Miten jätemäärät kehittyvät? Froodly pelastaa ruoan roskikselta
JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI 3 2015 Jäteplus Miten jätemäärät kehittyvät? Froodly pelastaa ruoan roskikselta Jätehuoltopäivien ohjelma takasivulla JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Jäteplus JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI www.jateplus.fi OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, 00101 HELSINKI Sähköposti: [email protected] (mm. osoitteenmuutokset) www.jatehuoltoyhdistys.fi LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D 28 00170 Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI53 1064 3000 2090 10 ISSN 1455-3570 PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Myllymaa puh. 02 952 51437 [email protected] TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A 5 00560 Helsinki puh. 050 490 3004 [email protected] SISÄLTÖ 3 2015 Tässä numerossa: 03 Pääkirjoitus 04 JHY tiedottaa 05 Pääartikkeli: Jätemäärien ennakointi 09 Ämmässuon biokaasulaitos tuottaa biojätteestä energiaa 10 Froodly innostaa ruokajätteen vähentämiseen 11 Hyötypalat 14JäteMiinus 15 Yhteisöjäsenet 16 Jätehuoltopäivien ohjelma TAITTO JA ULKOASU Heidi Söyrinki JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. S. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY 2 Jäteplus 3/2015 Froodly pelastaa ruokaa joutumasta roskiin. 10 PÄÄKIRJOITUS NORMINPURKUTALKOOT JÄTEHUOLLOSSA Y ksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista on turhien normien ja byrokratian purkaminen. Pyrkimyksenä on etsiä turhaa sääntelyä kaikilta hallinnonaloilta. Eduskuntakin on harvinaisen yksimielinen tämän tavoitteen suhteen. Mistä turhista normeista voitaisiin jätealalla luopua? Mikä on turhaa byrokratiaa? Tässä taitavat jo mielipiteet jakautua vastaajan taustan ja intressien mukaan. Asetelma on pienoiskoossa sama kuin valtion budjettiin tehtävien leikkausten kanssa: kaikilla säästökohteilla on omat puolustajansa ja etujärjestönsä, ja itseä kirpaisevaan säästöön tarjotaan ”OJM-politiikkaa” eli ottakaa jostain muualta. Moni kollega on tuskaillut jätealan monimutkaistumista ja sekavuutta erilaisten tulkintojen ja tulkintaoppaiden hetteikössä. Toivoa sopii, että parhaillaan JOPAS-työryhmän valmisteltavana oleva jätelain tulkintaopas ei tätä tuskaa lisää. Asiakkaan edun tulee olla työn keskiössä unohtamatta hallinnollisen kuorman suitsimista. Toki jotain oireellista on siinä, että lainsäädäntöä täytyy oppaan avulla tulkita ja avata käyttäjilleen. Kummasta se kertoo enemmän, lainsäädäntötyön laadusta vai jätealasta? Sipilän hallitus on ilmoittanut sujuvoittavansa lupa- ja valitusprosesseja. Tarkoituksena on ottaa käyttöön ainakin isojen teollisten hankkeiden lupaprosessien kiirehtimismenettely sekä siirtää rutiiniasioita ilmoitusmenettelyyn. Hyvä! En yhtään ihmettele, jos moni investointi on jäänyt tekemättä, kun pelkästään lupahakemuksen käsittely aluehallintovirastossa venähtää helposti kahdesta kolmeen vuoteen. Hyvällä syyllä voi kysyä, onko aika ajanut ohi monisatasivuisista ympäristölupapäätöksistä, joissa ympäristölupamääräysten määrä nousee useaan sataan? Eikö luvan alkuosan kertoelmaosuuden voisi pitää hyvin tiiviinä ja määräysosuudessa keskittyä olennaiseen. Tiiliskiven paksuiset ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA) turhauttavat. Kuinkahan moni lukee arviointiselostuksen kannesta kanteen? Selostuksen keskeinen viesti olisi usein tiivistettävissä muutamiin sivuihin. Mutta olisiko konsultille noloa laskuttaa raskaimman päälle parikymmensivuisesta selvityksestä? Itse kaipaan kaiken tietovyöryn keskellä olennaiseen keskittyvää, tiivistä ja havainnollista, rönsyistä karsittua esitystapaa. Pitäisikö tästä laatia uusi normi, jossa määrätään maksimisivumäärät arviointiohjelmalle ja -selostukselle! Alueellisten ympäristökeskusten tehtävien jakaminen ELY-keskuksille ja aluehallintovirastoille on toiminnanharjoittajan näkökulmasta lisännyt edelleen hallinnollista kuormaa. Avit satsaavat entistä suuremmalla pieteetillä lupien valmisteluun, ja ELY-keskusten väki paneutuu kaikella tarmolla valvontaan. Viranomaisten välinen yhteistyö on pikemminkin jäykistynyt kuin sujuvoitunut. Elyillä ei juurikaan ole liikkuma-tilaa lupamääräysten tulkinnan suhteen, vaan toiminnanharjoittajan pitää hakea pieniinkin muutostarpeisiin hyväksyntä avista. Ely taas valittaa hanakasti avin epäselvistä lupamääräyksistä. Tämä kaikki työllistää toiminnanharjoittajaa siinä välissä – puhumattakaan ympäristöluvissa määrätyistä erillisselvityksistä, tarkkailu ohjelmista ja raportoinnista, joiden työstäminen lähentelee jo ikiliikkujan kehittelyä. Uskon, että myös jätealalla ollaan herttaisen yksimielisiä siitä, että turhaa sääntelyä ja byrok ratiaa pitää purkaa. Eri intressiryhmät laativat omia listojaan purettavista normeista. Jotta lapsi ei menisi pesuveden mukana, pitää normien purku tehdä systemaattisesti ja vaikutukset tarkastella yhtä huolellisesti kuin lainvalmistelutyössä yleensäkin. Toivotan onnea ja menestystä tälle työlle! Syksyn Jätehuoltopäivät lähestyvät. Tervetuloa kuulemaan jätealan ajankohtaisia kuulumisia, tapaamaan tuttuja ja luomaan uusia verkostoja. Kokeile rohkeasti myös uutta Brella-verkostoitumispalvelua, jota kokeilemme nyt ensimmäistä kertaa Jätehuoltopäivillä! Juha Uuksulainen Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsen 3/2015 Jäteplus 3 Kuvat: Scandinavian Stockphoto JHY TIEDOTTAA UNOHDITKO ILMOITTAUTUA JÄTE HUOLTOPÄIVILLE Ei hätää, ilmoittautumislomake osoitteessa www.jatehuoltopaivat.fi on yhä käytettävissä, ja otamme vastaan myös viime hetken ilmoittautumisia. Jätehuoltopäivien ohjelman löydät takasivulta. MATCH MAKING JÄTEHUOLTO PÄIVILLÄ Ota kaikki hyöty irti Jätehuoltopäivistä, ja kokeile rohkeasti Brella-verkostoitumistyökalua! Klikkaa saamaasi linkkiä, ja rekisteröidy palveluun. Voit rekisteröityä myös LinkedIn-tunnuksillasi. Kun kerrot palvelulle, mitä etsit tai tarjoat, palvelu ehdottaa sinulle sopivimpia kontakteja, joiden kanssa voit helposti jo etukäteen sopia tapaamisen Jätehuoltopäivien aikana. Voit myös itse etsiä kiinnostavia henkilöitä nimen perusteella ja ehdottaa tapaamista UUDET JÄSENET Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet Henkilöjäseniksi: Raakel Jaloniemi, Uudenmaan ympäristötekniikka Oy Juha Kauppinen, Miktech Paula Luukkonen Ville Nikkilä, Ramboll Yhteisöjäseniksi: Watrec Oy 4 Jäteplus 3/2015 TERVETULOA SYYSKOKOUKSEEN Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous järjestetään Jätehuoltopäivien yhteydessä Scandic Hotel Rosendahlissa tiistaina, 6.10. kello 17.