijäämää oli vuonna 2007 -2,7 prosenttia, vuonna 2008 -1,5 prosenttia ja vuonna 2009 -1,3 prosenttia BKT:sta. Vaihtotase on alijäämäinen ennen kaikkea suuren kauppataseen vajeen vuoksi. Myös tulonsiirtojen tase on negatiivinen. Palvelutase ja tuotannontekijäkorvausten tase ovat toisaalta positiivisia. Talouspolitiikka Iso-Britannian talouspolitiikka keskittyy estämään haavoittuvaista taloutta luisumasta lamaan. Ennätyksellisen alhainen korkotaso, ennätyksellisen korkea budjetin alijäämä ja valtion ennennäkemättömät tukitoimet kansainvälisen rahoituskriisin aikana ovat johtaneet tilanteeseen, jossa tulevaa on vaikea ennakoida. Ratkaisevaa on, miten uusi hallitus ryhtyy korjaamaan valtiontalouden tilannetta. Myös haavoittuvainen pankkitoiminta tarvitsee jatkuvaa huomiota. Valtion tukitoimet rahoitussektorille ovat yhteensä 1,7 biljoonaa USD, mikä on 75 prosenttia BKT:sta. Julkisen velan määrä nousee korkeimmalle tasolle sodan jälkeen vuonna 2010. Syynä ovat edellisen hallituksen finanssipolitiikka ja liiallisella lainarahalla rahoitettujen kotitalous- ja rahoitussektorien laskukaudesta johtuva verotulojen äkillinen romahtaminen. Arvopaperimarkkinat vaativat uudelta hallitukselta uskottavaa suunnitelmaa alijäämän vähentämiseksi, ja tähän tarvitaan korkeampia veroja sekä leikkauksia julkisiin menoihin. Poliittisesti tätä on vaikea toteuttaa ja suhteet teollisuuteen todennäköisesti huononevat. Mutta jos suunnitelmaa ei toteuteta, investointien epävarmuus voi lisätä lainakuluja ja aiheuttaa punnan ajautumisen kriisiin. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 13 (46) Sonja Antell Luottokuplan puhkeaminen, liiallinen riippuvaisuus rahoitussektorista, julkisen ja yksityisen velkaantumisen korkea taso, riittämätön infrastruktuuri ja energiantuotannon riskit ovat tekijöitä, jotka huonontavat Iso-Britannian talousnäkymiä. Myös ikääntyvällä väestöllä on osuutensa asiaan. Finanssikriisi ja taantuma ovat todennäköisesti aiheuttaneet pysyvän tuottavuuden tason laskun. Vaikka toipumista tapahtuisikin lähivuosina, kasvuluvut jäävät pienemmiksi kuin kuluneen vuosikymmenen keskiarvo. Julkisten menojen rakenne 2008/2009, miljardia puntaa Sosiaaliturva 169 Henkilökohtaiset sosiaalipalvelut 27 Terveys 111 Liikenne 21 Opetus 82 Puolustus 33 Velan korkomaksut 31 Teollisuus, maatalous, työllisyys 22 Julkinen järjestys ja turvallisuus 33 Asuminen ja ympäristö 23 Muut menot 67 Lähde: HM Treasury Työvoima Iso-Britannian työmarkkinat ovat muuttuneet selvästi parinkymmenen vuoden aikana. Naisten määrä ja osuus työvoimasta on kasvanut, palvelualoilla työskentelevien osuus työvoimasta on kasvanut, ja osa-aikatyötä tehdään entistä enemmän. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä maassa oli 49,711 miljoonaa vähintään 16-vuotiasta. Heistä työvoimaan kuului 31,4 miljoonaa. Työllisiä oli 29 miljoonaa ja työttömiä 2,4 miljoonaa. Työttömyysaste oli 7,6 prosenttia. Työpaikat aloittain vuoden 2008 lopussa Kaikki alat 31 318 000 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 14 (46) Sonja Antell Maa- ja metsätalous, kalastus ja metsästys 481 000 Energia- ja vesihuolto 197 000 Valmistusteollisuus 3 035 000 Rakentaminen 2 285 000 Palvelusektori 25 321 000 Jakelu, majoitus- ja ravitsemistoiminta 6 891 000 Liikenne, varastointi ja viestintä 1 860 000 Rahoitus- ja yrityspalvelut 6 481 000 Julkinen hallinto, opetus- ja terveyspalvelut 8 064 000 Muut palvelut 2 024 000 Lähde: UK National Statistics Keskimääräinen todellinen viikkotyöaika oli 31,6 tuntia vuoden 2010 tammimaaliskuussa. Kokoaikaisten viikkotyöaika oli keskimäärin 36,6 tuntia ja osa-aikaisten 15,5 tuntia. Vain noin kolmasosa palkansaajista toimii tehtävissä, joita säätelee kollektiivinen työehtosopimus. Lähinnä palkkaa ja työolosuhteita koskevia kollektiivisia sopimuksia on keskimääräistä enemmän julkisella sektorilla ja suurissa yrityksissä. Toimialakohtaisia sopimuksia on suhteellisen vähän, ja niitäkin täydennetään usein yrityksissä tai tehtaissa tehtävillä paikallisilla sopimuksilla. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Tavarakauppa vuosina 2005–2011 (miljardia Yhdysvaltain dollaria) 2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e Vienti 384,3 447,6 442,3 467,3 357,3 406,9 447,7 Tuonti 509,0 588,2 622,0 641,3 486,0 522,8 562,7 Kauppatase -124,7 -140,7 -179,7 -173,9 -128,8 -115,9 -115,0 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 15 (46) Sonja Antell Lähde: Economist Intelligence Unit 19.5.2010 (e= ennuste), Iso-Britannian ulkomaankaupan arvo on maailman suurimpia. Tavaraviennin arvo oli 357,3 miljardia dollaria ja tavaratuonnin 486,0 miljardia dollaria vuonna 2009. Kauppatase on ollut pitkään alijäämäinen. Alijäämää kertyi 128,8 miljardia dollaria vuonna 2009. Ulkomaankaupan rakenne Vuonna 2009 Iso-Britannian viennin kokonaisarvo oli 227,7 miljardia puntaa ja tuonnin 309,5 miljardia puntaa. Tase oli 81,8 miljardia puntaa alijäämäinen. Iso-Britannia on öljyn ja öljytuotteiden, kemikaalien (etenkin lääkkeiden), tupakkatuotteiden, juomien (etenkin viskin) sekä koneiden nettoviejä. Nettotuontiartikkeleita ovat puolestaan elintarvikkeet ja raaka-aineet sekä vaatteet ja jalkineet. Maa on lisäksi moottoriajoneuvojen nettotuoja huolimatta useista ulkomaalaisten omistamista autotehtaista, jotka vievät merkittävän osan tuotannostaan muihin EU-maihin. Tärkeimmät vienti- ja tuontituotteet vuonna 2009 Vienti % kokonaisviennistä Tuonti % kokoaistuonnista Öljy 10,8 Öljy 9,0 Lääkkeet 8,9 Ajoneuvot 8,4 Ajoneuvot 7,5 Erinäiset valmiste- 5,7 tut tuotteet Lähde: EIU, 05/2010 Tärkeimmät kauppakumppanit Ulkomaankaupasta EU-maiden osuus on yli puolet. Tärkeimmät yksittäiset kauppakumppanit ovat Yhdysvallat ja Saksa. Iso-Britannian tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 Maa % kokonaisviennistä Yhdysvallat 14,9 Saksa 10,7 Alankomaat 8,0 Ranska 7,5 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 16 (46) Sonja Antell Lähde: EIU, 05/2010 Iso-Britannian tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 Maa % kokonaistuonnista Saksa 12,8 Yhdysvallat 7,9 Kiina 7,8 Alankomaat 7,0 Lähde: EIU, 05/2010 Kauppa Suomen kanssa Suomen kauppa Iso-Britannian kanssa vuonna 2009 4500 4000 3500 3000 2500 vienti 2000 tuonti 1500 tase 1000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde:Tullihallitus 03/2010 Suomen -kauppa Iso-Britannian kanssa vuonna 2009 Vienti, Osuus, % Muutos % milj. e 2349 Tuonti, Osuus, % Muutos % milj. e 5,2 -35 1449 Tase, milj. e 3,4 -44 900 Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta) Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 17 (46) Sonja Antell Suomen vienti Suomen vienti Iso-Britanniaan 2009 Elintarvikkeet ja juomat Raaka-aineet, Valmiit tavarat 1,7 % polttoaineet 5,2 % 9,5 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 30,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 9,5 % Valmistetut tavarat 43,9 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Iso-Britanniaan 2009 Osuus % 32 18 6 4 3 3 3 3 2 2 Muutos % -9 -56 -29 2 -15 -21 -37 -45 -34 -13 10 tärkeintä yhteensä 1807,6 77 Suomen koko vienti 2348,7 100 Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) -35 SITC-nimike 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 2 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 3 24 Puutavara ja korkki 4 68 Muut metallit 5 51 Orgaaniset kemialliset aineet 6 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 7 63 Puu- ja korkkituotteet 8 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 9 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 10 87 Kojeet, mittarit yms. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi milj. EUR 753,8 433,2 138,5 87,4 78,8 71,4 68,2 62,8 58,2 55,5 Iso-Britannian maarportti 18 (46) Sonja Antell Suomen tuonti Suomen tuonti Iso-Britanniasta 2009 Elintarvikkeet ja juomat Raaka-aineet, 5,4 % polttoaineet Valmiit tavarat 5,6 % 15,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet 21,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 38,0 % Valmistetut tavarat 13,6 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Iso-Britanniasta 2009 Osuus % 16 7 5 5 5 5 5 4 3 3 Muutos % -63 -14 -17 -25 -19 -32 -19 -17 -5 -35 10 tärkeintä yhteensä 860,2 59 Suomen koko tuonti 1449,2 100 Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) -44 SITC-nimike 1 78 Moottoriajoneuvot 2 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 3 93 Erittelemätön 4 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 5 67 Rauta ja teräs 6 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 7 89 Muut valmiit tavarat 8 59 Erinäiset kemialliset tuotteet 9 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 10 51 Orgaaniset kemialliset aineet Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi milj. EUR 230,4 108,3 79,2 79,1 78,7 70,3 68,1 51,5 47,7 47,0 Iso-Britannian maarportti 19 (46) Sonja Antell Ulkomaiset investoinnit Suoria sijoituksia Iso-Britanniaan tehtiin vuonna 2009 arviolta 45,5 miljardin USD:n arvosta. Suorien sijoitusten nettomäärä oli 27,1 miljardia USD ja kokonaisvaranto oli 1032,0 miljardia USD. Iso-Britanniaan tehdään eniten suoria sijoituksia Euroopassa ja toiseksi eniten maailmassa Yhdysvaltojen jälkeen. Uusimmat viralliset tilastot ovat vuodelta 2007, ja niiden mukaan Yhdysvallat oli suurin Iso-Britanniaan sijoittava maa. Sen sijoitusten arvo oli 27,2 miljardia puntaa ja 30 prosenttia koko sijoituksista. Seuraavaksi suurimmat sijoittajat olivat Saksa 21 prosnetin ja Espanja 16 prosentin osuuksilla. Iso-Britanniasta tehtiin ulkomaille vuonna 2009 suoria sijoituksia 18,4 miljardin USD arvosta. Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Iso-Britanniassa oli 1119 miljoonaa euroa vuonna 2009. Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin suoria sijoituksia nettomääräisesti miinus 61 miljoonan euron arvosta (sijoituksia siis kotiutettiin). Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus Toimialavastaava Agnese Klavina-Kontkanen, [email protected] Rakentaminen Iso-Brit§annian rakennusala tuottaa yli 5 prosenttia maan BKT:sta ja työllistää noin 2,2 miljoonaa henkilöä. Toimialan vuosittainen keskimääräinen kasvuprosenttiennuste (CAGR) seuraavien 10 vuoden ajan on 0,9 prosenttia. Rakentamisen painopisteenä on: koulujen ja terveydenhuollon rakennusten korjaus- ja jälleenrakentaminen; sekä urheilun infrastruktuurin rakentaminen Lontoon vuoden 2012 Olympialaisia varten. Iso-Britanniassa on maailman neljänneksi suurimmat rakentamisen markkinat. Iso-Britannia sijoittuu liiketoimintamahdollisuuksien listan alkupäähän ja alhaisen riskin kategoriaan. Iso-Britanniassa rakennusalalla toimi 192 200 yritystä vuoden 2007 lopulla. Niistä 134 638 yrityksessä oli työllistetty 1-3 henkilöä, 55 600 yrityksessä 4-59 henkilöä ja 1836 yrityksessä 60-599 henkilöä. Noin 65 yritystä työllisti 600-1199 henkilöä ja 60 yritystä yli 1200 henkilöä. Toimintamuodon mukaan yritykset jakautuvat seuraavasti: Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 20 (46) Sonja Antell Toimitilarakentaminen 12 942 Asuntorakentaminen 26 502 Maa- ja vesirakentaminen 6 963 Lähde: Department for Business, 05/2009 (Pohjois-Irlantia ei ole laskettu mukaan) Rakentamistuotannon arvo v. 2007, miljardia puntaa Kaikki työt 122,29 Kaikki uudisrakentaminen 69,93 Julkinen asuntorakentaminen 4,24 Yksityinen asuntorakentaminen 20,09 Infrastruktuurityöt 6,97 Julkiset työt pl. infrastruktuurityöt 10,40 Yksityinen teollisuusrakentaminen 5,03 Yksityinen liikerakentaminen 20,14 Kaikki korjaus- ja ylläpitotyöt 52,36 Lähde: Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform Urakoitsijoiden saamien uusien tilausten arvo käyvin hinnoin v. 2007, miljardia puntaa Kaikki uudet tilaukset 50,62 Uusien asuntojen tilaukset 16,07 Muut tilaukset yhteensä 34,55 -yksityiset tehtaiden tilaukset 3,31 -yksityiset liiketilojen tilaukset 18,29 -infrastruktuuritilaukset 5,63 Lähde: Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform Vuoden 2009 tammi-maaliskuussa rakennusalan tilausten määrä väheni 20 prosentilla edellisiin kolmeen kuukauteen (loka-marraskuu 2008) verrattuna. Vuoden 2009 tammi-maaliskuussa yksityisasuntojen tilaukset vähenivät 50 prosentilla vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Julkisten tilausten määrä väheni vastaavasti 25 prosenttia. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 21 (46) Sonja Antell Infrastruktuurirakentaminen on vuoden 2009 alussa ollut kasvussa. Vuoden 2009 tammi-maaliskuussa tilausten määrä kasvoi 16 prosenttia edellisiin kolmeen kuukauteen verrattuna ja viidellä prosentilla edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna. Muun julkisen rakentamisen (poislukien infrastruktuuri) tilausmäärä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa väheni 29 prosenttia edellisiin kolmeen kuukauteen ja 26 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yksityisten kaupallisten tilausten määrä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa väheni 33 prosenttia edellisiin kolmeen kuukauteen ja 55 prosenttia edellisvuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna. Iso-Britanniassa on pitkään vallinnut asuntovaje, mikä johtuu pääosin maan hallituksen politiikasta, jolla pyritään säilyttämään maaseutua. Tällä hetkellä asuntojen vuokrausta suositaan enemmän kuin asuntojen omistamista ja se tietää asuntomarkkinoiden nopeaa heikentymistä. Building Schools For Future -ohjelman puitteessa Iso-Britanniaan rakennetaan ja korjataan noin 3500 koulua. Vuoden 2012 Olympialaisiin liittyen moni rakennusprojekti, kuten Olympiakylän ja Olympiastadionin rakentaminen ovat edelleen auki. Iso-Britannian liikenneinfrastruktuuri on hyvin kehittynyt. Lontoo on tunnettu vahvoista kansainvälisistä ilmayhteyksistä eri mantereille. Valmistumassa ovat merkittävät lento- ja rautatieinfrastruktuurin parannushankkeet. Lyhyt katsaus suurimpiin infrastruktuuriprojekteihin Iso-Britanniassa Projekti, aikataulu Arvo, milj. Projektin tila USD Lentokentät Edinburghin lentokentän kunnostaminen, 2006- 588,3 suunnitteluvaiheessa Leeds Bradford kansainvälinen lentokenttä 141,02 työ käynnissä Standstedin lentokentän laajennus, 2015 2730 2030 Tiet Kent ja Sussex, ylläpito ja parantaminen, 313,9 sopimus Norwich Northern Distributor Road 231,8 sopimus Tien rakentaminen, Cambridgeshire, 2010 1000 M1 tien laajentaminen, 2007–2010 664,95 käynnissä London crossrail rail link 23 000 sopimus Metroliikenteen laajennus, Glasgow 4530 suunnitteluvaihe Rautatiet Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 22 (46) Sonja Antell Glasgow City Airport Rail link 257,03 valmistus siirtyy v. 2013 Satamat New Harbour in Great Yarmouth 105,7 suunnitelma hyväksytty London Gateway konttisatama 2965 suunnitelma hyväksytty Logistiikka Iso-Britannia on Saksan ja Ranskan ohella Euroopan suurimpia logistiikkamaita. 1,65 miljardin euron investoinnit liikenne-alaan vuonna 2009. Iso-Britannian logistiikka-alan liikevaihto on 16,5 miljardia euroa ja ala työllistää noin 2,4 miljoonaa henkilöä yhteensä yli 195 000 alan yrityksessä. 3PL osuus on jo yli 60 prosenttia Iso-Britannian logistiikasta. Iso-Britannia on yksi Euroopan suurimmista liikenne- ja logistiikka-alan maista. Laaja ja kehittynyt liikenneverkosto on tuonut maahan monia eurooppalaisia logistiikka-alan yrityksiä. Myös moni paikallinen logistiikka-alalla toimiva yritys on laajentunut maailmanlaajuiseksi. Tänä päivänä alan suurimmat toimijat ovat Exel, Christiaan Salvesen, P & O European, Securicor Omega Logistics, Tibbett & Britten, Wincanton, TNT ja TDG. Kaikki nämä yritykset toimivat sekä kotimaassa että maailmanlaajuisesti. Vuonna 2005 Exel liitettiin saksalaiseen Deutsche Post -konserniin. Hankinta vahvisti Deutsche Postin aseman globaalisti ja sen lentorahdin markkinaosuus kasvoi Exelin vahvan aseman myötä Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Euroopan Komissio katsoi, että tämä kauppa ei haittaa markkinakilpailua muiden vastaavien palveluntarjoajien jo ollessa markkinoilla. Deutsche Postin pyrkimyksenä on vähentää sen riippuvuutta Saksan postitoiminnasta. Iso-Britannian hallitus ilmoitti vuoden 2008 lopussa suurista investoinneista liikennesektoriin (1 miljardi GBP eli noin 1,65 mrd. euroa). Tästä 300 miljoonaa GBP on tarkoitus investoida satamiin ja lentokenttiin johtavien pääteiden kapasiteetin lisäämiseen. Noin 700 miljoonaa GBP investoidaan yleisten ruuhkien vähentämiseen lisäämällä tieverkoston kapasiteettia. Sen lisäksi 165 miljoonaa GBP on tarkoitettu Manchesterin lentokenttäyhteyteen, 54 miljoonaa GBP Pohjois-Lontoon rautatielinjalle ja 65 miljoonaa GBP Felixstowin ja Harwichin satamayhteyksiin. Iso-Britannian satamateollisuus on kehittynyt Euroopan suurimmaksi pitkän rantaviivan ja laivaushistorian ansiosta. Satamatoiminnan laajuutta ja monipuolisuutta kuvaavat maailman kehittyneimmät satamat – Southamptonin ja Liverpoolin yleissatamat, Imminghamin ja Felixstowen konttisatamat ja Doverin risteilijäterminaali. Tehtaat Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 23 (46) Sonja Antell on yleensä rakennettu rahtisatamien läheisyyteen ja lähtevä tavara on yleensä perillä toisessa EU-maassa saman päivän tai viimeistään 48 tunnin aikana. Viime aikoina yritysten toimintaan suuresti vaikuttaneet polttoainehintojen muutokset ja maailmanlaajuinen talouskriisi vaikuttavat muun muassa asiakkaiden ostovoimaan (tietyt kuluttajatuotteet, lomautukset jne.) Silti julkisen liikenteen käyttö on kasvanut ja tehokkaiden ja integroitujen liikenne- ja