JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI 4 2014 Jäteplus Pantti on arvokas brändi Biohiili kohentaa kompostoinnin Innovaatio: Liikkuva biojalostamo JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Jäteplus SISÄLTÖ JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI 4 2014 OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, 00101 HELSINKI 6¦KN¸SRVWLLQIR#MDWHKXROWR\KGLVW\VƓ (mm. osoitteenmuutokset) ZZZMDWHKXROWR\KGLVW\VƓ LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D 28 00170 Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI53 1064 3000 2090 10 ISSN 1455-3570 PÄÄTOIMITTAJA Auli Westerholm puh. 050 530 0264 [email protected] TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A 5 00560 Helsinki puh. 050 490 3004 WLHGRWXV#MDWHKXROWR\KGLVW\VƓ Tässä numerossa: 03 04 06 07 10 11 12 14 15 16 Pääkirjoitus JHY tiedottaa Jätehuoltopäivät Pääartikkeli: Panttijärjestelmän arviointi Innovaatio: Liikkuva biojalostamo Biohiili kohentaa laitoskompostia Hyötypalat JäteMiinus Yhteisöjäsenet Tapahtumakalenteri TAITTO JA ULKOASU Heidi Söyrinki JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY EKOKEMIN LABORATORIOSSA. KANSIKUVA: MATTI SULANTO. 2 Jäteplus 4/2014 PÄÄKIRJOITUS Traumoja muovijätteestä M UOVIJÄTTEET aiheuttavat trauman intohimoiselle jätelajittelijalle ja kierrättäjälle. Lajittelen paperit, metallit, lasit, panttipullot, kartongin, biojätteen ja vaaralliset jätteet paikallisen jätehuoltoyhtiön ohjeiden mukaan. Ja vielä erikseen: kahvipussit ja kaljatölkkien avausrenkaat työkeskukseen askartelun raakaaineiksi; peitot, puuvillaiset liinavaatteet ja trikoovaatteet kissatalolle makuualustoiksi ja puhdistusrievuiksi; munakennot ja kynttilänpätkät sytykeruusujen raaka-aineeksi ja kananmunankuoret erikseen jauhettavaksi mullan lisäaineeksi. Mutta muovi ei kelpaa minnekään. Broilerisuikaleiden alustoja, vihannesten kutistekalvoja, viinirypäleiden muovikupuja, leipäpusseja, jugurttipurkkeja, voirasioita – muovinen sekajätepussimme pursuaa näitä kertakäyttöisiä pakkausteollisuuden luomuksia. Lajittelija on epätoivoinen ja vääntelee käsiään turhautuneena. Ryhtyisinkö virkkaamaan kylpyhuoneen mattoja muovikuteesta kuten isoäitini muovisista maitopusseista aikoinaan? Moni muukin tuntee saman tuskan. Muoviton syyskuu -kampanja Facebookissa keräsi kymmeniä tuhansia suomalaisia havainnoimaan muovijätteen määrää ja pohtimaan muovin merkitystä arjessamme. Kampanjan myötä moni rohkaistui myös muuttamaan omaa käyttäytymistään: ”Ei kiitos, en tarvitse muovipussia – nythän on muoviton syyskuu!” Muovit kuluttavat fossiilisia raaka-aineita. Halpoina kertakäyttötuotteina muovipussit ja -pakkaukset roskaavat ympäristöä. Muoviroskan valtameriin muodostamista valtavista jätepyörteistä puhutaan jo maapallon seitsemäntenä mantereena. Vastatoimiin on lähdetty kieltämällä pahiten roskaavat kertakäyttöiset ohuet muovipussit. Tällaisia hankkeita on vireillä useassa Euroopan maassa, ja Kaliforniassa se on jo toteutettu. Vaihtoehdoksi esitetään usein biohajoavista muovilaaduista valmistettuja tuotteita. Roskaaminen siis voisi jatkua, muovit vain hajoaisivat näkyvistä – siistiä ja mukavaa! Nähtäväksi jää, onko tämä ympäristölle oikea ratkaisu. Monien biohajoavien muovien hajoaminen perustuu murenemiseen, eli pitkät muovimolekyylit hajoavat silmin näkymättömiksi partikkeleiksi, mutta kertyvät edelleen eliöiden ruuansulatuselimistöön ja ravintoketjuihin. Muovijätettä syntyy tulevaisuudessa edelleen valtavasti. Kuluttajamuovien kierrätys on vielä ratkaisematta. Joitakin rohkeita aloitteita on Suomessakin tehty, mutta jätteestä peräisin olevan raaka-aineen käytölle on vielä niin teknisiä kuin asenteellisiakin esteitä. Kaikkien materiaalilajien kierrätyksen onnistumisen edellytyksenä on myös se, että me, niin yksityishenkilöinä kuin yritysten tai julkishallinnon edustajina, ostamme kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Kierrätys ei sittenkään ratkaise maapallon ongelmia. Resurssien kerskakulutus ei voi jatkua. Sitäkin voi jätelajittelija miettiä omissa pienissä ympyröissään. Kaikki muutokset lähtevät loppujen lopuksi yksilöistä – meistä jokaisesta. Auli Westerholm Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtajan pallilta rivijäseneksi siirtyvä jäteajattelija (vai oliko se -lajittelija?), joka nyt vuorotteluvapaalla pohtii suhdettaan materiaan. 