Päätös Nro 156/2011/1 Dnro LSSAVI/138/04.08/2010 Annettu
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 156/2011/1 Dnro LSSAVI/138/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.12.2011 ASIA Sydänmaannevan laajennusalueen turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja lupa johtaa vesiä toisen maalla olevaan ojaan, Parkano HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä HAKEMUS Vapo Oy on 3.2.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Sydänmaannevan turvetuotantoalueen 50,1 ha:n suuruisen laajennusalueen turvetuotantoon Parkanon kunnassa. Lisäksi Vapo Oy on hakenut lupaa vesien johtamiseen toisen maalla sijaitsevaan ojaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Vesilain 10 luvun 6 §:ssä tarkoitettu vesien johtaminen toisen ojaan liittyy käsiteltävään ympäristölupa-asiaan, joten aluehallintovirasto on vesilain 10 luvun 6 §:n nojalla toimivaltainen viranomainen asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Sydänmaannevan laajennusalue (Louhinneva) on uusi tuotantoalue. Hankealueen pinta-ala on 50,1 ha ja se on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa. Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 [email protected] PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi 2 Hankealueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaavassa ei ole varauksia Sydänmaannevan laajennusalueella. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hankealue sijaitsee noin 700 metriä länteen Vapo Oy:n Sydänmaannevan toiminnassa olevasta tuotantoalueesta. Hankealueen kuivatusvedet johdetaan ojien kautta Luomanjokeen. Sydänmaannevan laajennusalueen pinta-ala on 50,1 ha. Se koostuu neljästä lohkosta, joiden tuotanto-ala on 46,3 ha ja viidestä auma-alueesta, joiden yhteispinta-ala on 3,8 ha. Myös auma-alueiden turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Kuntoonpanovaihe aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Tuotantoalueelle rakennetaan ensin eristysojat, paloaltaat ja vesiensuojelurakenteet. Tämän jälkeen kaivetaan lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 m välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, sarkaojiin asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet ja kaivetaan lietesyvennykset. Sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon ja rakennetaan aumapaikat. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Hankealueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Vuosituotantomäärä on keskimäärin 25 000 m3 jyrsinpolttoturvetta. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Jyrsinpolttoturpeen suurimmat käyttäjät ovat Tampereen sähkölaitos ja UPM:n Tervasaaren voimalaitos. Palaturvetta käytetään lähialueen pienillä lämpölaitoksilla. Ympäristöturvetta käytetään kuivikkeena, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Kuntoonpanovaihe kestää 1–3 vuotta. Tuotantovaihe kestää keskimäärin 20–30 vuotta päättyen noin 2040. Tuotannon loputtua ja kun tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia, alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Yhtiö kunnostaa alueen uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisen jälkeen. Tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus pyritään järjestämään erillisesti rajaamalla ne erilleen tuotannossa olevista alueista. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Sydänmaannevan laajennusalueen kuivatusvedet käsitellään sarkaojaaltailla, päisteputkipidättimillä, kahdella laskeutusaltaalla ja pintavalutuskentällä. Puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojalla 4 olemassa ole- 3 vaa metsäojaa Luomanjokeen, joka laskee noin 4,5 km päässä hankealueesta etelään sijaitsevaan Kuivasjärveen. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti pumppaamalla. Kenttä on luonnontilaista suota, jonka turvepaksuus vaihtelee välillä 1,1– 3,0 m. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,0 ha, valuma-alue 61,6 ha ja osuus valuma-alueesta 6,5 %. Arvio Sydänmaannevan laajennusalueen kuivatusvesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta nettoarvona (kg/a) on seuraava: Kuntoonpano, 1. vuosi Seuraavat kuntoonpanovuodet Tuotanto Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 1200 15 670 800 10 450 600 8 330 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotanto aiheuttaa pölypäästöjä pääasiassa kesän tuotantokaudella ja muulloin lähinnä turpeen lastauksen yhteydessä. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulisuus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Suurten hiukkasten lisäksi pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tutkimustulosten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta voi ulottua avoimessa maastossa noin 500 m etäisyydelle. Yli 1 000 m päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Turvetuotantoalueilla työskentelevät työkoneet ja turpeen kuormaus aiheuttavat melua. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella yhdessä tai kahdessa jaksossa. Sydänmaannevan laajennusalueen vuosittainen turvetoimitusten määrä on 25 000 m3 turvetta, joka vastaa noin 220 rekan ajosuoritetta. Sydänmaannevan laajennusalueen turve kuljetetaan työmaatietä ja yksityistietä pitkin yhdystielle 13 344 ja edelleen käyttökohteisiin. 4 Varastointi ja jätteet Polttoöljyn kulutus tuotantokaudella on noin 22 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia. Säiliöt sijoitetaan niin, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Voiteluöljyjä käytetään noin 150 l ja muita voiteluaineita noin 30 kg. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyjä 150 l, kiinteää öljyjätettä 25 kg, akkuja 10 kg, sekajätettä 0,8 m3, aumamuovia 1,2 t ja metalliromua 100 kg. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään kierrätettäväksi. Aumamuovi paalataan ja hyödynnetään energiana tai kierrättämällä. Toiminnasta jää kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaata ja lietteitä. Kannot ja muu puuaines käytetään polttoaineena ja laskeutusaltaan lietteet siirretään takaisin tuotantoalueelle tuotettavaksi tai käytettäväksi muihin tarkoituksiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakija on katsonut, että hakemuksessa esitetyt kuormituksen vähentämismenetelmät ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Sydänmaannevan laajennusalueen pohjoisosa on ojitettu, muuten alue on luonnontilainen. Alueen läpi kulkee pohjois–eteläsuuntainen sähkölinja, jonka rakentaminen on paikoin vaurioittanut kasvillisuutta. Sydänmaannevan laajennusalue muodostuu luonnontilaisesta Louhinnevan lyhytkorsinevasta sekä erilaisista ojitetuista rämeistä ja rämemuuttumista alueen reunaosissa. Louhinnevan putkilokasvilajisto on melko niukka. Sen valtalaji on tupasvilla. Pohjakerroksen valtalaji on jokasuonrahkasammal. Sen lisäksi alueella ovat yleisiä kalvakkarahkasammal, punarahkasammal ja ruskorahkasammal. Suon kasvillisuudessa on merkkejä alueen kuivumisesta. Rämeet ovat ojitusten seurauksena muuttumassa metsäisiksi luontotyypeiksi. Hankealueen luontoarvot ovat tavanomaiset, koska ojitus on vaikuttanut kaikkiin luontoarvoihin alueella. Alueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, metsälakikohteita tai vesilain mukaisia suojelukohteita. Hankealueella ei myöskään esiinny uhanalaisia putkilokasvilajeja tai sammalia. Kesällä 2008 tehdyn linnustoselvityksen mukaan Sydänmaannevan laajennusalueelta tavattiin 16 lintulajia ja 43 lintuparia. Pesimälinnuston lajimäärä on tyypillistä Etelä-Suomen pienialaisille eiluonnontilaisille soille. Tiheyttä voidaan pitää hieman keskimääräistä alhaisempana. 