Suomeksi - Metsä Group
ECHO 1 / 2015 SIDOSRYHMÄJULKAISU FIBRE INTELLIGENCE P. 6 P. 12 P. 22 MEGATRENDIT HALTUUN BIOTALOUDEN VETURI KASVUN KUMPPANIT LONTOO, ISO-BRITANNIA ÄÄNEKOSKI, SUOMI PETRESTI, ROMANIA FIBRE FACT ÄÄNEKOSKI EKOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Metsä Fibre rakentaa Äänekoskelle maailman ensimmäisen uuden sukupolven biotuotetehtaan, joka tuottaa korkealuokkaisen sellun lisäksi resurssitehokkaasti bioenergiaa ja useita uudenlaisia biomateriaaleja. Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä valmistuvaksi suunniteltu biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Ainutlaatuinen tuotantolaitos on myös maailman energiatehokkain ja ensimmäinen täysin fossiilisista polttoaineista vapaa sellutehdas. Uudenlaisten teknologioiden käyttöönotto kasvattaa tehtaan energiaomavaraisuutta 240 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että se tuottaa 2,4 kertaa enemmän sähköä kuin kuluttaa sitä itse. Biotuotetehdas tuottaa vuosittain 1,8 terawattituntia sähköä, mikä vastaa 2,5 prosenttia Suomen vuotuisesta energiantuotannosta. ECHO 1 / 2015 SIDOSRYHMÄJULKAISU SISÄLTÖ METSAFIBRE.FI INTELLIGENCE INNOVATION 06 PULP VISION 12 GREEN GROWTH Futuristi Rohit Talwar kertoo, miten yritysten tulisi varautua muutoksiin globaalissa toimintaympäristössä. Maailman ensimmäinen uuden suku polven biotuotetehdas hyödyntää tehokkaammin selluntuotannon sivuvirrat. 32 FIBRE TECH Metsä Fibren tekninen asiakaspalvelu sujuvoittaa tuotannon aloitusta ja auttaa saamaan sellusta kaiken hyödyn irti. 12 22 32 ALLIANCE 22 PARTNERS IN PULP Metsä Fibre on luonut yhdessä kauppahuone Europcellin kanssa onnistuneen yhteistyömallin Itä-Euroopan sellumarkkinoille. METSÄ FIBRE ECHO. NUMERO 1/2015. METSÄ FIBRE, PL 30, 02020 METSÄ. WWW.METSAFIBRE.FI Julkaisija: Metsä Fibre, Myynti ja Markkinointi. Päätoimittaja: Saija Tuomikoski, Toimitusneuvosto: Ari Harmaala, Mikael Lagerblom, Ursula Lumme, Tom Nickull ja Saija Tuomikoski. 4 ECHO — 1 / 2015 Tuotanto: Miltton Oy. Tuottaja: Minna Salama. Graafinen suunnittelu: Riina Walli. Paino: Erweko Oy. ISSN 2324-0199 (painettu) ISSN 2324-0202 (verkkojulkaisu) ECHO ilmestyy suomeksi, englanniksi, saksaksi ja kiinaksi. Kaikki lehdet ovat saatavilla osoitteesta: www.metsafibre.fi. Kansi: Carta Integra 190 g. Paperi: Galerie Art 130 g. SIVU 2 FIBRE FACT ÄÄNEKOSKI: EKOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ 5 EDITORIAL SITOUDUMME JATKUVAAN KEHITYKSEEN 6–11 PULP VISION VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ 12–15 GREEN GROWTH BIOTUOTTEISSA ON TULEVAISUUS 16–19 FIBRE FACT ENNÄTYSTEHDAS 20–21 MARKET REVIEW UINUVA JÄTTI? 22–29 PARTNERS IN PULP RÄÄTÄLÖITY RATKAISU 30–31 BRANCHING OUT METSÄSTÄ CATWALKILLE 32–36 FIBRE TECH KOKO KETJU HALLINNASSA 37 COLUMN BIOTALOUS LUO KESTÄVÄÄ KASVUA 38–39 SEEDLINGS SITOUDUMME JATKUVAAN KEHITYKSEEN Metsä Fibre on tehnyt investointipäätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle. Huolellisesti valmistellun hankkeen rakennustyöt on jo käynnistetty, ja tuotantoon uusi tehdas lähtee kolmannella vuosineljänneksellä 2017. Investointi on Suomen metsäteollisuushistorian suurin. Hanke osoittaa yhtiön vahvaa luottamusta toimialan jatkuvaan kehittymiseen ja kasvuun. Muutokset tuoterakenteissa, markkinoiden kehityksessä ja asiakasrakenteessamme jatkuvat, mutta uskomme uuden investoinnin myötä olevamme kilpailukykyisiä ja pystyvämme tarjoamaan asiakkaillemme luotettavaa kumppanuutta myös tulevina vuosikymmeninä. Tavoitteenamme on jalostaa biotuotetehtaalle hankittava puuraaka-aine mahdollisimman tehokkaasti erilaisiksi tuotteiksi ja siten parantaa kokonaisuuden kilpailukykyä, energiatehokkuutta ja ympäristösuorituskykyä. Tehtaan päätuote on sellukuitu ja uuden tuotannon pääasiakkaina on nykyinen asiakaskuntamme. Muita tuotteitamme ovat jatkossa sellutehtaaseen jo nyt oleellisesti liittyvät energiatuotteet sekä tehtaan sivuvirroista jalostettavat uudet tuotteet, joista kerromme tarkemmin tässä lehdessä. Puuraaka-aineen saatavuus on luonnollisesti ydinkysymys tämän kaltai sessa investoinnissa. Suomessa luonnonmetsiin perustuvaa metsätalout ta on kehitetty vuosisatojen ajan. Työn tuloksena metsät ovat hyvässä kunnossa, niitä hyödynnetään monipuolisesti niin virkistyskäytössä kuin teollisuuden raaka-aineena. Suojellun metsäpinta-alan osuus on meillä Euroopan suurin. Puumäärä metsissä kasvaa vuosi vuodelta kasvun ylittäessä käyttömäärän kymmenillä prosenteilla. Investointipäätöksen myötä haluan kiittää asiakkaitamme pitkäaikaisesta hyvästä yhteistyöstä ja vahvistaa lupauksemme toimia jatkossakin maailmanlaajuisesti merkittävänä korkealaatuisen, kestävään metsätalouteen perustuvan havusellun toimittajana. Yhteistyötämme ohjaa asiakaslupauksemme ’Fibres of Success’. PULPEXCHANGE & JÄTEVESI-FOX Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy PEFC/02-1-01 PULP VISION 6 ECHO — 1 / 2015 VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ Kaikkien yritysten – myös selluntuottajien – pitää ottaa huomioon globaalissa toimintaympäristössään tapahtuvat muutokset. Kysyimme futuristi Rohit Talwarilta, kuinka yritysten tulisi ottaa tulevat trendit vastaan. TEKSTI: TIMO NYKÄNEN, KUVAT: ED TAYLOR / VELHOT R Rohit Talwar on Lontoossa päämajaansa pitävän asiantuntijayritys Fast Future Researchin toimitusjohtaja, ja kysytty tulevaisuudentutkija ja puhuja yritystilaisuuksissa ympäri maailman. Aiemmalla urallaan johdon konsulttina hänen tehtäviinsä kuului osana strategiatyötä kysyä yrityksiltä, mikä niiden näkemys on tulevaisuudesta, ja miten se voisi vaikuttaa yritysten valintoihin. Hän huomasi, että usein johtajisto pelkästään peilasi kaikkea menneisyyden kautta, tai mikä pahempaa – ei ollut lainkaan perillä tulevaisuudesta. ”Aloin pohtia, että tähän täytyy olla parempikin ratkaisu. Tulevaisuus on aina kiehtonut minua, joten päätin perehtyä alaan tarkemmin ja kouluttaa itseäni. Aloin pitää aiheesta esityksiä yritystapahtumissa ja vähitellen tästä tuli päivätyöni”, Talwar sanoo. Nykyisin Fast Future tarjoaa valikoiman erilaisia tutkimus- ja konsulttipalveluja sekä puheenvuoroja asiakastilaisuuksiin. Yrityksen tutkimushankkeissa on selvitetty muun muassa ilmailualan, lentoasemien, hotellien ja HR:n tulevaisuuden näkymiä. Viime vuonna Fast Future toteutti Euroopan komissiolle selvityksen tieteen ja teknologian muutoksista seuraavien 40 vuoden aikana. Parhaillaan Talwar viimeistelee tutkimusta epävirallisen talouden kehityksestä. “Puhun johtoportaan kuulijoille tavallisesti noin 20–25 maassa vuosittain. Pyrin auttamaan yrityksiä ajattelemaan ja ymmärtämään tulevaisuuteen vaikuttavia virtauksia sekä pohtimaan miten he voivat paitsi vastata niihin, myös muokata omaa tulevaisuuttaan”, Talwar kertoo. KEHITTYVÄT TALOUDET, KAUPUNGISTUMINEN JA KULUTUS Tarkasteltaessa merkittävimpiä seuraavan kymmenen vuoden aikana vaikuttavia kehityssuuntia, ei yksikään yritys tai toimiala ole turvassa niin sanotuilta megatrendeiltä. Ne ovat kaiken taustalla vaikuttavia trendien yhdistelmiä, jotka muokkaavat yhdessä tulevaisuutta. ”Voisimme esimerkiksi mainita, kuinka Turkilla menee taloutena kohtuullisen hyvin tai miten Bangladesh tai Vietnam näyttävät kehittyvän, mutta kun näitä tarkastellaan yhdessä, puhutaan kehittyvien talouksien megatrendistä globaalilla tasolla”, Talwar tarkentaa. ”Samaan tapaan voimme todeta väestötieteelliseltä kannalta, että ihmiset elävät monissa maissa yhä pidempään. Globaalisti tarkasteltuna kyse on ikääntyvän yhteiskunnan megatrendistä, jonka mukaan entistä useammat elävät jopa yli 90-vuotiaiksi PULP VISION ja noudattavat terveempiä elintapoja. Nykyään tehdään myös yhä enemmän tieteellistä tutkimusta odotettavissa olevan eliniän pidentämiseksi”. Globaalit ilmiöt, kuten väestönkasvu ja lisääntyvä varallisuus, kiristyvä kilpailu energiasta ja luonnonvaroista sekä tarve hyödyntää käytettävissä olevat resurssit tehokkaammin näyttäisivät kaikki Metsä Fibren näkökulmasta tarjoavan pääosin positiivisia mahdollisuuksia. Pohjoisen havusellun raaka-aine on uusiutuvaa ja vastuullisesti tuotettua, ja yrityksen investointi uuden sukupolven biotuotetehtaaseen on innovatiivinen vastaus vastuullisten tuotantomenetelmien ja tuotteiden kasvavaan kysyntään. Näiden lisäksi myös kaupungistumisen megatrendi vaikuttaa positiivisesti sellu- ja paperituotteiden markkinoihin. ”On selvästi nähtävissä megatrendi, johon