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita kokoukseen, eikä siihen osallistuminen edellytä osallistumista Jätehuoltopäiville. JUTTUVINKKEJÄ JA KEHITYS EHDOTUKSIA Julkaisemme mielellämme yhteisöjäsenorganisaatioidemme uutisia, joten muista lisätä sähköpostiosoite [email protected] tiedotelistallesi. Voit lähettää meille myös valmiin jutun julkaistavaksi, tai jos sinulla on juttuidea, voimme yhdessä miettiä, miten sen voisi toteuttaa. Myös palaute ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita! Teksti: Hanna Salmenperä erikoissuunnittelija, Suomen ympäristökeskus SYKE Kuvat: Lassila&Tikanoja TUTKIMUS Jätemäärien ennakointi valtakunnan tason suunnittelun apuna Uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman laadinta on käynnistynyt. Ennakointitieto jätevirroista ja virtojen sisältämistä hyödynnettävistä materiaaleista helpottaa uusien tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamista. Y mpäristöministeriö rahoitti keväällä 2015 päättynyttä Jätemäärien ennakointi -hanketta, joka toteutettiin Suomen ympäristökeskuksessa. Kokonaisjätemäärän tulevaa kehitystä arvioitiin eri toimialojen näkymien kautta. Tilastot osoittavat, että jätemäärät seurailevat talouden kehitystä. Heikkoina vuosina jätemäärät vähenevät. Talouden ja markkinoiden ennusteet sekä teknologioiden uudistuminen näyttävät suuntaa alakohtaisten jätemäärien kehitykseen. Vaikka yhdyskuntajätteen osuus on Suomen kokonaisjätemäärästä vain muutama prosentti, siihen kohdistuu suuri määrä erilaisia velvoitteita. Tämän vuoksi yhdyskuntajäte nousi tehdyn työn painopisteeksi. Yhdyskuntajätemäärien ennustamisessa käytettiin IPAT-mallia. Lisäksi laadittiin ennuste yhdyskuntajätteen koostumuksen kehityksestä. Ennusteet laadittiin vuosille 2020 ja 2030. Hankkeessa arvioitiin myös mahdollisuuksia ja keinoja, joilla kierrätysastetta voitaisiin nostaa. Ennusteita hyödynnettäessä on muistettava, että niihin sisältyy suuri joukko olettamuksia, joiden toteutuminen on epävarmaa. 3/2015 Jäteplus 5 TUTKIMUS Kokonaisjätemäärä vähenee lähivuosina Yhdyskuntajätteen ennakointi Keskeisten toimialojen ja jätevirtojen määrittely on tärkeää jätehuollon kehittämisessä. Jätemäärät tarjoavat tarkasteluun yhden näkökulman. Suuret jätemassat syntyvät mineraalien kaivussa ja maarakentamisessa. Näiden jätteiden hyödyntäminen on tärkeää, mutta jätemäärien lisäksi on muitakin näkökulmia. Jätteen hyödyntämispotentiaali sekä elinkaariajatteluun perustuva materiaalivirtojen tarkastelu laajentavat perspektiiviä. Arvion mukaan Suomen kokonaisjätemäärä tulee vähenemään lähitulevaisuudessa. Kaivannaistuotannon jätemäärät pysyttelevät nykytasolla tai vähenevät. Kaivannaistuotannon kasvunäkymät ovat heikentyneet. Toiminnan volyymiin ja edelleen jätemääriin vaikuttavat metallien ja mineraalien maailmanmarkkinoiden kehitys sekä Suomeen perustettavat uudet kaivokset ja niiden käyttämä teknologia. Tulevaisuuden hyödyntämättömät malmiesiintymät sijaitsevat arvioiden mukaan syvällä, mikä merkitsee maanalaisten louhosten käyttöönottoa ja edelleen sivukiven vähäisempää määrää. Toisaalta matalapitoisten malmien hyödyntäminen saattaa lisätä syntyvää jätemäärää. Tehdasteollisuuden merkittävimpiä jätteentuottajia ovat puutuote-, massa- ja paperi- sekä metalli- ja metallituoteteollisuus. Massa- ja paperiteollisuuden tuotannon arvioidaan laskevan runsaan kolmanneksen ja puutuoteteollisuuden vajaan viidenneksen vuoteen 2020 mennessä. Metalliteollisuuden liikevaihto on supistunut viime vuosina ja jätemäärät ovat seuranneet tuotannon laskua. Eurooppalaisia tehtaita on jouduttu sulkemaan viime vuosina ja tämä on Metalliliiton mukaan mahdollista myös Suomessa. Rakentamisen jätemäärät vaihtelevat taloudellisen tilanteen mukaan. Talonrakentamisen jätteiden määrän väheneminen viime vuosina johtunee alan heikosta kehityksestä. Rakentamisen alamäen odotetaan jatkuvan lähivuosina. Ainoastaan korjausrakentamisessa on ollut nähtävissä kasvua. Suomen asuntokanta on rakennettu valtaosin 1960-70-luvulla, joten peruskorjaustarve jatkuu akuuttina. Maarakentamisen volyymit ovat pienentyneet sekä näkymät heikentyneet. Lähivuosina tämä saattaa merkitä selkeitä vähennyksiä kokonaisjätemäärässä. Tehdasteollisuuden jätteistä hyödynnetään valtaosa. Kaatopaikalle sijoitettiin sellaisia jätteitä, joiden hyödyntäminen on haasteellista. Tehdasteollisuus hyödyntää jätteet pääosin energiana, ja potentiaalia materiaalina hyödyntämiseen on vielä monissa jätevirroissa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvokkaiden materiaalien kierrätysaste on alhainen. Talonrakentaminen on avainsektori tarkasteltaessa resurssien käytön kannalta keskeisiä toimialoja. Myös rakentamisen ja koko sen hankintaketjun elinkaaren aikana muodostuva jätteen määrä on huomattava. Koko elintarvikeketju elintarviketeollisuudesta kauppoihin, ravintoloihin ja kotitalouksiin asti, on toimiala, jolle tarvitaan paljon toimia sekä ruokajätemäärien vähentämiseksi että kierrätyksen lisäämiseksi. Yhdyskuntajätemäärän ennustamiseen käytettiin tässä työssä ympäristövaikutusten kuvaamiseen kehitettyä IPAT-mallia. IPAT-yhtälö (I = P*A*T) kuvaa väestön koon (P = väestön määrä), sen vaurauden määrän (A = BKT/hlö) ja teknologian (T = jätemäärä/BKT) vaikutusta syntyvään ympäristövaikutukseen (I). Väestön kasvu ja yhteiskunnan vaurastuminen kasvattavat yhdyskuntajätteen määrää. Teknologiatekijä T kuvaa yksinkertaistetusti tuotannon tehostumista tai dematerialisaatiota. Teknologiatekijä saa pienempiä arvoja kun syntyvä jätemäärä pienenee ajassa bruttokansantuotteen kehitykseen nähden. IPAT-yhtälön avulla tuotettiin vaihtoehtoisia kehityskulkuja yhdyskuntajätteen määrälle vuoteen 2030. Jatkotarkasteluihin valitun ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä kasvaa maltillisesti talouskasvua seuraillen osoittaen kuitenkin lievää suhteellista irtikytkentää talouskasvusta. Ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä vuonna 2020 olisi 2,8 ja vuonna 2030 3,0 miljoonaa tonnia. Eri yhteyksissä tehdyt Suomea koskevat yhdyskuntajätemääräennusteet ovat suuruusluokaltaan samansuuntaisia. Hankkeessa ennustettiin myös yhdyskuntajätteen koostumuksen kehitystä. Tätä varten selvitettiin vuotta 2012 koskeva yhdyskuntajätteen koostumus. Koostumustieto muodostettiin yhdistämällä jätetilaston mukaiset erilliskerättyjen yhdyskuntajätteiden määrät Jätelaitosyhdistyksen koostumustietopankin sisältämien sekajätteen koostumustietojen mukaisiin jätemääriin. Lisäksi näihin tietoihin yhdistettiin yhdyskunnista erilliskerättyä energiajätettä koskevien koostumusselvitysten mukaiset jätelajeittaiset määrätiedot. Selvitetyn yhdyskuntajätekoostumuksen perusteella paperi ja kartonki, biojäte sekä muovit ovat ne keskeiset jätteet, joihin jätesuunnitelman toimenpiteet tulee kohdistaa kierrätyksen lisäämiseksi. Arvion mukaan Suomen kokonaisjätemäärä tulee vähenemään lähi tulevaisuudessa. 6 Jäteplus 3/2015 Paperi vähenee, muovi lisääntyy Koostumuksen ennakointiin tarvitaan tietoa historiallisesta koostumuksen kehityksestä. Työssä käytetty aineisto perustui Sokan ym. (2007) ja Moliisin ym. (2009) kokoamaan materiaaliin. Aineistoa täydennettiin tässä työssä tuotetulla vuoden 2012 tiedolla. Aineisto on kuitenkin horjuva johtuen tutkimusten erilaisista tiedontuotantotavoista ja luokitteluista. Yhdyskuntajätteen kehitystä tarkasteltiin jätelajeittain kahdessa muodostetussa ennusteessa; perusurassa sekä mukaillussa perusurassa. Ensimmäinen perustui alkusarja-aineistossa oleviin jätelajeittaisiin kehityskulkuihin ja jälkimmäinen oli asiantuntija-arvioiden perusteella muokattu versio edellisestä. Loppupäätelmissä käytettiin mukaillun perusuran antamaa ennustetta. Yhdyskuntajätteen koostumusennusteen mukaiset muutokset jätelajeittaisissa määrissä eivät vaikuta vuoden 2012 koostumustiedon tuottamaan päätelmään koskien keskeisimpiä jätelajeja kierrätysasteen noston kannalta. Koostumusennusteen mukaan paperin osuus yhdyskuntajätteessä vähenee kuitenkin merkittävästi. Kartonkipakkauksien osuus sen sijaan kasvaa lievästi. Biojätteen osuus on myös hieman vähenevä, vaikka osuus pysyy jatkossakin suurimpana yksittäisenä jätejakeena. Sen sijaan muovin, tekstiilin ja muiden jätteiden (mm. SER, puu) osuudet tulevat lisääntymään. Lasin ja metallin osuudet pysyvät samoina. Koostumuksen muutoksilla saattaa olla jonkin verran merkitystä kierrätyksen kannalta. Paperille on olemassa hyvä keräysjärjestelmä, mutta paperin määrän vähentyessä kierrätysasteen saavuttaminen vaikeutuu. Samalla jätemuovin määrän kasvaessa maahamme tarvitaan kokonaan uusi keräys- ja kierrätysjärjestelmä. tiin kysymällä asiantuntijanäkemyksiä jätehuollon asiantuntijoilta. He olivat lähes yhtä mieltä siitä, että yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on mahdollista saavuttaa. 70 prosentin kierrätysasteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä ei pidetty mahdollisena. Asiantuntijoiden mielestä keskeisimpiä keinoja lisätä kierrätysastetta olivat erilaiset pakotteet, kierrätysteknologian kehitys ja sekajätteen lajittelulaitosten käyttöönotto, tuotesuunnittelu, sekajätteen käsittelyhinnan merkittävä korotus suhteessa erilliskerättyihin jätteisiin, energiajätteen erilliskeräyksen kieltäminen, korkeatasoinen kierrätys, lasken- TUTKIMUS tamenetelmien yhdenmukaistaminen EU:ssa, jätehuollon vastuiden uudelleenmäärittely, markkinoiden luominen kierrätettäville materiaaleille, teollisuuden innovaatiot ja jätemateriaalien tuotteistaminen. Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan erilaisia ohjauskeinoja ja edelleen monipuolista käytännön toimenpiteiden valikoimaa. Tasapainottelu jätehuollon kustannustehokkuuden ja ympäristövaikutusten ja toisaalta olemassa olevien tavoitteiden välillä edellyttää tarkempaa mallinnusta eri toimenpiteiden osalta. Avoimia asioita ovat muun muassa, tarvitaanko maahamme sekajätteen lajitte- Kierrätystavoitteiden mukaiset mallit Jäteasetuksen 50 prosentin kierrätystavoitteen ja EU:n vuonna 2014 antamassa kiertotalouspaketissa esitetyn 70 prosentin kierrätystavoitteen saavutettavuutta arvioitiin kierrätyksen, energiana hyödyntämisen ja kaatopaikan sisältävien karkeiden käsittelymallien avulla. Mallit rakennettiin vuosien 2020 ja 2030 jätemäärä- ja koostumusennusteille. Malleissa oletettiin, että yksi prosentti yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikalle. Lisäksi oletettiin, että erilliskerätyt jätteet eivät päädy sataprosenttisesti kierrätykseen, vaan kullekin jätelajille on huomioitu pienet rejektiprosentit. Rejektin arvioitiin päätyvän suurimmaksi osaksi polttoon. Käsittelymallissa vuoteen 2020 mennessä kierrätyksen tehostaminen tapahtuisi ohjaamalla sekajätteen sisältämä kierrätyskelpoinen materiaali polton sijaan kierrätykseen. Mallin mukaan syntyvästä sekajätteestä eroteltaisiin tehostetusti bio- ja puutarhajäte, paperi, kartonki, lasi, metalli ja muovi. Kaikesta syntyvästä paperista ja kartongista sekä bio- ja puutarhajätteestä kierrätettäisiin mallissa 70 prosenttia. Lisäksi erilliskerätyn energiajätteen määrä vuoden 2012 tasosta pienenisi puoleen. Erityisesti muovia ja kuitumateriaalia ohjattaisiin