Kanadan maaraportti
Kanada Joulukuu 2010 Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 2 (26) 23.6.2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo .......................................................................................................................................................... 2 Maaprofiili .................................................................................................................................................................... 4 Maa ja väestö ............................................................................................................................................................ 4 Infrastruktuuri ............................................................................................................................................................ 4 Politiikka ja hallinto .................................................................................................................................................... 4 Talouden avaintiedot ................................................................................................................................................. 5 Liiketoiminta ................................................................................................................................................................ 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet ................................................................................................................................. 5 Potentiaalisia toimialoja............................................................................................................................................. 7 Myynti ja markkinointi ................................................................................................................................................ 8 Talous ........................................................................................................................................................................ 11 Makrotalous ............................................................................................................................................................. 11 BKT ...................................................................................................................................................................... 12 Työttömyys .......................................................................................................................................................... 12 Inflaatio ................................................................................................................................................................ 12 Vaihtotase ............................................................................................................................................................ 12 Talouspolitiikka ........................................................................................................................................................ 12 Työvoima ................................................................................................................................................................. 13 Ulkomaankauppa ...................................................................................................................................................... 13 Kokonaiskauppa ...................................................................................................................................................... 13 Ulkomaankaupan rakenne .................................................................................................................................. 14 Tärkeimmät kauppakumppanit ............................................................................................................................ 14 Kauppa Suomen kanssa ......................................................................................................................................... 15 Suomen vienti ...................................................................................................................................................... 16 Suomen tuonti ..................................................................................................................................................... 17 Ulkomaiset investoinnit ........................................................................................................................................... 18 Suomalaiset investoinnit ......................................................................................................................................... 18 Maa- ja metsätalous.................................................................................................................................................. 19 Teollisuus ja rakentaminen ..................................................................................................................................... 19 Kaivostoiminta ja louhinta ....................................................................................................................................... 19 Valmistusteollisuus .................................................................................................................................................. 20 Energia .................................................................................................................................................................... 21 Rakentaminen ......................................................................................................................................................... 22 Palvelusektori ........................................................................................................................................................... 23 Kauppa .................................................................................................................................................................... 23 Pankkitoiminta ja pörssi .......................................................................................................................................... 24 Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 3 (26) 23.6.2010 Matkailu ................................................................................................................................................................... 24 Tapakulttuuri ............................................................................................................................................................. 25 Linkkejä ..................................................................................................................................................................... 