liittyy muuttoliike kaupunkeihin ja panostus urbaanien alueiden kasvavaan infrastruktuuriin. Vuoteen 2030 mennessä useimmissa maissa noin 50–70 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla. Lisäksi kaupungit laajenevat siten, että niiden väliset rajat sulautuvat toisiinsa. Esimerkiksi Intiassa Delhin ympärillä on useita satelliittikaupunkeja, ja niin sanottu Delhi-Mumbai-teollisuuskäytävä on kunnianhimoinen projekti näiden kahden kaupungin liittämiseksi toisiinsa”, Talwar selittää. Hän huomauttaa, että resurssien keskittäminen yhteen paikkaan luo mahdollisuuksia ja rakentaa asiantuntijaklustereita, jotka kiihdyttävät eri toimialojen ja osaamiskeskusten kehitystä. Toisaalta kaupungistuminen vaatii paljon julkiselta infrastruktuurilta, kuten asuntotuotannolta, vesi- ja viemäröintijärjestelmiltä, koulutukselta, terveys- ja sosiaalipalveluilta ja liikenteeltä. ”Toinen käynnissä oleva maailmanlaajuinen trendi liittyy parantuvaan elintasoon ja keskiluokan kasvuun. Kaikissa maissa on pyrkimys talouskasvun edistämiseen, väestön hyvinvoinnin ja toimeentulon parantamiseen, kotimaisen teollisuuden rakentamiseen ja kulutusyhteiskunnan luomiseen. Nouseva tulotaso lisää kulutusta ja tyypillisesti kasvattaa pakattujen hyödykkeiden sekä paperi- ja pehmopaperipohjaisten tuotteiden kysyntää”, Talwar lisää. DATA RATKAISEE Kehittyvien markkinoiden kasvava kuluttajayhteiskunta lisää vaatimuksia sekä resurssien saatavuudelle että tarpeelle noudattaa vastuullista elintapaa. Yrityksillä on haasteenaan välttää liiallista kulutusta ja olla hyviä yrityskansalaisia, mutta samanaikaisesti myös vastata kuluttajien 8 ECHO — 1 / 2015 lisääntyviin vaatimuksiin. Vastuullisuuden korostuminen on johtanut myös eräänlaiseen kierrätyksen muotoon, niin sanottuun jakamistalouteen. ”Sen sijaan että ostaisin auton, jota käytän ehkä vain viisi prosenttia ajasta, voin liittyä mukaan rinkiin, jossa vaikkapa 18 ihmistä jakaa saman auton, tai voin vuokrata auton tuntitaksalla. Sama pätee esimerkiksi polkupyöriin, sähkötyökaluihin tai muihin kestohyödykkeisiin. Resurssien jakaminen vähentää hukkaa, mutta asettaa samalla haasteita yritysten kannattavuudelle, koska kulutus saattaa samalla vähentyä”, Talwar sanoo. Suurin haaste perinteisemmille toimialoille ovat kuitenkin digiaikakaudelle syntyneet yritykset ja ihmiset. Talwarin mukaan ”syntyjään fyysiset” DIGINATIIVIT USKOVAT YMMÄRTÄVÄNSÄ ASIAKKAITA PAREMMIN KUIN NYKYISET TOIMIJAT. yritykset ottavat yhteen syntyperäisten digiyritysten kanssa, jotka näkevät kaiken datana. Nämä diginatiivit uskovat, että kaikki ongelmat voi ratkaista sopivalla ohjelmistolla tai algoritmilla. ”Syntyjään digitaaliset toimijat uskovat osaavansa tehdä asiat paremmin kuin toimialojen olemassa olevat pelurit, koska kaikki liittyy tietoon ja asiakkaan ja toimitusketjun ymmärtämiseen. On kyse tehottomuuden poistamisesta ja työn virtaviivaistamisesta”. Talwar näkee tämän syynä siihen, että esimerkiksi Google avaa lentoasemia ja Facebook kaavailee ryhtyvänsä pankiksi tai terveydenhuoltoalan yrityk- seksi. Koska digiyrityksillä on niin paljon tietoa ja näkemystä, ne uskovat pystyvänsä hallinnoimaan dataa ja ymmärtämään loppukäyttäjiä paremmin kuin perinteiset yritykset. INNOVAATION AVAIMET Miten perinteiset toimialat voivat sitten pysyä kisassa mukana ja vastata diginatiivien haasteeseen? Vastus on sitäkin kovempi, kun mullistavat bisnesmallit näkyvät myös kovina tavoitteina: ”Uuden ajan yritykset ovat tuoneet mukanaan uudenlaisen eksponentiaalista kasvua hakevan strategian. Sen mukaan bisnekselle keskeisiä toimintoja pyritään parantamaan vähintään kymmenkertaisesti. Mielestäni yksi hyvä esimerkki autoteollisuudesta on se, kuinka tyypillisessä Fordissa on 5000–6000 yrityksiä ajaa usein eteenpäin intohimo tiettyä ideaa kohtaan ja rakkaus siihen, mihin ne itse uskovat. Mielikuvitus ja vaihtoehtojen testaaminen ohjaavat yritysten innovaatioprosessia. Yritykset tekevät paljon nopeita ja vaistonvaraisia päätöksiä ja ovat valmiita tarkastelemaan tulevaisuutta ja toimimaan sen mukaisesti. Päätöksenteon nopeuttaminen, organisaation täyden potentiaalin hyödyntäminen ja innovaatioiden tukeminen ovat keskeisimpiä menestystekijöitä. ”Meidän tulisi opastaa ihmisiä organisaation kaikilla tasoilla katsomaan oman toimialansa ulkopuolelle, jotta ymmärtäisimme maailman muutosta. Meidän pitää panostaa innovointiin ja ongelmanratkaisuun liittyviin kykyihin ja siihen, että asioita lähestyttäisiin vaihtoehtoisten skenaarioiden kautta. Sen lisäksi meidän täytyy ottaa huomioon, että työntekijät elävät tulevaisuudessa paljon pidempään. Meidän tuleekin tarjota ihmisille elinikäisen oppimisen mahdollistavia kykyjä, jotta heidän taloutensa olisi turvattu myös tulevaisuudessa”. ROBOTIT OSAKSI TYÖYHTEISÖÄ osaa, ja uuden mallin suunnitteluun ja prototyypin tuotantoon menee ehkä kaksi tai kolme vuotta. Sitten markkinoille ilmestyy Local Motorsin kaltainen yritys, joka pystyy suunnittelemaan personoidun auton ja 3D-printtaamaan sen muutamassa päivässä alle 50 osasta. Suunnitteluun ja tuotantoon kuluva aika vähenee tällöin dramaattisesti”. Talwar korostaa, että koko lähestymistapa tulevaisuuteen on muuttumassa. Pitkän aikavälin strategiat ja perusteelliset, mutta tylsät liiketoimintasuunnitelmat korvautuvat visioilla, mielikuvituksella ja vahvan yhteisen tavoitteen kollektiivisella omistajuudella. Juuri nyt tulevaisuutta muokkaavia Toinen työvoimaan liittyvä muutos on robotiikan kasvava merkitys. Talwar sanoo, että automaatio tulee työpaikoille, ja mikä mielenkiintoisinta, yhä useammat ihmiset tehostavat eri tavoin aivojaan ja kehojaan saavuttaakseen optimaalisen suorituskyvyn. ”Jo nyt käytetään psyykkisiä kykyjä tehostavia lääkeaineita tai korvataan raajoja kehittyneemmällä teknologialla, kuten kokonaan ympäri kääntyvillä ranteilla. Kymmenen vuoden päästä työntekijöissä on todennäköisesti sekä tavallisia ihmisiä että niitä, jotka ovat muunnelleet aivojaan ja kehojaan sekä robotteja. Yksi yritysten suurimmista haasteista on hallinnoida tätä integroitua työvoimaa ja kyetä tarjoamaan ihmisille ne taidot, joilla suunnistaa koko ajan mutkikkaammaksi käyvässä maailmassa”. Tämä voi vaikuttaa kuvitelmalta, mutta Talwar tähdentää, että tulevaisuus on hyvinkin todellista jo nyt. ”Haasteena on se, että meillä on taipumus olla uskomatta, että jotain on tapahtumassa, jos emme näe sitä suoraan edessämme tai emme ole kuulleet siitä. Kirjailija William Gibson sanoi, että tulevaisuus on jo käynnissä, se on vain hyvin epätasaisesti jakautunut. Meidän pitää herätellä ihmisiä näkemään, kuinka nopeasti ja kuinka paljon maailma on muuttumassa, ja helpottaa tämän muutoksen hyväksymistä sekä auttaa heitä löytämään tapoja ohjata omaa tulevaisuuttaan”. PULP VISION JOKAISEN ORGANISAATION TULISI KATSOA OMAN TOIMIALANSA ULKOPUOLELLE YMMÄRTÄÄKSEEN MAAILMAN MUUTOSTA. 10 ECHO — 1 / 2015 VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ TRENDIT HALLUSSA Markkina-analyytikko Jarmo Suorsa kuuluu Metsä Groupin Business Intelligence -yksikköön, jonka tehtävänä on tukea yhtiön päätöksentekoa keräämällä, tuottamalla ja jakamalla analyyttistä tietoa ja näkemyksiä. Tiimi seuraa päivittäin sekä megatrendejä että heikkoja signaaleja. Suorsa on samaa mieltä futuristi Rohit Talwarin kanssa siitä, että monet tämänhetkiset globaalit megatrendit näyttävät olevan Metsä Fibren liiketoiminnan kannalta suotuisia. ”Ilmiöt voidaan jakaa kuuluviksi esimerkiksi demografisiin trendeihin, voimatasapainon muutoksiin ja digitalisaatioon. Kaupungistuminen, ikääntyminen ja kehittyvien talouksien nousu kuuluvat demografisiin muutoksiin, jotka lisäävät pehmopaperien ja pakkausten kysyntää. Lisääntyvä tietoisuus tuoteturvallisuudesta ja hygieniasta luovat lisäksi kilpailuetua etenkin sertifioidulle, pohjoismaiselle ensikuidulle kierrätyskuituun verrattuna”, Suorsa sanoo. Kun puhutaan globaalin voimatasapainon muutoksista, vastaa Metsä Fibren selluntuotanto hyvin resurssitehokkuuden ja kierrätyksen vaatimuksiin. Tehtaat hyödyntävät tehokkaasti kaikki sivuvirrat ja niiden sähköntuotannon energiaomavaraisuusaste on ylijäämäinen. “Uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus selluntuotannon tarpeisiin on Suomessa erinomaisella tasolla. Infrastruktuurimme ja osaamisemme sekä pitkät perinteet metsien arvostukselle ja vaalimiselle arvokkaana luonnonvarana vastaavat kaikki vastuullisten tuotantomenetelmien lisääntyviin vaatimuksiin”. Digitalisaatio on myös tärkeä sellun kysyntään vaikuttava megatrendi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten uusi teknologia ja tehokkaammat tuotantotavat ovat parantaneet tuottavuutta. Verkkokaupan kasvu on myös lisännyt pakkaamisen tarvetta. “Metsä Fibren tapauksessa uraauurtava RFID-seurantajärjestelmä on hyvä esimerkki digitalisaation eduista. Se vaikuttaa logistiikkaa tehostamalla koko arvoketjuun ja auttaa parantamaan resurssitehokkuutta”, Suorsa lisää. INFO JARMO SUORSA MARKKINAANALYYTIKKO METSÄ GROUP BUSINESS INTELLIGENCE JARMO.SUORSA@ METSAGROUP.COM PITKÄT PERINTEEMME METSIEN VAALIMISELLE ARVOKKAANA LUONNONVARANA VASTAAVAT VASTUULLISTEN TUOTANTOMENETELMIEN VAATIMUKSIIN. GREEN GROWTH BIOTUOTTEISSA ON TULEVAISUUS Metsä Fibre on käynnistänyt Äänekoskelle nousevan maailman ensimmäisen uuden sukupolven biotuotetehtaan rakennustyöt. Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä valmistuvaksi suunniteltu tehdas vastaa havusellun kasvavaan kysyntään ja hyödyntää aiempaa tehokkaammin selluntuotannossa syntyvät sivutuotteet. TEKSTI: TIMO NYKÄNEN, KUVAT: METSÄ FIBRE M Metsä Fibre valmistautuu etujoukoissa uuteen maailmaan, jossa biotalouden merkitys on nykyistä paljon suurempi. Uusiutuvista raaka-aineista valmistettavien tuotteiden ja energian kysyntä kasvaa, ja samasta raaka-ainemäärästä pitää saada resurssitehokkuuden nimissä aiempaa enemmän irti. ”Rakennemuutos päämarkkina-alueellamme vaikuttaa lisäksi siihen, ettei enää kannata rakentaa tehdasta, joka keskittyisi vain yhteen tuotteeseen. Puuraaka-aine on toisaalta myös kallein kustannustekijä meidän liiketoiminnassamme, joten siitä saatava lisäarvo kannattaa tietenkin maksimoida”, sanoo Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn. Selluntuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen on jo arkipäivää, ja muut tuotteet kuten mäntyöljy, tärpätti ja bioenergia tuovat nyt kymmenisen prosenttia, eli yli 100 miljoonaa euroa Metsä Fibren liikevaihdosta. Rinnakkaistuotteiden osuus voisi kuitenkin jatkossa arviolta jopa tuplaantua. Metsä Fibren uuden biotuotetehtaan vuotuinen selluntuotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 tonnia lehtipuusellua. Suomen metsäteollisuuden historian suurin, noin 1,2 miljardin euron investointi 12 ECHO — 1 / 2015 synnyttää pohjoisen pallonpuoliskon suurimman puuta jalostavan tehtaan. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET MINIMOITU Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi prosessi käynnistettiin jo viime vuoden keväällä ja se saatiin päätökseen lokakuun lopussa 2014. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi biotuotetehtaalle ympäristö- ja vedenottoluvan tammikuun lopussa 2015. Biotuotetehtaan ympäristö- ja vedenottoluvassa myönnettiin myös aloituslupa, jonka perusteella toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupa annettiin biotuotetehtaan lisäksi kuoren kuivaukselle ja kaasutuslaitokselle, mädättämölle, integraatissa syntyville jätevesille, Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelylle sekä Metsä Boardin jätevedenpuhdistamolle. Vaikka biotuotetehdas on yli kaksi kertaa suurempi kuin nykyinen Äänekosken sellutehdas, jonka se korvaa, pysyvät esimerkiksi jätevesipäästöt vanhan tehtaan lupaehtojen rajoissa. Tiukat päästöarvot ovat osin sen ansiota, että vettä kierrätetään biotuotetehtaassa tehokkaammin kuin missään muualla maailmassa. ”Ympäristön kannalta hankkeessa on olennaista, että kaikessa käytetään uusinta ja parasta mahdollis- GREEN GROWTH VUOTUINEN SELLUNTUOTANTO: 1,3 MILJ. TONNIA ENNÄTYSINVESTOINTI: 1,2 MILJARDIA EUROA ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS LISÄÄ UUSIUTUVAN ENERGIAN OSUUTTA SUOMESSA YLI KAHDELLA PROSENTTIYKSIKÖLLÄ. ta tekniikkaa, jolloin esimerkiksi vedenkulutus on minimoitu ja hajukaasujen kattavalla talteenotolla minimoidaan hajupäästöt”, sanoo biotuotetehtaan esisuunnitteluvaiheessa ympäristövaikutusten arviointiprosessista ja lupaprosessista vastannut Metsä Fibren projektipäällikkö Johanna Harjula. Harjulan mukaan tehtaan kasvava jäähdytys veden tarve nostaa vesistön lämpökuormaa nyky tilanteeseen verrattuna, mutta alustavien selvitysten mukaan sillä ei ole merkittävää vaikutusta kalojen liikkumiseen tai vesistön tilaan. Vesistöön normaalisti johdettavaa lämpökuormaa pyritään myös vähentämään hyödyntämällä sitä uusien biotuotteiden valmistuksessa. Biotuotetehtaan suuri puun tarve ei myöskään verota liiaksi Suomen metsävaroja. Tehdas lisää kuitupuun vuotuista käyttöä noin neljällä miljoonalla kuutiolla eli kymmenellä prosentilla vuodessa. Havukuitupuun hakkuita olisi laskelmien mukaan mahdollista kestävästi lisätä seitsemällä miljoonalla ja koivukuidun neljällä miljoonalla kuutiolla vuodessa. FOSSIILITON JA HAJUTON Metsä Fibren tavoitteena on, että kaikki sen tehtaat ovat tulevaisuudessa täysin vapaita fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Joutsenon yksikkö on jo tämän 14 ECHO — 1 / 2015 tilan saavuttanut tehtaan normaalikäynnin aikana, ja Äänekosken biotuotetehtaassa hyödynnetään samaa tekniikkaa. ”Tehtaan meesauunissa käytettävä raskas poltto öljy korvataan tällöin puunkuoren kaasutuksesta syntyvällä tuotekaasulla. Harkinnassa on, että myös tehtaan synnyttämistä lietteistä voitaisiin samalla valmistaa tuotekaasua”, von Weymarn kertoo. Toinen pitkälle kehitetty konsepti, joka erottaa biotuotetehtaan perinteisestä sellutehtaasta jo heti alussa, on sen tuottamien hajukaasujen muuttaminen rikkihapoksi. Tehdas tarvitsee rikkihappoa selluntuotannossa keskeisen kemikaalin klooridioksidin valmistukseen sekä mäntyöljyn tuotantoon. Hajukaasuista itse valmistetulla rikkihapolla vähennetään tarvetta ostaa rikkihappoa muilta toimittajilta. ”Hajuhaittojen väheneminen olisi myös merkittävin välitön ympäristövaikutus, jonka tavallinen kansalainen huomaisi uuden tehtaan läheisyydessä”, Harjula lisää. ENERGIATEHOKAS EDELLÄKÄVIJÄ Biotuotetehdas on myös melkoinen energiantuotannon jättiläinen. Yhtenä tehtaan suunnitteluvaiheen tavoitteena on ollut, että siitä tulee maailman energiatehokkain tehdas. Energiaomavarainen BIOTUOTTEISSA ON TULEVAISUUS NIKLAS VON WEYMARN TUTKIMUSJOHTAJA METSÄ FIBRE, ESPOO BIOTALOUDEN EKOSYSTEEMIÄ RAKENTAMASSA Metsä Fibre tekee biotuotetehdashankkeen yhteydessä kehitystyötä kaikkiaan kahdeksan mahdollisen uuden biotuotteen parissa. Näistä kuoren kaasutus tehtaan polttoaineeksi sekä hajukaasujen hyödyntäminen rikkihapon valmistukseen ovat pisimmälle vietyjä konsepteja. yksikkö ei käytä kaikkea tuottamastaan energiasta sellun ja muiden biotuotteiden valmistukseen, jolloin ylijäävä osuus voidaan muuntaa biosähköksi. ”Tehtaan soodakattilasta saadaan valtavasti höyryä, josta on mahdollista tuottaa jopa kaksi terawattituntia biosähköä vuodessa. Tämä vastaisi neljäsosaa Loviisan ydinvoimaloiden vuosituotannosta. Energiatehokkuusvaatimus ja merkittävä biosähkön tuotanto ovat lisätekijöitä, minkä takia voidaan perustellusti puhua biotuotetehtaasta tavallisen sellutehtaan sijaan”, von Weymarn muistuttaa. Biosähkön tuotannon lisäksi on tutkinnassa, voitaisiinko tehtaan jätevedenpuhdistamon lietteistä valmistaa biokaasua mädättämällä. Sitä voitaisiin tällöin hyödyntää paitsi meesauunissa, myös liikenteen biopolttoaineena. Kehityspolkua seurataan myös kuoren käyttämiseksi yhdessä metsähakkeen ja purun kanssa erilaisten neste- ja kaasumaisten biopolttoaineiden valmistuksessa. Biotuotetehdas synnyttää ympärilleen paljon muuta liiketoimintaa. Tuotannon käynnistyttyä tehtaan työllistävä vaikutus Suomessa on yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa, josta uusia työpaikkoja on noin 1 500. Merkittävimpiä työllisyysvaikutuksia odotetaan metsätalouteen ja kuljetuksiin. Valmistuttuaan biotuotetehdas lisää Suomen viennin vuotuista arvoa 0,5 miljardilla eurolla, ja sen tulovaikutus Suomeen on yli 0,5 miljardia euroa vuosittain. ”Toivomme, että hankkeemme myös kannustaa ja luo uskoa muihin toimijoihin siitä, että biotalouteen kannattaa panostaa. Haluamme olla tässä suunnannäyttäjiä ja tuoda myös positiivisen ruiskeen muutoin synkkään taloustilanteeseen”, von Weymarn sanoo. Biotuotekonseptien kehitys jatkuu koko tehtaan elinkaaren ajan ja uusia tuotteita on tarkoitus ottaa tuotantoon vaiheittain. Biotuotetehdas synnyttää parhaimmillaan ympärilleen kokonaisen uuden biotalouden