4/2014 Jäteplus 3 JHY TIEDOTTAA SYYSKOKOUS Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous pidettiin Helsingissä 7.10. Jätehuoltopäivien yhteydessä. Kokoukseen osallistui 23 yhdistyksen jäsentä. Syyskokouksen pöytäkirjaan voi tutustua nettisivuilla osoitteessa www.jatehuoltoyhdistys.fi. Syyskokouksen tärkeimmät päätökset on koottu tälle sivulle. Anja Hakkarainen kunniajäseneksi Tilintarkastaja ja toiminnantarkastajat Hallitus ehdotti, että Jätehuoltopäivien käytännönjärjestelyistä pitkään vastannut Anja Hakkarainen kutsutaan yhdistyksen kunniajäseneksi. Syyskokous hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tilintarkastajiksi valittiin Tilintarkastusrengas Oy:n nimeämä vähintään HTM-tilintarkastaja. Yhdistyksen jäsenistä valittiin toiminnantarkastajaksi Antti Karlin ja varatoiminnantarkastajaksi Margareta Wahlström. Tuuli Myllymaa on uusi puheenjohtaja Jäsenmaksut 2015 Auli Westerholm pyysi eroa Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtajuudesta kesken kauden jäädessään vuorotteluvapaalle. Tämän vuoden loppuun asti puheenjohtajuutta hoitaa varapuheenjohtaja Juha-Pekka Salmi. Ensi vuoden alusta nuijaan tarttuu syyskokouksen valitsema uusi puheenjohtaja Tuuli Myllymaa. Hänet valittiin tehtäväänsä vuodeksi. Syyskokous päätti korottaa jäsenmaksuja. Vuonna 2015 henkilöjäsenmaksu on 25 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 225 euroa. Tuuli Myllymaa, puheenjohtaja Juha-Pekka Salmi, varapuheenjohtaja jäsenet: Sakari Salonen Camilla Wiik Risto Pohjanpalo Johanna Krabbe varajäsenet: Sirje Stén Mika Horttanainen Juha Uuksulainen Mikko Ahokas Vuonna 2015 järjestetään opintomatka touko-kesäkuussa. Ajankohta ja matkakohde täsmentyvät myöhemmin. 29. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Seuraavat valtakunnalliset Jätehuoltopäivät järjestetään Tampereella, hotelli Scandic Rosendahlissa 6.–7.10.2015. Syyskokous äänesti hallituksen kokoonpanosta. Kuvassa hallituksen jäsenistä vasemmalta Risto Pohjanpalo, Sakari Salonen, Johanna Krabbe, Mika Horttanainen, Tuuli Myllymaa (pj), Juha Uuksulainen, Sirje Stén, Juha-Pekka Salmi (vpj.) ja Camilla Wiik. Mikko Ahokas puuttuu kuvasta. 4 Jäteplus 4/2014 Kuva: Tero Pajukallio Hallituksen kokoonpano vuonna 2015 Opintomatka JÄTEHUOLTOPÄIVÄT Keskitytään etsimään RATKAISUJA Jätehuoltopäivät veti Kalastajatorpan täyteen jätealan osaajia. Keskustelu kävi vilkkaana niin viestiseinällä kuin tauoillakin. 28. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät pidettiin Helsingissä, Hilton Helsinki Kalastajatorpalla 7.–8.10.2014. Jätehuoltopäivät järjestettiin ensimmäistä kertaa Kalastajatorpalla, jonka puitteet saivat kiitosta aulatilojen ahtaudesta huolimatta. Alan suurimpaan vuosittaiseen tapahtumaan osallistui tällä kertaa 288 jätealan ammattilaista. Päivät avasi Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki. Hän totesi, että jätehuoltoala on haastettu niin EU:n kuin hallituksenkin taholta ja kysyi, kuinka näihin haasteisiin aiomme vastata. Hänen mukaansa jokainen alan toimija hyötyisi, jos aidosti keskityttäisiin yhdessä löytämään uusia ratkaisuja ongelmien korostamisen sijaan. Aamupäivä jatkui jo perinteeksi muodostuneen lainsäädännön ajankohtaiskatsauksen merkeissä, ja iltapäivällä keskityttiin ympäristöliiketoimintaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Nordean pääekonomisti Pasi Sorjonen katsoi maailmaa hieman toisesta vinkkelistä ja esitteli synkistä synkimpiä talousnäkymiä – ja oli samalla päivien kiitetyin esiintyjä. Kuulijat tosin suhtautuivat myös talouskasvun välttämättömyyteen kriittisesti ainakin viestiseinäkommenttien perusteella. TORSTAIAAMUNA nopeimmin ilmoittautuneet pääsivät tutustumaan Vantaan uuteen jätevoimalaan. Iltapäivällä keskityttiin tulevaisuuden ennakointiin niin tilastojen, suunnittelun kuin koulutuksenkin valossa, ja päivien päätteeksi kuulimme käytännön esimerkkejä uusista kierrätysratkaisuista. PALAUTEKYSELY JÄIKÖ EKSKURSIO VÄLIIN? SGY:n ympäristögeotekniikkatoimikunta järjestää tutustumiskäynnin Vantaan jätteenpolttolaitokselle tammikuun 29.päivänä 2015 klo 9.00. Saapuminen paikanpäälle omalla tai kimppakyydeillä. Ilmoittautumiset sähköpostilla [email protected] viikkoa aikaisemmin eli 22.1.2015 mennessä. Laita viestiin myös puhelinnumerosi. Jätehuoltopäiville osallistui 288 jätehuoltoalan ammattilaista. Pasi Sorjosen luento oli päivien kiitetyin. Palautekysely toteutettiin tänä vuonna sähköisesti. Vastaajia oli 145. Sähköpostiosoitteensa jättäneiden vastaajien kesken arvottiin kaksi neljän elokuvalipun pakettia. Kuvat: Tero Pajukallio VOITTAJAT OVAT: Lauri Nylander, Akkukierrätys PB Oy, Helsinki Jenni Heikkilä, Uusioaines Oy, Forssa Liput on lähetetty voittajille. Ateriat nautittiin Pyöreässä Salissa. 4/2014 Jäteplus 5 TAPASIMME Anja tuli apuun Jätehuoltoyhdistyksen uusi kunniajäsen Anja Hakkarainen on vastannut 17 vuotta Jätehuoltopäivien käytännön järjestelyistä. Tänä aikana Jätehuoltopäivät ovat vakiintuneet alan suurimmaksi tapahtumaksi. J okainen Jätehuoltopäiville osallistunut tietää Anja Hakkaraisen. Hän on ollut ensimmäisenä vastassa jakamassa kirjekuoria ja ohjeistanut päivien kulusta. Onnekkaat ovat osuneet Tampereen ekskursioilla samaan bussiin ja saaneet ekstrana asiantuntevan paikallisopastuksen. Tämä kaikki on kuitenkin vain kuorrutusta kakun päällä. Työ Jätehuoltopäivien eteen on alkanut jo lähes vuotta aikaisemmin, hetimiten edellisten päivien jälkeen. Jätehuoltopäiviä oli järjestetty yli kymmenen vuoden ajan, kun suosio näytti hiipuvan. Hallitus oli huolissaan osallistujamäärän laskettua alle viiteenkymmeneen. – Olin tehnyt yhteistyötä erään hallituksen jäsenen kanssa, ja hän pyysi minulta tarjousta Jätehuoltopäivien järjestelyistä. Lähetin tarjouksen ja menin Pasilaan tapaamaan