JätePlus 2/2014

JÄTEALAN AMMATTILAISILLE
JÄSENLEHTI 2 2014
Jäteplus
Valtakunnallinen jätesuunnitelma
toteutunut vaihtelevasti
Muovijäte voidaan
hyödyntää materiaalina
Ilmoittaudu
Jätehuoltopäiville!
ohjelma keskiaukeamalla
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY
Jäteplus
SISÄLTÖ
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI
OSOITE
Jätehuoltoyhdistys ry
PL 943, 00101 HELSINKI
6¦KN¸SRVWLLQIR#MDWHKXROWR\KGLVW\VƓ
(mm. osoitteenmuutokset)
ZZZMDWHKXROWR\KGLVW\VƓ
LASKUTUSOSOITE:
Jätehuoltoyhdistys ry
c/o Gerente Oy
Liisankatu 12 D 28 00170 Helsinki
Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH
Tilinumero: IBAN FI53 1064 3000 2090 10
ISSN 1455-3570
PÄÄTOIMITTAJA
Auli Westerholm
Ekokem Oy Ab
PL 181
11101 RIIHIMÄKI
puh. 010 755 1254
DXOLZHVWHUKROP#HNRNHPƓ
TOIMITTAJA
Katariina Krabbe
Tekstitaika
Posliinikatu 2 A 5
00560 Helsinki
puh. 050 490 3004
WLHGRWXV#MDWHKXROWR\KGLVW\VƓ
2 2014
Tässä numerossa:
03
04
05
06
10
12
14
15
16
Pääkirjoitus
JHY tiedottaa
Majakka-hanke
Pääartikkeli: Muovijätteen kierrätys
Valtakunnallinen jätesuunnitelma tilastojen valossa
Hyötypalat
JäteMiinus
Yhteisöjäsenet
Tapahtumakalenteri
Jätehuoltopäivien ohjelma keskiaukeamalla
TAITTO JA ULKOASU
Heidi Söyrinki
Festareilla kuvasi Heidi Söyrinki
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille
jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä
toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin
ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen
tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja
jätteen hyötykäyttöä Suomessa.
Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15.
JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY
2
Jäteplus
2/2014
ARABIAN KATUFESTARIT HELSINGISSÄ YHDISTÄVÄT KIERRÄTYKSEN JA KATUTAITEEN.
PÄÄKIRJOITUS
www.tuottajavastuu.fi
T
UOTTAJAVASTUU tarkoittaa sitä, että yrityksellä on velvollisuus huolehtia
tiettyjen markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehierarkian mukaisesta
jätehuollosta, oli kyseessä maahantuonti, valmistus tai pakkaaminen.
Suomessa tuottajavastuuta on toteutettu EU-trendejä ennakoiden jo
1990-luvulta alkaen, materiaalikierrätystä toki huomattavasti pidempään.
Aaltopahviakin on kerätty ja kierrätetty jo 1940-luvulta alkaen.
Termejäkin on monia, esimerkiksi osittainen, laajennettu ja täysi tuottajavastuu.
Perimätiedon mukaan laajennetun tuottajavastuun (Extended Producer Responsibility,
EPR) esitteli ensimmäisenä politiikantutkija Thomas Lindhqvist vuonna 1990:
”Laajennettu tuottajavastuu on ympäristönsuojelustrategia, jonka tavoitteena on
vähentää tuotteen kokonaisympäristövaikutuksia tekemällä tuotteen valmistaja
vastuulliseksi tuotteen koko elinkaaresta ja erityisesti takaisinotosta, kierrätyksestä
ja loppukäsittelystä. Tuottajavastuu toimeenpannaan hallinnollisen, taloudellisen
ja informaatio-ohjauksen keinoja käyttäen. Näiden ohjauskeinojen kokoonpano
määrittelee tuottajavastuun täsmällisen muodon.”
Toisaalta, hämärtyykö jätteen tuottajan vastuu? On kovin mukavaa, jos Joku Muu
-niminen henkilö tai yhteisö kantaa vastuun puolestamme.
Tuottajavastuu koskee esimerkiksi painopaperia ja painettuja paperituotteita,
pakkauksia, moottoriajoneuvojen renkaita, henkilö-, matkailu- ja pakettiautoja, sähköja elektroniikkalaitteita, akkuja ja paristoja.
Mitä tuosta listasta enää puuttuu? Ainakin tekstiilit, huonekalut ja rakennusjäte.
Yritykselle helpoin tapa tuottajavastuun hoitamiseen on siirtää se tuottajayhteisölle,
joita on Suomessa parisenkymmentä. Hyvin toimiva tuottajavastuu sekä luo työtä
että vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ottaen huomioon kestävän kehityksen
kolme tukijalkaa: ekologisuuden, sosiaalisen vastuun sekä sen, mikä usein unohtuu, eli
taloudellisuuden. Kierrätykseen ja muuhun hyödyntämiseen kerättävän tuottajavastuun
alaisen materiaalin määrä on yli miljoona tonnia vuodessa.
Suomen tuottajayhteisöt ovat jokunen vuosi sitten perustaneet yhteisen, vielä
epävirallisen neuvottelukunnan. Tämä neuvottelukunta terävöittää toimintaansa, koska
sillä on paljon tekemistä ja vahdittavaa: viestintä, vapaamatkustajien patistaminen,
kasvava verkkokauppa, harmaa talous ja jätteen vienti. Tuottajan oikeuksien ja
velvollisuuksien pitää olla tasapainossa. Haluamme myös tarjota osaamisemme
lainsäätäjien ja päättäjien tueksi. Vielä meistä kuullaan.
J-P Salmi
Jätehuoltoyhdistys ry:n varapuheenjohtaja ja
Suomen Kierrätyskuitu Oy:n toimitusjohtaja
2/2014
Jäteplus
3
JHY TIEDOTTAA
JÄTEHUOLTOPÄIVIEN
ILMOITTAUTUMINEN ON ALKANUT
28. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät pidetään Helsingissä, Hilton Helsinki Kalastajatorpalla 7.–8.10.2014. Kiinnostava ohjelma löytyy kokonaisuudessaan keskiaukeamalta.
Hyödynnä aikaisen ilmoittautujan edullinen jäsenhinta, ja
ilmoittaudu 29.8.2014 mennessä nettisivuiltamme löytyvällä sähköisellä lomakkeella. Ilmoittautumalla mahdollisimman pian varmistat myös paikkasi ekskursiolla!
SYYSKOKOUS 7.10.
KALASTAJATORPALLA
Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous pidetään Jätehuoltopäivien yhteydessä, tiistaina 7.10. kello 16 Kalastajatorpalla Helsingissä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita.
JÄTEHUOLTOPÄIVIEN
POSTERINÄYTTELY
Tänä vuonna Jätehuoltopäivillä järjestetään kaupallisen
näyttelyn sijaan posterinäyttely, jossa voi esitellä jäte- ja
ympäristöhuollon tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia. Mahdollisuus osallistua posterinäyttelyyn ja esitellä
oma posteri sisältyy osallistumismaksuun.