26 Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 4 (26) 23.6.2010 Maaprofiili Maa ja väestö Luonnonvarat: metsävarat, öljy, maakaasu, kupari, nikkeli Kokonaispinta-ala: 9 984 670 km², (maa-ala: 9 093 507 km²) Rajanaapurit: Yhdysvallat (8893 km, käsittää 2477 km:n rajan Alaskan kanssa ) Aika: UTC miinus 3,5–8 tuntia, Ottawa ja Toronto miinus 5 tuntia (UTC=koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 33,76 miljoonaa (2010) Suurimmat kaupungit: Toronto, Montreal ja Vancouver Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 1; Toronto 416, Montreal 514, Vancouver 604 Etniset ryhmät: Brittitaustaisia 28 %, ranskalaistaustaisia 23 %, muu eurooppalainen tausta 15 %, muu etninen ryhmä 8 %. 26 % kanadalaisista kuuluu useampaan etniseen ryhmään. Viralliset kielet: englanti ja ranska. Englanninkielisten osuus 59 %, ranskankielisten osuus 22 % ja muiden 19 %. Uskonnot: 43 % katolilaisia ja 23 %) protestantteja. Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on 16 Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 1 Matkapuhelinstandardi: GSM 850/1900 Sähköverkko: 120V / 60 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 54,4 % vuonna 2009 Matkapuhelintiheys: 68,8 % vuonna 2009 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 78,1 vuonna 2009 Tieverkosto: 1,04 miljoonaa km, josta 415 600 km päällystetty v. 2008 Rautatieverkosto: 46 688 km vuonna 2008 Lentokenttiä: 1388 vuonna 2009 Tärkeimmät satamat: Vancouver, Saint John (New Brunswick), Montreal ja Halifax Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Canada Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies: Kanadan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elizabeth II, jota edustaa Kanadassa kenraalikuvernööri Michaëlle Jean Hallituspuolue: Konservatiivipuolue (Conservative Party of Canada) Pääministeri ja maan todellinen johtaja: Stephen Harper (Cons.) Aluehallinto: 10 provinssia ja 3 territoriota Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 5 (26) 23.6.2010 Merkittäviä ajankohtia: Kanada itsenäistyi 1.7.1867, voimassa oleva perustuslaki hyväksyttiin 17.4.1982 Kansallispäivä: 1.7. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Kanadan dollari (CAD, epävirallisesti C$)=100 senttiä Valuuttakurssi: 1 USD oli 1,03 CAD ja 1 EUR oli 1,34 CAD vuonna 2010 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 1320,2 miljardia USD vuonna 2010 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: n. 45 768 USD vuonna 2010 Verotus: Liittovaltion yleinen yhtiötuloverokanta 19 %; arvonlisäveroa vastaava tavara- ja palveluvero (GST) yleensä 5 % vuonna 2008 Tärkeimmät teollisuustuotteet: mineraalit, elintarvikkeet, puu- ja paperiteollisuustuotteet, kulkuneuvot, kemialliset aineet ja tuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: raakaöljy, kemiantuotteet, moottoriajoneuvot, kestokulutustavarat, sähkötuotteet, tietoliikennelaitteet Suurimmat kauppakumppanit: Yhdysvallat, EU, Japani, muu Aasia, Meksiko Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti 455 miljoonaa euroa ja tuonti 287 miljoonaa euroa vuonna 2009. Kauppatase oli Suomelle 168 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ulkomaiset suorat sijoitukset Kanadaan: 19,3 miljardia USD vuonna 2009 Suomalaiset suorat sijoitukset Kanadaan: Suomen Pankin mukaan nettomääräisesti miinus 111 miljoonaa euroa vuonna 2009. Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin korruptiovertailussa 2010 Kanadan sijoitus on 6 (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: WEF:n (World Economic Forum) vuoden 2010-2011 maiden kilpailukykyä vertailevassa indeksissä Kanada oli 10 korkeimmalla sijalla 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2010 vertailussa Kanada oli vuorostaan seitsemäs 58 maan joukossa. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Positiivisia piirteitä Yleinen poliittinen tasapaino Hyvin koulutettu työvoima Alhainen inflaatio (1% tammikuussa 2009) ja matalat korot Teknologinen infrastruktuuri maailman kehittyneimpiä Kanadan 33 miljoonaa kuluttajaa keskittyneet itä-länsi suunnassa USA:n rajan lähettyville Liittovaltion ja provinssien yhteenlasketut yhtiöverokannat yleensä kilpailukykyisiä ja tuloveroaste alhaisin mitattuna Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 6 (26) 23.6.2010 Japanin kesken (n. 30% yhteenlaskettuna, josta liittovaltion veron osuus 19% vuonna 2009) Kanadassa suotuisin verotuskäytäntö tutkimus- ja kehitystoiminnalle Työvoimakustannukset alemmat kuin Saksassa, Japanissa, Ranskassa ja USA:ssa Alhaisimmat sähkön ja rakentamisen kustannukset Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Japanin kesken mitattuna Kanadalaisten yritysten vahva asema Yhdysvalloissa helpottaa suomalaisten yritysten pääsyä USA:n markkinoille Kanadan kautta Yhdysvaltoja suotuisampi yrityskulttuuri ulkomaisille yrityksille USA on ylivoimaisesti Kanadan tärkein kauppakumppani. Viime aikoina vienti USA:han on kuitenkin hidastunut, ja Kanada pyrkii avaamaan tuotteilleen uusia markkinoita aktivoimalla kauppapolitiikkaansa muiden maiden suuntaan Useampia vuosia kestäneet neuvottelut EU:n ja Kanadan taloussopimuksesta saatiin päätökseen Prahan huippukokouksessa 6.5.2009, missä EU ja Kanada sopivat käynnistävänsä sopimusneuvottelut kokonaisvaltaisesta taloudellisesta kumppanuudesta (Comprehensive Economic Partnership Agreement, CEPA). Tavoitteena on asteittainen ja vastavuoroinen tavaroiden ja palveluiden kaupan vapauttaminen sekä kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevien sääntöjen määrittely, jotka ovat tavoitteeltaan olemassa olevia WTO-sitoumuksia kunnianhimoisempia. Negatiivisia piirteitä Jokainen provinssi on oma markkina-alueensa erityisine lakeineen, määräyksineen ja käytäntöineen Suuret liiketoiminta-alueet (Vancouver, Calgary, Montreal ja Toronto) sijaitsevat maantieteellisesti kaukana toisistaan Yhdysvaltalaisten yritysten hallitseva asema saattaa vaikeuttaa muunmaalaisten yritysten markkinoille pääsyä Kanadan heikko tuottavuuskehitys heikentää maan kansanvälistä kilpailukykyä Yhdysvallat on selkeästi Kanadan suurin kauppakumppani, sillä 77 % Kanadan viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin. Suuri riippuvuus Yhdysvalloista on lisännyt myös maailmanlaajuisen taantuman vaikutuksia Kanadan talouteen. Elpyminen on näin ollen myös vahvasti riippuvainen taloudellisen tilanteen kehittymisestä Yhdysvalloissa. Työvoiman liikkuvuuteen liittyvät ongelmat, esim. ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisen hankaluus. Myös hallinnollisten menettelyjen hitaus ja hitaus työlupien saannissa hankaloittavat toiminnan aloittamista. Kanadan immateriaalioikeuslainsäädäntö on pahasti puutteellinen. Kolmasosa Kanadassa liiketoiminnassa käytettävistä tietokonejärjestelmistä on väärennöksiä, ja 40 prosenttia kanadalaisista on tietoisesti ostanut piraattituotteita. Kanada on yksi harvoista OECD-maista, joilla on vielä rajoituksia ulkomaalaisomistukselle televiestintäalalla. Operaattoreiden tulee olla kanadalaisomistuksessa tai -valvonnassa olevia yhtiöitä. Ulkomaalaisten toimijoiden rooli rajoittuu siten televiestintäpalvelujen jälleenmyyntiin ja satelliittipalvelujen tarjoamiseen. . Kanada on kohtuullisen suuri markkina-alue, joka kannattaa ottaa huomioon liiketoimintasuunnitelmissa. Kanadalaiset ovat tottuneet ulkomaisiin yrityksiin ja Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 7 (26) 23.6.2010 tuotteisiin. Liberaali siirtolaispolitiikka on synnyttänyt maahan monia etnisiä ryhmiä, jotka ostavat mielellään entisten kotimaidensa tuotteita. Toisaalta pitkään maassa asuneet, kansallismieliset brittiläis- ja ranskalaisperäiset asukkaat ovat valmiita kokeilemaan ja suosimaan ulkomaisia tuotteita. Kanadan markkinoille aikova yritys voi viennin sijaan hyvin investoida paikalliseen tuotantoon, koska Kanadan liittovaltion ja provinssien hallitukset ja yksityiset yritykset ottavat mielellään vastaan ulkomaisia investointeja. Paikalliseen tuotantoon on hyvät edellytykset. Kanada on maailman toiseksi laajin maa, jonka luonnonrikkaudet ovat mittavat. Eteläosien maa-alueet sopivat hyvin viljelyyn ja karjan laiduntamiseen. Metsää, mineraaleja ja fossiilisia polttoaineita on runsaasti. Infrastruktuuri on kehittynyt. Tiestö, rautatie- ja lentoyhteydet ovat hyvät, ja tietoliikenneyhteydet vetävät vertoja Länsi-Euroopalle. Vaikka väestötiheys on pieni (3 2) asukasta/km , markkinointia ja jakelua helpottaa väestön keskittyminen lähelle Yhdysvaltain rajaa. Lisäksi 80 prosenttia kanadalaisista asuu taajamissa. Kanadan työvoima on keskimäärin hyvin koulutettua. Maassa on monia hyviä yliopistoja, jotka valmistavat maailmanluokan insinöörejä ja luonnontieteilijöitä. Merkittävä osa yliopistoista sijaitsee Ontarion provinssissa. Kilpailu huippuosaajista on kovaa. Osa on mennyt Yhdysvaltoihin parempien palkkojen perässä. Päteviä työntekijöitä on kuitenkin saatavilla Kanadassa edullisemmin kuin Yhdysvalloissa. Yhtiöverotus on kilpailukykyisen alhainen, kun runsaat verohelpotukset otetaan huomioon. Yrityksiä verottavat sekä Kanadan liittovaltio että provinssit (osavaltiot). Provinssien verokannat poikkeavat toisistaan. Liittovaltion ja monen provinssin yhteenlaskettu yhtiövero on alhaisempi kuin Yhdysvaltain liittovaltion ja osavaltioiden yhteenlaskettu keskimääräinen yhtiövero. Lisäksi liittovaltion asettamaa yhtiöveroa on laskettu vuodesta 2008 lähtien, ja tavoitteena on laskea vero nykyisestä 19 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Myös monet provinssit ovat seuranneet liittovaltion esimerkkiä verohelpotuksista. Paikallista tuotantoa puoltaa myös Kanadan, Yhdysvaltojen ja Meksikon sopima NAFTA-sopimus, joka sallii tavaroiden viennin ja tuonnin tullitta maasta toiseen. Kanadan vienti kasvoi 1990-luvulla selvästi. Syitä olivat sekä Kanadan dollarin devalvoituminen Yhdysvaltain dollariin nähden että tuotantorakenteen monipuolistuminen ja laadun parantuminen. Viime vuosina NAFTA:n dynamiikka on kuitenkin hiipunut, minkä vuoksi Kanada on alkanut etsiä vientikohteita muualta maailmasta, erityisesti kasvavilta markkinoilta Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Potentiaalisia toimialoja Alat, joilla suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia: Bioenergia, jätteiden talteenotto ja käyttö, lämpöteknologia Bio- ja elintarviketeknologia Etäoppiminen Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 8 (26) 23.6.2010 Langaton tietotekniikka ja kommunikaatio Ohjelmistot telekommunikaatiotoimialalle Sähköiset terveydenhoitopalvelut Sähköinen pankkitoiminta Ympäristö- ja ilmansuojeluteknologiat Energiantuotantosektorin asiantuntemus ja vientituotteet Korkean teknologian hankkeet Myynti ja markkinointi Jakelukanavat Kanadalaisten yritysten on logistisesti helppo myydä tuotteita toisilleen, koska monia toimialoja hallitsee kourallinen yrityksiä, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan. Monissa tapauksissa 90 % tai ylikin investointihyödykkeen potentiaalisista asiakkaista sijaitsee kahdessa tai kolmessa kaupungissa tai lähellä niitä. Suurten koneiden ja laitteiden markkinointikanavat ovat usein melko lyhyet. Valmistaja toimittaa tuotteet usein suoraan loppukäyttäjälle. Pienet koneet, laitteet ja puolivalmisteet tuo tavallisesti maahan tukkukauppa, yksinomainen jakelija tai valmistajan tytäryhtiö. On kuitenkin syytä muistaa, että arvoketjut ja myyntikanavat vaihtelevat suuresti tuotteesta tai palvelusta riippuen. Yhdysvaltalaiset yritykset ovat suosineet agentteja, jotka pitävät säännöllistä yhteyttä asiakkaisiin. Kulutushyödykemarkkinat ovat maantieteellisesti selvästi hajanaisemmat kuin investointihyödykemarkkinat. Välittäjien käyttö on yleistä markkinoinnissa. Usein on oltava edustaja eri puolella maata. Jos aikoo perustaa vain yhden toimipisteen, se kannattaa usein perustaa Torontoon, suurimpaan asutus- ja liiketoimintakeskukseen. Toisinaan kulutushyödykkeitä tuovat maahan tavaratalojen, postimyyntiyritysten ym. ulkomailla toimivat ostoagentit. Mainostaminen Kanadassa mainostetaan henkeä kohti laskettuna suunnilleen kolmannes vähemmän kuin Yhdysvalloissa, yhteensä lähes 260 miljoonaa per henki per vuosi. Onlinemarkkinointi on nopeimmin kasvava mainonnan muoto, ja vie nykyään lähes kolmanneksen kaikista mainontamenoista. Kanadassa toimii tuhansia mainostoimistoa ja eniten mainostuloja kerää televisio (3.2 miljardia Kanadan dollaria). Seuraavina tulevat suoramainonta ja sanomalehdet. Radiomainonta on suosittua etenkin paikallisilla radioasemilla. Kaapeli- ja digitaaliverkoilla on yhteensä yli 11.1 miljoonaa tilaajaa, joista 75 prosenttia on kaapelin tilaajia. Rogers Cable Communications on suurin kaapelipalveluiden tarjoaja 2.3 miljoonalla tilaajallaan, Shaw Communicationin sijoittuessa toiseksi. Pohjoisamerikkalaiset ovat usein luottavaisempia mainontaa kohtaan kuin kuluttajat muualla maailmassa. Esimerkiksi 71 prosenttia kanadalaisista pitää sanomalehtimainoksia luotettavina, ja 67 prosenttia uskoo radiomainonnan todenmukaisuuteen. Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 9 (26) 23.6.2010 Kanadassa on tällä hetkellä vajaa sata päivittäin ilmestyvää sanomalehteä, jotka tavoittavat viikoittain 75 prosenttia aikuisväestöstä. Noin 80 prosenttia sanomalehdistä on englanninkielisiä ja 20 prosenttia ranskankielisiä. Tärkeimmät sanomalehdet ovat suuruusjärjestyksessä The Toronto Star, The Globe and Mail ja Le Journal de Montréal. Suurimmat kanadalaiset aikakausilehdet ovat Chatelaine, Canadian Living, Readers’ Digest, TV Guide, ja Maclean's. Toimialalehdissä on yleensä paljon mainoksia. Niitä lähetetään ilmaiseksi valikoidulle yleisölle. Valtaosa myynnissä olevista aikakausilehdistä on kuitenkin yhdysvaltalaisia. Yhdysvalloista tuleva mainonta levittyy kanadalaisessa mediassa tehokkaasti erityisesti suoramainontana ja TV:n kautta. Vaikka suurin osa kanadalaisista puhuu englantia, ranskankielistä Quebeciä on pidettävä erillisenä markkina-alueena. Quebecissä on laaja ranskankielinen tiedonvälitys ja kaikki mainosmateriaali on toimitettava ranskaksi. Mainoksissa on otettava huomioon provinssin ihmisten erilainen identiteetti, kulutuspreferenssit ja tyylit. Kanadalaisia ja yhdysvaltalaisia ei myöskään tule ajatella yhdenmukaisena kohdejoukkona. Mainonnan onnistumisessa on tärkeää tuntea media hyvin tai palkata joku, jolla on valmiit henkilökohtaiset suhteet mediaan. Kanadan markkinointilainsäädäntöön eniten vaikuttavat asetukset koskevat ihmisoikeuksia, pakkausmerkintöjä sekä rikoslakia. Canadian Code of Advertising Standards (Advertising Standards Canada hallinnoi) on tärkein yksittäinen väline mainonnan itsesäätelyyn. Koodi sisältää 14 lauseketta, jotka määrittävät puitteet hyväksyttävälle mainonnalle. Koodia sovelletaan kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin, joita mainostetaan Kanadan mediassa (esim. radio, TV, lehtiset). Ostokriteereistä Edullinen hinta sekä ’value for money’ ovat tärkeitä myyntitekijöitä. Vähittäismyyntiä harjoittavat yritykset ovat perustaneet suuria kauppoja ja pitäneet hinnat alhaalla. Kanadalaiset yritykset ja kuluttajat vaativat hyvää asiakaspalvelua ja myynnin jälkeistä tukea. Läsnäolo markkinoilla on tärkeää, sillä yritysasiakkaat tavallisesti odottavat, että valmistajalla on maassa tytäryhtiö tai agentti, jonka puoleen voi kääntyä välittömästi, jos tuotteen kanssa ilmenee ongelmia. Kuluttajat odottavat nopeaa palvelua ja rikkinäisen tuotteen nopeaa korjausta tai sen vaihtamista uuteen. Suoramarkkinointi / Postitus / Tavarantoimitus Kanadalaiset tilaavat melko paljon tavaroita tv-shopeista. Yhdysvaltalaiset tv-shopit saavuttavat kanadalaiset kuluttajat hyvin ja yhdysvaltalaiset yritykset käyttävät myös postia suoramainonnan kanavana. Suoramyyntiin riittää usein, että laittaa ilmoituksen lehteen tai Internetiin ja muutaman henkilön vastaanottamaan tilauksia. Kun Kanadaan postittaa tavaroita, nopea toimitus edellyttää, että paperityöt on tehty kunnolla. Useimpiin postitoimituksiin riittää pelkkä lasku, jossa täytyy olla tuotekuvaus Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 10 (26) 23.6.2010 ja tuotteiden arvo. Jos tuotteet (näytteet ym.) toimitetaan ilmaiseksi, täytyy yrityksen ilmoittaa toimituksen vähittäisarvo. Paketin ulkopuolelle on laitettava kaksi kopiota laskusta. Kaikesta postitettavasta tavarasta tulee ilmetä sekä lähettäjän että vastaanottajan koko nimi ja yhteystiedot. Myös paketin sisältö on selvitettävä yksityiskohtaisesti. Canada Customs Act antaa tarkan selvityksen erilaisista vaatimuksista. Tulliselvityksen yhteydessä on maksettava tullit ja viiden prosentin tavara- ja palveluvero (GST). GST vastaa lähinnä suomalaista ALV:tä. Yritykset saavat valtiolta takaisin GST:n, jos ovat rekisteröityneet GST:tä varten, sillä vero koskee tuotteen loppukäyttäjiä eli kuluttajia eikä yrityksiä. Kanadan posti perii lisäksi 5 Kanadan dollarin käsittelymaksun kaikista paketeista, joista on maksettava tullia tai veroa. Franchising Kanadassa on yli 78 000 franchising-yritystä, joiden osuus vähittäismyynnistä on 40 prosenttia. Kanadassa toimiluvan on myöntänyt noin 1300 yritystä, joista neljännes on Yhdysvalloista. Toimiluvan on vuokrannut itselleen noin 76 000 yritystä. Ne käsittävät ravintoloita, elintarvike- ja muita vähittäiskauppoja ja yrityspalveluita tarjoavia yrityksiä. Noin 45 prosenttia franchising-yrittäjistä toimii Ontarion provinssissa. Franchising-yrittäjien määrä ja myynti ovat kasvaneet valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana ja on edelleenkin nopeimmin kasvava liiketoiminnan muoto. Franchising-toiminta on yrittäjälle suotuisaa, sillä Kanadan liittovaltio ei rajoita sitä lainsäädännöllä. Osavaltioista Ontario, Alberta, New Brunswick, Quebec ja Prince Edward Island säätelevät toimilupavuokrausta toimilupavuokrausta omalla lainsäädännöllään, mutta eivät liiketoimintaa hillitsevästi. Muut osavaltiot seuraavat todennäköisesti perässä parantaakseen franchising-yrittäjien asemaa toimiluvan myöntävään yritykseen nähden mm. sopimuksen päättämis- ja oikeussyytetapauksissa. Myynti julkiselle sektorille Kanadassa julkinen sektori koostuu kolmesta tasosta: liittovaltiosta, provinsseista ja kunnista. Jokaisella tasolla lukuisat osastot päättävät hankinnoista itsenäisesti, joten myynti julkiselle sektorille on itse asiassa kauppaa satojen erilaisten, usein kilpailevien tahojen kanssa. Liittovaltion suuret sopimukset ja tietyt palvelut, kuten arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun konsultointi, rakentaminen ja ylläpito on keskitetty Public Works Goods and Services Canada:lle (PWGSC). MERX on liittovaltion ja provinssien eniten käyttämä verkossa oleva tarjoustietokanta, jossa PWGSC julkistaa monia projekteja. Kanadassa eGovernment-palvelut ovat muutenkin pisimmälle kehitetty koko maailmassa. Liittovaltion sopimuksien arvosta 80 prosenttia kulkee PWGSC:n kautta, ja PWGSC tekee vuosittain tavaroiden ja palveluiden hankintoja 11–15 miljardin edestä. Lisäksi Kanadan ministeriö on talouden elvyttämisohjelmansa puitteissa luvannut sijoittaa 400 miljoona Kanadan dollaria PWGSC:n omistamien julkisten Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 11 (26) 23.6.2010 infrastruktuurien kunnostamiseen vuosina 2009–2011. Näillä toimilla hallitus pyrkii vahvistamaan maan taloutta sekä luomaan työpaikkoja. Erinomainen keino tavoittaa julkisen sektorin edustajat on osallistua vuosittaiseen Technology in Government Week -tietotekniikkatapahtumaan (GTEC), jossa virkamiehet neuvottelevat liikemiesten kanssa teknologiahankinnoista. Hallitus on myös tehnyt muutoksia lainsäädäntöön siten, että myös pk-yrityksillä on entistä paremmat mahdollisuudet päästä käsiksi julkisen sektorin projekteihin. Talous Makrotalous Kanadan kansantalous oli EIU:n vertailun mukaan 10. suurin vuonna 2009. Maa on tiukasti sidoksissa Yhdysvaltojen talouteen, johon suuntautuu noin kolme neljäsosaa Kanadan viennistä ja josta lähes kaksi kolmasosaa tuonnista on peräisin. Tärkeimmät talousluvut 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e BKT, muutos (%) 2,8 2,2 0,5 -2,5 2,7 2,0 Yksityinen kulutus, muutos (%) 4,2 4,6 2,9 0,4 3,3 2,1 Investoinnit kiinteään 7,0 3,5 1,4 -11,1 6,7 4,7 Työttömyysaste (%) 6,3 6,0 6,2 8,3 8,0 7,6 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,0 2,1 2,4 0,3 1,6 1,8 Vaihtotase (miljardia USD) 18,1 11,9 6,5 -38,1 -40,1 -33,9 1,4 0,8 0,4 -2,9 -2,6 -2,1 Valuuttakurssi: CAD/ 1 USD 1,13 1,07 1,07 1,14 1,03 1,03 Valuuttakurssi: CAD/ 1 EUR 1,42 1,47 1,57 1,59 1,34 1,23 omaisuuteen, muutos (%) Vaihtotase (% BKT:stä) Lähde: Economist Intelligence Unit 16.11.2010 (e = ennuste) Huom. Finpron nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa 2010. Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 12 (26) 23.6.2010 BKT Kanadan bruttokansantuote kasvoi 1990-luvun lopussa nopeasti. Talouden kasvuvauhti on ollut 2000-luvulla hitaampaa. Vuonna 2009 Kanadan talouskasvu oli negatiivinen ja BKT laski 2,6 prosenttia. Tämä johtui pitkälti investointien ja viennin supistumisesta. Maailmantalouden elpymisen myötä myös Kanadan talous on lähtenyt taas kasvamaan. EIUn ennusteen mukaan BKT kasvaa 3,4 prosenttia vuonna 2010. Työttömyys Vuonna 2009 Kanadan työttömyysaste oli 8,3 prosenttia. EIU ennusti kesäkuussa 2010, että työttömyysaste laskee jonkin verran kuluvana vuonna. Inflaatio Kanadan kuluttajahinnat ovat nousseet viime vuosina maltillisesti. Inflaatio oli 2,1 prosenttia vuonna 2007 ja 2,4 prosenttia vuonna 2008. Vuonna 2009 kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 0,3 prosenttia, mikä on huomattavasti alle keskuspankin 2 prosentin tavoitetta. Vuonna 2010 inflaation odotetaan kiihtyvän 1,7 prosenttiin kotimaisen kulutuksen ja koronlaskujen viiveellä näkyvien tulosten myötä. Vaihtotase Kanadan vaihtotase oli alijäämäinen vuosina 1997 ja 1998, mutta vuonna 1999 se kääntyi jälleen ylijäämäiseksi. Ylijäämää kertyi 14,5 miljardia USD vuonna 2007 ja 7,6 miljardia USD vuonna 2008. Vaihtotase on ollut ylijäämäinen lähinnä kauppataseen ylijäämän ansiosta. EIU:n mukaan Kanadan vaihtotase jää 30,2 miljardia USD alijäämäiseksi vuonna 2009. Alijäämä supistunee 15,4 miljardiin USD:hen vuonna 2010. Vaihtotaseen ennustetaan kääntyvän positiivisempaan suuntaan vasta vuonna 2013. Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Liittovaltion talouspolitiikan painopiste siirtyy enenevässä määrin julkisen talouden tasapainottamiseen kysyntää kannustavien toimenpiteiden sijaan. Kauppapolitiikka Kanada on WTO:n ja NAFTA:n (North American Free Trade Association) jäsen. Maa on myös OECD:n, G 7 -ryhmän, IMF:n ja Maailmanpankki-ryhmän jäsen. Tärkeitä sopimuksia EU:n kanssa. Vapaakauppasopimus solmittiin EFTAn kanssa 29.7.2009 yksitoista vuotta keskustelujen aloittamisen jälkeen. Hallitus käynnisti myös kesäkuussa 2009 Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 13 (26) 23.6.2010 neuvottelut EU:n kanssa tavoitteena vapaakauppasopimuksen saavuttaminen kahden vuoden sisällä, Työvoima Kanadassa oli 27,463 miljoonaa yli 14-vuotiasta asukasta marraskuussa 2009. Työvoimaan osallistumisaste oli 67,2 prosenttia. Työtä teki 61,4 prosenttia yli 14-vuotiaista. Työttömyysaste oli 8,5 prosenttia. Työntekijät ovat keskimäärin hyvin koulutettuja Vuonna 2008 Kanadan 17,12 miljoonasta työllisestä 13,10 miljoonaa toimi palvelusektorilla. Suurin palveluala työllisyyden suhteen oli kauppa 2,67 miljoonalla hengellä. Terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa työskenteli 1,90 ja opetuspalveluissa 1,19 miljoonaa henkeä. Tavarantuotantopuolella suurin sektori oli valmistusteollisuus, jossa työskenteli 1,97 miljoonaa henkeä. Rakentaminen työllisti 1,23 miljoonaa ja maatalous 327 000 henkeä. Kanadalaiset ovat hyvin koulutettuja. Vuoden 2006 väestölaskennan mukaan maassa oli 17,38 miljoonaa 25–64 -vuotiasta, jolla oli jokin tutkinto. Heistä 3,99 miljoonalla oli kandidaatin-, maisterin- tai tohtorintutkinto ja 866 735:llä muu yliopistotodistus tai diplomi. Kanadan työelämän eri säädökset koskien työkiistojen sovittelua, työvoiman palkkausta, työturvallisuutta ja työelämän eri standardeja on koottu liittovaltion lakiin The Canada Labor Code. Lisäksi kaikilla provinsseilla on työkiistoja koskeva oma lainsäädäntö. Useimmilla provinsseilla on myös työelämän eri standardeja koskeva lainsäädäntö. Työvoiman järjestäytymisaste ammattiyhdistyksiin on Kanadassa korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Kanadan palkatusta työvoimasta ammattiyhdistyksiin kuuluu noin 30 prosenttia. Työtaisteluja Kanadassa oli 1990-luvulla enemmän kuin Yhdysvalloissa. Työtaisteluun osallistuneiden työntekijöiden osuus työvoimasta on myös ollut Kanadassa suurempi kuin Yhdysvalloissa. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kanadan tavaravienti ja -tuonti vuosina 2006–2011 (miljardia USD) 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e Vienti 400,2 431,2 459,1 323,4 414,5 426,3 Tuonti 356,5 386,6 415,2 327,2 388,3 404,6 43,7 44,6 43,9 -3,8 26,2 21,7 Kauppatase Lähde: Economist Intelligence Unit 06/2010 (e = ennuste) Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 14 (26) 23.6.2010 Ulkomaankaupan rakenne Kanadan viennin ja tuonnin rakenne vuonna 2008 (miljardia CAD) Vienti Tuonti 489,85 442,98 40,86 28,51 125,79 53,07 25,66 2,87 Puolivalmisteet (kemikaalit, muovit, metallit ym.) 111,51 91,57 Koneet, laitteet sekä ilma- ja merikuljetusvälineet 92,99 122,63 Autot ja autonosat 61,08 71,96 Muut kulutushyödykkeet 18,17 57,52 Erityistuotteet 8,19 6,00 Allokoimattomat tarkistukset 5,59 8,85 Yhteensä Maatalous- ja kalastustuotteet Energiatuotteet Metsätuotteet Lähde: Statistics Canada (1 USD oli 1,07 CAD v. 2008). Tärkeimmät kauppakumppanit Kanadan tärkeimmät kauppakumppanit vuonna 2009 (osuus, %) Vienti Tuonti 77,7 52,4 Japani 2,1 3,5 Yhdistynyt kuningaskunta 2,7 Yhdysvallat Meksiko Kiina 4,1 2,3 Lähde: EIU, 06/2010 Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi 9,8 Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 15 (26) 23.6.2010 Kauppa Suomen kanssa Suomen kauppa Kanadan kanssa 2005-2009, milj. euroa 800 700 600 500 400 vienti 300 tuonti 200 tase 100 0 -100 2005 2006 2007 2008 2009 -200 -300 Lähde: Tullihallitus 05/2010 Suomen vienti Kanadaan on ollut lievässä laskussa viiden viime vuoden ajan, kun taas tuonti on vaihdellut vuosittain voimakkaammin. Kauppatase on ollut Suomelle ylijäämäinen vuosia 2007 ja 2008 lukuunottamatta. Suomen Kanadan-kauppa vuonna 2009 Vienti, Osuus Muutos Tuonti, Osuus Muutos Tase, milj. e % % milj. e % % milj. e 455 1,0 -1 0,7 -59 168 287 Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta) Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 16 (26) 23.6.2010 Suomen vienti Suomen vienti Kanadaan 2009 Valmiit tavarat 15,2 % Elintarvikkeet ja juomat 1,2 % Raaka-aineet, polttoaineet 41,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 26,4 % Valmistetut tavarat 10,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet 5,3 % Lähde: Tullihallitus 05/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituoteryhmää Kanadaan 2009 SITC-nimike milj. EUR 187,4 Osuus % 41 Muutos % 9 1 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 2 87 Kojeet, mittarit yms. 59,6 13 159 3 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 31,4 7 -38 4 78 Moottoriajoneuvot 29,7 7 -12 5 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 24,9 5 -5 6 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 18,9 4 61 7 62 Kumituotteet 12,8 3 -1 8 69 Tuotteet epäjalosta metallista 11,3 2 -16 9 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 10,6 2 -23 10 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 