kierrätykseen polton sijaan. Käsittelymallissa vuoteen 2030 mennessä kaikesta syntyvästä paperista ja kartongista sekä bio- ja puutarhajätteestä kierrätettäisiin jopa 80 prosenttia. Jätehuollon asiantuntijat uskovat, että 50 prosentin kierrätysaste yhdyskuntajätteessä on mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Kierrätyksen lisäämisen keinot Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamista sekä kierrätystavoitteiden (50 ja 70 prosenttia) saavutettavuutta arvioi- 3/2015 Jäteplus 7 lulaitoksia ja kuinka paljon jätehuolto saa maksaa sekä kuinka vetovoimaisiksi kierrätysmarkkinat voivat kehittyä arvottomampien materiaalien osalta ja mitkä ovat parhaimmat keinot tämän vahvistamiseksi. n Lisätietoa hankkeesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155189 Lähteet: Aaltonen, R., Alapassi, M., Karhula, M., Karhunen, E., Korhonen, I., Loukola-Ruskeeniemi, K.(toim.), Nybergh, P., Peltonen, P., Uusisuo, M. 2012. Suomen kaivosteollisuuden tilannekatsaus vuonna 2012. TEM Raportteja 23/2012. Elinkeino- ja innovaatio-osasto. Raportti 12.9.2012. Hetemäki, L. ja Hänninen, R. 2008. Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja 2020. Metlan työraportteja 122. Koskela, S., Mäenpää, I., Mattila, T., Seppälä, J., Korhonen, M-R., Suorsa, M., Österlund, H. ja Hippinen, I. 2013. Suomen talouden materiaalivirrat vuonna 2008 ja resurssitehokkuuden tehostamisen vaikutukset vuoteen 2030. Ympäristöministeriön raportteja 26/2013. Ympäristöministeriö. Mattila, T., Myllymaa, T., Seppälä, J. ja Mäenpää, I. 2011. Materiaalitehokkuuden parantamisen ja jätteiden vähentämisen ympäristöinnovaatioiden tarpeet. Ympäristöministeriön raportteja 2/2011. Ympäristöministeriö. Metalliliitto 2014. Metallin suhdannekatsaus, kevät 2014. Tutkimusyksikön julkaisuja 3/2014. Valtsu-työpajat syksyllä 2015 Valtakunnallisen jätesuunnitelman päivitystyö käynnistyi ympäristöministeriössä ja Suomen ympäristökeskuksessa viime keväänä, ja Valtsun tavoitetila ja painopisteet on nyt valittu. Tulevan syksyn aikana pohditaan suunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin painopisteelle. Tavoitteiden ja toimenpiteiden laatimista varten syys-lokuussa järjestetään neljä työpajaa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tiloissa. Työpajojen aiheina ovat biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, rakennus- ja purkujäte ja yhdyskuntajäte. Moliis, K., Teerioja, N. ja Ollikainen, M. 2009. Ennuste yhdyskuntajätteen kehityksestä vuoteen 2030. SUSWASTE-hankkeen esiselvitys. Discussion Papers n:o 41. Deaprtment of Economics and Management, University of Helsinki. Mäenpää, I., Härmä, T., Rytkönen, T., Merilehto, K., Sokka, L., Espo, J. ja Kaplas, M. 2006. Jätevirrat ja jäteintesiteetin muutos Suomen taloudessa 1997-2003. Finnwaste-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristö 44/2006. Suomen ympäristökeskus. RT 2015. Suhdanteiden välikatsaus helmikuu 2015. Tiedote 2.2.2015. Rakennusteollisuus. Sokka, L., Antikainen, R. ja Kauppi, P.E. 2007. Municipal solid waste production and composition in Finland – Changes in the period 19602002 and prospects until 2020. Resources, Conservation and Recycling 50(2007) 457-488.: Tilaa oma Uusiouutiset-lehti ja tiedät mistä puhutaan http://www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/ 8 Jäteplus 3/2015 JÄTTEISTÄ ENERGIAA Banaaninkuoresta biokaasuksi HSY:n uusi biokaasulaitos lisää uusiutuvan energian tuotantoa pääkaupunkiseudulla. H elsingin seudun ympäristöpalvelut tehosti biojätteen käsittelyä rakentamalla biokaasulaitoksen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen Espooseen. Avajaisia vietetiin 11. kesäkuuta. HSY:n laitos on pohjoismaiden suurin pelkästään biojätettä käsittelevä tuotantolaitos. Biokaasulaitos rakennettiin kompostointilaitoksen yhteyteen. Nyt biokaasu- ja kompostointilaitos muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia. - Älykkäässä konseptissa kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämä osavirtamädätykseksi kutsuttu käsittelytapa on entistä ekologisempi vaihtoehto biojätteen käsittelyyn, ja sen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon hyödynnettävää biokaasua, kertoo jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo. Uuden laitoksen ansiosta saamme tehokkaasti talteen biojätteen sisältämän energian ja voimme palauttaa takaisin kiertoon humuksen sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosforin ja typen. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät entisestään. Biokaasulaitos tuottaa keskimäärin kuusi miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa. Tämä määrä sisältää noin 30 000 megawattituntia energiaa, mikä vastaisi polttoaineena kolmea miljoonaa litraa bensiiniä. Biokaasusta tehdään kaasumoottorilla sähköä ja lämpöä. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että sähköä riittäisi noin 3 000 omakotitalolle ja lämpöä 600 omakotitalolle. Ravinteikasta kompostia käytetään mullan raaka-aineena viherrakentamiseen. - HSY on yksi Uudenmaan merkittävimmistä uusiutuvan energian tuottajista. HSY tuottikin jo viime vuonna uusiutuvaa energiaa 104 prosenttia suhteessa omaan energiankäyttöön. Uusi biokaasulaitos lisää uusiutuvaa energiaa entisestään, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Kompostointi- ja biokaasulaitoksessa pystytään käsittelemään yhteensä noin 60 000 tonnia biojätettä vuodessa. Syksyllä HSY kampanjoi biojätteen lajittelun lisäämiseksi. n 3/2015 Jäteplus 9 JÄTTEEN VÄHENTÄMINEN Teksti: Katariina Krabbe Kuvat: Froodly Bisnesidea syntyi halusta vähentää ruokajätettä Startup-yritys Froodly julkaisi ensimmäisen version ruokajätteen vähentämiseen tähtäävästä mobiilisovelluksestaan syyskuun alussa. F roodlyn ideana on yhdistää kauppojen viimeistä myyntipäivää lähestyvät tuotteet ja edullisempia elintarvikkeita kaipaavat tai muuten tiedostavat kuluttajat entistä tehokkaammin, ja