Osallistuaksesi näyttelyyn lähetä Jätehuoltoyhdistykselle posterisi otsikko, josta ilmenee tärkeimmät tulokset. Ilmoittaudu mahdollisimman pian, mutta viimeistään 23.9.2014. Siten ehdit tilata näyttelyssä tarvittavan
roll up -telineellä varustetun posterin.
Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Saat
vastausviestissä tiedon mahtuuko vielä mukaan ja sopiiko aihe näyttelyyn.
Posterin telineineen voi tuoda paikalle mukanaan,
pystytysohjeet saa ilmoittautumistiskiltä ja posteri otetaan mukaan Jätehuoltopäivien päätteeksi.
Otsikot ja näyttelyä koskevat kysymykset voi lähettää osoitteeseen [email protected]
STIPENDIT
UUSI SIHTEERI ESITTÄYTYY
Olen Hanna Tukiainen ja aloitin keväällä
JHY:n sihteerinä. Se
on mielenkiintoinen
paikka seurata alan
tapahtumia. Koulutukseltani olen ympäristötekniikan DI. Olen
toiminut ympäristöalalla reilun kymmenen
vuotta, muun muassa
Paperinkeräyksellä
tuotepäällikkönä, Ympäristöyritysten liitossa
sekä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP
ry:ssä asiantuntijana.
Kesän aikana siirryn HSY:lle ja olen mukana Resurssiviisas pääkaupunkiseutu -hankkeessa.
Asun Helsingissä neljän reippaan miehen kanssa,
nuorimmat kolme heistä ovat 4-, 6- ja 8-vuotiaita.
Vapaa-aika kuluu siis paljon perheen kanssa, futiskentän laidalla sekä itsekin liikuntaa harrastaen.
Mukavaa kesää kaikille ja nähdään alan tapahtumissa!
Hanna
4
Jäteplus
2/2014
Jätehuoltoyhdistys on
myöntänyt filosofian maisteri, tohtorikoulutettava
Sari Kilpimaalle (Oulun
yliopisto) 3 000 euroa kaasutuksessa muodostuvan
hiilijäännöksen hyödyntämistä koskevan väitöskirjan
yhteenvedon toteuttamiseen sekä ympäristöekonomian opiskelija Joonas
Viinikalle (Helsingin
yliopisto) 2 000 euroa pro
gradu -työhön, jonka aiheena on jätteen polttoveron
vaikutukset kierrätyksen ohjauksessa.
OPINTOMATKA
Opintomatkalle Hollantiin 12.–14.6.2014 on ilmoittautunut 21 Jätehuoltoyhdistyksen jäsentä, joten matka on
täynnä. Opintomatka järjestetään vuosittain, ja otamme
mielellämme vastaan ehdotuksia kiinnostavista tutustumiskohteista. Lähetä ehdotuksesi osoitteella tiedotus@
jatehuoltoyhdistys.fi
YHDYSKUNTAJÄTE
Teksti: Kimmo Koivunen, Miia Riihimäki ja Saara Valtonen, HSY
sekä Ari Serkkola, Aalto-yliopisto
Kuva: HSY/Kai Widell
Majakalla materiaalitehokkaampaan
jätehuoltoon
H
elsingin seudun ympäristöpalveluiden yhdessä Aalto
yliopiston, Turun Seudun Jätehuolto Oy:n sekä
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa toteuttama
kolmevuotinen Materiaalitehokas jätehuolto -hanke,
Majakka, päättyi helmikuun lopussa. Hankkeen neljä osaprojektia lähestyi yhdyskuntajätteen määrän vähentämisen tavoitetta eri näkökulmista.
Majakka-hankkeessa toteutettiin syksyllä 2012 pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä- ja laatututkimus.
Tulosten mukaan kotitalouksissa syntyi jätettä 176 kiloa asukasta kohden. Määrä oli kasvanut hieman vuoden 2007 tutkimuksesta, jolloin se oli 165 kiloa/asukas. Jätteen koostumuksessa ei ollut tapahtunut isoja muutoksia, mutta pakkausten
määrä oli kasvanut noin 13 prosentilla. Sekajätteen määrä oli
odotetusti alhaisin niillä kiinteistöillä, jotka kuuluivat erilliskeräysvelvoitteiden piiriin.
Tulokset nostivat esiin kehittämisideoita. HSY onkin
käynnistänyt yhdessä Jätelaitosyhdistyksen ja Aalto-yliopiston
kanssa projektin sekajätteen määrä- ja laatututkimusten kehittämiseksi. Tavoitteena on, että sekajätteen määrää ja laatua
pystyttäisiin seuraamaan jatkossa entistä ajantasaisemmin.
Neuvontaa
HSY:n projektissa ”Jätteen synnyn ehkäisy ja hyödyntämisen
edistäminen” pääpaino oli neuvonnassa. Julkishallinnon toimijoille tuotettiin konkreettisten tapausesimerkkien avulla tietoa
jätteen vähentämisen vaikutuksista, ammattikeittiöitä varten
luotiin monistettava toimintamalli ruokahävikin seuraamiseksi
ja vähentämiseksi ja oppilaitoksille tuotettiin interaktiivisia
oppimateriaaleja. Isännöitsijöiden työtä jätehuollon parissa
helpotettiin uusien materiaalien ja jätetilojen kuvallisten
opasteiden avulla. Kotitalouksille kampanjoitiin ruokajätteen
vähentämisestä ja biojätteen lajittelusta sekä järjestettiin kompostointikursseja.
Apua internetistä
Petra-jätevertailu on internetissä toimiva maksuton palvelu,
jossa voidaan verrata organisaation tuottamia jätemääriä ja
kasvihuonekaasupäästöjä muihin saman alan toimijoihin ja
kiinteistöihin. HSY:n kehittämän palvelun avulla on helppo
seurata jätekustannuksia sekä jätteiden hyötykäyttöastetta ja
kokonaismäärää suhteutettuna esimerkiksi henkilöstömäärään
tai liikevaihtoon. Petra-jätevertailu laajennettiin jo hankkeen
aikana suuren kiinnostuksen vuoksi Turun ja Lahden seuduille.
Aalto-yliopiston hankkeen tavoitteena oli tuottaa asukkaille,
jätehuoltoyhtiöille ja organisaatioille nykyistä tarkempaa jätemäärätietoa hyödyntämällä vastaavanlaista mittausmenetelmää
kuin taloyhtiöillä on jo käytössä sähkön- ja vedenmittauksissa.
Internetissä toimiva Kierrätyspalvelin kertoo kiinteistölle ja
jätehuoltoyhtiölle kertyneet ja punnitut jätteet viikoittain. Palvelun piirissä ovat HSY:n punnitut syväkeräysastiat. Käyttäjä
YRLVHXUDWDMlWHNHUW\PLlMDQLLGHQNXVWDQQXNVLDJUDDÀVLVWDWDXlukoista.
Ammattikeittiöitä varten luotiin monistettava toimintamalli ruokahävikin seuraamiseksi ja vähentämiseksi.
