1. No category

Regean toimintakertomus
2010
Julkaisija: Tampereen yliopisto/Regea, Kuvat: Regea ja Sami Helenius, ellei toisin mainita. Taitto: Jonna Rinne, Regea
Painopaikka: Hämeen kirjapaino, Tampere, 2011
Sisältö
Esipuhe 4
Henkilöstökatsaus 5
Talouskatsaus 6
Laadunhallinta 8
Kudospankki 10
Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmä 12
Neuroryhmä 14
Silmäryhmä 16
Sydänryhmä 18
Julkaisut 20
Regea mediassa 27
Regean henkilöstö 28
3
Esipuhe
Reilut seitsemän vuotta olen ollut vetämässä Regeaa, lapsenkengistä aikuisuuteen asti. Nuo
vuodet ovat olleet erittäin antoisia, mutta toki joskus raskaitakin. Haastavinta on ollut rahoituksen hankkiminen, sillä vuosien aikana yliopiston rahoittama osuus Regean menoista
on ollut maksimissaan vain noin viidenneksen.
Regean vuosi 2010 on ollut miellyttävä. Väitöskirjoja syntyi ennätysmäärä (5 kpl) ja saimme
useita uusia tutkimusrahoituksia yksikköömme. Regea on ollut myös useaan otteeseen esillä
mediassa, hyvin positiivisessa hengessä. Loppuvuoden kruunasi akatemiatutkijamme Heli
Skottmannin saama merkittävä Akatemiapalkinto tieteellisestä rohkeudesta.
Kuluneen vuoden aikana olemme menestyksellisesti jatkaneet potilaiden hoitoja heidän omilla rasvakudoksen kantasoluillaan ja
laajentaneet luupuutoksista myös muihin indikaatioihin. Kudospankin toiminta on ollut jo melko vakiintunutta ja se tekee aktiivista
yhteistyötä muiden kudospankkien kanssa Suomessa ja ulkomailla.
Ajat kuitenkin muuttuvat ja yliopistouudistuksen sekä Tampereen yliopiston oman rakenteellisen muutoksen myötä vuosi 2010 oli
viimeinen vuosi, kun Regea erillislaitoksena oli olemassa. Ensi vuonna olemme osa Biolääketieteellisen teknologian instituuttia eli
IBT:tä, jonka johtajaksi on valittu dos. Hannu Hanhijärvi. En toki poistu Regeasta, vaan siirryn johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi
sekä johtoryhmän jäseneksi vastuullani edelleen kantasolut ja kudosteknologia.
Omasta puolestani haluan kiittää mitä lämpimimmin erinomaista henkilökuntaamme, yhteistyökumppaneitamme ja rahoittajiamme näistä menneistä seitsemästä vuodesta. On ollut ilo työskennellä kanssanne. Uudessa yksikössämme meillä on entistä
enemmän voimaa ja odotankin uuden yksikön syntymisen vahvistavan asemaamme merkittävästi. Toiveissani on toki saada myös
insinööritieteet eli Tampereen teknillisessä yliopistossa toimivat yhteistyökumppanimme liittymään kanssamme virallisesti uuteen
perustettavaan yhteiseen yksikköön. Aika näyttää, koska se tapahtuu.
Tampereella 18.1.2011,
Riitta Suuronen, Regean johtaja
4
Henkilöstökatsaus
Tampereen yliopistolla vuotta 2010 leimasivat yliopiston
rakenteelliseen uudistukseen liittyvät muutokset. Yliopiston
muutosmyllerryksessä
Regean
keskeiset
toiminnot
jatkuivat kuitenkin entiseen tapaan suunnilleen samalla
henkilöstömäärällä.
Tampereen yliopiston rakenteellinen uudistus tarkoitti käytännössä tieteenalayksikköjen ja yliopistopalveluiden muodostamista. Vanhoista tiedekunnista ja laitoksista muodostettiin
yhdeksän tieteenalayksikköä. Regea ja Lääketieteellisen
teknologian instituutti IMT muodostavat 1.1.2011 alkaen
Biolääketieteellisen teknologian yksikön. Uuden yksikön johtajaksi valittiin dos. Hannu Hanhijärvi. Yksikön johtokuntaan
valittiin Regeasta jäseniksi Riitta Suuronen (varajäsen Heli
Skottman) ja Susanna Miettinen (varajäsen Tiia Tallinen).
Hallinto-, toimisto- ja atk-henkilökunnan osalta yliopistossa
oli käynnissä merkittävä organisaatiomuutos. Edellä mainitut
henkilöstöryhmät siirtyvät 1.1.2011 perustetun Tampereen
yliopistopalveluiden henkilökuntaan. Uuden järjestelyn
tarkoituksena on tukea mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti
Tampereen yliopiston strategian toteuttamista ja uusien
tieteenalayksiköiden tarpeita. Käytännössä eri yksiköissä
aiemmin työskennellyt yliopistopalveluiden henkilökunta
jatkaa vuoden 2011 alussa edelleen työskentelyään aikaisemmissa yksiköissään organisaatiomuutoksesta huolimatta, ja
käytännön työskentelyyn vaikuttavat muutokset toteutetaan
vähitellen uusien yksiköiden tarpeisiin pohjautuen.
asema sekä merkittävä rooli mm. EU:n laajuisten silmäpankki-​
toimintaa koskevien ohjeistusten laatijana.
Regeassa juhlittiin vuoden 2010 aikana viittä väitöstilaisuutta,
mikä on selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Jo (lähes)
perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti koko henkilöstö
kutsutaan juhlistamaan väittelijää iltajuhlaan. Yhteisillä
juhlatilaisuuksilla sekä Regean huvi- ja liikuntatoimikunnan
ansi​ok​​kaas​ti järjestämillä vapaa-ajan aktiviteeteilla on tärkeä
rooli päivittäisten rutiinien ohessa, ja perinteiden jatkuminen
organisaatiomuutoksista huolimatta on toivottavaa.
Regean henkilökuntamäärä pysyi vanhempainvapaat
huomioon ottaen suunnilleen samana kuin vuonna 2009.
Vuoden lopussa Regeassa työskenteli väitöskirjatyöntekijät
mukaan lukien 61 henkilöä, joista osa kokonaan apurahalla. Lisäksi opintojaan tai opintoihin liittyviä harjoittelujaan
Regeassa suoritti 23 opiskelijaa. Väitöskirjaansa Regeassa
valmisteli vuoden lopussa 21 tutkijaa. Tampereen yliopistossa
toimivassa Tampereen Biolääketieteen ja Bioteknologian
tutkijakoulutusohjelmassa TGPBB:ssä väitöskirjaansa valmisteli
kolme regealaista.
Alkuvuonna 2010 solmittu uusi yliopistojen työehtosopimus
muutti jonkin verran työehtoja. Merkittävin muutos oli se,
että kaikki tutkijat siirtyivät 1.8.2010 alken kokonaistyöaikaan
(1600 h ​vuodessa). Laboratoriohenkilökunta siirtyi puo-​
lestaan 38 h 15 min viikkotyöajasta 36 h 15 min työaikaan,
jota muu henkilöstö oli jo aiemmin noudattanut.
Regean tutkimustoiminnot sekä kliininen kudospankki-​
toiminta jatkuivat pitkälti samoilla volyymeillä kuin aiempina
vuosina. Regean tutkimustoiminta on vahvistanut tunnettuuttaan maailmalla yhtenä johtavista kudosteknologia-​
tutkimuksen yksiköistä. Regean kudospankki on puolestaan
Suomen ainoa monikudospankki, jolla on vahva kansallinen
5
Talouskatsaus
väheisempää, mutta amnionkalvojen, resiluun päiden sekä
luu- ja jännesiirteiden odotettua suuremmat myyntimäärät
tasapainottivat taloudellista tulosta.
Regean menobudjetti vuonna 2010 oli noin 3,50 miljoonaa
euroa*, ja alustavasti** toteutuneet kokonaismenot noin
3,32 miljoonaa euroa. Menot olivat näin ollen 0,18 miljoonaa
euroa arvioitua pienemmät. Tämä johtui pitkälti arvioitua
pienemmistä henkilöstö-, matka- ja laboratoriotarvikekustannuksista. Toteutuneet menot katettiin oheisen kuvion
mukaisesti (Tulot 2010). Kuvion prosenttiluvut esittävät eri
rahoittajien osuutta Regean kokonaismenojen kattamisesta
vuonna 2010.
Regean suurimpiin rahoittajiin kuuluivat vuonna 2010
Suomen Akatemia, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yksityiset
lahjoittajat, BioneXt, ITI Foundation, Sydäntutkimussäätiö,
Silmä- ja kudospankkisäätiö sekä Sokeain ystävät ry. Uusista
rahoittajista merkittävimmät olivat Biokeskus Suomi, Stryker
sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö (kuvio Tulot 2010).
Regean suurimpana rahoittajana oli aiempien vuosien tapaan
Tekes vajaan kolmanneksen osuudella Regean kokonaisrahoituksesta. Regean oman tulorahoituksen suhteellinen
osuus (25,5 %) laski 1,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2009.
Regealaiset saivat myös henkilökohtaisia stipendejä, matka- ja
muita apurahoja sekä avustuksia, jotka eivät näy oheisessa
kuviossa (Tulot 2010). Näitä apurahoja myönsivät Suomen
Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Tamperelaisen
tutkimuksen tukisäätiö, Hammaslääkäriseura Apollonia,
Orion-Farmos Tutkimussäätiö, Suomen Aivotutkimusseura,
Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Suomen lääketieteen säätiö,
Kudospankkitoiminnan tulos on vakiintumassa toiminnan
aloittamisesta johtuneiden tappiollisten vuosien jälkeen
lähelle nollatulosta. Sarveiskalvojen myynti oli budjetoitua
Tulot 2010
Stryker 1,0 % 40 000 €
Sydäntutkimussäätiö 1,2 % 40 000 €
Biokeskus Suomi 1,3 % 50 000 €
ITI Foundation 1,5 % 60 000 €
BioneXt 1,8 % 60 000 €
Lahjoitukset 1,8 % 60 000 €
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö 0,9 % 30 000 €
Silmä- ja kudospankkisäätiö 0,7 % 30 000 €
Sokeain ystävät 0,1 % 10 000 €
PSHP 2,3 % 80 000 €
Suomen Akatemia
11,7 %
420 000 €
Tekes 31,8 %
1 130 000 €
TaY rahoitus 18,3 %
650 000 €
Tulorahoitus 25,5 %
910 000 €
6
Aarne Koskelon säätiö ja Tampereen Biolääketieteen ja
Bioteknologian tutkijakoulutusohjelma TGPBB (aiempi
TGSBB).
Regean menojakauma (kuvio Menot 2010) on vakiintunut
infrastruktuurikuluihin painottuneiden aloitusvuosien jälkeen.
Henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista ylitti ensimmäisen kerran 50 %, vaikka absoluuttisesti henkilöstömenot
olivat 0,05 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä
vuonna. Kokonaisuudessaan tila- ja laitevuokria lukuun
ottamatta kaikkien menolajien menot jäivät edellisvuotta
pienemmiksi.
*Sekä budjetoiduista että toteutuneista menoista on vähennetty Tampereen
yliopiston Regealta veloittamat hallintokuluveloitukset 0,14 miljoonaa euroa,
vastaava vähennys on tehty TaY:lta saaduista tuloista.
