hankesuunnitelma
12.1.2011 Vantaan kaupungin tilakeskus Hankepalvelut, hankevalmistelu Kielotie 13, 01300 Vantaa TUOMELAN KOULU perusparannus ja laajennus HANKESUUNNITELMA 2(14) SISÄLLYSLUETTELO 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. JOHDANTO ................................................................................................................3 TOIMINNASTA JOHTUVAT MUUTOSTARPEET JA MITOITUSPERUSTEET ..............3 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 Toiminta ja mitoitusperusteet ...................................................................................3 Toiminnasta johtuvat muutostarpeet .........................................................................4 Tilaohjelma..............................................................................................................5 Keittiö.....................................................................................................................6 Piha ........................................................................................................................6 KIINTEISTÖN KUNTO, SUORITETUT SELVITYKSET JA TUTKIMUKSET .....................7 3.1 Kiinteistön kunto......................................................................................................7 3.2 Kiinteistössä tehtyjä muutos- ja korjaustöitä...............................................................7 3.3 Kiinteistöstä tehdyt tutkimukset ja kuntoarviot...........................................................8 3.4 Rakenteet ja niiden korjaustarve ...............................................................................8 RAKENNUKSELLE JA TILOILLE ASETETTAVAT TEKNISET VAATIMUKSET ..............10 4.1 Yleistä ...................................................................................................................10 4.2 Kaupunkikuvalliset ja rakennussuojelulliset tavoitteet ...............................................10 4.3 Väestönsuoja.........................................................................................................11 4.4 Tekniset tilat..........................................................................................................11 4.5 Rakennustapaselostus ............................................................................................11 4.6 LVIA-tekniikka........................................................................................................11 4.7 Sähkö- ja teletekniikka............................................................................................12 4.8 Työturvallisuus.......................................................................................................12 SELVITYS TONTISTA ................................................................................................12 7.1 Yleistä ...................................................................................................................12 7.2 Erityisvaatimukset..................................................................................................12 KUSTANNUKSET ......................................................................................................13 HANKEAIKATAULU JA RAHOITUS ..........................................................................13 VAIHEISTUS JA VÄISTÖTILAT ..................................................................................13 HANKESUUNNITELMATYÖRYHMÄ ........................................................................14 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 huonetilaohjelma keittiölaiteluettelo asemakaavaote ja -määräykset tonttikartta rakennustapaselostus LVIA-selostus sähköselostus alustavat perustamisolosuhteet tavoitehintalaskelma vuokrakustannuslaskelma elinkaarikustannuslaskelma 3(14) 1. JOHDANTO Hankkeen tiedot: Nimi: Osoite: Kaupunginosa: Kortteli: Tontti: Valmistumisvuosi: Koulurakennus: Liikuntasalirakennus: Tuomelan koulu Ainontie 44, 01630 Vantaa 12 Hämeenkylä 12000 YO-1 1931 ja 1957, liikuntasali 1988 kerrosala 2090 m2 tilavuus 8710 m3 kerrosala 576 m2 tilavuus 3760 m3 Tuomelan koulu sijaitsee Länsi-Vantaalla Tuomelan tilan ja Hämeenkylän kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa maisemissa Kuninkaantien varrella. 2-kerroksinen harjakattoinen, rapattu kivirakennus rakennettiin vuonna 1931 ja Jalmari Pesosen suunnittelema 3-kerroksinen laajennus 1957. Marjukka ja Hirvo Tyynilän suunnittelema erillinen liikuntasalirakennus valmistui 1988 ja oma urheilukenttä 1993. YO-1 korttelialueen pinta-ala on kaavaselostuksen mukaan 2,72 ha, rakennusoikeus 4157 k-m2. Alueelle ei ole laadittu tonttijakoa, joten kortteli koostuu useammasta kiinteistöstä/ kiinteistön osasta. Kaikki kiinteistöt ovat Vantaan kaupungin omistuksessa. Pääkoulu on suojeltu kaavassa, jonka mukaan se on rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta merkittävä rakennus. Korjaus-, muutosja lisärakennustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellinen ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Tuomelan koulun perusparannuksen ja laajennuksen tarveselvitys on hyväksytty opetuslautakunnassa 22.11.2010 § 17 ja tilakeskuksen lautakunnassa 7.12.2010 § 10. 2. TOIMINNASTA JOHTUVAT MUUTOSTARPEET JA MITOITUSPERUSTEET 2.1 Toiminta ja mitoitusperusteet Tuomelan koulu on 1-6 luokkien alakoulu, jossa oppilasmäärä on noin 180 eli yhdeksän perusopetusryhmää. Koulukohtainen ennuste vuoteen 2020 osoittaa oppilasmäärän pysyvän samalla tasolla. 4(14) Henkilökuntaa on rehtori mukaan lukien yhdeksän luokanopettajaa, erityisopettaja sekä kouluavustaja, koulusihteeri, talonmies, ruokavastaava ja siivooja, yhteensä 15 vakituista henkilöä. Kerrasta pariin kertaan viikossa on lisäksi 3-7 muuta henkilökuntaan kuuluvaa, jotka käyttävät samoja tiloja. Iltapäiväkerhossa on päivittäin kaksi aikuista. 2.2 Toiminnasta johtuvat muutostarpeet Koulun vanhin siipi muutettiin opettajien asuinkäyttöön uudemman osan valmistuttua. Pohja on sokkeloinen, täynnä asuinhuonekopperoita ja varastokomeroita. Pohjakerroksessa on asuntojen kellarikomeroita ja sauna. Kolme asuntoa on otettu koulun käyttöön ilman, että niissä on tehty tarpeellisia muutoksia - yksi asunto on edelleen asuntokäytössä. Yhdessä asunnossa toimii 1.-2. -luokkalaisten iltapäiväkerho. Perusopetustilat Koulussa on 9 opettajaa ja perusopetusryhmää, mutta vain 5 kokonaista OT3luokkatilaa. Kotiluokkina käytetään lisäksi tekstiilityö- / musiikkiluokkaa, näyttämöä sekä kahta lähinnä OT 2 -kokoista luokkaa. Luokkien varustuksissa on puutteita. Ruokailutila ja keittiö Ruokailutila on alimittainen. Tilaa on vain vajaa puolet tarpeeseen nähden. Koulussa joudutaan syömään kolmessa vuorossa, linjasto on liian lyhyt ja kulku ruokalaan on vaikeasti yhden portaan kautta (jonotus portaassa). Keittiö on sijoitettu 1980-luvulla yksikerroksiseen wc-siipeen ja keittiön ja ruokalan lattia sijaitsevat eri tasoissa, jolloin ruoan kuljetus linjastolle luiskaa pitkin on vaikeaa. Teknisen työn tilat Teknisen työn tilojen pitäisi olla 50% suuremmat. Sieltä puuttuvat mm. konesali ja maalaustila sekä kunnon varastotilat. Turvavälit eivät ole riittävät. Erityisopetustilat Koulussa on erillinen tekstiilityö- ja atk-luokka. Koulusta puuttuvat erilliset musiikkija kuvaamataidon opetustilat ja pienryhmätiloja. Hallinto- ja oppilashuollon tilat Opettajien tilat ovat niukat. Opettajilla ei ole sosiaalitiloja. Neuvottelutila on kirjastossa ja toimii läpikulkutilana kuraattorille. Terveydenhuollon tilat ovat alimitoitetut. Esteettömyys Esteettömyys ei toteudu koulussa. Keittiö sijaitsee eri tasossa kuin ruokasali ja koulun siivet ovat eri tasoissa. Asuntoportaasta puuttuu osittain sisäyhteys muuhun kouluun. Talossa ei ole hissiä pyörätuolilla kulkeville. Liikuntatilat Liikuntasalirakennuksesta puuttuu tarpeellisia varastotiloja, mikä vaikeuttaa koulun jokapäiväistä toimintaa. Näyttämölle kuljetaan pukuhuoneen läpi. 5(14) Sisäilma Opetustiloissa on ainoastaan poistoilma ja korvausilma otetaan ikkunoihin tehdyistä rakoventtiileistä. Ilma on tunkkaista ja ikkunoiden luona vetoista. Talvella on erittäin kylmä ja keväällä tilat ylikuumenevat. Talon henkilökunta on oireillut eri tiloissa. 