Parhaillaan muutamat isännöitsijätoimistot testaavat palvelua ja arvioivat sen hyödyntämistä osana isännöitsijöiden
raportointipalvelua. Tavoitteena on testata Kierrätyspalvelimen
käyttöä myös muissa kaupungeissa alueellisten jätepisteiden
seurannassa ja kiinteistöjen palauteraportoinnissa.
MAJAKKA, MATERIAALITEHOKAS
JÄTEHUOLTO -HANKE
»
Hankkeen tavoitteena on ollut vähentää
yhdyskuntajätteen määrää valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden
mukaisesti ja ohjata jätteitä materiaalikierrätykseen ja uudelleenkäyttöön.
Hanke on saanut Päijät-Hämeen liiton
myöntämää rahoitusta Etelä-Suomen
EAKR-ohjelmasta.
www.hsy.fi/majakka
www.hsy.fi/petra
2/2014
Jäteplus
5
RATKAISUJA
MUOVIEN
KIERRÄTYKSEEN
6
Jäteplus
2/2014
Teksti: Camilla Wiik, Ekokem
Kuvat: Ekokem
JÄTELAIN UUDISTUS RAJOITTAA MERKITTÄVÄSTI MUOVIJÄTTEIDEN SIJOITTAMISTA
KAATOPAIKOILLE. UUSIMPIEN LAJITTELU- JA KÄSITTELYTEKNOLOGIOIDEN AVULLA MYÖS
SEKALAISET JA LIKAISET MUOVIJÄTTEET VOIDAAN ENSISIJAISESTI HYÖDYNTÄÄ MATERIAALINA.
KÄSITTELYPROSESSIEN SUUNNITTELUSSA KOROSTUU TEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖMYÖTÄISYYS.
T
ulevaisuudessa meidän on huolehdittava ympäristöstä ja maapallon resurssien riittävyydestä nykyistä
paremmin. Kulutuksesta peräisin olevaa muovijätettä
kerätään Euroopassa noin 25 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta vain neljäsosa kerätystä muovijätteestä kierrätetään. Edelleenkin noin 40 prosenttia Euroopan muovijätteistä
sijoitetaan kaatopaikoille. Loput, eli noin kolmasosa hyödynnetään energiana.
EU:n ympäristökomissaari Janez Potočnik painottaa, että
meidän on lisättävä muovien kierrätystä ja huolehdittava siitä, että kierrätyskelpoinen muovi hyödynnetään ensisijaisesti
materiaalina.
Uusi jätelaki vaikuttaa muovien kierrätykseen
EU:n jätteitä koskevat määräykset ja kierrätystavoitteet siirtyvät Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Jätelain uudistus
toteuttaa periaatetta etusijajärjestyksestä, jonka mukaisesti jätteen synnyn ehkäisy ja uudelleenkäyttö ovat ensisijaisia
toimenpiteitä. Kun jäte on syntynyt, on kierrätys paras käsittelyvaihtoehto, parempi kuin hyödyntäminen energiana tai sijoittaminen kaatopaikalle.
Ekokem teetti selvityksen 21 tutkimuksen tuloksista. Tutkimusten tarkoitus oli verrata sekajätteen muovijakeen käsittelyvaihtoehtoja niiden ympäristövaikutusten perusteella.
Vertailuissa tarkasteltiin vaihtoehtoisia jätehuoltoprosesseja,
eli kierrätystä, energiahyödyntämistä ja kaatopaikkasijoitusta
elinkaariarvioinnin menetelmin (life cycle assessment, LCA).
Selvityksen tulokset osoittavat, että sekalaisen muovijätteen
kierrättäminen on ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Ympäristöedut saavutetaan säästöillä, jotka syntyvät neitseellisen muovin tuotannossa, kun neitseellinen muovi korvataan
kierrätysmuovilla. Kierrättämällä säästyy sekä energiaa että
fossiilisia luonnonvaroja.
Suomessa on arvioitu syntyvän noin 200 000 tonnia muovijätettä vuodessa. Pakkausten osuus tästä on merkittävä, sillä
noin 60 prosenttia kaikesta muovijätteestä on erilaisia pakkauksia. Muovia esiintyy runsaasti eri jätevirroissa ja -jakeissa.
Muovisten pakkausten osalta keräyskäytäntöön on luvassa merkittävä muutos vuoden 2016 alussa. Siitä lähtien kaikki
muoviset kuluttajapakkaukset kuuluvat tuottajavastuun piiriin.
Tähän asti keräys on koskenut vain pantillisia, eli niin sanottuja
Palpan muovipulloja. Jatkossa tuottaja tai tähän rinnastettava
taho vastaa käytettyjen muovipakkausten keräyksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Ympäristöministeriössä viimeistellään asetusta, joka määrittelee muun muassa
muovipakkausten vastaanottopaikkojen määrän.
Muovipakkausten kierrätys lisääntyy
Tällä hetkellä pääosa materiaalina kierrätettävästä muovijätteestä tulee teollisuudesta ja kaupan alalta sekä pantillisten
PET-muovipullojen keräyksestä (PET = polyeteenitereftalaatti). Euroopassa monet mekaaniseen käsittelyyn perustuvat
kierrätysmuovien käsittelylaitokset prosessoivat PET-muovista
valmistettuja pulloja ja tuottavat puhdistettua, kierrätysmuovista valmistettua rouhetta raaka-aineeksi uusien PET-pullojen
valmistukseen. Kierrätetystä PET-muovista voidaan myös valmistaa kuituja tekstiiliteollisuuteen.
Tulevaisuudessa kerättävä kuluttajapakkausjae sisältää erilaisia muovilaatuja ja eri tarkoituksiin käytettyjä pakkauksia.
On selvää, että esimerkiksi shampoopullolta vaaditaan erilaisia
ominaisuuksia kuin elintarvikepakkauksilta. Lisäksi monet yksittäiset pakkaukset on valmistettu useasta eri muovilaadusta.
Käsittely- ja kierrätysprosessissa tulee huomioida kierrätettävän jakeen ominaisuudet ja pystyä erottamaan sekalaisesta
syötteestä mahdollisimman tehokkaasti kierrätykseen soveltuvat muovit.
Maatalousmuovit soveltuvat uusioraaka-aineeksi
Ekokemillä selvitettiin myös maatalousmuovien mekaanista
kierrätystä. Suurimmat yksittäiset maatalousmuovijätevirrat
muodostuvat pyöröpaalien kiristekalvoista ja turpeen säilytyksessä käytettävistä aumakalvoista. Näitä materiaalivirtoja
tarkasteltiin Ekokemin tutkimuksessa.
Ensimmäisessä vaiheessa kerätyt maatalousmuovit pestiin
kokeellisessa pesuprosessissa. Kuivauksen jälkeen maatalousmuovijakeista valmistettiin nauhamaista profiilia suulakepuristamalla eli plastisoimalla kierrätysmuovin ja neitseellisen muovigranulaatin sekoitusta. Kierrätysmateriaaleista valmistettiin
koesauvoja, joista tutkittiin muovien uusiokäytön kannalta tärkeitä ominaisuuksia veto- ja iskukokein. Mekaanisten kokeiden
tulokset osoittavat, että kierrätetyt maatalousmuovit käyttäy-
2/2014
Jäteplus
7
tyvät samalla tavalla kuin tutkimuksessa vertailumateriaalina
käytetyt neitseelliset muovit. Ominaisuuksissa on pieniä eroja
eri materiaalien välillä. Tulosten perusteella muovit soveltuvat
uusiomuoviteollisuuden raaka-aineeksi.