**Tätä kirjoitettaessa Tampereen yliopiston tilinpäätös ei ole vielä valmistunut
Menot 2010
Matkakulut 1,6 % 50 000 €
Koneet ja laitteet 1,2 % 40 000 €
Tila- ja laitevuokrat 13,0 %
430 000 €
Ulkopuoliset palvelut
15,2 % 510 000 €
Henkilöstökulut
53,3 % 1 770 000 €
Yleiskustannukset, aineet ja tarvikkeet 15,6 % 520 000 €
7
Laadunhallinta
Regean laadunhallintatoiminnot kattavat tutkimukseen,
kudospankkitoimintaan, kantasolutuotantoon, henkilöstöhallintoon ja johtamiseen liittyviä käytäntöjä. Osa yksikön
laadunhallintatoiminnoista tulee toteuttaa lainsäädännön tai
tiettyjen standardien mukaisesti, osassa toiminnoista voidaan
nojautua ensisijaisesti yksikön omiin tai yliopiston asettamiin
tavoitteisiin ja kriteereihin. Regean laadunhallinnan toimivuuden periaatteellisena edellytyksenä on se, että laadunvarmistuksesta sekä eri laatujärjestelmien rakentamisesta ja
kehittämisestä vastaavat samat ryhmät ja henkilöt,
jotka muutenkin vastaavat näiden toimintojen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Regean laadunhallinnan eri
osa-alueet on esitetty alla.
Hallinto- ja
tutkimustoimintojen
laadunvarmistus
Oleellisia laatua varmentavia käytäntöjä koko
yksikön
tasolla
ovat
mm. uusien työntekijöiden
järjestelmällinen
perehdytys,
henkilöstön
vastuiden tarkka määrittäminen, tiedottaminen yksikköä
ja henkilöstöä koskevista asioista,
sekä määrävälein suoritettavat
työhyvinvointiselvitykset. Tutkimuksen
osalta tärkeimmät laatua varmentavat
käytännöt ovat tutkimus​toiminnan säännölliset
ulkoiset arvioinnit erityisesti kansainvälisen tieteellisen asiantuntijapaneelin kokoontumisten sekä rahoitushakemusten
arviointien muodossa.
Tietoturvallisuus
Tietoturvallisuutta varmentavia käytäntöjä on rakennettu
Regeassa ISO27001 –standardin mukaisesti. Tietoturvan
8
osalta tärkeimpiä osa-alueita ovat sähköisestä ja fyysisestä
tietoturvasta huolehtiminen sekä henkilöstön koulutus tietoturvallisuuteen liittyvistä asioista.
Kudospankkitoiminnan ja kantasolutuotannon
laadunvarmistus (GXP-järjestelmät)
GXP-laatujärjestelmillä viitataan lääketuotannossa edellytettyihin formaalisiin laatujärjestelmiin, joiden soveltamisala
ja sisältö on määritetty lainsäädännössä (mm. GLP
= Good Laboratory Practice, GMP = Good
Manufacturing Practice). Kantasolujen
tuottamiseen potilaskäyttöön sovelletaan GMP–ohjeistoa soveltuvin
osin. Kliiniseen kudospankkitoimintaan liittyen noudatetaan
kudoslaitoslainsäädännön
edellyttämää
laatujärjestelmää, joka on periaatteiltaan GMP-järjestelmän
mukainen.
Esimerkkejä
GXP-järjestelmien edellyttämistä osa-alueista ovat
mm. organisaatiokaavion
ja vastuiden määrittäminen,
tarkat toimintaohjeet kaikille
työvaiheille,
materiaalien,
tuotteiden ja tuotantoympäristön
laadunvalvonta, kaikkien toimintojen
dokumentointi, sekä lähtömateriaalien,
tuotannossa käytettyjen materiaalien ja
työntekijöiden täydellinen jäljitettävyys toiminnan
kaikissa vaiheissa.
Laadunhallintaan liittyvässä työssä painottuivat vuoden 2010
aikana laadunvalvontatoimintojen hoitaminen kudospankille ja kantasolutuotannolle, kantasolutuotantoon liittyvät
toimilupa- ja dokumentointiasiat sekä hallintotoimintojen
osalta mm. rekrytointiin, perehdyttämiseen, apurahakäytäntöihin ja työsuhteen päättymiseen liittyvien ohjeiden
suunnittelu ja kirjoittaminen.
Laadunhallintatyössä korostuvat seuraavan vuoden aikana
koko yksikköä koskevien toimintojen osalta yliopiston organisaatio​muutoksen edellyttämien muutosten toimeenpano
sekä tietoturvaan liittyvien käytäntöjen ja ohjeistuksen
kehittäminen. Kudospankki- ja kantasolutuotantotoimintojen osalta laadunvarmistus liittyy ensisijaisesti viranomais-​
asioiden hoitamiseen ja tuotantotoimintojen edellyttämään
laadunvalvontatyöhön. Vuoden aikana tehdään myös useita
sisäisiä ja toimittaja-auditointeja. Kaikkien edellä mainittujen
osa-alueiden kouluttaminen asianomaisille henkilöille on
myös tärkeä osa laadunhallintatyötä jatkossa.
Henkilökunta
Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö
Laadunvarmistus / kudospankki ja kantasolutuotanto
Marjo Schutskoff-Jääskeläinen, bioanalyytikko (AMK),
laatukoordinaattori
Helena Närä, laborantti
Sari Kalliokoski, laboratorioanalyytikko, laboratoriohoitaja
Anna-Maija Honkala, laboratorioanalyytikko (AMK)
Juha Heikkilä, tutkimusapulainen
Laadunvarmistus / Hallinto ja tietoturva
Merja Ahonen-Sihvola, suunnittelija
Noora Kaipola, tradenomi, toimistosihteeri
Jonna Rinne, FM, suunnittelija (vanhempainvapaalla
03–12/10)
Pasi Vetämäjärvi, tradenomi, järjestelmäsuunnittelija
Dokumentaatio
ja arkistointi
Toimitilat ja
laitteet
Henkilöstö ja
organisaatio
GXP
Sisäiset/ulkoiset
auditoinnit
Jatkuva henkilöstön
koulutus
Laatujärjestelmä
Laadunvarmistustoiminnot
Luovuttajan arvionti
ja testaus
Tuotantotoiminnot
Riskien identifiointi
ja arviointi
9
Kudospankki
Regean monikudospankki irrottaa, käsittelee, säilyttää ja
jakelee kudoksia kliiniseen käyttöön. Regean kudospankin
toiminta-ajatuksena on turvallisten kudosten saatavuuden
varmistaminen Suomessa. Kudospankin tavoitteena on
lisätä kudosluovutusten määrää ja siten pyrkiä vastaamaan
Suomen sairaaloiden kudostarpeisiin.
Elin- ja kudosluovutusten lisäämiseen pyritään myös
elokuussa 2010 voimaan astuneella lakimuutoksella, joka
määrittelee jokaisen suomalaisen kuollessaan elinluovuttajaksi, ellei vainaja ole elinaikanaan vastustanut
toimenpidettä. Lakimuutoksen myötä
myös Regean kudospankki ryhtyi
syksyllä 2010 kudosluovutusten
luvan kysymisessä korostamaan
vainajan (ei omaisen) mieli-​
pidettä kudosluovutukseen.
Aihetta
on
käsitelty
tarkemmin Duodecimin
pääkirjoituksessa (AaltoSetälä, Duodecim, 2010).
Vuonna 2010 Regean
kudospankin toiminnan
pääosa-alueet
olivat
massiivi​siirteiden
(luut,
jänteet ja nivelkokonaisuudet)
hankinta ja välitys, amnionkalvojen ja sarveiskalvojen hankinta,
käsittely ja välitys, tuorepakastetun
reisiluun pään (caput) pankittaminen ja
välitys sekä silmän kovakalvon välitys. Luiden
ja jänteiden prosessointi yhteistyössä saksalaisen luuja tukikudosten prosessointiin erikoistuneen kudoslaitoksen
DIZG:n (Deutsches Institut für Zell- und Gewebeersatz)
kanssa aloitetaan alkuvuodesta 2011.
Vuoden 2010 irrotettujen ja siirtoleikkauksiin toimitettujen
kudosten lukumäärät on esitetty oheisessa taulukossa.
Luu- ja jännesiirteiden talteenotto-organisaatioina toimivat
Tekonivelsairaala Coxa (151 caputia) ja Regea (150 massiivi-
10
siirrettä). Sarveiskalvojen talteenotto-organisaatioina toimivat
TAYS (138 kpl) ja KYS (28 kpl). Amnionkalvoja saatiin TAYSissa
suoritetuista keisarinleikkauksista. Kerätyistä amnionkalvoista
valmistettiin 170 kliiniseen käyttöön hyväksyttyä siirrettä.
Vuoden 2010 aikana Regean kudospankki välitti kudoksia
kliiniseen käyttöön yhteensä 561 kpl. Pirkanmaan sairaaloiden lisäksi kudoksia välitettiin useisiin sairaaloihin sekä
muihin terveydenhuollon yksiköihin Suomessa.
Sarveiskalvojen kysyntä ja tarjonta kulkivat vuoden mittaan
osin eri polkuja. Kysyntään ei ajoittain pystytty
vastaamaan mm. ennakoitua suurempien
luovuttajan poikkeavista laboratoriotuloksista johtuneiden siirteiden
hylkäysmäärien takia (22 %
irrotetuista). Toisaalta 10 %
siirteistä vanheni varastoon ja
jäi käyttämättä, kun kysyntä
ei ajoittain
vastannut
tarjontaa. Muita, lukumääräisesti aiempia vuosia
vastaavia
hylkäykseen
johtaneita
syitä
olivat
siirteiden laadunvalvontatestien tulokset (18 % irrotetuista), kudoksen irrotuksessa,
kudospankkiprosessissa tai siirtoleikkauksessa ilmenneet tekniset
ongelmat (6 % irrotetuista) sekä
muut luovuttajaan liittyvät syyt (1 %).
Irrotetuista siirteistä välitettiin siirtoleikkauksiin
yliopistollisten sairaaloiden silmäklinikoille 43 %.
Kudosten pankittamisen lisäksi Regean kudospankki
tarjoaa laatujärjestelmän ylläpitopalvelua sekä konsultointi- ja auditointi​palveluja muille suomalaisille kudospankeille. Vuonna 2010 Regean kudospankki suoritti
sisäisen auditoinnin kahdelle suomalaiselle kudospankille.
Kudospankin toiminta luupankkien laatujärjestelmän ylläpitäjänä laajenee, kun nykyisten yhteistyökudospankkien PäijätHämeen ja Seinäjoen keskussairaalan lisäksi Keski-Suomen
keskussairaalan luu​pankkitoiminnan laatujärjestelmän ylläpito
siirtyy osaksi Regean toimintaa vuoden 2011 alkupuolella.
Regean laatujärjestelmään kuulunut Reumasäätiön sairaalan
luupankki lopetti toimintansa keväällä 2010.
Vuonna 2010 Regean kudospankki osallistui Oulun yliopistollisen sairaalan luupankin järjestämään valtakunnalliseen
luupankkipäivään Oulussa sekä Euroopan kudospankkiyhdistyksen (EATB) vuosikokoukseen Berliinissä ja Euroopan
silmäpankkiyhdistyksen (EEBA) vuosikokoukseen Sitgesissä,
Espanjassa.