2.3 Tilaohjelma Hankesuunnitelman huonetilaohjelma on laadittu tämän päivän tavoitteiden mukaiseksi 1,5 luokkasarjaiseksi alakouluksi, johon enimmillään mahtuu noin 230 oppilasta. Näin koulu voi ottaa vastaan osan alueen ennakoidusta oppilasmäärän kasvusta. Koulun tilat ovat alimittaiset nykyiseenkin oppilasmäärään nähden. Liitteenä olevassa huonetilaohjelmassa on esitetty normaalitilanne nykymitoituksella, jonka mukaan lisärakennustarve on 444 hym2. Tontilla on rakennusoikeutta jäljellä 4157 kem2. Seuraavilla toiminnallisilla muutostöillä koulun olemassa olevat tilat pyritään saamaan tehokkaammin opetuskäyttöön: Yksi asunto muutetaan opetustilaksi. Yksi asunto muutetaan opettajainhuoneeksi. Yksi asunto muutetaan oppilashuoltotiloiksi. Yksi asunto muutetaan iltapäiväkerholle, jolloin se saa käyttöönsä keittiön ja eteisen lisäksi isomman tilan, jota voidaan käyttää aamupäivällä opetukseen. Teknisen työn tila laajenee ruokasaliin. Ruokasali siirtyy kolmannen kerroksen korkeaan tilaan (alunperin liikuntasali ja näyttämö). Musiikinopetus järjestetään ruokasalissa - pohjoissivun varastoja käytetään soitinvarastoina. Kuvaamataidon opetus järjestetään edelleen luokissa. Kirjasto ja atk-tila yhdistetään, ja tila toimii läpikulkutilana, tarvittaessa neuvottelutilana (paljeseinä tms. tilanjakaja). Mahdollista on myös järjestää atk-opetus siirrettävillä läppärivaunuilla omissa luokissa. Vahtimestari saa oman tilan 1. krs aulaan. Vanhan osan pohjakerroksen sijoitetaan sosiaalitiloja ja varastoja. Vanhan osan ullakolle sijoitetaan iv-konehuone. Pääkouluun sijoitetaan 11-12 wc:tä. Liikuntasalirakennuksessa järjestetään suoraan kulku näyttämölle ilman kulkua pukuhuoneen läpi sekä muodostetaan pieni varastotila toisesta pukuhuoneen osasta. Muutostöiden lisäksi kouluun esitetään laajennusta tilantarpeen täyttämiseksi. Muutostöissä ja niiden suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon rakennuksen historiallinen arvo ja sen rakennussuojelulliset näkökohdat. Pääkoulun laajennus Pääkouluun esitetään n. 220 hym2 (n. 343 kem2 ) laajennusta purettavan keittiön kohdalle neljään kerrokseen. Laajennus erotetaan vanhasta koulusta asemakaavan ohjeen mukaan kevyellä (lasisella) väliosalla ja suunnittelussa huomioidaan vanhan koulun kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne. 6(14) Laajennukseen sijoitetaan seuraavia koulusta puuttuvia tiloja: Hissi, jonka rakentamista eivät vanhat rakenteet kestä, joka tapauksessa sijoitettava rakennuksen ulkopuolelle. Pohjakerrokseen mm. ulkourheiluvälinevarasto, kiinteistönhoitotila, siivouskeskus, purunpoistotila. Ensimmäiseen kerrokseen OT3 -kokoinen perusopetusluokka. Toiseen kerrokseen tekstiilityön luokka, joka voi toimia myös perusopetustilana. Kolmanteen kerrokseen keittiö ja iv-konehuone, joka palvelee alapuolella olevia tiloja (tai ko. tiloihin ns. kaappikojeina, mikäli eivät mahdu ullakolle). Liikuntasalirakennukseen esitetään lisäksi muutostöihin liittyvää n. 30 kem2 varastolaajennusosaa, jossa on n. 20 hym2 lämmintä varastotilaa isoille esineille kuten piano ja nojapuut. Varastoon liitetään n. 6 m2 paloturvallinen jätekatos purettavan jätekatoksen tilalle. Varastolaajennus tulee salin poistumistieovien kohdalle pohjoissivulle, ja sieltä tehdään yhteys ulos. Huonetilaohjelma liite 1. 2.4 Keittiö Keittiö suunnitellaan yhteistyössä Vantaan kaupungin ateriapalveluiden suunnittelijan kanssa. Keittiötiloissa noudatetaan palvelukeittiön (=ent. jakelukeittiö) laiteluetteloa ja mallityöselitystä. Sen lisäksi keittiö varustetaan aina erillisellä siivouskomerotilalla. Keittiön sosiaalitila sijaitsee neljännessä kerroksessa keittiön viereisen portaan päällä. Keittiölaiteluettelo liite 2. 2.5 Piha Pihavarusteina on ainoastaan huonokuntoinen keinu ja koripalloteline. Pihan päällysteenä on sekä soraa että asfalttia ja se on täynnä suuria kuoppia. Istutusalueet ovat hoitamattomat ja huonokuntoiset mm. koulun pääsisäänkäynnin vieressä. Itärinteessä on ränsistynyt koulupuutarha. Teräsverkkoaita liikuntasalirakennuksen eteläpuolella on huonokuntoinen. Pihan länsipuolella ei ole aitaa rajaamassa kenttää Tuomelan tilasta. Kouluun on tehty vuonna 1997 erillinen pallokenttä. Pihalla tehdään seuraavia kunnostustoimenpiteitä: - asfalttialueiden uusiminen rakennekerroksineen ja sorapintaisen piha-alueen tasoitus - nurmi- ja istutusalueiden kunnostukset - maanpinnan kallistusten korjaukset (kts. pintakallistusselvitys) - pääsisäänkäynnin edessä olevien rikkonaisten laattojen uusiminen 7(14) - tukimuurin korjaus ja pinnoitus, kaiteen puhdistus ja maalaus - katosten maalaus - eteläsivun teräsverkkoaidan uusiminen - pihan rajaaminen aidalla Tuomelan tilalle päin, pallokentän aitaaminen kokonaan - uudet alakoulun leikkivälineet - puisen, lähellä liikuntasalirakennusta sijaitsevan jätekatoksen purkaminen - parkkialueen uusiminen niin, että sinne saadaan turvallinen saatto- ja huoltoliikenne - ympyräajo. Jalankulku erotetaan autoliikenteestä. Tontinkäyttösuunnitelma liitteessä 4. 3. KIINTEISTÖN KUNTO, SUORITETUT SELVITYKSET JA TUTKIMUKSET 3.1 Kiinteistön kunto Koulu on monilta osiltaan huonossa kunnossa ja peruskorjauksen tarpeessa. Sieltä on raportoitu mm. seuraavia teknisiä puutteita: vuotavaa vesikattoa on korjattu vain reikiä paikkaamalla ikkunat ovat huonossa kunnossa, osittain lahoja, tuuletusikkunat toimivat huonosti ja niistä vetää runsaasti ulko-ovet ovat huonossa kunnossa opetustilojen ja käytävien seinien sekä kattojen maalipinnat huonokuntoisia opetustiloihin tulee viemärihajuja oppilaiden juomavesipisteet ovat huonossa kunnossa, eivät toimi opetustilojen ilmanvaihto huono kiinteistöstä puuttuu huoltokirja 3.2 Kiinteistössä tehtyjä muutos- ja korjaustöitä - keittiö entisiin käymälätiloihin pohjakerrokseen v. 1985 - liikuntasali ja näyttämö 3. kerroksessa muutettu opetustiloiksi v. 1988 - urheilukenttä rakennettu v. 1993 - salaojia päärakennukseen v. 1998 - asuntotiloja muutettu opetuskäyttöön v. 2000 - atk-luokka asunnosta v. 2000 - julkisivurappaus v. 2002 - keittiössä korjauksia v. 2004 - peltikatto maalattu v. 2005 8(14) - 3.3 3.4 vanhan osan kaivamattomat tilat pudistettu, täytetty ja asennettu maanvarainen laatta 2003 ja –05 Kiinteistöstä tehdyt tutkimukset ja kuntoarviot - Asbestikartoitusraportti, ASB-yhtiöt 26.5.2004 - Kosteusvauriokartoitusraportti, ASB-yhtiöt 26.5.2004 - Saumamassan 28.7.2004 - Salaojien ja viemärikaivojen sisäpuolinen tv-kuvaus, Tekmanni Service Oy 30.11.2004 - Radontutkimus 2.6.2006 - Päärakennuksen ilmanvaihdon ilmamäärämittaukset, Tekmanni Service Oy 14.3.2008 - LVIRS-tekninen kuntoarvio, Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy 17.5.2010 - Liikuntasalirakennuksen iv-kuntotutkimukset, APTLukkari 21.6.2010 - Vesikaton kunnon selvitys, Asb-Consult Oy 29.09.2010 - Haitta-ainekartoitus (asbesti ja lyijy), liikuntasalirakennus, ASB-Consult Oy 3.12.2010 - Pintakallistusselvitys, ASB-Consult Oy 9.12.2010 lyijypitoisuuden kartoitus, liikuntasalirakennus, ASB-yhtiöt Rakenteet ja niiden korjaustarve Päärakennus on perustettu betonirakenteisten seinä- ja pilarianturoiden varaan. Alapohjana on betonirakenteinen maanvarainen laatta, kantavat rakenteet ovat betonirakenteisia seiniä ja pilareita ja muurattua massiivitiiliseinää. Kantavat vaakarakenteet ovat betonirakenteista ylälaattaholvia, ulkoseinät muurattua, rapattua tiiltä. Vesikatto on ruodelaudoituksen päälle asennettu konesaumattu, maalattu peltikatto. Ikkunat ovat 2-lasisia maalattuja puuikkunoita ja ovet puisia umpi- tai lasiovia. Ulkoseinien rappaus on toistaiseksi hyvässä kunnossa. Ulkopuolisten rakenteiden korjaustarve: Päärakennus o maalipintaisten sokkelien huoltomaalaus o puuikkunoiden kunnostaminen ja tiivistäminen mahdollisuuksien mukaan ja mahdollisen kolmannen lasin tekeminen sisäpuolelle, tai, jos ikkunat ovat liian huonokuntoiset, niiden uusiminen (uusi ikkuna esim. 2-lasinen maalattu puuikkuna, joista sisempi lasi ns. lämpölasi), helojen korjaukset / uusimiset, samalla uusitaan ikkunoiden vesipellit aluskatteellisina 9(14) o ulko-ovien kunnostus, lukkojen ja helojen korjaukset / uusimiset o parvekkeen huoltomaalaus o vesikaton uusiminen ja aluskatteen asentaminen, myös kattosillat, tikkaat, lumiesteet ym. uusitaan o ulkoseinän ja alapohjan kosteusvauriokorjaus saunaosastopäädyssä Liikuntasalirakennus o ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostus ja maalaus o peltikaton vanhojen paikkausten, vuotokohtien ja katoksen huopakatteen painumien korjaus, katon pesu ja maalaus Sisäpuolisten rakenteiden korjaustarve: Päärakennus - mosaiikkibetonilattioiden halkeamien korjaus - seinien korjaukset ja maalaukset - vanhojen muovimattolattioiden uusimiset - välipohjan kunnostus - teknisen työn puulattian uusiminen alusrakenteineen (eriste + betonilaatta) - uuden ruokasalin lattian ääneneristäminen - luokkien äänitason vaimentaminen - saunatilan ja pesutuvan sekä päätyvaraston rakenteet ovat iäkkäitä ja niistä todennäköisesti puuttuvat vedeneristeet, muutettaessa tiloja toiseen käyttötarkoitukseen joudutaan purkamaan alapohjarakenne ja uusimaan se asianmukaisin rakennekerroksin - vanhan hiililuukun eristys - luokkien katoissa putkivuodon jälkiä - alakattojen uusimiset - toiminnallisiin muutoksiin liittyvät korjaukset Liikuntasalirakennus - salin lattian hionta ja lakkaus - seinien ja kattojen