Haitta-aineet haastavat kierrättäjät
Tilaa alan erikoislehti
Uusiouutiset!
Uusiouutiset on Suomen kierrätysteollisuuden, materiaalitehokkuuden, jätehuollon ja ympäristötoimialan oma
ammattilehti ja alan tärkein tietolähde. Arvostettu lehti seuraa
alan koko kenttää ja uudistuvaa lainsäädäntöä. Vuosikerta
sisältää 8 numeroa.
Tarjoamme nyt uusille tilaajille Uusiouutisten ensimmäisen
vuosikerran erikoishintaan 69 eurolla (vuosikerran
normaalihinta 99 euroa). Tilaushinta sisältää alv:n.
Tarjous koskee elokuun 2014 loppuun mennessä tehtäviä
tilauksia. Ensimmäisen vuoden jälkeen tarjous jatkuu
kestotilaushintaisena tilauksena, kunnes tilaaja lopettaa tilauksen.
Vuonna 2014 kestotilauksen hinta on 89 euroa.
Uutta!
Yrityspaketti tuo päiväntuoreen lehden työntekijöillenne!
Yrityspaketti sisältää vähintään yhden painetun Uusiouutisetlehden ja haluamanne määrän digi-Uusiouutisia. DigiUusiouutiset jaetaan lehden ilmestymispäivänä suoraan tilaajien
sähköpostiosoitteisiin. Digi-Uusiouutisia voi lukea tietokoneelta,
tabletilta tai älypuhelimesta.
Yrityspaketin hinta riippuu digitilausten määrästä.
Pakettihintoihin lisätään alv 24 %.
Esimerkiksi:
6–20 digitilaajaa: 149 euroa + painetut lehdet á 69 euroa
21–50 digitilaajaa: 249 euroa + painetut lehdet á 69 euroa
51–100 digitilaajaa: 349 euroa + painetut lehdet á 69 euroa
Lisätiedot, digilehden näytenumerot ja tilaukset:
Tytti Savolainen, Uusiouutiset/tilausmyynti
puh. 040 834 6824, X]XXMWEZSPEMRIR$YYWMSYYXMWIX½,
[[[YYWMSYYXMWIX½
Kierrätysteollisuuden ammattilehti ! Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta ja romuajoneuvoista erotellun muovijakeen käsittelyn haaste on muovien sisältämät
bromatut palonestoaineet, joista osa luokitellaan POP-yhdisteiksi (POP – persistent organic pollutant). POP-yhdisteet
ovat erittäin pysyviä, kaukokulkeutuvat kauas päästölähteestä, kertyvät eliöihin ja voivat aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. POPyhdisteitä sisältävät komponentit on lain mukaan poistettava
kerätystä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta, ja niiden käsittelyssä on noudatettava vaaralliselle jätteelle asetettuja määräyksiä.
Monissa tele- ja tietoteknisissä laitteissa, kuten kuvaputkimonitoreiden ja -televisioiden koteloissa on käytetty bromattuja palonestoaineita. Vaikka haitta-aineita sisältävien
laitteiden olisi odotetun eliniän perusteella pitänyt päätyä
kierrätykseen jo vuosia sitten, aiheuttavat ne edelleen päänvaivaa jätehuollossa.
Bromipitoisia yhdisteitä sisältävä muovi voidaan tunnistaa
ja erottaa jätevirrasta eri menetelmin. Euroopassa näitä menetelmiä on otettu käyttöön sähkö- ja elektroniikkaromun
muovijaetta käsittelevillä laitoksilla. Vastuullisen jätehuollon
merkitys korostuu, sillä ihmisten ja ympäristön turvallisuus on
asetettava etusijalle. Meidän tulee huolehtia siitä, että haittaaineet poistetaan materiaalikierrosta ja ainoastaan turvallinen muovi saa uuden elämän.
Mekaaniset kierrätysmenetelmät tehokkaita
Muovijätteen kemiallisella kierrätyksellä tarkoitetaan muovin
polymeeriketjun pilkkomista muiksi kemikaaleiksi, yleensä
nesteiksi tai kaasuiksi. Polyolefiinien pilkkominen synteesikaasuksi on esimerkki kemiallisesta kierrätyksestä. Muovijätteestä kemiallisesti pilkottuja kemikaaleja voidaan käyttää
syöttöaineina erilaisissa petrokemian prosesseissa. Vastaavat
petrokemiallisesti tuotetut lähtöaineet ovat hinnaltaan halpoja ja toisaalta kemiallisten kierrätyslaitosten kustannukset
ovat niin korkeita, että kemiallinen menetelmä ei yleensä ole
kannattava ilman taloudellista tukea.
Muovijäte voidaan käsitellä uudelleenkäytettävään muotoon myös mekaanisten prosessien avulla. Tätä kutsutaan
mekaaniseksi kierrätykseksi. Primaarikierrätyksen (eng. closed loop recycling) tavoitteena on valmistaa kierrätysmuovista alkuperäistä vastaava tuote tai tuote, jolla on alkuperäistä
vastaavat ominaisuudet. Primaarikierrätykseksi luetaan esimerkiksi muoviteollisuuden prosessihylyn käyttäminen samassa prosessissa uudelleen rouhimisen jälkeen. Teollisten
prosessien puhtaiden sivuvirtojen käsittely on verrattain yksinkertaista.
Jätteestä raaka-aineeksi
Tulevaisuudessa kierrätysmenetelmien kehittäminen painottuu entistä haastavampiin muovijätejakeisiin. Tästä esimerk2 8
Jäteplus
2/2014
kinä on niin sanottu post-consumer -muovijäte, joka on
peräisin kuluttajilta. Myös ajattelutapa muuttuu: jäte ei
tulevaisuudessa ole jätettä, vaan siitä tulee raaka-aine.
Kierrätyksen avulla parannetaan materiaalitehokkuutta
ja säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja, muovien
tapauksessa öljyä. Ekokemin tutkimukset osoittavat, että
erilliskerättyjä muovipakkauksia ja sekajätteestä eroteltuja muovijakeita voidaan käsitellä uusimman teknologian
avulla ja tuottaa jätteestä uusioraaka-ainetta. Esimerkiksi
optisten menetelmien, kuten lähi-infrapunaspektroskopian kehittyminen mahdollistaa eri muovilaatujen erottelun
sekajätteestä.
Muovijakeiden puhdistukseen ja eri muovilaatujen erotteluun on tarjolla useita vaihtoehtoja. Pesuprosessia suunniteltaessa on hyvän puhdistumisen lisäksi huomioitava
ympäristönäkökulmat, kuten vedenkulutus ja jäteveden
käsittelyn kuormitus. Tulevaisuuden visiossa muovituotteiden ja muovipakkausten kierrätettävyyden suunnittelu
alkaakin jo tuotteen elinkaaren alkupäässä, muovituotteen tai -pakkauksen suunnittelijan työpöydällä. Tuotteet
ja pakkaukset, jotka sisältävät useista eri muovilaaduista
valmistettuja komponentteja, ovat kierrätyksen näkökulmasta kaikkein haastavimpia. „
Muovinkierrätyslinja Ekokemillä.