Regean kudospankki on voittoa tavoittelematon yksikkö.
Regean välittämien kudosten hinnat määräytyvät luovuttajien rekrytoinnin ja testauksen, kudosten irrotuksen,
käsittelyn, testauksen ja jakelun sekä lakisääteisen laadun​varmistuksen aiheuttamien kustannusten perusteella. Silmäja kudospankkisäätiö tuki Regean kudospankin toimintaa
yhden kudoskoordinaattorin osittaisissa palkkauskuluissa.
Regean kudospankki jatkoi aktiivista yhteistyötä muiden
eurooppalaisten kudoslaitosten kanssa kudosten välityksessä
ja prosessoinnissa sekä yhteiseurooppalaisten kudospankki-​
toimintojen kehittämisessä. Vuonna 2010 kudospankki
osallistui EURO GTPs (European Good Tissue Practices)
-ohjeistojen laatimiseen, erityisesti silmän kudosten ja
amnionkalvon ohjeistojen osalta, osana yhteiseurooppalaista EU-hanketta, jonka tavoitteena on valmistella euroop-
palaiset laadunvarmistusohjeistot sekä suunnitella yhteinen
GTP-koulutusohjelma eurooppalaisille kudospankeille.
Ryhmän jäsenet
Riitta Suuronen, LT, HLL, professori, kudospankin johtaja
Katriina Aalto-Setälä, LKT, dosentti, lääketieteellinen
johtaja
Annika Hakamäki, FT, tuotantopäällikkö
(vanhempainvapaalla 10/10 saakka)
Hanna Kankkonen, FT, tuotantopäällikkö
Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö
Katri Hietala, sh (leikkaus ja anestesia),
kudoskoordinaattori (07/10 alkaen)
Niina Ikonen, laborantti (08/10 saakka)
Sari Juvonen, sh (silmätaudit), kudoskoordinaattori
(vanhempainvapaalla 07/10 alkaen)
Noora Kailanto, FM, farmaseutti, tuotantokoordinaattori
(vanhempainvapaalla 07/10 alkaen)
Elina Konsén, laboratorioanalyytikko
Sari Sarkaniemi, sh (sisätaudit/kirurgia),
kudoskoordinaattori
Marjo Schutskoff-Jääskeläinen, bioanalyytikko (AMK),
laatukoordinaattori
Minna Sjöblom, laboratoriohoitaja (05/10 alkaen)
Regean irrottamien ja välittämien kudosten luku​määrät vuonna 2010.
Kudos
Irrotuksia/
irrotettu
Tuotu
ulkomailta
Prosessoitu
Hylätty
Välitetty
Caputit
151
20
0
19
203
Massiivisiirteet
150
58
0
24
172
Sarveiskalvo
166
0
168
91
79
Amnionkalvo
3
0
170
10
101
Kovakalvo
0
4
0
0
6
11
Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmä
Regean aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä tutkimus
kohdistuu aikuisen kantasolujen karakterisointiin, kasvuolosuhteiden optimointiin sekä solujen käyttöön luu-,
rusto- ja pehmytkudossovelluksissa. Jokaisessa sovelluksessa
päämääränä on kehittää potilaita hyödyttäviä, tehokkaita
ja turvallisia hoitomuotoja. Ryhmää johtaa FT Susanna
Miettinen, jolle myönnettiin dosentin pätevyys kesällä 2010.
Monikykyisiä aikuisen kantasoluja eristettiin vuonna 2010
rasvakudoksesta, viisaudenhampaista sekä luu- ja rusto­
näytteistä.
Rasvakudosnäytteitä
saatiin
Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS;
LT Hannu Kuokkanen) plastiikkakirurgian osastolta, viisauden-​
hampaita Tampereen ylioppilai-​
den terveydenhoitosäätiöltä
(YTHS), ja luu- ja rustonäytteitä Oulun yliopistollisen
sairaalan lastenkirurgian
osastolta (prof. Willy Serlo).
Kaikkia näitä solutyyppejä
karakterisoitiin
mm.
virtaus​sytometrian avulla.
Vuoden 2010 aikana
testattiin useiden kasvu-​
tekijöiden vaikutusta solujen
luu- ja rustoerilaistumiseen.
Aiheesta on valmistumassa kaksi
käsikirjoitusta. Kasvutekijöitä on
myös testattu useissa hammassovelluksissa ja aiheesta julkaistiin kaksi julkaisua.
Kasvutekijöiden vaikutuksista valmistui yksi hammaslääketieteen syventävä opinnäytetyö (Janne Säkkinen).
Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) biolääketieteen tekniikan laitoksen (BME; prof. Jari Hyttinen,
prof. Minna Kellomäki) ja VTT:n (DI Jani Pelto) kanssa on
jatkettu tutkimuksia fysikaalisten erilaistustekijöiden, erityisesti
sähköisen ja mekaanisen stimuloinnin vaikutuksista solujen
kasvuun ja erilaistumiseen luukudoksen suuntaan. Aiheesta
on lähetetty julkaistavaksi yksi käsikirjoitus ja kaksi on kirjoit-
12
teilla. Lisäksi sähköstimulaatioprojektiin liittyen vanhemmalle
tutkijalle Suvi Haimille myönnettiin Suomen Akatemian kolmivuotinen tutkijatohtorirahoitus. Projekti alkaa vuoden 2011
alussa. Kantasolujen kasvuolosuhteiden optimointiprojektia
on jatkettu ja vuoden 2010 aikana tuloksista julkaistiin yksi
julkaisu, ja yksi pro gradu -työ on valmisteilla (Miia Juntunen).
Lisäksi rasvakudoksen kantasolujen kliinisistä käyttömahdollisuuksista julkaistiin yksi kokoelmajulkaisu.
Solujen kiinnittymisen, kasvun ja jakaantumisen edistämiseen
kudosvauriokohdassa tarvitaan biomateriaaleja,
jotka toimivat myös solujen kuljettimena
elimistöön. Luun ja ruston kudosteknologiassa tutkittiin rasvan kantasolujen sekä rusto- että luusolujen
tukirakennemateriaalina bioaktiivista lasia, beta-trikalsiumfosfaattia, maitohappopohjaisia polymeerejä, sähköä
johtavia
biopolymeerejä
ja näiden materiaalien
komposiitteja. Tutkimusta
on
tehty
pääasiassa
soluviljelmillä, mutta myös
eläinkokeet solujen, biomateriaalin ja kasvutekijöiden
osalta ovat käynnissä. Olemme
tutkineet luu- ja rustosovelluksissa
biomateriaaleja yhteistyössä mm.
BME:n kanssa. Luun kudosteknolo­giasta
julkaistiin kaksi käsikirjoitusta. Aiheesta on
myös lähetetty useita käsikirjoituksia julkaistavaksi.
Lisäksi luun ja ruston kudosteknologiasta valmistui kaksi pro
gradu -työtä (Laura Tirkkonen ja Anne Mäntymaa). Pirjo
Arolan diplomityö keskittyi solujen leimausmenetelmien
vertailuun. Tuloksia voidaan hyödyntää in vivo -tutkimuksissa. Diplomityö toteutettiin yhdessä neuroryhmän kanssa.
Viisaudenhampaan kantasolujen hermoerilaistusta tutkittiin
myös yhteistyössä neuroryhmän kanssa.
Pehmytkudossovelluksissa
tutkittiin
kudosteknologian
hyödyntämistä rasvakudos-, iho- ja uroepiteelivaurioiden
hoidoissa. Tutkimusnäytteitä saatiin TAYS:n lasten ja nuorten
kirurgian yksiköstä (LT Tuija Lahdes-Vasama) ja plastiikka-​
kirurgian osastolta. Biomateriaaleina pehmytkudostutkimuk­
sissa on käytetty mm. amnionkalvoa ja maitohappopohjaisia
polymeerejä. Tutkimuksista valmistui myös yksi diplomityö
(Reetta Sartoneva). Tämän lisäksi uroepiteeliprojektissa yksi
käsikirjoitus on jo julkaistu ja toinen on lähetetty julkaistavaksi.
Myös uroepiteeliprojektissa biomateriaaleja testattiin yhteistyössä BME:n kanssa.
Vuonna 2010 uusina työntekijöinä ryhmään rekrytoitiin
väitöskirjatyöntekijä Mimmi Patrikainen kantasolujen kasvuolosuhteiden optimointiprojektiin sekä pro gradu -työntekijöiksi Miina Hämäläinen luukudosteknologiaprojektiin ja
Rami Pääkkönen rustokudosteknologiaprojektiin.
Rasvakudoksen kantasoluja käytettiin vuoden 2010 aikana
kokeellisissa hoidoissa yhdeksälle potilaalle. Potilashoidot
aloitettiin vuoden 2006 lopulla ja tähän mennessä kaksi­
kymmentäkuusi potilasta on saanut kantasoluteknologian
avulla tuotetun uuden luusiirteen kallon ja kasvojen alueelle.
Ensimmäiset potilashoidot liittyen ponnistusvirtsainkontinessiin on myös aloitettu. Kantasoluhoidot on toteutettu
potilaiden omien rasvakudoksen kantasolujen ja biomateri­
aalien yhdistelmillä. Vuoden 2010 aikana kliinisiä kantasoluhoitoja on tehty yhteis­työssä Helsingin yliopistollisen
sairaalan (HUS) ja TAYS:n kanssa. Hoitotulokset ovat olleet
rohkaisevia. Kallon luuvaurioiden korjauksesta kantasolujen
ja biomateriaalin avulla julkaistiin yksi julkaisu yhteistyössä
TAYS:n neurokirurgian kanssa (prof. Juha Öhman). Lisäksi
suu- ja leukakirurgian erikoisaloilta ryhmästä valmistui tänä
vuonna kaksi väitöskirjaa (Ahmed Jan ja Roland Männchen).
Ryhmässä on käynnissä monia yhteistyöprojekteja. Jo
aiemmin mainittujen tahojen lisäksi ryhmä tekee tiivistä
yhteistyötä mm. Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen
(prof. Timo Ylikomi), TAYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien
osaston (LT Jura Numminen, prof. Markus Rautiainen),
HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikan (LT Risto Kontio,
LT Jyrki Törnwall, LL Karri Mesimäki, HLL Jari Mauno ja prof.
Christian Lindqvist), Helsingin yliopiston biolääketieteen
laitoksen (LT Esko Kankuri) sekä useiden biomateriaalialan
(mm. BonAlive, Synthes, ConMed Linvatec Biomaterials,
Straumann ja Stryker) ja biotekniikka-alan (mm. Invitrogen ja
Stem Cell Technologies) yritysten kanssa.
Tutkimuksen merkittävimpiä rahoittajia olivat Tekes
(StemInClin-, FiDiPro-, RAM- ja Electrocell-hankkeet),
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Suomen Kulttuurirahasto ja
Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan maakuntarahasto,
Tampereen kaupunki, Hammaslääkäriseura Apollonia sekä
Maud Kuistilan muistosäätiö.
