Huuveri maalilla ja joukko tunareita”
Inka Partanen ”Huuveri maalilla ja joukko tunareita” Moderointitavan vaihtamisen vaikutus jääkiekkoaiheisiin uutiskeskusteluihin Satakunnan Kansan verkkosivustolla 2011–2012 Kandidaatintutkielma Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma Tampereen yliopisto 11.4.2013 Sisältö 1 Johdanto ....................................................................................................................................... 1 2 Tutkimuksen taustaa..................................................................................................................... 2 2.1 Keskeiset käsitteet ................................................................................................................. 2 2.2 Verkkokeskustelu, laki ja itsesääntely .................................................................................... 3 2.3 Verkkokeskustelu ja moderointi sanomalehtien sivustoilla .................................................... 5 2.4 SK24.fi-sivuston verkkokeskustelu ja moderointi .................................................................. 6 2.5 Oma suhde tutkimuskohteeseen ............................................................................................. 8 3 Aiempi tutkimus........................................................................................................................... 9 3.1 Verkkokeskustelun historia ja varhainen tutkimus ................................................................. 9 3.2 Verkkokeskustelun luonne ja ominaispiirteet ....................................................................... 10 3.3 Media ja verkkokeskustelu .................................................................................................. 12 3.4 Verkkokeskustelun moderointi ............................................................................................ 14 4 Tutkimusongelmat ..................................................................................................................... 15 5 Aineisto ja menetelmät ............................................................................................................... 15 6 Tulokset ..................................................................................................................................... 20 6.1 Muutokset keskustelujen sävyssä ja aihepiireissä ................................................................. 24 6.1.1 Keskustelun sävy on muuttunut positiivisemmaksi........................................................ 24 6.1.2 Keskustelu keskittyy entistä tiukemmin Porin Ässiin .................................................... 25 6.1.3 Ennakkomoderointi on vähentänyt lehteen liittyvää kommentointia .............................. 26 6.2 Muutokset kommenttien poistamisessa ................................................................................ 28 6.2.1 Kommentteja poistetaan paljon ilman selkeitä perusteita............................................... 28 6.2.2 Ennakkomoderointi siivoaa kommentointia jälkimoderointia tarkemmin ...................... 30 7 Pohdinta ..................................................................................................................................... 31 Lähteet .......................................................................................................................................... 34 Taulukot Taulukko 1. JSN:n sanomalehtien verkkokeskusteluihin liittyvät päätökset 2004–2012 ................................ 4 Taulukko 2. Eniten sivunäyttöjä keränneet sivut SK24.fi-sivustolla joulukuussa 2011 ja 2012.....................16 Taulukko 3. Kommentoiduimmat kiekkokeskustelut joulukuussa 2011 .......................................................17 Taulukko 4. Kommentoiduimmat kiekkokeskustelut joulukuussa 2012 .......................................................18 Taulukko 5. Vuoden 2011 keskustelujen kommentit luokiteltuina ...............................................................21 Taulukko 6. Vuoden 2012 keskustelujen kommentit luokiteltuina ...............................................................21 Taulukko 7. Eri aiheisiin liittyvien kommenttimäärien vertailu vuosina 2011 ja 2012 ..................................22 Taulukko 8. Muutokset kommentoinnin sävyssä 2011–2012 .......................................................................25 Taulukko 9. Muutokset Porin Ässät -joukkueeseen liittyvien kommenttien sävyssä 2011–2012 ...................26 Taulukko 10. Poistettujen kommenttien luokittelu ja vertailu 2011–2012 ....................................................28 1 Johdanto Vastuullisen median pitää suojella ihmisiä heidän omilta mielipiteiltään. Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen (28.1.2012) Tutkielmassani perehdyn siihen, mikä on toimituksen rooli sanomalehden verkkosivuston keskusteluiden valvonnassa ja miten toimituksen valitsemat moderointikäytännöt vaikuttavat verkkokeskustelujen sisältöön. Media-alan suhtautuminen verkon keskustelupalstoihin ja niiden valvontaan perustuu tällä hetkellä pitkälti erilaisiin olettamuksiin ja ennen kaikkea ”varman päälle” -ajatteluun. Ylilyöntien ehkäisemisen vuoksi on päädytty suosituksiin ja toimintamalleihin, jotka todennäköisesti estävät kyllä pahimmat asiattomuudet, mutta saattavat samalla antaa valheellisen kuvan verkkokeskustelujen ”hallittavuudesta”. Suomalaisten sanomalehtien verkkosivustot tarjoavat lähes poikkeuksetta yleisölle mahdollisuuden kommentoida tai keskustella, koska yleisön osallistumisen uskotaan tuovan uusia näkökulmia journalismiin sekä parantavan yleisösuhdetta. Menneiden vuosien varsin vapaasta keskustelusta on pikkuhiljaa siirrytty kohti tiukempaa valvontaa. Ennakkomoderointi ja erilaiset tunnistautumista tai kirjautumista vaativat kontrollimenetelmät ovat yleistymässä. Ennakkomoderointia perustellaan toimituksissa usein sillä, että tiukemman valvonnan avulla siistiytynyt keskusteluympäristö antaa tilaa asiapitoisemmalle ja kiihkottomammalle keskustelulle. Oletukset ennakko- ja jälkimoderoinnin eroista ovat kuitenkin vain oletuksia, koska moderoinnin vaikutuksia ei ole tutkittu. Niin ikään moderointikäytäntöjen laadusta ei ole käyty keskustelua juuri lainkaan. Tutkimuksessani pyrin taustoittamaan ja purkamaan media-alalla käydyn keskustelupalstoihin liittyvän keskustelun. Tutkimukselle keskeinen vaihe keskusteluissa käytiin vuosina 2010–2011. Tämän vaiheen päätteeksi Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys hyväksyi Journalistin ohjeiden liitteen Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla (Journalistin ohjeiden liite 5.9.2011). Liitteen sisältö ei ehkä merkittävästi muuttanut toimintatapoja useimpien sanomalehtien keskustelupalstoilla, mutta oli vahva periaatteellinen kannanotto siihen, mikä on sanomalehtien verkkokeskustelujen asema alan itsesääntelyssä. 2 Tavoitteenani on tutkimuksen avulla tuottaa konkreettisia eväitä keskusteluun, jota media-alalla käydään verkon yleisökeskustelujen keskustelujen valvonnasta ja roolista journalistisen sisällöntuotannon rinnalla. Työskentelen Alma Media Kustannus Oy:n verkkokehitystehtävissä ja pääsen työssäni keskustelemaan ja tekemään päätöksiä maakunta- ja paikallislehtien verkkokeskusteluihin liittyvistä toimintamalleista, joten minulla on myös vahva ammatillinen motivaatio tutkimuksen tekemiseen. Tutkimuksen taustaa 2.1 Keskeiset käsitteet Verkkokeskustelulla viitataan eri yhteyksissä varsin kirjavaan joukkoon vuorovaikutustapoja. Verkkokeskustelua voidaan käydä avoimilla ja suljetuilla palstoilla ja foorumeilla, se voi tarkoittaa rajattuun aiheeseen liittyvää yksittäistä kommenttiketjua esimerkiksi uutisen tai blogitekstin perässä ja joskus sillä viitataan jopa chat-, postituslista- tai sähköpostikeskusteluihin. Tässä tutkimuksessa verkkokeskustelu tarkoittaa samaa kuin uutiskommentointi: verkkosivustolla olevia, uutisiin tai muihin journalistisiin sisältöihin liittyviä keskusteluketjuja, joihin kuka tahansa voi kirjoittaa kommentteja. Moderoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla moderointitehtävään erikseen nimetyt valvojat eli moderaattorit aktiivisesti vaikuttavat keskustelujen sisältöön. Moderointi voi olla kommenttien poistamista ennen niiden julkaisua (ennakko- tai esimoderointi), julkaisun jälkeen vaihtelevalla viiveellä (jälkimoderointi) tai kommenttien sisällön muokkaamista ennen tai jälkeen julkaisun. Verkon keskustelupalstojen moderointikäytännöt vaihtelevat suuresti. Osa palstoista on täysin vapaita, jolloin varsinaisia moderaattoreita ei ole lainkaan. Esimerkiksi yleiskeskustelupalstoilla ja harrastefoorumeilla taas on tavallista, että palstan ylläpitäjät tai aktiivisimmat keskustelijat moderoivat keskustelua vapaaehtoisvoimin. Mediatalojen ylläpitämillä palstoilla moderointi on useimmiten ammattityötä, josta vastaa henkilökunta, erillinen moderointitiimi, joukko avustajia tai jokin moderointipalveluja tarjoava yritys. Moderaattorin osallistuminen keskusteluun tai keskustelijoiden ohjeistaminen ei tässä tutkimuksessa ole moderointia. Joissain yhteyksissä myös yleisön tai osallistujien on tulkittu osallistuvan moderointiin esimerkiksi vaikuttamalla ”peukuttamalla” tai ”tykkäämällä” kommenttien näkyvyyteen keskusteluketjussa tai jopa poistamalla kommentteja. 3 Tutkimusaineistona olevissa keskusteluissa lukijat voivat ilmoittaa asiattomaksi kokemistaan viesteistä moderaattoreille, mutta sitä en ole lukenut moderoinniksi, vaan moderointia on vasta valvojan aktiivinen reaktio viestiin, esimerkiksi asiattoman kommentin poistaminen. Keskusteluja voidaan moderoida manuaalisesti mutta myös osittain tai kokonaan automatisoitujen teknisten työkalujen avulla. Teknisen moderoinnin välineitä ovat esimerkiksi huonosti käyttäytyvien kirjoittajien estäminen (”bannaaminen”) käyttäjätunnuksen tai ip-osoitteen perusteella. Keskustelupalstalle voidaan myös määritellä kiellettyjä sanoja joiden julkaisu automaattisesti estetään. Vaihtoehtoisesti moderaattoreiden apuna voi olla tiettyihin sanoihin tai termeihin perustuva automaattihaku, joka listaa moderaattorille käsiteltäväksi vain ne kommentit, joissa esiintyy kyseenalaisia termejä. Pisimmälle vietynä tekninen moderointi voidaan ”opettaa” seulomaan kommentointia useiden eri menetelmien avulla, mutta sataprosenttisella tarkkuudella automaatti ei pysty tulkitsemaan ja moderoimaan keskusteluja. Tunnistautumista pidetään usein yhtenä keskustelupalstojen valvonnan keinoista. Keskustelijoita voidaan vaatia rekisteröitymään keskustelijaksi, jolloin rekisteröityneiden käyttäjien tiedot, esimerkiksi henkilöllisyys ja yhteystiedot, ovat palstan ylläpitäjien tiedossa. Harvinaisissa tapauksissa keskustelupalstalla kommentoidaan ainoastaan omalla nimellä, esimerkiksi Facebooktunnuksilla tai jopa pankki- tai muilla virallisilla tunnuksilla vahvistetulla henkilöllisyydellä. 