8 Perjantaina 18. heinäkuuta 2014 metsätalous Puunhankinta-alue kattaa puoli Suomea. Se on ympyrä, jonka säde ulottuu Pohjois-Pohjanmaalle Kalajoelle ja etelään melkein Helsinkiin asti. ylitarkastaja Esa Mikkonen, keski-suomen elykeskus Uusi hinnoittelu vaatii vielä hiomista ja opettelua Rungon osien läpimittoihin perustuva hinnoittelu puukaupoissa vaatii vielä hiomista. MTK varoittaa, että nyt esitetyt minimirungon ja minimitukin pituusvaatimukset saattavat romuttaa koko mallin. Maa- ja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmä ehdotti kesäkuun lopulla, että puukaupassa siirrytään rungonosahinnoitteluun. Ehdotetussa menetelmässä runko jaettaisiin läpimitan perusteella luokkiin, jotka jokainen hinnoitellaan erikseen. Uudessa järjestelmässä ei puhuttaisi enää nykyisen puutavaralajittaisen hinnoittelun mukaisesti tukista ja kuitupuusta. Puun ostaja voisi katkoa rungon parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta katkonnalla ei olisi merkitystä puun myyjän saamaan myyntituloon. Hakkuukone laskisi rungon tilavuuden ja hinnoittelisi sen läpimittaluokkien mukaan. MTK:n asiantuntija Anssi Kainulainen pitää rungonosahinnoittelua lähtökohtaisesti hyvänä ajatuksena. Kainulaisen mielestä puumarkkinatyöryhmän esitykseen sisältyvät pituusvaatimukset minimirungolle ja minimitukille pilaavat kuitenkin mallin ja haittaavat todennäköisesti järjestelmän yleistymistä käytännön puukaupassa. Esitetyssä hinnoittelumallissa minimirunko on määritelty niin, että rungosta on pystyttävä katkaisemaan vähintään yksi 2,7 metrin pituinen pölkky, joka täyttää ainespuun vaatimukset. Minimitukkirungon vaatimus täyttyy vasta, kun rungosta voidaan katkaista vähintään yksi saha- tai vaneritukki, joka on vähintään 3,7 metriä pitkä. ”Minipituudet ovat liian pitkiä. Käytännössä minimipituus voi johtaa siihen, että järeää puuta myydään ohuen puun hinnalla”, Kainulainen sanoo. Minimipituudet ovat Kainulaisen mielestä järjestelmän kannalta turhia ja hämmentävät suotta metsänomistajia. Metsä Group on jo kokeillut Rungonosahinnoittelu ei ole aivan uusi asia. Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan yhtiö kokeili rungonosahinnoittelua jo yli viisi vuotta sitten. Päätöksiä kokeilujen uudelleen käynnistämisestä ei Metsä Groupissa ole tehty. ”On kuitenkin ihan selvää, että tulemme jatkamaan kokeiluja ja pyrimme edesauttamaan kehitystä niin, että rungonosahinnoittelu saataisiin yleistymään käytännössä.” Metsä Groupilla ei aiemmissa hankkeissa ollut erillistä mi- Rungon osien hinnoittelu ja katkonta Luokka Rungon osan alaja yläläpimitat, cm 1 6–13 2 13–18/20 3 4 18/20–25 25 → Metsäntutkimuslaitoksen tilaston puutavaralajeittaiset hinnat € / kuutiometri (viikko 28) Mäntykuitu 16 Kuusikuitu 17 Koivukuitu 16 Mäntypikkutukki 22 Kuusipikkutukki 24 Mäntytukki 56 Kuusitukki 56 Koivutukki 42 Järeimmät tukit muutama euro tavallista tukkia kalliimpi hinta, Metla ei tilastoi METSÄSTÄ LYHYESTI Katkoviiva osoittaa katkaisukohdan ja yhtenäinen viiva hinnoittelurajan. 4 3 2 1 1. tukki 49 dm 2. tukki 52 dm 1. kuitu 50 dm Tyypillinen perusratkaisu rungosta, josta katkaistaan kaksi tukkia ja kaksi kuitupuupölliä. 4 2 3 1. tukki 49 dm 2. tukki 43 dm vika 3 2 3. tukki 37 dm 3 2 2. kuitu 50 dm 2 1 pikkutukki 34 dm Rungosta katkaistaan kolme tukkia, yksi pikkutukki ja yksi kuitupuupölli. 4 Tuskin toista kirjan painajapolvea 1 2 kuitu 38 dm 1 1. tukki 1. kuitu 2. tukki 2. kuitu Keskellä runkoa on vika, joka alentaa osan rungosta luokasta 3 luokkaan 2. 