Muoveja esiintyy runsaasti eri jätevirroissa ja
-jakeissa:
„
Yhdyskuntajäte (muovi pääosin pakkauksia)
„
Energiajätteen muovit
„
Pantilliset muovipullot, tulevaisuudessa myös
muut erilliskerättävät muovipakkaukset
„
Maatalouden ja turvetuotannon muovijätteet
„
Rakennus- ja purkujäte
„
Sähkö- ja elektroniikkaromu
„
Romuajoneuvot
„
Teolliset sivuvirrat, hylky
Muovikierrätyksen haasteet ja ratkaisut
„
Sekamuovit, esimerkiksi pakkaukset
»
„
Epäpuhtauksia, esimerkiksi tuotejäämiä
sisältävät muovit
»
„
Muovilaadut lajitellaan erilleen hyödyntämällä modernia lajitteluteknologiaa
Tehokas pesuprosessi, vettä säästävät
teknologiat
Muovien sisältämät haitta-aineet, esimerkiksi
POP-yhdisteet
»
Haitta-aineita sisältävä muovi erotetaan
modernien erotteluteknologioiden avulla.
2/2014
Jäteplus
9
JÄTESUUNITELMAN SEURANTA
Valtakunnallinen jätesuunnitelma
toteutunut vaihtelevasti Teksti: Hanna Salmenperä ja Kirsi Merilehto,
Suomen ympäristökeskus SYKE
Kuvat: ScanStockPhoto
Ympäristöministeriön asettama työryhmä seurasi jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista väliarviointien avulla. Uusin raportti kertoo tilastotietojen avulla, kuinka jätesuunnitelman tavoitteissa on edistytty ja missä asioissa on parantamisen varaa. V
altakunnallinen jätesuunnitelma antaa Suomen
jätehuollolle suuntaviivat. Yksinään suunnitelman
ohjausvaikutus ei ole erityisen vahva, mutta yhdessä
muiden ohjauskeinojen kanssa suunnitelma viitoittaa tietä kestävälle jätehuollolle. Suomen jätelainsäädännön
kokonaisuudistus käynnistyi jätesuunnitelman toisen seurantakauden aikana. Toimijoiden varautuminen säädösmuutoksiin
on vaikuttanut myös jätealan kehitykseen.
10
naisjätemäärää selkeästi. Yli 90 prosenttia jätekertymästä on
peräisin kaivannaistuotannosta ja louhinnasta sekä tehdasteollisuudesta.
Vaarallisten jätteiden määrä on vähentynyt vuodesta 2004
vuoteen 2011 lähes 60 prosenttia. Eniten vaarallisten jätteiden
määrä vähentynyt tehdasteollisuudessa. Kaivannaistoiminnan
osalta vähenemä selittyy osin tilastointikäytäntöjen muuttumisella.
Jätemäärät ovat kasvaneet
Materiaalitehokkuuden kehittyminen
Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on vakiinnuttaa
yhdyskuntajätemäärä 2000-luvun alun tasolle, 2,4 miljoonaan
tonniin vuodessa. Sen jälkeen jätemäärän tulisi kääntyä laskuun
vuoteen 2016 mennessä. Tavoite näyttää jäävän saavuttamatta,
sillä yhdyskuntajätemäärä oli vuonna 2012 yli 2,7 miljoonaa
tonnia. Jätemäärien kasvua on hillinnyt vain talouden taantuma
vuosina 2009 ja 2010. Yhdyskuntajätteiden määrä kokonaisjätemäärästä on vajaa kolme prosenttia.
Myös Suomen kokonaisjätemäärä on jatkanut kasvuaan.
Jätemäärä on kasvanut vuoden 2004 tasosta vuoteen 2011
lähes 47 prosenttia. Valtaosa kasvusta selittyy kaivosjätteen
määrän lisääntymisellä. Yksikin uusi kaivos nostattaa koko-
Jätesuunnitelman seurantaan valittujen materiaalitehokkuusindikaattoreiden mukaan kehitys on ollut myönteistä. Suomen
talouden materiaali-intensiteetti on ollut 2000-luvulla lievästi
laskeva. Bruttokansantuote on kasvanut enemmän kuin luonnonvarojen käyttö.
Suunnitelman tavoitteena on yksityisen kulutuksen kohdistaminen ekotehokkaisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä
asumisen jätteen määrän väheneminen. Tätä on mitattu yhdyskuntien jäteintensiteetin avulla. Vaikka kotitalouksien reaaliset
kulutusmenot ovat kasvaneet 2000-luvulla, ei kulutus ole
kohdistunut sellaisiin hyödykkeisiin, jotka olisivat kasvattaneet
yhdyskuntajätemäärää.
Jäteplus
2/2014
Johtopäätösten tekeminen on kuitenkin vaikeaa, koska seurannan käytössä on ollut vain muutaman vuoden tilastotiedot.
Valitut seurantaindikaattorit eivät myöskään kuvaa hyvin materiaalitehokkuutta. Indikaattoreita kehitetäänkin parhaillaan
sekä EU-laajuisesti että kansallisesti Tilastokeskuksessa.
Jätteiden hyödyntämisen edistyminen
Jätesuunnitelman tavoitteena on kierrättää vuonna 2016 syntyvästä yhdyskuntajätteestä puolet, josta 20 prosenttia tulisi
saavuttaa kompostoinnilla tai mädätyksellä. Vuonna 2012
yhdyskuntajätteiden kierrätysaste oli 34 prosenttia, josta kompostonnin ja mädätyksen osuus oli 12 prosenttia. Tasossa ei
viime vuosina ole tapahtunut suuria muutoksia.
30 prosenttia yhdyskuntajätteestä tulisi tavoitteen mukaan
hyödyntää energiana. Tämä tavoite onkin jo saavutettu:
vuonna 2012 poltettiin 34 prosenttia yhdyskuntajätteestä.
Jätehuollon haasteena onkin, miten kierrätyskelpoinen osa
jätteestä saadaan ohjattua polton sijaan kierrätykseen.
Tehdasteollisuuden kaikista jätteistä hyödynnetään joko
materiana tai energiana nykyään merkittävä osa. Kaivannaistoiminnan ja rakentamisen mineraalijätettä on viime vuosina
ohjautunut materiana hyödyntämiseen edellisvuosia enemmän,
joskin parantamisen varaa on vielä merkittävästi.
Jätesuunnitelman tavoitteena on, että rakentamisen jätteistä
hyödynnetään vähintään 70 prosenttia materiaalina ja energiana. Tilastoinnin ja laskentamenetelmien puutteiden vuoksi
talonrakentamisen hyödyntämisprosenttia ei ole kyetty seuraamaan.