2.2 Verkkokeskustelu, laki ja itsesääntely Sananvapauslain mukaan tiedotusvälineen päätoimittaja (vastaava toimittaja) vastaa verkkojulkaisujen sisällöstä. Verkkojulkaisulla tarkoitetaan ”julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäiseksi laadittua verkkoviestien kokonaisuutta, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti” (Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003). Tiedotusvälineen verkkosivuilla julkaistavia yleisökeskusteluja ei yleensä ole tulkittu laissa mainituiksi yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi, eikä niiden sisältö ole toimituksen tuottamaa, minkä vuoksi niitä ei ole pidetty lain tarkoittamina verkkojulkaisuina. Tämän yleisen tulkinnan mukaan on siten katsottu, että keskustelujen sisältö on päätoimittajavastuun ulkopuolella ja juridisesti keskustelijat vastaavat itse kommenttiensa sisällöstä, riippumatta siitä, onko keskustelupalsta valvottu tai ei (Töyrylä 2011). 4 Vaikka sananvapauslain mukaan vastuu verkkokeskustelupalstojen ylilyönneistä on ensisijaisesti kommenttien kirjoittajilla, sanomalehtien suhtautuminen verkkokeskustelujensa valvontaan ei ole ollut mitenkään ongelmatonta. Verkkokeskustelupalstojen ja journalistisen itsesääntelyn suhteesta on taitettu lehtien ja tiedotusvälineiden itsesääntelyelimen Julkisen sanan neuvoston välillä peistä jo useita vuosia. Kaikkiaan Julkisen sanan neuvosto on tehnyt 14 päätöstä sanomalehtien verkkokeskusteluiden sisällöistä, ensimmäisen vuonna 2004. Päätöksistä viisi on ollut langettavia ja yhdeksän vapauttavia tuomioita (Taulukko 1). Lisäksi verkkokeskustelut ovat olleet osana muutamia muita päätöksiä, kun esimerkiksi virheellisen uutisoinnin väitteet ovat jatkaneet elämäänsä uutiskommentoinnissa. Päätöksiin liittynyt keskustelu on ollut journalistien keskuudessa välillä tiukkaakin, koska pitkään verkkokeskustelut olivat toimitustyöskentelyssä ”harmaata aluetta”, jonka asema journalistisessa itsesääntelyssä oli määrittelemätön ja pitkälti myös kiistanalainen. Keskustelun ytimessä on kysymys siitä, missä määrin verkkokeskustelua voidaan pitää ”toimituksellisena sisältönä”, mikä on toimituksen vastuu sen valvonnassa ja kuuluuko verkkokeskustelu ylipäänsä itsesääntelyn alueelle. Taulukko 1. JSN:n sanomalehtien verkkokeskusteluihin liittyvät päätökset 2004–2012 Vuosi Vapauttava Langettava 2004 Ilta-Sanomat (3436/SL/04) Etelä-Suomen Sanomat (3354/SL/04) 2005 - - 2006 Ålandstidningen (3696/SL/06) 2007 Iltalehti (3767/SL/07) 2008 Iltalehti (3956/SL/08) 2009 Iltalehti (4139/SL/09) 2010 Karjalainen (4336/SL/10) Iltalehti (4248/SL/10) Iltalehti (4371/SL/10) Helsingin Sanomat (4358/SL/10) Sydän-Hämeen Lehti (4364/PL/10) Helsingin Sanomat (4383/SL/10) 2011 Keskisuomalainen (4512/SL/11) 2012 Iltalehti (4844/SL/12) Iltapäivälehdissä, erityisesti Iltalehdessä, pyrittiin pitkään asemoimaan verkkokeskustelu kokonaan toimituksen ulkopuolelle ja siten myös itsesääntelyn ulottumattomiin. Esimerkiksi Iltalehden päätoimittaja Kari Kivelä vastasi vuonna 2010 Iltalehden keskustelupalstaan liittyvään kanteluun 5 toteamalla, että ”koska kantelu ei koske Iltalehden julkaisemaa toimituksellista aineistoa, tulee kantelu jättää tutkimatta” (Langettava päätös 4248/Iltalehti 2010). Kivelä perusteli asiaa sillä, että Iltalehden verkkokeskustelua ei ennakkomoderoida, joten julkaistuista viesteistä ei tehdä Iltalehdessä julkaisupäätöksiä – näin ollen sisällöt eivät ole julkaisuja. Iltalehden toimituksella ei myöskään ollut mitään roolia keskustelujen valvonnassa: keskustelun valvojat eivät kuuluneet toimitukselliseen henkilökuntaan tai olleet sen työnjohdon alaisuudessa. Vääntö siitä, kuuluvatko verkkokeskustelut itsesääntelyn alueelle, loppui vasta kun Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys hyväksyi syyskuussa 2011 Journalistin ohjeisiin liitteen, joka määrittelee yleisön tuottaman aineiston suhteen itsesääntelyyn. Liite laadittiin samalla päätöksentekomallilla kuin Journalistin ohjeetkin, ja se sitoo kaikkia Julkisen sanan neuvoston taustayhteisöjen jäseniä. Kannatusyhdistys päätyi erilliseen liitteeseen varsinaisten Journalistin ohjeiden muuttamisen sijaan, koska yhdistys halusi tehdä eron toimituksellisia sisältöjä koskevien Journalistin ohjeiden ja liitteessä käsiteltyjen yleisön tuottamien sisältöjen välillä. Liitteeseen päädyttiin myös siksi, että verkkomaailma kehittyy erittäin nopeasti ja liitettä voidaan siten tarvittaessa tarkentaa ilman että koko Journalistin ohjeistusta tarvitsee avata käsittelyyn. Journalistin ohjeita on tähän mennessä uudistettu 6 13 vuoden välein. (Journalistin ohjeiden liite 5.9.2011.) Liitteessä todetaan, että yleisön verkkosivuille tuottama sisältö ei ole toimituksellista aineistoa, mutta Julkisen sanan neuvosto voi käsitellä toimituksen toimintaa verkkokeskusteluissa niiltä osin, täyttääkö se liitteessä listatut periaatteet. Ennakko- ja jälkimoderoidut palstat ovat liitteen mukaan neuvoston silmissä tasa-arvoisia. Journalistin ohjeiden liite edellyttää verkkosivustojen yleisöpalstoilta viittä asiaa: 1) toimituksen tulee valvoa sisältöjä ja estää loukkaavien sisältöjen julkaisu, 2) loukkaavat sisällöt pitää viipymättä poistaa, 3) lapsille ja nuorille suunnattuja palstoja on valvottava erityisen huolellisesti, 4) yleisön on voitava ilmoittaa asiattomasta sisällöstä ja ilmoituksesta on saatava vahvistus ja 5) yleisön tuottamien ja toimituksellisten sisältöjen raja on pidettävä selkeänä. (Journalistin ohjeiden liite 5.9.2011.) Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto selvästi liitti itsesääntelyn alueelle kaikki tiedotusvälineiden verkkosivustojen yleisökeskustelut. Samalla toimitukset saivat vapauden valita moderointikäytännöt omista lähtökohdistaan. 2.3 Verkkokeskustelu ja moderointi sanomalehtien sivustoilla Sanomalehtien verkkokeskustelujen valvonnassa on käytössä lukuisia erilaisia teknisiä ratkaisuja ja moderointimalleja. Keskustelun valvontavaihtoehtojen yleisyydestä on niukalti ajantasaista tietoa. Tuorein kartoitus on vuodelta 2010, jolloin Sanomalehtien Liitto teki kyselyn 7-päiväisille 6 sanomalehdille verkkokeskustelujen moderointitavoista. Tuolloin 7-päiväisistä sanomalehdistä noin puolet ennakkomoderoi keskusteluja verkkosivuillaan. Lisäksi käytössä oli jälkimoderointia, erilaisia kirjautumiskäytäntöjä ja moderointitapojen yhdistelmiä. (Suomen Lehdistö 8–9, 2010) Lehtien käytännöt elävät koko ajan. Esimerkiksi Alma Median maakuntalehdet Satakunnan Kansa, ja Kainuun Sanomat ovat vuoden 2010 jälkeen siirtyneet ennakkomoderointiin. Myös ennakkomoderointia tarjoavien yritysten määrä on kasvanut. Nykyään moderointia tarjoavat esimerkiksi suomalainen Sentraali, ruotsalainen Interaktiv Säkerhet sekä Suomen Tietotoimisto. Moderoinnin tiukentumiseen on ohjannut paitsi Julkisen sanan neuvoston koko ajan selkiytyneempi linja, mutta myös keskustelujen määrän kasvu. 2.4 SK24.fi-sivuston verkkokeskustelu ja moderointi Tutkimuskohteekseni valitsin maakuntalehti Satakunnan Kansan SK24.fi-verkkopalvelussa käydyt keskustelut. Valinta kohdistui tähän sivustoon, koska keskustelupalsta on vilkas ja sen moderointikäytäntöjä on muutettu useita kertoja palstan historian aikana. Lisäksi työskentelen itse SK24.fi-palvelun parissa, joten sivusto on minulle tuttu. Koska voin itse työssäni vaikuttaa palvelun kehitykseen, voin toivottavasti soveltaa tutkimuksen päätelmiä käytäntöön. Satakunnan Kansan verkkosivustolla on ollut keskustelumahdollisuus vuodesta 2000 lähtien. Aluksi keskustelua käytiin uutisvirrasta erillisellä keskustelupalstalla sekä uutisaiheista että toimituksen aloittamana muista aiheista. Keskustelu oli ennakkomoderoitua, eli toimituksessa luettiin ja hyväksyttiin tai hylättiin jokainen kommentti ennen niiden julkaisua. Moderoinnista vastasi pitkälti verkkotuottaja, mutta myös muut toimittajat osallistuivat tarpeen mukaan. Vuonna 2008 Satakunnan Kansan verkkopalvelu uudistui ja keskusteluissa siirryttiin jälkimoderointiin. Aluksi syy oli tekninen, sillä järjestelmässä ei ensivaiheessa ollut lainkaan mahdollisuutta ennakkomoderointiin. Tässä yhteydessä keskustelu myös laajeni: erillisen palstan lisäksi jokaisen uutisen lopussa oli tarjolla mahdollisuus kommentoida aihetta. Työskentelin tuolloin Satakunnan Kansassa ja pääsin seuraamaan toimituksessa moderoinnista käytyä keskustelua. Periaatteellinen valinta ennakkomoderoinnin ja jälkimoderoinnin välillä ei ollut lainkaan yksioikoinen. Jälkimoderoinnissa pysymisen ratkaisivat kommenttien määrän voimakas kasvu ja siten moderoinnin tuoma työkuorma toimituksessa sekä halu säilyttää keskustelu sujuvana. 7 Moderointitapa nousi Satakunnan Kansassa uudelleen sisäisen keskustelun aiheeksi vuosina 2010– 2011. Uutiskommentoinnin määrä kasvoi tasaisesti, mutta samalla myös keskustelun sävy tuntui muuttuvan, eikä suinkaan rakentavampaan suuntaan. Ylilyöntien määrä kasvoi: keskusteluista tuli enemmän yhteydenottoja toimitukseen ja kommentteja jouduttiin poistamaan aiempaa enemmän. Keskusteluilmapiiri alkoi kiristyä huhtikuun 2011 eduskuntavaalien alla, mutta vaalien jälkeenkään tilanne ei helpottanut. Ilmiö ei koskenut ainoastaan SK24.fi:n keskusteluja, vaan samanlaista keskustelukulttuurin koventumista oli havaittavissa muillakin avoimilla keskustelufoorumeilla. Tästä osoituksena esimerkiksi Julkisen sanan neuvoston käsittelemät verkkokeskusteluihin liittyvät kantelut suorastaan ryöpsähtivät vuonna 2010, ja niistä myös annettiin ennätysmäärä langettavia päätöksiä (Taulukko 1). Toimituksessa käytössä ollut jälkimoderointi alettiin nyt kokea riittämättömäksi menetelmäksi keskustelujen siivoukseen. Keskustelujen systemaattinen seulominen oli vaikeaa, miltei mahdotonta, koska keskustelua käytiin samanaikaisesti kymmenien, jopa satojen uutisten perässä eri puolilla sivustoa. Yksittäiset häiriköt saattoivat lisätä asiattomia kommentteja lyhyessä ajassa lukuisiin eri keskusteluketjuihin. Öiseen aikaan keskustelussa mellastettiin kenenkään valvomatta, minkä keskustelijat tuntuivat hyvin tiedostavan. Osittain moderoinnin ongelmat tuntuivat liittyvän työtehtävien organisointiin. Ongelmat nimittäin kärjistyivät usein silloin, kun toimituksessa oli muutenkin kiire: kiivastahtisessa uutistilanteessa myös lukijat aktivoituivat, ja toimittajien olisi pitänyt samanaikaisesti siivota keskusteluvyöryä ja hoitaa uutisointia. Vuorotyössä moderoinnista vastaavat toimittajat vaihtuivat koko ajan, eikä kenelläkään ollut varmuutta siitä, onko moderointilinja johdonmukainen. Pahimmillaan toimittajat kokivat moderoinnin heikentävän työssä jaksamistaan, sillä etenkin verkkotoimittajat joutuivat moderoimaan keskusteluketjuissa omiin uutisiinsa tai jopa omaan persoonaansa kohdistuvia negatiivisia palautteita. Satakunnan Kansa siirtyi ennakkomoderoituun verkkokeskusteluun tammikuussa 2012 aluksi kuukauden kokeiluna ja sittemmin pysyvänä käytäntönä. Samalla sivuston avoin keskustelupalsta suljettiin ja kaikki keskustelu keskitettiin suoraan uutisten perään uutiskommentoinniksi. Ennakkomoderointiin siirtymisen toivottiin ohjaavan keskusteluja entistä asiallisempaan ja asiantuntevampaan suuntaan ja auttavan sanomalehden keskustelupalstaa erottumaan edukseen verkon ”villeistä” keskustelualueista, mikä oli myös journalistin ohjeiden liitteen laatimisen taustalla ollut tavoite (Uimonen 2011). 