maalaus - kattovuotojen jäljet korjataan - märkätilojen lattialaatat uusitaan - ikkunoiden pallosuojaus - näyttämötekniikkaa uusitaan toimivaksi sekä näyttämön verhot uusitaan - toiminnallisiin muutoksiin liittyvät korjaukset 10(14) 4. RAKENNUKSELLE JA TILOILLE ASETETTAVAT TEKNISET VAATIMUKSET 4.1 Yleistä Tilojen vaatimustaso on Vantaan kaupungin opetustilojen normaalin käytännön mukaista tasoa (mm. Vantaan kaupungin tilakeskuksen suunnitteluohjeet ja huonekortit sekä yleiset ko. tiloja koskevat määräykset ja ohjeet). Tilojen tulee täyttää mm. Opetushallituksen eri tiloille laatimat ohjeet. Taloteknisissä järjestelmissä noudatetaan Tilakeskuksen koulujen yleistä vakiokäytäntöä. Muutos- ja perusparannustyön lähtökohtana on olevien tilojen pääsääntöinen hyödyntäminen. Pintamateriaalit ja kalusteet uusitaan pääosin. Muutos- ja perusparannustyössä on huomioitava kaikissa ratkaisuissa liikkumisesteettömyys, jotta tiloissa liikkuminen on mahdollista pyörätuolilla sekä muiden apuvälineiden kanssa. Tilojen akustinen luokitus (SFS 5907 mukaan) tulee olla vähintään luokkaa C. Sisäilman laatutavoitteet asetetaan luokkaan S2. Tiloissa käytettävien materiaalien tulee olla päästöluokaltaan vähintään M1 luokan tuotteita. Työturvallisuuteen ja ergonomiaan tulee suunnittelussa kiinnittää huomiota. Kaikkien pintojen on oltava allergisoimattomilla aineilla puhdistettavia ja helposti hoidettavia. Suunnittelu- ja materiaalivalinnoilla vaikutetaan rakennuksen elinkaareen. Tehdyt ratkaisut valitaan mahdollisimman ekologisin perustein. Noudatetaan Vantaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Huomiota kiinnitetään jätehuollon järjestämiseen, materiaalivalintoihin ja energiasäästöihin. Vanhojen rakenteiden u-arvoissa tavoitellaan vuoden 1985 tasoa, johon pyritään kompensoimalla ja parantamalla rakenteita ja tekniikkaa. Uusissa rakenteissa käytetään vuoden 2010 normitasoja. 4.2 Kaupunkikuvalliset ja rakennussuojelulliset tavoitteet Asemakaavassa on määritelty periaatteet rakennussuojelulle, jotka tulee huomioida koulun peruskorjauksessa ja laajennuksen suunnittelussa. Laajennukset tulee suunnitella niin, että myöhempi rakennusoikeuden käyttö on mahdollista ja luontevaa. Laajennuksen tulee sopeutua julkisivujen materiaalin, muodon, värityksen ja jäsentelyn suhteen vanhaan rakennuskantaan ja se voidaan liittää siihen kevyin rakennelmin. Kaupunginmuseon rakennustutkijan mukaan pääkoulun laajennusta ei ole hyvä tehdä vanhaa massaa samantyylisenä jatkaen, vaan se irtiotetaan kevyellä (lasisella) väliosalla ja materiaaleiltaan jossain määrin erilaisena, silti vanhaan sopeutuvana. Uudet ilmanvaihtosäleiköt sijoitetaan sisäpihan puoleiselle kattolappeelle. 11(14) Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi on kiinnitettävä huomiota varsinkin pääsuunnittelijan ja lvi-suunnittelijan valintaan. Pääsuunnittelija tekee tai teettää suunnittelutyön aluksi kohteesta rakennushistoriallisen selvityksen. Selvityksessä inventoidaan rakennus tila kerrallaan, mm. ikkunoiden kunto huoneittain. 4.3 Väestönsuoja Nykyinen väestönsuoja sijaitsee liikuntasalirakennuksessa ja toimii varastona. Perusparannuksessa ei tule väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta, koska kouluun ei tehdä yli 600 m2 laajennusta (Pelastuslaki 468/2003 60§). 4.4 Tekniset tilat Pohjakerroksessa sijaitseva lämmönjakohuone pysyy paikallaan. Kouluun tulee uusi ilmanvaihtokonehuone ullakolle, laajennuksen viereisen portaan päälle entisiin sosiaalitiloihin sekä laajennukseen keittiön viereen. 4.5 Rakennustapaselostus Rakennustapaselostus liitteessä 5. 4.6 LVIA-tekniikka Päärakennuksen luokissa on koneellinen poistoilmanvaihto huippuimureilla, osittain painovoimaisena. Iv-konehuoneita ei ole. Ruokalassa ja puutyöluokassa on tilakohtaiset tulokojeet. Ilmanvaihdon mitoitus ei vastaa nykymääräyksiä ja luokkatiloissa ilmanvaihtuvuus on heikko. Rakennetaan iv-konehuoneet ja varustetaan rakennus koneellisella, lämmöntalteenotolla varustetulla tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Lämmitysjärjestelmä sekä vesija viemäriputket ja -kalusteet uusitaan. Liikuntasalirakennus on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmajärjestelmällä. Ilmanvaihtokonehuone sijaitsee kellarissa. Ilmanvaihtokoneet ovat pääosin välttävässä ja paikoin jopa huonossa kunnossa. Kammioissa esiintyy epäpuhtauksia ja rikkinäisiä mineraalivillapintoja. Wc-kalusteet uusitaan. Putkistojen toiminta tarkistetaan ja puutteet korjataan. Lämmitysjärjestelmä ja poistokojeet korjataan ja huolletaan sekä salin kojeeseen lisätään lämmöntalteenotto. Pesutilan alakaton päällä oleva kone siirretään esim. varastoon. Iv-kanavat nuohotaan ja säädetään. LVIA -selostus liitteessä 6. 12(14) 4.7 Sähkö- ja teletekniikka Kaikki sähkö- ja telejärjestelmät uusitaan. Sähköselostus liitteessä 7. 4.8 Työturvallisuus Rakennushankkeessa kaikki osapuolet huomioivat työturvallisuuslain 738/2002 velvoitteet. Hankkeeseen nimetään työturvallisuuskoordinaattori. Laaditaan turvallisuusasiakirja, johon kerätään rakennuspaikan vaaratekijät. Työturvallisuus otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa. Päärakennuksessa on asbestia monissa materiaaleissa, mm. putkieristeissä ja vanhemmissa luja-levyissä. Huomioitava purku- ja korjaustöissä. Liikuntasalirakennuksen sokkelielementtisaumoissa on lyijyä raja-arvon ylittäviä määriä, mahdollinen purkujäte on käsiteltävä ongelmajätteenä. 5. SELVITYS TONTISTA 7.1 Yleistä Kaavamuutoksen YO-1 korttelialueen pinta-ala on kaavaselostuksen mukaan 2,72 ha, rakennusoikeus 4157 k-m2. Alueelle ei ole laadittu tonttijakoa, joten kortteli koostuu useammasta kiinteistöstä/ kiinteistön osasta. Kaikki kiinteistöt ovat Vantaan kaupungin omistuksessa. Vanha koulu on suojeltu kaavassa, jonka mukaan se on rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta merkittävä rakennus. Korjaus-, muutos- ja lisärakennustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellinen ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Asemakaavaote ja -määräykset liitteessä 3. 7.2 Erityisvaatimukset Pintamaalajikartan mukaan tontti on T- eli täyttö- ja toiminta-alueella. Alueen luonnollinen maapohja on savea. Maakerrokset ovat routivia. Piha-alueiden sekä putkijohtolinjojen osalta tulee varautua stabilointiin. Rakennustäytöt sekä pihatäytöt tulisi tehdä kevennettyinä alueen kokonaisvakavuuden vuoksi. 13(14) Pääkoulun laajennus sijoitetaan suurin piirtein nykyisen keittiösiiven kohdalle. Tältä kohdalta on parhaillaan tekeillä pohjatutkimus, mutta varaudutaan paalutukseen ja kantavaan alapohjaan. Liikuntasalirakennuksen laajennus tulee hätäpoistumistieovien kohdalle. Laajennus paalutetaan ja lattia tehdään kantavana alustavan perustamistapalausunnon mukaan. Liikuntasalirakennuksen laajennuksen alustavat perustamisolosuhteet liite 8. 6. KUSTANNUKSET Hankkeelle lasketut kustannukset löytyvät liitteistä 9-11: LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 tavoitehintalaskelma vuokrakustannuslaskelma elinkaarikustannuslaskelma 7. HANKEAIKATAULU JA RAHOITUS Alustavan aikataulun mukaan suunnittelu alkaa huhtikuussa 2011 ja rakentaminen ajoittuu vuosiin 2012-13. Vantaan taloussuunnitelmassa 2011-14 kohdassa "rakennusten peruskorjaukset" hankkeen toteuttamiseen on varauduttu vuosina 2012-13 yhteensä 4,9 miljoonalla eurolla, joka sisältää arvioidun laajennuksen n. 1 miljoona euroa. 8. VAIHEISTUS JA VÄISTÖTILAT Peruskorjaus ja laajennus tehdään yhdessä vaiheessa. Myllymäen tai Laajavuoren koulu voivat toimia väistötilana Tuomelan koululle peruskorjauksen ajan. Koulut sijaitsevat n. viiden kilometrin päässä. 