Finlaysonin Tallipiha. Finlaysonin tehtaanjohtajan poika, Peter von Nottbeck perheineen asui Näsinkallion rinteellä Milavidanimisessä puuhuvilassa. Nykyinen valkoiseksi rapattu uusbarokkityylinen asuinpalatsi perheelle valmistui 1898. Tampereen kaupunki osti rakennuksen tontteineen vuonna 1905. Muutamaa vuotta myöhemVerkatehtaan värjäämö ja konttori. min Näsilinnassa avautui Tampereen ensimmäinen museo, Hämeen museo. Museo avataan yleisölle 8. Verkatehdas jälleen lähitulevaisuudessa. Verkatehdas aloitti toimintansa alaputouksen itärannalla 1856. 6. Tallipiha Tehdasalue kasvoi laajaksi, ulottuen Tallipiha oli 1800-luvulla FinlayHämeensillalta nykyiselle Suvansonin tehtaanjohtajan talouspiha. tokadulle. Tehtaan tunnetuimpia Siellä oli hevostalli, vaunuvaja, tuotteita olivat aluksi villakangas, tallimestarin, tallimiehen, vahdin huopa ja flanelli. 1900-luvun lopja kuskin talot sekä suuri kanala. pupuolella tärkeimmäksi tuotteeksi Tampereen kaupunki entisöi Tallipi- nousivat paperikonehuopa han koristeelliset puurakennukset ja suodatinkankaat. 1990-luvulla. Nykyään alueella Verkatehdas toimi Tammerkostoimii kahvila, käsityöpajoja ja ken varrella vuoteen 1975 asti. putiikkeja, ja siellä järjestetään eri- Uuden tehtaan rakentaminen laisia tapahtumia ympäri vuoden. rahoitettiin vanhan tehdasalueen myynnillä. Paikalle suunniteltiin kauppakeskus, hotelli ja kerrostaloja. Rakennuksista säilyivät vain värjäämö ja konttori. Tehdasalueen purkaminen herätti 1970-luvulla voimakasta vastustusta ja herätti kansalaiset arvostamaan ja suojelemaan teollisuusperintöä. Eräsalon Kirjapaino Oy 2010 Kuvat: Tampereen museoiden kuva-arkisto ja Tampereen kaupunki TAMPEREEN KAUPUNKI Fredrik Idestam perusti Suomen toisen puuhiomon Tammerkosken alaputoukselle 1865 aikana, jolloin paperi- ja selluloosateollisuudesta oli nopeasti kasvamassa yksi Suomen tärkeimmistä teollisuuden aloista. Tampereen tehtaan ! 10. Tako VAPRIIKKI tuotanto laajentui paperiin, pahviin ja kattohuopaan. Sotien jälkeen Tako keskittyi kartongin valmistukseen. Tehdas on ainoa Tammerkosken varren yhä toimiva teollisuuslaitos, joka jatkaa koskenpartaan yli 200-vuotista teollisuusperinnettä. Takon tehdas. tammer koski ! Kehräsaari. 5. Näsilinna Frenckellin hioketehtaan rauniot. Tammerkosken alaputouksen tuntumassa, alkujaan pienellä saarella, toimi 1800-luvun puolivälissä Renforssin naulaverstas. Värjäri Henrik Liljeroos perusti samalle paikalle 1871 värjäämön, vanuttamon ja kutomon. Hänen poikansa laajensi toimintaa 1891 perustamalla villankehruutehtaan, minkä johdosta paikka sai nimen Kehräsaari. Tehtaan vanhin osa, jonka kautta on kulku kävelysillalle, on vuodelta 1897. H. Liljeroos Oy jatkoi toimintaansa vuoteen 1983 asti. Nykyisin rakennuksissa toimii ravintoloita, liikkeitä, Pirkanmaan elokuvakeskus ja elokuvateatteri. ! 9. Kehräsaari Tampere 1880. ! Tammerkoskesta Tampereeksi Tammerkoski syntyi 7500 vuotta sitten Näsijärven vesien puhkaistessa uoman jääkauden muodostaman Pyynikinharjun matalimmasta kohdasta Pyhäjärveen. Kosken pituus on noin 1 kilometri ja järvien välinen korkeusero 18 metriä. Tammerkosken rannat asutettiin pysyvästi 1100-luvulla. Keskiajalla harjua pitkin kulkevan maantien ja vesireittien yhtymäkohtaan kasvoi vilkas markkinapaikka. Kosken rannoilla oli tuolloin kolme läheisille kylille kuuluvaa myllyä. Tammerkosken ylittävä silta mainitaan ensimmäisen kerran 1556. Ruotsin kuningas Kustaa III perusti Tampereen kaupungin järvien väliselle kannakselle, Tammerkosken länsirannalle 1779. Kaupungin teollistumista edistettiin erioikeuksin. Vapaakauppaoikeudet säilyivät, kun Suomi 1809 liitettiin Venäjään. Tampereesta kasvoi vuosisadassa Suomen ensimmäinen suuri teollisuuskaupunki ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Teollisuudesta menestyivät erityisesti tekstiili-, paperi-, nahkaja konepajateollisuus. 