3. kuitu Lähde: Puumarkkinatyöryhmä, Metla nimitukin pituusvaatimusta. Mäntylä arvioi, että tarve ottaa vaatimus osaksi hinnoittelujärjestelmää vaihtelee ostajittain. ”Minimitukin määrittelyn tarve riippuu myös leimikosta, koska kysymys on riskin jaosta. Hyvässä leimikossa pieni riski on helppo jakaa. Huonossa leimikossa pitää harkita tarkemmin.” Keskustelussa olisi Mäntylän mukaan hyvä muistaa, että uusi hinnoittelujärjestelmä auttaa saamaan rungosta irti parhaan mahdollisen jalostusarvon. ”Nykyisessä menetelmässä hinnoittelu ohjaa katkontaa. Nyt esitetyssä järjestelmässä ei sovita katkontaa, vaan sovitaan rungon arvosta”, Mäntylä sanoo. Stora Enso valmis pilottiin Stora Enson ostojohtajan Esa Ojalan mukaan yhtiössä on jo tehty laskelmia rungonosahinnoittelusta, mutta päätöksiä sen käyttöön otosta ei vielä ole. ”Olemme olleet mukana työryhmässä ja haluamme löytää uusia hinnoittelutapoja puukauppaan. Rungonosahinnoittelua ryhdymme varmaan kokeilemaan ainakin pilotinomaisesti.” Pilottihankkeista saadun palautteen perusteella voidaan Ojalan mukaan kehittää kauppatapaa ja mahdollisesti laajentaa uuden hinnoittelun käyttöä. Myös Ojala korostaa rungosta saatavan parhaan mahdollisen jalostusarvon merkitystä. ”Rungonosien hinta pitää perustua aina jalostusarvoon.” Minimitukkirungon pituusvaatimusta hän pitää perusteltuna. ”Lyhyen ja ohuen tukin jalostusarvo on aivan eri luokkaa kuin yli neljän metrin tukkien.” Ojala huomauttaa, että nykyisiä tukin ja pikkutukin hintoja sekä tulevia rungonosien hintoja vertailtaessa pitää muistaa, että nykyinen tukin hinta sisältää sekä alle 25-senttiä että yli 25-senttiä paksut tukit. Samoin pikkutukin nykyisessä hinnassa on mukana järeämmän tukin hintaa. JUHA KAIHLANEN Keitele Group epäilee hyötyjä Suomen suurimpiin itsenäisiin sahaajiin lukeutuvan Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio suhtautuu epäillen rungonosahinnoitteluun. ”En oikein tiedä, onko tästä nyt kamalan paljon hyötyä kenellekään. Ei tämä ainakaan kaikkiin leimikoihin sovellu”, Kylävainio sanoo. Runkohinnoittelua Kylävainio pitää parempana kuin nyt esitettyä rungonosahinnoittelua. Keitele Group on käyttänyt puukaupoissa runkohinnoittelua jo viitisen vuotta ja ostaa tarvitsemastaan puusta runkohinnoin 10–20 prosenttia. UPM:n Länsi-Suomen integraattialueen johtaja Tero Nieminen pitää mahdollisena, että UPM aloittaa jo syksyllä kokeilut rungonosahinnoittelusta. Kiistellyn minimitukkirungon mitat voisivat Niemisen mukaan hieman elää, mutta käytännön toiminnan kannalta minimimitta olisi hyvä pitää mahdollisimman vakiona. ”Tukkien pituudet määräytyvät sahatavara-asiakkaiden tarpeiden pohjalta sekä sahaustekniikan asettamissa rajoissa. Tällä perusteella myös alle 3,7 metrin tukkeja tultaneen todennäköisesti katkomaan aina tilanteen mukaan”, Nieminen sanoo. JUHA KAIHLANEN Elykeskus haluaa Äänekosken biojätistä lisää selvityksiä Vesikuormituksesta ja puunhankinnasta tehtävä laajempi arvio Sami Karppinen Metsä Fibren biotuotetehdas käyttäisi puuta 6,5 miljoonaa kuutiota Lajike Haketta Havukuitupuuta Koivukuitupuuta Puuta yhteensä vuodessa 1000 m³ 1 330 Autolla 1 330 Junalla 0 3 110 2 100 6 540 1 910 1 600 4 840 1 200 500 1 700 Kuljetuspäiviä vuodessa 355 Vuorokautiset määrät Kuljetusyksikön koko / m³ m³ / vrk Autoja tai junia vuorokaudessa Pyöreää puuta autolla Haketta autolla 50 50 9 887 3 746 198 75 13 634 273 4 857 18 491 3 Autolla yhteensä Junalla Puuta yhteensä / vrk 1 400 Lähde: Metsä Fibre Oy Biotuotetehtaalle suunniteltu tuotanto vuodessa Ensi vaiheessa: Havusellua Koivusellua Mäntyöljyä Tärpättiä 800 000 tonnia 500 000 tonnia 45 000 tonnia 2 000 tonnia Tuotekaasua sellutehtaan meesauunin polttoaineeksi voidaan valmistaa kaasuttamalla kuorta