ekosysteemin, joka tarjoaa työtä myös useille muille yrityksille. Tähän mennessä on jo nimetty kolme kehitysvaiheen kumppania: FA Forest Oy, Elastopoli Oy sekä Metsä Fibren omistaja yritys Itochu Corporation. UUSIA MATERIAALEJA JA LANNOITETTA Monialayritys Itochun kanssa Metsä Fibre jatkaa jo vuodesta 2009 jatkunutta kehitystyötä tekstiilikuitujen valmistamiseksi sellusta uudentyyppisellä menetelmällä. Metsä Fibre on ollut mukana Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n tutkimusohjelmissa yhdessä tutkimuslaitosten ja muiden metsäteollisuusyritysten kanssa. FA Forest Oy:n kanssa Metsä Fibre selvittelee puolestaan sellun valmistuksessa syntyvän tuhkan hyötykäyttöä lannoit teena ja maanrakennuksen materiaalina. ”Tässä on kyse kiertotaloudesta parhaimmillaan: metsässä kasvanut puu jalostetaan tuotteiksi, sivuvirtana syntyy tuhkaa, ja tuhka palautetaan taas metsään uusien puiden lannoitteeksi”, Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn kehuu konseptia. Sellusta on myös mahdollista valmistaa erilaisia yhdistelmämateriaaleja eli biokomposiitteja. Tämän kehityspolun osalta Metsä Fibre on tehnyt yhteistyötä Elastopoli Oy:n kanssa, jonka koelaitos tuottaa sellusta ja muovista uudenlaista biokomposiittia esimerkiksi auton osiksi. Edellisten lisäksi suunnitelmissa on myös kuitujen sidosaineen ligniinin jatkojalostaminen biotuotteiksi. Nykyisin sellunvalmistuksessa talteen otettavasta ligniinistä valmistetaan bioenergiaa. FIBRE FACT TEHTAASTA TULEE LAJINSA ESIKUVA. TIMO MERIKALLIO PROJEKTIJOHTAJA METSÄ FIBRE 16 ECHO — 1 / 2015 ENNÄTYSTEHDAS Metsä Fibren uraauurtavan biotuotetehtaan mittava rakennushanke on projektiosaamisen taidonnäyte. TEKSTI: TIMO NYKÄNEN, KUVAT: METSÄ FIBRE H Huhtikuussa 2015 viimein varmistui, että Metsä Fibre rakentaa Keski-Suomen Äänekoskelle uuden biotuotetehtaan. Huolellisesti valmistellun hankkeen esisuunnittelu käynnistyi jo vuonna 2013, ja suurelle yleisölle projekti julkistettiin huhtikuussa 2014. Vuosi tämän jälkeen yhtiön johto hyväksyi hankkeen investointiesityksen, ja rakennustyöt aloitettiin saman tien. Valmista tulisi olla jo loppukesästä 2017. ”Aikataulu on kohtuullisen tiukka, muttei mitenkään poikkeuksellinen. Olosuhteet ovat tosin hieman haastavammat kuin niin sanotussa greenfield-hankkeessa, jossa rakennetaan kokonaan neitseelliselle maaperälle. Tässä tapauksessa uusi tehdas tulee osaksi tehdasintegraattia, jossa sen ympärillä ovat jo käynnissä olevat sellu-, kartonki- ja kemiantehtaat”, sanoo biotuotetehdashankkeen projektijohtaja Timo Merikallio. Merikallion mukaan onkin tärkeää varmistaa, että rakennusprojekti ja olemassa olevat tehtaat eivät häiritse toisiaan. Poikkeuksellista on myös se, että käytettävissä oleva noin 40 hehtaarin alue on tarkkaan rajattu, mikä vaatii erityisen hyvää projektisuunnittelua ja ennakointia. ”Oman lisävärinsä hankkeeseen tuo toki se, että tämä on maailmankin mittakaavassa iso rakennusprojekti ja tähänastisista Suomessa toteutetuista ylivoimaisesti suurin. Mukana on kuitenkin niin paljon kokeneita projektintekijöitä, ettei hankkeessa muutoin juuri ole asioita, joita ei aiemmin olisi tullut vastaan”, Merikallio lisää. Projektijohtaja itse on myös pitkän linjan ammattilaisia. Merikallio tuli alun perin silloisen Metsä Botnian palvelukseen Äänekoskelle vuonna 1986. Nykyiseen toimeensa hän siirtyi 2013 Rauman tehtaan johtajan tehtävästä. Suomeen on viimeksi rakennettu sellutehdas vuonna 2001 Joutsenoon, jossa Merikallio oli myös mukana kuitulinjan esisuunnittelussa. PAIKALLINEN MAAMERKKI Merikallion mukaan projektin ensimmäinen vaihe eli rakennustyö käynnistyi toukokuussa tehdasaluetta ympäröivän aidan pystytyksellä, minkä jälkeen alkavat muun muassa pohjan valmistelutyöt, paalutukset ja tehtaan savupiipun perustusten valu. ”Savupiippu on 120 metriä korkea ja halkaisijaltaan 12 metriä. Liukuvalulla tehtävän betonipiipun pystytys on jo sinänsä näyttävä työsuoritus, ja ensimmäisiä tehdasalueen ulkopuolelle konkreettisesti näkyviä merkkejä loppukesästä. Toinen paikallisesti näkyvä asia on tilapäisen puukentän rakentaminen tehtaan nykyisten aitojen ulkopuolelle”. ESISUUNNITTELU ALKAA 2013 2014 HUHTIKUU: SYYSKUU: LOKAKUU: UUSI TEHDASHANKE JULKISTETAAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TULEE VIREILLE KÄYTÖSTÄ POISTETUN VANHAN SELLUTEHTAAN PURKUTYÖT ALKAVAT FIBRE FACT 6 000 BIOTUOTETEHDAS TYÖLLISTÄÄ RAKENNUSAIKANAAN NOIN 6 000 HENKEÄ. Merikallio kertoo rakentamisvaiheen kestävän vuoden 2016 alkupuolelle saakka, minkä jälkeen alkavat laitteiden asennustyöt, jotka jatkuvat vuoden 2017 alkuun. Projektin kolmas vaihe eli tehtaan käynnistyminen alkaa testauksilla, jotka huipentuvat elokuussa 2017 alkavaan tuotantoon. UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄJÄ Metsä Fibre on sopinut Sweco Industry Oy:n ja Sweco Rakennetekniikka Oy:n kanssa biotuotetehtaan laitos- ja rakennussuunnittelusta. Swecon yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Neste Jacobs Oy. Tehtaan päälaitteiden toimittajiksi on puolestaan valittu Valmet Oyj ja Andritz Oy. Valmet toimittaa biotuotetehtaan soodakattilan, kuivauslinjan, meesauunin ja kuoren kaasutuslaitteiston sekä tehtaan automaatiojärjestelmän. Andritzin kanssa on sovittu tehtaan kuitulinjan, puunkäsittelyn, haihduttamon ja kaustisointilaitoksen toimituksista. ”Vielä avoinna on esimerkiksi sähköntuotantoon tarvittavan turbiinigeneraattorin toimitus sekä tietyt jätevedenpuhdistukseen ja prosessikemikaalien valmistukseen liittyvät ratkaisut”, Merikallio kertoo. MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ Yhtenä biotuotetehdashankkeen pontimena on ollut markkinahavusellun globaalin menekin tasainen kasvu etenkin Aasiassa. Vuonna 2011 sellun kysyntä oli noin 23 miljoonaa tonnia, ja sen ennustetaan kasvavan noin 25 miljoonaan tonniin vuoteen 2017 mennessä. TAMMIKUU: HELMIKUU: HUHTIKUU: YMPÄRISTÖLUPA MYÖNNETÄÄN JA TARKENNETTU BIOTUOTEKONSEPTI ESITELLÄÄN PÄÄLAITTEIDEN TOIMITTAJAT VALITAAN INVESTOINTIPÄÄTÖS JA RAKENNUSTÖIDEN ALOITUS LAITTEIDEN ASENNUSTYÖT 2016 2015 18 Muun muassa tehtaan soodakattilan ja meesauunin laiteratkaisuissa käytetään täysin uudentyyppistä ja edistyksellistä energiateknologiaa. Tämä mahdollistaa sen, että biotuotetehtaasta tulee maailman energiatehokkain sellutehdas, joka ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Merkittävänä energiatehokkuuden edistäjänä Äänekosken hankkeelle myönnettiin myös huhtikuussa 2015 työ- ja elinkeinoministeriöltä 32,1 miljoonaa euroa uusiutuvan energian investointitukea. ”Esisuunnittelun alusta lähtien oli selvää, että tästä tulee paljon muutakin kuin pelkkä sellutehdas. Tavoitteena on rakentaa lajinsa esikuva energiaja resurssitehokkuudessa sekä löytää biotuotteita, joiden avulla pystytään nostamaan raaka-aineen jalostusarvoa korkeammaksi kuin perinteisessä tehtaassa”, Merikallio muistuttaa. ECHO — 1 / 2015 KÄYNNISTYS Q3 /2017 2017 ENNÄTYSTEHDAS SUJUVA STARTTI CAMILLA WIKSTRÖM TEHTAANJOHTAJA METSÄ FIBRE, ÄÄNEKOSKI Vahvaa havusellumarkkinaa hyödyntävä investointi tukee Metsä Fibren kasvua ja parantaa yrityksen pitkän aikavälin kannattavuutta. Sijainti Keski-Suomessa on myös korkealaatuisen raakaaineen saatavuuden kannalta ihanteellinen, ja alueen logistiset verkostot ovat jo valmiiksi olemassa. Biotuotetehtaan työllistävä vaikutus rakennusaikana on noin 6 000 työpaikkaa ja tehtaan valmistuttua koko arvoketjussa yli 2 500 työpaikkaa. Itse tehdas työllistää noin 200 henkeä. ”Tärkein viesti Äänekosken alueella on, että uusi yksikkö turvaa meidän tehtaamme teolliset työpaikat paikallisesti seuraavaksi 30 vuodeksi. Uudet työpaikat syntyvät sitten pääosin muualle maakuntiin, missä puuta korjataan ja kuljetetaan”, Merikallio sanoo. Hänen mukaansa rakennusurakka pilkotaan kymmeniin osaurakoihin, jotka tarjoavat työmahdollisuuksia myös pienille ja keskisuurille paikallisille rakennusliikkeille. Jatkossa biotuotetehdas luo lisäksi biotalouteen keskittyneiden yritysten monipuolisen ekosysteemin, joka synnyttää ja tuottaa tulevaisuuden biotuotteita puuraaka-aineesta. Odotettavissa olevat kerrannaisvaikutukset niin alueelle kuin Suomelle ovat siten huomattavia. Uuden biotuotetehtaan johtajaksi on nimetty 1.9.2015 alkaen Äänekosken nykyisen tehtaan johtaja Camilla Wikström. Hänen vastuullaan projektissa ovat biotuotetehtaan toimintamallin ja tehdasorganisaation rakentaminen sekä