puheenjohtaja Juha Kailaa, jonka jälkeen tarjouksemme hyväksyttiin. Siitä yhteistyö alkoi. Hakkarainen oli perustanut oman kongressitoimiston, Tavicon Oy:n, vuonna 1987, joten järjestelyt siirtyivät kerta heitolla ammattilaisten käsiin. Hän toi mukanaan uusia ideoita: Tampereella järjestettävien Jätehuoltopäivien yhteyteen tuotiin näyttely, yhteinen illallinen korosti päivien merkitystä verkostoitumisen kannalta ja ekskursio on järjestetty lähes joka vuosi. – Kävijämäärä on vakiintunut 300 tienoille, eivätkä suhdanteet näytä vaikuttavan siihen juuri mitenkään. Toki pitää jatkossakin pitää huolta siitä, että ohjelma on hyvä, järjestelyt onnistuvat ja päivien hinta on kohtuullinen, hän pohtii. Jätehuoltoalan muutos näkyy kongressijärjestäjän silmin. – Osallistujien keski-ikä on laskenut ja naisia osallistuu päiville entistä enemmän. Lisäksi osallistujat edustavat monipuolisemmin eri sektoreita kuin ennen. Alkuaikoina päiville osallistui valtaosin kunnallisten jätelaitosten miehiä. Sen verran sosiaalista porukkaa on kyseessä, ettei illalliselle kannata palkata pianistia. – Ihan hukkaan menee, koska puheensorina peittää yksittäisen instrumentin täysin. Sen sijaan show-esitykset illallisen loppupuolella ovat sopineet hyvin ohjelmaan ja Rosendahlin yökerho saa aina kiitosta! 6 Jäteplus 4/2014 Teksti: Katariina Krabbe Pitkän yhteistyön ansiosta Jätehuoltopäivät ovat olleet Hakkaraiselle läheinen ja mieluinen tapahtuma, mutta mahtuu hänen uraansa paljon muutakin. Tavicon Oy on kasvanut viisi henkilöä työllistäväksi toimistoksi, joka järjestää vuosittain 20–30 tapahtumaa. Kiireisinä aikoina ja tapahtumien aikana apuna on harjoittelijoita ja tilapäisiä työntekijöitä. – Tapahtumat eivät jakaudu tasaisesti, vaan samanaikaisesti tehdään monta projektia. Kesä on kiireisintä aikaa kansainvälisten kongressien takia. Ennen oman yrityksen perustamista Hakkarainen työskenteli Tampereen Messut Oy:n markkinointipäällikkönä, ja ympyrä sulkeutui 2,5 vuotta sitten, kun hän myi Taviconin Tampereen Messuille. Hän jatkoi toimitusjohtajana eläkkeelle siirtymiseensä, eli tämän kuun alkuun asti. – Hieman yöunet helpottivat, koska koko vastuu ei enää ollut yksin minun. Suurempi muutos oli toimiston muutto Tampereen keskustasta Messukeskukseen tammikuun lopussa. Samalla pääsimme fyysisestikin osaksi 50 hengen työyhteisöä. Ensimmäiset eläkepäivät ovat olleet kiireisiä ja kuluneet osin vielä seuraajan, Karoliina Sunellin kanssa keskustellessa. – Tarkoitukseni on tehdä vielä keikkahommiakin, mutta nyt saan valita mieluisimmat. Jätehuoltopäivillä Anja Hakkarainen nähdään jatkossakin. Saa nähdä, malttaako hän olla siellä kunniavieraana, vai onko hän sittenkin vielä aamulla ensimmäisenä vastassa ojentamassa kirjekuoria. Valinta kunniajäseneksi tuli hänelle täydellisenä yllätyksenä. – Olen todella onnellinen ja otettu tästä muistamisesta, hän kiittää. Anja Hakkaraisen kasvot ovat tutut Jätehuoltopäivien osallistujille. Teksti: Laura Descombes, Erkka Ryynänen ja Mari Saario Kuvat: PALPA TUTKIMUS Pantti on arvostettu brändi Panttĳärjestelmän toimintaa ja kehitystarpeita arvioitiin ympäristöministeriön toimeksiannosta. S uomalainen panttiin perustuva juomapakkausten palautusjärjestelmä on juomapakkausten pakkaajalle tai pakattujen tuotteiden maahantuojalle vapaaehtoinen tapa hoitaa lainmukainen tuottajavastuuvelvollisuutensa. Kannustimena panttijärjestelmiin liittymiselle on pantillisen pakkauksen vapautuminen juomapakkausten valmisteverosta. Koska pullopantti on kansalaisten hyvin tuntema käsite, pidetään panttia usein tehokkaan kierrätyksen varmistajana ja pantin piiriin haluttaisiin saada yhä uusia pakkauksia ja muitakin materiaaleja. Samaan aikaan pakkausten tuottajavastuuseen liittyvä lainsäädäntö kehittyy ja pakkausten hyödyntämistavoitteet kiristyvät. Kannattaako yksityisen yrityksen nykyisellään valita pantti, ja mikä on kansallinen kuva panttijärjestelmän tulevaisuudesta? Osana kansallisen päätöksenteon taustoittamista Gaia Consulting Oy selvitti ympäristöministeriön toimeksiannosta keinoja, joilla juomapakkausten palautusta voitaisiin edelleen tehostaa ja siten vähentää juomapakkauksista aiheutuvaa roskaantumista ja lisätä hyvälaatuisen pakkausmateriaalin uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Selvityksen tulokset on koottu ympäristöministeriön elokuussa jul- kaisemaan ”Juomapakkausten pantillisten palautusjärjestelmien toimivuus ja kehittämistarpeita”- raporttiin. Laadukas materiaali kiertää tehokkaasti panttijärjestelmän kautta Panttijärjestelmän toimivuuden kannalta avainasemassa ovat pakkausten palautusaste, järjestelmän houkuttelevuus pakkaajien kannalta ja järjestelmän kannattavuus. Panttijärjestelmän kierrätysasteet vaihtelevat pakkaustyypistä riippuen 90 ja sadan prosentin välillä. Pantillisten pakkausten palautusasteeseen vaikuttavat pantin suuruuden lisäksi pakkauksen käyttötilanne, palautuksen helppous sekä ostajan tottumukset ja arvot. Pakkausten palautumisesta huolehtivat tärkeällä panoksella myös kaupunkiseuduilla kiertelevät lähes ammattimaiset pullonkerääjät. Pantittomat pakkaukset jäävät helpommin roskiksi luontoon, koska motiivi niiden keräämiseen puuttuu. Pantin suuruus voi vaikuttaa merkittäväsi palatusasteeseen pienimmissä panttiluokissa. Suurempien lasipullojen pantin korottaminen olisi perusteltua roskaamisen vähentämiseksi ja kierrätysasteen parantamiseksi, koska juuri suurempien lasipullojen kierrätysaste on kaikkein alhaisin ja roskaantumisvaikutus vakavin. 