Ryhmän jäsenet
Susanna Miettinen, FT, dosentti, ryhmän johtaja
Riitta Suuronen, LT, HLL, professori
George Sándor, MD, PhD, DDS, professori (FiDiPro)
Suvi Haimi, FT, vanhempi tutkija
Bettina Mannerström, FT, vanhempi tutkija
Jan Wolff, DDS, Dr.med.dent, vanhempi tutkija
Katja Ahtiainen, FM, tutkija
Rashi Khanna-Jain, DDS, tutkija
Panu Nordback, LK, tutkija
Mimmi Patrikainen, FM, tutkija
Aliisa Pälli, DI, tutkija
Annemari Salonen, HLL, FK, tutkija
Reetta Sartoneva, LK, DI, tutkija
Laura Tirkkonen, FM, tutkija
Annukka Vuorinen, HLL, tutkija
Martin Waselau, Dr.med.vet., tutkija
Anna-Maija Honkala, laboratorioanalyytikko (AMK)
Miia Juntunen, laboratorioanalyytikko (AMK)
Sari Kalliokoski, laboratoriohoitaja
Minna Salomäki, FM, laboraattori
Miina Hämäläinen, TkK, opiskelija
Rami Pääkkönen, FK, opiskelija
Janne Säkkinen, LK, opiskelija
13
Neuroryhmä
Keskus- ja ääreishermostoa rappeuttavat sairaudet ja
hermostoon kohdistuvat vammat aiheuttavat kolmanneksi eniten vaikeita invaliditeetteja ja kuolemia länsimaissa.
Aivovammojen ja kroonisten hermoja rappeuttavien sairauksien taustalla on hermo- ja hermotukisolujen kuolema, joka
aiheuttaa aivotoimintojen muutoksia johtaen jopa potilaan
ennenaikaiseen menehtymiseen. Nykyiset hoitomuodot
tähtäävät pääasiassa oireiden lievitykseen, eikä parantavia
hoitoja vielä ole tarjolla. Kantasolupohjaiset hoitomuodot
voivat tarjota mahdollisuuden näiden vaikeiden
sairauksien hoitoon tulevaisuudessa.
Neuroryhmä keskittyy hermo- ja
hermotukisolujen erilaistamiseen
ihmisen monikykyisistä kantasoluista. Yhteistyössä kliinikoiden,
eläinmalliasian-​
tuntijoiden, solubiologien
ja tekniikan asiantuntijoiden kanssa neuroryhmä tähtää sellaisten
hermosolusiirteiden tuot​tamiseen, joiden avulla
voitaisiin hoitaa monia
hermoston
sairauksia.
Samanaikaisesti
ryhmä
tekee perustutkimusta, jossa
selvitellään
ihmisperäisten
hermosolujen erilaistumisen ja
kypsymisen molekyylibiologisia ja
toiminnallisia taustoja. Tältä pohjalta ryhmä
kehittelee myös aivojen in vitro -mallinnusta.
Lisäksi kehitetään toiminnallisia hermoverkkoja niin kehitysbiologiseen tutkimukseen kuin lääkeaineiden ja toksikologian
testausmalleiksi.
Tutkimusryhmän päätavoitteina 2010 oli jatkaa puhtaiden
hermo- ja hermotukisolupopulaatioiden tuottamista monia
eri sovellusmalleja varten. Ryhmä tutki muun muassa solujen
elinkykyä ja erilaistumista erilaisilla biomateriaalialustoilla, joita
voidaan mahdollisesti käyttää osana tuotettavia siirteitä tai
14
osana kolmiulotteisia solumalleja. Toinen suuri päätavoite oli
kehittää solujen erilaistumista helpottavaa ja mittaavaa biomimeettistä ympäristöä yhteistyössä Tampereen teknillisen
yliopiston tutkimusryhmien kanssa. Samoin kehitettiin ensimmäinen in vitro -hermoverkkomalli neurotoksikologiseen
tutkimukseen. Ryhmä osallistui uuden sähköelektrofysiologisen laboratorion pystyttämiseen ja mittasi hermosolujen
toiminnallisia ominaisuuksia mm. pitkäaikaisseurannassa.
Ryhmä julkaisi useita artikkeleita alan kansainvälisissä lehdissä,
ja ryhmän jäsenet osallistuivat aktiivisesti kansainvälisiin ja kansallisiin kokouksiin omilla
esityksillään. Ryhmän ensimmäinen,
Riikka Äänismaan väitöskirjatyö
valmistui maaliskuussa 2010, ja
ryhmän johtaja FT Susanna
Narkilahti nimitettiin dosentiksi
kesäkuussa 2010.
Tutkija, LT Riikka Äänismaa
jatkoi väitöksensä jälkeen
vanhempana
tutkijana
neuroryhmässä.
Väitös-​
kirja​töitään jatkoivat FM
Maria Sundberg, DI Laura
Ylä-Outinen sekä LK Heikki
Kiiski. Tutkimusryhmässä opin-​
näytetöitään aloittivat Juha
Heikkilä (Jyväskylän yliopisto, JyU),
Kati Heikkilä (JyU), Anu Hyysalo (JyU),
Tiina Joki (Tampereen yliopisto, TaY), Tiina
Kaarela (TaY), Paula Kärnä (JyU), Aliisa Mäkinen
(JyU), Meeri Mäkinen (TaY), Hanna Nurmi (TaY) ja
Ismo Korhonen (Tampereen teknillinen yliopisto, TTY).
Opinnäytetyönsä valmiiksi saivat Pirjo Arola (TTY) sekä Laura
Ylä-Outinen (TTY).
Edelliseltä vuodelta jatkui Suomen Akatemian rahoittama
konsortioprojekti ”Biomimeettinen aktiivinen ympäristö
hermo- ja sydänlihassolujen erilaistamiseen ja kasvattamiseen
kantasoluista”. Uutena alkoi Tekesin rahoittama ”StemInClin”​
-projekti. Lisäksi neuroryhmän toimintaa tukivat Pirkanmaan
Sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Suomen Kulttuurirahasto,
Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Suomen
aivotutkimusseura, Orion-Farmos tutkimussäätiö, Kordelinin
säätiö, Tamperelaisen tutkimustyön tukisäätiö, Tampereen
kaupungin tiedesäätiö, Ruotsin kulttuurirahasto, BioneXt
Tampere sekä yksityinen lahjoitus. Ryhmä sai Suomen
Akatemialta SpareBrain konsortiorahoituksen vuosille
2011–2013.
Tutkimusryhmän yhteistyökumppaneina toimivat mm.
prof. Erik Sundströmin tutkimusryhmä Karoliinisesta
Instituutista Tukholmasta, prof. Tay Lan Poh:n tutkimusryhmä
Singaporesta, prof. Jari Hyttisen, prof. Minna Kellomäen,
prof. Pasi Kallion, ja prof. Jukka Lekkalan tutkimusryhmät
Tampereen Teknillisestä yliopistosta, prof. Anu Wartiovaaran
ja prof. Timo Otonkosken tutkimusryhmät Helsingin yliopistosta sekä prof., ylilääkäri Irina Elovaara, dos., ylilääkäri Jyrki
Tehnunen ja prof., ylilääkäri Juha Öhman Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Ryhmän jäsenet
Susanna Narkilahti, dosentti, FT, vanhempi tutkija,
ryhmän johtaja
Riikka Äänismaa, FT, vanhempi tutkija
Tuomas Huttunen, LL, tutkija
Maria Sundberg, FM, tutkija
Laura Ylä-Outinen, DI, tutkija
Heikki Kiiski, LK, tutkija
Maarit Patrikainen, laboratorioanalyytikko
Hanna Koskenaho, bioanalyytikko (50 %)
Pirjo Arola, LuK, opiskelija
Kati Heikkilä,LuK, opiskelija
Juha Heikkilä, opiskelija
Anu Hyysalo, LuK, opiskelija
Tiina Joki, LuK, opiskelija
Tiina Kaarela, LuK, opiskelija
Paula Kärnä, LuK, opiskelija
Aliisa Mäkinen, LuK, opiskelija
Meeri Mäkinen, LuK, opiskelija
Hanna Nurmi, LuK, opiskelija
Ismo Korhonen, TkK, opiskelija
15
Silmäryhmä
Ihmisen alkioperäiset kantasolut (hESC) ja ehkä myös
indusoidut pluripotentit kantasolut (iPSC) ovat erittäin
lupaavia solulähteitä kudosteknologisiin hoitoihin. Ryhmä
on jo usean vuoden ajan tutkinut ja kehittänyt GMP (Good
Manufacturing Practice) –yhteensopivia, eläinperäisiä aineita
sisältämättömiä tuotanto-olosuhteita näille soluille. Ryhmä
tuottaa myös hESC-solulinjoja Regean tutkimusryhmien
käyttöön. Ryhmä käyttää uusien linjojen perustamisessa
ainoastaan hedelmöityshoidoista ylijääneitä, huonolaatuisia
alkioita, joiden hävittämisestä ja tutkimuskäytöstä
hoidoissa käynyt pariskunta päättää.
Ryhmän päätavoitteena on kehittää
kantasoluista uusia kudosteknologisia hoitomuotoja silmän
verkkokalvon
sairauksien
hoitoon ja suun limakalvon
soluista sarveiskalvon vaurioituneiden
pintarakenteiden hoitoon. Vakavat
verkkokalvon sairaudet,
kuten
ikärappeuma,
aiheuttavat
valtavasti
ongelmia
sairastuneille
sekä ikääntyvälle yhteiskunnalle. Vielä ei ole olemassa
tehokkaita hoitomuotoja, joilla
niitä voitaisiin estää tai hoitaa.
Tehokkain mahdollinen hoitomuoto mahdollistaisi vaurioituneiden
verkkokalvon rakenteiden korjauksen ja
siten näkökyvyn palautumisen potilaalle. Ihmisen
monikykyisillä (pluripotenteilla) kantasoluilla (sekä hESC että
iPSC) on kyky erilaistua ihmisen kaikiksi eri solutyypeiksi. Siten
ne tarjoavat mahdollisuuden soluterapialle, jossa kantasoluista
erilaistetaan uusia verkkokalvon soluja vaurioituneiden
solujen tilalle. Kantasoluista tuotetut toiminnalliset verkkokalvon solut voivat myös tarjota mahdollisuuden kehittää
uusia työkaluja lääkekehitykseen toimimalla solumalleina,
jotka ennustavat paremmin todellista kliinistä kuvaa in vitro
16
-tutkimuksissa. Tämän vuoksi kantasoluille on kehitettävä
uusia tehokkaita erilaistamismenetelmiä, joilla toimivia verkkokalvon soluja voidaan tuottaa.
Ryhmän päätavoitteena vuonna 2010 oli jatkaa kahta
vuoden 2008 aikana käynnistynyttä silmätutkimusprojektia.
Näistä ensimmäisen tavoitteena on kehittää uusia erilaistamis​menetelmiä verkkokalvon pigmenttiepiteelisolujen
(RPE) erilaistamiseksi ihmisen kantasoluista ja näiden solujen
molekyylibiologinen sekä toiminnallinen karakterisointi.
Toisessa projektissa kehitetään uusia menetelmiä
potilaan omien suun limakalvoepiteelissä olevien solujen hyödyntämiseksi
sarveiskalvon
pintarakenteiden
korjaamisessa.
Ryhmä lisensoi kehittämänsä
hESC-solujen viljelyyn tarkoitetun
kasvatusliuoksen
ruotsalaiselle
Vitrolife
Sweden AB:lle, ja liuoksen
kehitystyöstä
vastannut
tutkija FT Kristiina Rajala
väitteli toukokuussa 2010.