yhteiskuntasuhteet. Vuodesta 2002 saakka Metsä Groupin palveluksessa olleen Wikströmin aiemmat tehtävät yrityksessä ovat liittyneet muun muassa asiakaspalveluun ja tuotekehitykseen. ”Tärkein tehtäväni tässä vaiheessa on huolehtia resurssisuunnitelmasta, henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja uuden tehtaan toimintamallin rakentamisesta, jotta varmistamme mahdollisimman hyvän startin. Käynnistys vaatii myös sikäli hyvää suunnittelua, että samalla kun uusi tehdas starttaa, pitää vanha yksikkö ajaa alas”, Wikström sanoo. Biotuotetehdas korvaa kokonaisuudessaan nykyisen Äänekosken tehtaan. Wikströmin mukaan ajatuksena on, että vanhan tehtaan alasajon ja uuden käynnistyksen välissä on ainoastaan muutaman päivän seisokki. YHTEINEN ASIA Asiakas-, yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteiden rooli korostuu hankkeessa, jolla on merkitystä koko Suomen kansantaloudelle. Wikströmin mukaan tärkeä osa hänen tehtävästään projektissa liittyy juuri avoimen keskustelu yhteyden ylläpitämiseen eri tahojen kesken. ”On ollut ilahduttavaa nähdä, miten positiivisesti hanke on otettu vastaan ja miten innolla kaikki ovat lähteneet mukaan. Meillä oli esimerkiksi huhtikuun lopulla Äänekosken torilla tapahtuma, jossa ihmiset pääsivät kuulemaan hankkeesta ja keskustelemaan projektissa mukana olevien kanssa. Tehdasalueelle järjestettiin myös tutustumiskierroksia, joihin osallistui useita satoja kiinnostuneita”. Wikströmin mukaan avoin ja ajantasainen tiedotus jatkuu koko projektin ajan. MARKET REVIEW METSAFIBRE.FI TEKSTI: IAN FENTON, KUVAT: GEORGE POPESCU / VELHOT UINUVA JÄTTI? KUN YRITYSMAAILMASSA PUHUTAAN KASVAVISTA MARKKINOISTA, VIITATAAN TAVALLISESTI AASIAAN TAI ETELÄ-AMERIKKAAN. SAATTAISIKO MYÖS LÄHEMPÄÄ LÖYTYÄ MERKITTÄVÄÄ KASVU POTENTIAALIA? 20 ECHO — 1 / 2015 Metsä Fibre GmbH:n myyntijohtaja Anders Westerholm tuntuu melkein pidättelevän innostustaan puhuessaan Kaakkois-Euroopasta, ikään kuin hän paljastaisi kuuman veikkausvihjeen. ”Länsimaisen B2B-yrityksen näkökulmasta myyntiluvut kyseisellä alueella ovat juuri nyt alhaisella tasolla, ja esimerkiksi tarkasteltaessa bruttokansantuotetta henkeä kohden, jää alue jälkeen myös muilla mittareilla”, Westerholm sanoo. ”Toisaalta, tämä on todennäköisesti vain osoitus alueen tulevasta potentiaalista. Se on vain ajan kysymys. Parinkymmenen vuoden päästä näyttää varsin toisenlaiselta – olemme kaikki vakuuttuneita siitä”, hän lisää. Westerholmin arvio saa tukea myös muilta tahoilta. Kaakkois-Euroopan ennätyksellinen kasvuvauhti muutamana viime vuonna lienee syynä siihen, että alue on noussut huomion kohteeksi. Useissa Kaakkois-Euroopan maissa on nähtävissä vuosittaista vakaata talouskasvua, mikä on huomattava saavutus verrattuna muualla vallitsevaan, parhaimmillaankin hitaan elpymisen ilmapiiriin. Mistä kasvu sitten kumpuaa? Monelta osin syynä on useiden alueen maiden liittyminen viime vuosina EU:n jäseneksi. Jäsenyyden myötä maiden infrastruktuuriin on tehty sijoituksia, mikä on puolestaan johtanut kulutuksen hitaaseen, mutta varmaan lisääntymiseen. Westerholm vetää tästä yhteyksiä sellu- ja paperiteollisuuden trendeihin: ”Samalla kun kulutus alkaa vähitellen nousta, myös pakkausten ja pehmopaperin menekki kasvaa tasaisesti. Nämä ovatkin juuri ne paperilaadut, joiden kysyntä UUSI KESKILUOKKA ON NOUSUSSA KAAKKOISEUROOPASSA. lisääntyy näissä olosuhteissa. Taloudelliseen kasvuun on selkeä yhteys”. Kaakkois-Euroopan maissa on näkyvissä uuden keskiluokan kasvu. Sen lisäksi, että vaurastuneet kansalaiset ostavat tuotteita, joita ei aiemmin ollut saatavilla, he myös odottavat tuotteiden laadun olevan vähintään yhtä korkea kuin muualla maailmassa. Toinen avainsana alueella on vastuullisuus, etenkin kun vähittäiskaupassa suuret kansainväliset ketjut ovat vallanneet huomattavan osan markkinoista. Useimmilla näistä toimijoista on pääkonttori Länsi-Euroopassa, ja niiden vastuullisuus- ja sertifiointistandardeja sovelletaan tavallisesti kaikkiin toimintoihin. Tällöin paikalliset paperintuottajat pystyvät parhaiten palvelemaan yrityksiä kiinnittämällä huomiota tuotteiden alkuperään ja yleisesti toimitusketjun hallintaan. KEHITYKSEN HAASTEET Tämä ei tietenkään tarkoita, että KaakkoisEuroopan sellumarkkinat olisivat otettavissa helposti haltuun – päinvastoin. Paperintuottajat ja muutkin B2B-yritykset joutuvat kohtaamaan tiettyjä haasteita pyrkiessään hyötymään kuluttajien lisääntyneestä ostovoimasta. Länsi-Euroopassa ja muilla kehittyneillä markkinoilla sellun kaltaisen raaka-aineen ostajat kuuluvat isoihin konserneihin, kun taas itäisessä Euroopassa useimmat paperinvalmistajat ovat itsenäisiä yrityksiä. Henkilökohtaiset suhteet, luottamus ja luotettavuus ovat tällöin keskeisemmässä roolissa kuin muualla. ”Jos hankintaan ja ostoihin liittyvät rakenteet eivät ole vakiintuneita, voi toimittajakentän luominen Kaakkois-Euroopassa olla haastavaa sikäläisille potentiaalisille asiakkaillemme. Tilanne vaikuttaa molempiin suuntiin: tavanomaisia luottojärjestelyjä on vaikea organisoida, ja ylitettävänä on myös muita taloudellisia ja hallinnollisia esteitä”. Tämä on yksi syy siihen, miksi Metsä Fibre toimii alueella yhdessä kauppahuone Europcellin kanssa, jolla on kokemusta pitkäaikaisesta yhteistyöstä useiden vastaavien yritysten kanssa (lue lisää aiheesta artikkelista ”Räätälöity ratkaisu” sivulta 22). ”Luottamus ratkaisee, molemmin puolin”, Westerholm sanoo. Tavattuaan alueella itse jokaisen Metsä Fibren asiakkaan, hän voi myös käytännössä vahvistaa henkilökohtaisten kontaktien merkityksen. Nykyinen kuidun myyntipotentiaali Kaakkois-Euroopassa on jo 350 000 tonnia. Kun luvun odotetaan vielä kasvavan edellä mainittujen kulutustrendien myötä, voitaneen alue hyvinkin nimetä ”uinuvaksi jättiläiseksi”. Se on joka tapauksessa markkina, josta kuullaan tulevaisuudessa lisää. PARTNERS IN PULP 22 ECHO — 1 / 2015 RÄÄTÄLÖITY RATKAISU Metsä Fibre on yhdessä kauppahuone Europcellin kanssa luonut onnistuneen yhteistyömallin Kaakkois-Euroopan sellumarkkinoille. TEKSTI: IAN FENTON, KUVAT: GEORGE POPESCU / VELHOT LAATU ON KESKEINEN TEKIJÄ KAAKKOIS-EUROOPAN PAPERINVALMISTAJILLE. PARTNERS IN PULP E Etäisten markkinoiden tarpeisiin vastaaminen ei ole koskaan yksinkertaista, ja jokaisessa vientihankkeessa on omat haasteensa. Metsä Fibren ja sen myyntikumppanin Europcellin tunnistama kasvupotentiaali Kaakkois-Euroopassa antoi kuitenkin hyvän syyn kartoittaa paikalliset markkinat perusteellisesti. Alueen sellunjakeluun luotiin täysin uudenlainen malli. Kaiken lähtökohtana olivat asiakkaiden kohtaamat haasteet, sanoo Europcellin toimitusjohtaja Sebastian Hetzmann. ”Monet alueella toimivat yritykset ovat taloudellisesti vasta kehitysvaiheessa. Paperikoneisiin on esimerkiksi tehty sijoituksia EU:n tuella, mutta asiakkaidemme taloudellinen tilanne ei useinkaan salli heidän ylläpitää varastoa useamman kuukauden tuotannon tarpeisiin”. Näistä syistä kustannukset ja tasainen saatavuus ovat alueen päällimmäiset huolenaiheet. Paikalliset olosuhteet avaavat mahdollisuuksia niille toimijoille, jotka pystyvät vastaamaan vaatimuksiin. ”Asiakkaat arvostavat kovasti yhteistä liiketoimintaamme Metsä Fibren kanssa, koska pystymme korjaamaan puutteen: ylläpidämme heille paikallista varastoa niin Serbiassa, Sloveniassa, Romaniassa kuin muissakin maissa. Tämä antaa asiakkaille toimitusvarmuutta”. Toimitusvarmuus on selvästikin haluttu ominaisuus. Metsä Fibren ja Europcellin kumppanuus kattaakin jo laajan maantieteellisen alueen ja asiakaskunnan Kaakkois-Euroopassa. LAATUA TARJOLLA Sellun kysynnän kasvu Kaakkois-Euroopassa ei suinkaan perustu halvempiin tuotteisiin, joissa 24 ECHO — 1 / 2015 hinta on laatua tärkeämpää. Kaikki osapuolet – toimittaja, välittäjä ja asiakas – ovat yhtä mieltä korkealaatuisten tuotteiden merkityksestä näillä markkinoilla. ”Täällä toimiessamme asiakkaat ovat tottuneet pitämään Botnia Nordic Pine -havusellua ensiluokkaisena raaka-aineena”, Hetzmann huomauttaa. ”Muilla yrityksillä on suoraan sanoen ollut aiemmin taipumusta käyttää hyväkseen toimitusten epävarmuutta alueella myymällä heikkolaatuista sellua paperinvalmistajille, joilla on tarjolla rajallisesti vaihtoehtoja”. Se, että asiakkaille kerrotaan avoimesti sellun ominaisuuksista, on edesauttanut merkittävien asiakassuhteiden luomista alueella, ja erityisesti Romaniassa, jossa laatu on tärkein tekijä esimerkiksi Petreștissä