4/2014 Jäteplus 7 Panttijärjestelmän kierrätysasteet vaihtelevat pakkaustyypistä riippuen 90 ja sadan prosentin välillä Yrityksen kannattaa valita pantti – tai pyrkiä välttämään koko valmistevero Selvityksen perusteella valmisteverolla on taloudellisesta näkökulmasta määräävä rooli juomavalmistajien ja -maahantuojien valitessa pantti- ja tuottajavastuujärjestelmien välillä. Nykyisellään valmistevero on niin korkea, että se ohjaa käytännössä kaikki tuotantovolyymiltään merkittävät tuottajat ja maahantuojat liittymään panttijärjestelmään. Tuottajavastuujärjestelmä saattaa olla edullisempi vain hyvin pienissä erissä. Tulosten perusteella valmisteveroa korottamalla ei voida ohjata toimijoita mainittavasti nykyistä paremmin mukaan panttijärjestelmään. Panttijärjestelmään kytketty valmistevero kuitenkin kattaa vain osan juomapakkauksista ja yritysten kannalta uusien tuotePXRWRMHQWXOHYDWXOOLWDULIÀNRKWHOXRQWRLVLQDDQHSlVHOYl Valmistevero perustuu pääosin pakkauksen sisältöön HLNlLWVHSDNNDXNVHHQ9HURDNDQQHWDDQNDLNLVWDWXOOLWDULIÀQ ryhmään 22 kuuluvien juotavaksi tarkoitettujen juomien, kuten veden, limonadin, mallasjuomien sekä kaikkien alkoholia sisältävien juomien pakkauksista 51 senttiä MXRPDOLWUDDNRKGHQ7XOOLWDULIÀQUDMDXNVHWRQPllULWHWW\ YDOPLVWHYHURODLVVDMDYDLNNDWXRWWHHQWXOOLWDULIÀPllULWHOlään valmistusmaassa, verotuksellinen määrittely tehdään kotimaassa. Esimerkiksi hedelmä- ja kasvismehujen pakNDXNVHWHLYlWWXOOLWDULIÀU\KPlQVlMRKGRVWDNXXOXYDOPLVteveron piiriin. Tämän johdosta mehujuomien lasipullot ovat pantillisia, mutta samasta materiaalista valmistetut tiivistemehujen juomapakkaukset ovat pantittomia. Myös tuotemuoto ratkaisee, eli pillillä varustettu välipalajuoma on veron piirissä, lusikoitava sakeampi valmiste ei. Ongelmallisia tapauksia ovat esimerkiksi maininta laimentami- 8 Jäteplus 4/2014 sesta ja sen tulkinta juomien valmistusprosessissa, eli missä vaiheessa lisätty vesi on laimentamista. Nestepakkauskartonkiin pakatut juomat on rajattu YDOPLVWHYHURQXONRSXROHOOHULLSSXPDWWDQLLGHQWXOOLWDULIÀQ ryhmästä. Nykyisin yrityksillä on käytössä myös sellaisia muovia ja kartonkia yhdistäviä juomapakkauksia, joissa kartonkikerros on erillinen, mutta pakkaus on sekä käytöltään, ominaisuuksiltaan että tekniseltä kierrätettävyydeltään yhtäläinen nestepakkauskartongin kanssa. On syntynyt tilanne, jossa jotkut kartonkia ja muovia käyttävät pakkauslinjat ovat veron ulkopuolella ja toiset veron piirissä. Uudet komposiittimateriaalit haastavat vanhat tulkinnat edelleen. Valmisteverolain uudistaminen näyttäytyikin selvityksessä yhtenä keskeisenä keinona säädellä uusien pakkausten markkinoille pääsyä sekä kierrätystapoja ja -kustannuksia. Juomapakkausten valmisteveron alaisten ja verottomien juomien pakkaukset. TUTKIMUS Panttijärjestelmän laajentamista ei toistaiseksi suositella Vaikka panttijärjestelmä tuottaa laadukasta kierrätysmateriaalia, sen laajentamismahdollisuudet ovat rajalliset. Muiden kuin juomapakkausten liittäminen osaksi nykyistä panttijärjestelmää aiheuttaisi materiaaliin ja puhtauteen liittyviä teknisiä ongelmia. Tiettyjen kierrätettävien pakkausmateriaalien lisäämisen hidasteena on myös se, että kaikille kierrätysmateriaaleille ei tällä hetkellä ole Suomessa riittävää markkinakysyntää. Mikäli kierrätysmateriaalien kilpailukykyä ja markkinakysyntää pystyttäisiin lisäämään, syntyisi samalla vetoa saada uusia materiaaleja hyödynnettäväksi. Potentiaalisimmiksi valmisteveron piiriin tuotaviksi uusiksi pakkauksiksi tunnistettiin hedelmä- ja kasvismehujen muovi- ja lasipullot. Niiden liittämisen osaksi järjestelmää lisäisi jonkin verran etenkin hyvälaatuisen PET-muovin kierrätystä. Toisaalta hedelmä- ja kasvismehujen muovipullojen liittämiseen liittyy myös ongelmia, sillä nykyisellään niiden muovilaadut vaihtelevat, jolloin ne saattaisivat heikentää kierrätysmateriaalin laatua. Lisäksi liittämisen kustannus-hyötysuhteeseen liittyy epävarmuuksia. Selvityksen perusteella on suositeltavaa ensin seurata, minkälaisiin kierrätysasteisiin täyden tuottajavastuun tuomien uudistusten avulla päästään. Vapaamatkustajat kuormittavat järjestelmää Nykyistä järjestelmää kuormittavat ja sen houkuttelevuutta vähentävät pantti- ja tuottajavastuujärjestelmien ulkopuolelta muun muassa matkustajatuonnin kautta tulevat juomapakkaukset. Aiempien selvitysten perusteella Euroopan laajuisen tai yhteispohjoismaalaisen panttijärjestelmän kustannukset olisivat kuitenkin suuremmat kuin hyödyt. Matkustajatuonnin ja tulevaisuudessa myös verkkokaupan kautta tulleiden juomapakkausten aiheuttama rasite suomalaiselle kierrätysjärjestelmälle liittyy läheisesti alkoholipoliittisiin