Ryhmä jatkoi hESC-solujen
kasvatuksissa
käytettävien
tukisolujen toiminnallista karakterisointia. RPE-solujen erilaistamismenetelmän
kehitystyötä
jatkettiin käyttämällä enenevissä määrin
myös iPSC-soluja. Erityisenä pääpainona
tutkimuksessa oli näiden RPE-solujen molekyylibiologinen ja toiminnallinen karakterisointi. Lisäksi ryhmä jatkoi
sarveiskalvon pintaepiteelin korjaukseen soveltuvan seerumittoman kasvatusmenetelmän kehitystä suun limakalvon
soluille. Edellä mainituista laadittiin myös tieteelliset artikkelit,
jotka lähetettiin julkaistaviksi. Suomen Akatemia myönsi
tunnustuksena ryhmän johtajalle Heli Skottmanille vuoden
2010 Akatemiapalkinnon tieteellisestä rohkeudesta.
Tampereella toimii Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitysja innovaatiokeskus SILK, johon ryhmä myös kuuluu. Ryhmän
tärkeimmät yhteistyökumppanit vuonna 2010 olivat prof.
Hannu Uusitalo ryhmineen, (TAYS/TaY, Lääketieteen laitos);
prof. Jari Hyttinen ryhmineen (TTY), prof. Minna Kellomäki
ryhmineen (TTY); prof. Arto Urtti (Lääketutkimuksen keskus,
Helsingin yliopisto HY); prof.Timo Otonkoski ryhmineen
(Biomedicumin kantasolukeskus, HY); prof. Kai Kaarniranta
ryhmineen (Itä-Suomen yliopisto); TAYSin SKS (silmä-, korvaja suusairauksien) päiväkirurgia; TAYSin naistenklinikka ja
Ovumia Oy. Ryhmän tärkeimpiä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita olivat prof. François Willermain (Université
Libre de Bruxelles, Brysseli, Belgia); prof. Janos Vörös (ETH
Zurich, Saksa) ja prof. Robin Ali (University College Lontoo,
Iso-Britannia).
Ryhmän jäsenet
Suomen Akatemian myöntämän Akatemiapalkinnon saivat vuonna 2010 Heli Skottman
ja Sampsa Hyysalo. Kuva: Suomen Akatemia
Tutkimusryhmässä aloitti vuoden alussa uusi väitellyt tutkija
Kati Juuti-Uusitalo, joka onnistui myös saamaan vuoden
aikana kolmevuotisen Suomen akatemian tutkijatohtorin
rahoituksen itselleen. Tutkimusryhmän uusina jäseninä
opinnäytetöitään suorittivat Olli-Pekka Kurkela (TTY) ja
Alexandra Mikhailova (TaY). Lisäksi Hanna Koskenaho ja
Elina Konsén täydensivät opintojaan suorittamalla solu- ja
molekyylibiologian erikoistumisopintoja Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Elina Savioja sai myös valmiiksi oman teknillisen yliopiston diplomityönsä.
Tutkimusta rahoittivat Tekes, Suomen Akatemia, Pirkanmaan
sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Tampereen yliopiston
TGPBB-tutkijakoulutusohjelma, kaksi yksityistä lahjoitusta sekä
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.
Heli Skottman, FT, dosentti, Suomen Akatemian tutkija,
ryhmän johtaja
Tanja Ilmarinen, FT, vanhempi tutkija
Kati Juuti-Uusitalo, FT, vanhempi tutkija
Heidi Hongisto (os. Hakala), FM, tutkija
Hanna Vaajasaari, FM, tutkija
Juhana Laine, silmätautien erikoislääkäri, tutkija
Astrid Subrizi, FM, tutkija, Viikki/Urtin tutkimusryhmä
Elina Konsén, laboratorioanalyytikko
Hanna Koskenaho, bioanalyytikko
Outi Melin, bioanalytikko, vastaava laboratoriohoitaja
Olli-Pekka Kurkela, tekn. yo, opiskelija
Alexandra Mikhailova, LuK, opiskelija
Tutkimuksessa hyödynnetään Tay:n vahvaa osaamista
silmätautien sekä mm. TTY:n vahvaa lääketieteellisen
tekniikan osaamista. Silmätutkimuksen kattojärjestönä
17
Sydänryhmä
Kantasoluista erilaistetuista sydänlihassoluista voidaan kehittää
solu- ja kudosmalli sydämen kehityksen ja toiminnan tutki-​
miseen, lääkekehitykseen ja lääkkeiden turvallisuustestauksiin.
Kantasoluista erilaistettuja soluja voidaan mahdollisesti
tulevaisuudessa käyttää myös soluterapiahoidoissa sydän-​
lihaskudosvaurion korjaamiseen. Niin kutsuttu iPS-soluteknologia, joka tarkoittaa aikuisen somaattisista soluista uudelleen
ohjelmoituja kantasoluja, on luonut uusia mahdollisuuksia
kantasolututkimukseen. Kyseinen teknologia mahdollistaa
potilasspesifisten monikykyisten kantasolulinjojen
ja edelleen sydänlihassolujen tuottamisen,
ja siten geneettisten sydänsairauksien
mallintamisen ja tautimekanismien
selvittämisen. Tämä tarjoaa
ennen näkemättömiä mahdollisuuksia tutkimukseen ja
lääkekehitykseen.
Sydänryhmän
tärkein
tavoite
on
erilaistaa
toiminnallisia sydänlihassoluja kantasoluista ja
hyödyntää iPS-soluteknologiaa geneettisten sydänsairauksien mallinnuksessa.
Sydänryhmän
tutkimus
keskittyy
sydänlihassolujen
erilaistamismenetelmien
ja
kasvatusympäristön kehittämiseen.
Tähän liittyy sekä biokemiallisten
että fysikaalisten tekijöiden vaikutuksien
tutkiminen sydänlihassolujen erilaistumiseen ja
ominaisuuksiin. Sydänryhmä kehittää myös menetelmiä
sydänlihassolujen karakterisoimiseen, erityisesti toiminnalliseen karakterisointiin, kuten lääkevasteen mittaamiseen.
Vuoden 2010 aikana sydänryhmän toiminta keskittyi
potilasspesifisten iPS-solulinjojen tuottamiseen, erilaistettujen sydänlihassolujen tutkimiseen ja karakterisointimenetelmien kehittämiseen. Tähän mennessä sydänryhmä on
kerännyt yli 50 potilasspesifistä ihonäytettä ja tuottanut
18
näistä yli 60 iPS-solulinjaa. Tutkija Anna Lahden tutkimustyö
keskittyi vuoden 2010 aikana potilasspesifisten iPS–solulinjojen tuottamiseen ja erityisesti LQT-potilasspesifisten (pitkä
QT-syndrooma) sydänsolujen karakterisointiin. Tutkija Marisa
Ojala jatkoi vuonna 2009 alkanutta iPS-solulinjojen perustamisen ja sydänerilaistumisen kehittämiseen tähtäävää
väitöskirjatyötään.
Sydänryhmässä tehtiin vuoden 2010 aikana paljon työtä
sydänlihassolujen karakterisointimenetelmien kehittämiseksi.
Erityisesti sähköisten ominaisuuksien karakte-​
risointi on olennaista potilasspesifisten ja
tavallisen sydänlihassolun toiminnallisten erojen havaitsemiseksi. Tutkija
Ville Kujala keskittyi väitöskirja-​
tutkimuksessaan
mikroelektrodi array (MEA) -tekniikan
optimoimiseen sydänlihassoluille ja potilasspesifisten
sydänsolujen
funktio-​
naaliseen karakterisointiin.
Vuoden aikana Regeaan
palkattiin elektrofysiologi,
FT Kim Larsson vastaamaan
elektrofysiologisten analyysimenetelmien pystyttämisestä
ja optimoinnista.
Yhdessä Tampereen teknillisen
yliopiston (TTY) tutkijoiden kanssa
ryhmässä jatkettiin sydänlihassolujen
aktiivisen kasvatus- ja mittausympäristön kehittämistä. Tähän projektiin liittyen vuoden 2010 aikana
tutkittiin fysikaalisten tekijöiden vaikutusta sydänlihassolujen
erilaistumiseen ja ominaisuuksiin. Kirsi Kujala tutki diplomi-​
työssään sähkön vaikutusta sydänlihassoluihin ja tutkija
Liisa Ikonen väitöskirjatyössään mekaanisen stimulaation
vaikutusta sydänlihassoluihin. Ikonen jatkoi myös sydän-​
lihassoluille soveltuvien biomateriaalien testaamista. Lisäksi
sydänryhmässä luotiin Biokeskus Suomen iPS-teknologiapalvelu -konseptia. Vuoden 2010 aikana sydänryhmässä
suorittivat laboratorioharjoittelujaan sekä opinnäytetyöprojektejaan laboratorioanalyytikko-opiskelijat Maria af Hällström
ja Markus Haponen sekä pro gradu -projektiaan opiskelija
Jukka Kuusela.
Ryhmän jäsenet
Vuoden merkittävimpiä saavutuksia oli kymmenien potilasspesifisten solulinjojen tuottaminen ja karakterisointi.
Vuoden tärkeimpiä ja hienoimpia tapahtumia oli tutkija
Mari Pekkanen-Mattilan väitöstilaisuus marraskuussa. Lisäksi
ryhmä järjesti marraskuussa Biokeskus Suomen ”Stem Cells
and Biomaterials” -symposiumin, jossa oli puhujina lukuisia
tunnettuja kantasolututkijoita ympäri maailmaa. Mari
Pekkanen-Mattilan väitöskirjan toinen ja kolmas osajulkaisu
julkaistiin vuoden 2010 aikana. Sydänryhmä lähetti myös
useita käsikirjoituksia julkaistavaksi ja ryhmästä osallistui tutkijoita lukuisiin tieteellisiin kokouksiin.
Erja Kerkelä, FT, vanhempi tutkija (06/2010 saakka)
Mari Pekkanen-Mattila, FT, vanhempi tutkija
Kristiina Rajala, FT, vanhempi tutkija
Sydänryhmän tutkimusta rahoittivat vuonna 2010 mm.
Suomen Akatemia, Biokeskus Suomi, Sydäntutkimussäätiö,
Suomen kulttuurirahasto, Suomen kulttuurirahaston
Pirkanmaan
rahasto,
Pirkanmaan
sairaanhoitopiiri
(EVO-rahoitus), TGPBB-tutkijakoulutusohjelma ja Tekes.
IPS-solututkimus sai lisärahoitusta syksyllä 2010, kun Tekes
myönsi jatkorahoitusta myöntämälleen projektirahoitukselle.