14(14) 9. HANKESUUNNITELMATYÖRYHMÄ Tuomelan koulun hankesuunnitelmatyöryhmään ovat kuuluneet seuraavat osapuolet: Arja Törmä, rakennuttaja-arkkitehti, tarveselvityksen laatija, TKE, hankevalmistelu Aimo Kurki, toimistoarkkitehti, SIVI Tuula Eerola, koulunjohtaja, Tuomelan koulu Ari Leppä, varajohtaja, Tuomelan koulu Esko Hyytiäinen, kouluisäntä, Tuomelan koulu Jaana Moberg, rakennustutkija, kaupunginmuseo Maisa Manner, suunnittelija, TKE ateriapalvelut Marja-Leena Jämsén, työsuojeluvaltuutettu Lisäksi hankkeeseen ovat Tilakeskuksen hankepalvelusta asiantuntijoina osallistuneet seuraavat henkilöt: Jouni Räsänen, rakennesuunnittelija Timo Sippola, lvi-suunnittelija Pekka Halonen, sähkösuunnittelija Raimo Haltunen, kustannuslaskija Tapani Torppa, rakennuttaja-insinööri 15 TILANTARPEEN TUNNUSLUVUT LIITE 1 TUOMELAN KOULU, hto tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa varten 21.9.2010 NYKYTILAT Perusopetusryhmien lukumäärä 9 Oppilasmäärä 179 1. HALLINTO-, TYÖ-, NEUVOTTELU- JA KIRJASTOTILAT koulun johtajan tai rehtorin huone kanslia huone (myös psykokogin käytössä) vahtimestarin huone opettajien huone ja työskentelytilat; 6m2/opett. por. > 7 tv- ja keskusradiotila Hallinto-, työ- ja neuvottelutilat 3 3 Kirjastohuone ja kirjaston hoitajan huone 2. OPETUSTILAT * opetustila 1 opetustila 2 opetustila 3 ot 3 iltapäiväkerho erityisopetus tekstiilityö musiikki ja kuvaamataito musiikki ja tekstiilityö a) luokkatila 13.5 17 2.5 40 73 arkisto- tai varastotila monistamo- ja materiaalihuone Hallinnon varastotilat 9 230 4.5 11 15.5 0 14 14 8 54 10 100 0 2 15 17 46 2 45 2 93 6* 361.5 * 52.5 * 59 * 44 70 *ent. asunto 47,5 1 3 9 20 120 540 *sis. atk-luokan 60,5 *nyk. asunto 54,5 60 *ent. asunto 59 *ent. asunto 46 85 120 113 768 945 110 110 160 160 878 1105 263.5 39 302.5 263.5 39 302.5 23 23 10 25 40 15 90 Kiinteistönhoitotila 50 16 erillinen opetusvälinetila Erilliset opetusvälinetilat 4. SOSIAALITILAT 3 3 27 27 tekninen työ b) erikoisvarustettu luokkatila c) auditorio, luentosali Luokkatila, luentosali liikunta näyttämötilat Liikunta- ja näyttämötilat 3. VARASTOTILAT näyttämön varasto tuolivarasto voimisteluvälinetila ulkourheiluvälinetila Liikunnan ja näyttämön varastot 2 Oppilaiden pukeutumis- ja peseytymistilat 2 59.5 59.5 Liikunnanopettajan pukeutumis- ja peseytymistilat 2 11 12 opettajien WC-tilat keittiö- ja siivoushenkilökunnan puk. ja pes.tilat Pukeutumis-, peseytymis- ja WC-tilat 3 2 7.5 24.5 32 8 17 25 13 26 Oppilaiden WC-tilat 1) kuraattorin huone terveydenhoitotilat ja lepohuone Terveydenhoitotilat 5. RUOKAILUTILAT 14 25 13.5 13.5 15 25 40 Suurkeittiö aputiloineen, varastot mukaanluettuina 52 65 Ruokasali; 0,5 m2 / oppilas 66 140 1601 "75 %:n sääntö" kiinteistönhoito 0,8 % hyötyalasta; 10 - 22 m2 SIIVOUSTOIMEN TILAT 5 YHTEENSÄ / HYM2 HYM2 / OPPILAS Kellarin kaivamaton tila (104 m2) kellaritilat saunatilat pyykkitupa Yhteensä, mikäli kellaritila otetaan käyttöön 50 15.5 2078 16 16 1666 2110 9.3 9.2 2 44.5 27 2 30 101.5 1768 25.10.2010 SBJ 1) 1 WC (1,5 m2) alkavaa 15 oppilasta kohti, kuitenkin vähintään 1 inva-WC (5,5 m2) 16 1 VANTAAN KAUPUNKI Ateria- ja siivouspalvelut Maisa Manner 25.8.2010 Tuomelan koulun keittiön alustava laiteluettelo Keittö tulee toimimaan palvelu(=jakelu)-keittiönä, jossa valmistetaan erityisruokavalioannoksia ja energialisäkkeet. Ruoka tuodaan kylmänä tai kuumana alueen koulusta. Kylmän ruoan kuljetus 2-3 kertaa viikkossa. Ruokailijat oppilaita n. 170 aikuisruokailijat 10 - 15 Käytetyt lyhenteet Pos. A1=RST-allas400x800x100 mm PK=puolikiinteä PR=pistorasia IT=inform.teknologia (RS) A2=RST-allas600x900x100 mm JS=jätesiirtoputki PK=puolikiinteä A=alakautta A3=RST-allas300x300x100 mm Pa=pesuaineliitäntä K=kiinteä Y=yläkautta A4=RST-allas400x400x100 mm Ls= lämpösäteily VK=virtakisko S=seinästä A6=RST-allas600x600x100 mm Ha=huuhteluaineliit. HK=huoltokytkin T=työpistevalaistus RR=RST-ruuturitilä Po=poistoputki Vv=varoventtiili SP=suojakotelo yläp. asenn. VL=vesilukko PKv=pehmennetty kylmävesi LPV=läpivientiholkki Ky=keskuskylmäkoneliitäntä Kpl Laite LAITTEELLE VARATTAVA RAKENNUSTEKNINEN LIITÄNTÄ RU-urakka LVI-urakka Sähkö-urakka Sähkö / IT-urakka 400V/50Hz 3L+N+Pe 1 KEITTIÖ RST-työpöytä L=n. 1200 mm - alla ritilähyllyä 2 RST-seinähylly L=n. 1200 mm 1 Tasovaunut GN-johtein - kahdella tasolla -koko n.400 x 600 1 Korivaunu - kapasiteetti kahdeksalle 500x500 mm astiakorille - kahdeksan johdeparia - 600 x 600 x 1600 mm 1 Mikroaaltouuni 230V/50Hz 1L+N+Pe T 3,0kW PR,S 17 2 - suurtalousmalli 1 RST-työpöytä XXXX x 650 x 850/1450 mm (PxLxK) - sähköinen korkeussäätö - alta avoin 1 RST-pesupöytä XXXX x 650 x 850/1450 mm (PxLxK) - allas GN2/1 x 210 mm - alla ritilähyllyä + leikkulautateline 4-6 laudalle - alla laatikosto pyörillä 1 Ruoankuljetus- lämmitys- ja säilytysvaunu - 8-10 GN 1/1 -65 vuokaa - kuumennusosa kylmäsäilytystoiminnolla - johdekehikkojalusta 3xPR,S Kv15/Lv15 + SEK + letkujuoksuputki Lk70 + Po50 7,8 kw 400V 3N~ 3 Ruokien kuljetusvaunu - lämpöeristys esim hupulla - riittävän tukeva ruokien kuljettamiseen valmistuskeittiöstä palvelukeittiöön - varmistettava vuokien paikoillaan pysyminen kuljetuksen aikana - kapasiteetti 14 -16 GN 1/1-65 1 Kotitalousliesi, kiertoilmauunilla - leveys 600 - keraaminen liesitaso - käyttötilavuus väh. 60 l ja 5 kannatintasoa Ls3,2kW huuvaan 1 RST-pesupöytä XXXX x 800 x 850 mm (PxLxK) - allas 400 x 340 x 140 mm (PxLxS) - alla ritilähyllyä - ylähylly Kv15/Lv15 + SEK + letkujuoksuputki Lk70 + Po50 Käsienpesuallas - paperipyyheteline - kaksi kyynärvarsitelinettä dispenssiopulloille 1 Kylmiö - valimisruoan säilytykseen - koko 1200 x 1200 - oma keskuskone - lauhdutinlaitteet: katso rakennustapaselostus - RST- tai suurkeittiökäyttöön soveltuvat muovihyllyt, ja ovi -3 kpl pyörillä olevaa tavara-alustaa IT,Y 18 3 - tilaa 2:lle ruoankuljetusvaunuille - lukittava, sarjoitus keittiön avaimeen 1 Jääkaappi, 600 litraa, RST - 900 x 700 x 2100 mm (LxSxK) -oma keskuskone - 4kpl ritilähyllyjä - 1 kpl lankakoreja - lukittava 2xKy 0,6 kW PR, S IT 2 Pakastinkaappi, 600 litraa - 900 x 700 x 2050 mm (LxSxK) - molemmilla oma keskuskone - 4kpl ritilähyllyjä - 1 kpl lankakoreja - lukittava 2xKy 0,8kW PR, S IT 2 Jätevaunu 300 x 560 x 700 mm - astia 60 litraa - kannessa tyhjennysaukko - työntökahva 1 Astioiden pesukone - kupukonemalli, 35 koria/h - automaattinen kuvun nosto ja lasku - suurten valmistusastioiden ja kuljetuslaatikoiden pesu mahdollinen Lv18 PK,S Lk100 Po50 Ls1,8kW huuvaan 1 RST liotus- / esipesupöytä, L=1600 mm - allas 450x650x250 mm, sakka-astia + palloventtiili - alla ritilähylly ja tila jätevaunulle Kv15/Lv15 + esipesusuihkusekoitin HEKES Lk100 + Po42 (yht. pesukon. kanssa) 1 purkauspöytä - pituus 1600 - alla korijohteet 2-3 seinähylyt -RST- tai muoviritilää - hyllyn syvyys vähintään 400 -.2-3 säädettävää hyllytasoa 2 astianpalautusvaunuja 10,1kW PK+HK,S IT T 19 4 - koko noin 600 x 1100 x 800 - paikat tarjottimille, ulosvedettävä tarjotintaso - alla korikohteita astiapesukoneen koreille - paikka ruokasalissa 1 Tasovaunu 600 x 900 x 800/900 mm - kahdella tasolla - työntökahva 1 Tasovaunu 400 x 600 x 800/900 mm - kahdella tasolla BUFFET-TARJOILUVAUNUJÄRJESTELMÄ: 2 Tarjotin-/aterinjakeluvaunu - tasolle kaksi pinoa 36 x 28 kokoisia tarjottimia - kolmella aterinlaatikolla 2 Korivaunu juomalaseille 3 Jousitettu lautasjakelin - kapasiteetti n. 2 x 70 = 150 lautasta - työntökahva -huom säilytyspaikka vaihtovaunuille - esim ruokasaliin kaappi, johon vaunut ajaetaan sisään, kaapin yläosaan hyllyjä 1 Kylmäallastarjoiluvaunu, salaatti, juomat ja levite - allas GN 3/1 - 160 mm - ylähylly, suojalevyt, valaistus - 1200 x 700 x 750 / 1400 mm - tarjoilutasot molemmin puolin, leveys 270 mm - sokkelilevyt - GN - mitoitetut peitelevyt 2 Lämminruokatarjoiluvaunu - allas GN 2/1 - 160 mm - ylähylly, suojalevyt, valaistus - 1200 x 700 x 750 1400 mm - automaattinen vedentäyttö ja poisto - tarjoilutasot molemmin puolin, leveys 270 mm - sokkelilevyt - GN - mitoitetut peitelevyt 2x0,6kW, VK Kv/Lv12 Kk70+Po22 (letku+kulma) 2 x 3,2kW, VK 20 1 Neutraali tarjoiluvaunu, ruokaleipä - 1200 x 700 x750/1400 mm - tarjotintasot molemmin puolin, leveys 270 mm - ylähylly, suojalevyt, valaistus - sokkelilevyt 1 Ruokajuoman tarjoiluvaunu - 1200 x 700 x 750mm - kylmävesihanat 2 kpl - kylmävesiteho 40 litr. / h - tarjotintasot molemmin puolin, leveys 270 mm - tasolla tila maidontarjoiluautomaateille - sokkelilevyt 2 Maidontarjoiluautomaatti - 1 x 10 litran vakiopakkauksille - 340 x 570 x 730 mm - lukittava 1 Lämpöhaude erityisruokavalio ruokalijoille - allas GN 2/1 - 160 mm - 800 x 700 x 900 / 1400 mm - välittömästi keittiön läheisyydessä tai keittiössä 1 Siivouskomero -RST-kaatoallas, tasolla - seinähyllyt 3-4 kpl - harjateline + ripustuskoukut - haitarikuivain/rättipatteri - ilmanvaihdolla - lukittava 1 Suihkupuhdistuslaite -pesuaine-annostelu,letkuteline 2 Kosteutta kestävää kiinnityspintaa Seinäkello 1 Kuiva-ainevarasto - säädettävät laminaattihyllyt - 2 - 3 pyörillä olevää tavara-alustaa 5 2xKv12, PK, Y Kk70+Po22 (letku+kulma) 2 x 2,0kW, VK 4 x 0,3kW PR:t (alakaapissa) Kv18/Lv18+sek.+letkut. Lk lähellä 21 6 1 Emännän työpiste - laminaattipöytä - laatikosto, yksi laatikko lukittava - seinähyllykkö - puhelin, ATK-yhteydet Tuulikaappi - seinäkyllykkö säädettävillä laminaattihyllyillä - hyllyn syvyys väh. 45 cm Laatikko- ja rullakkovarasto - säilytystilaa toimittajien kuljetuslaatikoille ja rullakoille - seinähyllyjä, syvyys n. 50 cm - lukittava tila - mahdollisimman lähellä keittiötä - haittaeläimet (rotat, linnut) eivät saa päästä tilaan SpatialWeb Print Window Page 1 of 1 22 http://w2webgis/sw6vantaaintra/Applications/SWPrinting/printwindow.htm?&55125002-0a8a-4121-a79... 