Jätesuunnitelman tavoitteena on, että teollisuuden ja kaivannaistuotannon jätteillä korvattaisiin viisi prosenttia luonnonsoraa ja kalliomursketta. Tavoite jää saavuttamatta. Suhteutettuna
tierakentamisessa käytettyjen materiaalien kokonaismäärään,
jäi sivutuotteiden osuus vuonna 2012 0,4 prosenttiin. Lisätoimia tarvitaan siten tavoitteen saavuttamiseksi.
Aloitteita ja tarpeellisia jatkotoimia
Alueellisesti ja valtakunnallisesti on käynnistetty useita aloitteita ja toimia kierrätyksen lisäämiseksi. Kierrätystavoitteita
on sisällytetty Valtioneuvoston asetukseen jätteistä. Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista toivotaan tehostavan
myös kierrätystä orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä.
Ympäristöministeriö rahoittaa kierrätystä edistäviä kokeilu- ja
kehittämishankkeita vuosina 2012–2016.
Kierrätyksen lisäämiseksi tarvitaan erotteluteknologiaa,
tuoteideoita ja jätettä raaka-aineena käyttäviä yrityksiä. Uusien
Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut, mutta kokonaisjätemäärästä
sen osuus on vain 3 prosenttia.
kierrätysinnovaatioiden synnyttäminen voisi olla seuraavan
valtakunnallisen jätesuunnitelman painopiste.
Jätteiden tilastointi ei kaikilta osin tuota riittäviä tietoja
valtakunnallisen jätesuunnitelman seurantaan. Esimerkiksi
rakennus- ja pakkausjätteiden kokonaismäärien ja hyödyntämisen arvioinnissa on puutteita. Myös materiaalitehokkuuden
tilastointia pitää kehittää.
Jätesuunnitelmaa laadittaessa on suunniteltava myös sen
seuranta. Näin varmistetaan, että seuranta kuvaa mahdollisimman hyvin suunnitelman toteutumista.
Lisätietoa:
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_
ja_jatehuolto/Jatesuunnittelu/Valtakunnallisen_jatesuunnitelman_seuranta
2/2014
Jäteplus
11
HYÖTYPALAT
Purkubitumit
uusiokäyttöön
R
akennusjätteen kierrätys tehostuu Suomessa, kun
Kujalan jätekeskukseen Lahteen rakennetaan maan
ensimmäinen kattohuovan ja purkubitumin kierrätyslaitos. Sen jalostama uusioraaka-aine korvaa asfaltin
tekemisessä tarvittavaa bitumia.
Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy on kartoittanut jo
useamman vuoden ajan uusia materiaalikierrätykseen liittyviä
liiketoimintamahdollisuksia. Tämän työn pohjalta Lahteen perustettiin viime vuoden marraskuussa tanskalaisessa omistuksessa oleva Tarpaper Recycling Finland Oy, joka rakentaa Kujalan jätekeskukseen kierrätyslaitoksen vuoden 2014 aikana.
Yhtiö on jo aloittanut materiaalin vastaanoton Lahdessa ja
rakentaa parhaillaan koko Suomen kattavaa keräys- ja noutopalveluverkostoa. Yhtiö palvelee purku-, saneeraus- ja rakennusurakoitsijoita sekä bitumikatteiden valmistajia tarjoamalla
heille noutopalvelut erilliskerätylle bitumikatejätteelle suoraan
työmailta ja tehtailta.
– Tarjoamme niin kunnallisille kuin yksityisillekin jätehuoltoyrityksille hyötykäyttökanavan heidän jäteasemiinsa ja vastaanottokeskuksiinsa ohjautuville bitumikatteille ja sitä kautta
vaihtoehdon perinteisen kaatopaikkasijoittamisen tai polton
sijaan, tiivistää Tarpaper Recycling Finland Oy:n maajohtaja
Kati Tuominen.
Rakennusjätteet hyödynnetään Suomessa pääosin energiana. Kattohuovillekaan ei ole aiemmin löytynyt materiaalihyötykäyttöä.
Jätelainsäädäntö liiketoiminnan ajurina
Uudistuva jätelainsäädäntö vaikuttaa rakennusjätteiden kierrätykseen ja lisää jätejakeiden uusiokäyttöpaineita. Tavoitteena on, että vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja purkujätteestä (pois lukien maa- tai kallioperästä irrotetut maa- ja
kiviainekset) hyödynnetään materiaalina viimeistään 1.1.2020
lähtien. Kattohuovan kaatopaikkasijoittamisesta luovutaan
kokonaan vuoteen 2016 mennessä.
Myös jätehierarkian noudattamista tullaan tehostamaan
tulevaisuudessa, jolloin jätteiden uusiokäyttö menee energiahyödyntämisen ja kierrätyksen edelle. Tarpapaper Recycling
tuo markkinoille materiaalihyötykäyttökanavan kattohuovalle.
12
Jäteplus
2/2014
Kuva: ScanStockPhoto
– Suomi kiinnosti meitä markkina-alueena, koska täällä ei
vielä organisoidusti kierrätetä eikä uusiokäytetä kattohuopaa,
Tuominen kertoo.
– Yksi syy voi olla se, että materiaalin murskaus on osoittautunut teknisesti haasteelliseksi. Yrityksemme taustalla on
noin kuuden vuoden pitkäjänteinen tuotekehitystyö murskan
kehittämisestä, ja nyt siihen on patentoitu oma teknologia.
Tanskassa ja Ruotsissa meillä on jo muutamien vuoden ajalta
kokemusta liiketoiminnan harjoittamisesta, hän jatkaa.
Ladecin asiakkuuspäällikkö Esa Ekholm näkee, että rakennussektorin sivuvirroissa on edelleen potentiaalia uusille
liiketoimintamahdollisuuksille.
– Haemme jatkuvasti asiakkaillemme uusia liiketoimintoja.
Ympäristöteknologian alalla kaikkea ei ole vielä tehty. Lainsäädäntö EU:ssa muuttuu ja sitä kautta tulee uusia haasteita.
Jätettä syntyy maailmalla joka kolkalla, joten uusille teknologioille on runsaasti markkinoita. Järkevää olisi kuitenkin saada
testatuksi ne ensin kotimaassa, hän toteaa.
„
Rakennusjätteiden kierrätystavoite on 70 prosenttia
vuoteen 2020 mennessä.
„
Suomessa kattohuopajäte menee tällä hetkellä kaatopaikoille tai osin jalostetaan kierrätyspolttoaineen
sekaan.
„
Kattohuopajäte on lähes sataprosenttisesti kierrätettävissä raaka-aineena.
„
Kattohuovan kierrätys vähentää tuontiraaka-aineen
(raakaöljyn) tarvetta ja vähentää tuotteen ja jätteen
elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä.
„
Kattohuopajätteellä voidaan korvata osa bitumista,
joka on asfalttimassan suurin kustannustekijä.
„
Uusiokäytölle on olemassa oleva sopiva teknologia ja
kokeiluista saadut tulokset ovat positiivisia.
„
Kattohuoparouhe soveltuu asfaltin raaka-aineeksi
ja sillä on mahdollista saavuttaa kustannushyötyjä,
säästää uusiutumattomia luonnonvaroja sekä vähentää polttoon ja kaatopaikalle päätyvää jätettä.