8 SK24.fi-keskusteluja moderoi toimituksen ulkopuolinen moderointitiimi, jossa on mukana 1–4 journalismin opiskelijaa lähinnä Tampereella. Sama tiimi moderoi tuolloin myös Aamulehden verkkokeskusteluja. Keväällä 2012 tiimille tulivat moderoitaviksi lisäksi Kainuun Sanomien uutiskommentit. Kaikkiaan tiimin luettavana oli loppuvuonna 2012 joka päivä 1500–2000 kommenttia eri sivustoilta. SK24.fi-sivuston uutisiin tulleet kommentit käydään läpi joka päivä kello 8–21 vähintään kolmen tunnin välein. Lisäksi iltavuorossa oleva Satakunnan Kansan uutistoimittaja moderoi keskusteluja kello 21–24. Jokainen kommentti luetaan läpi ennen julkaisupäätöstä, eikä teknisen moderoinnin automatisoituja apuvälineitä ole käytössä. Ulkopuolinen tiimi on saanut moderointiin ohjeistukset toimituksesta, ja toimitus ja moderaattorit ovat yhteydessä aina, jos moderointilinjauksia pitää tarkentaa. Moderointiohjeistukset perustuvat pitkälti sananvapauslain ja Julkisen sanan neuvoston linjauksiin, ja ne on myös julkaistu verkkosivustolla lukijoille ohjeistukseksi (Verkkokeskustelun säännöt 2012). Lisäksi moderaattoreille on käytännön työssä ja toimituksen kanssa käytyjen keskustelujen seurauksena kertynyt paljon kokemusperäistä tietoa, jonka perusteella keskustelupalstalta siivotaan esimerkiksi erilaisia kiertoilmauksia, joiden avulla keskustelijat pyrkivät ujuttamaan julki loukkaavaa materiaalia. Vaikka SK24.fi-keskustelu on ensisijaisesti ennakkomoderoitu, käytännössä moderointimalli on kahden toimintatavan yhdistelmä: tarvittaessa kommentteja voidaan poistaa myös jälkikäteen, jos toimitus havaitsee palstalle vahingossa päässeen asiattoman kommentin tai jos joku lukijoista tekee verkkosivustolla ilmoituksen asiattomasta kommentista. Yksittäisiä kommentteja poistetaan jälkikäteen lähes joka päivä. 2.5 Oma suhde tutkimuskohteeseen Olen työskennellyt Satakunnan Kansassa vuodesta 2000, aluksi kesätyöntekijänä ja myöhemmin vakituisessa työsuhteessa. Vuosina 2000–2009 työskentelin toimittajana, ja tuolloin osallistuin satunnaisesti verkkokeskustelujen moderointiin. Tein myös tuurauksia verkkopalvelun tuottajana, jolloin vastasin verkkopalvelusta kokonaisuutena ja osallistuin kehityshankkeisiin. Vuodesta 2009 lähtien olen vastannut verkkopalvelun kehityksestä kokonaisuudessaan, ensin verkon uutispäällikkönä (journalistinen sisältö), sitten verkkopäällikkönä (sisällöt ja tekniikka) ja nykyään kehitysjohtajana (vastuualueella lisäksi Alma Median maakunta- ja paikallislehtien verkkopalvelujen yhteiset hankkeet). Verkkopalvelusta vastaavana olen ollut itse mukana tekemässä 9 päätöstä ennakkomoderointiin siirtymisestä sekä valitsemassa ja ohjeistamassa moderointitiimiä. En itse osallistu moderointiin, mutta ratkaisen tarvittaessa ongelmatilanteita yhdessä päätoimittajien kanssa. Ongelmatilanteet ovat yleisöltä tulevia palautteita moderoinnista tai julkaistuista kommenteista tai moderaattoreiden tai toimituksen esiin nostamia kiistanalaisia kommentteja. Tutkimuksen aineistona oleviin keskusteluihin en ole joutunut puuttumaan. Aiempi tutkimus Aiemmasta tutkimuksesta keskeisiä ovat verkkoyhteisöjen vuorovaikutukseen ja dynamiikkaan keskittyneet analyysit sekä tutkimukset median suhteesta verkon yleisökeskusteluihin, mutta kertaan lyhyesti myös verkkokeskustelujen varhaisvuosia, koska historiallisella taustalla on edelleen vaikutusta verkon keskustelukulttuuriin. 3.1 Verkkokeskustelun historia ja varhainen tutkimus Verkkoyhteisöjen historian lasketaan alkaneen jo 1970-luvun lopulla, jolloin ensimmäisiä verkkovälitteisen kommunikaation muotoja päästiin kokeilemaan. Varsinaiset keskustelufoorumit tai -alueet alkoivat kehittyä ja saada suosiota vasta 1980-luvulla. Verkkoyhteisöjä koskeva varhainen tutkimus käsittelee postituslistoja ja koulutuksellisia yhteisöjä, kuten verkkokonferenssiyhteisöjä, ja myös verkkokonferensseihin liittyvää moderointia tutkittiin paljon 1980–90-luvuilla. (Juntunen 2008, 5–6.) 1990-luvun alkupuolella alkoivat kehittyä internetpohjaiset keskustelufoorumit, joissa osallistuminen ei enää välttämättä perustunut opetukseen ja opiskeluun, vaan osallistumisen motivaationa saattoi olla aiheen ympärille kerääntynyt yhteisö. Ensimmäiset keskustelumahdollisuudet olivat tarjolla rajalliselle yleisölle: osallistuminen vaati keskimääräistä parempia teknisiä valmiuksia, välineitä ja harrastuneisuutta. Tästä syystä alkuvaiheen keskustelupalstat kokosivat yhteen ehkä maantieteellisesti hajallaan olevia, mutta muuten jo valmiiksi samanhenkisiä yhteisöjä. (Juntunen 2008, 8.) Internetin nopea kehitys samoin kuin vauhdilla paranevat tietoliikenneyhteydet toivat pian keskustelupalstat kaiken kansan ulottuville. Syntyi lukematon määrä erilaisia yhteisöjä ja muita vuorovaikutuksen areenoita, joiden keskustelunaiheet vaihtelivat yksittäisistä teemoista, kuten tietyistä harrastuksista, laaja-alaiseen keskusteluun ”mistä hyvänsä”. Esimerkiksi Suomen suosituin yleiskeskustelufoorumi Suomi24.fi aloitti vuonna 1998 ja on yhä TNS Metrix -mittauksen perusteella suosituin kotimaisista verkkokeskusteluareenoista (TNS Metrix 15.3.2013). Myös 10 sanomalehtien varhaisimmilla verkkosivuilla oli heti 1990-luvun loppupuolelta lähtien tarjolla erilaisia vuorovaikutuskanavia, kuten kysymys- ja keskustelupalstoja. 3.2 Verkkokeskustelun luonne ja ominaispiirteet Nykymuodossaan ”verkkokeskustelu” viittaa erittäin laajaan kirjoon erilaisia palstoja ja foorumeita, joiden aiheet, vuorovaikutustavat, tekniset toimintaympäristöt ja muut ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Verkkoyhteisöjä on tutkittu suhteellisen vähän, ja erilaisten yhteisöjen vertailua on tehty vielä vähemmän. Koska verkon keskusteluyhteisöt muuttuvat nopeasti ja niiden kirjo monipuolistuu, aiempaa tutkimusta ei kaikilta osin pysty enää edes hyödyntämään. Jopa muutaman vuoden takaisissa tutkimuksissa on löydettävissä ajankohtaan sidottuja ”reunaehtoja”, joilla on vaikutusta keskustelujen sisältöön ja keskustelijoiden käyttäytymiseen. Esimerkiksi Juntunen (2008) listaa erilaisia moderoinnin teknisiä keinoja, joilla voidaan ehkäistä keskustelijoiden häiriökäyttäytymistä. Niin sanottu itseään moderoiva yhteisö eli tekniikat, joilla keskustelijat itse osallistuvat keskustelun suitsimiseen, ovat tutkimusajankohtana vasta kehitysasteella, eikä niiden mahdollisuuksista ja toimivuudesta keskustelukulttuurin kehittämisessä ole tietoa. (Juntunen 2008, 20.) Keskustelukulttuuri ei kuitenkaan taivu jokaisen teknisen kehitysaskelen voimasta, vaan verkkokeskustelun luonteessa on löydettävissä pysyvämpiäkin ominaispiirteitä ja ilmiöitä. Tutkimukset ovat esimerkiksi järjestäen todenneet, että verkossa aktiivisesti keskusteluihin osallistuvat ovat todellisuudessa vain pieni osa siitä joukosta, joka on paikalla (Pietilä 2011, 401). Osallistuminen erilaisiin verkkoyhteisöihin on tosin kasvanut roimasti viime vuosina, ja nyt noin puolet väestöstä kertoo kirjoittaneensa viestejä internetiin (muualle kuin sähköpostiin) kolmen viime kuukauden aikana. Nopeimmin kasvaa osallistuminen erilaisiin uusiin sosiaalisen median kanaviin, kuten Facebookiin. (Tilastokeskus 2012.) Vuorovaikutusta (itse) valikoidun yhteisön kanssa ei voi suoraan verrata täysin avoimiin, usein anonyymeihin palstoihin. Anonyymeillä palstoilla niin sanottujen sivustaseuraajien määrä vaikuttaa edelleen olevan huomattavasti suurempi kuin osallistujien, kuten aiempi tutkimus osoitti (Matikainen 2009, 33). Verkkokeskusteluista puhutaan helposti juuri yhteisöinä tai yhteisöllisenä vuorovaikutuksena, mutta ei ole lainkaan itsestään selvää, että kaikki keskustelu muodostaisi yhteisöjä tai kokoaisi jo olemassa olevia yhteisöjä vuorovaikutukseen. Esimerkiksi keskustelufoorumeiden vuorovaikutusta tutkinut Robert Arpo toteaa, että verkkokeskustelu voi joskus rakentaa, mutta joskus myös purkaa 11 yhteisöllisyyttä Yhteisön yhtenä tunnusmerkkinä on lojaalisuus muita jäseniä kohtaan, ja verkkokeskustelupalstoilla se ei aina sido (kaikkia) keskustelijoita. Osa keskustelijoista ei koe kuuluvansa yhteisöön. (Arpo 2005, 89.) Tietynlainen repivyys ja jakautuneisuus on tavallista myös verkkokeskustelun vuorovaikutuksessa. Tutkimus toisensa perään toteaa, että verkkokeskustelussa keskustelijat tyypillisesti jakaantuvat vastakkaisiin leireihin (esim. Pietilä 2001, 414; Siekkinen 2011, 71). Asetelmat eivät välttämättä synny keskustelussa, vaan keskustelupalsta tarjoaa tilan, missä vuorovaikutus toistaa jo entuudestaan rakennettua vastakkainasettelua, sitä usein vielä korostaen ja kärjistäen. Kärjistyminen johtuu pitkälti keskustelun sävystä, joka on usein keskustelupalstoilla vastapuolta nöyryyttävä ja solvaava (Pietilä 2001, 418). Miksi verkkokeskustelu on sävyltään niin provosoivaa? Selitystä on etsitty ennen kaikkea vuorovaikutuksen tietokonevälitteisyydestä ja anonyymiydestä. Koska verkkokeskustelussa kommunikaatiosta puuttuvat kaikki kasvokkaisen vuorovaikutuksen sosiaaliset vihjeet, kuten ilmeet, painotukset ja eleet, kommunikointi johtaa helposti väärinkäsityksiin ja konflikteihin. Nimettömyys antaa lisäksi vielä mahdollisuuden ylittää sovinnaisuuden ja roolien rajoja. Useissa tutkimuksissa jo varsin varhain on osoitettu, että sanattoman viestinnän puuttuminen ja anonymiteetti lisäävät ei-toivottua ja provosoivaa käyttäytymistä (mm. Feenberg 1989, Collins 1992). Kilner ja Hoadley (2005) jaottelivat verkkokeskustelujen anonymiteetin neljälle eri tasolle, joita erottaa tapa tunnistautua keskustelupalstalla. Ensimmäisellä tasolla keskustelijalta ei vaadita minkäänlaista rekisteröitymistä, vaan