ja puutähteitä. Biokaasua voidaan tuottaa mädättämällä biolietettä. Myöhemmässä vaiheessa vaihtoehtoisia tuotteita voivat olla lisäksi: Bioöljyä Bioetanolia Biohiiltä 100 000 tonnia 20 000 kuutiometriä 150 000 tonnia Keski-Suomen elykeskus haluaa Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Äänekoskelle suunnitteleman biotuotetehtaan ympäristövaikutuksista vielä lisää selvityksiä. Elykeskus antoi keskiviikkona lausunnon biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (yva). Yva-ohjelma on eräänlainen työsuunnitelma, jonka mukaan edetään ympäristöä koskevissa arvioissa ja ympäristölupakysymyksissä. Biotuotetehtaan ympäristövaikutuksista nyt laadittu selvitys on elykeskuksen ylitarkastajan Esa Mikkosen mukaan pääosin riittävä. Tarkennuksia elykeskus haluaa vielä lähinnä vesistökuormituksesta ja puunhankinnasta. Vesistökuormituksen arviointi pitää ulottaa PohjoisPäijänteelle asti, lausunnossa todetaan. Se tarkoittaa, että tehtaan päästämien jätevesien vai- Ligniiniä voidaan erottaa sellunvalmistuksen yhteydessä ja jalostaa siitä erilaisia tuotteita. kutuksia on tutkittava tehtaan alapuolisessa vesistössä 40–50 kilometrin päässä Jyväskylän alueella. Mikkosen mukaan jo nykyisenkin tehtaan tarkkailuohjelmissa seurataan PohjoisPäijänteen tilaa. Puuta puolesta Suomesta Elykeskus edellyttää lisää tietoa myös uuden tehtaan puunhankinnan vaikutuksista luontoon. ”Puunhankinta-alue kattaa puoli Suomea. Se on ympyrä, jonka säde ulottuu PohjoisPohjanmaalle Kalajoelle ja etelään melkein Helsinkiin asti”, Mikkonen kuvaa. Äänekoskelle suunniteltu biojätti tarvitsee puuta vuodessa 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Nykyinen tehdas nielee vuosittain 2,4 miljoonaa kuutiometriä. Tehtaan lähistöllä puunhankinnan luontovaikutuksista vaaditaan tarkkoja luontotyyp- Metsä Fibren uusi biotuotetehdas nielisi vuorokaudessa puuta ja haketta yhteensä 18 500 kuutiometriä. Puutavara-autoilla siitä tulisi 13 600 kuutiometriä. pi- ja lajikohtaisia selvityksiä. Kauempaa hankinta-alueelta riittää Mikkosen mukaan kar- keamman tason yleisarviointi. ”Metsänkäsittelyn sertifikaatit ja ennen kaikkea luonnon- suojelulain ja metsälain noudattaminen ovat tärkeimmät asiat.” Metsä Fibre ei yllättynyt Metsä Fibrelle elykeskuksen lausunto ei ollut yllätys. Metsä Fibren projektijohtaja Timo Merikallio sanoo, että lausunto oli hyvin odotusten mukainen. Viranomaisten kanssa on Merikallion mukaan pystytty keskustelemaan projektin suunnittelun aikana avoimesti ja rakentavasti. Metsä Fibren on tarkoitus antaa varsinainen yva-selostus yhteysviranomaisena toimivalle elykeskukselle elokuussa. Yva-menettelyn toivotaan päättyvän elykeskuksen lausuntoon lokakuussa. Yva-menettelyn rinnalla etenee ympäristölupahakemus, jonka Metsä Fibre jättää aluehallintoviranomaiselle. Ympäristölupa rajoittuu lähinnä teollisuustontille, kun taas yva-menettely kattaa hyvin laajan alueen. Merikallion mukaan Metsä Fibren tavoitteena on saada biotuotetehtaan koko luvitusprosessi valmiiksi ensi vuoden alkuun mennessä. Varsinainen investointipäätös pyritään tekemään ensi keväänä. Näin tehdas voisi aloittaa toimintansa vuonna 2017. Nykyinen tehdas puretaan Äänekosken uusi biotuotetehdas tuottaisi ensi vaiheessa 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta pitkäkuituista havusellua 800 000 tonnia ja lyhytkuituista koivusellua 500 000 tonnia. Havusellu menisi lähinnä vientiin. Koivusellu myytäisiin kotimaan tehtaille. Jo ensi vaiheessa sellun valmistuksen yhteydessä tuotettaisiin myös mäntyöljyä ja tärpättiä. Kuoresta ja puutähteistä valmistettaisiin tuotekaasua tehtaan omaan