Katriina Aalto-Setälä, kardiologi, LKT, dosentti, Regean
kudospankin lääketieteellinen johtaja, ryhmän johtaja
Liisa Ikonen, DI, väitöskirjatutkija
Ville Kujala, FM, väitöskirjatutkija
Anna Lahti, FM, väitöskirjatutkija
Marisa Ojala, FM, väitöskirjatutkija
Henna Venäläinen, laboratorioanalyytikko
Maria af Hällström, laboratorioanalyytikko-opiskelija
Markus Haponen, laboratorioanalyytikko-opiskelija
Jukka Kuusela, LuK, opiskelija
Kirsi Kujala, TkK, opiskelija
Sydänryhmän tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluvat
prof. Bruce Conklinin ja prof. Shinya Yamanakan tutkimusryhmät Gladstone Instituutista Kalifornian yliopistosta,
prof. Olli Silvennoisen tutkimusryhmä Tampereen yliopistosta,
prof. Jari Hyttisen, prof. Pasi Kallion, prof. Jukka Lekkalan ja
prof. Minna Kellomäen ryhmät Tampereen teknillisestä yliopistosta, prof. Markku Pelto-Huikko Tampereen yliopistosta,
prof. Kimmo Kontula ja LT, dosentti Heikki Swan Helsingin
yliopistollisesta keskussairaalasta, FT, dosentti Tuula Heinonen
FICAM:sta (Finnish Center for Alternative Methods) sekä
Ari-Pekka Koivisto ja Hugh Chapman Orionilta.
19
Julkaisut
Kansainväliset tieteelliset julkaisut
1. Albilia JB, Humber CC, Clokie CM, Sándor GK. Lemierre syndrome from anodontogenic source: a review for dentists.
J Can Dent Assoc. 2010;76:a47.
2. Auer S, Lappalainen RS, Skottman H, Suuronen R, Narkilahti S, Vikholm-Lundin I. An antibody surface for selective
neuronal cell attachment. J Neurosci Methods 2010;186(1):72-6.
3. Barr T, McNamara AJ, Sándor GK, Clokie CM, Peel SA. Comparison of the osteoinductivity of bioimplants containing
recombinant human bone morphogenetic proteins 2 (Infuse) and 7 (OP-1). Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral
Radiol Endod. 2010;109(4):531-40. Epub 2010, Feb 26.
4. Beaumont M, DuVal MG, Loai Y, Farhat WA, Sándor GK, Cheng HL. Monitoring angiogenesis in soft-tissue
engineered constructs for calvarium bone regeneration: an in vivo longitudinal DCE-MRI study. NMR Biomed.
2010;23(1):48-55.
5. Bujtár P, Sándor GK, Bojtos A, Szucs A, Barabás J. Finite element analysis of the human mandible at 3 different
stages of life. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod. 2010;110(3):301-9. Epub 2010, May 1.
6. Cloutier M, Girard B, Peel SA, Wilson D, Sándor GK, Clokie CM, Miller D. Calvarial bone wound healing: a
comparison between carbide and diamond drills, Er:YAG and Femtosecond lasers with or without BMP-7. Oral Surg
Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod. 2010;110(6):720-8. Epub 2010, Jul 24.
7. Haaparanta AM, Haimi S, Ellä V, Hopper N, Miettinen S, Suuronen R, Kellomäki M. Porous polylactide/beta-tricalcium
phosphate composite scaffolds for tissue engineering applications. J Tissue Eng Regen Med 2010; 4(5)366-73.
8. Ho SK, Peel SA, Hu ZM, Sándor GK, Clokie CM. Augmentation of the maxillary sinus: comparison of bioimplants
containing bone morphogenetic protein and autogenous bone in a rabbit model. J Can Dent Assoc. 2010;76:a108.
9. Hu Z, Peel SA, Ho SK, Sándor GK, Su Y, Clokie CM. The expression of bone matrix proteins induced by different
bioimplants in a rabbit sinus lift model. J Biomed Mater Res A. 2010;95(4):1048-54. doi: 10.1002/jbm.a.32911. Epub
2010, Sep 28.
10. Humber CC, Sándor GK, Davis JM, Peel SA, Brkovic BM, Kim YD, Holmes HI, Clokie CM. Bone healing with an in
situ-formed bioresorbable polyethylene glycol hydrogel membrane in rabbit calvarial defects. Oral Surg Oral Med
Oral Pathol Oral Radiol Endod. 2010;109(3):372-84. Epub 2010, Jan 8.
11. Jan A, Sándor GK, Brkovic BB, Peel S, Kim YD, Xiao WZ, Evans AW, Clokie CM. Effect of hyperbaric oxygen on
demineralized bone matrix and biphasic calcium phosphate bone substitutes. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral
Radiol Endod. 2010;109(1):59-66. Epub 2009, Oct 20.
12. Ketola-Kinnula T, Suuronen R, Kontio R, Laine P, Lindqvist C. Bioabsorbable plates and screws for fixation of
mandibulotomies in ablative oral cancer surgery. J Oral Maxillofac Surg 2010; 68(8):1753-62.
13. Khanna-Jain R, Agata H, Vuorinen A, Sándor GK, Suuronen R, Miettinen S. Addition of BMP-2 or BMP-6 to
dexamethasone, ascorbic acid, and β-glycerophosphate may not enhance osteogenic differentiation of human
periodontal ligament cells. Growth Factors 2010; 28(6):437-46. Epub 2010, Jun 23.
20
14. Khanna-Jain R, Vuorinen A, Sándor GK, Suuronen R, Miettinen S. Vitamin D(3) metabolites induce osteogenic
differentiation in human dental pulp and human dental follicle cells. J Steroid Biochem Mol Biol 2010;122(4):33-41.
15. Lappalainen RS, Salomäki M, Ylä-Outinen L, Heikkilä TJ, Hyttinen JA, Pihlajamäki H, Suuronen R, Skottman H,
Narkilahti S. Similarly derived and cultured hESC lines show variation in their developmental potential towards
neuronal cells in long-term culture. Regen Med 2010;5(5): 749-62.
16. Lindfors LT, Tervonen EA, Sándor GK, Ylikontiola LP. Guided bone regeneration using a titanium-reinforced ePTFE
membrane and particulate autogenous bone: the effect of smoking and membrane exposure. Oral Surg Oral Med
Oral Pathol Oral Radiol Endod. 2010;109(6): 825-30.
17. Lindroos B, Aho KL, Kuokkanen H, Räty S, Huhtala H, Lemponen R, Yli-Harja O, Suuronen R, Miettinen S. Differential
gene expression in adipose stem cells cultured in allogeneic human serum versus fetal bovine serum. Tissue Eng
Part A 2010;16(7):2281-94.
18. Lindroos B, Suuronen R, Miettinen S. The Potential of Adipose Stem Cells in Regenerative Medicine. Stem Cell Rev
2010, Sep 18. [Epub ahead of print]
19. Liu Z, Vuohelainen V, Tarkka M, Tenhunen J, Lappalainen RS, Narkilahti S, Paavonen T, Oksala N, Wu Z, Mennander
A. (2010) Glutamate release predicts ongoing myocardial ischemia of rat hearts. Scand J Clin Lab Invest
2010;70(3):217-24.
20. Mäenpää K, Ellä V, Mauno J, Kellomäki M, Suuronen R, Ylikomi T, Miettinen S. Use of adipose stem cells and
polylactide discs for tissue engineering of the temporomandibular joint disc. J R Soc Interface 2010;6;7(42):177-88.
Epub 2009, May 27.
21. Pekkanen-Mattila M, Chapman H, Kerkelä E, Suuronen R, Skottman H, Koivisto AP, Aalto-Setälä K. Human embryonic
stem cell-derived cardiomyocytes: demonstration of a portion of cardiac cells with fairly mature electrical phenotype.
Exp Biol Med (Maywood) 2010;235(4):522-30.
22. Pekkanen-Mattila M, Pelto-Huikko M, Kujala V, Suuronen R, Skottman H, Aalto-Setälä K, Kerkelä E. Spatial and
temporal expression pattern of germ layer markers during human embryonic stem cell differentiation in embryoid
bodies. Histochem Cell Biol 2010;133(5):595-606 Epub 2010, Apr 6.
23. Pekkanen-Mattila, M., Chapman, H., Kerkelä, E., Suuronen, R., Skottman, H., Koivisto, A-P., Aalto-Setälä, K. Production
of human embryonic stem cell-derived cardiomyocytes with electrophysiological maturity -comparison of two
different cardiac differentiation methods. Exprimental biology and medicine. 2010;235(4):522–30.
24. Pelto J, Haimi S, Puukilainen E, Whitten PG, Spinks GM, Bahrami-Samani M, Ritala M, Vuorinen T. Electroactivity and
biocompatibility of polypyrrole-hyaluronic acid multi-walled carbon nanotube composite. J Biomed Mater Res A.
2010;93(3):1056-67.
25. Rajala K, Lindroos B, Hussein SM, Lappalainen RS, Pekkanen-Mattila M, Inzunza J, Rozell B, Miettinen S, Narkilahti S,
Kerkelä E, Aalto-Setälä K, Otonkoski T, Suuronen R, Hovatta O, Skottman H. A defined and xeno-free culture method
enabling the establishment of clinical-grade human embryonic, induced pluripotent and adipose stem cells. PLoS
One 2010;5(4):e10246
26. Sándor GK, Carmichael RP, Brkovic BM. Dental implants placed into alveolar clefts reconstructed with tongue flaps
and bone grafts. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod. 2010;109(2):e1-7.
21
27. Sartoneva R, Haimi S, Miettinen S, Mannerström B, Haaparanta AM, Sándor GK, Kellomäki M, Suuronen R, LahdesVasama T. Comparison of a poly-L-lactide-co-{varepsilon}-caprolactone and human amniotic membrane for
urothelium tissue engineering applications. J R Soc Interface 2010, Nov 24. [Epub ahead of print]
28. Serlo WS, Ylikontiola LP, Lähdesluoma N, Lappalainen OP, Korpi J, Verkasalo J, Sàndor GK. Posterior cranial vault
distraction osteogenesis in craniosynostosis: estimated increases in intracranial volume. Childs Nerv Syst. 2010, Dec
2. [Epub ahead of print]
29. Skottman, H. Derivation and characterization of three new human embryonic stem cell lines in Finland. In Vitro Cell
Dev Biol Anim. 2010;46(3-4):206-9. Epub 2010, Feb 23.
30. Sundberg M, Andersson PH, Akesson E, Odeberg J, Holmberg L, Inzunza J, Falci S, Öhman J, Suuronen R, Skottman
H, Lehtimäki K, Hovatta O, Narkilahti S, Sundström E. Markers of pluripotency and differentiation in human neural
precursor cells derived from embryonic stem cells and CNS tissue. Cell Transplant 2010, Sep 27 [Epub ahead of
print].
31. Sundberg M, Skottman H, Suuronen R, Narkilahti S. Production and isolation of NG2+ oligodendrocyte precursors
from human embryonic stem cells in defined serum-free medium. Stem Cell Res 2010; 5(2):91-103. Epub 2010 Jun
9.
32. Szucs A, Bujtár P, Sándor GK, Barabás J. Finite element analysis of the human mandible to assess the effect of
removing an impacted third molar. J Can Dent Assoc. 2010;76:a72.
33. Thesleff T, Lehtimäki K, Niskakangas T, Miettinen S, Suuronen R, Öhman J. Cranioplasty with adipose derived stem
cells and biomaterial. A novel method for cranial reconstruction. Neurosurgery, in press.
34. Tuovinen V, Suuronen R, Teittinen M, Nurmenniemi P. Comparison of the stability of bioabsorbable and titanium
osteosynthesis materials for rigid internal fixation in orthognatic surgery. A prospective randomized controlled study
in 101 patients with 192 osteotomies. Int J Oral Maxillofac Surg, 2010, Sep 7. [Epub ahead of print] PMID: 20828989
“Leading Clinical Paper”
35. Ylikontiola L, Siponen M, Salo T, Sándor GK. Sialometaplasia of the soft palate in a 2-year-old girl. J Mich Dent Assoc.
