VALMENNUKSEN LINJAUKSET Littoisten Työväen Urheilijat 1.12.2013 9. 01 TOIMINTALINJA SISÄLLYSLUETTELO
1 YLEISTÄ ........................................................................................................................................................... 4 2. LAJIN JA FYYSISEN HARJOITTELUN SUHTEEN KEHITTYMINEN ....................................................................... 4 3. FYYSISET OMINAISUUDET JA HERKKYYSKAUDET .......................................................................................... 5 3.1. TAITO ...................................................................................................................................................... 5 3.2. VOIMA .................................................................................................................................................... 5 3.3. NOPEUS .................................................................................................................................................. 5 3.4. KESTÄVYYS .............................................................................................................................................. 5 3.5. LIIKKUVUUS ............................................................................................................................................ 6 4. HARJOITUSTEN RAKENNE .............................................................................................................................. 6 4.1. Malliharjoitus 120min ............................................................................................................................ 6 5. LENTOPALLOKOULU ...................................................................................................................................... 7 6. F-‐JUNIORIT ..................................................................................................................................................... 8 7. E-‐JUNIORIT .................................................................................................................................................... 8 8. D-‐JUNIORIT .................................................................................................................................................... 9 9. C-‐JUNIORIT .................................................................................................................................................. 11 10. B-‐JUNIORIT ................................................................................................................................................ 12 11. A-‐JUNIORIT ................................................................................................................................................ 13 12. TESTAAMINEN ........................................................................................................................................... 14 12.1 TESTIEN OSA-‐ALUEET .......................................................................................................................... 15 12.1.1 Pituus ja paino .............................................................................................................................. 