sijaitsevalle, MG TEC GROUPS Dej -konserniin kuuluvalle paperinvalmistaja Pehartille. Yritys operoi yli 150-vuotisen historian kokemuksella kolmea paperikonetta ja kahta tuotantolinjaa. Pehart on sekä paperin kokonaistuotantomäärillä että lopputuotteiden tuotantokapasiteetilla mitattuna Romanian pehmopaperituotannon suurin peluri. ”Lopputuotteen laatu on meille ainoa erottautumiskeino markkinoilla”, sanoo yrityksen hankintajohtaja Daniel Rusan. ”Emme halua olla pelkästään suuri vaan myös hyvä peluri, ja luotettava kumppani asiakkaillemme. Meidän pitää pystyä toimittamaan jatkuvasti tasaista laatua. Se on meille yksi tärkeimmistä tekijöistä”. Laadun korostuminen liittyy paitsi Romanian uuteen keskiluokkaan, joka vaatii tuotteiden olevan samanveroisia muun Euroopan kanssa, myös suurten eurooppalaisten vähit- PEHARTILLA ON YLI 150VUOTINEN YRITYS HISTORIA. LOREM IP DOLOR S MAURIS LOREM IP PSUM SET LIBERO PSUM RÄÄTÄLÖITY RATKAISU täiskauppaketjujen ilmaantumiseen markkinoille. Ketjut hallitsevat nyt jopa 60 prosenttia paikallisesta vähittäiskaupasta ja ne vaativat pehmopaperituotteita, jotka täyttävät samat vastuullisuusstandardit – ja siten myös sertifikaatit – kuin muissakin ketjun toimintamaissa myynnissä olevat tuotteet. Tämä on yksi syy siihen, että Pehartista on hyvää vauhtia tulossa koko tuotantoketjun osalta sertifioitu. Yrityksen tavoitteena on täyttää loput sertifioinnin kriteerit loppuvuodesta 2015. Sellun kysynnän ylläpitäminen Romanian kaltaisilla markkinoilla vaatii silti muutakin kuin oikeanlaisen tuotteen: kyse on saatavuuden turvaamisesta. Metsä Fibren, Europcellin ja asiakkaiden kannalta se tarkoittaa sellaisen logistisen ratkaisun kehittämistä, joka toimii hyvin nyt ja tulevaisuudessa. MENESTYSRESEPTI Toimintamallin taustalla oleva yhteistyö tekee siitä ainutlaatuisen. Europcellin etuna on vankka tuntemus alueen logistisista markkinoista, ja yhdessä Metsä Fibren kanssa se rakensi konseptin, jossa kauppahuone toimii käytännössä keskuksena asiakkaille niillä markkinoilla, jotka jäivät aiemmin ulkopuolelle maantieteellisen etäisyyden tai taloudellisten seikkojen vuoksi. Prosessi oli aikaavievä, mutta lopputuloksena syntyi räätälöity ratkaisu kullekin maalle. ”Markkinoista riippuen sellu voi kulkea joko maa-, meri- tai rautateitse, joten tarjoamme asiakkaillemme erilaisia logistisia ratkaisuja heidän sijaintinsa mukaan. Joissain tapauksissa käytämme maantiekuljetuksia, toisissa proomuja ja suurempien maiden, kuten Romanian osalta, selvitämme vielä kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja”, Hetzmann selittää. Kyseessä on merkittävä saavutus, etenkin kun huomioidaan etäisyys potentiaalisten markkinoiden ja Suomen välillä. Tärkeintä oli kuitenkin huolehtia siitä, että toimintamalli on ennen muuta houkutteleva asiakkaille. PARTNERS IN PULP 26 ECHO — 1 / 2015 RÄÄT TÄLÖITY Y RATKAIISU PEHART ON ROMANIAN SUURIN PEHMOPAPERIN TUOTTAJA SEKÄ PAPERIN TUOTANTOMÄÄRILLÄ ETTÄ LOPPUTUOTTEIDEN TUOTANTOKAPASITEETILLA MITATTUNA. PARTNERS IN PULP ”Koska vientimäärät näille markkinoille ovat suhteellisen pienet ja asiakkaat melko harvassa, meidän piti löytää kilpailukykyinen toimintatapa. Alueen päätoimittajat ovat ny kyään saksalaisia, itävaltalaisia ja ruotsalaisia, joten jokaiselle yksittäiselle tapaukselle oli etsittävä ketterä ja kustannustehokas ratkaisu”. Myös itse asiakkaat osallistuvat aktiivisesti logistiikan kehittämiseen. Daniel Rusan nä keekin tämän seurauksena syntyneen kuvion olevan pitkälti yhteistyön tulos. ”Viime vuosina olemme yhdessä kauppa huoneiden kanssa löytäneet parhaan mahdol lisen logistisen ratkaisun alueen sellunkulje tuksille. Europcell huolehtii päivittäisestä työstä, ja Metsä Fibren kanssa keskustelemme yhteistyön laajemmista kuvioista”. Rusan mainitsee myös käynnissä olevan kehitystyön: ”Olemme keskustelleet yhteistyömme jatkuvan parantamisen ja vahvistamisen tavoitteista. Pyrkimyksenä on kuitenkin etsiä yritykselle luotettavia kumppaneita ja ihanne tapauksessa pitkäaikaista yhteistyötä”. Järjestelyn onnistuminen on jo nähtävissä sen vaikutuksena paikallisiin logistisiin virtoihin. Constantan satamassa, noin neljän tunnin ajo matkan päässä Pehartin tehtailta, on raportoitu kaksinumeroisia kasvulukuja sataman kautta kulkevan sellun ja paperin kokonaismäärissä. Asiakkaan näkökulmasta tämän luokan kasvun on mahdollistanut laatutuotteiden tarjoaminen kilpailukykyisellä hinnalla loppuasiakkaille. MERKITTÄVÄ KASVUPOTENTIAALI Vaikka tällä kolmenvälisellä yhteistyöllä on jo saatu aikaan vaikuttavia tuloksia logistiikan puolella, on siltä lupa odottaa vielä enemmän. Äänekoskelle nousevan uuden biotuotetehtaan tarjoamalla lisäkapasiteetilla ja entistäkin vakaammalla toimitusketjulla on vaikutusta myös hintatasoon. Tämä luo sekä myyjän että asiakkaan puolella uskoa menestykselliseen kumppanuuteen Kaak kois-Euroopassa myös tulevaisuudessa. Sebastian Hetzmann lyö luvut pöytään: ”Me uskomme, että markkinoiden poten tiaali kokonaisuudessaan on 350 000 tonnia. Olemme nyt parhaimmillaan toimittaneet noin 50 000 tonnia eli suunnilleen 14 prosenttia potentiaalista. Pystymme nähdäk semme lisäämään markkinaosuutta ainakin 25–30 prosenttiin”. Tällä on Hetzmannin mukaan luonnol lisesti positiivinen vaikutus myös logistisiin järjestelyihin. ”Kun käytössämme on oma, säännöllinen jakelukanava, pystymme tarkastelemaan syvemmin logistiikkaa ja hienosäätämään järjestelmää uusien tuotantomäärien mukaan sekä kehittämään nykyistä toimintatapaa. Sen jälkeen kyse on vain kohdentamisesta ja kenties myös pysyvän jakelukeskuksen perus tamisesta alueelle”. Pehart on puolestaan kääntänyt katseensa tasaisen laadun vaatimuksen ohella laajem min itse paperintuotannon prosessiin. Yritys toivoo pystyvänsä hyödyntämään Metsä Fibren Teknisen asiakaspalvelun asiantunte musta oman tehokkuutensa optimoimiseen. Kiinnostus tätä palvelua kohtaan kertoo Metsä Fibren alueella saavuttamasta vankasta asiantuntija-asemasta. Hetzmann kiteyttää kumppanuuden nykyisen tilan: ”Kaikkiaan Metsä Fibrella on täällä erittäin hyvä maine sekä laadun että palvelun osalta. Etulyöntiasema on jo saa vutettu verrattuna niihin toimijoihin, jotka ovat alkaneet lähestyä markkinoita vasta noin vuosi sitten”. Kumppanusten myönteistä suhtautumis ta siivittää vahva usko siihen, että kasvu on tulossa Kaakkois-Eurooppaan: se on vain ajan kysymys. PEHARTIN TUOTANTOKETJU ON PIAN KAUTTAALTAAN SERTIFIOITU. 28 ECHO — ECHO — 1 1/ / 2015 2015 RÄ ÄÄ ÄTÄLÖITY RATKAISU “EMME HALUA OLLA PELKÄSTÄÄN SUURI VAAN MYÖS HYVÄ PELURI, JA LUOTETTAVA KUMPPANI ASIAKKAILLEMME.” DANIEL RUSAN PEHART BRANCHING OUT 30 ECHO — 1 / 2015 FIBRES OF SUCCESS KOIVUKUIDUSTA INNOVATIIVISIA TUOTTEITA TEKSTI: TIMO NYKÄNEN, KUVAT: FIBIC / AALTO / MARIMEKKO 77 % 2 000 MILJARDIA TEKSTIILIKUITUJEN KYSYNNÄN ODOTETAAN KASVAVAN 77 PROSENTTIA SEURAAVAN 15 VUODEN AIKANA. EKOLOGISESTI TUOTETULLE PUUKUIDULLE ON TARVETTA, KOSKA PULA VEDESTÄ JA VILJELYMAASTA ESTÄÄ PUUVILLAN TUOTANNON LISÄÄMISEN. KOIVUKUIDUISTA VALMISTETTUJEN TEKSTIILIEN KALTAISILLA BIOTUOTTEILLA ON HUOMATTAVAA MARKKINAPOTENTIAALIA TULEVAISUUDESSA. EU:N ALUEELLA BIOTALOUDEN LIIKEVAIHDON ARVO ON JO NYKYISIN NOIN 2 000 MILJARDIA, JA BIOTALOUTEEN LIITTYVÄT ALAT TYÖLLISTÄVÄT NOIN 22 MILJOONAA HENKEÄ. METSÄSTÄ CATWALKILLE Metsä Fibre on ollut mukana yhdessä muiden tutkimuskumppaneiden kanssa osana Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n vetämää FuBio Cellulose -ohjelmaa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ekologinen, turvallinen ja yksinkertainen prosessi tekstiilikuitujen valmistamiseksi sellusta. KAUNEUTTA KUIDUSTA VALLANKUMOUK SELLISESTA IONCELLKOIVUKUIDUSTA NEULOTTU ALLUMEKKO ESITELTIIN MARIMEKON MUOTINÄYTÖKSESSÄ MAALISKUUSSA 2014. Tutkimuksen tuloksena syntynyt Ioncell-kuitu on lujempaa kuin puuvilla tai viskoosi, ja sen uusiutuva raaka-aine on saatavilla suoraan Suomen metsistä. Uudenlaiseen ioniseen nesteeseen liuotettu sellu regeneroidaan tekstiilikuiduiksi ns. air-gap-kehruumenetelmällä. 2013 IONINEN NESTE ON KESKEINEN TEKIJÄ TEKSTIILIKUIDUN TUOTANNOSSA. FUBIO CELLULOSE -OHJELMASSA TEHTIIN MERKITTÄVÄ LÄPIMURTO, KUN VUONNA 2013 LÖYDETTIIN TEHOKAS JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN IONINEN NESTE, JOKA LIUOTTAA KUIDUN JA SOPII LIUOTTIMEN REGENEROINTIIN. INFO FIBIC FINNISH BIOECONOMY CLUSTER FIBIC OY ON YKSI SUOMEN KUUDESTA STRATEGISEN HUIPPU OSAAMISEN KESKITTYMISTÄ. FIBICIN TEHTÄVÄ ON KYTKEÄ SUOMALAISEN BIOTALOUDEN ERI SEKTORIT ENTISTÄ TIIVIIMMIN YHTEEN JA SYNNYTTÄÄ NIIDEN VÄLILLE YHTEISTYÖTÄ. WWW.FIBIC.FI FIBRE TECH KOKO KETJU HALLINNASSA Metsä Fibren teknisen asiakaspalvelun asiantuntijoilla on paljon lisäarvoa annettavanaan myös uusien markkinaalueiden tuotantoprosesseihin. TEKSTI: IAN FENTON, KUVAT: METSÄ FIBRE KYSE ON ASIAKKAIDEN ELÄMÄN HELPOTTAMISESTA. 