5 Alueen runsaslukuisin pesimälaji oli pajulintu. Avosuolla tavattiin kurki, liro ja kapustarinta sekä niittykirvinen. Selvitysalueen eteläosan rämeellä havaittiin kaksi teeripoikuetta. Suojelullisesti merkittävimpiä ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut kurki, kapustarinta, liro ja teeri. Sydänmaannevan laajennusalueen linnustollinen arvo on linnustoselvityksen perusteella lajistollisesti ja tiheydeltään vähäinen. Linnustollisesti merkittävin on hankealueen keskiosa eli Louhinneva. Asutus ja maankäyttö Sydänmaannevan laajennusalue sijaitsee Parkanossa Parkanon kaupungin ja Kihniön kunnan rajalla Valtion metsämaat -nimisessä kylässä noin 22 km Parkanon keskustasta pohjoiseen. Hankealueen lähiympäristö on pääasiassa metsä- ja suomaata. Tuotantoalueen lähistöllä alle 500 m etäisyydellä ei sijaitse rakennettuja kiinteistöjä. Tuotantoalueelle sijoittuu pohjois–etelä suuntainen Fingrid Oyj:n omistama voimalinja ja suon eteläosaan Leppäkosken Sähkö Oy:n suurjänniteilmajohto. Hankealueen ja Sydänmaannevan toiminnassa olevan tuotantoalueen välissä kulkee Tampere–Seinäjoki rata noin 400 metrin etäisyydellä hankealueesta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Sydänmaannevan laajennusalueen lähiympäristössä ei ole Natura 2000 -kohteita eikä muita luonnonsuojelukohteita. Lähin luonnonsuojelukohde on noin 5 km hankealueen pohjoispuolella sijaitseva Päretkivenneva– Teerineva–Pohjasnevan soidensuojelualue. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 1,6 km hankealueesta lounaaseen. Vesistö Sydänmaannevan laajennusalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Vääräjoen (35.564) valuma-alueella. Vääräjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 31 km2, josta hankealueen osuus on noin 1,8 %. Sydänmaannevan laajennusalueen kuivatusvedet johdetaan Luomanjoen kautta Kuivasjärveen, jonka valuma-alue on kooltaan noin 160 km2. Muut Vapo Oy:n Kuivasjärveen laskevat tuotantoalueet ovat Sydänmaanneva (21,5 ha), Nokilamminneva (35,4 ha), Sompaneva (155 ha), Veteläsuo (34,7 ha) ja Alkkia (80,3 ha). Vapo Oy:llä on Kuivasjärven valuma-alueella järveen kuivatusvedet laskevia alueita turvetuotannossa 327 ha. Se muodostaa 2 % järven valuma-alueesta. Sydänmaannevan laajennusalue mukaan luettuna turvetuotannon osuus on 2,2 % Kuivasjärven valumaalueesta. 6 Keskimääräiset virtaamat Luomanjoessa laskuojan kohdalla ja laskussa Kuivasjärveen ovat seuraavat: Luomanjoki laskuojan kohdalla, F=23 km2 Keskiylivirtaama MHQ Keskivirtaama MQ Keskialivirtaama MNQ m3/s 2,6 0,18 0,0002 Luomanjoki laskussa Kuivasjärveen, F=31 km2 m3/s 3,5 0,24 0,0003 F= valuma-alueen pinta-ala Luomanjoki muuttuu alajuoksulla nimeltään Kuivasjärvenojaksi. Kuivasjärvenojan ja Kuivasjärven vesi on tummaa ja runsasravinteista. Suuresta humusmäärästä johtuen veden rautapitoisuudet ovat olleet kohonneita ja ajoittain vesi on ollut hapanta. Kuivasjärvenojan vesi on fosforipitoisuuden perusteella arvioituna erittäin rehevää. Kuivasjärven pinta-ala on noin 6,4 km2, keskisyvyys 3,5 m ja suurin syvyys noin 14 m. Veden ravinnepitoisuudet ovat rehevällä tasolla. Veden keskimääräinen fosforipitoisuus on vuosina 1963–2009 ollut 41 µg/l ja typpipitoisuus 820 µg/l. Klorofyllipitoisuus vuosina 2000–2009 on ollut keskimäärin 21 µg/l, mikä myös kuvaa järven rehevyyttä. Kuivasjärven ekologinen tila on Kokemäenjoen–Saaristomeren– Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu tyydyttäväksi. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään turvetuotannolle nykykäytännön mukaisia vesiensuojelutoimia, joihin sisältyy vesiensuojelun perusmenetelmien lisäksi vähintään pintavalutuskenttä tai kasvillisuuskenttä. Sydänmaannevan alapuolinen vesistö kuuluu Kihniön ja Parkanon kalastusalueisiin. Kuivasjärven kalataloudellinen merkitys on erittäin suuri. Järvellä kalastaa noin 300 taloutta. Virkistyskalastuksen kannalta tärkeimmät lajit ovat hauki, ahven ja kuha. Muita järven saalislajeja ovat made, siika, taimen ja järvilohi. Vaikutus vesistöön ja sen käyttöön Kuivasjärveen johdetaan kuivatusvesiä viideltä tuotannossa olevalta turvetuotantoalueelta yhteensä noin 330 ha:n alalta. Hakija on arvioinut, että Kuivasjärveen laskevien tuotantoalueiden alasta poistuu tuotannosta 38 ha vuoteen 2020 mennessä. 7 Arvio turvetuotannon kuivatusvesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta Kuivasjärveen nettoarvona (kg/a) on seuraava: Kiintoaine Sydänmaannevan lisäalue Sydänmaanneva Nokilamminneva Sompaneva Veteläsuo Alkkia Yhteensä Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 600 8,0 330 730 950 2 300 1 300 3 500 9 380 5,1 6,5 48,0 8,9 24,0 100,5 170 210 1 100 300 790 2 900 Turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisen vesistön vedessä nettoarvoina laskettuna ovat seuraavat: Sydänmaannevan lisäalueen kuivatusvesien (A) ja kaikkien Luomanjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden (B) aiheuttama pitoisuuslisäys. Virtaama Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi m3/s mg/l µg/l µg/l Luomanjoki laskussa Kuivasjärveen Kaikki tuotantoalueet laskussa Kuivasjärveen A 0,18 B 0,86 0,1 1,0 43 0,4 3,4 130 0,6 5,6 180 Luomanjoki ja Kuivasjärvi ovat reheviä vesistöjä. Hakija on katsonut, että hankealueen kuivatusvesillä ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta alapuolisen vesialueen veden laatuun eikä sen käyttöön, eikä hankkeesta aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Vaikutukset kalatalouteen Sydänmaannevan lisäalueen kuivatusvedet vaikuttavat kalatalouteen lähinnä Kuivasjärvessä, jonka kalataloudellinen merkitys on erittäin suuri. Rehevöityminen ja liettyminen sekä pyydysten limoittuminen haittaavat kalastusta Kuivasjärvellä. Hakija on todennut, että turvetuotannon aiheuttamia kalastovaikutuksia ei voida eritellä Kuivasjärveen kohdistuvan muun kuormituksen vaikutuksista. Hakija on katsonut, että Sydänmaannevan laajennusalueen kuormitus alapuolisessa vesistössä on vähäinen eikä aiheuta hoito- ja kalatalousvelvoitetta. 8 Vaikutukset pohjaveteen Hankealueen lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Hankealueen läheisyydessä ei ole vesistöjä, joihin turvepölyn kulkeutuminen voisi vaikuttaa. Alueen lähellä ei myöskään ole asutusta. Hakijan arvion mukaan Sydänmaannevan laajennusalueen toiminnasta ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Pelastus- ja ympäristöviranomaiset tarkistavat alueen paloturvallisuuden, pelastusvalmiuden ja ympäristönsuojelun tason. Häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on tehnyt esityksen Sydänmaannevan laajennusalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Päästötarkkailua on esitetty tehtäväksi marras–maaliskuussa kerran kuukaudessa, kevättulvan aikaan viikoittain ja kesä–lokakuussa kahdesti kuukaudessa. Näytteet otetaan mittapadolta pintavalutuskentän alapuolelta kaksi vuotta ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen ja kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä. Pintavalutuskentän tehoa tarkkaillaan päästötarkkailun yhteydessä ottamalla näytteet kolme kertaa vuodessa myös kentälle tulevasta vedestä. Hakija on esittänyt vesistötarkkailun havaintopaikaksi Kuivasjärvenojaa. Näytteitä otetaan maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin ja elokuussa sekä kerran syys–lokakuussa. Hakija on katsonut kalataloudellisen tarkkailun sekä pöly- ja melutarkkailun tarpeettomaksi. 