osallistujat ovat täysin anonyymejä. Toisella tasolla kirjoittajat rekisteröityvät valitsemallaan nimimerkillä, kolmannella tasolla nimimerkki valitaan läheltä oikeaa nimeä (esimerkiksi etunimi) ja neljännellä tasolla kirjoittajat osallistuvat oikealla nimellään. Kilnerin ja Hoadleyn mukaan siirtymä anonyymistä kirjoittamisesta nimellä kirjoittamiseen vaikutti keskustelun laatuun: se vähensi provokatiivista käyttäytymistä ja siisti kielenkäyttöä. Merkittävin muutos tapahtui heti siirryttäessä ensimmäiseltä tasolta toiselle. (Kilner & Hoadley 2005.) Arpo (2005) selittää verkkokeskustelujen vahvan provokaation ja provosoitumisen ilmiötä sillä, että verkkokeskustelua ei välttämättä voi edes luokitella dialogiksi sen vakiintuneessa merkityksessä, vaan keskustelu on eräänlainen dialogin ja monologin välimuoto. Lähtökohtana on toki 12 vuorovaikutus muiden osallistujien kanssa, mutta puheenvuoroissa on silti monologin piirteitä, esimerkiksi epävarmuus viestin vastaanottajasta ja tulkinnasta. Viestit myös suunnataan yleisölle, jonka tarkka koostumus ei ole viestijän tiedossa. ”Tämä epävarmuus vastaanottajasta tuottaa eräitä keskeisiä keskusteluryhmäkulttuurin piirteitä, kuten toisten provosointi vastaamaan ja provokaatiota vastaan hyökkääminen.” (Arpo 2005, 288.) Verkkokeskustelu on siis osin yhdenlaista ”esiintymistä”, jolla halutaan synnyttää reaktioita ja reaktioiden kautta yhteys muihin osallistujiin. Myös Pietilä (2001) on kyseenalaistanut verkkokeskustelun dialogisen luonteen. Hänen mukaansa dialogi edellyttää toisiin reagoivia keskustelupuheenvuoroja. Aidon dialogin on täytettävä demokraattisen kansalaiskeskustelun perusehdot: 1) keskustelijoiden välillä vallitsee erimielisyys, 2) erimielisyyttä puretaan argumentoimalla ja 3) keskustelijat kuuntelevat toisiaan. Pietilän mukaan oleellista on se, ”haluavatko ja voivatko keskustelijat oppia toisiltaan keskustelun edetessä” (2001, 392). Dialoginen vuorovaikutus on siis yleensä vähintään kolmikantaista vuorovaikutusta yksilöiden tai ryhmien välillä – A kommunikoi, B reagoi, A vastaa reaktioon. Verkkokeskustelussa dialogin tapailu jää helposti kaksikantaiselle tasolle. Keskeiseksi syyksi tälle Pietilä löytää lyhytaikaisuuden: verkkokeskustelut ovat usein ajallisesti niin lyhyitä, ettei aitoa dialogia ehdi syntyä (Pietilä 2001, 439). Osin verkkokeskustelun provokatiivista perusluonnetta voisi selittää myös verkon keskustelukulttuuri sinänsä, se kun saattaa itsekin ruokkia kärjistynyttä kommunikaatiota. ”Keskusteluryhmässä keskustelijat pyrkivät määrittämään, millainen toiminta on kommunikatiivisesti rationaalista juuri kyseisessä ryhmässä, eli miten toiset keskustelijat saadaan ymmärtämään se, mitä itse tarkoitetaan” (Arpo 2005, 84). Verkkokeskustelukulttuurissa vallalla ovat siis tietyt, lausumattomat odotukset siitä, miten keskusteluun kuuluu osallistua. Koska reaktio on keskustelijalle merkki viestin perillemenosta ja tulkinnasta, aktiivinen reaktioiden hakeminen johtaa helposti omien näkemysten kärjistämiseen. 3.3 Media ja verkkokeskustelu Sanomalehdet tarjoavat lukijoille laajan kattauksen tapoja osallistua ja vuorovaikuttaa. Ari Heinosen tutkimus kartoitti 52 sanomalehteä eri maista vuonna 2007 ja löysi sanomalehtien verkkosivustoilta peräti 40 erilaista osallistumismahdollisuutta, kuten palautelomakkeet, kyselyt ja keskustelut. Verkkokeskustelupalsta oli 27 prosentilla mukana olleista lehdistä. (Heinonen 2009, 95–97.) Lehden koko korreloi suoraan osallistumispiirteiden määrän kanssa – pienillä lehdillä kontaktimahdollisuuksia yleisöön oli vähemmän. Erityisen merkillepantavaa oli tutkimukseen 13 sisältynyt päällikkötoimittajien haastatteluihin perustuva osuus, jossa järjestään korostui lehtien halu lisätä yleisön osallistumista ja kasvattaa osallistumistapojen kirjoa. Verkon rooli tavoitteeseen pääsemisen välineenä oli keskeinen ja ensisijainen. (Heinonen 2008, 115.) Mediatalojen halu lisätä vuorovaikutusta yleisön kanssa ei ole suinkaan uusi ilmiö. Yleisönosastot ja juttuvinkit ovat olleet toimitusten arkista materiaalia vuosikymmeniä, eikä niiden merkitystä ole koskaan kiistetty. Journalistit toivovat yleisöltä eväitä sisältöjen ja näkökulmien ideointiin. Selvä muutos on silti nähtävissä. Ensinnäkin tekninen kehitys tarjoaa entistä monipuolisemman valikoiman keinoja tavoittaa yleisö. Toiseksi sosiaalisen median ja muun verkkoviestinnän vahvistuminen opettaa vuorovaikutusta sekä yleisölle että toimittajille. Perinteinen yksisuuntainen journalismi ei pian ehkä enää riitäkään lukijoille? Kolmanneksi vuorovaikutuksen tärkeyttä korostaa perinteisen lehdistön kriisi. Levikkilukujen laskiessa yleisöltä toivotaan entistä enemmän palautetta siitä, mikä on toimivaa sisältöä. Tiivistyvän vuorovaikutuksen toivotaan samoin parantavan yleisösuhdetta ja tekevän lehden lukijoille läheisemmäksi. Vaikka motiivit tiiviimpään vuorovaikutukseen ovat voimakkaita, verkkokeskustelulla on mediataloissa silti varsin huono maine. Lehden tekijät eivät arvosta verkkofoorumeita, vaan lukijoiden osallistumisen areenoista verkkokeskustelun ohi toimittajien silmissä kirivät esimerkiksi paperilehden yleisönosasto, äänestykset ja mielipidekyselyt ja tekstiviestipalsta (Heinonen 2008, 106). Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi Pietilän tutkimuksessa verkkokeskustelun sävy ei eronnut merkittävästi perinteisistä yleisöfoorumeista. Painetun lehden yleisönosaston kommunikointi osoittautui jopa erimielisemmäksi kuin tutkittujen verkkofoorumeiden (Pietilä 2001, 411). Kenties juuri huonon maineen vuoksi toimitukset ovat pysyttäytyneet melkoisen irrallaan verkkokeskusteluista. Toimittajat osallistuvat keskusteluihin itse erittäin harvoin, sillä he mieltävät sen ”puuhasteluksi, joka vie aikaa varsinaiselta journalistiselta työltä” (Heinonen 2008, 27). Tästä syystä verkkokeskustelu jää lähinnä yleisön keskinäiseksi viestinnäksi, joka ainoastaan käydään lehden tarjoamassa julkisessa tilassa. Toimitukselle jää mahdollistajan ja tarkkailijan rooli. Onkin kyseenalaista, ovatko toimitukset hyödyntäneet verkkokeskusteluja läheskään siinä määrin kuin tavoitteiden ja motiivien perusteella olisi syytä olettaa. Voisiko verkkokeskustelu toisella tavalla hyödynnettynä parantaa lehtien yleisösuhdetta? 14 3.4 Verkkokeskustelun moderointi Mediatalojen tarjoamasta yleisökeskustelusta ei voi puhua käsittelemättä myös kontrollia ja valvontaa. Välillä tuntuu jopa siltä, että alan keskusteluissa kontrolli menee muiden näkökulmien edelle. Verkkokeskusteluun liittyviä tavoitteita – vuorovaikutus lukijoiden kanssa, hyvä yleisösuhde – ei ilmeisesti uskota voitavan saavuttaa ilman, että verkon vuorovaikutusta valvotaan tavalla tai toisella. Osittain tätä ajattelutapaa selittää yleisön mediaosallistumisen historia, jonka aikana tiedotusvälineiden ammattilaiset ovat tottuneet toimimaan yleisökeskustelun portinvartijoina. Yhtään mielipidettä tai lukijan lausumaa ei ole lehteen painettu ilman toimituksen ennakkotarkistusta, joten ajatus täysin vapaasta keskustelutantereesta on toimituksille vieras. Huonot kokemukset verkkokeskustelupalstojen ylilyönneistä ja siitä syntyvä epäluulo ovat siivittäneet ajatusta välttämättömästä kontrollista. Mediatalot haluavat erottua laadulla, eikä korkealaatuisen yleisökeskustelun rakentamiseen ole löytynyt muita tapoja kuin kontrolli. Mitä on tasokas yleisökeskustelu sanomalehtien verkkosivustoilla? Sen määrittelyyn pitäisi perehtyä tutkimuksen keinoin, mitä ei tähän mennessä ole juuri lainkaan tehty. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten eri moderointitavat vaikuttavat verkkokeskustelun sisältöön. Se ei silti vielä riitä, sillä jotta verkkokeskustelun valvontaa voisi kehittää tavoitteiden mukaiseksi, tarvitaan tietysti lisätietoa siitä, minkälaista keskustelukulttuuria ja vuorovaikutusta tavoitellaan. Verkkokeskustelujen valvonnasta on muutamia aiempia tutkimuksia, mutta näissä on yleensä keskitytty verkon avoimiin palstoihin tai suljettuihin harrastajayhteisöihin, ei median tarjoamiin keskustelualueisiin. Varhaisemmissa tutkimuksissa näkyy, että alkujaan keskusteluyhteisöjen opetuksellinen luonne määritteli vahvasti myös palstojen moderaattoreiden työnkuvan. Valvonnan ja keskustelun ”siivouksen” lisäksi moderaattorin tehtävä oli johdatella keskusteluja, selventää epäselviä asioita, tehdä yhteenvetoja ja ohjeistaa osallistujia (Juntunen 2008, 7). Yksi harvoista sanomalehden verkkokeskustelua sivuavista tutkimuksista toteaa, että verkkokeskustelun valvonta ei ole yksin mediatalon toive ja tavoite, vaan myös keskustelijat itse toivovat keskusteluun (tiukempaa) moderointia (Polso 2012, 39). Yleisemmin verkkokeskustelijat suhtautuvat toimitukseen paitsi vallan, myös mediatilan vahtikoirana, jonka toivottu tehtävä on valvoa ja pidellä kontrollin suitsia (Vesa 2010). Yleisön toiveista, kuten toimitusten tavoitteista, tarvittaisiin lisätietoa, jotta verkkokeskusteluja voitaisiin kehittää osallistujien tarpeita paremmin vastaavaan suuntaan. 15 Tutkimusongelmat Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko moderointitavan vaihtamisella toivottuja vaikutuksia sanomalehtien sivustolla käytyihin keskusteluihin. SK24.fi-sivustolla siirryttiin ennakkomoderointiin, koska ennakkomoderoinnin uskottiin olevan johdonmukaisempaa ja vähentävän vakavia ylilyöntejä. Samoin ennakkomoderoinnin aiheuttaman hitauden kommenttien julkaisussa uskottiin hillitsevän pahimpien häiriköiden motivaatiota täyttää palstaa ikäväsävytteisellä kommentoinnilla ja ohjaavan kommentointia harkitumpaan, asiallisempaan suuntaan. Pyrin osoittamaan, ovatko tavoitteet toteutuneet ja pitävätkö ennakko-oletukset paikkansa. Etsin vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Ovatko keskustelut ennakkomoderointiin siirtymisen jälkeen muuttuneet asiapitoisemmiksi? 2. Poistetaanko ennakkomoderoinnissa asiattomia kommentteja johdonmukaisemmin kuin jälkimoderoinnissa? Ensimmäiseen kysymykseen pyrin vastaamaan analysoimalla laadullisesti aineiston ja luokittelemalla kommentit niiden pääasiallisten aiheiden mukaan. Onko moderointitavalla ollut vaikutusta siihen, mitä aiheita yleisö kommentoi? Etsin myös mahdollista muutosta keskustelun sävyssä luokittelemalla kommentit positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin. Toiseen kysymykseen etsin vastausta luokittelemalla ensin pelkät moderoinnissa poistetut kommentit keskustelun säännöissä mainittujen asiattomien sisältöjen luokitusten mukaan. Tällä pyrin selvittämään, toimiiko ennakkomoderointi johdonmukaisesti siten, kuten lukijoille on ilmoitettu ja onko moderointitapojen välillä tässä eroa. Vertaan sen jälkeen poistettujen viestien sisältöä hyväksyttyihin sisältöihin ja tutkin, pääseekö ennakko- ja jälkimoderoinnin seulan läpi asiattomaksi luokiteltavaa materiaalia. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineistoksi valitsin SM-liigajääkiekkoon liittyvien uutisten kommenttiketjuja Satakunnan Kansan SK24.fi-verkkosivustolta ennen ja jälkeen ennakkomoderointiin siirtymisen. Jääkiekko sopii kommentoinnin tutkimuksen aihepiiriksi hyvin, sillä jääkiekkoaiheiset uutiset ovat tyypillisesti Satakunnan Kansan verkkosivuston luetuinta sisältöä. Verkkosivuston jääkiekkouutisointiin keskittynyt osio on jo vuodesta 2000 lähtien tunnettu nimellä Kiekko-Kansa, 16 ja siellä on alusta asti käyty aktiivista keskustelua kiekkoon ja erityisesti maakunnan omiin joukkueisiin Porin Ässiin ja Rauman Lukkoon liittyen. Esimerkiksi tutkimuskuukausina vuonna 2011 ja 2012 Kiekko-Kansa oli kolmanneksi suosituin sivu koko palvelussa (Taulukko 2). Taulukko 2. Eniten sivunäyttöjä keränneet sivut SK24.fi-sivustolla joulukuussa 2011 ja 2012 Joulukuu 2011 1. Etusivu http://www.satakunnankansa.fi/Etusivu 2. Satakunta http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta 3. Kiekko-Kansa Joulukuu 2012 Etusivu http://www.satakunnankansa.fi/Etusivu Satakunta http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta Kiekko-Kansa http://www.satakunnankansa.fi/KiekkoKansa http://www.satakunnankansa.fi/KiekkoKansa 4. Kotimaa http://www.satakunnankansa.fi/Kotimaa 5. Ulkomaat http://www.satakunnankansa.fi/Ulkomaat Uutiset http://www.satakunnankansa.fi/uutiset Porin seutu http://www.satakunnankansa.fi/porinseutu Lähde: TNS Metrix Vaikka keskustelut Kiekko-Kansassa käydään lähes yksinomaan anonyymisti, keskustelijoiden voi kommenttien sisällön perusteella pitkälti päätellä olevan kiekkofaneja tai -harrastajia, joten keskustelua käydään paljon ikään kuin samanhenkisen yhteisön sisällä. Moderaattoreiden antaman palautteen ja oman kokemukseni perusteella jääkiekkokeskustelujen valvonta on erityisen vaikeaa siksi, että keskustelut yltyvät helposti kiivaiksi ja tunteikkaiksi, mutta esimerkiksi sananvapauslain tarkoittamia vakavia ylilyöntejä, kuten kunnianloukkauksen rajoja hipovia kommentteja, on harvemmin kuin aihepiiriltään aremmissa uutisissa (esim. rikosuutisointi, onnettomuudet, politiikka). SK24.fi-verkkosivustolla siirryttiin viiden vuoden mittaisen jälkimoderointijakson jälkeen takaisin keskustelujen ennakkomoderointiin tammikuussa 2012. Valitsin vertailuun kommenttiketjuja jääkiekkoaiheisista keskusteluista joulukuulta 2011 ja joulukuulta 2012. Vuoden pituinen ajallinen etäisyys vertailuun valittujen uutiskommenttiketjujen välillä on perusteltu kahdesta syystä: Ensinnäkin jääkiekkokeskusteluissa kausivaihtelut vaikuttavat myös keskustelun vilkkauteen, joten samaan aikaan vuodesta käydyt keskustelut ovat mahdollisimman vertailukelpoisia. Toiseksi mahdollisten pysyvien muutosten voi olettaa näkyvän keskusteluyhteisön käyttäytymisessä vasta, 17 kun keskustelijat ovat oppineet ennakkomoderoinnin tavoille eli tottuneet siihen, minkälainen kommentointi menee suodatuksesta läpi. Poimin aineistooni viisi eniten kommentteja kerännyttä SM-liigajääkiekkoon liittyvää keskusteluketjua kummaltakin ajankohdalta (Taulukko 3 ja Taulukko 4). Aineistossa on kaikkiaan 1206 kommenttia, joten se on riittävän laaja pitävien johtopäätösten tekemiseen. Suppeammassa aineistossa tai esimerkiksi tiettyjen päivien keskustelujen vertailussa on riskinä se, että yksittäisen häirikön kommentointi vääristää liikaa kommenttien luokittelua. Sattumalta aineistossa on molemmilta vuosilta mukana kolme varsinaista otteluselostusuutista ja kaksi muuta kiekkouutista. Lisäksi selostetut ottelut ovat kaikki uutisia Ässien häviämistä otteluista, mikä helpottaa sisältöjen vertaamista, koska tappiot luonnollisesti aiheuttavat keskustelijoissa erilaisia tunnereaktioita kuin voitot. Aineistossa on mukana myös keskusteluista moderoinnilla poistettu eli käytännössä julkiselta verkkosivustolta piilotettu aineisto. Muutamien asiattomien kommenttien suorissa siteerauksissa joudun piilottamaan yksittäisiä sanoja, koska sellaisenaan sisältö hipoo laittomuuden rajaa. Taulukko 3. Kommentoiduimmat kiekkokeskustelut joulukuussa 2011 Nro Otsikko ja artikkelin aihe Julkaisu- Kommentteja päivä 1 Ässäpelaajat toistensa kimpussa vaihtoaitiossa julkaistu poistettu yhteensä 26.11.11 160 46 206 9.12.11 135 9 144 27.12.11 143 0 143 27.12.11 105 3 108 7.12.2011 86 10 96 629 68 697 Uutinen tappelusta ottelussa 2 Ässille harvinainen vierastappio – katso kuvat Otteluselostus, Tappara–Ässät 3–1 3 Tuntematon Mestismies hätäavuksi Ässien maalille Uutinen pelaajahankinnasta 4 Ässät sai nöyryyttävästi selkäänsä Hämeenlinnassa Otteluselostus, HPK–Ässät 7–0 5 TPS kesti Ässien rymistyksen Otteluselostus, Ässät–TPS 3–4 Yhteensä 18 Taulukko 4. Kommentoiduimmat kiekkokeskustelut joulukuussa 2012 Nro Otsikko ja artikkelin aihe Julkaisu- Kommentteja päivä 1 Ässille pelaaja Lukosta ja Ruotsista julkaistu poistettu yhteensä 4.12.12 138 8 146 20.12.12 88 15 103 3.12.12 89 7 96 8.12.12 82 11 93 7.12.12 63 8 71 460 49 509 Uutinen pelaajahankinnasta 2 Pelicans vei pisteet mennessään – Katso video Otteluselostus, Ässät–Pelicans 1–3 3 Ässät etsii kuumeisesti uusia miehiä Uutinen pelaajahankinnasta 4 Blues parempi voittolaukauskilpailun jälkeen – Katso video Otteluselostus, Ässät–Blues 1–2 5 Ässien kiri jäi tekemättä Otteluselostus, Lukko–Ässät 2–1 Yhteensä Aineiston luokittelun tein aineistolähtöisenä laadullisena analyysina (grounded theory). Kommentoinnin sävyjä kartoittavassa luokittelussa hypoteesina oli aiemmasta tutkimuksesta noussut vahva ennakko-oletus siitä, että kiekkoaiheiset keskustelut käydään enimmäkseen kielteisessä sävyssä (mm. Arpo 2005, 288; Pietilä 2001, 418). Kommentin sävyn määrittelyssä pyrin etsimään yksittäisen, pitkänkin kommentin keskeisen tunnelman. Negatiiviset kommentit vastustivat, kielsivät, torjuivat ja moittivat. Positiiviset kommentit kannattivat, kannustivat tai myöntelivät. Myös sopuisuutta edistävät ja riidanhaluisuutta hillitsemän pyrkivät kommentit laskin positiivisiksi. Neutraaleissa kommenteissa puntaroitiin asiaa monelta kantilta, esitettiin kysymyksiä tai todettiin faktoja. Sävyn määrittely oli paikoin vaikeaa, koska kommenteissa on paljon oletettavasti sarkastisiksi tarkoitettuja kommentteja, joissa toisin sanoen sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista. En kuitenkaan ryhtynyt arvailemaan kirjoittajien ajatuksia, vaan kommentin sävy on tulkittu sen mukaan, mitä tekstistä on luettavissa. Usein tulkinta vaati avukseen alkuperäisen uutisen sisällön, esimerkiksi: Ja hyvän miehen nappasivatkin! Ei tullut kerholta juurikaan turpaan. (3/2011, julkaistu) 19 Kommentin sävy on kontekstista irrotettuna positiivinen, mutta uutinen kertoo Ässien hävinneen HPK:lle 7–0, kun maalissa oli Mestisjoukkueesta lainattu maalivahti. Kontekstin perusteella kommentin sävy on (sarkastisen) tyytymätön eli negatiivinen. Sarkasmi voi aiheuttaa luokitteluun pientä vääristymää, koska osa positiiviseksi luokittelemistani kommenteista voi todellisuudessa olla negatiivisia, esimerkiksi: Hävisivät!! OUJEE!! Tästähän tuli oike hyvä torstai ehtoo. Näitä lisää. Loistavaa Pelicans!!! (2/2102, julkaistu) Tämä kommentti voi olla Ässäfanin ivallinen huomautus, mutta tekstin suora tulkinta viittaa ilahtumiseen. Kommentti on siis luokiteltava positiiviseksi. Vaikeasti tulkittavia kommentteja on koko aineistossa kaikkiaan vähän. Yleensä sävyä, etenkään negatiivista, ei tarvitse arvailla. Kommentoinnin aihepiirejä löysin keskusteluketjuista kaikkiaan yhdeksän. Yleisimmästä harvinaisimpaan listattuna ne ovat: 1. Porin Ässät, joukkueen jäsenet tai valmentaja 2. ottelu, tuleva ottelu tai sarjatilanne 3. muu joukkue kuin Ässät 4. keskustelu palstalla tai yksittäinen keskustelija 5. uutisointi, Satakunnan Kansa tai toimittaja 6. jääkiekko lajina 7. Ässäfanit tai porilaiset 8. Lukkofanit tai raumalaiset 9. epäselvä Kuten sävyjen luokittelussa, myös aiheiden luokittelussa etsin aina kommentin ensisijaisen aiheen, vaikka satunnaisesti kommentit sivusivat useampiakin aihepiirejä. Ensisijainen aihe on se teema, josta keskustelija voimakkaimmin esittää mielipiteen tai kysymyksen. Useimmiten kommentin aiheen poimiminen onnistui helposti ja testiaineiston perusteella syntynyt luokittelu toimi läpi koko varsinaisen aineiston. Epäselvien ryhmään päätyi kommentteja, joista oli mahdotonta päätellä, mihin kommentti oli suunnattu tai jotka menivät täysin ohi kiekkoteeman. Epäselvien joukko jäi pieneksi ja kirjavaksi 20 (2011: 6% kaikista kommenteista, 2012: 3,1%). Aihepiiri ”keskustelu tai yksittäinen keskustelija” ei tarkoita vuoropuhelua keskustelijoiden välillä, vaan ryhmään on kerätty kommentit, joissa keskustelija ilmaisee mielipiteensä keskustelupalstasta yleisesti tai kommentoi toista keskustelijaa, esimerkiksi No mutta johan tämä on todellinen kitisijöiden ja vinkujien nettipalsta - voi hyvänenaika mitä wannabe-asiantuntijoita..!!? (1/2012, julkaistu) Koko keskustelun lisäksi luokittelin ja analysoin laadullisesti myös keskusteluketjuista poistetut kommentit. Luokittelin ne SK24.fi-sivuston keskustelun säännöissä listattujen hylkäyskriteerien mukaan ja vertasin niiden sisältöä hyväksyttyjen kommenttien sisältöön. Hypoteesina on, että moderoinnin asettama raja hyväksytylle ja asiattomalle on häilyvä, eikä tässä ole tapahtunut selvää muutosta. Moderoinnissa voi olla ”käsialaeroja” eli jotkut moderoijista voivat tulkita sääntöjä eri tavalla kuin toiset. Moderoijien välisiä eroja ei aineiston perusteella kuitenkaan pysty paikantamaan, koska järjestelmään ei tallennu mitään tietoa siitä, kuka on kommentteja kulloinkin siivonnut. Säännöissä on mainittu seitsemän perustetta kommenttien hylkäämiselle. Näistä kuusi perustuu selvästi lainsäädäntöön: kunnianloukkaus, tekijänoikeusrikos, henkilösuoja, rasismi, lainvastaiset linkit ja muut rikokset. Tulkinnanvaraisin on ryhmä ”asiaton kielenkäyttö”, joka on tarkennettu säännöissä näin: ”Vältä kiroilua ja muuta alatyylistä kielenkäyttöä.” Säännöissä mainittujen seitsemän asiattomien kommenttien ryhmän lisäksi aineiston analyysi nosti mukaan kaksi uutta hylättyjen ryhmää: 1) toisto ja 2) tuntematon syy. Toistoksi laskin kommentit, joiden täysin identtinen ”pari” on jätetty julki. Tällaisen toiston syynä lienee kirjoittajan vahinkonäppäily tai keskustelun tekninen häiriö, ja siksi moderaattorit poistavat toistetut kommentit. Tuntemattoman syyn luokkaan luokittelin kommentit, joiden sisällössä ei ole mitään säännöissä kiellettyä, mutta ne on silti päätetty poistaa. Tuntemattoman syyn ryhmä on monenkirjava, joten sitä analysoin myöhemmin tarkimmin. Tulokset Aineiston laadullisessa analyysissä luokittelin kaikki kommentit yksitellen aiheen ja sävyn perusteella (taulukot Taulukko 5 ja Taulukko 6). 