32 ECHO — 1 / 2015 ” ”Jos olisin paperitehtaan omistaja, huolehtisin siitä, että tekisimme vertailua kaikkien raaka-ainetoimittajien kesken. He pystyvät itse kertomaan tarkemmin tarjoamastaan kemiallisesta sellusta, tuotteen ominaisuuksista ja palvelutasosta, ja pyytäisin heitä arvioimaan, miten he pystyvät parhaiten auttamaan meitä”, Tom Nickull sanoo. ”Sellun hinta on luonnollisesti tärkeä tekijä, mutta yrittäisin saada oman organisaationi ymmärtämään koko arvoketjun. Sillä tavoin saisimme selville, kuka loppujen lopuksi pystyy tarjoamaan meille eniten lisäarvoa”, Nickull jatkaa. Metsä Fibren asiakkaiden onneksi Nickull ei todellisuudessa ole näin kova kilpailija ja tehtaanomistaja, vaan Metsä Fibren Teknisen asiakaspalvelun johtaja. Hän vain astui hetkeksi Kaakkois-Euroopan nousevalla markkina-alueella toimivan kuvitteellisen paperinvalmistajan saappaisiin pohtiakseen kysymystä toiselta kantilta. Kokonaiskuvan tarkastelu on Nickullille tuttua. Hänen näkemyksensä mukaan oikean sellun valinta on vain osa totuutta: erilaiset kuidut vaativat paperintuotantoprosessin optimointia, jotta lopputuotteelle voidaan taata paras mahdollinen lujuus sekä taloudellisin tapa tähän lopputulokseen pääsemiseksi. Kyse on toisin sanoen siitä, miten suuri on kalliimman komponentin suhteellinen osuus seoksessa. SILLANRAKENTAJAN ASEMASSA Tarjolla on jo huomattava määrä tavanomaiseen paperinvalmistusprosessiin liittyvää asiantuntemusta, niin laitevalmistajien kuin asiakkaan työntekijöiden puolelta. Metsä Fibren Teknisen asiakaspalvelun tiimin lähtökohtana onkin, että toimittajat tuntevat yksityiskohtaisesti omat laitteensa, ja että asiakkaat tietävät, kuinka tuotteita pitää käsitellä. Kyse ei ole siitä, että kerrotaan asiantuntijoille, kuinka heidän tulisi tehdä työnsä, mutta näiden osapuolten väliltä puuttuu silti jotain olennaista: syvällistä asiantuntemusta kuiduista. Edes kaikkein korkealuokkaisimmista sellulaaduista ei saada täyttä lujuuspotentiaalia irti ilman asianmukaista käsittelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että havusellun osuus on usein suurempi kuin olisi todellisuudessa tarpeen. Optimaalisessa jauhatusprosessissa tämän pehmopaperinvalmistajille usein kaikkein kalleimman komponentin määrä voidaan minimoida. Samalla lehtipuun osuuden kasvattaminen mahdollistaa paremman pehmeyspotentiaalin. Jauhatusprosessin päivityksellä voidaan osaltaan pienentää myös paperitehtaiden tyypillisesti huomattavia sähkökuluja. Järjestelmän muutoksilla pystytään alentamaan energian kulutusta ja tarjoamaan siten asiakkaalle lisäsäästöjä. MUKANA SUUNNITTELUSTA LÄHTIEN Teknisestä asiakaspalvelun tiimistä on kenties kaikkein suurin apu käynnistysvaiheessa, kun uusi tai uudistettu paperikone otetaan ensi kertaa käyttöön. Tämä koskee myös lupaavan kasvun alueita, kuten Kaakkois-Eurooppaa, jonne Metsä Fibren Botnia Start-up Kit -ratkaisu soveltuu hyvin. Palveluun kuuluu, että asiakkaan ja laitetoimittajan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jotta paperikoneen käynnistys sujuu mahdollisimman jouhevasti. Tekninen asiakaspalvelu avustaa tällöin prosessissa aivan sen alusta lähtien, jo suunnitteluvaiheessa. Tekninen asiakaspalvelu pystyy tekemään suosituksia sekä seoksesta että jauhatusprosessista keräämällä tietoa asennetuista laitteista, käytettävistä täyteaineista, massankäsittelyn OIKEAN SELLUN VALINTA ON VAIN OSA TOTUUTTA. FIBRE TECH ja pohjapaperin tavoitteista sekä valitsemalla Metsä Fibren tuotteista oikeat sellulaadut (tai kokoamalla tiedot käytetystä sellusta myös silloin, kun se tulee muista lähteistä). Nämä ovat ratkaisevia tekijöitä sujuvan käynnistyksen varmistamiseksi, minkä myös useat yrityksen avainasiakkaista ovat havainneet. PÄÄMÄÄRÄ OHJAA TUOTANTOA Tekninen asiakaspalvelu pystyy myös auttamaan asiakasta tämän organisaation pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamisessa. Kaikki lähtee usein asiakkaan oivalluksesta, että tarkastelemalla prosesseja lähemmin voidaan suorituskykyä tehostaa huomattavasti. Tämä mahdollistaa kunnian himoistenkin tavoitteiden saavuttamisen. Käytettyjen sellulajien, seoksen, jauhatuksen ja useiden muiden tuotantoprosessiin vaikuttavien tekijöiden välisen suhteen ymmärtäminen voi osaltaan auttaa yrityksen strategisessa päätöksenteossa. Tämän edistämiseksi Metsä Fibre järjestää myös tapaamisia sellaisten avainasiakkaiden kanssa, joilla on erityisiä tavoitteita. Asiakas voi esimerkiksi haluta ratkaisevasti vähentää toimipaikkojensa tuotantokuluja. Metsä Fibren asiantuntijoiden sekä asiakkaan johtoryhmän välinen yhteys mahdollistaa korkean tason tavoitteiden saavuttamisen, kun operatiiviset kysymykset ovat selvillä. ”Tiedämme, miten erilaisista kuiduista saa parhaan hyödyn irti. Näin asiakas voi saavuttaa tavoitteensa, oli kyse sitten tuottavuudesta, kustannuksista tai lopputuotteen laadusta”, Nickull kertoo. Tekninen asiakaspalvelu pystyy sen jälkeen tutustumaan lähemmin tehtaisiin, jotta parannukset voidaan toteuttaa myös käytännössä. Tällä tavoin Metsä Fibren tiimi pystyy parhaimmillaan avustamaan asiakkaitaan viestin eteenpäin viemisessä tuomalla ostajat, 34 ECHO — 1 / 2015 operatiivisen henkilöstön ja johdon yhteen, jotta varmistetaan, että asiakkaan paperintuotanto saa aikaan entistä suurempia määriä mahdollisimman korkealuokkaisia tuotteita mahdollisimman pienin kuluin. Tämä toimintatapa auttaa myös väistämään organisatorisia haasteita. Esimerkiksi sellun ostoista vastaavilla henkilöillä ei välttämättä ole vaikutusvaltaa itse jauhatusprosessiin. Keskus johtoinen yhteistyö voi auttaa poistamaan kokonaan tämän tyyppiset ongelmat. URAAUURTAVAA TYÖTÄ Kaakkois-Euroopassa Metsä Fibren Teknisen asiakaspalvelun tiimillä on ollut tähän mennessä vasta rajallinen määrä pilottihankkeita. Kyse on lisäarvopalvelusta, joka ei ole perinteisessä mielessä kuluerä asiakkaalle, vaan liittyy enemmänkin selluntarjoajan ja paperintuottajan väliseen pidemmän tähtäimen yhteistyön rakentamiseen. Keskeinen kysymys on, miten alueella saavutetaan luottamus Metsä Fibren asiantuntemukseen. Nickull on kuitenkin vakuuttunut siitä, että ennen pitkää tiimi on vahvasti mukana kasvussa olevan alueen sellumarkkinoilla: ”Botnia Start-Up Kitin tapauksessa kyse ei ole siitä, että marssisimme vain uuden asiakkaan puheille tyrkyttämään muutoksia. Ymmärrämme hyvin, että tarjoomamme pitää ensin tulla tutuksi asiakkaille”. Kyse on usein pienemmistä, mutta potentiaalisesti hyvin tuottoisista muutoksista olemassa olevaan prosessiin. Olennaista on, että asiakas aidosti ymmärtää kuituasiantuntemuksen käytännön hyödyt. Malliesimerkki on romanialainen Pehart, jonka esittelemme tässä numerossa artikkelissa ”Räätälöity ratkaisu” sivulla 22. Pehart on ollut useamman vuoden Metsä Fibren asiakkaana, ja on nyt alkanut kiinnostua myös prosessiensa optimoinnista. TIEDÄMME, MITEN ERILAISISTA KUIDUISTA SAA PARHAAN HYÖDYN IRTI. KOKO KETJU HALLINNASSA Nickull vertaa Kaakkois-Eurooppaa ja sen potentiaalia Turkkiin ja Kiinaan, kahteen suhteellisen uuteen markkina-alueeseen, jotka näyttävät myös vähitellen kaipaavan yhä enemmän tuotantoprosessiin liittyviä palveluja. ”Käynnistimme syvällisemmän yhteistyön kiinalaisten asiakkaittemme kanssa noin kolme vuotta sitten. Aloitimme perustason jauhatuksen ja seosten optimoinnilla, ja toteutimme myös muutamia Botnia Start-Up Kit –ratkaisuja. Nyt isojen yritysten tutkimus- ja kehitysyksiköt ovat jo alkaneet pyytää meitä mukaan tapaamisiinsa kertomaan omista näkemyksistämme”. ”Meidän pitää edetä pienin askelin, mutta kun saavutamme heidän luottamuksensa, asiakkaat alkavat huomata, kuinka asiantuntemuksemme ja osaamisemme voivat aidosti tuoda lisäarvoa heidän prosesseihinsa. Kyse on kuitenkin lopulta siitä, miten voimme helpottaa asiakkaiden elämää”, Nickull toteaa. KOKO KETJU HALLINNASSA FIBRE TECH ESIKUVANA KIINA Uusien kumppaneiden avustaminen kehittyvillä markkinoilla tarjoaa Metsä Fibren Tekniselle asiakaspalvelulle erinomaisen mahdollisuuden tuottaa lisäarvoa myös niille vakiintuneille paperintuottajille, joilta on kenties jäänyt koko potentiaali hyödyntämättä. Pehmopaperi on ollut viime vuosina yksi nopeimmin kasvaneista tuotesegmenteistä Kiinan markkinoilla. Syynä tähän ovat kohonnut elintaso, keskiluokan kasvu sekä maan nopea kaupungistuminen. Kehitystä on kuitenkin hillinnyt lisääntynyt tietoisuus kustannuk sista ja tehokkuudesta, sekä kasvava tarve vastuullisille ratkaisuille. Uuden tuotantolaitoksen käynnistysvaihe on siten juuri oikea hetki hyödyntää Metsä Fibren asiantuntemusta koko paperin tuotantoprosessista. Tämän ovat myös asiakkaat nopeasti huomanneet. Kouluttamalla koneiden käyttäjiä jauhatuksen sekä prosessin ja lopputuotteen optimoinnin osalta, Metsä Fibren Teknisen asiakaspalvelun tiimi on pystynyt auttamaan kiinalaisia asiakkaita kehittämään tuotantotapojaan. Eräs asiakas – yli 20-vuotisen kokemuksen omaava paperintuottaja – totesi innostuneena, että tämä oli ensimmäinen kerta kun heidän henkilöstönsä sai oppia kuitujen käsittelystä. Kyseessä on erinomainen esimerkki lisäarvon tuottamisesta siellä, missä sillä on todella merkitystä. 