15 12.1.2 Kuntopallon heitot ........................................................................................................................ 15 12.1.3 5-‐loikka ......................................................................................................................................... 15 12.1.4 Torjuntaulottuvuus ja iskulyöntihyppy ......................................................................................... 16 12.1.5 20m juoksu ja CH-‐risti ................................................................................................................... 16 12.1.6 Kestävyyssukkulajuoksu ja körpperi ............................................................................................. 16 12.2 VIITEARVOT ......................................................................................................................................... 16 12.2.1 TYTTÖJEN VIITEARVOT ................................................................................................................. 16 12.2.2 POIKIEN VIITEARVOT .................................................................................................................... 18 2 9. 01 TOIMINTALINJA 13. HARJOITTELUN SUUNNITTELU .................................................................................................................. 20 13.1 VUOSISUUNNITELMA .......................................................................................................................... 20 13.2 JAKSOSUUNNITELMA .......................................................................................................................... 20 13.3 HARJOITUSSUUNNITELMA .................................................................................................................. 20 3 9. 01 TOIMINTALINJA 1 YLEISTÄ Valmennuksen linjaus kuvaa tapaa, jolla Littoisten Työväen Urheilijat toimivat kehittääkseen pelaajia parhaalla mahdollisella tavalla. Valmennuksen linjaukset on valmentajan ohjepaketti, joka auttaa valmentajaa keskittymään ikävaiheen ja seuran linjauksen mukaiseen valmennukseen. Harjoittelussa hyvänä ohjeena kulkee ajatus ”Ensin urheilijaksi, sitten lentopalloilijaksi”. Lentopallo vaatii lajina monipuolista liikemallivarastoa, joten on tärkeää että ennen kasvupyrähdystä pelaajien harjoittelu on monipuolista nopeuspainotteista liikuntaa. Kun ennen murrosikää on saavutettu perustaitojen hallinta, voidaan murrosiässä keskittyä lähinnä hankittujen ominaisuuksien vakiinnuttamiseen. Murrosiän jälkeen aikaa hyödynnetään lajin vaatimiin voimaominaisuuksien harjoittamiseen, vaikkakin voimaharjoittelun vaatimat tekniikat onkin jo harjoiteltu aikaisemmassa vaiheessa. 2. LAJIN JA FYYSISEN HARJOITTELUN SUHTEEN KEHITTYMINEN Lapsuus ja nuoruusiän suositeltava viikoittainen liikuntamäärä on 15-‐20 tuntia. Fyysisellä harjoittelulla tarkoitetaan kaikkea fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen tähtäävää harjoittelua (Kuvio 1). Lentopallon oleellisia fyysisiä taitoja ovat taito-‐ ja nopeusominaisuudet. Nopeusharjoittelussa erityisesti reaktiot, ketteryys, hyppelyt, heitot ja keskivartalon hallinta. Ikä 5-‐6 7-‐8 9-‐10 11-‐12 13-‐14 15-‐16 17-‐18 19-‐20 Laji % 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka% 90 90 80 70 60 50 40 30 Seurassa 2 2-‐3 3 3-‐4 4-‐6 6-‐7 7 -‐> 1 krt/vko Kuvio 1. Harjoittelun kehittyminen 4 9. 