logistiikkapalvelujen kysyntä on vahvistunut. Valmistava teollisuus Autoteollisuus Iso-Britannia oli aikoinaan autoteollisuuden jättivalmistajamaa. Automerkit kuten Rolls-Royce, Bentley, Jaguar ja MG olivat maailman johtavia merkkejä. Autotuotanto huipentui 70-luvulla, jolloin tuotettiin jopa yli kaksi miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Vuoteen 1983 mennessä tämä luku puolittui. Autoteollisuus nousi taas kasvuun maan hallituksen avulla ja vuonna 1997 vuosivolyymi oli taas kaksi miljoonaa kappaletta. Sektorilla toimii noin 3300 yritystä. Suurin osa ajoneuvovalmistajista ja osien toimittajista on ulkomaalaisomistuksessa. Niistä seitsemän on tila-autonvalmistajia, johon kuuluvat mm. BMW (MINI), Fordin kevyet kaupalliset ajoneuvot ja moottorit, GM (Vauxhall), Honda, Jaguar ja Land Rover, Nissan ja Toyota. Tärkeimmät osien toimittajat ovat Aisin, Bosch, Calsonic, Dana, Delphi, Denso, GKN, Johnson Matthey, Pilkington, Siemens VDO, TRW ja Visteon. Lisäksi osa valmistajista tuottaa korkea-arvoisia luksusajoneuvoja, kuten Aston Martin, BMW (Rolls-Royce), Caterham, Connaught, Gibbs, McLaren ja Mercedes-Benz (Mercedes-McLaren SLR), Morgan, Proton (Lotus), TVR ja VW (Bentley). Iso-Britanniassa tuotantoa on myös rakennuskone-, raskaskoneisto- ja maastoajoneuvosektoreilla, joissa merkittävimmät valmistajat ovat Caterpillar, CNH, JCB, Komatsu ja Terex. Kevyitä ja keskikokoisia pakettiautoja tuottaa kolme valmistajaa: IBC Vehicles Lutonissa valmistaa Vauxhall/Opel-, Renault- ja Nissan-merkkisiä ajoneuvoja, Fordin tehdas Southamptonissa valmistaa Transit pakettiautoja ja LDV Birminghamissa Maxus-autoja. Maan ainoa kuorma-autonvalmistaja on Leyland Trucks, joka kuuluu yhdysvaltalaiseen PACCAR-konserniin. Toimialan 1 miljardin punnan arvoiset investoinnit suunnataan uusien tehtaiden ja teknologioiden kehittämiseen. Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Toimialavastaava Juha Wilén, juha.wilé[email protected] Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 24 (46) Sonja Antell Energiasektori Iso-Britannialla on EU-maiden runsaimmat energiavarannot, jotka koostuvat hiili-, öljy- ja maakaasuvaroista. Hiilivetyvarannot kuitenkin vähenevät nopeasti, ja energiantuonti on kasvanut. Maassa tuotettiin energiaa 185,91 miljoonan öljytonniekvivalentin verran vuonna 2007. Eniten energiaa tuotettiin öljyllä (84,21 miljoonaa TOE) ja maakaasulla (72,13 miljoonaa TOE). Energiatase v. 2007, miljoonaa öljytonniekvivalenttia Kotimainen tuotanto 185,91 Tuonti 147,51 Vienti -99,33 Merisäiliöt -2,51 Varastojen muutos -4,29 Primäärihankinta 235,87 Tilastoero 0,13 Primäärikysyntä 235,74 Siirrot -0,11 Transformaatio -53,20 Hävikki 3,52 Loppukulutus 164,60 Lähde: Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform Sähköntuotanto Iso-Britannian sähköntuotantokapasiteetti on Euroopan suurimpia. Vuoden 2007 lopussa kapasiteetti oli 82 951 megawattia. Tästä varsinaisten sähköntuottajien eli energiayhtiöiden kapasiteetti oli 75 190 MW ja lähinnä omaan käyttöönsä sähköä tuottavien yritysten 7761 MW. Sähköä tuotettiin 392 597 gigawattituntia vuonna 2007. Kun pumppuvoimalat otetaan huomioon, tuotanto oli 396 457 gigawattituntia. Sähkön kokonaishankinta oli 401 671 ja kokonaiskysyntä 400 160 GWh. Energiateollisuus käytti omiin tarpeisiinsa 31 813, hävikki oli 26 401 ja loppukulutus oli 341 945 GWh. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 25 (46) Sonja Antell Sähköntuotanto energialähteen mukaan v. 2007, terawattituntia Yhteensä 396,46 Termaaliset lähteet 382,22 Hiili 136,55 Öljy 4,64 Maakaasu 164,47 Ydinvoima 63,03 Uusiutuvat lähteet 10,51 Muut lähteet 3,03 Ei-termaaliset lähteet 14,23 Vesi, luonnollinen virtaus 5,09 Vesi, pumppuvoima 3,86 Muut ei-termaaliset lähteet 5,29 Lähde: Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform Uusiutuvat energialähteet ja jätteet sähköntuotannossa v. 2007 Sähköntuotantokapasiteetti, Sähköntuotanto, MW GWh Onshore 2083,4 4491 Offshore 393,8 783 Rannan aaltovoima 0,5 Tuulivoima Vesivoima Pienet voimalat 166,2 534 Suuret voimalat 1358,7 4554 Kaatopaikkakaasu 900,6 4677 Jätevesilietteen mädätys 151,7 517 Kiinteän yhdyskuntajätteen 326,4 1177 poltto Yhteispoltto fossiilisten polt- - 1956 toaineiden kanssa Eläinbiomassa 114,4 555 Kasvibiomassa 189,5 409 Yhteensä 5699,5 19664 Lähde: Department for Business, Enterprise and Regulatory Reform Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 26 (46) Sonja Antell Business Monitor International ennustaa, että Iso-Britannian sähköntuotanto kasvaa 430 000 gigawattituntiin vuonna 2012. Sähkönkulutus kasvaa samalla 366 000 gigawattituntiin. Sähkötase pysyy siis lähivuosina positiivisena. Suurin sähköntuottaja on British Energy noin 20 prosentin osuudella. Se operoi kahdeksaa ydinvoimalaa, joista seitsemässä ovat kehittyneet AGR-reaktorit ja yhdessä PWR-reaktori. AGR-reaktorit saavuttavat elinikänsä lopun vuoteen 2023 mennessä. Valtiollinen British Nuclear Fuels (BNFL) operoi neljää ydinvoimalaa, joissa on ensimmäisen sukupolven magnesiumoksidireaktorit. Nämä neljä pitäisi sulkea viimeistään vuonna 2010. Muita suuria sähköntuottajia ovat E.ON UK, RWE, Scottish and Southern Energy (SSE) ja Scottish Power (SP). Sähkönsiirto ja -jakelu Englannin ja Walesin sähkönsiirtoverkon omistaa National Grid, Etelä-Skotlannin verkon omistaa Scottish Power Transmission ja Pohjois-Skotlannin verkon Scottish Hydro-electric Transmission. National Grid operoi koko Ison-Britannian siirtoverkkoa. Pohjois-Irlannissa sähkönsiirrosta vastaa Northern Ireland Electricity, joka on Viridian Groupin tytäryhtiö. NIE myös jakelee sähköä Pohjois-Irlannissa. Iso-Britanniassa on kahdeksan lisensoitua ja toimivaa sähkönjakeluyritystä (distributors). Ne jakelevat sähköä noin 29 miljoonaan kohteeseen. EDF Energyllä (ranskalaisen EDF:n omistuksessa) on 7,9 miljoonaa verkkoasiasta Lontoossa, Itä-Englannissa ja Kaakkois-Englannissa. Central Networksilla (E.ON UK:n omistuksessa) on 4,9 miljoonaa asiakasta East and West Midlandsissa. CE Electric kytkee 3,7 miljoonaa asiakasta verkkoon Koillis-Englannissa ja Yorkshiressa. Scottish Powerilla (espanjalaisen Iberdrolan omistuksessa) on 3,5 miljoonaa asiakasta Etelä-Skotlannissa ja PohjoisWalesissa. Scottish & Southern Energyllä on myös yhteensä 3,5 miljoonaa asiakasta Pohjois-Skotlannissa ja Etelä-Englannissa. Western Power Distribution jakelee sähköä Lounais-Englannissa ja Etelä-Walesissa 2,5 miljoonalle asiakkaalle. United Utilities jakelee sähköä Luoteis-Englannissa ja Northern Ireland Electricity PohjoisIrlannissa. Energiamarkkinoiden rakenne Yritykset, jotka haluavat tuottaa, siirtää, jakaa tai myydä sähköä tarvitsevat lisenssin Ofgemiltä (Office of the Gas and Electricity Markets), sähkö- ja kaasumarkkinoiden kilpailunedistäjältä ja säätelijältä. Iso-Britannian sähköntuotantoa ja -myyntiä pidetään täysin kilpailullisina segmentteinä. Siirto ja jakelu ovat Ofgemin hintasääntelyn alaisia monopoleja. Yksittäinen henkilö ei saa omistaa sekä jakelu- että myyntiyritystä. Tämä takaa kolmansien osapuolien tasapuolisen pääsyn verkkoon ja täyden kilpailun myynnissä. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 27 (46) Sonja Antell Kaasun osalta lisenssi vaaditaan, jos yritys aikoo laivata, siirtää (kuljettaa putkissa) tai myydä sitä. Laivaus ja myynti ovat kilpailtuja segmenttejä. Kaasun siirto on luonnollinen monopoli ja alistettu hintasääntelyyn. 2000-luvulla energiayhtiöitä on yhdistynyt ja vertikaalista integraatiota on tapahtunut. Sekä kaasu- että sähkösektoria dominoi pieni määrä yrityksiä. Kuluttajilla on kuitenkin edelleen valinnanvaraa. Keskimääräinen kuluttaja pystyy valitsemaan noin kuudesta suuresta toimittajasta sekä joukosta pienempiä. Ofgemillä on OFT.n (Office of Fair Tradingin) kanssa kilpailuoikeudellista valtaa taata, että suuret yritykset eivät käytä markkinavoimaansa väärin. Energia- ja ilmastonmuutosministeriön (DECC) tavoite on varmistaa, että IsoBritannian energiamarkkinat ovat EU:n ja G7:n kolmen kilpailukykyisimmän joukossa joka vuosi. Pari vuotta sitten maa oli ykkönen. Ruotsin pelättiin menevän ohi, mutta kolmen kärjessä pysyminen näyttää todennäköiseltä vuoteen 2011 asti. Ympäristösektori Vuonna 2004 Iso-Britanniassa syntyi noin 335 miljoonaa tonnia jätettä, josta lähes 100 miljoonaa tonnia oli mineraalijätettä kaivostoiminnasta ja louhinnasta ja 220 miljoonaa tonnia kotitalouksissa, teollisuudessa, rakentamisessa, rakennusten purkamisessa sekä muiden alojen yrityksissä syntynyttä jätettä. Kotitalousjäte oli noin yhdeksän prosenttia koko summasta. Iso-Britannian ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuministeriö on julkaissut verkkosivuillaan tarkkoja tilastoja vain Englannin yhdyskuntajätteen synnystä