HYÖTYPALAT
Kuvat: Marko Laakkonen/JLY
Saariston jätehuollon uranuurtaja palkittiin
Jätelaitosyhdistys (JLY) palkitsi Turun Seudun
Jätehuollon asukaspalvelupäällikkö Britt-Marie Juupin Vastuullisen jätehuollon veturi -kunniamaininnalla 15.5.2014. Lisäksi JLY palkitsi
Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikaisen
Vuoden vääntäjä -tittelillä.
Britt-Marie Juup palkittiin pitkäjaksoisesta
ja uraauurtavasta työstä saariston jätehuollon
kehittäjänä. Pidä Saaristo Siistinä ry perusti
osakeyhtiön hoitamaan saariston jätehuoltoa
Britt-Marie Juup
ja Juup palkattiin sen ensimmäiseksi työntekijäksi ja vetäjäksi 1989. KLARA – Saariston Puhtaanapito Oy:stä kasvoi
Juupin johdolla saariston jätehuollon erityisosaaja 14:ssä saaristokunnassa. Juupin iloinen ja valoisa persoona on tullut tunnetuksi
saaristossa ja häntä on tituleerattu saariston jätehuollon ”äidiksi”.
Viimeisten reilun neljän vuoden aikana Britt-Marie Juup on toiminut
jätehuollon ja asiakaspalvelun kehittäjänä saariston lisäksi myös
mantereella Turun Seudun Jätehuolto Oy:n asukaspalvelupäällikkönä.
Kuntalaisia palvelevaa arkkitehtuuria ja hiihtomäki
Markku Illikainen palkittiin periksi antamattomasta työstä useiden vuosien ajalta Oulun
seudulla. Viimeaikaisimpia Oulun Jätehuollon
saavutuksia on asukkaille suunnattu Larelajitteluareena ja sen palkittu viherkatto sekä
Ruskon jätekeskuksen jätetäytön maisemointityön lopputuloksena syntynyt laskettelu- ja
urheilukeskus. Oulun Jätehuollon hankkeet ovat
Illikaisen johdolla tuoneet uutta ajattelua jätelaitosten käytäntöihin ja myönteistä näkyvyyttä
Markku Illikainen
alalle.
JLY on palkinnut yhdyskuntajätehuoltoa kehittäneitä jätelaitosten henkilöitä vuosittain Vastuullisen jätehuollon veturi -kunniamaininnalla vuodesta 2001 alkaen. JLY jakoi tämän vuoden palkinnot
valtakunnallisilla Jätelaitospäivillä Helsingissä.
Paperinkeräys ostaa Rauhala Oy:n
asiakassopimuskantaa
Paperinkeräys on sopinut espoolaisen keräysliike Rauhala Oy:n kanssa
sen asiakassopimuskannan ostamisesta. Sopimus sisältää asiakkuudet
kotikeräyspaperin, keräyskartongin ja luottamuksellisten asiakirjojen
eli tietoturvapalvelun osalta.
Espoon Juvanmalmilla sijaitseva Rauhala Oy on Paperinkeräyksen
pitkäaikainen kumppani, joka on kerännyt pääkaupunkiseudun kiinteistöasiakkailtaan kotikeräyspaperia ja kartonkia sekä luottamuksellisia asiakirjoja. Rauhalan 650 000 euron liikevaihdosta merkittävä osa
siirtyy kaupan myötä Paperinkeräykselle.
– Rauhala on pitkäaikainen kumppanimme, jolta ostamme kotikeräyspaperin ja kartongin kuljetuspalveluita jatkossakin, Paperinkeräyksen toimitusjohtaja Kyösti Pöyry kertoo.
– Muuttuneessa markkinatilanteessa ja tuottajavastuuasiat huomioiden nyt toteutettu ratkaisu tuntui kaikkein järkevimmältä”, Rauhala
Oy:n toimitusjohtaja Seppo Rauhala toteaa.
Korvenmäen jätekeskuksessa
kierrätetään kipsilevyjätettä
Rouskis Oy on aloittanut kipsilevyjätteen pienerien
vastaanoton Korvenmäen jätekeskuksessa Salossa.
Jatkossa rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä
kipsilevyjäte kierrätetään kipsilevyteollisuuden
raaka-aineeksi.
Suomessa suuri osa kipsilevyjätteestä menee
kaatopaikoille, vaikka kipsilevyjäte on kierrätettävissä raaka-aineena lähes sataprosenttisesti. Käsittelyprosessissa kipsilevyjäte murskataan, seulotaan ja siitä erotellaan kartonkikuidut sekä muut
epäpuhtaudet. Lopputuotteena syntyy puhdasta
kipsijauhetta.
Kierrätys säästää neitseellisiä luonnonvaroja
sekä vähentää kuljetuksen tarvetta ja sitä kautta
syntyviä päästöjä. Kipsilevyjen materiaalikierrätys
vähentää myös kaatopaikalla syntyviä hajuhaittoja.
Kipsilevyjätteen sisältämä rikki on yksi pahimmista
kaatopaikkojen hajuhaittojen aiheuttajista. Rikkiyhdisteet ovat erittäin pahanhajuisia jo hyvinkin
pieninä pitoisuuksina. Lisäksi kohonneet rikkivetypitoisuudet saattavat haitata kaatopaikkakaasun
keräysjärjestelmiä.
Rouskiksen järjestämä kipsilevyjätteen vastaanotto on tarkoitettu pääsääntöisesti kotiremontoijien
pienkuormille. Kipsilevyjäte tulee lajitella erikseen.
Se voi sisältää pinnoitteita, kuten maalia ja tapettia.
Suuret jäte-erät vastaanottaa Korvenmäessä Ekopartnerit, joka myös käsittelee ja toimittaa materiaalin kipsilevyteollisuudelle.
Ympäristöperusoikeusseminaari Tampereella
Ympäristöministeriö ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun julkisoikeuden tutkimusryhmä järjestävät kansainvälisen seminaarin torstaina
28.8.2014. Searching for Environmental Rights – Ympäristöperusoikeutta etsimässä -seminaarissa pohditaan ympäristöperusoikeutta niin kansainvälisestä
kuin kansallisesta näkökulmasta. Seminaari on osa
ympäristöministeriön ja Tampereen yliopiston yhteisrahoitteista hanketta ”Ympäristöperusoikeuden toteutuminen”.
Lisätietoja: https://blogs.uta.fi/environmentalrights/
Juhani Puolanne on kuollut
Yli-insinööri Juhani Puolanne kuoli 18.4.2014 pitkään
sairastettuaan. Jussina tunnetun Juhanin pitkä ura ympäristöhallinnossa alkoi jo 1970-luvulla. Sekä kansallisesti että kansainvälisesti Jussi tunnettiin erityisesti
jätevesilietteisiin liittyvien kysymysten ja EU:n ja Suomen jätelainsäädännön asiantuntijana. Koko uransa
ajan hän teki tärkeää yhteistyötä eri sidosryhmien
kanssa.