9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Vapo Oy on 18.10.2010 täydentänyt hakemustaan Kuivasjärven omistajatiedoilla, selvityksellä purkuvesistön kalastosta, päästöjen vaikutuksista Kuivasjärvessä yhdessä muun turvetuotannon kuormituksen kanssa ja selvityksellä Kuivasjärven valuma-alueella vuoteen 2020 mennessä tuotannosta poistuvasta tuotantopinta-alasta. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Parkanon kaupungissa ja Kihniön kunnassa 2.2.–3.3.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 3.2.2011 Ylä-Satakunta -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Parkanon kaupungilta sekä Parkanon kaupungin ja Kihniön kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Leppäkosken Sähkö Oy:ltä. Lausunnot 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että pesimälinnustonselvityksiin liittyy epävarmuutta, eikä siinä ole otettu huomioon alueella esiintyvää riekkoa, jonka kannan taantumisen pysäyttämiseksi Sydänmaannevan laajennusalueen (Louhinnevan) säilyttäminen luonnontilaisena on tärkeää. Kuivatuksen vaikutus ulottuu yksityisomistuksessa olevalle luonnontilaiselle suoalueelle, jossa hankealueen lohkon 4 pohjoisosan kuivatus aiheuttaa ympäristönsuojelulain 42 §:n tarkoittamaa erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista. Tuotantoalue tulisi raja niin, että ulkopuolinen luonnontilainen suo ei kuivu. ELY-keskuksen tietojen mukaan Louhinnevan pohjoispäässä on tehty liitooravahavainto. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan kielletty. Jos hankkeessa joudutaan kaatamaan puustoa Louhinnevan pohjoispäästä, tulee ensin varmistaa, ettei lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja hävitetä eikä heikennetä. Hankealueen purkuvesistön Kuivasjärven ekologinen luokka on tyydyttävä. Luokittelun alatekijöistä järven biologinen luokka on välttävä ja fysikaaliskemiallinen luokka hyvä. Järvessä on ajoittain havaittu sinilevien massaesiintymiä. Järven alusveden happitilanne on talvisin välttävä. Kalasto on kuitenkin verkkokoekalastuksen perusteella luokassa hyvä. Rapukanta on heikko. Hyvän ekologisen kokonaistilan saavuttaminen edellyttää kuormituksen vähentymistä ja kunnostustoimia. 10 Vesienhoitosuunnitelman mukaisia kunnostustoimia on jo aloitettu Kuivasjärvellä ja sen valuma-alueella. Metsäkeskus Pirkanmaa on aloittanut valuma-alueella metsätalouden vesiensuojeluhankkeen kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Kuivasjärven suojeluyhdistys, osakaskunnat, Parkanon kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat käynnistäneet järven kunnostushankkeen. Suunnitelmaan kuuluu aliveden nosto, umpeen kasvaneiden alueiden avaaminen ja vesikasvillisuuden niitto. Kuivasjärven valuma-alueella on turvetuotannossa yhteensä noin 380 ha. Ottaen huomioon Kuivasjärven tilatavoitteet, haetun tuotannon pitkä kesto ja käynnissä olevat järven kunnostushankkeet, tulee hankealueen vesiensuojelua tehostaa virtaaman säädöllä ja kemiallisella käsittelyllä. Vaihtoehtoisesti tuotannon aloittamista hankealueella voidaan siirtää kunnes jo tuotannossa olevien alueiden kuormitus on vähentynyt joko vesiensuojelun tehostamisen tai tuotantoalan pienenemisen seurauksena. Kemialliselle käsittelylle on asetettava roudattoman kauden ajalle puhdistustehon rajaarvot ja talvikaudelle tavoitteellinen puhdistusteho. Päästötarkkailuun tulee sisällyttää veden laadun ennakkotarkkailu. Varsinaisen tarkkailun kevättulvan aikaan tulee sisältyä neljä näytteenottokertaa ja syksyn ylivirtaamakauteen kaksi näytteenottokertaa. Kemiallisen käsittelyn tehon määrittämiseksi tarkkailun tulee olla ympärivuotista ja painottua ylivirtaamakausiin. Vesistötarkkailua tulee tehdä myös ennen purku-uoman yhtymistä Luomaan, jolloin peltoalueen kuormitus ei häiritse turvetuotannon vaikutusarviota. ELY-keskukselle tulee varata mahdollisuus melu- ja pölytarkkailun määräämiseen sekä päästö- ja vesistötarkkailun tarkistamiseen. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Kuivasjärven heikko vedenlaatu, erityisesti alhainen pH, vaikeuttaa kala- ja rapukannan elinmahdollisuuksia ja hoitotoimia jo nykyisellään. Sydänmaannevan laajennusalueen turvetuotannon ravinnekuormituksen vuoksi alapuolinen vesistö tulee rehevöitymään entisestään. Tällä on merkitystä kalataloudellisten kunnostusmahdollisuuksien ja kustannusten kannalta. Vuoden 2009 kalataloustarkkailun perusteella Kuivasjärven runsaimmat saalislajit olivat kuha (40,3 %), hauki (22,2 %) ja lahna (19,1 %). Särkikalojen saalisosuus oli alhainen ja ne ovat todennäköisimmin vähentyneet järven happamoitumisen myötä. Järven rapukanta on heikko ja muikkukanta kadonnut. Kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan Kuivasjärven kalakantaa on vuosina 1993–2009 hoidettu siika-, kuha-, järvilohi- ja taimenistutuksilla. Järveen on istutettu myös rapuja. Kuivasjärven alapuolista Kuivasjoen– Jarvanjoen koskireittiä on kunnostettu kalataloudellisesti vuonna 2005. Mikäli ympäristölupa myönnetään, siihen tulee sisällyttää seuraavat määräykset: 11 1. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vaikutusta kalakantoihin ja kalastukseen yhdessä saman valuma-alueen muiden tuotantoalueiden kanssa Hämeen TE-keskuksen (nykyisin Hämeen ELY-keskus) 14.11.2008 hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Hämeen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Luvan saajan on vuodesta 2012 alkaen maksettava Hämeen ELYkeskukselle kalatalousmaksua 500 € vuodessa. Maksua voidaan käyttää haitta-alueella hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, kunnostuksiin sekä hoidon seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 3) Parkanon kaupungin ympäristölautakunta on puoltanut lupaa Sydänmaannevan laajennusalueen ojitetulle rämealueelle ja ojittamattomalle neva-alueelle. Ojittamattomalla alueella pesii EU:n luontodirektiivin lintulajeista kurki, kapustarinta, liro ja teeri. Myös kansalliseen uhanalaisluokitukseen kuuluva käki pesii alueella. Kasvillisuusselvityksen mukaan lähialueen ojitukset ovat kuitenkin vaikuttaneet koko alueen lintuarvoihin niin, että niitä voidaan pitää korkeintaan tavanomaisina, eikä luonnontilaista aluetta tutkimusalueelta enää löydy. Hakemuksessa ei ole esitetty pöly- ja melutarkkailua. Turvetuotantoalueen lähiasukkaille on toimitettava lomakkeet pöly- ja melutarkkailua varten. Tuulen nopeutta ja suuntaa on mitattava. Jos pölyn leviäminen aiheuttaa lähiasukkaille merkittävää viihtyvyyshaittaa, työskentely lähimpänä asutusta tulee ajoittaa niin, että sää on tyyni tai lähes tyyni. Melutaso ei saa ylittää yöaikaan (22–7) asuinhuoneissa yöohjearvoa 30 dB. 4) Parkanon kaupunki on puoltanut ympäristölupahakemusta edellyttäen, että alueella suoritetaan ympäristövaikutusten arviointi ja toiminnan vaikutusten tarkkailuun kiinnitetään lupamääräyksissä erityistä huomiota. 