ja käsittelystä. Nämä tiedot esitetään alla olevissa taulukoissa. Yhdyskuntajätteen syntyminen Englannissa heinäkuu 2007–kesäkuu 2008 Tyyppi Tuhatta tonnia Säännöllinen jätteidenkeräys 12 844 Muut kotitalouslähteet 1 057 Yleiset kotitalousjätteidenkeräyspaikat 2 328 Kotitalouksien kierrätys 8 923 Kotitaloudet yhteensä 25 152 Ei-kotitalouslähteet (pl. kierrätys) 2 190 Ei-kotitalouksien kierrätys 959 Yhdyskuntajäte yhteensä 28 301 Lähde: Department for Environment, Food and Rural Affairs Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 28 (46) Sonja Antell Yhdyskuntajätteen käsittely Englannissa, heinäkuu 2007–kesäkuu 2008 Tyyppi Tuhatta tonnia osuus, % Kaatopaikka 15 122 53 Poltto energiaksi 3 169 11 Poltto ilman energiansynnyttä- 6 0 Kierrätys ja kompostointi 9 882 35 Muu käsittely 128 0 mistavoitetta Lähde: Department for Environment, Food and Rural Affairs Jätteiden kierrätys Vuonna 1997 vain seitsemän prosenttia Englannin kotitalousjätteestä kierrätettiin. Luku on noussut nykyään 27 prosenttiin. Tilanne on parantunut myös muissa osissa maata. Ollaan kuitenkin jäljessä monia Manner-Euroopan maita, joissa kierrätetään jopa yli puolet yhdyskuntajätteestä. Eräät Englannin kunnat ovat päässeet lähelle 50 prosenttia, mutta jotkut ovat vielä alle 10 prosentissa. Jätteiden kierrätys Iso-Britanniassa vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Säästö vastaa 3,5 miljoonan henkilöauton ottamista pois käytöstä. Säästöä kertyy, kun uutta materiaalia ei käytetä tuotannossa ja jätettä ei viedä kaatopaikoille, joissa syntyvä metaani on paljon hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Jätteen dumppaaminen on tehty yhä kalliimmaksi. Porrastettu kaatopaikkavero on tärkein fiskaalinen toimenpide, jolla rohkaistaan jätteiden polttoa energiaksi ja kierrätystä. Kierrätystä edistetään myös sillä, että 94 prosenttia ihmisistä saa ovensa eteen tai kadunviereen roska-astian kierrätettäville materiaaleille kunnalta. Metsäsektori Iso-Britannian metsäala oli 31.3.2007 noin 2,84 miljoonaa hehtaaria, josta 1,34 miljoonaa hehtaaria oli Skotlannissa, 1,12 miljoonaa Englannissa, 0,29 miljoonaa Walesissa ja 0,09 miljoonaa Pohjois-Irlannissa. Havupuita kasvoi yhteensä 1,64 miljoonalla ja lehtipuita 1,20 miljoonalla hehtaarilla. Metsistä 766 000 hehtaaria oli IsonBritannian metsähallituksen, Forestry Commissionin hallinnassa ja 61 000 hehtaaria Pohjois-Irlannin Forest Servicen hallinnassa. Virastot hallitsivat yhteensä 827 000 hehtaarin metsäalaa. Iso-Brtiannian pinta-alasta vain 12 prosenttia on metsää. Euroopan keskiarvo on 44 prosenttia. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 29 (46) Sonja Antell Iso-Britannian paperiteollisuusliitossa (CPI) oli 81 jäsenyritystä vuonna 2007. Niillä oli 265 toimipaikkaa, 60 tehdasta ja 24 500 työntekijää. Paperia ja kartonkia tuotettiin 5,23 miljoonaa tonnia ja kulutettiin runsaat 12 miljoonaa tonnia. Aaltopaperia kulutettiin runsaat 2,3 miljoonaa tonnia. Paperin ja kartongin valmistuksessa käytettiin 1,56 miljoonaa tonnia massaa (wood pulp) vuonna 2007. Tästä noin 1,3 miljoonaa tonnia tuotiin ulkomailta, 38 maasta. IsoBritanniassa on nykyään vain kaksi kotimaista integroitua paperitehdasta, jotka valmistavat paperia suoraan puusta. Ne tuottavat ja käyttävät 5 prosenttia (260 000 tonnia) maan paperiteollisuuden kuitutarpeesta. Paperia kerättiin n. 8,6 miljoonaa tonnia vuonna 2007. Keräyspaperia käytettiin kotimaassa hieman yli 4 miljoonaa tonnia. Loput vietiin ulkomaille, lähinnä Kiinaan ja muihin EU-maihin. Life Sciences ja elintarvikesektori Toimialavastaava Niina Touré, niina,touré@finpro.fi Iso-Britannian terveydenhoidosta vastaa suurelta osin julkinen sektori, kansallinen terveysjärjestelmä NHS (National Health System). Siihen kuuluvat perusterveydenhoito, lääkintävälineiden valmistus, bioteknologia sekä telekommunikaatio. Tällä hetkellä yksi Iso-Britannian polttavimmista terveyshuolista on liikalihavuus. Ongelma on paisunut sekä aikuisten että lasten keskuudessa. Noin 10 prosenttia lapsista on liikalihavia ja yli 20 prosenttia ylipainoisia. Keinoja ja ratkaisuja liikalihavuuteen on haettu mm. Suomen kouluruokailusta. Samoin kuin muissakin Euroopan maissa myös Iso-Britanniassa väestö ikääntyy. Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä lähes neljäsosa väestöstä on yli 65vuotiaita. Maassa onkin kehitelty viime vuosien aikana toimintamalleja, palveluita ja tuotteita, jotka mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään. IsoBritannian terveys- ja sosiaalipalveluiden kehityksessä on käytetty informaatioteknologian tarjoamia ratkaisuja mm. etähoidon laajassa käyttöönotossa. Iso-Britannian biotiedesektori on Euroopan suurin. Sen merkitys on ymmärretty ja maassa tuetaan tutkimuslaitosten ja yritysten rahoitusympäristöä. Monissa yliopistoissa on siemenrahastoja, jotka tukevat yritysten perustamista. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 30 (46) Sonja Antell Terveydenhoidon teknologia NHS suurin terveydenhoitopalveluiden tuottaja Suurimmat kuolinsyyt Iso-Britanniassa ovat syöpä ja sydäntaudit. Iso-Britannian kansalaisylpeys, NHS, on maailman vanhin julkinen terveydenhuoltojärjestelmä. Se on veronmaksajien rahoittama ja käyttäjilleen ilmainen. NHS on Euroopan suurin työnantaja, joka työllistää lähes 1.3 miljoona ihmistä. NHS tuottaa 90 prosenttia maan kaikista terveydenhuoltopalveluista. Sen vuosibudjetti on reilut 90 miljardia puntaa. Sen piiriin kuuluvat perusterveydenhuolto- sekä sairaalapalvelut koko maassa. Yksityinen terveydenhuoltosektori toimii lähinnä muutaman suuren itsenäisen terveyspalveluja tuottavan organisaation, kuten BUPA Hospitals ja BMI Healthcare, voimin. Noin neljällä miljoonalla britillä on yksityinen sairausvakuutus. Se otetaan yleensä lyhentämään jonotusaikoja. Julkisen sektorin sairaalapuitteet ovat monessa tapauksessa jääneet vanhanaikaisiksi ja pitkäaikaissairaat hankkivat vakuutuksen saadakseen hoitoa miellyttävämmässä ja pienemmässä hoitoyksikössä. Yksityinen sektori nähdään ennemminkin julkista terveydenhuoltosektoria täydentävänä komponenttina kuin kilpailijana. Se on erikoistunut lähinnä abortteihin, kosmeettiseen kirurgiaan sekä hedelmällisyyshoitoihin. Englannin terveydenhuollon hankintaorganisaatio NHS PASA (NHS Purchasing and Supply Agency) huolehtii pääasiassa julkisen sektorin hankinnoista. Suomalaisille yrityksille, jotka aikovat Iso-Britannian markkinoille, on erityisen tärkeää löytää partneri, jolla on hyvät suhteet em. hankintaorganisaatioon sekä toisaalta myös sairaaloiden päätöksentekijöihin. Bioteknologia ja lääkkeet 0,6 prosenttia BKT:sta. 26 prosenttia Euroopan lääketieteellisestä tutkimuksesta ja kehityksestä. Johtava bioteknologiamaa. Maailman tärkeimpiä lääketeollisuuden viejämaita. Iso-Britannia on Euroopan johtava bioteknologiamaa. Siellä toimii noin 450 bioteknologia-alan yritystä ja runsas joukko palveluntuottajia sekä teknologisten palveluiden tuottajia. Niiden liikevaihto on noin 2.5 miljardia puntaa. Iso-Britanniaa pidetään ”super klusterina”, jossa yritykset toimivat akateemisten huippulaitosten, kuten Cambridge, vierellä. Sitä pidetään hyvin kypsänä markkinaalueena, koska se on ollut tehokas uusien tuotteiden lanseeraajana. Iso-Britanniassa Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 31 (46) Sonja Antell keskitytään pääasiassa rokotteisiin ja tartuntatauteihin. 40 prosenttia Euroopan bioteknologiatuotteista on tekeillä Iso-Britanniassa ja 45 prosenttia Euroopan uusista bioteknologisista lääkkeistä testataan Iso-Britanniassa. Iso-Britannia on yksi maailman houkuttelevimmista kohteista kansainväliselle lääkeja bioteknologia-alan toiminnalle. Se on maailman toiseksi suurin lääkkeiden viejämaa ja USA:n ja Japanin jälkeen merkittävin lääketieteen tutkimuskeskuksista. Maailman tärkeimmillä lääkefirmoilla on joko tutkimusyksikkö tai joku osa tuotannosta IsoBritanniassa. Kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä NHS on tärkein lääkkeiden ostaja. Alan firmat ovat keskittyneet lähinnä Etelä- ja Itä-Englantiin sekä Skotlantiin ja siellä on monien kansainvälisten toimijoiden, kuten GloxoSmithKlein ja AstraZeneca, pääkonttorit. Eli Lilly, Merck ja Novartis puolestaan pitävät Iso-Britanniaa erinomaisena liiketoiminta sekä tutkimus- ja kehitystyöpaikkana. Maassa toimii nimekkäitä kansainvälisiä bioteknologiafirmoja kuten Avecia, PBL ja Amgen. Terveydenhoidon teknologia ja lääkintälaitteet 2 100 valmistajaa. Kasvava sektori, voimakas tutkimus- ja kehitystyö. Pioneeri ICT-pohjaisten terveyspalveluiden kehittämisessä. Iso-Britannian terveydenhoidon teknologialla on suuri merkitys paitsi potilashoidossa julkisessa terveydenhuollossa myös maan taloudessa. Tämä teollisuuden ala on hyvin innovatiivinen. Maassa