vähentää näin ruokajätteen syntymistä. Kuluttajat voivat itse kuvata älypuhelimillaan markettien hyllyjen punaisilla hintalapuilla varustettuja tuotteita ja ladata kuvat palveluun. Sovelluksen muut käyttäjät saavat näin tiedon siitä, mitä tuotteita missäkin kaupassa olisi saatavissa alennettuun hintaan. Sovellus on kuluttajille ilmainen. Tulevaisuudessa ne, jotka kuvaavat tuotteita palveluun, keräävät lisäksi pisteitä, joilla saa etuja, esimerkiksi luomusiemeniä tai alennusta omista ostoksista. Pisteet voi myös lahjoittaa puiden istutukseen. Mihin tahansa kauppaan ei kuitenkaan voi marssia lataamaan kuvia palveluun, sillä mukana ovat vain sellaiset kaupat, joiden kanssa yhteistyöstä on sovittu. – Meillä on ensimmäisessä vaiheessa yhteistyökumppaneina kuusi kauppaa, joiden kanssa palvelua on testattu aluksi Facebook-ryhmän muodossa. Tähän mennessä yhteistyöhön on lähtenyt K-kauppiaita sekä Ekolo-ekokauppoja. Neuvottelemme kuitenkin muidenkin kauppojen kanssa, Brennan Clark, toinen yrityksen perustajista kertoo. Froodlyn perustajat todella uskovat voivansa palvelun avulla vähentää ruokajätteen syntymistä. Suunniteltu ansaintamalli on, että palvelussa mukana olevat kaupat maksaisivat komissiota Froodlylle sen perusteella, miten paljon ruokajätettä on pystytty vähentämään. – Yhteistyökumppanina olevan kaupan ei tarvitse itse tehdä mitään palvelumme eteen, ja jos tuloksia ei tule, 10 Jäteplus 3/2015 Brennan Clark ja Shahram Eivazi jakoivat Ravintolapäivän kokeille kauppojen lahjoittamaa ruokaa ilmaiseksi. kaupan ei tarvitse myöskään maksaa mitään, Clark sanoo. Clarkin mukaan kauppiaat ovat suhtautuneet Froodlyyn positiivisesti. Ensimmäisenä mukaan lähtenyt yhteistyökumppani, helsinkiläisen K-supermarket Kaisaniemen kauppias Joonas Heino nen on kuitenkin vielä odottavalla kannalla. – Mielelläni haluan auttaa tällaista yritystä alkutaipaleellaan, ja toivon että tästä syntyy pitkäkestoinen yhteistyösuhde, sillä asia on tärkeä. Sitä, onko palvelulla todella vaikutusta ruokajätteen määrään, pystyn kuitenkin arvioimaan vasta sitten, kun syksy on saatu kunnolla alkuun ja opiskelijat ovat palanneet yliopistolle. Minulla on kuitenkin tunne, että tästä voi tullakin jotain, kunhan toimintamallia saadaan vielä selkeytettyä ja yksityiskohtia hiottua, hän sanoo. Tärkeimpänä Heinonen pitää sitä, että ihmisten tietoisuuteen saataisiin ajatus, että kaikki yhdessä pyrkisimme vähentämään ruokajätteen syntymistä. – On hienoa, jos ihmiset saadaan miettimään sitä, että teemme joka päivä valintoja, joilla on merkitystä. Froodlyn perustivat kanadalaissyntyinen Clark ja Iranista kotoisin oleva Shahram Eivazi kesäkuussa Helsingissä järjestetyssä Startup Weekendissä. Clark opiskelee kansainvälistä liiketoimintaa Jyväskylässä ja sukkuloi Jyväskylän ja Helsingin väliä. Tietojenkäsittelytieteestä väitellyt Eivazi työskentelee Froodlyssa täysipäiväisesti, kuten myös loput neljä froodlylaista. – Toistaiseksi ainoastaan asiakaspäällikkömme on suomalainen, Clark kertoo. n HYÖTYPALAT Hack the Recycling! L&T isännöi kierrätysteemaista Hackathon-tapahtumaa Lassila & Tikanoja isännöi kierrätysteemaista IndustryHack Hackathon-tapahtumaa 25.–27.9.2015. Tapahtuma kerää joukon koodaajia, suunnittelijoita ja kierrätyksestä innostuneita tyyppejä viikonlopuksi kehittämään uusia digitaalisia kierrätysratkaisuja. Tapahtumaan ilmoittaudutaan kahden tai kolmen hengen tiimeinä. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät vierailulle Suomen suurimmalle kierrätyslaitokselle Keravalle, jonka jälkeen he siirtyvät työstämään omia ideoitaan Tuusulaan, Gustavelundiin. L&T:n asiantuntijat ovat koko viikonlopun tiimien tukena. – Hack the Recycling on looginen jatkumo keväällä järjestämällemme startup-illalle. Olimme todella vaikuttuneita kilpailuun osallistuneiden yritysten innovatiivisuudesta ja innostuneisuudesta, ja haluamme ehdottomasti laajentaa yhteistyötä myös Industry Hackin kal- taisiin kehittäjäyhteisöihin, kertoo L&T:n Ympäristöpalveluiden toimialajohtaja Petri Salermo. L&T:n tavoitteena on palauttaa kaikki jäte uusiokäyttöön. Uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii kierrätysprosessien tarkastelua tuoreesta näkökulmasta. Hack the Recycling -tapahtumassa keskitytään kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen. Syntyvät sovellukset tai palvelut voivat liittyä esimerkiksi uusien kierrätyspalveluiden luomiseen kuluttajille, datan keräämiseen ja analysointiin, tuotantolaitosten tai kaluston toiminnan tarkkailuun ja visualisointiin tai prosessien optimointiin. Joukkueet esittelevät ideansa viikonlopun päätteeksi tuomaristolle, ja paras innovaatio palkitaan. Seuraa ja osallistu keskusteluun tapahtumasta Twitterissä ja Instagramissa hashtageillä #HackTheRecycling ja #IndustryHack. Lounais-Suomen Jätehuolto aloitti toimintansa Turun ja Salon seudun asukkaat ovat saaneet syyskuun alusta alkaen jätehuoltopalvelut yhteiseltä yhtiöltä. Turun Seudun Jätehuolto ja Rouskis yhdistyivät Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ksi. Yhdistymisen tavoitteena on lisätä kustannustehokkuutta ja palvelujen kehittämismahdollisuuksia. Yhtiöiden 17 omistajakuntaa allekirjoittivat yhtiön osakassopimuksen 21.8.2015. Lounais-Suomen Jätehuollon omistajakunnat ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo ja Turku. Suurimmat omistajat ovat Turun kaupunki 23 prosentin ja Salon kaupunki 20,21 prosentin osuuksilla. Kunnat eivät rahoita yhtiön toimintaa. Nykyisten yhtiöiden tapaan toiminta rahoitetaan pääasiassa jätteenkäsittely- ja palvelumaksuilla. Yhtiön päätoimipaikat sijaitsevat Turun Orikedolla ja Salon Korvenmäessä. Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella asuu noin 412 500 asukasta. Älykkäät roskikset helpottavat puistojen siivousta Helsingissä kokeillaan Seurasaaressa, Vanhassa kirkkopuistossa ja Esplanadilla roskiksia, jotka puristavat jätteet aurinkoenergialla lyttyyn. Vaikka uudet roskikset ovat hieman vanhoja pienempiä, niihin mahtuu jätettä 5-7-kertaisesti. Ulospäin vaatimattoman näköiset roskikset ahmivat sisäänsä jopa 600 litraa roskaa. Kyseiset Bigbellyroskikset on valmistettu Yhdysvalloissa. Vihreänä, keltaisena tai punaisena vilkkuvat ”liikennevalot” kertovat ulospäin astioiden täyttöasteesta. Puistotyöntekijät näkevät jo kaukaa, mitkä roskiksista vaativat tyhjentämistä. Täyttöastetta voidaan seurata myös etänä tietokoneen välityksellä. Aikaa säästyy, sillä tyhjennykset voidaan ajoittaa oikeaan aikaan. Kyseessä on vuoden kestävä kokeilu, jonka jälkeen päätetään, hankitaanko Helsinkiin lisää älyroskiksia. – Espan siivous on helpottunut selvästi. Uskallan jo tässä vaiheessa sanoa, että homma toimii. Nämä roskikset ovat olleet onnistunut hankinta, kertoo vastaava piiripuutarhuri Sampo Sainio Staralta. Jätealan huoltovarmuustoimikunnan selvitykset julkaistu Huoltovarmuuskeskuksen alaisen Jätealan huoltovarmuustoimikunnan selvitykset häiriötilanteiden jätehuollosta on julkaistu. Selvitykset löytyvät kolmena erillisenä dokumenttina Jätelaitosyhdistyksen nettisivuilta. Jätealan huoltovarmuustoimikunta luovutti heinäkuussa ympäristöministeriölle häiriötilanteiden jätehuoltoa koskevan selvityksen, joka sisältää ehdotuksia lainsäädännön ja jätehuollon järjestämisen kehittämiseksi. Toimikunta arvioi lainsäädännön nykytilaa ja kehittämistarvetta jätehuollon häiriötilanteiden hoitamisen lakiperustan parantamiseksi. Jätealan huoltovarmuustoimikunta selvitti häiriötilanteiden jätehuollon toimintamalleja ja lainsäädännön nykytilaa ja kehittämistarvetta ympäristönsuojelulain, jätelain, öljyntorjuntalain, pelastuslain, ydinenergialain, säteilylain, ydinvastuulain, eläintautilain ja valmiuslain osalta lähtökohdaksi ympäristönsuojelulainsäädännön kehittämiselle. Tarkastelun ulkopuolelle jätetty lainsäädäntö kuten terveydensuojelua ohjaava terveydensuojelulaki on myös tarpeen ottaa huomioon jatkossa. Jätealan huoltovarmuustoimikunta toivoo selvityksen tukevan osaltaan varautumisessa häiriötilanteiden jätehuollon hoitamiseen. 3/2015 Jäteplus 11 HYÖTYPALAT Mitä on biotalous? Teksti: Katariina Krabbe TERMIT TUTUIKSI Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä vastaa: Merja Saarnilehto ympäristöministeriöstä vastaa: Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa taloutta ja samalla tärkeä osa vihreää taloutta. Biotalous ei ole yhtä kuin bioenergia, joka kylläkin on osa biotaloutta, mutta lisäksi biotalous on paljon muutakin. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti. Biotaloudesta on monia erilaisia määritelmiä. Suomen biotalousstrategian määritelmä on samaa sukua EU:n biotalousmääritelmän kanssa. Yhdysvalloissa biotalous ymmärretään bioteknologiaksi. Suomessa biotalouden arvo voidaan kasvattaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 100 miljardiin euroon nykyisestä 60 miljardista eurosta. Samalla syntyisi 100 000 uutta biotalouden työpaikkaa. Suomella on moniin muihin maihin verrattuna hyvät edellytykset kasvattaa biotaloutta. Meillä on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja, niihin perustuvaa teollisuutta ja osaamista sekä poliittista tahtoa edistää biotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Suomen talouden ongelmat johtuvat pitkälti investointien puutteesta. Useita uusia biojalostamohankkeita on kuitenkin suunnitteilla ja toteutuessaan ne luovat työpaikkoja koko arvoketjuun. Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, ei pelkästään biomassan käyttöä. Tyypillisesti biotalous ymmärretään biomassojen käyttönä, jolloin luonnonprosessit ja -arvot osana biotaloutta jäävät huomiotta. Niillä on kuitenkin huomattava taloudellinen, yhteiskunnallinen ja tietenkin myös ekologinen merkitys. Politiikan valmistelussa biotalous on ollut esillä jo pitkään, lähemmäs kymmenen vuotta. Biotalous ei varmastikaan yksin riitä Suomen talouden pelastajaksi, mutta sillä on merkitystä, jos biotalous ymmärretään riittävän laajasti. Esimerkiksi virkistys- ja hyvinvointipalveluja tarjoava luontomatkailu on merkittävä osa biotaloutta, samoin tietenkin kestävä ruoantuotanto sekä korkean jalostusarvon biotekniset tuotteet kuin myös jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Uskon, että biotalous, kiertotalous ja puhtaat ratkaisut ovat kokonaisuus, johon panostamalla Suomi voi saavuttaa paljon, jos näin halutaan. Kansallisessa biotalousstrategiassa määritellään: ”Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.” Rasmus, 6 v.: Se on, että talossa on biojäteroskis. Isku perusti kierrätyskalusteisiin keskittyvän ketjun Isku Interior Oy perusti elokuussa yrittäjävetoisesti toimivan kierrätyskalusteisiin keskittyvän RealGreen-myymäläketjun. Sopimus ketjun liiketoiminnan pyörittämisestä on tehty yrittäjä Juha-Matti Ojalan kanssa. Tampereella toimiva Isku Outlet siirtyy RealGreen lipun alle ja seuraavat palvelupisteet avataan pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. RealGreen-ketjun on tarkoitus laajentua valtakunnalliseksi toimijaksi nopealla aikataululla. RealGreen-ketju ottaa vastaan ja kierrättää kaikkien valmistajien kalusteita. RealGreen-ketjun tavoitteena on myydä ja kierrättää kalusteita mahdollisimman paljon. Kaikki kalusteet menevät kiertoon: Hyvät kalusteet myydään ja huonokuntoiset puretaan ja prosessoidaan raaka-aineiksi. – RealGreen-ketjun perustaminen on luonteva jatkumo Iskun pitkäjänteiselle työlle ympäristön hyväksi. Jatkossa kaikki 25 Iskun palvelukeskusta pystyvät tarjoamaan asiakkailleen uskottavan kierrätyspalvelun. Juha-Matti Ojalalla on pitkä kokemus kierrätyksestä ja kalustealalta. Tiedän, että hänen kokemuksensa yhdistettynä Iskun vahvaan organisaatioon vahvistaa Iskun asemaa kokonaispalveluiden tuottajana, toteaa Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen. 12 Jäteplus 3/2015 RealGreen-ketju ottaa vastaan ja kierrättää kaikkien valmistajien kalusteita. HYÖTYPALAT