1900-luvun jälkipuoliskolla tehtaat siirtyivät keskustasta kaupungin laidoille. Vanhat tehdasrakennukset ovat uudiskäytössä. Kosken rantojen tehdasalueet, voimalaitokset, padot ja kosken ylittävät sillat muodostavat ajallisesti kerrostuneen ja monipuolisesti teollisuuden historiasta kertovan kokonaisuuden. Maamme tunnetuin teollinen kaupunkimaisema onkin nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. ! paperikone käynnistyi tehtaalla 1842. Paperin raaka-aineina käytettiin lumppua, olkea ja puuhioketta. Nykyiset tehdasrakennukset ovat suurelta osin peräisin 1900-luvun alusta. Tehtaan toiminta päättyi 1928, koska kuljetusten järjestäminen tontille oli rautatien puuttuessa Patosilta ja Frenckell. hankalaa. Nykyisin Frenckellissä sijaitsee Tampereen kaupungin virastoja ja teatteri. 1. Tampella Tehdasalueen juuret ovat kosken rannalle 1842 perustetussa rautamalmia jalostaneessa masuunissa. Masuuni muutettiin pian konepajaksi ja sen lähistölle perustettiin Suomen ensimmäinen pellavaMuseokeskus Vapriikki. tehdas. Tehtaat yhdistyivät 1861. Tampellan tunnetuimpia tuotteita olivat veturit, turbiinit, paperikoneet ja pellavakankaat. Tekstiilien tuotanto Tampellassa loppui 1970-luvulla, konepaja lopetti toimintansa 1990-luvun alussa. Vanhoissa tehdasrakennuksissa Tampellan kelloportti. toimivat mm. Tampereen oikeustalo ja museokeskus Vapriikki. Purettujen teollisuusrakennusten tilalle on rakentunut moderni asuin- ja toimistotalojen kaupunginosa. ! 4. Finlayson ! 2. Koskivoima Tammerkosken vesivoimaa hyödynnettiin jo keskiajalla jauhomyllyjen pyörittämiseen. Varhainen teollisuus käytti voimanlähteenään vesirattaita ja höyrykoneita. 1850-luvulta alkaen virtaava vesi ohjattiin laitosten vesiturbiineihin, joista akselistot siirsivät liikkeen koneisiin. Vedenkorkeutta alettiin säännöstellä padoilla 1870-luvulla. Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos perustettiin Tampereelle 1888. Aluksi sähkö tuotettiin höyrykoneilla, mutta 1891 valmistui keskiputoukseen maan ensimmäinen vesivoimalaitos. Vuoteen 1937 Tammerkosken keskiputous. mennessä koskivoima oli valjastettu neljälle voimalaitokselle, jotka toimivat yhä. ! Koskimaisema tänään.. ! ! Milavida II eli Näsilinna. Kirjastonpuiston alueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia kesällä 2009 puiston kunnostuksen yhteydessä. Koskenrannasta paljastui 1877 rakennetun Frenckellin hioketehtaan tiilirakenteita. Rakennus on liittynyt paperiteollisuuden tärkeään murroskohtaan, jolloin puuhiokkeesta tuli paperinvalmistuksen tärkein raaka-aine. Tutkimusten jälkeen peitetty raunio on rauhoitettu muinaisjäännös. 7. Frenckellin hioketehtaan rauniot ! 3. Frenckell Abraham Häggman perusti 1783 Tammerkosken keskiputoukselle vaskipajan ja paperiruukin. Tehdas vaihtoi omistajaa 1830-luvulla, jolloin se sai nimekseen J.C. Frenckell & Son. Aluksi paperia valmistettiin käsityönä. Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen Skotlantilainen James Finlayson perusti Tammerkosken rannalle konepajan vuonna 1820. Kahdeksan vuotta myöhemmin tehdas muutettiin Suomen ensimmäiseksi puuvillatehtaaksi. Frenckellin aukio. Raaka-aine tuli Yhdysvalloista ja markkinat olivat pääasiassa Venäjällä. Tehdasta uudistettiin 1830-luvulla. Moderni kuusikerroksinen tehdasrakennus, valkoiseksi rapattu Kuusvooninkinen rakennettiin 1837. Wilhelm von Nottbeckin johdon aikana Finlaysonin tehdas muodostui ”valtioksi kaupungissa”. Tehtaalla oli poliisi, sairaala, koulu, lastenkoti, kirkko ja pankki. Lähistölle rakennettiin omistajien asuinpalatsit. Finlaysonin tunnetuimpia tuotteita olivat puuvillalangat sekä erilaiset kudotut kankaat. Alueella toimii yhä Finlaysonin tehtaanmyymälä. Vanhoissa tehdasrakennuksissa toimii museoita, oppilaitoksia, elokuvateatteri, ravintoloita sekä media-alan yrityksiä. Finlaysonin Kuusvooninkisen torni. Koskipuisto 1880-luvulla. Väinö Linnan aukio Finlaysonilla.