toimii satoja start-up yrityksiä, joilla on hyvin vahva tekninen ja tieteellinen osaaminen. Sektori on hyvin potentiaalinen kasvulle. Se on myös erittäin vientivetoinen, koska yrityksillä on vankka R&D pohja. Iso-Britannia on tunnettu mm. diagnostiikka- ja röntgenlaitteistaan. Toimijat ovat sekä kansainvälisiä että pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Jälkimmäisiä joukossa on noin 85 prosenttia. Terveydenhuoltobisneksen mahdollisuudet kasvavat nopeasti Iso-Britanniassa ja teollisuussektori on joutunut reagoimaan nopeasti uusiin tarpeisiin. Vuonna 2000 alkanut terveys- ja sosiaalisektorin NHS Plan laadittiin toteutettavaksi seuraavien 10 vuoden aikana. Sen päätavoitteena on ollut ICT-pohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Lähinnä ikääntyviä ihmisiä palveleva etähoito on ollut yhtenä prioriteettialueena. Uudistuksen tuloksia ovat mm. sähköinen varausjärjestelmä, sähköinen resepti, elektroniset terveyskortit ja sähköiset potilaskertomukset. Iso-Britanniassa on reilusti yli 100 IT-alan yritystä mukaan lukien muutama kansainvälinen yritys, jotka tekevät ratkaisuja terveydenhuoltosektorille. Se on ensimmäinen maa, jossa otettiin käyttöön Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 32 (46) Sonja Antell sähköinen varausjärjestelmä julkisella sektorilla. Informaatioteknologian avulla on pyritty tehostamaan julkisia palveluita. Ikääntyvä väestö sekä muuttuneet elämäntavat merkitsevät ortopedimarkkinoille voimakasta kasvua tulevien vuosien aikana. Iso-Britannia on erittäin vahva tällä sektorilla; sen markkina-arvo on runsaat 204 miljoonaa puntaa ja vuosikasvua on noin 7 prosenttia. Eritoten Iso-Britannia on edistyksellinen tutkimuksen saralla mm. uusien materiaalien käyttöönotossa sekä kudostutkimuksessa. Ortopediaan erikoistuneet firmat ovat keskittyneet Yorkshireen Johnson&Johnsonin, Symmetry Medicalin ja JRI:n johdolla. Iso-Britanniaan markkinoille tähtäävien suomalaisyritysten on hyvä pitää mielessä, että maan eri osien välillä voi olla suuria eroja ja lainsäädännöt saattavat poiketa toisistaan. Päätöksenteko on hajautettu paikallisille viranomaisille, joka antaa paremmat mahdollisuudet aluekohtaisten tarpeiden huomioimisen. Hyvinvointipalvelut Liikalihavuuden vähentämiseksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia Kylpyläsektori kasvoi 15 prosentilla vuonna 2007 Iso-Britanniassa ollaan todella huolestuneita väestön ylipainosta. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 40 prosenttia koko väestöstä on liikalihavia. Tämän vuoksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia on lähitulevaisuudessa laihdutuksen ja laihdutustuotteiden saralla. Terveysruokien ja -juomien kysynnän ennustetaan kasvavan. Vaikka tutkimusten mukaan briteillä on suhteellisen vähän vapaa-aikaa, pyrkivät he silloin huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja liikkumaan. Vastapainoa kiireiselle elämäntyylille haetaan mm. kylpylälomista. Maassa onkin kasvava kylpyläsektori. Uusia kylpylöitä rakennetaan vilkkaasti lähinnä hotelleiden yhteyteen. Niiden määrän arvioidaan kasvavan reilusta 300:sta lähes 400:an vuoteen 2012 mennessä. Maatalous- ja elintarvikesektori Kotimainen maataloustuotanto kattaa noin kaksi kolmasosaa kysynnästä. Sademäärä on suhteellisen tasaisesti jakautunut vuoden ympäri, kasvukausi on pitkä, ja viljeltävien kasvien valikoima on suuri. Eläintuotanto kärsi muutamia vuosia sitten hullun lehmän taudista sekä suu- ja sorkkataudista. Iso-Britanniassa maatalouden osuus kansantaloudesta on noin prosentin. Maatalouden käytössä vuonna 2008 oli 17,5 miljoonaa hehtaaria maata. Satokasveja viljeltiin Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 33 (46) Sonja Antell 4,35 miljoonan ja viljoja 3,3 miljoonan hehtaarin alalla. Maatalouden tuottavuus on Euroopan korkeimpia. Kotimainen maataloustuotanto kattaa noin kaksi kolmasosaa kysynnästä. Maatalouden bruttomääräinen arvonlisäys oli perushinnoin 5,75 miljardia puntaa ja markkinahinnoin 5,69 miljardia puntaa vuonna 2007. Maataloustuotannon arvo vuonna 2007, mrd. puntaa Bruttomääräinen tuotanto perushinnoin 15,78 Tukiaiset ilman veroja 0,06 Tuotanto markkinahinnoin 15,72 Välikulutus 10,03 Bruttomääräinen arvonlisäys markkinahinnoin 5,69 Kiinteän pääoman kuluminen 2,75 Nettomääräinen arvonlisäys markkinahinnoin 3,00 Lähde: Department for Environment, Food and Rural Affairs Eräiden maataloustuotteiden tuotot vuonna 2007 Vehnä (tonnia hehtaarilta) 7,2 Ohra (t / ha) 5,7 Kaura (t / ha) 5,5 Sokerijuurikas (t / ha) 60,2 Varhaisperuna (t / ha) 12,5 Maito (litraa lypsylehmää kohti vuodessa) 6908 Munia (lintua kohti vuodessa) 295 Lähde: Department for Environment, Food and Rural Affairs (alustavat laskelmat) Elintarvikesektori Elintarvikkeita, juomia ja tupakkatuotteita valmistavia yrityksiä on noin 6 700 ja ne työllistävät yli 411 000 henkeä. Tuotanto on hyvin keskittynyttä. Noin 10 prosenttia yri- Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 34 (46) Sonja Antell tyksistä hallitsee lähes 90 prosenttia markkinoista. 90 prosenttia yrityksistä on kooltaan pieniä, alle 100 hengen yrityksiä. Liikevaihdoltaan suurimmat elintarvikeyritykset ovat hollantilais-brittiläisen Unileverin jälkeen Dalgety, Associated British Foods, Tate & Lyle, Booker ja United Biscuits. Osa on monikansallisia yhtiöitä. Usein suuryritysten toiminta kattaa koko elintarvikkeiden tuotannon perustuotannosta jälleenmyyntiin. Mm. Unilever ja Dalgety ovat monialayrityksiä, jotka tuottavat elintarvikkeiden lisäksi muita kotitaloustavaroita. Kilpailu markkinaosuuksista on kovaa, eikä elintarvikemarkkinoilla juuri ole tilaa uusille toimijoille. Yrityksen vaihtoehtona on vallata markkinoita kilpailijoiltaan tai löytää oma niche-tuote. Orgaanisten ja funktionaalisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa voimakkaasti. Terveellisemmät ruokailutottumukset avaavat markkinoita uusille tuotteille, kuten rasvoja korvaaville tuotteille. Luomutuotteet käyvät hyvin kaupaksi. Noin kolme neljäsosaa maassa myytävistä luomutuotteista tuodaan maan ulkopuolelta. Tieto- ja viestintätekniikka Toimialavastaava Eeva Nuutinen, [email protected] Tietotoliikennealan ja sähköisen viestinnän kehityksestä ja sääntelystä vastaa The Office of Communications (Ofcom). Verkot ja laitteet Britannian tietoliikennesektorin kehitys vuosina 2007-2011 2007 2008a 2009e 2010e 2011e Matkapuhelinliittymät (milj.kpl) 73,8 76,4 78,3 80 81,5 Kiinteät linjat (per 100 henkeä) 54,6 53,4 52,1 50,8 49,6 Matkapuhelinliittymät (per 100 henkeä) 121 124 126 128 130 3G-liittymät (milj. kpl) 11 13,7 16 18 20 3G-markkinan osuus matkapuhlinmarkkinoista (%) 14,8 17,8 20,4 22,7 24,5 Internetliittymät (milj.) 44 45 45,8 46,4 47,3 Laajakaistaliittymät (per 100 henkeä) 44 45 45,8 46,4 47,3 Lähde: Business Monitor International Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 35 (46) Sonja Antell Iso-Britannia on yksi Euroopan suurimmista tietoliikennemarkkinoista sekä tulojen että liittymien määrällä mitattuna. Alan vuotuinen liikevaihto on noin 65 miljardia USD. Tietoliikenneala työllistää noin 250 000 henkeä. Iso-Britannia on yksi maailman johtavista internet gatewaysta, peräti 36 prosenttia maailman internet-liikenteestä kulkee maan kautta. Ala on sääntelyä purkamalla pyritty pitämään kilpailukykyisenä. Markkinoilla toimii viisi suurta puhelinoperaattoria sekä kasvava joukko virtuaalioperaattoreita, jotka kilpailevat edullisilla hinnoilla. Kaikilla pääoperaattoreilla on oma 3Gverkkonsa. Johtava lankaliittymiä tarjoava operaattori on BT. Vuonna 2008 mobiilimarkkinoiden sisällöntuotanto kehittyi nopeasti ja alalle tuli lukuisia uusia palveluita, mm. mobiili-TV. Myös hintojen ja maksujen sääntelyä kehitettiin. Matkapuhelinpenetraatio oli 128 prosenttia vuoden 2008 kesällä. Liittymämäärän kasvua vauhdittivat kuluttajien kakkos- ja kolmos-SIM-kortit sekä yrityspuhelimien kysynnän kasvu. Markkinaosuttaan kasvattivat Black Berry ja iPhone. Mobiilimarkkinoiden yksi suosituimmista tuotteista on langaton internet, jota myydään noin 200 000 liittymän kuukausivauhtia. Mobiilimarkkinoiden arvioidaan kasvaneen vuonna 2008 noin 3,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä O2 ja Vodafone pystyivät lisäämään liittymämääräänsä erittäin paljon. IT-alan näkymät olivat vielä vuoden 2008 alussa hyvät, mutta vuoden lopulla kansainvälisen taantuman vaikutukset alkoivat näkyä IsoBritanniassa. Laajakaistamarkkinat ovat Iso-Britannian nopeimmin kasvava tietoliikenteen sektori. Useista konsolidaatioista huolimatta on laajakaistamarkkinan kilpailukyky ja innovatiivisuus korkealla tasolla. Tärkeimmät matkapuhelinoperaattorit operaattori liittymät (milj.) markkinaosuus (%) O2 19 25,3 Vodafone 18,7 24,8 T-Mobile 16,8 22,3 Orange 15,8 21 Hutchison 3G (e) 5,1 6,6 Total 75,5 100 Lähde: Business Monitor International Iso-Britannia on perinteisesti ollut prepaid-liittymien maa (noin 63 prosentin osuus), mutta viime aikoina postpaid-liittyminen suosio on ollut selvässä kasvussa. Alan kova kilpailu, korkea penetraatioaste ja hintoihin kohdistuvat paineet ovat saaneet operaattorit hakemaan uusia tapoja nostaa ARPU-tasoa. Operaattorit ovat tarjonneet markkinoille pitkiä postpaid-sopimuksia, jossa on mukana tuntuvia alennuksia ja edullisia Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 36 (46) Sonja Antell puhelinpaketteja. Eniten sopimusliittymä on Hutchisonilla. Numeronsiirto on mahdollista operaattoria vaihtaessa, joskin prosessi saattaa kestää viisikin päivää. Iso-Britannian 3G-markkinoiden viralliset tilastot ovat useita vuosia vanhoja ja siksi markkinan kokoa on vaikea analysoida. Operaattoreiden omiin ilmoituksiin perustuen maassa oli 13,7 miljoonaa 3G-liittymää vuoden 2008 lopussa. T-mobile ja O2 eivät julkaise omien liittymiensä lukumäärää. 