28.9.2010 23 24 25 26 B 1 YLEISTIEDOT 1 7.1.2011 RAKENNUSTAPASELOSTUS LIITE 5 RAKENNUSKOHDE rakennuskohteen nimi TUOMELAN KOULU Osoite AINONTIE 44 PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS 01630 VANTAA Rakennuspaikkaa koskevat tiedot ( tontti, kaavoitus, rakennusoikeus, rasitteet jne.) Kaupunginosa 12, Hämeenkylä, YO-1 korttelialue 12000, ei tehty tonttijakoa, kortteli koostuu useammasta kiinteistöstä, rakennettu 2666 m2 (kokonaisrakennusoikeus 4157 m2). Asemakaava. Paloluokka : Autopaikat : 1 ap / 200 k-m2 2 LAAJUUSTIEDOT SUUNNITELMISTA MITATUT OHJELMAN MUKAISET Bruttoala ( brm2 ) 3 075 m2 Bruttoalan tavoite ( brm2 ) 3 420 m2 Hyötyala ( hyam2 ) 1 745 m2 Hyötyala ( hyam2 ) 1 965 m2 12 920 m3 Tilavuuden ennuste ( m3 ) Tilavuus ( m3 ) 3 RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJAT RAKENNUTTAJA Osoite Vantaan Kaupunki , Tilakeskus, Kielotie 13, 01300 Vantaa rakennuttaja-arkkitehti Arja Törmä Puhelin ARKKITEHTISUUNNITTELU / LUONNOS Osoite Puhelin RAKENNESUUNNITTELU Osoite Puhelin LVI-SUUNNITTELU Osoite Puhelin SÄHKÖSUUNNITTELU Osoite Puhelin SISUSTUSSUUNNITTELU Osoite Puhelin 839 20182 14 300 m3 27 B 2 RAKENNUSTYÖT 1 Maa- ja pohjarakennus Selostus- ja laatutason kuvaus 11 Raivaus ja purku Piha: Jätekatoksen purku Pihan asfaltit poistetaan Rikkonaiset laatat poistetaan pääsisäänkäynnin luota Liikuntasalirakennuksen viereinen aita puretaan, perustukset jätetään Istutukset poistetaan pihasuunnitelman mukaan Keinut ja koripallotelineet poistetaan Pääkoulu: Keittiösiiven purku ja laajennukseen liittyvän seinän purkua suunnitelmien mukaan. Vesikaton purku, vanhat piiput puretaan vesikaton yläpuolelta. Muovimattojen ja klinkkerilaattojen purku (ositt. asbestipurkutyötä), välipohjalaattojen alkuperäiset täytöt poistetaan, tekn.työn puulattian purku, sauna-, pesula ja kellariosaston alapohjarakenteen purku. Seinälaattojen ja luja-levyjen purku (ositt. asbestipurkutyötä) Alaslasketut katot ja vaimennuslevyt puretaan Iv-kanavistojen ja viemärilinjojen purku, lj-keskus puretaan (asbestipurkutyötä) IV-konehuoneesta alas tulevien IV-kanavien vaatimat aukot välipohjiin ja seiniin Kaikkien kiinteiden kalusteiden ja vesikalusteiden purku Peltipintaiset palo-ovet puretaan (asbestipurkutyötä) Pääkoulu ja liikuntasalirak: Suunnitelmien mukaiset väliseinien purut Liikuntasalirak. betoniporras puretaan laajennuksen kohdalta 12 Maankaivu Laajennusten vaatimat kaivuutyöt Tuomelan tilan puoleisen aidan perustuksen vaatimat kaivuutyöt Asfalttialueiden rakennekerrosten uusiminen Sokkeleiden vierustalta mullan ja nurmikon poistaminen 200 mm syvyydeltä 600 mm etäisyydelle etäisyydelle seinästä (jos ei vielä tehty) 13 Louhinta Pääkoulun laajennuksen kohdalla mahdollisesti suoritettava louhintaa 14 Rakennusosien määrät Pohjarakenteet ja pohjanvahvistus Liikuntasalirakennuksen laajennus paalutetaan Piha-alueiden osalta varaudutaan stabilointiin. Pääkoulun laajennuksen kohdalta on tekeillä pohjatutkimus. 15 Salaojat ja putkijohdot Salaojituksen kunnon tarkistus Putkijohtojen osalta varaudutaan stabilointiin Sadevesiviemärien painumat korjataan ja uudet liitetään nyk. verkostoon 16 Täyttö ja tiivistys - 17 Rakentamisalueen pintarakenteet asfalttialueet ja osa pihalaatoista uusitaan pihasuunnitelman mukaan sokkelin vierelle tehdään 600 mm leveä ja 200 mm syvä laatoituskaista kallistuskorjaukset kauttaaltaan pihalle ja 1:20 kaato vähintään 3 m etäisyydelle seinästä laadittavan pihantasaussuunnitelman mukaan (huom. pintakallistusselvitys) Kaakonpuoleisen päädyn nurkkien sadevesikaivot muutetaan rännikaivoiksi ja varsinaiset sadevesikaivot viedään pois rakennuksen viereltä, jolloin kosteusrasitus sokkeliin vähenee. uudet istutukset ja nurmialueet pihasuunnitelman mukaan sorapintaiset alueet tasoitetaan 28 B 2 RAKENNUSTYÖT 2 Perustukset ja ulkopuoliset rakenteet Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 21 Anturat 22 Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit Pääkoulun laajennuksen kohdalta on parhaillaan tekeillä pohjatutkimus. Varaudutaan paalutukseen. Maalipintaisten sokkelien huoltomaalaus. Liikuntasalirak. laajennus paalutetaan rakennesuunnitelmien mukaan. Koillisen puoleisen päädyn sokkelissa on aivan maanrajassa reikä. Reiän tarkoitus selvitetään ja potentiaalinen rakenteita kasteleva aukko korjataan pois, samoin mahdolliset muut kolot, joista pääsee hiiriä mm. tuolivaunutilaan näyttämön alle. 23 Kantavat alapohjat Liikuntasalirak. laajennuksen lattia kantava paikallavalettu teräsbetonilaatta tai ontelolaatasto rak.suunnitelmien mukaan. Pääkoulun laajennuksen alapohja varaudutaan tekemään kantavana (selviää pohjatutkimuksen valmistuttua) 26 Maanvaraiset laatat Maanvaraisia lattioita avataan uusien lvi-asennusten edellyttämässä laajuudessa lvi-suunnitelmien mukaan. Päärakennuksen sauna-, pesula ja kellariosaston alapohjarakenne puretaan pois ja rakennetaan uudelleen maanvaraisena alustäyttöineen. Yleisesti kellarikerroksessa tilojen lattiarakenteet pinnoitetaan keraamisilla kuivapuristelaatoilla. Märkätilat, WC:t ym. tiiviillä lattiapinnoitteella pinnoitettavien lattioiden alapohjat puretaan ja uusitaan alustäyttöineen. Tilamuutoksista aiheutuvat korjaustyöt ark-suunnitelmien mukaan. 25 27 Väestönsuojarakenteet Erityisrakenteet Laajennuksen pinta-ala on alle 600 m2, jolloin väestönsuojan lisärakentamisvelvoitetta ei synny. 28 Ulkopuoliset rakenteet Sisäänkäyntikatokset kunnostetaan ja maalataan. Liikuntasalirakennuksen laajennuksen kylkeen tehdään harkkorakenteinen jätekatos rakennesuunnitelmien mukaan. 29 B 2 RAKENNUSTYÖT 3 Runko- ja vesikattorakenteet Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 32 Kantavat väliseinät ja pilarit Kantavat väliseinät tehdään paikallavaluna tai elementtirakenteisina rakennesuunnitelmien mukaan. Teräspilarit tehdään rakennesuunnitelmien mukaan. 33 Laatat ja palkit Laatat tehdään rakennesuunnitelmien mukaan. Välipohjat tehdään pääosin ontelolaatoista. Yläpohjat ovat ontelolaatoista jonka päällä mahdollisesti puurakenteinen vesikattorakenne. Teräspalkit tehdään rakennesuunnitelmien mukaan. Päärakennuksen välipohjista on alimman kerroksen osalta jo osa välipohjalaattojen täytöistä poistettu. Peruskorjauksen yhteydessä poistetaan myös muiden välipohjalaattojen alkuperäiset täytöt, jotka ovat pääosin eloperäistä materiaalia ja rakennusjätettä. 34 Portaat Liikuntasalirak. laajennukseen tulee uudet teräsrakenteiset ritiläportaat rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Pääkoulun portaiden pinnat puhdistetaan ja halkeamat paikataan, kaiteet kunnostetaan. 35 Ulkoseinät julkisivurakenteineen Vanhan osan ikkunoiden ja julkisivujen pellitykset kunnostetaan, maalataan ja saumamassat uusitaan, oviin liittyvät pellitykset uusitaan. Päärak. laajennuksen ulkoseinät tehdään betonielementtirunkoisena rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Julkisivut osittain lasia, osittain keltaiseksi rapattua tiiltä julkisivupiirustusten mukaan. Näkyvät sokkelipinnat sileävalubetonia. Liikuntasaumat rakennesuunn. mukaan. Maalaus maalaustyöselostuksen ja julkisivupiirr. mukaan. 36 37 38 Ulkotasot ja parvekkeet Ullakko ja kattorakenteet Tilaelementit Parveke huoltomaalataan. Ullakolle rakennettava lämmöneristetty iv-konehuone kanavistoineen aiheuttaa muutostöitä. Iv-konehuoneen ilmanotto katon sisäpihan puoleiselta lappeelta. Vanhimmalla osalla poistetaan yläpohjan vanhat lämmöneristeet ja lisätään yläpohjaan lämmöneristettä. Uudempi osa päärakennuksen yläpohjaa on jo täytetty puhallusvillalla, niitä levitetään tasaisemmin. Liikuntasalirakennuksen v e s i k a t o n vuodot korjataan pukutilasta (114 pukuh.), pääaulasta vahtimestarin kopin edestä ja aulan tuulikaapin ulko-ovien yläpuolelta. Keittiöön tulee kylmiö-tilaelementti. 30 B 2 RAKENNUSTYÖT 4 Täydentävät rakenteet Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 41 42 Ikkunat Erityisikkunat Pääkoulun vanhat ikkunat pyritään pääsääntöisesti kunnostamaan (lahojen ja käyrien osien korvaaminen, maalaus), kolmas lasi lisätään sisäpuitteeseen. Tiivistykset liittyviin rakenteisiin uusitaan. Jos ikkunat ovat liian huonokuntoiset kunnostettavaksi (kts. rak.historiallinen selvitys), ne uusitaan 2-lasisiksi maalatuiksi puuikkunoiksi, sisempi lasi ns. lämpölasi. Ikkunoiden puitejako ja avautumissuunta nykyisenlainen. Heloitukset korjataan tai uusitaan, käynti tarkistetaan. Vesipellit uusitaan aluskatteellisina. Liikuntasalirak. ikkunat kunnostetaan. Sisäseiniin vanhojen poistettavien ovien yhteyteen umpinaiset dB- ja laminoidut lasit puukarmein. Laajennuksen ikkunat ja heloitus ikkunakaavion mukaan. Ikkunat 3-lasisia sisäänaukeavia MSE-puualumiini-ikkunoita, karmin syvyys 175 mm., korkeinta laatutasoa. 