ratkaisuihin, joten vaihtoehtoja on tarkasteltava osana laajempaa kokonaisuutta. Pantin sitominen pakkausten elinkaaritarkasteluun Panttijärjestelmän materiaalikohtaiset kierrätysasteet vuonna 2012. Lasin ja metallin osalta luvuista on erotettu järjestelmän ulkopuolelta tulevat. Lasin osalta mukana ei ole uudelleentäytettäviä pulloja. Vaikka panttijärjestelmä onkin erinomainen tapa saada laadukasta pakkausmateriaalia kierrätykseen, sillä ei ole merkittävää roolia jätteen synnyn ehkäisyssä, koska pantillisuus ei kannusta materiaalien vähentämiseen. Lisäksi pantillisten pakkausten materiaalin ympäristökuormituksessa on eroja, joten myös kierrätysasteen suuruudella on ympäristön kannalta erilainen merkitys. Olisi siis suositeltavaa, että pantin suuruus perustuisi eri pakkausten elinkaaritarkasteluun. Mitä tästä eteenpäin? Uusi asetus pakkauksista ja pakkausjätteestä oli selvitystä tehtäessä käytettävissä vasta luonnosversiona, joten yhteensovittamista siinä asetettujen tavoitteiden kanssa tehtiin vain alustavasti. Asetus tulee kuitenkin lähi- vuosina vaikuttamaan tuottajavastuun järjestämiseen merkittävästi ja siten muuttaa pantti- ja tuottajavastuujärjestelmien välistä tasapainoa. Samalla EU:n tuoreessa kiertotalouspaketissa (circular economy package) ehdotetaan yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteiden tiukentamista ja pakkausjätteelle ehdotetaan 80 prosentin kokonaiskierrätystavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Tilanteen hahmottamista vaikeuttavat myös muuttuvat ja osin epätarkat tilastointimenetelmät. Tiukentuvien tavoitteiden merkitys, kustannukset ja muut vaikutukset jätteenkäsittelylle ja laajemmin materiaaliketjuille ovat vielä pitkälti hämärän peitossa. Selvää kuitenkin on, että myös pakkausten näkökulmasta uusilla tavoitteilla on huomattavia vaikutuksia. Selkeän kokonaiskuvan muodostamiseksi nykytilanteesta ja EU:n tavoitteiden edellytyksistä, kustannuksista ja muista vaikutuksista jäte- ja pakkausalan pelikenttään Gaia Consulting on kokoamassa laajaa yhteishanketta, jossa mukaan haetaan osapuolia sekä valtionhallinnosta että edunvalvontajärjestöistä. Hanke on tarkoitus käynnistää ensi vuoden alussa. 4/2014 Jäteplus 9 INNOVAATIO Viikin kampuksella Helsingissä esiteltiin 30. lokakuuta suomalaisinnovaatio, joka muuttaa jätteet uusiksi käyttökelpoisiksi tuotteiksi. Biojalostamosta odotetaan todellista päänavausta suomalaisen biotalousosaamisen läpimurrossa. Pilot-laitos saapui Suomesta via Balticaa pitkin Puolan testauspaikkaan ZGO Gać Ltd:n jätekeskukselle. Kuva: Mika Ruotsalainen Uusi biotalouden suomalaisinnovaatio tähyää kansainvälisille markkinoille L ABOWE-partnerit ja puolalaiset sidosryhmät tutustumassa Pilot-laitokseen Puolan testauspaikassa ZGO Gać Ltd:n jätekeskuksella. Kuva: Ari Jääskeläinen iikuteltavassa biojalostamossa yhdyskuntien ja teollisuuden jätteistä ja sivuvirroista voidaan valmistaa mikrobien avulla biopolttoaineita, arvokkaita teollisuuskemikaaleja ja lannoitteita. Lopputuotteita voivat olla esimerkiksi jäänestoaineet, teolliset kuidut sekä muovien ja synteettisen kumin raaka-aineet sekä kosmetiikan ja lääkeaineteollisuuden raaka-aineet. Asetoni-butanolikäymisen avulla voidaan tuottaa myös butanolia, etanolia, asetonia ja vetyä. Näistä butanoli käy lähes sellaisenaan autojen tankkiin liikennepolttoaineena. Myös vety voi nesteytettynä toimia moottoripolttoaineena, ja tulevaisuudessa sen merkitys energian lähteenä kasvaa nopeasti. Biojalostamon taustalla on kuopiolaisen Elias Hakalehdon kehittämä mikrobiologiseen käymiseen perustuva prosessiteknologia. – Korkeat lopputuotepitoisuudet, läpimenoltaan lyhyet prosessit ja monipuolinen tuotevalikoima yhdistettynä optimiin laitoskokoon tekevät investoinnista edullisen ja houkuttelevan, Hakalehto arvioi markkinanäkymiä. Elias Hakalehto työskentelee Finnoflag Oy:ssä sekä Itä-Suomen yliopistossa bioteknisen mikrobianalytiikan dosenttina. Hän on hakenut teknologiaan ideoita myös ihmisten ja eläinten ruoansulatuksesta. Pilottilaitos on rakennettu laajapohjaisena kuopiolaisena yhteistyönä. Savonia-ammattikorkeakoulun vetämiin ja pääasiassa toteuttamiin suunnittelu- ja asennustöihin on osallistunut Savon ammatti- ja aikuisopisto ja lukuisia pääasiassa kuopiolaisia teknologiayrityksiä. Kansainvälinen hanke kuuluu EU:n Itämeren alueen ohjelmaan ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Pohjois-Savon liitto/Pohjois-Savon kehittämisrahasto ovat osarahoittaneet hanketta. Laitosta on testattu Suomessa, Puolassa ja Ruotsissa Biojalostamoa on testattu alkuvuoden aikana Powerflute Oy:n Savon Sellun tehtaalla Kuopiossa. Puhdistamolietteen ja jäteveden käsittelystä on saatu lupaavia tuloksia. Liikuteltavaa pilottilaitosta on testattu alkukesästä Puolassa perunalastutehtaan jätteillä sekä alkusyksystä Ruotsissa luomukanatilan teurasjätteellä. – Tulevaisuudessa biojalostamot ovat eräänlaisia kenttiä, joihin toimitetaan paikallisen teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirtoja, ja nämä saadaan täysimääräisesti hyötykäyttöön erilaisina arvokkaina tuotteina, visioi Hakalehto. 