3G-verkko kattaa koko maan, mutta paras kuuluvuus on suurissa asutuskeskittymissä. 3G-palveluiden käyttö on Britanniassa vähäistä. Ofcomin selvityksen mukaan yksi kolmesta aikuisesta omistaa internet-puhelimen, mutta noin puolet heistä käyttää 3Gpalveluita. Suurin este käytölle on kiinnostuksen puute (43 prosenttia) ja myös palveluiden korkea hintataso (31 prosenttia). Internet Laajakaistamarkkinat, osuus % tilaajista Q32008 muut 12 % Orange 6% BT Retail 25 % BSkyB 10 % Virgin Media 21 % Tiscali 10 % Carphone Warehous 16 % Lähde: Business Monitor International Laajakaistamarkkinan kasvu on ollut erittäin nopeaa, noin 20 prosentin vuositasolla. Vuonna 2008 kasvu hieman hidastui, mutta pysyi noin 18 prosentissa. Suurin toimija on BT Group, entinen valtiollinen British Telecom, joka on sittemmin yksityistetty. BT hallitsee myös lankapuhelinmarkkinoita. Muita merkittäviä toimijoita on viisi, joista Virgin Media on suurin. BT on tuonut markkinalle IPTV-palvelun BT Visionin, jonka avulla asiakkaat voivat seurata maksuttomia televisiokanavia. Palvelun suosio on kasvanut nopeasti, vuoden 2007 lopulla tilaajilla oli 120 000, mutta vuoden 2008 lopussa jo 320 000. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 37 (46) Sonja Antell Verkkojen nopeudet ja palveluiden laatu ovat kuluttajien jatkuvia valituksen aiheita. Operaattorit ilmoittavat usein maksiminopeuden kaksinkertaiseksi toteutuvaan nähden. Puhelimet Operaattoreiden postpaid-asiakkailla (kuukausimaksu) on yleensä viimeisimmät puhelinmallit, koska puhelin sisältyy kuukausimaksuun. Tavallisimmat sopimuskaudet ovat 12-18 kuukautta. Prepaid-asiakkaiden SIM-korttiin ei kuulu puhelinta. O2-operaattori myy yksinoikeudella Applen iPhonea ja BlackBerryä. iPhone on suosituin älypuhelin, jota suosivat design- ja media-alan ihmiset. Puhelimen kysyntä on kasvussa myös matalissa tuloryhmissä, jossa iPhone mielletään köyhän miehen multimedialaitteeksi. Kaikista älypuhelimista juuri iPhonen käyttäjät käyttävät eniten 3Gpalveluita. BlackBerry on talousalan ammattilaisten puhelin. Nokiasta ei ole tullut sellaista menestystä Iso-Britanniassa kuin siltä odotettiin. Ohjelmistot ja tietotekniset palvelut Vuonna 2008 Iso-Britannian ohjelmisto- ja tietoteknisten palveluiden tuotannon arvo laski ensimmäistä kertaa vuoden 2003 jälkeen. Tuotanto supistui yhden prosentin verran. Vuonna 2009 tuotannon arvon odotetaan supistuvan kolme prosenttia. Yleisestä huonosta taloustilanteesta johtuvan tilanteen odotetaan jatkuvan heikkona ainakin vuoteen 2011 saakka. Iso-Britannian outsourcing-teollisuus on puolestaan edelleen hyvässä kunnossa ja sen odotetaan kasvavan vuoteen 2011 jatkuvalla tarkkailujaksolla. Digitaalinen media Iso-Britannian videopeliala on menestynyt kansainvälisillä pelimarkkinoilla erinomaisesti reilun 30 vuoden ajan. Vain USA ja Japani ovat pystyneet ohittamaan IsoBritannian pelialan ranking-listoilla. Paikallisia pelihittejä ovat mm. Tomb Raider ja Grand Theft Auto. Videopelejä myytiin vuonna 2008 reilulla kahdella miljardilla dollarilla ja ala työllistää noin 30 000 ihmistä. Tuoreimpien analyysien mukaan Iso-Britannian peliala on joutumassa vaikeuksiin. Kanada ja Ranska satsaavat voimakkaasti valtion tukiaisia oman kansallisen pelituotannon kehittämiseen. Myös Iso-Britanniassa on esitetty toiveita alan julkisen tuen lisäämiseksi. Tavoitteena on alan investointien kasvattaminen. Erityisesti pienet innovatiiviset pelialan yritykset ovat vaikeuksissa. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 38 (46) Sonja Antell Palvelusektori Toimialavastaava Sonja Antell, [email protected] Palvelusektorin osuus kokonaistuotannosta on kaksi kolmasosaa. Palveluiden bruttomääräinen arvonlisäys perushintaan oli 866,60 miljardia puntaa vuonna 2006. Suurin palveluala arvonlisäyksellä mitattuna oli kiinteistö-, vuokraus- ja yrityspalvelut (286,25 miljardia puntaa). Palvelusektorin viime vuosina voimakkaimmin kehittynyt osa-alue, rahoituspalvelut, on kansainvälisen finanssikriisin myötä kokenut merkittävän notkahduksen. Palvelualojen bruttomääräinen arvonlisäys v. 2004, miljoonaa puntaa Tukku- ja vähittäiskauppa ja korjauspalvelut 127 520 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 33 074 Liikenne-, varastointi- ja viestintäpalvelut 79 279 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 86 145 Kiinteistö-, vuokraus- ja yrityspalvelut 258 370 Julkinen hallinto ja puolustus 55 280 Koulutus 61 786 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 75 817 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palv. 55 543 Tarkistukset (FISIM) -50 165 Yhteensä 782 647 Lähde: UK National Statistics (ei kattavia tietoja v. 2005 ja 2006) Ankara taantuma ja vain asteittaiseksi arvioitu talouden elpyminen vuosina 2009-2013 tulevat muuttamaan palvelualan liiketoimintamahdollisuuksia merkittävästi. Talouden laskusuhdanteen myötä kuluttajien ennustetaan säästävän kulutushyödykkeiden hankinnoissa (erityisesti ruoka-, juoma-, kotitalous- ja vaatemenoissa). Tästä johtuFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 39 (46) Sonja Antell en arvioidaan edelleen, että seuraavien vuosien kuluessa kulutus siirtyy vähittäismarketeista halpahalleihin. Vaikka laatumerkkien ennustetaan säilyttävän asemansa varakkaimpien asiakkaiden suosiossa, on silti todennäköistä, että myös paremmin toimeentulevat kuluttajat kärsivät taantumasta (erityisesti Lontoo Cityssä, jossa näkyy voimakkaasti rahoitusalan taloudellinen kokonaismerkitys). Monien laatumerkkien ja luksustuotteiden myyjien arvioidaan siis olevan erityisen alttiita myynnin hidastumiselle. Kauppa Vähittäiskauppa muodostaa 8 prosenttia Iso-Britannian bruttokansantuotteesta. Vuonna 2008 Iso-Britannian vähittäiskaupan arvo oli 278 miljardia puntaa. Vähittäiskaupan vuosittainen myynti heijasti maaliskuun osalta lievää 1,5 prosentin kasvua. Kasvu syntyi ennen kaikkea ruokakauppojen 1,3 prosentin myynnin lisäyksellä. Vähittäismyyntiä hallitsevat etupäässä ruokakaupat, joiden osuus koko vähittäismyynnistä oli 127 miljardia puntaa. Yli kolmannes yksityisestä kulutuksesta tapahtuu vähittäiskaupoissa. Vaikka verkkokauppa on kasvanut viime vuosien aikana huomattavasti, on sen osuus vähittäismyynnistä jäänyt alle neljään prosenttiin. Vuoden 2008 loppuun mennessä vähittäiskauppa työllisti yli 2,9 miljoonaa henkilöä, mikä on 11 prosenttia Iso-Britannian koko työvoimasta. Viimeisen viiden vuoden aikana vähittäiskaupan piirissä työskentelevien määrä on pudonnut 2 500 henkilöllä. Tukku- ja vähittäiskauppa toimivat tehokkaasti erityisesti elintarvikkeiden ja kotitaloustavaroiden osalta. Vähittäiskauppa on keskittynyt suuriin ketjuihin, joita ovat mm. Tesco, Sainsbury´s, ASDA ja Marks & Spencer. Kilpailu supermarkettien välillä on kiristynyt viime vuosina. Vähittäiskauppaketjujen omien tuotemerkkien osuus elintarvikkeiden tarjonnasta on huomattava. Yli puolet uusista markkinoille tulevista tuotteista myydään jälleenmyyjän tuotemerkkien alla. Ääriesimerkki omien tuotemerkkien levinneisyydestä on Marks & Spencer -ketju, jossa lähes kaikki tuotteet kuuluvat liikkeen omaan St Michael tuotesarjaan. Kaikilla muillakin merkittävillä vähittäiskauppaketjuilla on omat tuotemerkkinsä. Iso-Britannian hidastuvat asuntomarkkinat, kohoavat asumiskustannukset, asuntolainojen korot ja lyhennykset vaikuttavat negatiivisesti kuluttajien käytettävissä oleviin tuloihin, minkä seurauksena vähittäismyynti luultavasti laskee. Halpaketjut pyrkivät hyödyntämään talouden epäsuotuisaa ilmapiiriä laajentamalla melko olematonta läsnäoloaan Iso-Britannian markkinoilla. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 40 (46) Sonja Antell Samat kuluttajat ostavat yhä suuremmassa määrin sekä tarjoustuotteita että hemmottelu- ja luksustuotteita. Ilmiön seurauksena perinteinen luokkasidonnainen kulutuskäyttäytyminen Iso-Britanniassa on murroksessa ja kulutuserot yhteiskunnan eri luokkien välillä hämärtyvät. Eettinen ja ympäristöasiat huomioiva kuluttamien jatkuu. Kuluttajien valistuneisuus heijastuu mm vähittäiskauppojen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen yhteistyönä. Lisäksi kauppojen valikoimaa on laajennettu ympäristöystävällisillä ja reilun kaupan tuotteilla. Kuluttajien valistuneisuuden lisääntyminen ja kiinnostus eettiseen kuluttamiseen tarjoavat vähittäiskaupalle uuden väylän erottautua kilpailijoistaan. Verkkokaupan suosio on kasvussa. Tästä huolimatta suurimmat vähittäiskaupat ovat kuitenkin edelleen melko huonosti kehittäneet verkkokauppaansa eivätkä ole täysin hyödyntäneet tätä uutta mahdollisuutta houkutella kuluttajia. Rahoitus- ja vakuutustoiminta Rahoituspalvelut muodostavat olennaisen osan Iso-Britannian taloudesta. Kolmannes rahoitusalan työpaikoista on Lontoossa, 11 prosenttia maan kaakkoisosassa ja lähes 10 prosenttia maan luoteisosassa. Rahoitusalalla työskentelee yhteensä yli miljoona työntekijää. Lontoo City on maailman neljän tärkeimmän rahoitus- ja vakuutustoiminnan keskuksen joukossa New Yorkin, Tokion ja Frankfurtin ohella. Lontoo on maailman suurin valuutta- ja johdannaiskaupan keskus. Iso-Britannian pankkimarkkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen. Neljällä suurimmalla pankilla on noin 75 prosentin osuus päivittäisistä rahansiirto-operaatioista. Iso-Britannian vakuutuspalvelumarkkinat ovat laajuudeltaan maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain ja Saksan jälkeen. Yleistä vakuutusliiketoimintaa harjoittaa 1017 Financial Servicin Authorityn (FSA) valtuuttamaa yritystä. FSA:n toimilupa on 255 henkivakuutusyhtiöllä, joista 46:lla on valtuudet harjoittaa myös yleistä vakuutustoimintaa. Kansainvälisessä mielessä voidaan sanoa, että lähes kaikki ulkomaiset ja monikansalliset vakuutusyhtiöt ovat edustettuina Iso-Brtiannian markkinoilla. Alan markkinajohtajina, jotka hallitsevat ainakin yhtä vakuutusalan markkinasegmenttiä voidaan pitää seuraavia yrityksiä: ACE Insurance, American International Group, Allianz, AXA, BUPA, Chubb, Fortis, QBE International, St Paul/Travellers ja Zurich Financial Services. Vakuutuspalvelumarkkinoiden laajuuden käsittämiseksi on hyvä huomioida henkivakuutusyhtiöiden asema pitkäaikaistalletusten ja eläkesäästämismuotojen tarjoajina. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 41 (46) Sonja Antell Monissa muissa maissa investointipalvelut kuten ammattimaisesti hallinnoitavat rahastot ja elinkorkorahastot ovat syöneet henkivakuutusyhtiöiden markkinaosuuksia. Iso-Britanniassa henkivakuutusyhtiöt ovat kuitenkin onnistuneet säilyttämään merkittävän markkinaosuuden. Henkivakuutustoiminnan ulkopuolisia vakuutusmarkkinoita tarkastellessa on oleellista huomioida Lloyd’sin merkitys Lontoossa. Sen tärkeimpiä asiakkaita ovat meriliikenne, ilmailu ja Iso-Britannian autoteollisuus. Lloyd´s on tunnettu myös laajasta jälleenvakuutustoiminnastaan. Lontoon asemaa kansainvälisenä rahoituskeskuksena selittää myös se oleellinen seikka, että kaupungin ympäristössä työskentelee lukuisia alan asiantuntijoita. Tämän ohella Lontoossa toimii vakuutuksien korvauskäsittely- ja asiakaspalvelukeskuksia sekä muita alan tukipalveluita, kuten laillisuusneuvontaa tarjoavia toimistoja. Joidenkin yritysten pääkonttorit sekä strateginen neuvonta sijaitsevat Lontossa. Lontoon ulkopuolella toimivat rahoituskeskukset ovat luoneet omat erikoisosaamistoimintonsa, kuten esimerkiksi Edinburghin kansainvälisesti tunnustetut varallisuuden hoitoon perehtyneet asiantuntijat. Leeds on profiloitunut ammattimaisena rahoituspalvelukeskuksena ja hyödyntää yhdessä naapurikaupunki Yorkin kanssa laajempia rahoituspalvelumarkkinoita. Nämä paikalliset keskittymät edistävät ja ylläpitävät tärkeimpiä kansainvälisen rahoitussektorin keskuksia Iso-Britanniassa ja mahdollistavat asiantuntijoidensa laajan tietämyksen hyödyntämisen maailmanlaajuisilla markkinoilla. Kiinteistö-, vuokraus- ja yrityspalvelut Vuokrauspalveluiden liikevaihto oli 19,4 miljardia puntaa vuonna 2003. Eniten vuokrataan ajoneuvoja, televisioita ja muita audiovisuaalisia laitteita, pesukoneita ja vastaavia kodinkoneita sekä rakentamisvälineitä. Alalla työskenteli 165 000 henkeä saman vuoden joulukuussa. Muiden yrityspalveluiden liikevaihto oli 168,4 miljardia puntaa vuonna 2003. Muut yrityspalvelut käsittävät mm. markkinatutkimusten teon, liiketoiminta- ja johtamiskonsultoinnin sekä mainostamisen. Markkinatutkimuksen liikevaihto oli arviolta 1,22 miljardia puntaa vuonna 2003. Luvussa on mukana vain Markkinatutkimusyhdistyksen jäsenyritysten myynti, joka kasvoi 2,8 prosenttia edellisvuodesta. Konsultointipalveluiden liikevaihto oli arviolta yhdeksän miljardia puntaa vuonna 2008. Noin 70 prosenttia (kuusi miljardia puntaa) liikevaihdosta syntyi Management Consultancies Associationin jäsenyrityksissä. Ala työllistää yli 55 000 henkilöä. Taantumalla on ollut huomattava vaikutus sekä itse konsulttiyrityksiin että niiden asiakkaisiin ja järjestöihin, joiden parissa konsultointia on harjoitettu. Esimerkiksi rahoitusalalla, joka on perinteisesti ollut yksi konsultoinnin merkittävimpiä markkina-alueita, on tapahtunut Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 42 (46) Sonja Antell kuuden prosentin kysynnän lasku. Tästä huolimatta toimialana konsultointipalvelut kasvoivat viisi prosenttia vuoden 2008 aikana. Konsultoinnin kysyntä kasvoi, kun konsulttitoimistot mukauttivat palvelunsa vastaamaan asiakasyritystensä tarpeita tämänhetkisessä taloudellisessa taantumassa. Kasvua syntyi esimerkiksi liiketoimintamenetelmien uudelleensuunnittelussa (31 prosenttia) sekä toiminnallisessa eli operaatiokonsultoinnissa, jossa kysyntä kasvoi 19 prosenttia. Iso-Britannian järjestöt ovat supistaneet aikaisemmin teknologiaan ja laaja-alaisempiin uudelleenjärjestelyihin käyttämiään varoja (IT-konsultointi kasvoi vuonna 2008 ainoastaan kaksi prosenttia, verrattuna kahdeksan prosentin kasvuun vuonna 2007). Ympäristökonsultoinnissa kysyntä kaksinkertaistui vuonna 2008, mitä voidaan pitää merkkinä siitä, että haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta yritykset ovat kykeneviä ja halukkaita tekemään pidemmän aikavälin suunnitelmia. Mainosala on suuri. Mainostoimistoja oli noin 1480 kappaletta vuonna 2003. Mainontaan käytettiin vuonna 2007 noin 19,4 miljardia puntaa. Mainontaan käytetyt menot laskivat lähes neljä prosenttia vuonna 2008. Vuoden 2008 aikana mainontaan käytetyt menot jakautuivat seuraavasti: sanomalehdet 25 prosenttia, TV 23 prosenttia, suoramainonta 12 prosenttia, aikakauslehdet 10 prosenttia, ulkomainonta 6 prosenttia, radio 3 prosenttia ja elokuvateatterit 1 prosentti. Verkkomainonnan ennustetaan lisääntyvän merkittävästi vuosina 2010-2020. Ulkomainonnan ennustetaan myös kasvavan keskivertoa enemmän. Matkapuhelimiin lähetettävien mainosten arvioidaan muodostavan puolestaan 10 prosenttia kokonaismainonnasta seuraavan 10 vuoden aikana. Matkailu Iso-Britannian valtio hyötyy viidenneksi eniten kansainvälisestä matkailusta Yhdysvaltain, Espanjan, Ranskan ja Italian jälkeen. Matkailu työllistää arviolta 2,1 miljoona työntekijää ja muodostaa lähes viisi prosenttia maan BKT:sta. Lontoo on ulkomaisten matkailijoiden suosituin kohde ja yli puolet maahan saapuvista matkailijoista viettää vähintään yhden yön pääkaupungissa. Vaikka matkailu tuo merkittävästi tuloja, on Iso-Britannian matkailutase reilusti alijäämäinen. Maa ei ilmastonsa puolesta voi kilpailla esimerkiksi Ranskan ja Espanjan kanssa. Iso-Britannian valtteja ovat kuitenkin arvokas kulttuuri- ja historiallisten kohteiden verkko sekä englannin kieli. Maassa on dynaaminen teatteri- ja musiikkielämä sekä laaja museoiden ja taidegallerioiden joukko. Lontoo on lisäksi pyrkinyt kehittämään mainettaan innovatiivisena gastronomisena keskuksena. Myös liikematkailun merkitys on suuri. Lontoon hotellointikapasiteettiin on tehty huomattavia investointeja ja tämän seurauksena kaupungin hotellihuoneiden lukumäärä onkin kasvanut merkittävästi. Suurin osa Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 43 (46) Sonja Antell uusista hotellihuoneista on kuitenkin hintatasoltaan kaikkein kalleinta ja huokeamman hintaluokan huoneita ei edelleenkään ole tarpeeksi. Ulkomailla pysyvästi asuvat ihmiset vierailivat vuonna 2008 maassa 32,0 miljoonaa kertaa, ja käyttivät matka-, hotelli-, ravintola- ym. palveluihin noin 15 miljardia puntaa. Vierailujen määrä ja matkailumenot laskivat kaksi prosenttia edellisvuodesta. ´ Luovat toimialat Luovat toimialat muodostavat 8,2 