43 44 43 44 Ovet Erityisovet Puurakenteiset säilytettävät ulko-ovet huoltomaalataan, heloitus uusitaan. Päärakennuksen puu-/levyrakenteiset väliovet uusitaan pääsääntöisesti, mm. kaikki opetustilojen ovet uusitaan karmeineen ja sähköpielineen vaneripintaisina ja lakattuina/maalattuina, ikkuna-aukollisina. Kosteiden tilojen ovet laminaattipintaisina. Exec-avaimelle sopiva lukitus. Ovet yleensä dB-ovia, (pl.varastot ym.) Asbesti-levytetyt teräspalo-ovet uusitaan. Kaikkien kunnostettavien väliovien painikkeet ja lukitus uusitaan. Liikuntasalirakennuksen ovet huoltomaalataan ja heloitus ja käynti tarkistetaan. Uudet ovet ovikaavion ja osapiirustusten mukaan ulko-ovet lämpökatkaistuista teräsprofiilista tehtyjä maalattuja ovia, lasitus karkaistusta turvalasista tehdyillä eristyslasielementeillä keittiön väliovet lujitemuovisia LAMI-ovia lasiaukolla, alaosassa törmäyssuojana rst-levy (karmissa ja ovilevyssä) Kevyet väliseinät Erityisväliseinät ja jakoseinät Päärak. uudet väliseinät yleensä metallirankaisia levyseiniä (ääneneristys). Liikuntasalirak. puhtaaksimuurattuja, maalattuja tiiliseiniä. Laatoitettaviin pintoihin kosteussulkusively. Uudet märkätilojen seinät kivirakenteiset. Uudet lasiseinät puurakenteisia, turvalasitus RakMk:n mukaan Kouluisännän uusi tila aulaan, lasia ja levyrakennetta, tila täyskorkea eli seinät ulottuvat alaslasketun katon yläpuolelle. Seinät äänieristyksellä. Tila jäähdytetään. Kirjasto-/atk-tilaan tai op.huoneeseen dB-jakoseinä neuvottelutilaan (taittoseinä tai paljeovi). 45 46 Kaiteet, hoitotasot ja hoitosillat Hormit, kanavat, tulisijat ja piiput LVI-töiden aiheuttamat muutostyöt Uudet hormit ja kanavat koteloidaan rakennuslevyllä, maalaus. Putket paloeristetään määräysten mukaan. Uudet iv-kanavat sijoitetaan sisäpihan puoleiselle kattolappeelle. 31 B 2 RAKENNUSTYÖT 5 Pintarakenteet Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 51 Vesikate Pääkoulun vanha vesikate puretaan sekä tiilihormit kattopintaan asti, jolloin vältetään riskialttiit läpiviennit. Uuden vesikaton pellitys ja rakenteet ja vedeneristykset rakennesuunnitelmien mukaan. Uusi vesikate sinkittyä, maalattua väh. 0,6 mm peltilevyä. Konesaumakatteen alle ehdottomasti aluskate. Tuuletus varmistetaan. Ruodelaudoitus tarkistetaan riittäväksi ja korvataan lahonneilta osilta. Liikuntasalirakennuksen vesikaton korjausta vaativat kohdat tutkitaan suunnittelun yhteydessä ja mahdolliset korjaustoimenpiteet suoritetaan peruskorjauksen yhteydessä. 52 Sisäseinien pintarakenteet Seinissä yleensä maalauskäsittely. Maalattavat pinnat maalaustyöselostuksen ja tilaselostuksen mukaan. Seinät maalataan sekä päärak. että liikuntasalirak. Yleensä RYL:n normaalia laatutasoa, laatoitettavat pinnat ja kaiteet korkeinta ja tekniset aputilat alinta laatutasoa. Kaikista tasoitepinnoista tehdään mallit. Keraamiset laatat luokkien tai käytävien lavuaarien taakse siten, että laatoitus ulottuu lattiaan asti, alle vesieristys. Vedeneriste ja laatoitus limitetään lattianmaton seinälle noston päälle vahvikekankaan kanssa. Wc-tilat laatoitetaan keraamisin laatoin lattiasta alakaton yläpuolelle, vesieristys. Liikuntasalirak. laatoitetut tilat säilyvät ennallaan. Luokkien seinille ääntävaimentavaa kiinnityspintaa huonekorttien ja arkkitehtisuunnitelmien mukaan. 53 Sisäkattojen pintarakenteet Päärakennus: Käytävät akustinen alaslaskettu katto (rei'itetty akustiikkalevy akustoivalla materiaalilla, listakiinnitys) Akustiikkalevyt opetustilojen kattopintoihin (listakiinnitys, akustinen luokitus B) Akustiikkalevyt porrashuoneiden kattopintoihin (liimaus) Akustiikkalevyt toimisto- ja työhuoneiden, opettajien huoneen yms. kattoon (listakiinnitys, luokka C) Puku- ja pesutilojen kattoihin puupaneeli, kuultokäsittely. Keittiön kattoon pesunkestävä akustiikkalevy. Bet.katot huoltomaalaus. Liikuntasalirak. salin katto sekä puupaneli- ja bet.katot huoltomaalaus. Alaslasketuissa katoissa ja akustiikkalevyissä korvataan mahd. rikkoontuneet levyt 54 Porrashuoneiden pintarakenteet 55 56 55 Seinät huoltomaalataan. Porrastasanteet ja -askelmat puhdistetaan ja kristaloidaan. Mosaiikkibetonin halkeamat paikataan. Kaiteet huoltomaalataan. Katot ks. kohta 53. Ulkoseinien pintarakenteet Julkisivut osittain lasia ja osittain keltaiseksi rapattua tiiltä julkisivupiirustusten mukaan. Vesilistat ja -pellit muovipinnoitetusta 0,7 mm sinkitystä teräslevystä. Ks. kohta 35. 32 B 2 RAKENNUSTYÖT 5 Pintarakenteet Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 56 Lattian pintarakenteet Päärak. mosaiikkibetonilattioiden puhdistus ja halkeamien paikkaus. Teknisen työn puulattia puretaan, uusi lattia eriste + betonilaatta. Luokkahuoneisiin, terveydenhoitotiloihin, ja opettajien huoneeseen homogeeninen iQ PUR -pintakäsitelty muovimatto, jossa on kasvipohjainen pehmitinaine, joka on 100 % kierrätettävä ja voc-päästöt minimaaliset (esim. Tarkettin iQ-Natural). Matto nostetaan 100 mm. seinälle, muoviset jalkalistat maton päälle. Jalkalistaa ei kuitenkaan luokkien lavuaarien kohdalle, jossa seinällä laatoitus. Wc-tilojen, pesutilojen yms. lattiat keraamiset laatat. Tekniset tilat, Iv-konehuoneiden lattiat epoksipinnoite Keittiössä ja siihen liittyvissä aputiloissa epoksipinnoite Kellaritiloissa kuivien tilojen lattiapinnoitteena keraaminen kuivapuristelaatoitus. Liikuntasalirak: vanha puulattia: hiominen ja paikkaus, rajojen uudelleen maalaus, huoltolakkaus. Väestösuojan lattiat huoltomaalaus. Muut lattiat puhdistus 57 Erityistilojen pintarakenteet Iv-konehuoneisiin kattoihin ja seiniin lattiapinta-alaa vastaava määrä teollisuusakustiikkalevyä rei'itetyin metallilevypinnoittein. 58 Maalaus ja tapetointi ULKOPUOLI: - teräsovet C762 K:411.3 - katosten teräspilarit C752 K:410.3 - katosten puupanelit C573 K:459.3 - puu-ulko-ovet C572 K:453.3 - piharakennukset (puu) C572 K:453.3 SISÄPUOLI: - sisäkatot B223 K:310.4 - sisäseinät C433 K:380.4 - vss:n lattiat C223 K:502.3 - teräsovet C762 K:411.3 - puu- ja levyrakenteiset ovet C532 K:405.2 - portaiden teräskäsijohteet C762 K:411.2 33 B 2 RAKENNUSTYÖT 6 Kalusteet, varusteet ja laitteet Selostus ja laatutason kuvaus 61 Kalusteet Päärak. kiintokalusteet yleensä uusitaan Kiinteät kalusteet normaalia laatutasoa, Abloy-lukitus, lukumäärät ja tyypit huonekorttien ja malliluokkaohjeiden mukaisesti Ruokasaliin säilytyskaapisto vaihtolautasvaunuille (lautasvaunut ajetaan suoraan kaappiin) Liikuntasalirak. kiintokalusteet ennallaan. 62 Varusteet Päärak. varusteet yleensä uusitaan Normaalia laatutasoa, lukumäärät ja tyypit ks. huonekortit. Liikuntasalin jakoverho ja näyttämöverho uusitaan. Uudet tuolit, jotka säilytetään päällekkäin varastoon työnnettävissä vaunuissa (näyttämön alle tuolivaunuihin sijoitetaan esim. patjat) 63 Laitteet ja koneet Päärak. kaikki laitteet ja koneet yleensä uusitaan Liikuntasalirak. ennallaan, ellei ole rikkoontuneita 64 67 Tilaryhmäkalusteet, varusteet ja laitteistot Väestönsuojan varusteet Vss:n varusteet uusitaan nykymääräysten mukaisiksi. Rakennusosien määrät 34 B 2 RAKENNUSTYÖT 7 Konetekniset työt Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 74 Siirtotekniikka Tavarahissi päärak. laajennuksen aulaan (pyörätuolimitoitus). 71 72 73 Sivu- ja aliurakat Lämpö-, vesi- ja viemärityöt Ilmanvaihtotyöt Sähkötyöt Katso lvia- ja sähkötöiden rakennustapaselostukset Rakennuttajan hankinnat Arkkitehtisuunnittelu / hankesuunnitteluvaihe 10.12.2010 Rakennuttaja-arkkitehti Arja Törmä 0405790064, 839 20182 . Rakennesuunnittelu / hankesuunnitteluvaihe 3.1.2011 Rakennesuunnitteluinsinööri Jouni Räsänen 040-836 7993, 839 20116 Tarkastus 35 1 LVIA-TYÖT Liite 6 hankesuunnitelmaan 30.9.2010 Tuomelan koulu Perusparannus ja laajennus RAKENNUSKOHDE Ainontie 44, 01630 Vantaa(Hämeenkylä) Pääkoulu: 2090m2, 8710m3, Liikuntasalirakennus: 576m2, 3760m3 YLEIS- JA LIITTYMISTIEDOT 1...3-kerroksinen(+kellarikrs ja ullakko)päärakennus(alakoulu)on valmistunut 1931 ja 1957. Keittiö on sijoitettu 1-kerroksiseen osaan. Vanha osa on 2-kerroksinen - uudempi laajennusosa 3kerroksinen(osat eri tasoissa).Viereinen(+kellarin ivkh)liikuntasalirakennus on vuodelta 1988. Rakennuksissa tehdään peruskorjaus, tilamuutoksia ja laajennuksia. Pääkoulun laajennus(330kem2)rakennetaan nykyisen keittiön kohdalle neljään kerrokseen. Liikuntasalirakennuksen yhteyteen tehdään varastolaajennus+jätekatos(yht30kem2). Piha-alueella tehdään kunnostustoimia mm sora- ja asfalttialueiden tasoittamisia ja uusimisia. Pääkoulun muutostöissä huomioidaan museoviranomaisten vaatimukset(säleiköt, piiput ym). Lvi-suunnittelu tehdään niin, että tilaajan on mahdollista toteuttaa putki-, ilmanvaihto- ja rakennusautomaatiotyöt erillisurakoina. Lämpölaitos: Vantaan Energia Oy, Peltolantie 27, 01300 Vantaa Vesi-ja viemärilaitos: HSY Vantaa, Kielotie 13, 01300 Vantaa SISÄILMAN LAATUTAVOITTEET (Sisäilmaluokitus 2000) Sisäilmaston laatutaso: luokka S2, Lämpötilaolosuhteet: luokka S3, Rakennus-ja iv-työt: puhtausluokka P1/P2, Rakennusmateriaalit ja iv-tuotteet: päästöluokka M1. 