01 TOIMINTALINJA Seura pyrkii toteuttamaan salivuoroanomuksilla ja salivuorojaoilla mahdollisimman tarkasti edellä kuvattua harjoitusmäärää. 3. FYYSISET OMINAISUUDET JA HERKKYYSKAUDET 3.1. TAITO Perustaidot ovat lajitaitojen edellytys. Perustaidot (tasapaino-‐, välineen käsittely-‐ ja liikkumistaidot) kehittyvät 1-‐6-‐vuotiaana, minkä jälkeen voidaan panostaa enemmän lajitaitoihin. Jos perustaidot ovat kuitenkin puutteellisia, voidaan lajitaitoja lisätä hiljalleen pitäen pääpaino perustaitojen kehittymisessä. Laji-‐ ja muiden erikoistaitojen herkkyyskaudet sijoittuvat 7-‐12 vuoden ikään. 3.2. VOIMA Kehonhallintaa ja yleistä lihaskuntoa kehittävä harjoittelu voidaan aloittaa varsin nuorena. Koordinaation harjoittaminen, liiketekniikan opettelu ja nopeusvoiman kehittäminen antavat hyvät edellytykset tulevaisuudessa voimanhankintaan. Lisäksi ennen murrosikää tulisi panostaa selkeästi lihaskuntoon ja erityisesti lihasten aerobiseen jaksamiseen. Oman kehon painoilla tai kevyillä vastuksilla tehtävät pitkät sarjat parantavat lihaksen palautumiskykyä ja ehkäisevät myöhemmiltä vammoilta. 3.3. NOPEUS Nopeus on vahvasti periytyvä ominaisuus, jota voidaan kuitenkin kehittää, mikäli harjoittelu aloitetaan riittävän nuorena ja herkkyyskaudet huomioidaan hyvin. Ennen murrosikää tulisi harjoittaa liiketiheyttä, reaktiokykyä, rytmitajua ja taitoa monipuolisesti jokaisessa harjoituksessa. Näiden ominaisuuksien harjoittaminen murrosiän jälkeen on huomattavasti vaikeampaa ja miltei mahdotonta. 3.4. KESTÄVYYS Kestävyysharjoittelu ennen alakouluikää onnistuu helposti erilaisten liikunta-‐ ja pallopelien avulla. Alakouluiässä kestävyysharjoittelu painottuu edelleen aerobisten ominaisuuksien kehittämiseen. Käytännössä se vaatii yhä kasvavaa liikuntamäärää kevyellä teholla, mutta myös runsasta ja monipuolista voima-‐, taito-‐ ja nopeusharjoittelua. Alakouluikäisen kestävyysharjoittelun tärkein 5 9. 01 TOIMINTALINJA tavoite on totuttaa lapsen elimistä pitkäkestoiseen liikuntaan. Murrosiässä kestävyysharjoittelua voi toteuttaa 15-‐30 minuuttia kestävinä, nousevalla teholla toteutettuina harjoitteina. 3.5. LIIKKUVUUS Liikkuvuudella on myönteinen vaikutus voimantuottoon, rentouteen ja kestävyyteen sekä nopeuteen. Lisäksi liikkuvuus on tärkeä taitavuuden osatekijä. Liikkuvuus voidaan jakaa kahteen osa-‐alueeseen: passiiviseen eli ulkoisen voiman aiheuttamaan nivelten liikelaajuuteen ja aktiiviseen eli oman lihasvoiman ja liikkeen aikana saavutettuun liikelaajuuteen. Lapsen liikkuvuusharjoittelu tulee aloittaa varhaisessa vaiheessa, sillä monesti lapset ovat nivelliikkuvuudeltaan hyvin notkeita ja näin lapsena saavutettu liikkuvuus pystyttäisiin säilyttämään myöhemmissäkin ikävaiheissa. Murrosiän aikainen kasvupyrähdys voi aiheuttaa tilapäistä jäykkyyttä, jolloin monipuolisen liikkuvuusharjoittelun tärkeys korostuu. 4. HARJOITUSTEN RAKENNE Harjoitusten rakenne pyritään suunnittelemaan jokainen harjoituskerta perusrakenteen mukaan käyttäen ikäluokalle sopivia laji-‐ ja fysiikkapainotuksia, sekä kehittäen erityisesti ikäluokan herkkyyskausien ominaisuuksia. Harjoitusten perusrakenne rakentuu seuraavista osista: 1. Valmistava osa 2. Harjoittava osa, jossa taitoa ja nopeutta kehittävät harjoitteet ensin, niiden jälkeen kunto-‐ ja tahto-‐ominaisuuksia kehittävät harjoitteet 3. Päättävä osa 4.1. Malliharjoitus 120min 1. Alkuverryttely + venyttelyt 15min 2. Nopeusharjoitteet 15min 3. Lajin perustekniikat 30min 4. Pelilliset harjoitteet 20min 6 9. 01 TOIMINTALINJA 5. Fysiikka 30min 6. Loppujäähdyttely + venyttelyt 10min 5. LIIKKARIT •