SYKE:n ja LUKE:n yhdistäminen ei ole ajankohtaista Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ei pidä tarkoituksenmukaisena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) yhdistämistä, sillä LUKE:n perustamiseen liittyvät järjestelyt ovat monilta osin vielä kesken. Hallitusohjelmassa kaavaillut säästöt LUKE:n ja SYKE:n yhdistämisestä etsitään SYKE:n määrärahoista, toimitilaan liittyvistä ratkaisuista sekä tehostamalla eri tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. – Kolmen tutkimuslaitoksen yhdistäminen Luonnonvarakeskukseksi on ollut mittava hanke. Uuden suuren tutkimuslaitoksen toimipaikkaverkosto hakee vielä muotoaan. Tässä tilanteessa ei ole järkevää käynnistää uutta organisaatiomuutosta. Syke on myös menestynyt hyvin ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. Luotan siihen, että tulevat välttämättömät muutokset eivät vaikuta toiminnan tasoon, ministeri Tiilikainen toteaa. – Katson, että saamme parhaan tuloksen aikaan hakemalla aktiivisesti uusia toimintatapoja ja yhteistyön muotoja organisaatioiden välillä. Molemmissa taloissa on paljon hienoa asiantuntemusta, jonka saaminen nopeasti täysimääräiseen käyttöön on erittäin tärkeää hallitusohjelman linjausten toteuttamiselle. Tekstiili- ja muotialat TMA ry: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus avasi verkkokaupan Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus avasi elokuussa käytettyjen tavaroiden verkkokaupan. Uudistuksen myötä Kierrätyskeskuksen tuotteet ovat saatavilla koko Suomessa. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toimitusjohtaja Juha Lehtikujan mukaan asiakkaat ovat toivoneet verkkokauppaa jo pitkään. Tavaroita voi tilata minne tahansa Suomessa Postin tai Matkahuollon välityksellä. Verkko-osoitteesta kauppa.kierrätyskeskus.fi tilatut tavarat voi myös noutaa itse Espoon Nihtisillan kierrätystavaratalosta. Verkkokaupasta löytyy muun muassa keräilyesineitä, designastioita, urheiluvälineitä sekä sisustustavaroita ja -tekstiilejä. – Huonekaluja ei ole toistaiseksi saatavilla suuremmissa määrin, mutta tarkoitus on laajentaa verkkokaupan valikoimaa tulevaisuudessa myös niihin, Lehtikuja kertoo. Verkkokaupassa asiakkaat pystyvät paitsi vertailemaan tavaroiden hintoja, myös tutkimaan niiden valmistukseen kuluneiden kiinteiden luonnonvarojen määrää. Lukujen näyttämisellä Kierrätyskeskus pyrkii kannustamaan ihmisiä hankkimaan käytettyjä tavaroita. Massaratkaisu ennen keruuta Tekstiili ja muotialat TMA ry:n mielestä on perusteetonta kerätä kasvava tekstiilijätevuori, jota ei voida tehokkaasti hyödyntää. – Massaratkaisu ennen keruuta, tiivistää Tekstiili- ja muotialat TMA ry:n toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää alalla vallitsevan näkemyksen. – Erilliskeräystä ei turhaan kannata maksaa kuluttajan kukkarosta. Tekstiilijätteen hyötykäyttöä rajoittavat kuitujen ominaisuudet, kuitujen mekaaninen kuluminen käytössä, sekoitekuitujen käyttö sekä viimeistely- ja väriaineet. Eri tekstiilikuidut vaativat toisistaan poikkeavan käsittelyn ja kuituseokset rajoittavat entisestään uudelleenkäyttöä. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että mitä enemmän kestävyyttä vaatteelta odotetaan, sitä huonommin sen voi materiaalina kierrättää. Tekokuitujen palauttaminen lähtöaineiksi kuluttaa paljon energiaa ja lähin tuotantolaitos sijaitsee Keski-Euroopassa. Suomessa tekstiilijätteistä kerättiin vuonna 2012 noin kahdeksan prosenttia, joista uudelleen käytettiin Suomessa 1,6 prosenttia. EU:ssa tekstiilijätteestä käytetään uudelleen vaatteina kaksi prosenttia ja kuusi prosenttia viedään kehitysmaihin. Keruujärjestelmien kautta saadaan jo nyt enemmän kuituraaka-ainetta talteen kuin mitä voidaan hyödyntää. Suomessa eri toimijoiden keruupisteitä on jo lähes 3 000. Materiaalin hyödyntäminen ei kuitenkaan ole kasvanut keruun myötä – Vaateostaja on hyvin hintaherkkä, eikä hän ole valmis maksamaan paljon tekstiilien erilliskeräyksen kustannuksista. Suomessa kattavan keruujärjestelmän toteuttaminen maksaa noin 150 miljoonaa euroa ja korottaisi kuluttajahintoja neljä prosenttia, Kankaanpää sanoo. Ratkaisut, joilla koko käytönjälkeinen tekstiilijäte voitaisiin hyödyntää, ovat toistaiseksi jääneet innovaatioasteelle. Tekstiilivalmistus on keskittynyt Kaukoitään, joten kuluttajahinnoissa maksettaisiin keruun lisäksi myös jälleenvientikustannukset sinne, missä jatkotuotanto tehdään. Liian suuriksi kasvavista kustannuksista johtuen prosessien vaatimaa lajittelua ei kannata tehdä Suomessa. 3/2015 Jäteplus 13 JÄTEMIINUS Älä ota kesäkeräysvälinettä! K esä on ollut monelle tiivistä pari- ja sukulaissuhdeaikaa, jonka hauskuudesta voi olla monta mieltä. Suhteissa, kuten lajittelussakin, kannattaa olla tarkkana, etteivät mene pussit ja parisuhteet sekaisin naapurin kanssa. Vaikka kesä on kohta pelkkä muisto, yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta on syytä muistuttaa. Älä ota kesäkeräysvälinettä! Joka syksy ihan sama juttu. Vastuuttomat ihmiset ovat ottaneet hetken mielijohteesta kesäkeräysvälineen ja syksyllä epäinhimillisesti hylänneet sen. Erityisesti mökkiläiset saattavat alkukesästä sääliä söpöä tyhjänä ammottavaa ja kansi auki kerjäävää kesäkeräysvälinettä alkaen täyttää sitä. Söpöt kesäkeräysvälinekuvat ovat syrjäyttäneet tyystin söpöt kissavideot. Asialle ollaan laatimassa kansalaisaloitetta tasa-arvoisen söpöilyn turvaamiseksi. Syksyllä mökkiläisten muuttaessa kaupunkiin kesäkeräysvälineet siirtyvät villiintyneinä kaupunkien laitamille esimerkiksi keräyspisteiden läheisyyteen monkumaan. Kesäkeräysvälineet voivat olla jopa niin huonossa kunnossa, etteivät ne tunnista omaa roskaruokavaliotansa. Ne saattavat niellä mitä tahansa roskaa, ennen kuin roskaruokavalio saadaan lajitteluterapeutin avulla kohdilleen. Söpöt kesäkeräysvälinekuvat ovat syrjäyttäneet tyystin söpöt kissavideot. Asialle ollaan laatimassa kansalaisaloitetta