2010;92(4):38-40.
36. Ylä-Outinen L, Heikkilä J, Skottman H, Suuronen R, Aänismaa R, Narkilahti S. Human cell-based micro electrode array
platform for studying neurotoxicity. Front Neuroengineering 2010;3. pii: 111.
37. Ylä-Outinen L, Mariani C, Skottman H, Suuronen R, Harlin A, Narkilahti S. Electrospun poly(L,D-lactide) scaffolds
support the differentiation, fiber growth, and maturation of human embryonic stem cell derived neuronal cells. The
Open Tissue Engineering & Regenerative Medicine. 2010;3:1-9.
38. Zhang P, Zucchelli M, Bruce S, Hambiliki F, Stavreus-Evers A, Levkov L, Skottman H, Kerkelä E, Kere J, Hovatta O.
Transcriptome profiling of human pre-implantation development. PLOS One. 2010;4(11):e7844.
22
Kotimaiset tieteelliset julkaisut
1. Aalto-Setälä, K. Kudosten käyttö kliinisissä hoidoissa on lisääntynyt, mutta luovuttajista on pulaa. Lakimuutoksilla
pyritään lisäämään sekä elin- että kudossiirtoja. Pääkirjoitus. Duodecim 2010; 126:1868-70.
2. Heliö, T, Aalto-Setälä K. Geneettiset testit kardiologiassa. Duodecim 2010;126(14):1685-92.
3. Suuronen R. Korvaako kudosteknologia kirurgian ja lääkehoidon? Pääkirjoitus. Duodecim 2010; 126: 685-6.
4. Äänismaa R, Narkilahti S. Ihmisperäisten kantasolujen käyttö solu- ja kudosmalleina. Solubiologi 2010; 2:34–9.
Väitöskirjat ja opinnäytetyöt
1. Jan Ahmed: Effects of Hyperbaric Oxygen on Healing of Bone, Bone Grafts and Bone Graft Substitutes in Calvarial
Defects. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tampere: Tampere University Press, 2010 (Acta Universitatis Tamperensis
1515).
2. Männchen Roland: The Palatal Orthodontic Implant - Healing Process, Clinical Application, Biomechanics, Success,
Risk Factors, Indications and Limits. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tampere: Tampere University Press, 2010 (Acta
Universitatis Tamperensis 1519).
3. Pekkanen-Mattila Mari. Cardiomyocyte differentiation from human pluripotent stem cells. Väitöskirja, Tampereen
yliopisto. Tampere: Tampere University Press, 2010 (Acta Universitatis Tamperensis 1555).
4. Rajala Kristiina. Development of human stem cell culture conditions for clinical cell therapy. Väitöskirja. Tampereen
yliopisto. Tampere: Tampere University Press, 2010 (Acta Universitatis Tamperensis 1520).
5. Äänismaa Riikka. Human Embryonic Stem Cell-derived Neural and Neuronal Cells in Vitro and in Vivo. Väitöskirja,
Tampereen yliopisto. Tampere: Tampere University press, 2010 (Acta Universitatis Tamperensis 1495).
6. Arola Pirjo. Bioluminescence imaging of human stem cells in vitro. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto,
2010.
7. Lehtonen Leena. Development of ERG measurement setup for isolated mouse retinas and HESC-derived RPE cells.
ERG-mittausjärjestelmän kehittäminen hiiren verkkokalvoleikkeille ja alkion kantasoluista erilaistetuille RPE soluille.
Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, 2010.
8. Sartoneva Reetta. Comparison of Different Lactide Based 2D Biomaterial Membranes for Urothelium Tissue
Engineering Applications. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, 2010.
9. Tirkkonen Laura. The effects of vibration loading on adipose stem cell viability, proliferation and osteogenic
differentiation. Pro gradu –työ. Tampereen yliopisto, Lääketieteellisen teknologian instituutti, 2010.
10. Savioja Elina. Attachment and differentiation of human embryonic stem cell derived retinal pigment epithelium cells
on different coating materials. Ihmisalkion kantasoluista erilaistettujen verkkokalvon pigmenttisolujen kiinnittyminen
ja erilaistuminen erilaisilla pinnoitemateriaaleilla. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, 2010.
23
11. Sorkio Anni. Stimulation of neuronal networks: responding and learning in vitro. Diplomityö. Tampereen teknillinen
yliopisto, 2010.
12. Ylä-Outinen Laura. Neuronal cell cultures on electrospun polylactide fibers. Diplomityö. Tampereen teknillinen
yliopisto, 2010.
13. Ihanus Tuija. Denver 220 –pH-mittarin kvalifiointi. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Laboratorioalan
koulutusohjelma, 2010.
14. Konsén Elina. Kasvatusliuosten vertailu ihmisen alkion kantasoluista erilaistettujen pigmenttiepiteelisolujen
kasvatuksessa. Solu- ja molekyylibiologian erikoistumisopinnot. Tampereen ammattikorkeakoulu, 2010.
15. Koskenaho Hanna. RegES-kasvatusliuoksen testaus verkkokalvon pigmenttiepiteelisolujen erilaistuksen indusoinnissa
alkion kantasoluista. Solu- ja molekyylibiologian erikoistumisopinnot. Tampereen ammattikorkeakoulu, 2010.
16. Leinonen Sari. Fibroblastikasvutekijä 2-tuotteiden vertailu ihmisen alkion kantasolujen viljelyssä. Solu- ja
molekyylibiologian erikoistumisopinnot. Tampereen ammattikorkeakoulu, 2010.
17. Kuoppala Laura. Gene expression analysis of neural cells, method set up. Syventävät opinnot. Tampereen yliopisto,
2010.
18. Nordback Panu. Amniotic membrane promotes early stage wound healing. Syventävät opinnot. Tampereen
yliopisto, Lääketieteen laitos, 2010.
19. Saarinen Laura. In vivo evaluation of adipogenic potential of amniotic membrane. Syventävät opinnot. Tampereen
yliopisto, Lääketieteen laitos, 2010.
Patenttihakemus
Törnwall, J., Lindroos, B., Suuronen, R., Miettinen, S., Mesimäki, K., Mauno, J. Biological regenerate. PCT/
FI2010/050931.
Hyödyllisyysmalli
Annala, T., Miettinen, S., Narkilahti, S. Cell culture insert and cell culture vessel. n:o 8907.
Abstraktit
1. Ikonen L., Kreutzer J., Hyttinen J., Kallio P., Kerkelä E., and Aalto-Setälä K., ”Mechanical Stimulus and Growth of
Cardiomyocytes on Biomaterials”, Tissue Engineering and Regenerative Medicine International Society-EU Chapter
Meeting, 13.–17.6.2010, Galway, Irlanti.
2. Ikonen Liisa M., Metselaar Gerald, de Jong Menno, Aalto-Setälä Katriina, and Kerkelä Erja, ” Testing of CollagenMimetic Dried Hydrogels with Different Gelators for Culturing of Human Embryonic Stem Cell Derived
Cardiomyocytes”, 23rd European Conference on Biomaterials, 11.–15.9.2010, Tampere, Suomi.
24
3. Kapucu FM, Tanskanen JMA, Mikkonen JE, Ylä-Outinen L, Narkilahti S, Hyttinen JAK. 2010. Tracking the Network
Development of hESC derived Neurons during Maturation. 7th International Meeting on Substrate-Integrated Micro
Electrode Arrays, 29.6.–7.7.2010, Reutlingen, Saksa.
4. Kujala Ville, Ryynänen Tomi, Hyttinen Jari, Lekkala Jukka, Kerkelä Erja, Aalto-Setälä Katriina, Electrophysiological
Studies of Human Embryonic Stem Cell –Derived Cardiomyocytes with Novel Microelectrode Arrays, 7th
International Meeting on Substrate-Integrated Microelectrode Arrays, 29.6.–7.7.2010, Reutlingen, Saksa.
5. Lahti Anna L. (presenter), Kujala Ville, Lehtinen Merja, Venäläinen Henna, Pekkanen-Mattila Mari, Kerkelä Erja,
Silvennoinen Olli & Aalto-Setälä Katriina. “iPS Cells Derived from a LQT2 Patient Carrying a Mutation in hERG Gene
Differentiate into Cardiomyocytes and Exhibit the Disease Phenotype in Cell Culture Conditions” 2nd Science Day of
the Kauppi Campus, 20.1.2010, Tampere, Suomi.
6. Lahti, Anna, Kujala, V., Lehtinen, M., Pekkanen-Mattila, M., Kerkelä, E., Chapman, H., Koivisto, A., Silvennoinen,
O. & Aalto-Setälä, K. ”iPS Cells Derived from a LQT2 Patient Carrying a Mutation in hERG Gene Differentiate into
Cardiomyocytes and Exhibit the Disease Phenotype in Cell Culture Conditions” Stem Cell Differentiation and
Dedifferentiation, 15.–20.2.2010, Keystone, Colorado, USA.
7. Laine J, Ilmarinen T, Uusitalo-juuti K, Numminen J, Suuronen R, Uusitalo H, Skottman H. A new defined and
serum-free technique to obtain stratified oral mucosal epithelium for corneal surface reconstruction. EVER,
6–9.10.2010, Crete, Kreikka.
8. Mäenpää K, Sippola L, Lindroos B, Haimi S, Suuronen R, Kellomäki M, Ylikomi T, Miettinen S. Comparison of
polylactide-based 3d composites in the differentiation of adipose stem cells. Bone Tec, Hannover, Saksa, Lokakuu
2010.
9. Narkilahti S, Rinta S, Mäkinen A, Suuronen R, Skottman H, Elovaara I. (2010) Effects of inflammation mediating
cytokines in multiple sclerosis to viability and functionality human neural stem/progenitor cells. Neuroscience
Meeting, 13–17.11.2010, San Diego, USA.
10. Nurminen K, Ylä-Outinen L, Narkilahti S, Lekkala J. (2010) A capillary pH electrode for evaluating long term culturing
of neural cell populations. Eurosensors. 5–8.9.2010. Linz, Itävalta.
11. Ojala M., Pekkanen-Mattila M., Kerkelä E., Rajala K., Aalto-Setälä K., ” The effect of different culture conditions on
cardiac differentiation of pluripotent stem cells (hESC and iPS)” to Stem Cells Europe, 24.–25.8.2010, Edinburgh,
Scotland, Iso-Britannia.
12. Rajala K., Lahti A., Kujala V., Pekkanen-Mattila M., Kerkelä E., Silvennoinen O. and Aalto-Setälä K. Genome-specific iPS
cell lines from patients with genetic cardiac diseases. Presented in International society for stem cell research (ISSCR)
8th Annual Meeting, 16.–19.6.2010, San Francisco, CA, USA .
13. Ryynänen T, Kujala V, Ylä-Outinen L, Kerkelä E, Narkilahti S, Lekkala J. 2010 Polystyrene coated MEA. 7th
International Meeting on Substrate-Integrated Micro Electrode Arrays, 29.6.–7.7.2010, Reutlingen, Saksa.