10 Jäteplus 4/2014 KOMPOSTOINTI Biohiili kohentaa kompostoinnin uudelle asteelle Biohiiltä kannattaa lisätä kompostiin. MTT:n testaukset osoittavat, että kompostiin sekoitettu biohiili vähentää hajuhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraali toiminta kasvattaa lisäksi kompostituotteiden arvoa. M aa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemät testaukset ja kansainväliset tutkimukset puoltavat biohiilen käyttöä laitosmittakaavan kompostoinnissa ja maanparannuksessa. Biohiiltä valmistetaan pyrolyysillä eli kuumentamalla erilaisia biomassoja ilman happea. Eurooppalaisten biohiilitutkijoiden verkostoon kuuluva MTT:n professori Kari Tiilikkala kertoo, että juuri kompostointi on yksi nopeimmin laajenevista biohiilen käyttökohteista Euroopassa. – Biohiili lisää kompostin ilmavuutta ja vedenpidätyskykyä sekä nopeuttaa mikrobien toimintaa. Kompostiaika lyhenee ja prosessin laatu paranee, Tiilikkala kertoo. Kuva Kari Tiilikkala Vähentää pahoja hajuja Kompostiin sekoitettu biohiili sitoo hajua aiheuttavia yhdisteitä sekä kasvihuonekaasuja. Envor Biotech Oy:n koekompostointi osoitti, että typpioksiduuli vähenee. Jyväskylän yliopistossa tehtyjen analyysien mukaan biohiililisätyn alueen kompostikasa tuotti 1 700 hajuyksikköä ilmakuutiota kohden, kun verranteen ilmakuution tuotos oli 2 200 hajuyksikköä. – Hajun laatu oli kasoissa merkittävästi erilainen. Testihenkilöt kuvailivat hajua imeläksi ja kompostimaiseksi, kun kompostiin oli lisätty biohiiltä. Verrannekompostin hajua kuvailtiin happamaksi, multaiseksi, öljyiseksi, pahaksi ja pistäväksi, Tiilikkala kuvailee. Suitsii kasvihuonekaasuja Hiilineutraali toiminta perustuu siihen, että jokainen kilo puuperäistä biohiiltä sitoo laskennallisesti hiiltä noin kolme kiloa hiilidioksidiekvivalenttia. Biohiilen raaka-aine vaikuttaakin merkittävästi hiilisidonnan tehokkuuteen. Maahan siirrettynä kompostissa oleva hiili on osa pitkäkestoista hiilinielua, mikä vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. Tiilikkalan mukaan näyttöä on myös siitä, että biohiili parantaa maan vedenpidätyskykyä ja juuriston kykyä ottaa ravinteita. Hän laskee, että kustannustehokkuus edellyttää kuitenkin biohiilen hyödyntämistä moneen kertaan: kompostoinnissa, ympäristöhaittojen minimoinnissa ja maan viljavuuden hoidossa. Tämä näkyy myös parempana kasvien kasvuna. – Lannoitteiden hintojen noustessa myös ravinteita ja hiiltä sisältävien kompostituotteiden kysyntä kasvaa, ennustaa Tiilikkala. Kuvassa puusta tehtyä biohiiltä. 4/2014 Jäteplus 11 HYÖTYPALAT Kuva: Sara Vallioja Kude Design Oy valmistaa myös harkittuja vaatekappaleita vaatekaapin peruspilareiksi. Suunnittelu lähtee asiakkaiden tarpeista. Pidä enemmän – osta vähemmän Helpompaan vaatearkeen tähtäävä KUDE® Vaatevalmennus on valittu vuoden 2014 Toisinsanojaksi. Kyseessä on on espoolaistuneen, Joensuusta kotoisin olevan yrittäjän Outi Pakarisen kehittämä palvelu, joka säästää sekä aikaa, rahaa, hermoja että ympäristöä. Palkinto myönnettiin ideakilpailussa, joka tänä vuonna järjestettiin Espoon ensimmäisen Keksintöviikon yhteydessä. Tuomariston mukaan Kude Design Oy:n idea ja sitä ilmentävä slogan Wear more, buy less on rohkeasti toisin sanottu. Pidä enemmän, osta vähemmän on täysin päinvastainen ajatus kuin mitä vaateteollisuuden valtavirta viestii. Tuomaristo kiittää perusteluissaan paitsi selkeää tuotteistusta myös palvelun ajankohtaisuutta: “Säästäväisyys, vastuullisuus sekä henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat vahvoja trendejä länsimaissa ja KUDE® Vaatevalmennus -palvelu yhdistää nämä luontevasti.” Palvelun avulla etsitään oivalluksia valmennettavan omista vaatteista. Ihmiset toteavat usein vaatekaapistaan, että se on aivan täynnä, mutta ei ole mitään päällepantavaa. KUDE® Vaatevalmennus auttaa pulman edessä. Valmennuksen tavoitteena on saada ihmiset tunnistamaan omia mieltymyksiään ja tarpeitaan sekä hyödyntämään omaa olemassa olevaa vaatevarastoaan. Samalla on hyvä pohtia kulutuskäyttäytymistään: vikaostokset jäävät väliin, kun vaatekaappinsa sisällön hallitsee paremmin. Valmennuksen lopputulemana on ekologinen ja suunnitelmallinen vaatekaappi. – Valmennuksessa ollaan myös hyvin syvällisten ja henkilökohtaisten teemojen äärellä. Kysymys on itsensä arvostamisesta ja erilaisuuden hyväksymisestä, Outi Pakarinen sanoo. Palvelu on saatavilla eri laajuisina yksilövalmennuksina. Palvelua tarjotaan myös pienryhmille sekä luentoina ja työpajoina isommillekin ryhmille. Kilpailun järjesti Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kehittämisyksikkö InnoOmnia, ja palkinto luovutettiin Espoon Keksintöviikon pääjuhlassa torstaina 6.11. 12 Jäteplus 4/2014 Vähemmän jätettä Pääkaupunkiseudun peruskouluissa kertyy yhä vähemmän jätettä H elsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvitti pääkaupunkiseudun peruskoulujen jätemääriä vuosina 2011 ja 2013. Koulujen henkilökunta seurasi sekajäte-, biojäte-, paperi-, pahvi-, kartonki-, lasi-, metalli- ja energiajäteastioiden täyttymistä neljän viikon ajan kumpanakin vuonna. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että kouluissa syntyvän jätteen määrä on vähentynyt seurantavuosien välillä. Koulujen jäteastioihin kertyi vuonna 2013 jätettä viisi kiloa vähemmän henkeä kohden kuin vuonna 2011. Vuonna 2013 jätettä kertyi kouluissa keskimäärin 31 kiloa henkeä kohden. Vuonna 2011 jätemäärä oli keskimäärin 36 kiloa vuodessa henkeä kohden. Jätelajeista sekajätteen määrä väheni kolme kiloa, paperin määrä kaksi kiloa ja biojätteen määrä kilon. Energiajätteen määrä puolestaan lisääntyi yhdellä kilolla. Pääkaupunkiseudun koulujen jätemääriä on tutkittu vuodesta 2004 lähtien. Kun tuoreita tuloksia vertaa aiempiin tuloksiin, käy ilmi, että koulujen kokonaisjätemäärä ja sekajätteen määrä on laskenut myös pidemmällä aikavälillä. Tutkimuksesta selviää myös, että kierrätys on kouluissa lisääntynyt. Koulut kierrättivät jätteistään 55 prosenttia vuonna 2013, kun vajaa kymmenen vuotta sitten vastaava luku oli 31 prosenttia. Kierrätysprosentti tosin laski hieman vuodesta 2011 vuoteen 2013. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Vuonna 2011 tutkimuksessa olivat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kirkkonummi. Vuonna 2013 seurantaan osallistuivat Helsinki ja Espoo. Tutkimus on osa Materiaalitehokas jätehuolto -hanketta, joka sai rahoitusta Etelä-Suomen EAKRohjelmasta 2011–2013. Simppelimpää arkea, vähemmän jätettä Elämä sujuu kun asiat virtaavat. Leppoisa opas huusholliin kehottaa ottamaan kodinhoidon rennosti ja löytämään oman tavan siivota. Pääpaino on käytännön siivousvinkeissä, mutta ohjeita annetaan myös tavarakaaoksen hallintaan ja jätteiden lajitteluun. Kautta linjan kirja ohjaa ekologiseen arkeen: siivouksesta selviää ilman myrkyllisiä kemikaaleja ja mittavaa välinearsenaalia, tavarakaaoksesta ostamalla vähemmän ja luopumalla turhasta. Kirja kannustaa myös korjaamaan vaatteita, kierrättämään ja kiinnittämään huomiota ruokahävikin pienentämiseen. Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen: Leppoisa opas huusholliin. Into-taito. Rakennusjätteestä puukiviä piharakentamiseen Destamatic Oy esitteli FinnBuild 2014 -tapahtumassa rakennusjätteistä kehittämänsä uusiokomposiittituotteet. Piharakentamiseen tarkoitettujen Destaclean-puukivien tilavuudesta noin 30 prosenttia on kierrätettyä rakennusjätepuuta. Tavoitteena on päästä jopa sataprosenttiseen kierrätystuotevalmistusprosessiin. – Rakennusjätteen kierrätyksessä on nyt otettu jätelain edellyttämä merkittävä askel, kun Destaclean-konseptin myötä olemme kehittäneet ensimmäisenä Suomessa ratkaisun jätehierarkian tarkoittamaan aitoon kierrätykseen, sanoo Destamatic Oy:n hallituksen puheenjohtaja Reino Partanen. Kierrätyspuukuidusta valmistettujen piha- ja reunakivien raaka-ainesosina on käytetty sementtiä, puukuitua, luonnon kiviainesta ja vettä. Komposiittipihakivi painaa noin 30 prosenttia vähemmän kuin samankokoinen betonipihakivi, mikä helpottaa asennusta ja säästää kuljetuskustannuksissa. Alkuvaiheessa komposiittituotteiden tehdasvalmistuksessa käytetään nykyisiä betonikivien valmistuslinjoja, jotka rajoittavat uusioraaka-aineiden osuuden noin 30 prosenttiin. Uusiokomposiittiseoksessa voi puukuitua kuitenkin olla jopa 50–60 prosenttia. – Päästäksemme nopeammin hyödyntämään Destaclean-konseptia haemme yhteistyökumppaneita uusiokomposiittien raaka-aineiden ja tuotteiden valmistukseen, sanoo Partanen. Kuva: Destamatic HYÖTYPALAT kierrätysmateriaalit Destaclean-uusiokomposiittihanke kuuluu Tekesin viisivuotiseen Green Growth – Tie kestävään talouteen -ohjelmaan, ja Destamatic on saanut Tekesiltä 100 000 euron projektirahoituksen. EU:n kattava patentti rakennusjätteiden prosessoinnista uusiokomposiittien raaka-aineiksi on haussa. Puukivet tulevat markkinoille ensi kesänä. ULKOILUVAATTEITA KIERRÄTYSMATERIAALISTA Osana vastuullisuusvisiotaan se on ottanut tavoitteekseen, että vuoden 2015 loppuun mennessä puolet kaikista myytävistä vaatteista ja 40 prosenttia jalkineista on valmistettu pääosin kierrätysmateriaaleista. Kuva: Haglöfs Teknisiin ulkoiluvaatteisiin keskittynyt Haglöfs satsaa kestävään kehitykseen entistä enemmän. Useat Haglöfsin tuotelinjat perustuvat tällä hetkellä kierrätettyyn polyesteriin, ja kierrätettyjen materiaalien osuutta pyritään lisäämään. 4/2014 Jäteplus 13 JÄTEMIINUS KIEROTALOUDEN PORTTITEORIA R oska-alalla on lähdetty kierotalouteen ponnekkaasti, joten porttiteoria kuuluu pelin henkeen. Vasta alalle tulleille tiedoksi, että porttiteorian mukaan mietojen päihteiden käyttö johtaa ennen pitkää vaarallisempien käyttöön. Kierotalous rahoitetaan luonnollisesti porttimaksuilla. Kilpakumppaneiden salaisia porttimaksulaskentakaavoja ei tarvitse kuitenkaan enää veikkailla, sillä vinkit ensi vuoden porttimaksuista ja porttiteorian etenemisestä paljastetaan nyt Jätemiinuksen lukijoille yksinoikeudella. Sekojätettä kaupitellaan joka nurkalla Sekojätteestä yleensä aloitetaan. Sitähän kaupitellaan joka talon nurkalla. Vielä siinä vaiheessa kuvitellaan, että käyttö on pientä ja hallinnassa. Moni aloittaa pienellä 