1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 1.1 Lämmönjakokeskus Pääkoulun lämmönjakohuoneessa(vanha 2 krs-osa kellari)on kaukolämmön alajakokeskus vuodelta 1987. Kl-johdot on johdettu Ainontieltä lj-huoneen mittauskeskukselle. Lj-keskuksessa on lämmönsiirtimet lämmitys- ja käyttövesiverkostoille. Pääkoululle ja liikuntasalirakennukselle on omat verkostot ja pumput. Lj-keskus ja paisunta-astiat varusteineen uusitaan(paineenalennusventtiili/virtausrajoitin).Uusi ljkeskus on tehdasvalmisteinen paketti, jossa on 3kpl l-siirtimiä(patteri/ilmanvaihto/käyttövesi), pumput, varo-ja automatiikkalaitteet ym. Paisuntajärjestelmissä on teräksiset kalvopaisunta-astiat, varoventtiilit ja hälyttävät painemittarit. 1.2 Lämmitysverkostot Pääkoulun putkistoja on sijoitettu näkyville, koteloihin ja rakenteisiin. Putkieristeissä on asbestia. Lämpöjohdot, putkivarusteet, venttiilit ja patterit uusitaan. Iv-kojeille tehdään erillinen lj-verkosto. Pääkoululta on pihan kautta johdettu liikuntasalirakennukselle omat lj-johdot(2xL25, 2xL50). Liikuntasalirakennuksen putkistoja on sijoitettu näkyville ja näyttämön alle. Lj-verkoston linjasäätö/sulku ja patteriventtiilien puutteet korjataan. 36 2 Johdot ovat teräsputkea. Rakenteissa olevat putket muutetaan näkyviin asennettaviksi. Venttiilit ovat sinkkikadon kestäviä messinkisiä tai valurautaisia pallo/istukkaventtiileitä. Lämpöpatterit ovat teräslevypattereita ja konvektoreita termostaattiventtiilein. Venttiileihin tulee tarvittaessa irtoanturit. Suurien ikkunapintojen ja -penkkien vaikutus patterien lämmönluovutukseen huomioidaan mitoituksessa. Kiertovesipumput ovat kestovoideltuja keskipakopumppuja. Tuulikaappeihin asennetaan ivverkostoon liitettäviä ki-kojeita. Lto:lla varustettujen iv-kojeiden lämmityspatterien mitoituslämpötila on -11...+21C. Ilmannopeus pattereissa on alle 2,3m/s. Märkätiloihin asennetaan sähköinen lattialämmitys(mukavuuslämpö). Lj-verkostot mitataan ja säädetään. Verkostot asennetaan näkyviin(ei rakenteisiin)huomioiden huolto- ja korjaustyöt(C2 määräykset ja ohjeet). Lämmitysenergian kulutuksen tavoitteena on normaalivuonna(4366C)30kWh/rm3/a. 2. VESI- JA VIEMÄRILAITTEET 2.1 Vesijohtoverkostot Tonttivesijohdon liitoskohta on Ainontiellä. Vesimittari on pääkoulun ruokalan eteisessä. Pääkoulun putkistoa on sijoitettu alakattoihin, koteloihin ja rakenteisiin. Kylmävesirunkojohdot ovat kuparia ja sinkittyä terästä - muut putket kuparia. Putkieristeissä on asbestia. Putkiverkosto varusteineen uusitaan. Lj-huoneeseen sijoitetaan uusi päävesimittari impulssilaittein(kaukoluenta)ja paineenalennusventtiili. Pääkoululta on pihan kautta johdettu liikuntasalirakennukselle omat vesijohdot(KvLvLvk28). Liikuntasalirakennuksen putkistoja on sijoitettu näkyville ja näyttämön alle. Kaikki johdot ovat kuparia. Putkiverkoston sulkuventtiilien puutteet korjataan ja kiertojohto säädetään. Johdot ovat kuparia - rakenteisiin asennettavat muoviputket sijoitetaan suojaputkeen. Kosteiden tilojen pinta-asenteiset haara- ja kytkentäjohdot ovat kuparia. Venttiilit ovat sinkkikadon kestäviä messinkisiä palloventtiileitä. Putket eivät saa lävistää kosteiden tilojen kuten keittiö-, pesu- ja wc-tilojen lattioiden kosteuseristeitä. Rakenteisiin sijoitetut putkistot uusitaan näkyviin asennettaviksi. Wc ym tilojen putket kiinnitetään mutteri/ruuvikiinnitteisillä kannakkeilla(ei painettavia kannakkeita).Verkostot asennetaan näkyviin(ei rakenteisiin)huomioiden huolto- ja korjaustyöt (C2 määräykset ja ohjeet). 2.2 Viemäriverkostot Jätevesiviemärin tonttijohdon(D160)liitoskohta on Ainontiellä. Keittiöllä on rasvanerotin. Kattovesien viemäröinti on toteutettu syöksytorvin ja rännikaivoin. Katto- ja pihasadevedet on johdettu(D250)avo-ojaan. Pihan jv-viemärit ovat muovia - sv-viemärit muovia/betonia. Tarkastus-, sadevesi- ja perusvesikaivot ovat betoni/muovikaivoja valurautakansistoin. Pääkoulun sisäpuoliset jv-viemärit(valurauta- ja muoviputkea)uusitaan(painumia 10...30%, syöpymisiä). Keittiö varustetaan uudella rasvanerottimella kaasutiivein kansistoin(keittiöön hälytin) - muilta osin viranomaisten vaatimin pienerottimin. Liikuntasalirakennuksen sisäpuolisten jv-viemärien(muoviputkea)toiminta tarkistetaan(painumia) puutteet korjataan. Sadevedet johdetaan avo-ojaan. Sv-viemäreissä on 5...60% painumia 50m matkalla - puutteet korjataan. Sv- ja rännikaivot tarkistetaan - 10 kaivon korjaus, kivetys ym. Uudet sv-kaivot sijoitetaan pintavesisuunnitelman mukaisesti ja ne liitetään nykyisen verkostoon. Sisäänkäynti- ja muiden katosten syöksytorvien(alaosat 2m teräsputkea)alle sijoitetaan lietepesälliset, loiskereunalliset rännikaivot(malliVantaa). Sv-kaivot varustetaan jäätymissuojin, huuhteluputkin ja hiekkasiepparein. Tarkastus/sv-kaivot ovat muovia valurautaisin kansistoin. Sisäpuoliset verkostot tehdään muoviputkesta muhviliitoksin - tarvittaessa valurautaputkesta pantaliitoksin. Keittiön viemärit rasvanerottimelle asti muhvillisesta hfe-putkesta. Tuuletusviemärit varustetaan jäätymissuojin. Wc ym tiloissa pesualtaiden viemärien lattiaputket kiinnitetään seinään kannakkeilla(ei painettavia kannakkeita). 37 3 2.3 Vesi- ja viemärikalusteet Pääkoulun vesi- ja viemärikalusteet ovat alkuperäisiä ja vuosien varrella uusittuja - liikuntasalirakennuksen kalusteet alkuperäisiä. Pääkoulun kalusteet uusitaan - vielä hyväkuntoisia liikuntasalin kalusteita pyritään säilyttämään.Wc-istuimet ja pesualtaat ovat valkoista posliinia - tasapohja-altaat ja pesupöydät rst/hst:tä. Vesikalusteet ovat yksiote- ja termostaattikalusteita. Elektronisia kalusteita käytetään tarvittaessa esim hygieniasyistä. Teknisen työn tiloihin sijoitetaan hätäsuihku silmienhuuhtelulaittein. Kastelupostien(30m letkut)normivirtaama on min0,4dm3/s. Pesu-, wc-, suihkutilat sekä lj- ja ivk-huoneet varustetaan muovisin lattiakaivoin(muovi/rst-kansin) ja vedeneristyslaipoin. Pukuhuoneissa käytetään kuivakaivoja. Siivouskeskuksiin asennetaan rst-hiekanerottimet. Ivk-huoneen lattiakaivot kuten muut kuivumiselle alttiit kaivot varustetaan kaasutiiveillä vesilukoilla. Vesikiertoisia kuivauspattereita ei käytetä. Keittiön lattiakaivot/altaat ovat rst:tä ruuturitiläkansin. Väestönsuojaan sijoitetaan määräysten mukaiset laitteet. 3. ILMANKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT 3.1 Ilmanvaihtojärjestelmät Pääkoulun luokkien iv-järjestelmä on koneellinen poisto huippuimurein - osin vielä painovoimainen. Korvausilma saadaan ikkunoiden korvausilmaventtiileistä. Rakennuksessa on kaksi tilakohtaista tulokojetta(ruokala, puutyöluokka)ilman lto:ta. Ivk-huoneita ei ole. Atk-tiloilla on oma tulopoistoltokoje. Teknisen työn tilojen ahjolla on poistopuhallin. Iltapäiväkerholle ja asunnolle on 2010 asennettu poistopuhaltimet. Ilmanvaihdon mitoitus ei vastaa nykymääräyksiä. Luokkatiloissa ilmanvaihtuvuus on heikko. Kanavat ovat pyöreitä peltikanavia - ullakolla myös rakenneaineisia. Liikuntasalirakennuksessa on koneellinen tulopoistojärjestelmä. Rakennuksessa on salin tulopoistokoje(kellarin ivk-huone)ja puku/pesutilojen tulokoje(suihkutilan alakattorakenteet)+huippuimuri. Salin koje on kiertoilmakäyttöinen. Pukupesutilojen kojeen huolto on hankalaa. Kojeissa on 2nopeuspuhaltimet. Lämmöntalteenottoa ei ole. Vesikatolla on 3kpl huippuimureita(puku/pesutilat, wc:t ja alustatilat). Kanavat ovat pyöreitä/suorakaidekanavia alakattojen yläpuolella ja ullakolla. Venttiilit ovat ritilähajottimia ja kartioventtiilejä. Pääkoulun ilmanvaihto uusitaan. Ullakolle rakennetaan uudet ivk-huoneet(vanha 2 krs-osa ja laajennusosa). Rakennus varustetaan koneellisella, lto:lla varustetulla tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Ilmanvaihto jaetaan eri kojeille tilojen käyttötarkoituksen mukaisesti. Keittiön(palvelukeittiö)höyrykuvuilta johdetaan rasvakanava omalle huippuimurille. Teknisen työn tilojen ahjo, maalaus/maaliensäilytyskaappi ja juotospöytä varustetaan omin poistopuhaltimin. Purunpoistolaitteisto uusitaan. Wc-, siivous- yms tiloilla on erilliset huippuimurit. Iltapäiväkerholle tulee oma iv-koje. Asunto poistetaan käytöstä. Säleikköjen ja poistopuhaltimien/piippujen ym sijoitus vesikatolle tehdään rakennuksen nykyinen ulkonäkö huomioiden. Keittiön ja likaisten tilojen ilmanvaihtoon suunnitellaan lto. Tilat, joiden käyttökuormitukset vaihtelevat, varustetaan ilmamääräsääteisillä järjestelmillä. Ilmamääriä muutetaan taajuusmuuttajilla ja huonekohtaisilla lämpötila/hiilidioksidi ohjauksilla - ilmamääriä tulee voida lisätä 20% tehostuskäytössä. Pystykuiluina käytetään hyödyksi myös vanhoja hormeja. Teknisiin tiloihin(lj-huone, purunpoistotila)asennetaan poistopuhaltimet. Uusi hissi liitetään poistoilmanvaihtoon. Väestönsuojaan sijoitetaan määräysten mukaiset laitteet. Pääsisäänkäynteihin sijoitetaan ivverkostoon liitettäviä kiertoilmakojeita. Liikuntasalirakennuksen salin tulopoistokoje ja muut poistokojeet korjataan ja perushuolletaan. Salin kojeeseen lisätään lämmöntalteenottolaite. Pukupesutilojen tulokoje ja huippuimuri uusitaan - tulokojeen sijoitus muutetaan huollon kannalta paremmaksi. Salin tuloilmalaitteiden heittokuviot korjataan. Lisäksi huomioidaan pukupesutilojen muutosten/laajennuksen uudet iv-järjestelyt. Kojeiden ja kanavistojen mineraalivillapintamateriaalit vaihdetaan tai ne käsitellään suoja-ainein. Kanavien tiiviys tarkistetaan ja niihin lisätään säätöpeltejä. Kanavat nuohotaan ja ilmamäärät säädetään. Suunnittelussa huomioidaan koneiden haalausmahdollisuudet. Iv-laitteistot mitoitetaan pienille paine- 38 4 häviöille siten, että SFP-luku alittaa 1/1-teholla 2,0kW/m3/s. Koje-, laite- ja kanava-asennuksissa huomioidaan huolto- ja korjaustyöt sekä koje- ja laitevalinnoissa energiatalous. 