5) Leppäkosken Sähkö Oy on todennut, että yhtiön 20 kV:n suurjänniteilmajohto sijaitsee Sydänmaannevan laajennusalueen eteläosassa. Jos johto on siirrettävä pois alueelta, on sille suunniteltava uusi reitti. Johdon siirtämisestä yhtiö perii siitä aiheutuneet kustannukset. Muistutukset ja mielipiteet 6) Fingrid Oyj on todennut, että yhtiö on 17.9.2009 antanut lausunnon AE1260-8-5, missä käsitellään turvetuotantoalueen sijoittamista Turvetuotantoalue 110 kV:n johdon Seinäjoki–Rännäri pylväsväleillä 272–281. Turvetuotannon suunnittelussa, ojituksessa ja turvetuotannossa tulee noudattaa edellä mainitussa lausunnossa annettuja ohjeita ja määräyksiä. 7) Liikennevirasto on edellyttänyt, että Sydänmaannevan laajennusalueen turvetuotannossa otetaan huomioon alueen itäpuolella kulkeva Tampere−Seinäjoki rautatie siten, että turvepölyä ei leviä sähkörata- tai ratarakenteisiin. 12 8) Pohjois-Parkanon kyläseura ry on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Hakemus on harhaanjohtavasti nimetty Sydänmaannevan laajennusalueeksi, vaikka kyseessä oleva Louhinneva on oma suokokonaisuutensa täysin erillään Sydänmaannevasta. Louhinneva on osittain ojittamaton ja merkittävä virkistyskäyttöalue. Marjastus alueella on osa kylän kulttuuriperintöä, joka halutaan säilyttää. Louhinnevalla on myös useita riekkoreviirejä. Alueen vesistöjen kunnostus on aloitettu eivätkä ne kestä lisäkuormitusta. Turvetuotanto ei myöskään tuo kylälle lisäarvoa vaan jokainen uusi tuotantoalue vähentää kylän asumisviihtyisyyttä ja vetovoimaa. Entisten alueiden haitoissa on riittävästi korjattavaa vielä tuleville sukupolville. 9) AA:t (Iso-Kuivanen RN:o 1:90, Kuivasjärven kylä, Parkano) ovat katsoneet, että Vapo Oy:n turvetuotanto on osasyy Kuivasjärven pohjoisosan rehevöitymiseen ja umpeenkasvuun, koska nopea rehevöityminen alkoi Sydänmaannevan turvetuotannon alkaessa. Muistuttajien omistaman rantakiinteistön rannan virkistyskäyttömahdollisuus on hävinnyt ja kiinteistön arvo laskenut. Muistuttajat ovat edellyttäneet lupaehtoja, joiden avulla haittoja aiheuttava toiminta saadaan loppumaan. Lisäksi Vapo Oy tulisi velvoittaa kunnostamaan muistuttajien omistama ranta ja palauttamaan sen virkistysarvo. 10) BB on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Hakemus on harhaanjohtava, koska Louhinneva on Sydänmaannevasta täysin erillinen alue. Hankealueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa muistuttajan omistamien maiden läpi. Ne lisäävät ojaeroosiota sekä kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden määrää. Muistuttajan tilalla matkailu on merkittävä tuotantosuunta. Siinä perinteiset luonnonkäyttömuodot, kuten marjastus, ovat tärkeitä. Louhinneva on alueen merkittävimpiä suomuurainsoita. Myös Louhinnevan riekoilla on merkitystä luontomatkailukohteena. Kylän järvien kunnostus on aloitettu ja Louhinnevan aiheuttama lisäkuormitus olisi sille vakava haitta. Muutenkaan Vapo Oy:n toiminnasta ei tule alueelle lisäarvoa, vaan se vähentää maaomistusten ja ympäristön arvoa. 11) CC, (Mäkikuivanen RN:o 1:105, Kuivasjärven kylä, Parkano) DD ja EE (Tupasvilla RN:o 1:96, Kuivasjärven kylä, Parkano), FF (Saliranta RN:o 1:94 Kuivasjärven kylä, Parkano) ja GG (Järvimetsä RN:o 1:96, Kuivasjärven kylä, Parkano) ovat Kuivasjärven rantakiinteistöjen omistajina vaatineet, että Sydänmaannevan laajennusalueelle ei myönnetä ympäristölupaa. Kuivasjärvi on rehevöitynyt ja sinileväesiintymät lisääntyneet. Järvelle on tehty kunnostussuunnitelma, johon ovat sitoutuneet alueen maanomistajat, kalastuskunnat ja loma-asukkaat. Osallistujat ovat myös sijoittaneet omia varojaan hankkeeseen. Kuivasjärvi on tunnettu kalaisana ja linturikkaana 13 järvenä. Jos järven tila edelleen huononee, sen virkistyskäyttö vaarantuu ja loma-asuntojen ja tonttien arvo romahtaa. 12) HH:t (Kallioniemi RN:o 2:20, Kuivasjärven kylä, Parkano) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä. Turvetuotanto on Pohjois-Parkanossa jo pilannut useita järviä. Kuivasjärvellä on ryhdytty kunnostushankkeeseen järven huononemisen pysäyttämiseksi. 1960-luvun tasolle järveä ei enää saada, koska turvelietettä on kertynyt liikaa järven syvänteisiin. Metsätaloudella on myös ollut vaikutuksensa järven rehevöitymiseen. Matalat rannat ovat alkaneet kasvaa kortetta, mikä pysäyttää tehokkaasti turvesakan ja kasvattaa rantojen turvekerrosta. Vapo on kaivanut laskeutusaltaita estääkseen turpeen kulkeutumista vesistöön. Altaiden padot ovat kuitenkin usein kevättulvan tai suurempien sateiden aikana pettäneet aiheuttaen laskeutuneen lietteen ja patovallin huuhtoutumisen jokeen. Kallioniemen tilalla on useita rakentamattomia rantatontteja. Jos Kuivasjärven tila edelleen huononee, tonttien ja olemassa olevien loma-asuntojen arvo laskee. Vapo on kuvitellut, että tuotannosta poistuvien alueiden tilalle voi perustaa uutta tuotantoa. Muistuttajat ovat kysyneet, onko Vapolle myönnetty jonkinlainen kiintiö vesistöjen kuormittamiseen. 13) II (Saarinen R:No:73:1, Kuivasjärven kylä, Parkano) on kunnostamassa omistamaansa tilaa asuinkäyttöön. Tila sijaitsee noin 600 m etäisyydellä hankealueesta. Kuivasjärven valuma-alueella on hankealueen lisäksi viisi muuta Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta. Järven kuormitusta ei saa enää lisätä, koska veden laatu ei ole kovin hyvä ja etenkin järven pohjoispään kunto on huono. Vapo Oy:n tekemät kalakannan hoitotoimet ovat riittämättömiä. Vapo Oy on todennut, että Sydänmaannevan tuotanto päättyy 2015 loppuun mennessä. Uutta lupaa ei täten tarvita, vaan on aloitettava jälkihoito. Hankealueella ei tule aloittaa tuotantoa vaan se on ainoana jäljellä olevana alueena jätettävä luonnontilaan. Hankealue ja sen ympäristö on erämaa-aluetta, jossa on käytetty ja käytetään liian rajuja toimenpiteitä. Alueen eläimistä ja luonnosta tulisi tehdä ympäristöselvitys. 14) Parkanon kalastusalue on katsonut, että Kuivasjärven nykyinen tila ei kestä lisäkuormitusta, koska järven tila on jo nykyisin heikentynyt turvetuotannon vuoksi. Järven kala- ja rapukanta kärsii merkittävästi huonotuvasta veden laadusta. Myös luonnontilaisten soiden kevättulvia ja happamuuspiikkejä ehkäisevä vaikutus heikkenee hankeen myötä. Vaikutukset tuntuvat myös Kuivasjärven alapuolisella Kuivas–Jarvasjoen alueella, jossa tehtiin vuonna 2004 kalataloudellinen kunnostus. Joessa on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. 14 Kalastusalue on ilmaissut huolensa myös luonnontilaisten elinympäristöjen tuhoutumisen johdosta. Kalastusalue on ensisijaisesti vaatinut, että Vapo Oy:lle ei myönnetä lupaa turvetuotantoon Sydänmaannevan laajennusalueella. Toiseksi kalastusalue on vaatinut, että jos hakemus hyväksytään, Vapo Oy velvoitetaan korvaamaan alapuolisen vesistön kala- ja rapukannoille aiheutuneet haitat täysimääräisenä. 15) JJ (Järvinen RN:o 1:83, Kuivasjärven kylä, Parkano) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä Louhinnevan turvetuotantoon. Hakemuksessa lupaa haetaan Sydänmaannevalle, joka on rautatien itäpuolella. Muistuttajalla on kesämökki Kuivasjärven Saarelansaaressa. Saaren ja mantereen välinen salmi on alkanut liettyä 1970-luvulla. Nykyisin salmen alkuperäinen hiekkaranta on pahoin liettynyttä kortteikkoa ja rannan arvo voimakkaasti alentunut. Järvi on kalaisa ja sen kuhakanta on elvytetty istutuksilla. Kuivasjärvelle on tehty kunnostussuunnitelma, joten rannan omistajien yhteinen tavoite on kuormituksen vähentäminen ja vedenlaadun parantaminen. Tässä tilanteessa järveen laskettavien kuivatusvesien lisäkuormitusta ei voida hyväksyä. 