140 litran purkilla parin viikon välein, mutta nopeasti tilaus vaihtuu 600 litran viikoittaiseen sekojäteastiaan. Kohta vieroitusoireet ovat niin pahat, että vaaditaan jo sekojätekotipuristin. Helsingin seudun ympäristöpaltureiden Aimo Tinkinen kuitenkin rauhoittelee, että sekojätettä tulee riittämään kaikille, ei ole syytä paniikkiin tai hamstraukseen. Sekojätettä on käsiteltynä ja paalattuna Äijässuon sekoteollisuuspuistossa. Energiajauhe ja jätemafia Vahvempiin aineisiin seuraavaksi eli energiajauheeseen. Massila & Hikanojan Mikko Jormanen on odotetusti vaitonainen porttimaksun suhteen. Energiajauheen tuotekehitys alkoi Suomen Chigagossa jo yli 15 vuotta sitten. Lahdessa SLWNllQWRLPLQHHQHQHUJLDMDXKHNHUl\NVHQMDMlWHPDÀDQ johdosta ei porttihinnan laskentakaavaa uskalleta paljastaa. Mikko Jormanen kuitenkin vinkkaa jauheiden suurkäyttäjille, että energiajauhetta kannattaa tilata vuoden satsi kerralla, koska roskahuoltomääräyksissä ei ole mitään velvoitteita täydennysrytmeistä. Ja vaikka olisi, ei niitä kukaan lue. Eivät ainakaan valvontaviranomaiset, koska ovat itsekin energiajauheessa. Sekokemin kokkelit Kun kaikki muu on jo kokeiltu, Sekokemin vaaralliset kokkelit auttavat. Pössyttelihän siellä koko porukka hiljattain haistelukaasujakin. Sekokemin Pipo Siekkari paljasti porttimaksukaavansa normaalien liitto-oravannahkakauppojen jälkeen. Vaaralliset kokkelit luokitellaan ns. koviin aineisiin, joten Sekokemilla on pirteää työporukkaa ja ainaiset työsuhdebileet. Roskaministeriössä on herätty. Huomasivat hekin uudet käyttömahdollisuudet, joten jätevero poistetaan. Tilalle tulee päihdeveto ja huvivero sekä ruotsinkielisten dagen efter -vero. Sekojätteen porttimaksukaava, kun a= pihaportin leveys (ilman lumivalleja), b= lattialle voipuoli alaspäin pudonneet voileivät vuoden aikana, c= etäisyys lähikaupan bissevalikoimasta d= menetetyt hermot, g= parittomien sukkien lukumäärä vuodessa, e= hävinneet autonavaimet, f= unohtuneet hääpäivät. Loput pistetään työpaikalla unohtuneiden projektien piikkiin. Vaarallisen kokkelin porttimaksukaava, kun a= ranskanperunan kappahinta, b= Riksun Rosson tuoppihinta (Huom. normaalihinta tuopille, ei happy hour), c= junalippu Riksu-Rovaniemi (Yhdensuuntainen, kukaan ei halua Riksuun takaisin, d= nappipariston hinta, e= takin pesuhinta sinapit rinnuksilla -pesulle, f= sakko aseman kukkapenkin turmelemisesta (vaimolle lepyttelykukat omatoimisesti), g= ongelma-anopin vakuutusmaksu. Positiivisessa miinushengessä nautinnollista loppuvuotta toivottaen Jätemiinus-reportteri Katkarapu 14 Jäteplus 4/2014 LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI – SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 200 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla extranet-sivuilla nimi sähköposti Voit liittyä jäseneksi ja tehdä organisaatio osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse kotiosoite osoitteella [email protected] työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, [email protected] JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy $TXDŴRZ2\ Arwina Oy BIMU Oy Bintec Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Oy Ab Cross Wrap Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Ekokem Oyj Ekorosk Oy Ab Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy (XURƓQV6FLHQWLƓF)LQODQG2\ Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Gypsum Recycling International A/S Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jyväskylän Kaupunki Jätehuolto P. Pääkkönen Oy Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy L&T Kierrätys Oy Luowia Collection Oy Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pafe Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 3URFRƓQ2\ Puhas Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Romukeskus Oy Rosk´n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy SER-Tuottajayhteisö ry Several Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Kierrätyspalvelut Oy Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tamtron Systems Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy Vectos Oy Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy VTT WEG – Oy Wise Engineering Group Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry 4/2014 Jäteplus 15 TAPAHTUMAKALENTERI 2015 KEVÄTKOKOUS JA ISWAN ESITTELY MAALISKUUSSA OPINTOMATKA ULKOMAILLE TOUKO-KESÄKUUSSA ISWA BEACON CONFERENCE ON WASTE MINIMISATION AND RECYCLING 27.–29.5.2015 WIENISSÄ, ITÄVALLASSA ISWA BEACON CONFERENCE: 3RD INTERNATIONAL CONFERENCE ON FINAL SINKS 23. –26.8.2015 TAIPEISSA, TAIWANISSA ISWA WORLD CONGRESS 7–9 .9.2015 ANTWERPENISSA, BELGIASSA 29. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT TAMPEREELLA, HOTELLI SCANDIC ROSENDAHLISSA 6.–7.10.2015 ISWA BEACON CONFERENCE: SECONDARY RESOURCES FROM WASTE: SORTING AND TREATMENT TECHNIQUES 14.–15.10.2015 HAMPURISSA SAKSASSA ISWA BEACON CONFERENCE ON WASTE-TO-ENERGY 18.–20.11.2015 MALMÖSSÄ, RUOTSISSA Lisätietoja ISWA:n tapahtumista: www.iswa.org Lisätietoja JHY:n tapahtumista ohjelman tarkentuessa ZZZMDWHKXROWR\KGLVW\Vŵ