tasa-arvoisen söpöilyn turvaamiseksi. On hyvä muistaa, että vastuullinen kesäkeräysvälineen ottaja huolehtii siitä myös talvikauden. Löydetyt, villiintyneet kesäkeräysvälineet voi toimittaa lähimpään löytökeräysvälinetaloon. Löytötalossa hoitoalan ammattilaiset tarkistavat kesä keräysvälineiden kunnon, pesevät ja putsaavat keräysvälineet sekä antavat tarvittavat tarroitukset. Myös uusia omistajia keräysvälineille etsitään. Pulmaksi on tullut suuret määrät isoja harmaita sekajäterotuisia kesäkeräysvälineitä. Niitä on vaikeampi sijoittaa uusiin koteihin kuin muutamia pieniä kartonkikarvaisia keräysvälineitä. Syksyllä taloyhtiön jätepisteeseen pyrkivän kesäkeräysvälineen voi ottaa muiden joukkoon, jos se ei murise tai merkkaile paikkoja. Vesikauhua sairastavia keräys välineitä on syytä välttää, koska pesuautokierros aiheuttaisi kovan tappelun. Jätekatoksessa ei kannata pitää liian monta sekajäterotuista keräysvälinettä, koska lauman hallittavuus vaikeutuu. Keräysvälinelaumaan on hyvä ottaa mukaan ennakkoluulottomasti vaikkapa biodoggi, kartonkiterrieri, keräyslasinnoutaja, metallimopsi ja paperivinttikoira. Positiivisessa miinushengessä hyötytäytteistä syksyä toivottaen Jätemiinus-reportteri Katkarapu 14 Jäteplus 3/2015 LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI – SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 25 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 225 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen nimi sähköposti Voit liittyä jäseneksi ja tehdä organisaatio osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse kotiosoite osoitteella [email protected] työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, [email protected] JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Bintec Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Oy Ab Cross Wrap Oy Dafo Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Ekokem Oyj Ekorosk Oy Ab Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Eurofins Scientific Finland Oy Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Gypsum Recycling International A/S Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jyväskylän Kaupunki Jätehuolto P. Pääkkönen Oy Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy L&T Kierrätys Oy Luowia Collection Oy Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp Nummek Oy NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Procofin Oy Puhas Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Romukeskus Oy Rosk´n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy SER-Tuottajayhteisö ry Several Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tamtron Systems Oy Tavicon Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy Vectos Oy Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy VTT Watrec Oy WEG – Oy Wise Engineering Group 3/2015 Jäteplus 15 29. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 6.–7.10.2015 Scandic Hotel Rosendahl, Tampere TIISTAI 6.10.2015 KESKIVIIKKO 7.10.2015 9.00-10.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit TEEMA 4: TULEVAISUUS JÄTEHUOLLOSSA 10.00 Jätehuoltoyhdistyksen tervetuliaissanat puheenjohtaja Tuuli Myllymaa, Jätehuoltoyhdistys ry 9.00-11.30 Puheenjohtaja Esa Tommila, Jätehuoltoyhdistys ry Valtsu – Valtakunnallinen jätesuunnitelma ylitarkastaja Sirje Stén, ympäristöministeriö 10.05-10.25 Avauspuheenvuoro: Missä mennään kiertotalouspaketissa? europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen 10.25-10.35Keskustelua TEEMA 1: JÄTEMATERIAALEISTA ARVOVIRROIKSI? Jätteestä tuotteeksi – kemianteollisuuden mahdollisuudet ja haasteet ympäristöpäällikkö Katriina Heikkilä, Huntsman Pigments and Additives 10.35-12.00 Puheenjohtaja Juha Kaila Tulevaisuuden teknologiat kierrätyksessä teknologiajohtaja Jyri Talja, Kuusakoski Oy Jätehuolto kiertotaloudessa professori emeritus Juha Kaila, Kasui Oy Puujätteiden LCA-tarkastelut tutkija Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus SYKE Kriittiset metallit uudessa energiateknologiassa tutkija Leena Grandell, VTT Lentotuhkan käsittelyn uusia teknologioita toimitusjohtaja Jouko Niemi, Micropulva Oy Preventioparadoksi kansanedustaja Elina Lepomäki Kysymyksiä, keskusteluja ja yhteenveto Biologiset käsittelymenetelmät – case kuonan bioliuotus projektipäällikkö Jaakko Soini, Ekokem Oyj 12.00-13.00 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn TEEMA 2: JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN SELVIYTYMISPAKETTI 2015 13.00-14.30 Puheenjohtaja Juha Uuksulainen, Jätehuoltoyhdistys ry Lainsäädäntökatsaus ympäristöneuvos Jarmo Muurman, ympäristöministeriö Miten toissijainen vastuu on ratkaistu? toimitusjohtaja Markku Salo, Jätelaitosyhdistys ry kommenttipuheenvuoro: asiantuntija Katja Moliis, Ympäristoteollisuus ja -palvelut YTP ry Pakkausjätteen tuottajavastuun tilannekatsaus toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Kommenttipuheenvuoro: toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala Perämeren Jätehuolto Oy 14.30-15.00 Kahvi TEEMA 3: EKSKURSIO/MATCH MAKING 15.00–17.00 Ekskursio Plastirollille Ylöjärvelle Vaihtoehtona Brella-verkostoitumistumistyökalun avulla sovittuja tapaamisia 17.30 Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous 19.00Illallinen Ilta jatkuu yökerhossa Hallintopakko-yhtyeen säestämänä Yhteenveto 11.30-13.00 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn TEEMA 5: KIERRÄTYSMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN HAASTEITA JA RATKAISUJA 13.00-14.20 Puheenjohtaja Juha-Pekka Salmi, Jätehuoltoyhdistys ry Rakentamisen jäte – kiertotalouden arvokasta raaka-ainetta ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT ry MARA-asetuksen muutokset neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon ympäristöpäällikkö Ari-Pekka Heikkilä, Metsä Group 14.20–14.30 Loppusanat Puheenjohtaja Tuuli Myllymaa, Jätehuoltoyhdistys ry 14.30Lähtökahvit
© Copyright 2024