16) Linnankylän kalastuskunta on ollut huolissaan Kuivasjärven veden laadusta. Lisäkuormitus veisi pohjaa suunnitteilla olevalta järven kunnostushankkeelta. Linnankylän kalastuskunta vastaa vuonna 2004 kalataloudellisesti kunnostetun, Kuivasjärvestä laskevan Kuivas–Jarvasjoen käytöstä ja hoidosta. Jokialueella on lisääntyvä taimenkanta ja rapukanta on palautumassa jokiin ja järveen. Kuormituksen lisääntyminen vaikuttaa välittömästi myös Kuivas-Jarvasjoen veden laatuun. Kalastuskunta on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Jos lupa kuitenkin myönnetään, kalastuskunta on vaatinut alapuoliselle vesistölle aiheutuvien haittojen täysimääräistä korvaamista vesialueen kala- ja rapukantojen hoidosta vastaaville. 17) KK, LL, MM, NN, OO ja PP ovat vaatineet ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Alueen soiden tila on kärsinyt kohtuuttomasti, mikä ilmenee vesien pilaantumisena ja valtakunnallisesti vaarantuneen suolajiston taantumisena. Vapo Oy on tietoisesti pyrkinyt harhauttamaan paikallista väestöä nimittämällä Louhinnevan suunnitelmaa Sydänmaannevan laajennukseksi. Louhinnevan ominaispiirteet ovat säilyneet rikkaina ja monimuotoisina. Hankealueella vuosittain tavatut 2 tai 3 riekkoreviiriä ovat vuosien seurannan aikana säilyneet muuttumattomina. Nevakokonaisuus tulee säilyttää lintujen lisääntymisen takaamiseksi. 15 Pirkanmaan metsäkeskus on suunnitellut ja metsähallitus jo ennallistanut riekkosuon hankealueen molemmilla puolilla. Olisi kohtuutonta hävittää ennallistamiskohteiden välissä oleva valmis riekkosuo. Turvetuotannon sijasta Louhinnevan luonnonmukainen vesitalous tulisi palauttaa ohjaamalla yläpuolisia vesiä niiden luonnollisiin kulku-uomiin. Kuivasjärvellä on alkamassa laajamittainen ja pitkäkestoinen kunnostus. Hankealueen kuivatusvedet tuskin ainakaan parantaisivat vesistön tilaa, vaikka osa kiintoaineesta saataisiinkin poistettua. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon myös hankealueen läheinen runsas asutus. Pöly-, melu- ja liikennehaitat tulisivat rasittamaan kohtuuttomasti asukkaita eikä heikkokuntoinen tiestö kestä jatkuvaa turpeen ajoa. 18) Kaunis maa ry on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Louhinevasta noin 1,5 km itään sijaitsee Kokonneva, jonka ennallistamista riekkokannan vahvistamiksi suunnitellaan yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Ennallistamistoimet toteuttaisi Metsäkeskus Pirkanmaa. Kaunis maa ry eli Pirkanmaan luonnonsuojelurahasto osallistuisi hankkeen rahoittamiseen ja suon jatkoseurantaan. Riekkoreviirit on mainittu Pirkanmaan liiton 1. turvetuotannon vaihemaakuntakaavaehdotuksessa seuraavasti: “Kaavan toteutuminen ei suoraan heikennä riekon pesimäoloja paitsi siinä tapauksessa, että tuotanto aloitetaan Louhineva A:lla”. Riekko on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi Etelä-Suomessa ja sen kannat ovat jatkuvasti taantuneet soiden turpeenoton ja metsien kunnostusojitusten vuoksi. Louhinevan riekot toimisivat lähdepopulaationa Kokonnevan mahdolliselle riekkokannalle. Ympäristölupahakemuksen nimeäminen on virheellinen ja heikentää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Sydänmaanneva on lähimmilläänkin yli 500 metrin etäisyydellä Louhinevasta ja lisäksi niitä erottaa rautatie. Virheellistä on myös alueen kutsuminen laajennukseksi, koska kyse on kokonaan uudesta tuotantoalueesta. 19) Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä kasvillisuusselvityksen ja tuotantoalueen pohjoisosan ojasuunnitelman puutteellisuuden, Louhinnevan merkittävien suoluontoarvojen ja riekkokannan erityisen luontoarvon, turvetuotannon aiheuttamien melu-, pöly- ja liikennehaittojen sekä haitallisten vesistövaikutusten perusteella. 20) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä kasvisto- ja linnustoselvitysten, pohjavesiselvitysten, hankkeen ilmastovaikutusarvion ja tarkkailusuunnitelmien puutteellisuuksien sekä hankkeen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, luonnonsuojelulain, luontodirektiivin ja vesienhoidon järjestämisestä säädetyn lain vastaisuuden perusteella. 16 21) QQ (Susiperä RN:o 64:3, Kuivasjärven kylä, Parkano) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä turvetuotannon aiheuttamien pöly-, melu- ja vesistöhaittojen vuoksi. Muistuttajan omistaman tilan raja sijaitsee lähimmillään 25 metrin pääsää hankealueesta. Tilalla on vapaa-ajan asunto. Muistuttaja on myös todennut, että soiden ennallistaminen ei ole järkevää, jos luonnontilaisia soita pitää ojittaa. 22) Kuivasjärven kalastuskunta on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Hakemuksessa lupaa haetaan virheellisesti Sydänmaannevalle, vaikka todellisuudessa kysymyksessä on peruskartan ja paikkakunnan asukkaiden mukaan Louhinneva. Tämä harhauttaa ainakin vain lehti-ilmoituksen nähneitä ihmisiä. Kuivasjärvestä on tehty kuormitusselvitys vuonna 2005. Kalastuskunta on tehnyt Vääräjoen suulle padon, jolla jokivedet on ohjattu ruovikon kautta järveen. Kalastuskunta on teettänyt koekalastuksen v. 2006. Kuivasjärven veden laatu ei vastaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaista laatuluokkaa hyvä ja vaatii pikaisia kunnostustoimenpiteitä. Järvelle on tehty kunnostussuunnitelma vuonna 2010. Pirkanmaan ympäristökeskus ja Parkanon kaupunki ovat olleet mukana kunnostushankkeen suunnittelussa. Hankkeen kustannusarvio on noin 730 000 euroa. Ympäristöhallinnon suunnitelmissa Kuivasjärvi on Ikaalisten reitin tärkein kunnostuskohde ja siihen on alustavasti varattu myös kyseisen reitin suurin kunnostusmääräraha. Olisi vastuutonta lisästä kuormitusta jo entuudestaan turveteollisuuden pahoin kuormittamaan järveen. Pirkanmaan metsäkeskus on käynnistänyt Kuivasjärven valuma-alueen metsätaloudellisten vaikutusten vähentämishankkeen, jonka suunnitteluvaiheeseen on varattu 60 000 euroa. Kuivasjärven pohjoisosan pohjan liettyminen on estänyt istutuksista huolimatta rapukannan elpymisen. Samasta syystä kuhan luontainen kutu onnistuu huonosti ja järveen joudutaan vuosittain istuttamaan kuhan poikasia. Myös muut Kuivasjärven virkistysarvot tulee ottaa huomioon. Kuivasjärven rannoilla on noin 70 vapaaajan asuntoa. Louhinneva on alueella, joka voi olla yhteydessä Kuivastonharjun pohjavesialueeseen. Pohjois-Parkanon vesiosuuskunnan vedenottamo on kyseisellä pohjavesialueella. Osuuskunta toimittaa vettä yli 180 talouteen joiden joukossa on useita isoja karjatiloja. 23) RR (Koivukartano RN:o 2:118 ja Koivuranta RN:o 2:180, Linnankylän kylä, Parkano) on Kuivasjärven ranta-asukkaana vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Ympäristöhaittoja vähentävistä työmenetelmistä huolimatta turveaineksen kulkeutumista työmaalta voidaan tuskin kokonaan estää. Turvetuotanto aiheuttaa jo nykyisin haittoja Kuivasjärven rantaasukkaille. Esimerkiksi uidessa ihoon tarttuu turvetta, joka on erikseen pes- 17 tävä pois. Suoluonnolla on myös itsessään ekologista ja taloudellista arvoa. 