prosenttia Iso-Britannian BKT:sta. Alan vuotuinen kasvu on noin viisi prosenttia. Vienti on kasvanut jopa nopeammin. Luovien toimialojen vientitulot muodostivat 4,3 prosenttia kaikesta Iso-Britannian viennistä. Luovien toimialojen kokonaistuotantomäärästä huomattava osa tuotetaan Lontoon alueella. Toimialan työpaikkojen osuus Lontoon kaikista työpaikoista on noin 20 prosenttia. Toimiala on melko hajanainen ja sitä hallitsevat pienet ja keskisuuret yritykset. Monet alan toimijoista ovat joka erittäin pieniä tai yksityisyrityksiä. Luova toimiala käsittää seuraavat alatoimialat: mainonta, arkkitehtuuri, taide- ja antiikkimarkkinat, käsityöt, muotoilu ja muotoilijat, suunnittelijat, muoti, elokuvat ja videot, vuorovaikutteiset vapaa-ajan ohjelmistot ja tietokonepelit, musiikki, esittävä taide, ohjelmistot ja tietokonepalvelut sekä radio- ja televisiolähetykset. Video- ja tietokonepelit ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä luovuuden ja talouden voimavara. Iso-Britannian peliteollisuus muodostaa maailman kolmanneksi suurimman vuorovaikutteisen viihteen markkina-alueen, jossa toimii Euroopan laajuisesti eniten tietokonepelejä kehittäviä yrityksiä ja julkaisijoita. Musiikkiteollisuus on Iso-Britannian suurin ja kulttuurisesti merkittävin toimiala. Musiikkiteollisuus on myös merkittävä työllistäjä ja alalla on arviolta 136 000 täysipäiväistä työpaikkaa. Britit ovat maailman suurimpia musiikin kuluttajia. Iso-Britanniassa ostetaan enemmän albumeita per henkilö kuin missään muualla maailmassa. Esittävän taiteen toimiala on olennaisessa osassa ei vain kulttuurin ja ideoiden edistäjänä, vaan myös teknisen asiantuntemuksen ja taiteellisten näkemysten eteenpäin viejänä. Kirjojen, aikakausilehtien ja sähköisten (online) koulutusmateriaalien liikevaihto on arvioilta 3,3 miljardia vuodessa. Alalla toimii noin 3500 yritystä, jotka julkaisevat säännöllisesti tuotteitaan. Näistä yrityksistä alle 20 muodostaa 80 prosenttia alan liikevaihdosta. Britannian filmiteollisuus kerää alan todelliset lahjakkuudet ja tarjoaa kirjailijoille, ohjaajille, teknikoille ja alan muille työryhmille monipuoliset työmahdollisuudet. MaasFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 44 (46) Sonja Antell sa toimii yli 100 tuotantostudiota, joista kuuluisimpia ovat Pinewood Studios, Shepperton Studios, Elstree Studios, Three Mills Studios ja Ealing Studios. Monet animaatioon erikoistuneet kansainväliset yritykset hyödyntävät Iso-Britannian kokemusta tältä alalta. Itsenäisiä tuottajia on arviolta 1 500 ja heidän osuutensa IsoBritannian talouteen on 12 miljardia puntaa. Iso-Britannian filmiteollisuuden hyvä maine ei rajoitu ainoastaan elokuva- ja filmianimaatioihin. Näiden lisäksi animaatioteknikoita hyödynnetään lisääntyvässä määrin mainonnassa, internetsivustoilla ja tietokonepeleissä. Täten kansainväliset yritykset hyötyvät animaatioalan asiantuntijoista Tapakulttuuri Brittiläisissä liiketavoissa painotetaan tyylikkyyttä ja arvokkuutta. Briteillä on käytöstavoissaan synnynnäinen tyylitaju, jota he odottavat myös muilta. Liikemiehet ovat varautuneita ja varovaisia, ja liikkeenjohtotyyli on konservatiivinen. Yritysjohto muodostuu yleensä vanhemmista henkilöistä, ja senioriteetillä on merkittävä vaikutus. Hierarkia kuuluu olennaisena osana yrityskulttuuriin. Kauppasuhteita luotaessa on hierarkiaan kiinnitettävä erityistä huomiota, ja on tärkeää asioida asteikossa oikealla portaalla olevan henkilön kanssa. Vanhoissa yrityksissä ylimmän ja keskijohdon välillä saattaa olla huomattava ero. Henkilösuhteet ovat tärkeitä ja kirjeenvaihto vilkasta. Muodollisuus ja kohteliaisuus ovat tärkeitä, ja jyrkkien negatiivisten lausuntojen sijaan asiat ilmaistaan vähemmän myönteisinä. Menestyksen perustana on nimenomaan se, millä tavalla kommunikoidaan. Liikeneuvottelun - erityisesti ensitapaamisen - valmisteluun on paneuduttava huolellisesti. Ensinnäkin on varmistuttava, että asioidaan yrityshierarkiassa oikean henkilön kanssa. Liikeasian esittely kannattaa valmistella hyvin; muodollinen esitystapa herättää luottamusta. Neuvottelussa ei yleensä mennä suoraan liikeasiaan, vaan palaverit alkavat yleisellä keskustelulla. Kannattaa lisäksi valmistautua kertomaan asioita Suomesta ja omasta yrityksestä. Brittien perustietämys Suomesta on usein vähäinen. Toimistoaika on 9–13 ja 14–17. Neuvottelut on parasta aloittaa aamusta, koska niihin kuluu yleensä aikaa; aamiaispalaverit eivät ole tapana. Tapaamisesta on sovittava ennakolta. Neuvotteluissa sovitut asiat on hyvä varmistaa vielä kirjeitse heti neuvottelun jälkeen. Ihmiset ovat yleensä täsmällisiä, ja myös liikekumppanilta, erityisesti myyjältä odotetaan täsmällisyyttä. Lontoossa kannattaakin etukäteen huomioida liikenneruuhkat. Esittely on erittäin tärkeää, ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esittelyn yhteydessä sanotaan Pleased to meet you tai How are you? Nimet on esittelyn yhteyFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 45 (46) Sonja Antell dessä painettava mieleen, sillä niitä käytetään aina puhuttelussa. Puhuttelu on muodollista, ja Ms. ja Mr. -sanoja käytetään sukunimien yhteydessä. Etunimeä käytetään liike-elämässä harvoin. Aatelisten osalta on tunnettava oikeat tittelit ja niiden käyttö puhuttelussa ja kirjeenvaihdossa. Iso-Britanniassa ollaan hyvin tapatarkkoja. Kohteliaisuus kuuluu kansanluonteeseen kaikissa tilanteissa, ja sitä odotetaan myös muilta. Kiittäminen on tärkeää ja monisanaista; kiitoskirjeet ovat yleinen käytäntö. Yleensä edustaminen tapahtuu lounastilaisuudessa ravintolassa tai pubissa, harvemmin kotona. Liikelounaat ovat enemmän sosiaalisia tapahtumia kuin toimistoneuvottelut, ja työasioihin siirrytään usein vasta kahviin päästessä. Liikepäivälliset ovat lounaita harvinaisempia. Brittiliikemies voi osoittaa vieraanvaraisuuttaan myös kutsumalla vieraansa oopperaan, konserttiin tai liigan jalkapallo-otteluun. Yleiseen seurustelukulttuuriin on perehdyttävä, sillä britit arvostavat henkevää keskustelua ja hyvää huumoria. Britit ovat innokkaita keskustelijoita, ja small talk on erittäin tärkeätä. Keskustelussa kannattaa kuitenkin välttää omia henkilökohtaisia asioita. Myös Pohjois-Irlannin tilanteeseen kannattaa suhtautua hienotunteisesti. Ulkomaalaisen kannattaa huolellisesti erottaa toisistaan termit Yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Englanti. Yhdistynyt kuningaskunta sisältää Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin. Iso-Britannia taas koostuu Englannista, Walesista ja Skotlannista. Kuningaskunnan asukkaita kutsutaan virallisesti briteiksi. Useat Skotlannin ja Walesin asukkaat kuitenkin haluavat, että heitä kutsutaan skoteiksi ja walesilaisiksi. Monet Pohjois-Irlannin katolilaiset kutsuvat itseään irlantilaisiksi. Pukeutumiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä monet britit saattavat arvioida vierastaan pukeutumisen perusteella. Pukeutuminen on tyylikästä ja konservatiivista. Yksityiskohtana kannattaa muistaa, että raidallisia solmioita on vältettävä, sillä ne tuovat mieleen brittien koulusolmiot. Suosittuja harrastuksia ovat mm. jalkapallo, rugby, tennis, golf, kriketti, poolo sekä Formula 1 ja ralli, jotka kuuluvat usein myös liike-elämään. Vedonlyönti on suosittua. Kannattaa perehtyä etukäteen Brittein saarten historiaan sekä kirjallisuuteen ja musiikkiin. Vanhan britti-imperiumin isänmaallisuus on voimakasta ja tunteellista. Myös skotlantilaiset ovat erittäin isänmaallisia. Kuningattaren rooli on merkittävä ja hän on koko kansakunnan symboli. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Iso-Britannian maarportti 46 (46) Sonja Antell Linkkejä http://uk.dir.yahoo.com/Regional/Countries/United_Kingdom/Government/Department s/ (viranomaislinkkejä) http://www.bankofengland.co.uk/ (Bank of England - keskuspankki) http://www.berr.gov.uk/ (Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform – Elinkeino-, yrittäjyys- ja sääntelyuudistusministeriö) http://www.competition-commission.org.uk/index.htm (Competition Commission kilpailuvirasto) http://www.dfes.gov.uk/index.shtml (Department for Children, School and Families – Lapsi-, koulu- ja perheministeriö) http://www.euro.gov.uk/ (hallituksen eurosta ja EMU:sta kertovat sivut) http://www.hmrc.gov.uk/home.htm (vero- ja tullivirasto) http://www.hm-treasury.gov.uk/ (Treasury - valtiovarainministeriö) http://www.statistics.gov.uk/ (UK National Statistics - Tilastokeskus) http://www.wrx.zen.co.uk/alltnews.htm (British Newspapers Online) Finpron vientikeskuksen osoite: Finpro UK Finland Trade Center 177-179 Hammersmith Road LONDON, W6 8BS GREAT BRITAIN Phone +44 20 8600 7260 Fax +44 20 8600 7261 uk(a)finpro.fi Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi
© Copyright 2024