Fysiikka – Nopeus ja liikkuvuus •
Nopeutta ja liikkuvuutta harjoitetaan erilaisten leikkien kautta, esimerkiksi erilaiset hipat. – Ketteryys ja tasapaino •
Ketteryys-‐ ja tasapaino-‐ominaisuuksia kehitetään monipuolisten leikkimielisten kisailujen avulla. – Lihaskestävyys •
•
Lihaskestävyyttä leikinomaisesti, esim. puolapuita ja muita välineitä apuna käyttäen. Perustekniikat – Pallon heittäminen ja koppi •
Opetellaan heittämään palloa sekä ylä-‐ että alakautta. Lisäksi lyhyen, pitkän, matalan ja korkean pallon heittäminen. Kopin ottamisessa käsien asento niin, että koppi otetaan pallon alta, ei sivuilta. – Sormi-‐ ja hihalyönti •
Tutustutetaan lentopallokoululaiset sormi-‐ ja hihalyönnin alkeisiin. Harjoitteina sormilyöntikupista työntö ylöspäin ja alakautta heiton kautta hihalyönnin tehostaminen jaloilla. – Ala-‐aloitus (kämmen auki) •
Liikuntaa ja leikkiä – Säännöt ja ohjeet •
Kuka kertoo ohjeita? Mitä tarkoittaa, kun valmentaja viheltää pilliin? Mitkä ovat yhteiset pelisäännöt? 7 9. 01 TOIMINTALINJA – Pallotaitavuus (kopit, temput jne.) – Motoriikan harjoittaminen 6. F-‐JUNIORIT •
Fysiikka – Nopeus ja liikkuvuus – Ketteryys ja tasapaino – Lihaskestävyys •
Perustekniikat – Pallon heittäminen ja koppi •
Opetellaan heittämään palloa sekä ylä-‐ että alakautta. Lisäksi lyhyen, pitkän, matalan ja korkean pallon heittäminen. •
Kopin ottamisessa käsien asento niin, että koppi otetaan pallon alta, ei sivuilta. Lisäksi liikkuminen pallon taakse ja vartalo kohti verkkoa. – Sormi-‐ ja hihalyönti – Ala-‐aloitus (kämmen auki) – Iskulyönnin rytmi, askeleet ja hyppy •
Pelaaminen – Osallistuminen alueen sarjaan – 2 vs 2 – Kaikki pelaa – Taitomerkki 1 – Pelaajamäärästä riippuen voidaan tehdä vaihtelevasti tasaisia tai tasoryhmiä. 7. E-‐JUNIORIT •
Fysiikka 8 9. 01 TOIMINTALINJA – Nopeus ja liikkuvuus – Ketteryys ja tasapaino – Lihaskestävyys •
Perustekniikat – Sormi-‐ ja hihalyönti – Ala-‐aloitus (kämmen auki) •
syötön suuntaaminen – Torjunta •
Valmiusasento •
Käsien liike •
1-‐ ja 2 –askeleen liikkeet – Iskulyönti •
•
Käden liike (pallonheitto) •
Rytmi •
Hypyn ja kosketuksen yhdistäminen Pelaaminen – Osallistuminen alueen sarjaan •
tavoitteena saada vähintään vanhempi ikäluokka pelaamaan alueen AM-‐
sarjaa – Kaikki pelaa 8. D-‐JUNIORIT •
Fysiikka – Nopeus ja liikkuvuus •
Reaktiot •
Ketteryys 9 9. 01 TOIMINTALINJA •
Hyppelyt •
Heitot – Lihaskestävyys •
Keskivartalo •
Jalkojen motoriikka (juoksukoulut) •
Hartiaseutu, yläraajat (kuntopallot (1-‐2kg)) •
Keppijumppa (vapaatankotekniikat) – Kehitystä seurataan testeillä vähintään kahdesti vuodessa •
Perustekniikat – Sormi-‐ ja hihalyönti – Ala-‐aloitus (kämmen auki) ja yläaloituksen hahmottaminen – Torjunta •
1-‐, 2-‐ ja 3-‐ askeleen liikkumiset •
Kokonaissuoritus – Iskulyönti •
•
Ponnistus •