8,2 2 -51 10 tärkeintä yhteensä 394,8 87 Suomen koko vienti 455,0 100 Lähde: Tullihallitus 05/2010 Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi -1 Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 17 (26) 23.6.2010 Suomen tuonti Suomen tuonti Kanadasta 2009 Valmiit tavarat 6,6 % Elintarvikkeet ja juomat 2,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 41,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 41,3 % Valmistetut tavarat 4,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 4,0 % Lähde: Tullihallitus, 05/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituoteryhmää Kanadasta SITC-nimike milj. EUR Osuus % 1 79 Muut kuljetusvälineet 58,6 20 Muutos % 121 2 28 Malmit ja metalliromu 47,8 17 -80 3 32 Kivihiili, koksi, briketit yms. 46,5 16 -50 4 78 Moottoriajoneuvot 22,3 8 -52 5 24 Puutavara ja korkki 10,7 4 -7 6 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 10,3 4 68 7 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 9,8 3 -16 8 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 8,7 3 -94 9 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 7,9 3 -19 10 87 Kojeet, mittarit yms. 7,1 2 -35 10 tärkeintä yhteensä 229,7 80 Suomen koko tuonti 286,8 100 Lähde: Tullihallitus 05/2010 Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi -57 Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 18 (26) 23.6.2010 Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten investointien kanta Kanadassa 31.12.2008, miljardia CAD Kaikki sijoitukset 1 479,45 Suorat sijoitukset 504,86 Kaikki arvopaperisijoitukset 584,96 - Sijoitukset kanadalaisiin joukkovelkakirjoihin 454,08 - Sijoitukset kanadalaisiin osakkeisiin 95,97 - Sijoitukset kanadalaisiin rahamarkkinainstrumentteihin 34,91 Muut sijoitukset yhteensä - Lainat - Talletukset - Muut kanadalaisten vastattavat 389,63 64,55 301,16 23,92 Lähde: Statistics Canada Kanadassa oli vuoden 2009 lopussa EIU:n arvion mukaan ulkomaisia suoria investointeja yhteensä 494,6 miljardin USD:n arvosta. Ulkomaisilla sijoituksilla on suuri merkitys Kanadan taloudelle. Suorien investointien työllistävä vaikutus on suhteellisesti suurempi kuin Yhdysvalloissa. USA on tärkein suorien investointien lähtömaa.. Ulkomaisten suorien sijoitusten virta Kanadaan vuonna 2009 oli miinus 21,2 miljardin USD Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Kanadassa oli 1085 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 Suomesta tehtiin suoria investointeja nettomääräisesti miinus 111 miljoonan euron arvosta. Sijoituksia siis kotiutettiin. Tilastokeskuksen mukaan Kanadassa oli vuoden 2007 lopussa 51 suomalaistaustaista yritystä (suomalaiset tytäryhtiöt), jotka työllistivät yhteensä 9249 työntekijää. Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 19 (26) 23.6.2010 Maa- ja metsätalous Kanada on erittäin merkittävä viljojen tuottaja ja viejä. Kanadassa oli 229 373 maatilaa vuonna 2006 (Census of Agriculture). Luomumaatilat muodostavat 2 % Kanadan maatiloista. Tilojen pinta-ala oli vuonna 2006 yhteensä noin 67,59 miljoonaa hehtaaria, joka oli 7 prosenttia Kanadan pinta-alasta. Tilat tuottavat mm. vehnää, ohraa, öljysiemeniä, tupakkaa, hedelmiä, vihanneksia, maitoa ja lihaa. Maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen viennin arvo oli 40,85 miljardia CAD vuonna 2008. Maataloustuottajien käteistulot (cash receipts) olivat 41,13 miljardia CAD vuonna 2008. Kanadassa on paljon maataloutta tukevaa teollisuutta. Maatilojen kokonaispinta-ala oli 67,59 miljoonaa hehtaaria vuonna 2006. Eniten maatalousmaata on Saskatchewanin (26,00 miljoonaa ha), Albertan (21,10 milj.) ja Manitoban (7,72 milj.) provinsseissa. Nämä provinssit ovat myös tärkeimpiä maataloustuottajia. British Columbiassa ja Ontariossa on myös merkittävää tuotantoa. Kanadassa oli 13,945 miljoonaa nautaa, 556 700 lammasta ja 268 600 karitsaa 1.1.2008. Sikoja oli keskimäärin 13,00 miljoonaa vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Kanadalla on n. 10 prosenttia maailman metsistä. Metsää hakataan vuosittain noin miljoona hehtaaria. 93 prosenttia metsistä on julkisessa omistuksessa. Kanada on maailman suurin metsätuotteiden viejä. Viennin arvo oli 29,16 miljardia CAD vuonna 2007. Metsien pinta-ala on noin 310,1 miljoonaa miljoonaa hehtaaria. Metsien ja muun puustoisen maan osuus koko maa-alasta oli 41 prosenttia. Teollisuus ja rakentaminen Kaivostoiminta ja louhinta Kanadan kaivostoiminta ja louhinta on maailman suurimpia, vaikka alle 0,05 prosenttia maa-alasta käytetään mineraalien ja mineraalituotteiden tuotantoon. Kaivostoiminnan ja louhinnan arvonlisäys oli 55,3 miljardia CAD vuonna 2008 vuoden 2002 hinnoin laskettuna. Öljyn- ja kaasuntuotannon arvonlisäys oli 43,16 miljardia CAD vuonna 2007. Hiilenkaivun, metallimalmien kaivun sekä ei-metallisten mineraalien kaivun ja louhinnan arvonlisäys oli 9,68 miljardia CAD. Kaivostoiminnan tukipalveluiden arvo oli 5,48 miljardia CAD. Kanadan suurien mineraaliresurssien hyödyntämisellä on ollut merkittävä rooli maan kehittämisessä houkutellen etsijöitä panostamaan toimintaan ja rakentamaan yhteisöjä myös kaukana tunnettujen alueiden ulkopuolella. Joskin kaikilla provinsseilla ja alueilla, lukuun ottamatta Prince Edward Islandia, on Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 20 (26) 23.6.2010 mineraaliresursseja, yli 90 % kaivosaktiviteetista on keskitetty seuraaville alueille: British Colombia, Alberta, Saskatchewan, Ontario, Quebec ja luoteiset alueet. Kaiken kaikkiaan maassa on 884 kaivosta ja louhosta, jotka tuottavat yli 60 mineraalituotetta. Tärkeiden mineraalien reservit Mineraali varanto vuosi Raakaöljy 752,3 miljoonaa kuutiometriä 2005 Maakaasu 1553,7 miljardia kuutiometriä 2005 1620,0 miljoonaa kuutiometriä 2005 4291,8 megatonnia 2005 Kupari 6 923 000 tonnia 2006 Nikkeli 3 940 000 tonnia 2006 Raakabitumi Hiili Lyijy 737 000 tonnia 2006 6 055 000 tonnia 2006 101 000 tonnia 2006 Hopea 6 873 tonnia 2006 Kulta 1 032 tonnia 2006 444 000 tonnia 2004 Sinkki Molybdeeni Uraani Lähde: Statistics Canada Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden arvonlisäys oli 171,90 miljardia Kanadan dollaria vuonna 2008 v. 2002 hinnoin laskettuna. Valmistusteollisuuden myynnin arvo oli 604,7 mrd. CAD v. 2008 käyvin hinnoin. Taloudellinen kriisi on ollut vaikea tuotanto- ja autoteollisuudelle. Valmistusteollisuuden arvonlisäys vuonna 2007 v. 2002 hinnoin, miljardia CAD Yhteensä Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistus 184,78 23,73 Tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus 3,97 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 0,20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 11,21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 10,18 Kustantaminen ja painaminen 5,51 Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus 3,32 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 15,89 