21 Taulukko 5. Vuoden 2011 keskustelujen kommentit luokiteltuina Kommentin aihe % kommenteista (n=697) POSIT. NEUT. NEG. YHT Ässät/joukkue/valmentaja 7,6 8,8 34,6 50,8 Ottelu/tuleva ottelu/sarjatilanne 4,2 3,3 8,3 15,8 Muu joukkue kuin Ässät 2,4 0,4 0,7 10,6 Keskustelut/yksittäinen keskustelija 0,1 1,1 7,2 8,5 Uutisointi/lehti/toimittaja 0,9 0,6 3,4 5,0 Jääkiekko lajina 1,1 0,1 3,6 4,9 Ässäfanit/porilaiset 0,3 0,3 3,3 3,9 Lukkofanit/raumalaiset 0,1 0,0 1,3 1,4 Epäselvä 0,9 3,2 2,0 6,0 17,6 17,9 YHT 64,4 100,0 Taulukko 6. Vuoden 2012 keskustelujen kommentit luokiteltuina Kommentin aihe % kommenteista (n=509) POSIT. NEUT. NEG. YHT 13,0 14,5 36,1 63,7 Ottelu/tuleva ottelu/sarjatilanne 2,4 2,2 7,5 12,0 Muu joukkue kuin Ässät 2,8 0,4 1,0 4,1 Keskustelut/yksittäinen keskustelija 0,0 0,4 4,3 4,7 Uutisointi/lehti/toimittaja 0,0 0,0 1,0 1,0 Jääkiekko lajina 0,8 0,2 2,0 2,9 Ässäfanit/porilaiset 1,0 0,0 5,1 6,1 Lukkofanit/raumalaiset 1,0 0,0 1,4 2,4 Epäselvä 0,2 2,0 1,0 3,1 21,0 19,6 Ässät/joukkue/valmentaja YHT 59,3 100,0 Tulosten tulkinnassa keskityin näiden taulukoiden vertailuun (Taulukko 7). Jaottelin aineiston analysoinnista syntyneet keskeiset havainnot kahteen ryhmään tutkimuskysymysten perusteella. Käyn läpi omissa luvuissaan ensin keskustelun sävyyn ja aihepiireihin liittyvät havainnot ja sen jälkeen kommenttien poistamisen johdonmukaisuuteen liittyvät huomiot. 22 Taulukko 7. Eri aiheisiin liittyvien kommenttimäärien vertailu vuosina 2011 ja 2012 Kommentin aihe 2011 (n=697) 2012 (n=509) Muutos % % % Lukkofanit/raumalaiset 1,4 2,4 71,4 Ässäfanit/porilaiset 3,9 6,1 56,4 Ässät/joukkue/valmentaja 50,8 63,7 25,4 Ottelu/tuleva ottelu/sarjatilanne 15,8 12,0 -24,1 Jääkiekko lajina 4,9 2,9 -40,8 Keskustelut/yksittäinen keskustelija 8,5 4,7 -44,7 Epäselvä 6,0 3,1 -48,3 Muu joukkue kuin Ässät 10,6 4,1 -61,3 Uutisointi/lehti/toimittaja 5,0 1,0 -80,0 Lisäksi tein aineistosta muutamia yleisempiä havaintoja. Vaikka analyysiin oli poimittu identtisillä kriteereillä suosituimmat keskusteluketjut, kommenttien määrä oli vuoden 2012 keskusteluissa vähäisempi (2011: 697 kpl vrt. 2012: 509 kpl). Vertailtavien keskusteluketjujen määrä oli melko pieni, joten laajoja johtopäätöksiä tästä ei voi vetää. On mahdollista, jopa todennäköistä, että ennakkomoderointi on yleisemminkin vähentänyt kommentoinnin määrää. Tätä voisi jatkotutkimuksessa selvittää määrällisellä analyysilla laajemmasta aineistosta. Aineistossa on viitteitä myös siitä, että poistettujen kommenttien määrä vaihtelee jälkimoderoiduissa keskusteluissa paljon enemmän kuin ennakkomoderoiduissa: vuonna 2011 kaikista yksittäisen ketjun kommenteista 0–22,3 prosenttia on poistettu, kun vaihteluväli vuonna 2012 on 5,5–14,6 prosenttia. Tämä saattaa tarkoittaa, että moderointiseulan tiheys vaihtelee jälkimoderoidussa paljon enemmän eli moderointi on epätasaisempaa. Tämänkin havainnon tarkempi tarkastelu edellyttäisi laajempaa aineistoa. Satakunnan Kansan keskustelupalstalla on mahdollista osallistua keskusteluun rekisteröityneenä käyttäjänä nimimerkillä tai omalla nimellään. Tässä aineistossa ei ole ainuttakaan rekisteröityneen käyttäjän kommenttia. Tätäkin voisi tutkia tarkemmin. Onko aktiivisia rekisteröityneitä käyttäjiä lainkaan ja miksi kirjautumisen käyttö on niin vähäistä? Voisiko sitä edistää jotenkin – onko se edes tarpeen? Aiemmassa tutkimuksessa on todettu erilaisten tunnistautumistapojen siistivän tehokkaasti keskustelun ylilyöntejä (Juntunen 2008, 11). 23 Aineiston perusteella on selvää sekin, että ennakkomoderoidussa keskustelussa keskustelijoiden välinen vuorovaikutus vähenee. Luokittelussa näkyy suoraan, että toiselle keskustelijalle suunnatut kommentit ovat vähentyneet lähes puolella (muutos 44,7 prosenttia). Vuonna 2011 kommenteista 8,5 prosenttia kommentoi toista keskustelijaa tai keskustelua yleensä, kun vuonna 2012 keskustelu itsessään oli aiheena enää 4,7 prosentissa kommenteista. Tätä muutosta osattiin odottaa ennakolta. Toimitus ja yleisö tiedostivat hyvin, että jos kommenttien julkaisun viive kasvaa ennakkomoderoinnissa jopa kolmeen tuntiin, reaaliaikainen keskustelu muiden kommentoijien kanssa muuttuu lähes mahdottomaksi. Kommentin voi toki edelleen suunnata toiselle keskustelijalle, mutta sen perille meneminen, saati välittömän reaktion näkeminen on huomattavasti epätodennäköisempää. Tämä kuitenkin hyväksyttiin tuolloin toimituksessa keskustelun siistiytymisen ”hinnaksi”. Aineistosta näkyy sekin, että keskustelijoiden vuorovaikutus oli jo ennen ennakkomoderointia melko vähäistä, lähinnä yksittäisiä toisen keskustelijan mielipiteen tyrmäyksiä tai silkkaa sättimistä. Ihan kuule sulle VITUN APINA voit aivan vapaasti varmaan itse poistua täältä jos sulla on tarpeeksi tuota ns älyä! (5/2011, julkaistu) Mikä kommentti tämä nyt sitten oli ? siis arvostella ei saa kun peli on 7-0 ,eli pitäisi vetää vain pohjois-korea malliin ja kumarrella (3/2011, julkaistu) Yhdessä jälkimoderoidussa kommenttiketjussa käydään sentään pitkä, reaaliaikainen ”vuoropuhelu” parhaillaan pelattavasta ottelusta (3/2011), mutta siinäkin puheenvuorot ovat lähinnä yleisiä toteamuksia pelitilanteista, huudahduksia tai (retorisia) kysymyksiä. Jos verkkokeskustelun kriteereinä pidetään demokraattisen kansalaiskeskustelun ominaispiirteitä ”erimielisyys – argumentaatio – toisen kuuntelu”, koko aineistosta ei löydy dialogia. Jääkiekkokeskustelut ovat moderointitavasta riippumatta enimmäkseen monologisia tai korkeintaan kaksikantaisia dialogeja, joissa osallistujat eivät juurikaan kuuntele toisiaan, saati pallottele ajatuksia ja vie niitä vuorovaikutuksella eteenpäin. Pietilän (2010, 439) mukaan tämä on verkkokeskusteluille varsin tyypillistä, ja ilmiötä selittää muun muassa verkkokeskustelujen lyhytkestoisuus. 24 6.1 Muutokset keskustelujen sävyssä ja aihepiireissä Tutkimuksella pyrin selvittämään, ovatko keskustelut muuttuneet asiapitoisemmiksi ennakkomoderointiin siirtymisen jälkeen. Tein keskustelujen sävystä ja aihepiireistä kolme keskeistä havaintoa: 1. Keskustelun sävy on muuttunut hieman positiivisemmaksi, 2. Keskustelu keskittyy entistä tiukemmin Porin Ässiin ja joukkueen fanikuntaan ja 3. Ennakkomoderointi on vähentänyt lehteen ja uutisointiin liittyvää kommentointia. 6.1.1 Keskustelun sävy on muuttunut positiivisemmaksi Verkkokeskustelu on luonteeltaan helposti voimakkaan provosoivaa ja keskustelijat jakautuvat usein selkeisiin vastakkaisiin leireihin, joiden lähentymistä harvoin tapahtuu (mm. Feenberg 1989, Collins 1992, Pietilä 2001, 418). Jääkiekkoaiheisissa keskusteluissa anonyymin verkkokeskustelun luontainen vastakkainasettelu yhdistyy fanikulttuurin tunteellisuuteen, ja lopputuloksena on räiskyvää, pitkälti fanien kielteisiin purkauksiin ja eri faniryhmien keskinäiseen nokitteluun keskittyvää kommentointia. Koska aineistossa oli monta Ässien tappiosta kertovaa uutista, riemunkiljahdukset olivat odotetusti vähissä. Tyypillinen kommentti ajankohdasta riippumatta haukkuu valmentajan tai tietyn pelaajan. Huuveri maalilla ja joukko tunareita, siinä on tämänhetkinen joukkue nimeltä Ässät. (3/2011, julkaistu) Ainoa este menestymiselle on valmennusjohdon vakuuttavuus.siinä ei paljon auta 30 vuoden vanhat valmennuskirjat jos valmentaja sekä apuvalmentaja on pelkkiä vitsejä. (4/2012, julkaistu) Vaikka keskustelu on voimakkaan negatiivista molempina tutkimusajankohtina, sävyssä näkyy selkeä muutos vuoden 2011 ja 2012 välillä (Taulukko 8). Positiivisten, kannustavien kommenttien määrä on kasvanut selvästi ja neutraalien, analyyttisten kommenttien määrä sekin jonkin verran. Samalla negatiivinen kommentointi on vähentynyt. 25 Taulukko 8. Muutokset kommentoinnin sävyssä 2011–2012 Kommentin sävy 2011, % 2012, % Muutos, % Positiivinen 17,6 21,0 19,3 Neutraali 17,9 19,6 9,5 Negatiivinen 64,4 59,3 -7,9 Ennakkomoderointiin siirtymisen perusteena käytetty pyrkimys asiapitoisuuteen viittaa ennen kaikkea kohteliaaseen, asialliseen mielipiteiden vaihtoon. Sävyn puolesta neutraalit kommentit ovat lähinnä tätä tavoitetta, esimerkiksi kyllä se kovanen oli joka sen 1-0 maalin syötti. (5/2012, julkaistu) Niemi ei ole liigatason pelimies valitettavasti vaihtakaa johonkin toiseen,saattaisi ässien peli parantua huomattavasti. (4/2012, julkaistu) Tyypillinen positiivinen kommentti taas on asiapitoisuuden ja vuorovaikutuksen puolesta jopa monia negatiivisia merkityksettömämpi. Negatiivisissa kommenteissa on usein mukana esimerkiksi tiettyyn pelitilanteeseen tai pelaajan toimintaan liittyvä mielipide, kun taas positiiviset kommentit ovat lähes poikkeuksetta lähellä ”kannatushuutoja” ilman konkretiaa, esimerkiksi: paranemisii sairastuval ja tsemii ässil torstaihin (4/2011, julkaistu) Kaikkiaan keskustelujen sävyssä on tapahtunut liikahdus toivottuun suuntaan. 6.1.2 Keskustelu keskittyy entistä tiukemmin Porin Ässiin Ennakkomoderointiin siirtymisen jälkeen keskustelun aihepiireissä on havaittavissa selvä muutos. Keskustelut keskittyvät yhä selkeämmin Porin Ässiin ja Ässien fanikuntaan, kun taas muihin joukkueisiin ja sarjatilanteeseen tai yksittäisiin otteluihin liittyvä kommentointi on vähentynyt. Ässäfaneihin liittyvien kommenttien määrä on kasvanut 56,4 prosenttia ja joukkueen kommentointi 25,4 prosenttia. Myös Rauman Lukon faneihin liittyvä kommentointi on lisääntynyt, mutta samalla on huomattava, että Lukkofaneja kommentoidaan SK24.fi-sivustolla useimmiten Ässien tai ässäfanien ”kautta”, porilaisiin verraten tai vastakkainasettelun avulla. Itsenäistä Lukko-keskustelua ei aineistosta löydy, vaan Kiekko-Kansa on yhä voimakkaammin maakunnan porilaisjoukkueen temmellyskenttä. 