36 ECHO — 1 / 2015 INFO TOM NICKULL TEKNINEN ASIAKASPALVELU, JOHTAJA METSÄ FIBRE TOM.NICKULL@ METSAGROUP.COM COLUMN SIXTEN SUNABACKA Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö BIOTALOUS LUO KESTÄVÄÄ KASVUA Biotalouden odotetaan olevan hiipuvan fossiilitalouden jälkeen globaalin talouden seuraava aalto. Biotalouteen siirtyminen vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista ja ehkäisee luonnon ekosysteemien köyhtymistä luoden samalla talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävällä tavalla. Suomen rikkaat uusiutuvat luonnonvarat, osaamisemme ja teollinen perustamme muodostavat erinomaisen pohjan biotalouden kehittämiselle. Varsinkin metsäbiotalouden osaamisemme on maailman huipputasoa. Olemme luoneet innovatiivisia ratkaisuja metsävarojemme monipuoliseksi hyödyntämiseksi, mutta voisimme silti edelleen parantaa kykyämme kaupallistaa ideoita ja innovaatioita. Pienenä kansana yhteistyö on meille luonnollinen asia. Myös eri teollisuusalojen integroinnissa olemme edelläkävijöitä. Perinteisistä metsä-, energiaja kemianteollisuuden aloista on Suomessa kehittynyt uudenlainen teollinen ekosysteemi, jossa puusta jalostetaan integroidusti perinteisten ja uusien puujalosteiden lisäksi energiaa, liikennepolttoaineita ja erilaisia kemikaaleja. Tähän biotalouden ekosysteemiin yhdistyvät tulevaisuudessa yhä tiiviimmin myös muut teollisuuden alat, kuten rakennus-, elintarvike- ja tekstiiliala. Suomen hyvinvointi perustuu myös jatkossa kykyymme hyödyntää runsaita uudistuvia luonnonvarojamme kestävällä tavalla. Arvioidemme mukaan voimme kasvattaa biotaloutemme liikevaihtoa usealla kymme- nellä miljardilla eurolla noin kymmenessä vuodessa. Suomi panostaa biotalouden kehittämiseen voimakkaasti. Uusien biotuotteiden osuuden arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä puoleen Suomen metsäalan vientituloista. Myös elintarviketeollisuus ja ruoka-arvoketjun jätteiden hyödyntäminen ovat osa kehittyvää biotaloutta. Luonnonarvot ja luonnonvaroja ylläpitävät prosessit (ns. ekosysteemipalvelut) tarjoavat mahdollisuuksia monenlaiseen liiketoimintaan. Suomessa kehitetyillä moderneilla kestävän metsänhoidon menetelmillä yhdistetään metsien taloudelliset ja ekologiset arvot yhdeksi kokonaisuudeksi. Metsä Fibre on jo nyt edelläkävijä sellun valmistuksessa. Äänekosken uusi biotuotetehdas vie yhtiön edelläkävijyyttä aivan uudelle tasolle. Toteutuessaan investointi on monella tapaa ainutlaatuinen. Se on Suomen kautta aikojen suurin metsäteollisuusinvestointi, joka jo rakennusvaiheessa työllistää erittäin paljon suomalaisia. Biotuotetehtaan ympärille on tarkoitus rakentaa aivan uudenlainen suuryrityksen ja pk-yritysten teollinen ekosysteemi, jossa puuta hyödynnetään monipuolisesti ja resurssitehokkaasti erilaisten perinteisten ja uusien tuotteiden valmistuksessa. Suomen hallitus on määritellyt biotalouden yhdeksi Suomen tulevan kasvun kärjeksi. Metsä Fibre luo käytännössä tätä uutta kestävää kasvua Suomen metsistä maailmanlaajuisiin kasvaviin tarpeisiin sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. SIXTEN SUNABACKA TOIMII JOHTAJANA METSÄALAN STRATEGISESSA OHJELMASSA, JONKA VASTUULLA ON MYÖS SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIAN TOIMEENPANO. SEEDLINGS ”AION SEURATA PULPEXCHANGE.COM -VERKKOKAUPPAA SATUNNAISTEN TARJOUSTEN HYÖDYNTÄMISEKSI. USKON, ETTÄ TÄMÄ ON TULEVAISUUDEN TOIMINTATAPA”. ROMAIN BALDI CATEGORY MANAGER MUNKSJÖ OYJ, RUOTSI PULPEXCHANGE.COM: TULEVAISUUDEN SELLUKAUPPAA Metsä Fibren PulpExchange.com verkkopalvelu esittelee uuden tavan käydä sellukauppaa. Se tarjoaa ostajille ja myyjille yhteisen, tehokkaan ja läpinäkyvän ympäristön. TEKSTI: TIMO NYKÄNEN, KUVAT: SHUTTERSTOCK AND METSÄ FIBRE Metsä Fibre on tarjonnut käyttöön modernin vaihtoehdon perinteisten sellun myyntikanavien rinnalle. Uusi PulpExchange.com-verkkopalvelu on avoinna kaikille asiakkaille, ja se tarjoaa rekisteröityneille käyttäjille mahdollisuuden tehdä tarjouksia ja ostaa sellueriä useiden vaihtoehtojen joukosta. PulpExchange.comin kehitystyötä on ohjannut ennen kaikkea pyrkimys tarjota mahdollisimman käyttäjäystävällinen kanava sopimuksista riippumattomien selluerien hankkimiseksi. Verkkopalvelussa on jatkuvasti tarjolla satoja tonneja havu- ja koivuselluvaihtoehtoja toimitettavaksi Euroopan pääsatamiin. ”Tammikuussa 2015 avautunut PulpExchange-sivusto on otettu hyvin vastaan, ja se kerää kuukausittain jo 38 ECHO — 1 / 2015 useita satoja kävijöitä. Käyttäjät ovat olleet erittäin kiinnostuneita uraauurtavasta konseptistamme ja pitäneet palvelua tehokkaana ja helppokäyttöisenä”, sanoo Metsä Fibren Tekninen myyntijohtaja Kustaa Laine. ”Mielestäni verkossa toimivan selluhuutokaupan idea kuulosti hyvältä ja olin kiinnostunut tutustumaan uuteen ja innovatiiviseen tapaan käydä kauppaa. Ensivaikutelmani on, että palvelu on varsin helppokäyttöinen ja että tarjolla on jatkuvasti kiinnostavia sellueriä. Vaikka vuosisopimuksemme kattavat suurimman osan sellutarpeestamme, aion seurata PulpExchange.com -verkkokauppaa satunnaisten tarjousten hyödyntämiseksi. Uskon, että tämä on tulevaisuuden toimintatapa”, sanoo Munksjö Oyj:n Romain Baldi, Category Manager, Pulp. INFO KUSTAA LAINE TEKNINEN MYYNTIJOHTAJA METSÄ FIBRE GMBH KUSTAA.LAINE@ METSAGROUP.COM Metsä Fibren toiminnan perustana on jatkuva uudistuminen ja innovointi. Yrityksen pitkä kokemus ja asiakkaiden vaatimusten syvällinen tuntemus takaa nykymaailman tarpeisiin räätälöityjen, innovatiivisten sellupohjaisten tuotteiden ja palveluiden jatkuvan tarjonnan. PulpExchange on esimerkki Metsä Fibren pyrkimyksestä kehittää tuotteitaan ja palveluitaan asiakkaan eduksi. ”Positiivisten asiakaskommenttien ja aktiivisten käyttäjien rohkaisemana harkitsemme palvelun laajentamista myös Euroopan ulkopuolisille markkinoille”, Laine lisää. JÄTEVESI-FOX ENNUSTAA JÄTEVESIPÄÄSTÖT Metsä Fibren Rauman tehdas on jälleen kehityksen kärjessä ottamalla ensimmäisenä käyttöön järjestelmän, joka tunnistaa jätevesipäästöt jo ennen niiden syntymistä. TEKSTI: TIMO NYKÄNEN, KUVAT: METSÄ FIBRE Matemaattiseen algoritmiin perustuva Jätevesi-FOX -järjestelmä otettiin käyttöön Metsä Fibren Rauman tehtaalla joulukuussa 2014. Järjestelmä tarkkailee reaaliaikaisesti selluntuotantoprosessia ja pystyy arvioimaan jätevesikuorman lähteen ja sen aiheuttaman jätevesipäästön jopa ennen kuin se on toteutunut. Ainutlaatuinen innovaatio mahdollistaa aiempaa selvästi nopeamman reagoinnin päästöihin ja vähentää COD-kuormaa (kemiallista hapenkulutusta), ja auttaa myös vähentämään päästöistä aiheutuvia kustannuksia. Järjestelmä tukee lisäksi tehtaiden tuotantoprosessien kehitystyötä osana kestävää kehitystä antaen Metsä Fibrelle kilpailu-etua. Jätevesi-FOX lanseerattiin pilottiprojektina Rauman sellutehtaalla. Järjestelmä otetaan käyttöön mahdollisimman pian myös yrityksen muilla tehtailla Joutsenossa, Kemissä ja Äänekoskella. Tulevaisuuden sellukauppaa jo tänään PulpExchange.com on uusi tapa käydä sellukauppaa. Selluerät vaihtavat nyt omistajaa helppokäyttöisessä ja tehokkaassa verkkoympäristössä. Tee tarjous haluamastasi erästä ja seuraa verkkohuutokauppaa ruudultasi reaaliajassa. Se on todellakin näin yksinkertaista. Rekisteröidy jo tänään: www.pulpexchange.com
© Copyright 2024