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 9,67 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 6,07 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 26,13 Koneiden ja laitteiden valmistus 14,30 Tieto- ja konttorikoneiden sekä elektroniikan valmistus 7,11 Sähkölaitteiden valmistus 3,15 Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 21 (26) 23.6.2010 Kulkuneuvojen valmistus 34,96 Huonekalujen, kolikoiden, mitalien, soitinten, lelujen ym. valmistus 5,44 Muu valmistusteollisuus 4,35 Erityisluokittelu: Tieto- ja viestintätekniikkatuotteiden valmistus 8,45 Lähde: Statistics Canada Elintarviketeollisuus on maan kolmanneksi suurin teollisuusala jalostusarvolla mitattuna. Tärkeimmät elintarviketeollisuuden haarat ovat lihan, myllytuotteiden ja meijerituotteiden valmistus. Lampaanlihan tuotanto on keskittynyt Albertan ja Ontarion provinsseihin ja biisonin- ja hirvenlihan tuotanto Saskatchewanin, Manitoban ja Albertan provinsseihin. Kanadan lihateollisuuden tärkeimmät vientimaat ovat Yhdysvallat, Japani, Venäjä ja Etelä-Korea. Meijerituotteiden valmistus on keskittynyt Ontarion ja Quebecin alueille. Metsäteollisuudessa tapahtui useita fuusioita 1990-luvulla. Vuosikymmenen alussa useat paperiteollisuusyhtiöt ostivat itselleen sahoja raaka-aineiden saannin turvaamiseksi. 1990-luvun jälkipuoliskolla yritysfuusioilla pyrittiin globaalin kilpailukyvyn parantamiseen. Kanadassa on noin 234,5 miljoonaa hehtaaria metsää, jossa puunhakkuu on kaupallisesti mahdollista. Puita hakataan vuosittain noin miljoonan hehtaarin verran. Noin 90 prosenttia on avohakkuuta. Eniten hakkuita suoritetaan Quebecin, Ontarion ja British Columbian alueilla. Kanadassa on hyvin laaja teollinen biotekniikkatuotanto. Suuri osa yrityksistä sijaitsee Toronton, Montrealin ja Vancouverin alueilla. Etenkin terveydenhuoltoon liittyvät tutkimuskeskukset toimivat niissä. Saskatoon kaupunki Saskatchewanissa on puolestaan tärkein maatalouteen liittyvän bioteknologian keskus. Kanadan itäosissa harjoitetaan merkittävää meribiologian tutkimusta. Viime vuosina Kanadan liittovaltio on ryhtynyt tukemaan biotekniikan tutkimusta varsin avokätisesti. Myös yksityisen rahoituksen määrä on kasvanut erittäin nopeasti. Energia Kanada kuuluu maailman suurimpiin energiatuottajiin, on energian osalta omavarainen ja Yhdysvaltojen energiatuonnin suurin lähde. Vuonna 2008 energiateollisuuden osuus Kanadan BKT:sta oli 7 % ja se työllisti suoraan 363 000 henkilöä, mikä vastaa 2 % Kanadan työvoimasta. Lähes 60 prosenttia sähkölaitosten sähköstä syntyy vesivoimaloissa. Vesivoiman osuuden selittää järvien ja jokien suuri määrä. Suurin osa Kanadan energiaviennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin ja se keskittyy öljyyn kaasuun, hiileen ja sähköön. Kanadan energiatuotteita koskeva kauppaylijäämä oli yhteensä $ 73 miljardia vuonna 2008. Vuonna 2007 energiateollisuuden osuus BKT:sta oli lähes 5,6 % ja sen osuus Kanadan viennin kokonaisarvosta oli lähes 20 %. Vuodesta 1995 lähtien Yhdysvallat on vastaanottanut 99 % Kanadan öljyviennistä, mutta öljyhintojen laskulla on kuitenkin ollut vakavia seurauksia sektorille. Vuodesta 1995 lähtien Yhdysvallat on vastaanottanut 99 % Kanadan öljyviennistä. Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 22 (26) 23.6.2010 Kansallisen energiahallituksen mukaan Kanadalla on yhteensä 19 jalostamoa joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 335 000 kuutiometriä päivässä. Kanadan tuulienergiasektori muodostuu n. 430 yrityksestä, jotka yhteensä työllistävät n. 4000 henkilöä. Koska maan sähkötuotanto ja jakeluverkosto on integroitu pohjoisamerikkalaiseen verkkoon, investoinnit Kanadan tuulienergiatuotantoon avaa suoran linkin yhdysvaltoihin, maailman suurimpiin sähkönkulutusmarkkinoihin. Kanadan tilastokeskuksen mukaan primäärienergiaa tuotettiin 17 757 petajoulen verran vuonna 2008. Primäärienergian tuotanto energialähteittäin v. 2008, PJ Raakaöljy 6 996 Maakaasu 6 240 Vesisähkö 1 330 Ydinvoima 1 089 Hiili 1 461 Tuuli 13 Muu 628 Yhteensä Lähde: National Energy Board 17 757 Rakentaminen Rakentamisen arvonlisäys oli 74,45 miljardia CAD vuonna 2008 vuoden 2002 hinnoin laskettuna. Vuosina 2007-2008 rakennussektorin yhteenlaskettu arvonlisäys kasvoi 2,3 %. Vuonna 2008 asuntorakentamisen arvonlisäys oli 23,48 miljardia ja muun talorakentamisen 10,93 miljardia CAD. Sektori työllistää yli 1,1 miljoonaa henkilöä. Asuntotuotanto, muu rakennustuotanto, insinööripalvelut sekä remontointi ja muut siihen liittyvät aktiviteetit ovat viime aikojen laskusta huolimatta tärkeä osa Kanadan taloutta. Ala kuuluu Kanadan suurimpiin sektoreihin, joka $ 75 miljardin liikevaihdollaan muodostaa. rakennusyrityksiä maassa on arviolta n. 260 000. Asuntojen rakentaminen muodostaa 41 % rakentamisen kokonaismarkkinoista ja muu rakentaminen 59 %. rakennusalalla on erityisen paljon potentiaalia suurkaupunkialueilla Toronton, Montrealin, Vancouverin, Calgaryn ja Edmontonin yhteydessä. Kanadassa fokusoidaan tällä hetkellä paljon kestävään kehitykseen rakennusalalla. Ontario ja British Colombia ovat johtavat provinssit mitä tulee The Canadian Green Building Council:iin kuuluvien jäsenten ja LEED –projektien määrään. . Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 23 (26) 23.6.2010 Palvelusektori Palveluiden arvonlisäys oli 864,55 miljardia CAD vuonna 2008 vuoden 2002 hinnoin laskettuna. Palveluiden bruttomääräinen arvonlisäys vuonna 2008 (mrd. CAD) Kaikki palvelut 864,55 Kuljetus- ja varastointipalvelut 56,76 Tv- ja radiotoiminta, posti-, kuriiri- ja telepalvelut 44,11 Tukkukauppa 70,40 Vähittäiskauppa 74,57 Rahoitus-, vakuutus-, kiinteistö- ja hallintopalvelut 246,94 Tutkimus ja kehittäminen, tekniset palvelut 58,51 Hallinto- ja tukipalvelut, jätteiden käsittely 31,11 Julkinen hallinto 69,42 Koulutuspalvelut 60,52 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 79,23 Taiteet, viihde ja virkistys 11,73 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 27,75 Muut palvelut Lähde: Statistics Canada 32,5 Kauppa Vähittäiskaupan arvonlisäys oli 74,57 miljardia CAD vuonna 2008 vuoden 2002 hinnoin laskettuna. Kauppojen liikevaihto oli 426,03 miljardia CAD vuonna 2008 käyvin hinnoin laskettuna. Kanadan tukkukaupan arvonlisäys oli 70,40 miljardia CAD vuonna 2008 vuoden 2002 hinnoin laskettuna. Tukkukaupan liikevaihto oli 532,48 miljardia CAD vuonna 2008 käyvin hinnoin. Leimallista Kanadan kuluttajamarkkinoille on suuret alueelliset erot, ja kuluttajatottumukset ranskankielisessä Quebecissä erottuvat tässä yhteydessä selkeimmin maan muista alueista. Yhdysvaltalainen jälleenmyyntijättiläinen Wal-Mart aloitti toimintansa Kanadassa vuonna 1994, mikä loi pohjan yhdysvaltalaisomistuksessa olevien ketjujen uusille aluevaltauksille Kanadassa. Suurimmat kanadalaisomistuksessa olevat jälleenmyyntiketjut ovat Loblaw ja Sobeys (food), Canadian Tire (hardware), Chapters (books) ja Shoppers Drug Mart (healthcare and general merchandise). Yhdysvaltalaisten “discount” –ketjujen aluevaltauksista huolimatta myös pienemmät jälleenmyyjät ovat menestyneet monella alueella suurissa kaupungeissa. Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 24 (26) 23.6.2010 Pankkitoiminta ja pörssi Kanadan finanssipalvelusektorin tulot olivat vuonna 2007 $ 78 miljardia ja se työllisti 750 000 henkilöä. Kanadassa toimi 20 kotimaista pankkia, 24 ulkomaisten pankkien tytäryhtiötä ja 30 ulkomaisten pankkien sivukonttoria kesäkuussa 2008. Kotimaisten pankkien tase oli 2803,73 miljardia CAD vuonna 2008. Kuusi suurinta pankkia taseella mitattuna ovat Royal Bank of Canada, TD Bank Financial Group, Canadian Imperial Bank of Commerce, The Bank of Nova Scotia, Bank of Montreal sekä National Bank of Canada. World Economic Forum:in vuosia 2008-2009 koskevan kansainvälisen kilpailukykyraportin mukaan Kanadalla on maailman vakain pankkijärjestelmä. Kanadan keskuspankki (Bank of Canada) valvoo pankkisektoria valtiovarainministeriön kautta. Rahoitussektorin toimintaa säätelevistä laeista tärkein on Bank Act. Pankkisektorin kilpailu on kiristynyt 2000-luvulla lakimuutosten ja uusien toimijoiden markkinoille tulon takia. Kanadassa toimii kolme suurta pörssiä: TSX Groupille kuuluvat Toronto Stock Exchange ja TSX Venture Exchange sekä Montreal Stock Exchange. Toronto Stock Exchange on maan tärkein osakemarkkinapaikka ja samalla maan tärkein pääomamarkkinapaikka. TSX Venture Exchange on keskittynyt pieniin pääomayhtiöihin ja aloitteleviin yhtiöihin. Montrealin pörssi on Kanadan johdannaispörssi. Matkailu Matkailuun kohdistuva yhteenlaskettu kulutus oli Kanadassa $ 74,7 miljardia vuonna 2008 Matkailun osuus BKT:sta oli 2 % vuonna 2008. Maan sisäinen matkailu muodosti vuonna 2008 yhteensä 79 % kokonaiskulutuksesta, eli $ 59.1 miljardia ja ulkomaalaisten osuus oli 15,5 miljardia, eli 21 % Matkailun osuus Kanadan taloudesta miljardia CAD Kokonaiskysyntä 74,7 2008/2007 prosentuaalinen muutos 5,5 Kotimaa 59,1 8,2 Kansainvälinen 15,7 -3,6 Matkailu BKT 30,3 5,8 Lähde: Statistics Canada Kanadan matkailu on hyvin riippuvainen yhdysvaltalaisten tekemistä yöpymismatkoista, joiden osuus matkailijoiden kokonaismäärästä on 62 %. Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 25 (26) 23.6.2010 Transatlanttisen matkailun osalta Iso-Britannia on selvä ykkönen muodostaen 31,9 % Kanadaan saapuvista matkailijoista. Ranskasta saapuvat matkustajavirrat ovat vuorostaan kasvussa ja muodostavat nyt 15,4 % transatlanttisesta matkavirrasta. Tapakulttuuri Kanadalaisten käyttäytymisessä on paljon yhtäläisyyksiä yhdysvaltalaisten kanssa, mutta myös eroja. Kanada ei ole USA:n 51. osavaltio. Kanadalaisten liikeneuvottelurytmiä pidetään yleensä hieman verkkaisempana kuin yhdysvaltalaisten. Neuvoteltaessa kanadalaisten liikemiesten kanssa on erittäin tärkeätä rakentaa luottamusta ja yhteistyöhenkeä. Kanadalaisiin on juurtunut Win-Win -käsitys. Kanadalaiset katsovat, että pitkäaikaisten liikesuhteiden rakentuminen ja säilyminen edellyttävät molempien osapuolten hyötyvän suunnilleen saman verran yksittäisistä liiketoimista. Jos lupaa kanadalaiselle jotain, lupaus on pidettävä. Ylimitoitettuja lupauksia ei saa antaa. Jos aikataulu tai jokin muu asia muuttuu, on siitä heti ilmoitettava asiakkaalle. Jos menee Kanadaan myymään tuotteita, neuvottelut tapahtuvat joko asiakkaan tiloissa tai lounaan äärellä ravintolassa. Neuvotteluja käydään harvoin päivällisillä. Kanadalaiset liikemiehet varaavat iltansa toimistotöille, perheelle tai harrastuksille. Kanadalaiset liikemiehet kutsuvat ulkomaisia kauppakumppaneita kotiinsa vasta pitkän tuntemisen jälkeen, jos silloinkaan. On tavallista antaa juomarahaa tarjoilijoille, taksinkuljettajille ja hotellien laukunkantajille. 15 prosentin juomaraha on yleinen. Jos palvelu on esimerkillistä, voi antaa enemmän. Ravintoloissa lasku tuodaan joskus pöydälle, vaikka sitä ei ole vielä pyytänyt. Tämä ei tarkoita sitä, että asiakkaan halutaan lähtevän. Julkinen liikenne on tehokas, edullinen ja turvallinen tapa matkustaa. Kanadan brittiläinen ja ranskalainen väestö on täydentynyt kaikkialta maailmasta tulleilla siirtolaisilla Eri kansalliset ja etniset ryhmät tulevat kohtuullisen hyvin toimeen keskenään, mutta ristiriitojakin esiintyy Englantia ja ranskaa puhuvien väestöryhmien välillä on ollut kiistoja itsenäistymisestä lähtien (ja jo sitä ennen). Monet maan pohjoisosien asukkaat, etenkin intiaanit ja inuitit (toinen eskimokansoista) katsovat, että he eivät pääse nauttimaan vauraudesta etelän asukkaiden tavoin. Länsikanadalaiset eivät pidä Toronton ja Montrealin taloudellisesta ylivallasta. Monet kanadalaiset tuntevat yhdysvaltalaisen kulttuurin uhkaavan heidän kansallista identiteettiään. Kanadassa ja etenkin Quebecin provinssissa on otettava huomioon ranskan kielen vahva asema. Ranska on englannin ohella Kanadan virallinen kieli ja Quebecin ensisijainen työ-, liike-, opetus- ja lainsäädäntökieli. Ranskaa on käytettävä monissa liiketoimintatilanteissa. Yhtiön on hyväksyttävä ranskankielinen nimi, jotta se voidaan yhtiöittää, rekisteröidä tai lisensioida. Ranskaa on käytettävä myös tuote- ja pakkausmerkinnöissä, mainoksissa sekä ohje- ja takuudokumenteissa. Yhtiöesitteet ja neuvottelupöytäkirjat kannattaa myös laatia ranskaksi. Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi Kanadan maaraportti Operations & Network Sonja Antell 26 (26) 23.6.2010 Quebeciin tulevan ulkomaisen yrityksen on muistettava kielieron lisäksi kulttuurierot. Ranskalaisperäisen väestön arvot, asenteet ja tavat eroavat Brittein saarilta tulleiden ja muualta Euroopasta tulleiden englanninkielisten arvoista ja asenteista. Quebecin ranskalaiset ajattelevat eri tavalla kuin esim. Albertan anglosaksit ja ostavat myös erilaisia tuotteita. Kanadaan tulevan yrityksen on muistettava kulttuurierot laajemminkin. Euroopan ulkopuolelta tulleet ihmiset muodostavat yhä suuremman osan kaikista siirtolaisista. Etenkin aasialaisen väestön osuus on kasvanut selvästi 1970-luvulta lähtien. Väestön etnisen rakenteen muuttuminen vaikuttaa suoraan eri tuotteiden markkinointitapoihin ja menekkiin. Linkkejä http://canada.gc.ca/home.html (Government of Canada, Kanadan liittohallitus) http://www.bankofcanada.ca/en/ (Bank of Canada, keskuspankki) http://www.international.gc.ca/menu-en.asp (Foreign Affairs and International Trade Canada, Ulkoasioiden ja kansainvälisen kaupan ministeriö) http://www.fin.gc.ca (Department of Finance, valtiovarainministeriö) http://www.ic.gc.ca/epic/site/ic1.nsf/en/h_00000e.html?OpenDocument (Industry Canada, teollisuusministeriö) http://www.neb.gc.ca (National Energy Board, energiahallitus) http://www.statcan.ca/start.html (Statistics Canada, Kanadan tilastokeskus) http://www.tsx.com/ (Toronton pörssi) Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177 [email protected], www.finpro.fi
© Copyright 2024