Kokonaissuoritus Pelaaminen – Osallistuminen alueen sarjaan – Kaikki pelaa – Neliömuotoinen pelaaminen – Vähintään vanhemman ikäluokan tulisi osallistua 6 vs. 6 AM-‐sarjaan •
Omien liikuntasuoritusten seuraaminen -‐ harjoituspäiväkirja •
Omatoiminen harjoittelu 10 9. 01 TOIMINTALINJA 9. C-‐JUNIORIT •
Fysiikka – Nopeusominaisuudet ja liikkuvuus – Ketteryys – Voimaominaisuudet – Lihaskestävyys •
Keskivartalo •
Jalkojen motoriikka (juoksukoulut) •
Hartiaseutu, yläraajat (kuntopallot) •
Tankojumppa (vapaatankotekniikat) – Kehitystä seurataan testeillä vähintään kolmesti vuodessa •
Perustekniikat – Sormi-‐ ja hihalyönti – Ala-‐aloitus (kämmen auki) ja yläaloitus •
Pitkät ja lyhyet syötöt 1-‐ ja 5-‐paikoilta •
Hyppyleija, hyppysyöttö – Iskulyönti •
Keskihyökkäykset •
•
Nopeat keskihyökkäykset Laitahyökkäykset •
Vauhdin hakeminen, liikeradat – Torjunta •
•
Kaikki askelsarjat •
Kokonaissuoritus Pelaaminen 11 9. 01 TOIMINTALINJA – Osallistuminen alueen sarjoihin + SM-‐sarja – Monipuolinen peluuttaminen ensimmäisellä c-‐vuodella – Roolipelaaminen toisella c-‐vuodella •
Omien liikuntasuoritusten seuraaminen -‐ harjoituspäiväkirja •
Omatoiminen harjoittelu – tarvittaessa henkilökohtaisia harjoitteita ja harjoituksia •
Kesäharjoittelu 10. B-‐JUNIORIT •
Fysiikka – Nopeusominaisuudet ja liikkuvuus – Voimaominaisuudet – Lihaskestävyys •
Keskivartalo •
Jalkojen motoriikka (juoksukoulut) •
Hartiaseutu, yläraajat (kuntopallot) •
Tankojumppa (punttisaliharjoittelu) – Kehitystä seurataan testeillä vähintään kolmesti vuodessa •
Perustekniikat – Sormi-‐ ja hihalyönti – Yläaloitus (leija, hyppyleija, hyppysyöttö) •
Pitkät ja lyhyet syötöt 1-‐ ja 5-‐paikoilta – Iskulyönti •
Keskihyökkäykset (siirto, etupateri, takapateri, satanen) •
Laitahyökkäykset (iso passi, super, maki) – Torjunta •
Kaikki askelsarjat 12 9. 01 TOIMINTALINJA •
•
Kokonaissuoritus Pelaaminen – Osallistuminen alueen sarjoihin + SM-‐sarja – Roolipelaaminen (myös libero) •
Omien liikuntasuoritusten seuraaminen -‐ harjoituspäiväkirja •
Omatoiminen harjoittelu -‐ tarvittaessa henkilökohtaisia harjoitteita ja harjoituksia •
Kesäharjoittelu 11. A-‐JUNIORIT •
Fysiikka – Nopeusominaisuudet ja liikkuvuus – Voimaominaisuudet – Lihaskestävyys •
Keskivartalo •
Jalkojen motoriikka (juoksukoulut) •
Hartiaseutu, yläraajat (kuntopallot) •
Tankojumppa (punttisaliharjoittelu) – Kehitystä seurataan testeillä vähintään kolmesti vuodessa •
Perustekniikat – Sormi-‐ ja hihalyönti – Yläaloitus (leija, hyppyleija, hyppysyöttö) •
Pitkät ja lyhyet syötöt 1-‐ ja 5-‐paikoilta – Iskulyönti •
Keskihyökkäykset (siirto, etupateri, takapateri, satanen) •
Laitahyökkäykset (iso passi, super, maki) – Torjunta 13 9. 01 TOIMINTALINJA •
•
Kaikki askelsarjat •
Kokonaissuoritus Pelaaminen – Osallistuminen alueen sarjoihin + SM-‐sarja – Roolipelaaminen (myös libero) •
Omien liikuntasuoritusten seuraaminen -‐ harjoituspäiväkirja •
Omatoiminen harjoittelu -‐ tarvittaessa henkilökohtaisia harjoitteita ja harjoituksia •