käyttöön. Biokaasua olisi mahdollista tehdä mädättämällä jätevesipuhdistamon biolietettä. Toisessa vaiheessa, kun vanha sellutehdas on saatu purettua ja näin tilaa tehdastontille, biotehtaalla voitaisiin ryhtyä tuottamaan joko bioöljyä, bioetanolia tai biohiiltä. Merikallio pitää todennäköisenä, että bioöljyä, bioetanolia tai biohiiltä tekisi joku kumppaniyhtiö, ei Metsä Fibre itse. Myös ligniinin jatkojalostaminen kiinnostaa Metsä Fibreä. Stora Enso investoi Sunilan sellutehtaalle Kotkaan ligniinin erotusprosessiin. Vastaavanlaisen prosessin Valmet on myynyt jo aiemmin Domtarille Yhdysvaltoihin. JUHA KAIHLANEN Kirjanpainajan parveilu tämän vuoden touko–kesäkuussa oli voimakasta, mutta kesäkuun jälkipuoliskon poikkeuksellisen viileä sää hillitsi kirjanpainajan parveilua, kertoo Metsäntutkimuslaitos. Koleus vähensi myös kirjanpainajan toukkien kehitystä, minkä seurauksena toisen sukupolven kehittyminen tänä kesänä on epätodennäköistä. Lämminneet säät ovat uudestaan voimistaneet kirjanpainajan parveilua, joten kirjanpainajien uudet iskeytymät ovat vielä mahdollisia. Metsäntutkimuslaitoksen www-sivuilta löytyy uusi palvelusovellus, jonka avulla voi arvioida kirjanpainajan kehitystä eri osissa maata. Virus torjuu juurikääpää Juurikääpiä tuhoava virus voi tulevaisuudessa torjua juuri- ja tyvilahoa, kertoo Metsäntutkimuslaitos Metsälehden mukaan. Tutkimuslaitoksen kokeissa ulkomailta kerätyt ja suomalaiseen juurikääpään istutetut juurikäävän partitivirukset hidastivat sienen kasvua. Viruksen avulla voitaisiin näin ehkäistä juurikääpätuhojen leviämistä. Juurikäävät ovat sieniä, jotka aiheuttavat havumetsiin vuosittain jopa 50 miljoonan euron vahingot. Etelä-Suomen kuusista jopa viidennes on tyvilahon vikaannuttamia. Juurikääpätuhoja rajoitetaan nykyisin välttämällä kesähakkuita, kantokäsittelyillä, kannonnostolla ja vaihtamalla puulajia saastuneilla mailla. Karihaaran saha kiinni Kemissä Metsä Wood sulkee lopullisesti Kemin Karihaaran sahan ja irtisanoo sahan jäljellä olevat viisi työntekijää heinäkuun aikana. Karihaaran saha on seisonut ja työntekijät olleet lomautettuina jo toukokuusta 2009 lähtien. Syyksi yhtiö on ilmoittanut sahan heikon kannattavuuden. Karihaarassa on sahattu puuta vuodesta 1874 lähtien. Metsäteollisuuden päästöt vähenivät Viime vuonna massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan vähenivät 11 prosenttia tuotantoon suhteutettuna, kertoo Metsäteollisuus ry. Veteen kohdistuvat päästöt pysyivät samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Hyvän kehityksen taustalla ovat investoinnit entistä tehokkaampiin savukaasuja puhdistaviin laitteistoihin. Lisäksi metsäteollisuusyritykset sijoittivat kaatopaikalle 23 prosenttia vähemmän jätettä kuin edellisvuonna. Etujärjestön mukaan se kertoo entistä paremmasta sivuvirtojen hyödyntämisestä. Salamat sytyttivät maastopaloja Salama sytytti Sallan Hautajärvellä maastopalon tiistaina. Palossa tuhoutui noin hehtaari mäntymetsää, kertoo Lapin Kansa. Savukosken Tanhuan kylässä syttyi niin ikää tiistaina maastopalo, joka paikallisen pelastuslaitoksen mukaan sai alkunsa salamasta. Alueella jatkunut rankkasade sammutti kuitenkin palon ennen kuin palomiehet ehtivät paikalle. Palossa tuhoutui noin kolme aaria metsää. Savukosken palosta kertoi sanomalehti Kaleva. Varas vei metsä koneen ketjut Sotkamon Suovaarantiellä on varastettu satojen kilojen painoiset metsäkoneen ketjut, kertoo Kainuun Sanomat. Ketjut on viety viime viikon torstain ja maanantain välisenä aikana. Arvoa niillä on yli tuhat euroa. Sotkamon poliisi kaipaa asiaan liittyviä havaintoja numeroon 0295 416520.