24) SS:t (Perttula RN:o 2:149 ja Juhola RN:o 2:150, Linnankylän kylä, Parkano) ovat todenneet, että hakemuksessa puhutan harhaanjohtavasti vain Sydänmaannevan laajennusalueesta, vaikka todellisuudessa kysymys on kahdesta erillisestä kohteesta. Muistuttajat ovat vaatineet, että näitä alueita tarkastellaan erillisinä kohteina ja soiden käytön strategiaohjelman mukaisesti ojittamattomia soita ei oteta turvetuotantoon. Turvesoiden kuivatusvesien aiheuttamaa kuormitusta Pohjois-Parkanon jokiin ja järviin ei myöskään enää saa lisätä. Ongelma on ollut suoraan vesistöihin päästetyt valtavat kiintoainesmassat. Fosfori ja typpi ovat tulleet vesistöihin pääosin muista lähteistä. Turpeennoston jälkeinen alueiden käyttö on myös ongelmallista, koska näitä maita usein otetaan esimerkiksi maataloustuotantoon, jolloin fosforija typpikuormitukset vesistöihin ovat vasta alkaneet. Kuivasjärvi on pohjoispäästä kasvanut umpeen lähes puolen kilometrin matkalta Vääräjoesta tulleen humuksen ja muun kiintoaineksen seurauksena. Kuivasjärven vedenlaatu on korkeintaan tyydyttävä. Myös vireillä olevan Kuivasjärven kunnostushankkeen kannalta on selvää, että PohjoisParkanon vesistöt eivät kestä vähäisintäkään vesistöjen lisäkuormitusta. 25) TT:t (Koivuranta RN:o 2:155, Linnankylän kylä, Parkano) ovat jättäneet saman sisältöisen muistutuksen kuin muistutus 24). 26) UU:t (Mustoin eräpyhä RN:o 2:20, Kuivasjärven kylä, Parkano) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä. Vapo on syyllistynyt virheelliseen alueen kuvaamiseen. Kyseessä ei ole Sydänmaannevan laajennusalue vaan Louhineva, puoliksi luonnontilainen alue, jolla on merkittäviä luontoarvoja. Suomen kansallisen suostrategian mukaisesti turvetuotantoa tulisi ohjata jo käytössä oleville alueille. Hankkeesta tehty luontoarvoselvitys ei vastaa alueen luonnontilaa. Suunnitelma johtaa alueen kuivatusvedet Luomajokeen ja edelleen Kuivasjärveen ei huomioi alueella jo 1970-luvulla alkanutta turvetuotantotoimintaa ja ympäristövaikutuksia jo nyt ylikuormitettuun vesistöön. Lupahakemuksesta on tiedotettu riittämättömästi hankkeen vaikutusalueella. Maanomistajien kuuleminen oli rajattu Kuivasjärven pohjoispäähän, joka ei vastaa ympäristövaikutusten kokonaisaluetta. Hankkeesta on tehty luontoarvoselvitys, joka ei vastaa alueen luonnontilaa. Louhinevan 2–3 riekkoreviirin olemassaolo on pitkään paikallisten asukkaiden tuntema, mutta sitä ei ole todettu nyt tehdyssä luontokartoituksessa eikä huomioitu suunnitelmissa. Alueella on todettu pesivän ja oleskelevan 16 lintulajia, joista osa on EU:n silmälläpidettäviä tai uhanalaisia. 18 Alueella on todettu kurkipareja ja petolinnuista ainakin nuolihaukkoja. Lisäksi taivaanvuohen esiintyminen tulisi selvittää. Turvetuotannon käynnistäminen Louhinevalla on vastoin Suomen velvoitteita osana YK:n luonnon monimuotoisuussopimusta sekä kansallisia ja EU-tason tavoitteita pysäyttää biodiversiteetin köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Alueen pohjoisosasta on runsaasti liito-oravahavaintoja, jotka tulee huomioida tarkastelussa. Hankkeen vesistövaikutukset kohdistuvat Kuivasjärveen, jossa pesii useita tarkkailtavia tai uhanalaisia lajeja, kuten kuikka. Vedenlaadun heikentyminen vaikuttaa näiden populaatioiden selviytymismahdollisuuksiin. Muistuttajat ovat pyytäneet aluehallintovirastoa arvioimaan ympäristönsuojelulain 84b § mukaisesti, voidaanko Vapoa pitää velvollisena palauttamaan alueen muut turvetuotantoalueet perustilaan eli pidetäänkö jo tapahtuneita ympäristömuutoksia ympäristönsuojelulain 84a §:n 2 momentin mukaisena merkittävänä vesistön pilaantumisena. 27) VV on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Vapo Oy on käyttänyt hakemuksessa hankealueesta väärää nimeä Sydänmaannevan laajennus, vaikka kyseessä on erillinen luonnontilainen riekkosuo nimeltä Louhinneva. Muistuttaja on katsonut, että tämä tahallinen harhautusyritys estää luvan myöntämisen ja lupahakemuksen ottamisen käsittelyyn. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen 14 vuoden aikana tekemissä kartoituksissa Louhinnevalla on havaittu 2–3 riekon pesimäreviiriä. Lupahakemus on hylättävä myös uhanalaisten riekkoreviirien takia. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara ja sen käyttö lämpöenergian tuottamiseen on pikaisesti lopetettava. Nykyisillä päättäjillä ei ole oikeutta riistää tulevilta sukupolvilta kaunista suoluontoa, puhtaita vesistöjä ja puhdasta ilmaa. 28) XX on esittänyt lupahakemuksen hylkäämistä. Hankealueen läheisyydessä on paljon asutusta. Alueen pohjavesien ja järvien puhtautta ja mahdollisuutta luonnonvarojen käyttöön ei tule entisestään vaarantaa. Hankealueella on riekkojen reviiri. Riekon elinympäristöä ei pidä tuhota ja siten edistää uhanalaisen lintulajin katoamista. Hakijan vastine 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnosta hakija on todennut, että luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä, koska hankealue ei sijoitu koko ojittamattoman alueen osalle. 19 Mahdollinen riekkokannan reviiri voidaan turvata, koska tuotantoalueen ulkopuolelle jää edelleen merkittävä osuus ojittamatonta aluetta. Linnustoselvityksessä riekkoja ei tavattu. Suunnitelman mukaisesti yksityisomistuksessa olevan ojittamattoman alueen kohdalla tuotantosuunnitelma käsittää 110 kV voimalinjan itäpuolella olevan alueen. Tuotantoalueen ja ojittamattoman alueen väliin jää voimalinjan noin 20–50 m leveä suojavyöhyke. Ojitusta ei voi myöskään tehdä voimalinjan poikki, joten kuivattavaa vaikutusta jäljelle jäävälle ojittamattomalle alueelle ei arvella olevan. Hakijan käsityksen mukaan edellä olevista syistä ei ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin tarkoittamaa luonnonolosuhteiden huonontumista hankealueen ulkopuolisille alueille voi tapahtua. Esitetyn kartan mukaan liito-oravan mahdollinen pesä rajautuu tuotantoalueen ulkopuolelle, eikä tällä alueella ole tarvetta kaataa puustoa tai toimia muutoinkaan pesintää haittaavasti. Vääräjoen valuma-alueella on vanhaa tuotannossa olevaa aluetta jäljellä noin 57 ha. Suunniteltu hankealue on lähes saman kokoinen. Tehokkaammasta vesienkäsittelystä johtuen kuormituksen lisäys ei laskelmien mukaan ole kuitenkaan 100 %. Kaikista Kuivasjärven valuma-alueen tuotantoalueista (yhteensä 377 ha) suunniteltu hankealue käsittää noin 13 %. Kuivasjärven pohjoisosiin vaikuttaa eniten Vääräjoesta (Luomanjoki) tuleva kuormitus. Yhteensä vanhojen tuotantoalueiden ja hankealueen osuus valuma-alueesta on 3,5 %. Kiintoainelisäyksen Kuivasjärvessä arvioidaan olevan 0,6 mg/l ja fosforilisäyksen 6,5 µg/l kuntoonpanovaiheessa ja 5,6 µg/l tuotantoaikana. Hankealueen osuus kuntoonpanovaiheessa on noin kolmasosa ja tuotantovaiheessa kuudesosa kuormituksesta. Matka tuotantoalueilta Kuivasjärveen on kuitenkin pitkä, joten luultavimmin sedimentoitumista tapahtuu aikaisemmin ja todellinen kuormitus on pienempi. Kemiallista käsittelyä ei pidetä tarpeellisena hankealueen kokoon ja vesistöön nähden. Virtaaman säätöä ei pidetä myöskään tarpeellisena, jos käytössä on jo tehokkaampi vesienkäsittely kuten pintavalutus tai kemikalointi. Ympärivuotinen pintavalutuskenttä on riittävän tehokas vesiensuojelumenetelmä. Kemiallinen puhdistus ei ole vesiensuojelullisesti tarpeellinen, eikä teknisesti ja taloudellisesti kannattava Sydänmaannevan laajennuksen kokoisella tuotantoalueella. Tämänhetkisten selvitysten mukaan pintavalutuskenttä on tehokkaampi menetelmä kuin kemikalointi. Ympärivuotisesta kemikaloinnista tuotantoalueilla kokemukset ovat kuitenkin vielä vähäisiä. Esitetty kuivatusvesien puhdistus on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vanhoja tuotantoalueita on arveltu poistuvan noin 20 ha vuoteen 2015 mennessä. Sydänmaannevan ja Nokilamminnevan osalta tarkennus poistumista ja mahdollinen vesienkäsittelyn tehostaminen on esillä vuosina 2011–2012. Hankealueelle pidetään parhaimpana pintavalutuskenttää, jonka tehon tarkkailua suoritetaan lupakautena kahtena ensimmäisenä ja kahtena viimeisenä vuotena. Vesistötarkkailuun voidaan lisätä piste ennen 20 purku-uoman yhtymistä Luomaan. Pintavalutuskentän alapuolinen kuormitustarkkailupiste lienee siten riittävä. Uusi liittymälupa työmaatielle haetaan Pirkanmaan ELY-keskukselta. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän lausunnosta hakija on todennut, että hankealue voidaan liittää kalataloustarkkailun piiriin yhdessä alueen muiden tuotantoalueiden kanssa. Esitettyä kalatalousmaksua hakija on pitänyt hankealueen kokoon nähden melko korkeana. 3) Parkanon kaupungin ympäristölautakunnan ja 4) Parkanon kaupungin lausuntoihin hakija on vastannut, että ympäristövaikutusten arviointimenettely tulee kysymykseen, kun yhtenäiseksi katsottava turvetuotantopinta-ala on yli 150 ha. Vanhojen asioiden kohdalla arviointia ei suoriteta. Sydänmaannevan laajennuksen yhteydessä lakia ei siten sovelleta. Hakemuksessa ja sen täydennyksessä on kuitenkin esitetty mahdolliset yhteisvaikutukset vanhojen tuotantoalueiden kanssa. Tarkkailun osalta hakija on viitannut vastauksiinsa Pirkanmaan ja Hämeen ELY-keskusten lausuntoihin. Pöly- ja meluvaikutukset ulottuvat pääsääntöisesti alle 500 m etäisyydelle tuotantoalueesta. Tällä etäisyydellä ei ole asutusta. Lähimmille asukkaille voidaan toimittaa lomake pöly- ja melutarkkailua varten. Muutoin tavanomaiset lupaehdot ovat hakijan mielestä riittävät. 5) Leppäkosken Sähkö Oy:n ja 6) Fingrid Oyj:n lausuntoihin hakijalla ei ole ollut huomauttamista. 7) Liikenneviraston, 8) Pohjois-Parkanon kyläseura ry:n, 9) AA:n, 10) BB:n, 11) CC:n, DD:n, EE:n, FF:n ja GG:n, 12) HH:n, 13) II:n, 14) Parkanon kalastusalueen, 15) JJ:n, 16) Linnankylän kalastuskunnan, 17) KK:n, LL:n, MM:n, NN:n, OO:n ja PP:n, 18) Kaunis maa ry:n, 19) YläSatakunnan ympäristöyhdistyksen, 20) Pirkanmaan luonnon suojelupiirin ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:n, 21) QQ:n, 22) Kuivasjärven kalastuskunnan, 23) RR:n, 24) SS:n, 25TT:n, 26) UU:n, 27) VV:n ja 28) XX:n muistutuksiin antamassaan yhteisessä vastauksessa hakija on todennut, että Sydänmaannevan vanha tuotantoalue sijoittuu Parkano–Seinäjoki radan varteen sen molemmin puolin kahdelle eri valumaalueelle. Hakemus on erillinen vanhasta alueesta, mutta hakemuksessa ja sen täydennyksessä on otettu huomioon mahdolliset yhdysvaikutukset. Kuivasjärvellä on jo tehty kunnostustoimenpiteitä ja lisää on suunnitteilla. Toimenpiteet ovat erittäin hyviä eikä tuotannolla arvella olevan siihen erityisiä haittavaikutuksia. Turvetuotannon osuutta Kuivasjärveen ei voida kuormituslaskelmien mukaan pitää merkittävänä. Tuotantoalueita ja niiden vaikutuksia ei voida erottaa tai eritellä muista jo samaan suuntaan nykyisellään vaikuttavista tekijöistä. Kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu merkittävää vesiympäristön pilaantumista taikka sen vaaraa. Vanhojen tuo- 21 tantoalueiden tuotanto on vähenemässä ja uudelle alueelle on suunnitteilla tehokkaampi vesienkäsittely. Vaikutukset purkuvesistössä eivät aiheuta merkittävää kalataloudellista haittaa, eikä myöskään sanottavaa haittaa purkuvesistöjen vesistösidonnaiselle käytölle ja niihin kohdistetut vaateet ovat aiheettomia. Kalataloudellinen haitta voidaan estää kalatalousmaksulla. Alueelta tuleva vesi johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla mikä toimii samalla virtaamaa säätelevänä tekijänä. Valumavesien määrä ei tule oleellisesti lisääntymään eikä vaikutuksia ojastoon arvella olevan. Laajennusalueen sijoittuminen 110 kV voimalinjan ja rata-alueen väliin ja niiden välittömään läheisyyteen ei haitanne esimerkiksi marjastusmahdollisuuksia. Hankealueen läheisyyteen alle 500 m etäisyydelle ei sijoitu asutusta, joten hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei voi aiheutua terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta. Rata-alue sijaitsee lähimmillään noin 400 m päässä tuotantoalueesta. Alueiden välillä on puustoa, jonka arvellaan osaltaan vähentävän pölyhaittaa. Hakija on arvioinut, ettei kohtuutonta haittaa esiinny. Sydänmaannevan vanhat tuotantoalueet sijaitsevat aivan radan varressa. Tuulen suunta pyritään kuitenkin huomioimaan siten, ettei haittaa pääsisi missään tapauksessa syntymään. Riekkoa pidetään alueella tärkeänä. Hakija on katsonut, että alueen ottaminen osittain tuotantoon ei aiheuta ongelmia riekkokannan säilymiselle. Alueelle jää ojittamatonta aluetta mikä riittää turvaamaan mahdollisen riekkokannan reviirin. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen numero 09/0152/3 mukaan (koskien Rukonevan tuotantoa Parkanossa) “Riekko on lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteessä Il ja III lueteltu suojeltava laji. Riekko on metsästyslain 5 §:n mukaan riistaeläin, jota luonnonsuojelulaki ei koske. Lintudirektiivi velvoittaa suojelemaan kaikkia lajeja, mutta riekko on liitteen 11/2:n mukaan riistaeläin Suomessa, eikä suojeluvelvoitetta sovelleta.” Hanke ei siten aiheuta sellaisia vaikutuksia linnustoon, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä. Hakijan käsityksen mukaan luvan myöntämiselle ei ole ympäristönsuojelulaista, luonnonsuojelulaista ja maankäyttö- ja rakennuslaista johtuvaa estettä. Sydänmaannevan laajennusalueen toiminnasta ei myöskään aiheudu vesilain 15 §:ssä tarkoitettuja seurauksia. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät, eikä perusteita hakemuksen hylkäämiselle ole. Muutoin tavanomaiset lupaehdot ovat riittävät ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. RATKAISUN PERUSTELUT 22 Hakemuksen hylkäämisen perustelut Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toimintaa ei myöskään saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Kuivasjärvi Kuivasjärvi on matala ja sen syvänne on pienialainen. Järvi on avovesikaudella altis tuulen vaikutukselle ja vesimassan lämpötilakerrostuneisuuden on havaittu purkautuneen myös kesällä. Kuivasjärven veden ravinnetaso ilmentää järven rehevyyttä, samoin limalevien ja sinilevien massaesiintymät. Järviveden typpi- ja fosforipitoisuuden suhteen perusteella molemmat ravinteet ovat merkittäviä järven perustuotannolle. Kuivasjärven rannoilla on paljon vakituista ja loma-asutusta. Järven virkistyskäyttöarvo ja kalataloudellinen merkitys on suuri. Turvetuotanto Vapo Oy:llä on Kuivasjärven valuma-alueella viisi toiminnassa olevaa turvetuotantoaluetta, joiden kuivatusvedet laskevat Kuivasjärveen. Niiden yhteispinta-ala on noin 330 ha. Osa alueista on ollut tuotannossa useita vuosikymmeniä ja tuotantoala on jo tähän mennessä pienentynyt. Vuoteen 2020 mennessä tuotantoalan on arvioitu supistuvan noin 12 % vuoden 2009 tilanteesta. Hankealueen