Kesäharjoittelu 12. TESTAAMINEN Testeillä sekä valmentaja että urheilija pystyvät konkreettisesti seuraamaan oikeiden asioiden kehittymistä. Urheilijan testiarvoja tulee verrata hänen omiin aikaisempiin tuloksiin, ei koko ryhmän tuloksiin. Tällöin urheilija pystyy havaitsemaan ja ymmärtämään harjoittelun painopisteet, sekä arvioimaan omaa osaamistaan/kehittymistään näillä osa-‐aluieilla. Valmentajalla on mahdollisuus arvioida urheilijoiden fyysistä tasoa erilaisten normistojen avulla (ks 12.X viitearvot). Viitearvot on luotu Suomen lentopalloliitto ry.:n viitearvojen ja seuran omien testitulosten pohjalta. Seurassa testit toteutetaan syys-‐, joulu-‐ ja toukokuussa kaikille D-‐junioreista ylöspäin. Testit voidaan toteuttaa joukkueen sisällä tai erikseen koko harrastajamassan kokoavalla testikerralla. Joukkueen testitulokset tulee käsitellä yhdessä valmennettavan kanssa sekä lähettää valmennuspäällikölle. Testiolosuhteet on pidettävä jokaisella testikerralla mahdollisimman muuttumattomina. Valmentajan tulee ottaa huomioon mahdollisimman tarkasti kaikki testiolosuhteet. Testit tulee suorittaa samassa järjestyksessä joka kerta: •
pituus/paino •
nopeustestit o 20m juoksu, 5 –loikka, ulottuvuustestit 14 9. 01 TOIMINTALINJA •
voimatestit o kuntopallon heitot •
kestävyystestit o kestävyyssukkulajuoksu, körpperi 12.1 TESTIEN OSA-‐ALUEET 12.1.1 Pituus ja paino 12.1.2 Kuntopallon heitot • PYE 1kg ja 2kg (Pään yli eteen 1kg ja 2 kg) o Jalat hartioita leveämmälle, varpaat vierekkäin viivalla o Heiton perään on lupa kaatua/ottaa askelia o 5 yritystä molemmilla palloilla •
PYT 3kg (Pään yli taakse 3 kg) o Jalat hartioita leveämmällä, kantapäät vierekkäin viivalla o Heiton perään on lupa kaatua/ottaa askelia o 5 yritystä •
VEE 3kg (Vartalon edestä eteen 3kg) o Jalat hartioita leveämmällä, varpaat vierekkäin viivalla o Heiton perään on lupa kaatua/ottaa askelia o 5 yritystä 12.1.3 5-‐loikka • Urheilija asettuu hyppyviivalle, jalat hartioita vähän leveämmällä, varpaat vierekkäin viivalla •
Ensimmäinen ponnistus tasajalkaa hyppyviivalta, jonka jälkeen vapaasti vuoron perään yhden jalan hypyt -‐> alastulo viimeisen yhden jalan hypyn jälkeen tasajalkaa •
Tulos mitataan urheilijan takimmaisen kantapään kohdalta, 5 yritystä 15 9. 01 TOIMINTALINJA 12.1.4 Torjuntaulottuvuus ja iskulyöntihyppy • Torjuntaulottuvuus mitataan tasajalkaponnistuksella suoraan ylöspäin. Molempien käsien on noustava yhtä korkealle •
Iskulyöntiulottuvuudessa urheilija saa ottaa haluamansa mittaisen vauhdin ja käyttää iskulyönnin askeleita. Kurkotus iskulyöntikädellä. •
Molemmissa 5 yritystä. 12.1.5 20m juoksu ja CH-‐risti • 20 m juoksussa lähtö pystystä ajanottajan merkistä o vähintään 3 yritystä 12.1.6 Kestävyyssukkulajuoksu ja körpperi • Körpperi o Urheilija asettuu hoover asentoon (miesten punnerrusasentoa vastaava, kädet kuitenkin suorana) §
kaarijännitys lapaluiden välissä §
kyynärpäät suoraan hartioiden alla §
vain varpaat maassa §
vartalo suorana ilman notkoa tai kohoumaa lantionseudulla §
pää irti käsistä vartalon jatkona hartia linjassa o Urheilija nostaa jalkojaan tukijalan kantapään korkeudelle sekunnin välein (polvi suorassa). o Asento on säilyttävä koko suorituksen ajan, neljän huomautuksen jälkeen keskeytys. o Urheilija suorittaa testiä niin kauan kuin jaksaa, enintään kuitenkin 6 min. o Tulos kirjataan sekunteina. o Vain yksi yritys. 12.2 VIITEARVOT 12.2.1 TYTTÖJEN VIITEARVOT D-‐TYTÖT Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5-‐