14. Skottman H, Vaajasaari H, Ilmarinen T, Juuti-Uusitalo K, Narkilahti S, Suuronen R, Uusitalo H. Human pluripotent
stem cells provide excellent source of functional pigment epithelial cells. EVER, 6–9.10.2010, Crete, Kreikka.
25
15. Skottman H, Vaajasaari H, Ilmarinen T, Juuti-Uusitalo K, Narkilahti S, Suuronen R, Uusitalo H. (2010) Human
pluripotent stem cells provide excellent source of functional pigment epithelial cells, EVER congress, 6–9.10.2010,
Crete, Kreikka.
16. Sundberg M, Andersson P-H, Åkesson E, Odeberg J, Holmberg L, Inzunza J, Falci S, Öhman J, Suuronen R,
Skottman H, Lehtimäki K, Hovatta O, Narkilahti S. Sundström E. Comparison of human neural precursor cells derived
from embryonic stem cells and fetal central nervous system in terms of pluripotency, differentiation, and teratoma
formation capacity. Neuroscience Meeting, 13–17.11.2010, San Diego, USA.
17. Sundberg M, Andersson P-H, Åkesson E, Odeberg J, Holmberg L, Inzunza J, Falci S, Öhman J, Suuronen R,
Skottman H, Lehtimäki K, Hovatta O, Narkilahti S, Sundström E. Comparison of human neural precursor cells derived
from embryonic stem cells and fetal central nervous system in terms of pluripotency, differentiation and teratoma
formation. Neuroscience Meeting, 13–17.11.2010, San Diego, USA.
18. Vaajasaari, H., Ilmarinen, T., Hongisto H., Suuronen R., Uusitalo H. and Skottman H. Adherent Differentiation of
Human Embryonic Stem Cells Promotes Generation of Retinal Pigment Epithelium Cells. ARVO 2010, 2.–6.5.2010,
Fort Lauderdale, USA.
19. Ylä-Outinen L, Korhonen I, Äänismaa R, Skottman H, Suuronen R, Mikkonen J, Hyttinen J, Narkilahti S. Functionality
and plasticity of human embryonic stem cell–derived neuronal networks. 7th FENS Forum of European
Neuroscience, 3.-7.7.2010, Amsterdam, Hollanti.
20. Ylä-Outinen L, Korhonen I, Äänismaa R, Skottman H, Suuronen R, Mikkonen J, Hyttinen J, Narkilahti S. 2010.
Functionality and plasticity of human embryonic stem cell–derived neuronal networks. FENS Forum 2010, 3.–7,7.
2010, Amsterdam, Hollanti.
21. Ylä-Outinen L, Korhonen I, Mikkonen JE, Hyttinen JAK, Narkilahti S. 2010. Plasticity of Human Embryonic Stem Cell –
derived Neuronal Networks: Effect of Low-frequency Stimulation. 7th International Meeting on Substrate-Integrated
Micro Electrode Arrays, 29.6.–7.7.2010, Reutlingen, Saksa.
22. Äänismaa R, Hyysalo A, Ylä-Outinen L, Suuronen R, Skottman H, Narkilahti S. Differentiation of human pluripotent
stem cells into GABAergic inhibitory neurons. 7th FENS Forum of European Neuroscience, 3.–7.7.2010,
Amsterdam, Hollanti.
23. Äänismaa R, Ylä-Outinen L, Heikkilä J, Suuronen R, Skottman H, Narkilahti S. Neural Differentiation of Human
Induced Pluripotent Stem Cells: Formation of Functional Neuronal Networks. 7th International Meeting on
Substrate-Integrated Micro Electrode Arrays, 29.6.–7.7.2010, Reutlingen, Saksa.
Konferenssit
Stem Cells and Biomaterials -symposium (yhteistyössä Biokeskus Suomen kanssa). 19.11.2010. Tampere, Suomi.
26
Regea Mediassa 2010
Lehdistö
Radio ja TV
Aamulehti 14.1.2010, 12.10.2010, 15.10.2010, 16.10.2010,
19.10.2010, 23.10.2010
Nelosen uutiset 13.1.2010
Aikalainen 16/2010
plaza.fi 14.1.2010
Apu/Oma aika 3.11.2010
research.scottrade.com 17.6.2010
Avain-Nyckeln 14.1.2010
STT stt.fi 13.1.2010, sttinfo.fi 14.10.2010,
Duodecim 6/2010
www.avanza.se 30.3.2010
Etelä-Saimaa 14.1.2010
www.biosciencetechnology.com 14.10.2010
Etelä-Suomen Sanomat (verkossa) 13.1.2010
www.elisa.net/uutiset 13.1.2010
Forssan Lehti 14.1.2010
www.esaimaa.fi/online 18.10.2010
Helsingin Sanomat 14.1.2010 (digilehti 13.1.2010), 6.5.2010
www.iltalehti.fi 13.1.2010
Hämeen Sanomat (verkossa) 13.1.2010
www.ita-savo.fi 13.1.2010
Ilkka 14.1.2010
www.kaleva.fi/plus 13.1.2010
Joutsan Seutu 25.8.2010
www.kauppalehti.fi 14.10.2010
Kainuun Sanomat 14.1.2010
www.keskipohjanmaa.net 13.1.2010
Karjalainen 14.1.2010
www.laakarilehti.fi 7.5.2010
Keskisuomalainen 14.1.2010 (verkossa 13.1.2010)
www.laakariliitto.fi (Lääkäripäivät 2010-sivusto)
Kymen Sanomat 14.1.2010
www.ls24.fi 13.1.2010
Lapin Kansa 14.1.2010 (verkossa 13.1.2010)
www.research.fi 14.10.2010
Länsi-Suomi 14.1.2010
www.thehindu.com 4.10.2010
Nordic Life Science Review Q1/2010
www.uta.fi/ajankohtaista 27.8.2010, 15.10.2010
Pirkanmaa 5/2010
www.uusisuomi.fi 13.1.2010
Salon Seudun Sanomat 14.1.2010
www.verkkouutiset.fi 14.10.2010
Savon Sanomat 14.1.2010 (verkossa 13.1.2010)
www.yle.fi 6.9.2010, 14.10.2010
Suomenmaa 14.1.2010
Tehy 28.9.2010
Turun Sanomat 14.1.2010 (verkossa 13.1.2010)
Internet-julkaisut
Muut julkaisut
Lääkäripäivät 2010 ennakko-ohjelma
Innovation for Well-Being 2003–2010, BioneXt Tampere
Finland
27
Regean henkilöstö 2010
Hallinto
Suuronen Riitta, Kudosteknologiatutkimuksen professori,
Johtaja
Tallinen Tiia, Laatupäällikkö, Varajohtaja
Ahonen-Sihvola Merja, Suunnittelija
Kaipola Noora, Toimistosihteeri
Lehtinen Juhani, Taloussuunnittelija
Rinne Jonna, Suunnittelija
Vetämäjärvi Pasi, Järjestelmäsuunnittelija
Tutkimus
Aalto-Setälä Katriina, Lääketieteellinen johtaja
Ahtiainen Katja, Tutkija
Haimi Suvi, Vanhempi tutkija
Hongisto Heidi, Tutkija
Huttunen Tuomas, Tutkija
Ikonen Liisa, Tutkija
Ilmarinen Tanja, Vanhempi tutkija
Jan Ahmed, Tutkija (05/2010 saakka)
Juuti-Uusitalo Kati, Vanhempi tutkija
Kerkelä Erja, Vanhempi tutkija (06/2010 saakka)
Khanna-Jain Rashi, Tutkija
Kujala Kirsi, Tutkija
Kujala Ville, Tutkija
Lahti Anna, Tutkija
Laine Juhana, Tutkija
Larsson Kim, Vanhempi tutkija
Mannerström Bettina, Vanhempi tutkija
Miettinen Susanna, Vanhempi tutkija
Männchen Roland, Tutkija (05/2010 saakka)
Narkilahti Susanna, Vanhempi tutkija
Nordback Panu, Tutkija
Ojala Marisa, Tutkija
Patrikainen Mimmi, Tutkija
Pekkanen-Mattila Mari, Vanhempi tutkija
Pälli Aliisa, Tutkija
Rajala Kristiina, Vanhempi tutkija
Salonen Annemari, Tutkija
Sándor George, Finnish Distinguished Professor (Tekes)
Sartoneva Reetta, Tutkija
Skottman Heli, Suomen Akatemian tutkija
Sundberg Maria, Tutkija
28
Tirkkonen Laura, Tutkija
Vaajasaari Hanna, Tutkija
Vuorinen Annukka, Tutkija
Waselau, Martin, Tutkija
Wolff Jan, Tutkija
Ylä-Outinen Laura, Tutkija
Äänismaa Riikka, Vanhempi tutkija
Kudospankki
Aalto-Setälä Katriina, Lääketieteellinen johtaja
Hakamäki Annika, Kehittämispäällikkö
Hietala Katri, Kudoskoordinaattori
Hyytinen Johanna, Kudoskoordinaattori
Ikonen Niina, Laborantti (08/2010 saakka)
Juvonen Sari, Kudoskoordinaattori
Kailanto Noora, Koordinaattori
Kankkonen Hanna, Tuotantopäällikkö
Konsén Elina, Laboratorioanalyytikko
Sarkaniemi Sari, Kudoskoordinaattori
Sjöblom Minna, Laboratoriohoitaja
Laboratorio
Honkala Anna-Maija, Laboratorioanalyytikko
Ikonen Niina, Laborantti (08/2010 saakka)
Juntunen Miia, Labotatorioanalyytikko
Kalliokoski Sari, Laboratoriohoitaja
Konsén Elina, Laboratorioanalyytikko
Koskenaho Hanna, Bioanalyytikko
Melin Outi, Vastaava laboratoriohoitaja
Närä Helena, Laboratorioanalyytikko
Patrikainen Maarit, Laboratorioanalyytikko
Salomäki Minna, Laboraattori
Venäläinen Henna, Laboratorioanalyytikko
Laadunhallinta
Heikkilä Juha, Tutkimusapulainen
Tallinen Tiia, Laatupäällikkö, Varajohtaja
Schutskoff-Jääskeläinen Marjo, Laatukoordinaattori
Opiskelijat
Haponen Markus
Hautala Jenna
Heikkilä Kati
Heikkilä Juha
Hyysalo Anu
Hällström (Af) Maria
Hämäläinen Miina
Joki Tiina
Kaarela Tiina
Kiiski Heikki
Korhonen Ismo
Kurkela Olli-Pekka
Kuusela Jukka
Kärnä Paula
Mikhailova Alexandra
Mustalahti Risto
Mäkinen Meeri
Mäkinen Aliisa
Mäntymaa Anne
Nurmi Hanna
Paananen Taru
Pääkkönen Rami
Säkkinen Janne
Regean johtokunta
Ala-Uotila Esa, Asiakkuusjohtaja, TAMK (puheenjohtaja)
Kellomäki Minna, Professori, TTY
Lahti Timo, Hallintojohtaja (08/2010 saakka), TaY
Lehto Matti, Johtajaylilääkäri, PSHP
Pajamäki Jorma, Osastonylilääkäri, Dosentti,
Tekonivelsairaala Coxa Oy
Sotarauta Markku, Professori, TaY
Suuronen Riitta, Professori, Regea (esittelijä)
29
Tampereen yliopisto
Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea
Biokatu 12
33520 Tampere
Puh. 040 190 1800
[email protected]
www.regea.fi