pinta-ala on noin 12 ha suurempi kuin tuotannosta tällä vuosikymmenellä poistuva ala. Toiminnassa olevien tuotantoalueiden ympäristöluvissa on todettu turvetuotannon aiheuttaneen vahinkoa Kuivasjärven kalataloudelle ja heikentäneen vesistön tilaa. Valuma-alueen turvetuotannon lupapäätöksissä Vapo Oy on määrätty osallistumaan vesistön kunnostushankkeisiin kuormitusosuutensa mukaisella osuudella, jos alueellisen ympäristökeskuksen koordinoimia kunnostussuunnitelmia ryhdytään toteuttamaan. Kaavoitus 23 Sydänmaannevan laajennusalueen alue sisältyy valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan ja ympäristöministeriössä vahvistettavana olevaan turvetuotantoa käsittelevään Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan. Vaihemaakuntakaavan vesistövaikutusselvitysten perusteella Kuivasjärvi on luokiteltu luokan 2 järveksi. Luokka 2 kuvataan seuraavasti: "2 = sopii varauksella turvetuotantoon esimerkiksi huomioiden tuotannon ajoitus siten, että kaikki ko. vesistön valuma-alueelle suunnitellut tuotantoalueet eivät ole käytössä yhtä aikaa. Vesistövaikutukset ovat pieniä tai melko pieniä. Turvetuotanto ei uhkaa heikentää vesistön ekologista tilaluokitusta. Turvetuotanto ei uhkaa suojelualueita." Vesienhoitosuunnitelma Kuivasjärven ekologinen tila on Kokemäenjoen–Saaristomeren– Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu tyydyttäväksi. Vesienhoitosuunnitelmaan perustuvassa Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelmassa on Kuivasjärvestä todettu, että tavoitetila hyvä saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä. Kuormitus Sydänmaannevan laajennusalueen kuivatusvedet johdetaan Luomanjokeen, joka laskee noin 4,5 km:n päässä Kuivasjärveen. Jokiosuudella ei ole järviä tai muita sedimentaatioaltaita, joten pääosa hankealueen kuormituksesta päätyy Kuivasjärveen. Turvetuotannon osuus Kuivasjärveen tulevasta fosforikuormituksesta on hakemussuunnitelmassa käytettyjen, vuosien 2007–2009 Länsi-Suomen alueen turvetuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella nykytilanteessa noin 7 % ja typpikuormituksesta noin 14 %. Pirkanmaan vesien toimenpideohjelman mukaan turvetuotannon osuus fosforikuormituksesta on korjattuna 13 %. Toimenpideohjelmassa kuormitukseen on laskettu myös luonnonhuuhtoutuma. Se on kuitenkin luonnollista ainevirtaamaa, joka ei heikennä vesien tilaa. Turvetuotannon osuus Kuivasjärveen tulevasta happea kuluttavan aineen kuormituksesta (CODMn) on vaihemaakuntakaavan selvityksiin perustuen nykytilanteessa noin 9 %. Suurin osa tästä aineesta on liukoisia humusaineita. Turvetuotannosta peräisin olevan orgaanisen kiintoaineen osuus on noin 10 %. Sydänmaannevan laajennusalueen ottaminen turvetuotantoon nostaisi turvetuotannon osuuden fosforikuormituksesta 10 %:iin, typpikuormituksesta 18 %:iin, humuskuormituksesta 10 %:iin ja orgaanisen kiintoaineen kuormituksesta12 %:iin. 24 Turvetuotannon kuormitus keskittyy voimakkaasti valumahuippuihin. Niiden aikainen kuormitus lisää turvetuotannon laskennallista osuutta kuormituksesta. Kun kuormitushuippujen aikainen kuorma otetaan huomioon, turvetuotannon osuus Kuivasjärven kuormituksesta on 15–20 %. Kunnostus Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimaa Kuivasjärven kunnostushanketta koskeva lupahakemus on jätetty aluehallintovirastolle heinäkuussa 2011. Kunnostuksessa on tarkoitus nostaa aliveden tasoa, niittää kasvillisuutta ja avata järven mataloituneita alueita. Pirkanmaan Metsäkeskus toteuttaa Kuivasjärven valuma-alueen kunnostusojitukset kestävän metsätalouden kemera–hankkeina. Johtopäätökset Kuivasjärven valuma-alueella on ollut turvetuotantoa useita vuosikymmeniä. Turvetuotannon päästöt ovat heikentäneet järven tilaa ja ennen vesienkäsittelyn tehostamista siitä on aiheutunut korvattavaa vahinkoa kalastolle. Tuotantoala on laajimmasta vaiheesta supistunut, mutta vanhoja alueita on arvioitu olevan tuotannossa vuonna 2020 vielä noin 290 ha. Vesienhoitosuunnitelmassa Kuivasjärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi ja toimenpideohjelmassa on asetettu tavoitteeksi järven hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Kuivasjärven tilan parantamiseksi on käynnistetty kunnostushanke, johon liittyy valuma-alueella tehtävien metsätaloustoimien vesienkäsittelyn tehostaminen. Vaikka hankealueen suunniteltua vesienkäsittelyä voidaan pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena, turvetuotannon vesistöön johdettavien päästöjen lisääntyminen heikentäisi kunnostustoimien vaikuttavuutta ja vähentäisi kunnostusinvestoinneilla saatavia hyötyjä. Kuivasjärven hyvän tilan saavuttaminen vaikeutuu, jos hankkeen päästöt johdetaan järven valuma-alueelle ennen kuin toiminnassa olevien tuotantoalueiden päästöt ovat pienentyneet selvästi nykytasosta. Yhdessä muiden toimintojen kanssa Sydänmaannevan laajennusalueen toiminta aiheuttaa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joten luvan myöntämiselle ei ole nykytilanteessa edellytyksiä. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset hakemuksen hylkäämisestä otetaan huomioon aluehallintoviraston ratkaisussa. UU:n 26) vaatimukseen, joka koskee Vapo Oy:n mahdollista velvollisuutta palauttaa alueen muut turvetuotantoalueet perustilaan todetaan, ettei vaatimus kuulu tämän hakemusasian yhteydessä käsiteltäväksi eikä hallintopakkohakemuksen luonteisena ole aluehallintoviraston toimivaltaan kuulu- 25 va asia. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että käsiteltävässä hakemusasiassa on kyse vasta suunnitteilla olevasta toiminnasta. Hakemuksen tultua hylätyksi lausunnon antaminen muista lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyistä huomautuksista ja vaatimuksista raukeaa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 ja 50 § Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 § KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan 30–300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Asetuksen 4 §:n mukaan myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään saman suuruinen maksu. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Parkanon kaupunki Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kihniön kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 26 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Parkanon kaupungin ja Kihniön kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Ylä-Satakunta sanomalehdessä. 27 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Heikki Penttinen Lasse Känsälä Kirsti Poikonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Heikki Penttinen (puheenjohtaja) ja ympäristöneuvos Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Kirsti Poikonen. KP/tka VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.1.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö - Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti [email protected]) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) - Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: telekopio: sähköposti: aukioloaika: Wolffintie 35,65200 Vaasa PL 200, 65101 Vaasa 020 6361 060 06-317 4817 [email protected] klo 8 - 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 [email protected] PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi
© Copyright 2024