CH 16 20m torj. iskul. KSJ körpperi 9. 01 TOIMINTALINJA loikka 1 ≤7 ≤5 ≤7,5 ≤8,0 ≤15,50 ≤215 ≤225 ≤120 2 ≤8 ≤6 ≤8,5 ≤8,5 ≤15,20 ≤225 ≤235 ≤180 3 ≤9,5 ≤7,5 ≤9,5 ≤9,0 ≤14,80 ≤235 ≤245 ≤240 4 ≤11 ≤9 ≤10.5 ≤9,5 ≤14,60 ≤245 ≤255 ≤300 5 yli 11 yli 9 yli 11 yli 10 alle 14,00 yli 255 yli 265 ≤360 Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5-‐
CH loikka 20m torj. iskul. KSJ körpperi 1 ≤8 ≤6 ≤8,5 ≤8,5 ≤15,40 ≤225 ≤240 ≤120 2 ≤9 ≤7 ≤9,5 ≤9,0 ≤15,00 ≤235 ≤250 ≤180 3 ≤10,5 ≤8,5 ≤10,5 ≤9,5 ≤14,60 ≤245 ≤260 ≤240 4 ≤12 ≤10 ≤11.5 ≤10,0 ≤14,20 ≤255 ≤270 ≤300 5 yli 12 yli 10 yli 12,5 yli 10,5 alle 13,80 yli 265 yli 280 ≤360 Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5-‐
CH loikka 20m torj. iskul. KSJ körpperi 1 ≤11,00 ≤9 ≤11,00 ≤10,50 ≤15,20 ≤245 ≤255 ≤150 2 ≤12,00 ≤10,50 ≤12,00 ≤11,00 ≤14,80 ≤255 ≤265 ≤210 3 ≤13,00 ≤11,50 ≤13,00 ≤11,50 ≤14,40 ≤265 ≤275 ≤240 4 ≤14,00 ≤12,50 ≤14,00 ≤12,00 ≤14,00 ≤275 ≤285 ≤300 5 yli yli 13,50 yli 15,00 yli yli 285 yli 295 ≤360 C-‐TYTÖT B-‐TYTÖT alle 17 9. 01 TOIMINTALINJA 15,00 12,50 13,60 A-‐TYTÖT Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5-‐
CH loikka 1 ≤14,00 ≤11,00 ≤12,00 2 ≤15,00 ≤12,50 ≤13,00 3 ≤16,00 ≤13,50 4 ≤17,00 ≤14,50 5 yli 18,00 yli 15,50 yli 16,00 20m torj. iskul. KSJ körpperi ≤11,50 ≤14,80 ≤255 ≤265 ≤210 ≤12,00 ≤14,40 ≤265 ≤275 ≤240 ≤14,00 ≤12,50 ≤14,00 ≤275 ≤285 ≤270 ≤15,00 ≤13,00 ≤13,60 ≤285 ≤295 ≤330 yli 13,50 yli 295 yli 300 ≤360 alle 13,20 12.2.2 POIKIEN VIITEARVOT D-‐POJAT Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5-‐
CH loikka 20m torj. iskul. KSJ körpperi 1 2 3 4 5 Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5-‐
CH loikka 20m torj. iskul. KSJ körpperi 1 C-‐POJAT 18 9. 01 TOIMINTALINJA 2 3 4 5 Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5-‐
CH loikka 20m torj. iskul. KSJ körpperi 1 2 3 4 5 Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5-‐
CH loikka 20m torj. iskul. KSJ körpperi 1 2 3 4 5 B-‐POJAT A-‐POJAT 19 9. 01 TOIMINTALINJA 13. HARJOITTELUN SUUNNITTELU 13.1 VUOSISUUNNITELMA Jokaisen valmentajan tehtävänä on ennen sarjakauden alkua tehdä joukkuekohtainen vuosisuunnitelma. Vuosisuunnitelmassa tulee ilmetä vähintään seuraavat asiat: •
pääkilpailut ja –turnaukset •
testausviikot •
mahdolliset tauot •
fyysisen harjoittelun painopisteet •
psyykkisen valmennuksen painopisteet •
lajiharjoittelun painopisteet •
tavoite kaudelle Valmentaja voi toteuttaa vuosisuunnitelmansa joko valmiin vuosisuunnitelmarungon pohjalle tai vapaamuotoisesti. Valmiit vuosisuunnitelmat tulee palauttaa valmennuspäällikölle. 13.2 JAKSOSUUNNITELMA Jaksosuunnitelma koostuu tulevan 4 viikon tapahtumista. Jaksosuunnitelman voi toteuttaa kirjallisella valmiilla jaksosuunnitelmarungolla tai siihen tulevat tiedot voi informoida muiden tiedotuskanavien kautta (esim. joukkueen omat sivut tai sähköpostilistat). Jaksosuunnitelma eli 4 viikon ”lukujärjestys” tulee kuitenkin olla pelaajien ja vanhempien nähtävillä valmentajan valitseman tiedonvälityksen avulla. 13.3 HARJOITUSSUUNNITELMA Valmentaja on velvollinen suunnittelemaan yksittäiset harjoitukset pohtien seuraavanlaisia kysymyksiä: •
Mikä on harjoituksen keskeinen tavoite? •
Mitä haluan opettaa ja miten sen opetan? •
Miten annan palautteen / miten pelaajat voivat mitata oman suorituksen laadun? •
Miten saan harjoitteista pelinomaisia? 20 9. 01 TOIMINTALINJA 21