26 Ässät on varmaan porilaisille sokeria, mutta ilman Lukon suolaa liemi on imelää. (3/2011, julkaistu) Syytä tiettyjen aiheiden korostumiselle on vaikea päätellä itse keskusteluista. Ehkä kiristynyt moderointilinja on ajanut palstalta pois pahimpia riidanhaastajia? Mielenkiintoinen havainto oli se, että joukkueeseen liittyvässä kommentoinnissa negatiivisten, eripuraisten kommenttien osuus on vähentynyt muuta aineistoa enemmän ja positiivisten ja neutraalien vastaavasti kasvanut reilusti (Taulukko 9). On mahdollista, että keskustelun keskittyminen entistä tiiviimmin Ässien ympärille on seurausta keskustelijoiden ryhmän tiivistymisestä. Kun palstalla puhuvat yhä enemmän Ässäfanit toisistaan ja toisilleen, keskustelun vastakkainasettelu vähenee ja keskustelu muuttuu analyyttisemmaksi. Taulukko 9. Muutokset Porin Ässät -joukkueeseen liittyvien kommenttien sävyssä 2011–2012 Kommentin sävy 2011, % 2012, % Muutos, % Positiivinen 14,9 20,4 36,9 Neutraali 17,2 22,8 32,6 Negatiivinen 67,9 56,8 -16,3 6.1.3 Ennakkomoderointi on vähentänyt lehteen liittyvää kommentointia Vielä vuoden 2011 keskusteluissa on paljon toimitukselle suunnattuja kommentteja tai uutisointia kritisoivaa materiaalia (35 kpl, 5% aineistosta), samoin useissa muuhun ryhmään luokitelluissa kommenteissa viitataan toimitukseen. Klo on 21.38 ja sivuilla lukee Murtuuko TPS:n muuri, täytyy kyllä sanoo ET EI NÄYTÄ MURTUVAN!!!! Aika uutisointia? (5/2011, julkaistu) On täällä kyllä niin helvetin vajaata porukkaa.Ettekö SK voi poistaa asiattomia viestejä?Onko liikaa pyydetty vitun apinat! (5/2011, julkaistu) Ennakkomoderointiin siirtymisen jälkeen toimitukselle osoitetut tai lehden tekemisiin liittyvät kommentit ovat käytännössä loppuneet (5 kpl, 1% aineistosta). Myönteistä on se, että aineistosta, 27 myöskään poistetuista kommenteista, ei löydy mitään viitteitä siitä, että moderoinnilla ehkäistäisiin lehteen liittyvää kommentointia. Koko aineistossa ei ole ainuttakaan lehteen tai toimitukseen viittaavaa poistettua kommenttia. Yksi poistettu kommentti kritisoi moderointia, mutta siinäkin kirjoittaja referoi lisäksi aiemmin kirjoittamansa, sittemmin poistetun kommentin sisällön, joten sen poistaminen on ollut loogista. Lehteen liittyvien kommenttien määrät eivät ole suurensuuria, mutta havaintoa on silti pidettävä tärkeänä. Tiettyjen teemojen väheneminen keskustelussa voi nimittäin olla selitettävissä kirjoittajien itsesensuurilla. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että anonyymi keskustelu yleensä pikemminkin lisää mediakriittisiä äänenpainoja (Vesa 2010, 68). Ennakkomoderoidulla keskustelupalstalla voi kuitenkin käydä niin, että keskustelijat olettavat tietyt aiheet, kuten juuri lehden toiminnan kritisoinnin, kielletyiksi, joten niitä ei edes yritetä kirjoittaa. Itsesensuuri on sananvapauden ja demokraattisen kansalaiskeskustelun näkökulmasta erittäin vaikea asia, koska toimituksen voi olla mahdotonta havaita sitä ja vielä mahdottomampi ehkäistä sitä. Satakunnan Kansan tavoitteena ei ole missään vaiheessa ollut kriittisten äänensävyjen vaientaminen. Onko ennakkomoderoinnilla silti vähitellen opetettu lukijoille, että tietyt aiheet ovat tabuja? Entä mitä muita asioita jää sanomatta, kun keskustelijat olettavat teeman kielletyksi? Oletusta itsesensuurista tukee myös poistettujen kommenttien analyysi. Poistetuissa kommenteissa rasististen huomautusten määrä on pudonnut erittäin merkittävästi, peräti 80,6 prosenttia (Taulukko 10). On mahdollista, että juuri rasismi on kirjoittajille selkein ja ymmärrettävin kommenttien asiattomuuden peruste, eivätkä kommentoijat siksi edes yritä saada läpi rasistisiksi luokiteltavia mielipiteitään. Vuoden 2011 aineistossa lukuisat rasistiset huomautukset liittyvät lähes poikkeuksetta ulkomaalaistaustaisiin pelaajiin, ja niitä löytyy myös julkaistuista kommenteista. tumma veri kuohahti sen siitä saa ku joukkue on täynnä mamuja. (1/2011, poistettu) 28 6.2 Muutokset kommenttien poistamisessa Ennakkomoderointiin siirryttäessä Satakunnan Kansassa toivottiin, että keskustelun siivous olisi jatkossa johdonmukaisempaa ja siten myös lukijoille läpinäkyvämpää. Tutkin tämän tavoitteen toteutumista luokittelemalla poistetut kommentit (Taulukko 10). Keskeiset havainnot kommenttien siivouksesta olivat: 1. Kommentteja poistetaan huomattavan paljon ilman selkeitä perusteita, ennakkomoderoinnissa jopa jälkimoderointia enemmän ja 2. Ennakkomoderointi siivoaa sääntöjen vastaiset kommentit jälkimoderointia tarkemmin. Taulukko 10. Poistettujen kommenttien luokittelu ja vertailu 2011–2012 Hylkäysperuste 2011 2012 Muutos (n=68) (n=49) % % % Sama kommentti toistuu 1,5 6,1 306,7 Kunnianloukkaukset 8,8 12,2 38,6 36,8 44,9 22,0 Muut rikokset 0,0 2,0 Lainvastaiset linkit 0,0 0,0 0,0 Tekijänoikeusrikokset 0,0 0,0 0,0 Henkilösuoja 0,0 0,0 0,0 Asiaton kielenkäyttö 42,6 32,7 -23,2 Rasismi 10,3 2,0 -80,6 100,0 100,0 Tuntematon syy YHT 6.2.1 Kommentteja poistetaan paljon ilman selkeitä perusteita Yhtenä tärkeänä ennakkomoderointiin siirtymisen perusteena Satakunnan Kansassa pidettiin sitä, että kun jokainen kommentti järjestelmällisesti luetaan ennen julkaisua, moderoinnin uskottiin muuttuvan johdonmukaiseksi ja siten myös lukijoille reilummaksi. Jokseenkin yllättävää olikin havaita, että aineistossa tuntemattomasta syystä poistettujen kommenttien osuus oli jopa kasvanut ennakkomoderointiin siirtymisen myötä 36,9 prosentista 44,9 prosenttiin kaikista poistetuista kommenteista. Käytännössä kaikki tämän ryhmän kommentit olisi nykyisten sääntöjen perusteella voitu julkaista. 29 Tuntemattomasta syystä poistettujen ryhmä on sekalainen kokoelma, josta on löydettävissä kolmenlaisia tyyppiesimerkkejä: 1) vahvistamattomat tiedot, 2) aiheen vierestä keskusteleminen ja 3) muut. Vahvistamattomilla tiedoilla tarkoitan keskustelijoiden kertomia ”uutisia”, jotka on todennäköisesti poistettu siksi, ettei toimituskaan julkaise faktoja, joille ei ole vahvistusta. Kiekkokeskusteluissa nämä liittyvät yleensä pelaajakauppoihin tai ottelukokoonpanojen ennakkotietoihin. Vahvistamattomat tiedot ovat hankalia paitsi moderaattorille, myös tutkimukselle. Moderaattori ei voi aina olla perillä siitä, mitkä tiedot on jo virallisesti vahvistettu ja onko pyritäänkö huhujen kertomisella ehkä vahingoittamaan jotakuta. Jälkikäteen on vielä vaikeampaa tietää, onko kerrottu asia ollut jo laajemmin tiedossa ja onko kommentti poistettu juuri siksi, että se on tulkittu ”huhuksi”. Koska ryhmä on hankala, moderaattoreiden linja lipsuu selvästi. Aineistossa on useita esimerkkejä siitä, että samassa keskustelussa on jokin ”tieto” ensin poistettu ja myöhemmin sama tieto jätetty poistamatta. DIXON ON MYYTY UUSI SEURA LÖYTYNEE VENÄJÄN LAITUMILTA! T: Pelaajaasisten K SINERVÄ köyviö (2/2012, kommentti poistettu) Dixon left the club and new team is Metallurg Russia. T: Uuttakautta odotellessa kimi (2/2012, kommentti julkaistu vain yhdeksän minuuttia edellisen jälkeen) Vahvistamattomien tietojen lisäksi tuntemattomasta syystä poistettujen ryhmässä on paljon sinänsä viattomia kommentteja, jotka liittyvät aivan johonkin muuhun kuin itse uutiseen tai edes jääkiekkoon. Oletettavasti niitä on poistettu asiaan kuulumattomina. Poistaminen ei kuitenkaan ole johdonmukaista, koska välillä pitkät pätkät julkaistuakin keskustelua liittyy johonkin sivuaiheeseen. Lisäksi tuntemattomasta syystä poistetuissa on laaja ryhmä ”muut”, joiden poistamiselle on mahdotonta keksiä mitään perusteita – sisältö on asiallista ja ajatukset samantapaisia kuin toisaalla julkaistuissa kommenteissa. Näiden kommenttien poistamisen taustalla on todennäköisimmin ollut ajatusvirheitä tai vahinkoja. Kiirekin voi selittää, sillä moderaattori lukee yhdellä istumalla jopa satoja kommentteja. Huolestuttavaa on, että tämä ryhmä kattaa suurimman osan koko tuntemattomasta syystä poistettujen ryhmästä. Esimerkkejä löytyy runsaasti molemmilta vuosilta. Katsokaa sarjataulukkoa.kyllä näyttää hienolta! (2/2011, poistettu) 30 NHL-LAKKO LOPUU KOHTA JA LUKON SURKEET TANSKALAISET LÄHTEE POIS,SITTEN LUKKO VALUU KOHTI KARSINTOJA,AI ETTÄ ME TYKÄTÄÄN SIIT.HYVÄ TOIVOLA HYVÄT VAHVISTUKSET TÄHÄN HÄTÄÄN. (1/2012, poistettu) 6.2.2 Ennakkomoderointi siivoaa kommentointia jälkimoderointia tarkemmin Kaikista jälkimoderoiduista keskusteluista vuodelta 2011 löytyy useita julkaistuja kommentteja, jotka ovat sääntöjen perusteella asiattomia. Eniten löytyy asiatonta kielenkäyttöä, kiroilua ja muita törkypuheita. Ajoittain näitä kommentteja on siivottu, mutta selvästi linja lipsuu. Yhdestä keskusteluketjusta (3/2011) ei ole poistettu ainuttakaan kommenttia, vaikka selvästi aihetta olisi. Onkohan isi ostanut liian halvat lahjakonjakit valmennukselle, kun ei poika pääse pelaamaan? Onneksi sentään [kiekkovaikuttaja] on vielä niitä vanhan liiton miehiä jolle kaveruudella ja viinalla on vielä painoarvoa. (3/2011, julkaistu) Sinä voit lähteä tältä miesten palstalta vaikka Me Naiset,Kotiliesi ym. vastaavanlaisille palstoille kommentoimaan miten torjut salaiset himosi samaa sukupuolta edestavaa kohtaan,eli lukemalla Käsityö makasiineja. (3/2011, julkaistu) Paikoin julki on jätetty jopa laittomuuksien rajoja koettelevia kommentteja, esimerkiksi Vaikka sensuuri iski, niin tosiasia on, että sekä [pelaaja] että [pelaaja] ovat saaneet rattiuopumisrangaistuksen. Olin Hämeenlinnassa ja voin sanoa, että myös [pelaaja] haisi vanhalta whiskiltä. (4/2011, julkaistu) Kiroilun ja muun asiattoman kielenkäytön lisäksi julkaistuista kommenteista löytyy epäasiallisia syytöksiä ja vahvistamattomia huhuja. Merkillepantavaa on, että ennakkomoderoiduista keskusteluista vuonna 2012 vastaavia moderoinnin lipsahduksia ei löydy juuri lainkaan. Yksittäisiä kirosanoja tai toisiin kommentoijiin kohdistuvia haukkumisia on päästetty läpi, mutta ketjuista ei löydy yhtään laittomuuden rajaa hipovaa julkaistua viestiä. Asiattomassa kielenkäytössä linja vaikuttaa loogiselta: voimasanat hyväksytään, jos kommentissa on mukana mielipide tai muuta sisältöä, ei vain pelkkää manailua. Ennakkomoderoinnin linjaongelma koskee jo aiemmin kuvattua vahvistamattomien tietojen ja huhujen kertomista keskusteluissa. 31 Ja JUMALAUTA se dixon ol mikää robotti ei jaks vit... joka vaihtoo (5/2012, julkaistu) Pohdinta Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten ennakkomoderointiin siirtyminen vaikutti keskustelun tasoon ja moderoinnin johdonmukaisuuteen Satakunnan Kansan verkkosivustolla. Tutkimustulosten perusteella keskustelut ovat moderointitavan vaihtamisen jälkeen muuttuneet jonkin verran toivottuun suuntaan: aineistona olleista ennakkomoderoiduista keskusteluketjuista ei enää löytynyt lainkaan julkaistuja, karkeita asiattomuuksia, ja keskusteluissa negatiivisten kommenttien määrä oli hieman vähentynyt ja neutraalien ja positiivisten vastaavasti kasvanut. Porin Ässiin ja Ässien fanikuntaan liittyvä kommentointi oli lisääntynyt ja muiden joukkueiden tai yleensä SM-liigan sarjatilanteen kommentointi vähentynyt, mikä viittaa siihen, että keskustelijoiden yhteisö on moderointimuutoksen jälkeen tiivistynyt ja yhtenäistynyt. Osa moderointiuudistuksen tavoitteista jäi kuitenkin saavuttamatta. Toisin kuin toivottiin, moderoinnin johdonmukaisuus ei ollut muutoksen jälkeen parantunut, vaan sekä jälki- että ennakkomoderoiduista keskusteluketjuista oli siivottu pois huomattavan paljon sellaisia kommentteja, joista ei tarkemmassa analyysissa löytynyt mitään keskustelun säännöissä kielletyksi määriteltyä. Ennakkomoderointiin siirtymisen jälkeen turhaan poistettujen kommenttien määrä oli jopa kasvanut. Toimitus toivoi myös, että ennakkomoderoinnin aiheuttama hitaus kommenttien julkaisussa veisi kommentointia harkitumpaan ja asiapitoisempaan suuntaan, mutta molempina tutkimusajankohtina tyypilliset kommentit olivat lyhyitä puuskahduksia vailla syvällisempää analyyttista otetta. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että yleisö ei tarkkaan tiedä, minkälainen keskustelu moderoidulla palstalla on toivottua tai sallittua. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että lehteen kohdistuva kommentointi oli selvästi vähentynyt, jopa likimain loppunut ennakkomoderoinnin jälkeen. Muutos viittaa siihen, että keskustelijat eivät edes yritä tarjota kielletyiksi olettamiaan näkemyksiä palstalle. Moderoinnin epäjohdonmukaisuus voi osaltaan lisätä yleisön hämmennystä. Toimituksessa pitäisi nyt pohtia keinoja muuttaa moderointia läpinäkyvämmäksi ja ohjeistuksia selkeämmiksi. Jokaisen yksittäisen kommentin poistamista tuskin on mahdollista erikseen perustella, mutta moderaattoreille kertyvää kokemusta voisi avata lukijoille esimerkiksi journalismin keinoin. Minkälaisia kommentteja poistetaan ja miksi? Toimituksen pitäisi pystyä 32 avaamaan esimerkiksi yksityiskohtaisemmilla säännöillä ainakin sitä, minkälaista kritiikkiä lehteen tai lehden tekijöihin voi kohdistaa. Jääkiekkoaiheinen keskustelu on uutiskeskustelujen joukossa oma lajityyppinsä, koska kiekkokeskusteluissa fanikulttuuri näkyy vahvasti ja kommentointi on usein tunteenpurkausten sävyttämää. Tutkimuksen perusteella kiekkokeskustelut toistavat uskollisesti aiemmissa tutkimuksissa todettuja verkon keskustelukulttuurin ominaispiirteitä: keskustelijat ovat voimakkaasti leireihin jakautuneita, kommentit ovat provokatiivisia ja suurelta osin negatiivisia, eikä dialogia juuri synny. Tässä tutkielmassa käytettyä metodia voisi laajemmassa tutkimuksessa soveltaa muihinkin SK24.fi-sivuston keskusteluihin. Koska moderointitiimi on koko sivustolla sama, esimerkiksi kiekkokeskusteluissa havaitut muutokset moderoinnin johdonmukaisuudessa voivat toistua keskusteluissa muualla sivustolla. Eroja voi syntyä aihepiirien muutoksissa. Kiekkokeskusteluissa havaittua aihevalikoiman kaventumista ja yhteisön tiivistymistä voi olla vaikea löytää muista keskusteluista, koska esimerkiksi maakunnan ja kotimaan uutisissa aiheiden kirjo ja siten todennäköisesti myös kommentoijien ryhmä on heterogeenisempi. Media-alalla viime vuosina käyty runsas keskustelu verkon osallistumismahdollisuuksista on ollut huomattavan kaksijakoista. Juhlapuheissa mediatalot toistelevat kauniita tavoitteita yleisön aktivoinnista, yhteisöjen kokoamisesta ja lukijoiden kuuntelemisesta. Silti käytännön muutokset varsinkin verkon keskustelupalstoilla ovat olleet lähinnä kontrollin kiristämistä. Julkisen sanan neuvoston linjaukset ovat osaltaan ohjanneet tiukentamaan yleisön puheenvuorojen valvontaa. Valvonnalla pyritään paitsi ehkäisemään laittomuuksia, myös ohjaamaan keskusteluja sellaiseen suuntaan, että ne houkuttelevat yleisöä osallistumaan. Toimituksissa pitäisi pohtia nykyistä tarkemmin, mitä ”laadukas” tai ”houkutteleva” verkkokeskustelu tarkoittaa. Riittääkö jo se, että lukijat pääsevät osallistumaan, vai pitäisikö puheenvuorojen aina myös viedä keskustelua eteenpäin tai hyödyttää toimitusta? Toivotaanko keskustelijoilta uusia näkökulmia tai perusteltuja kannanottoja? Toivotaanko, että verkkosivustolle muodostuu yhteisö? Moderointi, sekä ennakkoettä jälkimoderointi, puuttuu ensisijaisesti lainvastaisiin asiasisältöihin tai asiattomaan kielenkäyttöön eli ylilyönteihin. Onko keskustelu laadukasta silloin, kun siitä on ainoastaan siivottu pahimmat ylilyönnit? Keskustelu voi olla epäkohteliasta ja provosoivaa, vaikka kielenkäyttö olisi asiallistakin, ja positiiviset kommentit eivät suinkaan aina tuo keskusteluun mitään uutta sisältöä. Entä onko keskustelun määrällä merkitystä? Tiukempi ohjaus voi vähentää keskustelun määrää, mutta meneekö laatu määrän edelle? 33 Vasta tavoitteiden kirkastamisen jälkeen pitäisi pohtia, millä keinoilla määriteltyihin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Kilnerin ja Hoadleyn tutkimuksen perusteella jo kevyet tunnistautumisen keinot, kuten nimimerkillä rekisteröityminen, vähentävät provokatiivista käyttäytymistä keskustelupalstoilla ja edistävät yhteisön syntymistä (Kilner & Hoadley 2005). Voisiko niiden käyttö parantaa keskustelun tasoa? Tai jos keskustelijoilta toivotaan asiapitoista, analyyttista kommentointia, voisiko sellaista osallistumista jotenkin palkita tai muuten edistää? Heinosen (2008) tutkimuksessa havaittiin, että toimittajat ani harvoin osallistuvat aktiivisesti omien palstojensa keskusteluihin, eikä näissäkään jääkiekkokeskusteluissa ollut toimitus mitenkään mukana (Heinonen 2008, 27). Voisiko toimituksen aktiivisempi ote vaikuttaa keskustelujen laatuun ja jos voisi, millä tavalla? Tässä ja aiemmassa tutkimuksessa havaitut verkon keskustelukulttuurin ominaispiirteet antavat viitteitä siitä, että toimituksilla voi olla ylimitoitettuja odotuksia keskustelun mahdollisuuksille. Jos etenkin anonyymi verkkokeskustelu on tyypilliseltä luonteeltaan kärjistynyttä, millään helpolla ja yksinkertaisella toimintatavan muutoksella sitä ei toisenlaiseksi muuteta. Tavoitteita voisi hyvin kartoittaa tutkimuksen keinoin. Itse aion jatkaa aiheen parissa pro gradu -tutkielmaan pureutumalla tarkemmin siihen, mitä toimitus ja yleisö verkkokeskusteluilta odottavat, kuinka kaukana odotukset ovat keskustelujen todellisuudesta ja millä keinoilla tavoitteita kohti voitaisiin pyrkiä. 34 Lähteet Painetut lähteet Arpo, Robert (2005): Internetin keskustelukulttuurit. Tutkimus Internetin keskusteluryhmien viesteissä rakentuvista puhetavoista, tulkinnoista ja tulkinnan kehyksistä kommunikaatioyhteiskunnassa. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 39. Heinonen, Ari (2008): Yleisön sanansijat sanomalehdissä. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja A108. Jäppinen, Kaija (2010): Puheenaihe – Sanomalehtien verkkokeskustelut. Suomen Lehdistö 8 9, 3. Matikainen, Janne (2009): Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla. Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto. Viestinnän laitoksen tutkimusraportteja 3. Pietilä, Veikko & julkisuuspiiri (2010): Julkisot, yleisot ja media. Suomennoksia ja kirjoituksia julkisista vuorovaikutus- ja toimintamuodoista. Tampere: Tampereen yliopisto. Vesa, Juho (2010): Verkkokeskustelijoiden arviot journalistisesta mediasta demokratiateorioiden valossa. Media & viestintä 33:3, 50–72. Sähköiset lähteet Collins, Mauri (1992): Flaming: The Relationshio Between Social Context Cues and Uninhibited Verbal Behaviour in Computer-mediated Communication. www.mediensprache.net/archiv/pubs/2842.htm Tulostettu 9.2.2013. Feenberg, Andrew (1989): The written world: On the theory and practice of computer conferencing. http://www.sfu.ca/~andrewf/Writworl.htm. Tulostettu 9.2.2013. Journalistin ohjeet (1.1.2011) ja liite (5.9.2011) http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/. Tulostettu 9.2.2013. Julkisen sanan neuvosto (2007): Lausuma verkkojulkaisuista 3741/L/07. http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-verkkojulkaisusta/ . Tulostettu 9.2.2013. Juntunen, Jussi (2008): Verkkoyhteisöjen moderointi. Keskustelufoorumit Näkökulma ja Muusikoiden.net. Tietojenkäsittelytieteen pro gradu –tutkielma. Oulun yliopisto. http://files.jjuntunen.net/files/Gradu_Jussi_Juntunen_Verkkoyhteis%F6jen_moderointi_FINAL.pdf Tulostettu: 9.2.2013 Kilner, Peter G. & Hoadley, Christopher M. (2005): Anonymity options and professional participation in an online community of practice. http://dl.acm.org/citation.cfm?id=1149328 Tulostettu 15.3.2013. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030460. Tulostettu 9.2.2013. 35 Langettava päätös / Iltalehti 4248/SL (2010): Julkisen sanan neuvoston langettava päätös ihmisarvon kunnioittamista ja jälkimoderoidun verkkokeskustelun pelisääntöjä koskevassa asiassa. http://www.jsn.fi/paatokset/4248-sl-10/?year=2010. Tulostettu: 10.3.2013 Pokkinen, Jorma (2012): Soopaa, tuubaa ja face-sontaa. Kolumni Aamulehdessä ja Aamulehti.fisivustolla 28.1.2012 http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194717793056/artikkeli/ylanurkka%20soopaa %20tuubaa%20ja%20face-sotaa.html. Tulostettu 9.2.2013. Polso, Anna-Rosa (2012): Miten lukijat suhtautuvat uutiskeskusteluihin? Tarkastelussa Omakaupunki.fi. Journalismin koulutusohjelman opinnäytetyö. Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50887/Polso_AnnaRosa.pdf?sequence=1 Tulostettu: 15.2.2013 Siekkinen, Essi (2011): Kansalaiskeskustelu sanomalehtien verkkosivuilla. Retorinen tutkimus Mauri Pekkarisen keväällä 2009 ehdottamista hyvätuloisten lamatalkoista ja niihin liittyvän uutisoinnin synnyttämästä keskustelusta suomalaisten sanomalehtien verkkosivuilla. Sosiaalipolitiikan pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopisto: Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05493.pdf Tulostettu: 15.2.2013 SK24.fi (2012): SK24.fi:n uutisten kommentoinnissa kokeillaan ennakkomoderointia. Uutinen SK24.fi-sivustolla 13.1.2012. http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194714229834/artikkeli/sk24fi+n+uutisten+ kommentoinnissa+kokeillaan+ennakkomoderointia.html. Tulostettu 9.2.2013. Tilastokeskus (2012): Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html Viitattu: 3.3.2013. TNS Metrix (2013): Suomen web-sivustojen viikkoluvut. http://tnsmetrix.tns-gallup.fi/public/ Viitattu 15.3.2013 Töyrylä, Johanna (2011): Päätoimittaja ei vastaa keskustelupalstoista? Artikkeli Journalistiliiton verkkosivuilla 23.6.2011. http://www.jsn.fi/blog/paatoimittaja-ei-vastaakeskustelupalstoista-/. Tulostettu 9.2.2013. Uimonen, Risto (2011): Päätökset siirtyvät syksyyn. Blogiteksti Journalistiliiton verkkosivuilla 12.5.2011 http://www.jsn.fi/blog/paatokset-siirtyvat-syksyyn/. Tulostettu 9.2.2013. Uimonen, Risto (2011): Ruotsin suuret lehdet tiukentavat linjaansa. Blogiteksti Journalistiliiton verkkosivuilla 31.8.2011 http://www.jsn.fi/blog/ruotsin-suuret-lehdet-tiukentavatlinjaansa/ Tulostettu 9.2.2013. Verkkokeskustelun säännöt (2012): Ohjeistus SK24.fi-verkkosivustolla http://www.satakunnankansa.fi/keskustelunsaannot. Tulostettu 9.2.2013.
© Copyright 2024