2/2014
Jäteplus
13
JÄTEMIINUS
PARISUHDEHIERARKIAN
K
esän lähestyessä ovat parisuhdeasiat taas monella mielessä. Varsinkin kun alan oman parisuhdedraaman kehittymistä on seurattu jännityksellä.
Auvoisesta yhteiselosta siirryttiin astioiden ja
pakkareiden sekä muun omaisuuden jakamiseen Ympäristörypistystenliitossa. Alan juorulehdessä Uusioseiskassa
osapuolet kertoivat muodollisesti ”kasvaneensa erilleen”.
No, ei mennyt kauankaan, kun exä alkoi taas kiinnostaa
Jäteteollisuuden ja -palveluiden (JTP) Patu Kauhamäkeä.
Parisuhdekuvioissa on noudatettava roskaministeriön
tuttua parisuhdehierarkian etusijajärjestystä. Poikkeaminen
parisuhdehierarkiasta on mahdollista vain, jos se johtaa
anopin ja roskaministerin etujen kannalta parempaan
lopputulokseen.
Kaiken edelle menee expuolison synnyn ehkäisy. Turha
ex-puoliso on suurinta tuhlausta ja rahojen heittämistä
polttobunkkeriin. Laskekaapa vain kuinka kalliiksi tulee,
kun lähdetään riitelemään astioista ja pakkareista. Mitä
riitaisampi exä, sen vaarallisempaa ja kalliimpaa jätettä hän
on.
Hierarkian toinen taso, uudelleenkäyttöön ohjaaminen,
on huonolla mallilla kuten kaikissa muissakin jätelaaduissa.
Exän valmistelu uudelleenkäyttöön – kuka hullu kuvittelee
tähän pystyvänsä?!! Jos ei ole parisuhteessa saanut puolisoansa paremmaksi, niin ei se onnistu sen jälkeenkään.
Onneksi Cleantech on löytänyt uusia innovaatioita exän
ärsytyksistä. Kuorsauksesta on tuotteistettu sähköautolle
moottorisoundeja ja jäkätyksestä hyttyskarkottimia.
Seuraavaksi puolisot on pistettävä kierrätykseen, vaikka vaikeaa se on. Kaverit ovat kiusaksi asti joutuneet kestämään kammottavia karaoke-esityksiä ja aamuyön ”mut tää
teidän on pakho kuulllaaa..” juttuja. Harva puoliso kelpaa
enää muuksi kuin koiranmakkaraksi. Puolison jalostusastetta voi yrittää nostaa isolla rahatukolla tyylikonsulteille,
tapakouluttajille ja Finnish Consulting Garbage Oy:lle.
Hyötykäyttöön puolison voi ohjata kylmänä kautena.
Hyvä paikka exälle on lämpöpatterina vetoisassa työhuoneessa tai vaaka-asema ovensuun lämmikkeenä. Mitä
isompikokoinen puoliso, sitä parempi on lämpöarvo. Mikäli
haluat edistää suhteen loppua ja hyötykäyttö kiinnostaa,
niin lämpöarvon kasvattaminen onnistuu syöttämällä lautastähteet tulevalle exälle.
Turvalliseksi loppusijoituspaikaksi on vain yksi ratkaisu.
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennustyömaa on loputon
loppuratkaisu, se ei lopu koskaan.
Parisuhteet ovat osoittautuneet h****tin vaikeiksi, joten
puolisojätteet pistetään tuottajavastuun piiriin. Parisuhteissa ei ole tähän mennessä hierarkian etusijajärjestys
toteutunut ja ex-puolisoita on syntynyt ennätysmäärä. Ensi
vuoden alusta Pirkonmaan ELY:n anoppi- ja appijaos vastaa
puolisojätteiden tuottajavastuusta ja panttimaksuista.
Hyvässä miinushengessä Jätemiinus-reportteri
Katkarapu
14
Jäteplus
2/2014
Kuva: ScanStockPhoto
etusijajärjestys
LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI – SE KANNATTAA!
JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta!
Henkilöjäsenmaksu 20 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 200 euroa vuodessa.
KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen
henkilö-
opiskelija-
yhteisöjäseneksi
Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen
Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla extranet-sivuilla
nimi
sähköposti
Voit liittyä jäseneksi ja tehdä
organisaatio
osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse
kotiosoite
osoitteella [email protected]
työosoite
puhelinnumero
(työ)
(matkapuhelin)
Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen
työosoitteeseen
PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, [email protected]
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET
Aalto-yliopisto
Allu Finland Oy
$TXDŴRZ2\
Arwina Oy
BIMU Oy
BioBag Finland Oy
BMH Technology Oy
Botniarosk Oy Ab
Citec Oy Ab
Cross Wrap Oy
Ecomond Oy
Ecomp Oy
Ekokem Oy Ab
Ekorosk Oy Ab
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy
(XURƓQV6FLHQWLƓF)LQODQG2\
Europress Oy
FCG suunnittelu ja tekniikka Oy
Flaaming Oy
Golder Associates Oy
Gypsum Recycling International A/S
Haba Group Oy
Holger Hartmann Oy
Hyötypaperi Oy
Jyväskylän Kaupunki
Jätekukko Oy
Jätelaitosyhdistys ry
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä
Kapasity Oy
Kierrätysverkko Oy
Kiertokapula Oy
Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki
Kuljetusliike Törmä Ky
Kuljetusrinki Oy Veikko Aro
Kuusakoski Oy
Kymenlaakson Jäte Oy
Labkotec Oy
Lakeuden Etappi Oy
Lappeenrannan kaupunki
Lassila & Tikanoja Oyj
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
L&T Kierrätys Oy
Luowia Collection Oy
Metsäsairila Oy
Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut
Molok Oy
MPT-Kuljetus Oy
Mustankorkea Oy
NCC Roads Oy
Nordkalk Oyj Abp
NTM Oy
OdorOff Oy
Onni Forsell Oy
Oulun Yliopistollinen Sairaala
Oy Machine Tool Co
Pafe Oy
Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy
Penope Oy / Enerec
Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Plastiroll Oy
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
3URFRƓQ2\
Puhas Oy
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Pöyry Finland Oy
Ramboll Finland Oy
Rannikon Paja Oy
Rosk´n Roll Oy Ab
Rouskis Oy
Rudus Oy
Sammakkokangas Oy
Sarlin Oy Ab
Satakierto Oy
Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy
SER-Tuottajayhteisö ry
SOK
Stena Recycling Oy
Stena Technoworld Oy
Stormossen Oy Ab
Suomen Ympäristöopisto SYKLI
Tamtron Systems Oy
Tramel Oy
U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland
Uusioaines Oy
Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy
Vectos Oy
Veljekset Paupek Oy
Vestia Oy
Vimelco Oy
VTT
WEG – Oy Wise Engineering Group
Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry
2/2014
Jäteplus
15
TAPAHTUMAKALENTERI
2014
ISWA SOLID WASTE WORLD CONGRESS
8.–9.9.2014 SAO PAULOSSA, BRASILIASSA
28. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT
7.–8.10.2014 HELSINGISSÄ KALASTAJATORPALLA
JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS
7.10.2014 KLO 16.00 KALASTAJATORPALLA