3.2 Tulo- ja poistoilmakojeet Tulo- ja poistokojeet ovat koteloituja, lämpöeristettyjä tehdasvalmisteisia kojeita(esim Fläktwoods). Ns pakettikojeita, jotka sisältävät automatiikan, ei käytetä. Kojeissa on sulkupellit, suodattimet, ltolaitteet, lämmityspatterit, puhaltimet ja äänenvaimentimet. Puhaltimien taajuusmuuttajien avulla kanavapaineet pidetään vakiona. 3.3 Ilmanvaihtokojeiden osat Sulkupellit ovat tiiviitä monisälepeltejä. Lämpöeristetyin sälein ja tiivistein varustettujen raitisilmapeltien toimilaitteet ovat jousipalautteisia. Suodattimet ovat vaihdettavia, standardimittaisissa kehyksissä olevia kuitusuodattimia. Tuloilman suodatusluokka on EU7 ja poistoilman EU5. Lto-laitteina käytetään ensisijaisesti pyöriviä lämmönsiirtimiä. Keittiön ja likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee mikäli mahdollista suunnitella lto. Lämmityspatterit ovat kuparia alumiinilamellein. Puhaltimien moottorit varustetaan taajuusmuuttajin(AU). Puhaltimet mitoitetaan ja ilmavirrat asetellaan siten, että suunnitelmien mukaiset ilmavirrat saavutetaan puhtailla suodattimilla n45Hz taajuudella. Puhaltimien ominaissähkötehojen on oltava alhaisia - tavoite on alle 2,0kW/m3/s. Tulo- ja poistokojeisiin asennetaan näytöllä varustetut ilmavirtalähettimet. Äänenvaimentimet ovat tehdasvalmisteisia standardivaimentimia. Äänenvaimentimet ja vaimennusverhoukset ovat pölyämätöntä materiaalia, joista ei irtoa kuitua kanavistoon. 3.4 Huippuimurit, kanavapuhaltimet ja kiertoilmakojeet Huippuimurit ovat ylöspäin puhaltavia, sivulle kääntyviä ja takaisinvirtauksen estolla varustettuja. Niiden piiput ovat lämpöeristettyjä, tehdasvalmisteisia kattoläpivientikappaleita. Teknisten tilojen kanavapuhaltimien käyntiä ohjataan lämpötila-anturein. Tuulikaappeihin sijoitetaan ki-kojeita, joiden käyntiä ohjataan lämpötila-anturein, ovikytkimin ja kierrosnopeuden säätimin. 3.5 Ilmanvaihtokanavat Kanavat ovat sinkitystä teräksestä tehtyjä pyöreitä kierresauma- ja suorakaidekanavia tehdasvalmisteisin osin. Erikoistilojen kanavat ovat tarvittaessa hst:tä tai muovia. Kanavien asentamista ulkoilmaan tai kylmään tilaan tulee välttää. Kanavat varustetaan määräysten mukaisin palo- ja säätöpellein, puhdistusluukuin ym kanavaosin. Ulkoilmasäleiköt ovat alumiinia, vinosäleisiä ja sadesuojattuja. Säleiköt ja kammiot rakennetaan siten, että veden/lumen pääsy iv-kojeisiin on estetty. Ilman max nopeus raitisilmasäleiköissä on 1,0...1,5m/s. Tarvittaessa käytetään lumisieppareita. Kammiot varustetaan kuivakaivoin ja vesilukollisin viemärein. Kanavat nuohotaan ja ilmamäärät säädetään. 3.6 Tulo- ja poistoilmalaitteet Tuloilmalaitteet ovat suutinkanavia(ksVantaan malliluokka), piennopeuslaitteita ja vaimennuslaatikoin/säätöpellein varustettuja kattohajottimia ja seinäsäleikköjä. Poistoilmalaitteet ovat korkeapaineventtiileitä, seinäsäleikköjä ja liesikupuja. Keittiö varustetaan tulo/poistohuuvin - erikoisluokat kohdepoistoin ja vetokaapein. 4. SÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT Rakennukset varustetaan nykyisten laitekohtaisten yksikkösäätimien sijaan uusin rakennusautomaatiolaittein. Automaatiojärjestelmä on avoin, suora numeerinen ja muunneltavat laitteistoratkaisut salliva. Se toteutetaan noudattaen ProvalOy:n Vantaan kaupungille laatimia ja kaupungin täydentäviä oh- 39 5 jeita. Rakennukset varustetaan valvontajärjestelmän alakeskuksilla, jotka liitetään Vantaan kaupungin keskitettyyn aluevalvontajärjestelmään(SchneiderElectric). Järjestelmä on täysin yhteensopiva em valvontajärjestelmän kanssa niin, että kaikki toiminnot on sen kautta suoritettavissa. Piirustukset tehdään Vantaan mallikaavioiden mukaan. Rakennusautomaatiourakka on tilaajan erillishankinta. 5. LVI-ERISTYKSET Putket, kanavat ja laitteet eristetään/pinnoitetaan viranomaismääräysten ja LVI-RYL92 mukaan. 6. JÄÄHDYTYS- JA KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT Jäähdytystarpeen pienentämiseksi käytetään ensisijaisesti rakenteellisia keinoja(esim ikkunoiden aurinkosuojaus). Atk-luokat ja tilat, joissa on suuria sisäisiä lämpökuormia, pyritään sijoittamaan pohjoiseen ilmansuuntaan. Lvi-suunnittelija tarkistaa sisälämpötilat suunnitteluvaiheessa jäähdytystarvelaskelmin. Mikäli atk-luokkien sijoittelu pohjoiseen ilmansuuntaan ei ole mahdollista niin tiloihin asennetaan lämpökuormien edellyttämät jäähdytyslaitteet. Kouluisännän huone varustetaan paikallisella jäähdytyksellä. Keittiöön rakennetaan uudet kylmä/pakastustilojen kylmälaitteet(tehdasvalmisteiset tilaelementit)ja putkistot. Kompressorilauhduttimet sijoitetaan teknisiin tiloihin. Mikäli ne joudutaan sijoittamaan ulos, laitteistojen tulee olla lukollisilla koteloilla suojattuja. Suunnittelussa noudatetaan viranomaismääräyksiä ja LVI-RYL92 ohjeita. 7. PURUNPOISTOLAITTEET Teknisen työn tilojen purun- ja pölynpoistojärjestelmä tehdään Atex-määräysten ja Vantaan kaupungin suunnitteluohjeiden mukaisesti. 8. PALONTORJUNTALAITTEET Päärakennus varustetaan alkusammutuskalustolla(pikapalopostit ja jauhesammuttimet). Vantaan kaupunki Tilakeskus, Hankepalvelut Timo Sippola 40 11.10.2010 Sivu 1/6 Liite 7 TUOMELAN KOULU Perusparannus sekä laajennus 0. YLEISTIEDOT Tässä sähkösuunnitteluohjeessa käsitellään Tuomelan koulun perusparannusta sekä koulun ja liikuntarakennuksen uudisrakennuksena tehtävää lisärakennusta. Perusparannuksessa päärakennus korjataan perusteellisesti ja sen talotekniset järjestelmät uusitaan. Tontilla olevassa nykyisessä liikuntarakennuksessa tehdään vähäisiä korjauksia, jotka liittyvät lämmöneristykseen, ilmanvaihtoon ja automatiikkaan mutta lisäksi siellä luokat varustetaan AV-kaapeloinnilla sekä rakennus videovalvontakaapeloinnilla ja telejärjestelmiä korjataan mikäli päärakennuksen uusitut tele- ja turvajärjestelmät niin vaativat. Rakennusten sähkö- ja telejärjestelmät rakennetaan normaaleja asennustapoja ja menetelmiä käyttäen. Asennuksissa noudatetaan standardin SFS 6000 sähköturvallisuutta koskevia ohjeita sekä Suomessa voimassa olevia muita lakeja, määräyksiä ja ohjeita. Järjestelmät ja laitteet tulee asentaa valmiiseen käyttökuntoon. Hankinnan tulee täyttää tässä ohjeessa esitetyt sähköasennuksia koskevat vähimmäisvaatimukset hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden. Lopullisia asennuksia vastaavia leimattuja ja allekirjoitettuja loppupiirustuksia, työselityksin, toimitetaan rakennuttajalle 2 sarjaa kansioissa sekä ryhmäkeskuksiin asennettava sarja ja lisäksi CAD-muodossa levykkeellä. Suunnitelma- ja loppupiirustusten laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kortteja ST71.31 ja ST95.40. 1. ALUESÄHKÖISTYS 11. Liittymät Rakennus on liitetty Vantaan Energia Oy:n pienjänniteverkkoon ja Elisa Communication Oy:n puhelinverkkoon. Puhelinjakamotilassa varaudutaan operaattorin kuitujakamon asennukseen. Rakennuksen kiinteistövalvontajärjestelmä liitetään Vantaan kaupungin kaukovalvontajärjestelmään. Liittymistiedot: Sähkö: Vantaan Energia Oy Peltolantie 27 01300 Vantaan Puhelin: Elisa Communications Oyj PL 148 00131 Helsinki Palolaitos: Vantaan Pelastuslaitos Leinikkitie 13 01350 Vantaa 12. Aluesähköistys Pihavalaistus toteutetaan hyödyntäen mahdollisimman paljon rakennuksen katoksiin ja seinille asennettavia valaisimia. Pihalla on nykyisiä aika hyväkuntoisia 5 metriä korkeita kartiopylväsvalaisimia, joitten valaisimet on uusittava kuten myös koulutontin kentän vierellä valonheitinmastojen valaisimet, joita tulee hyödyntää myös muussa pihavalaistuksessa. Rakennusten ulkoseinillä olevat valaisimet uusitaan monimetallilampuilla varustetuiksi. Valonheittimien ohjaus liitetään ohjauskeskukseen ja kiinteistövalvontaan Autopaikoitusalueelle asennetaan 2 kpl autonlämmityspistorasiapylväitä siten, että mahdolliset myöhemmin tehtävät lisäykset on helppo toteuttaa. 2. KOJEISTOT JA JAKOKESKUKSET 20. Yleistä Sähköjärjestelmät toteutetaan TN-S-järjestelmän mukaisesti standardin SFS 6000 määrittelemällä tavalla. Sähkönjakelujärjestelmä rakennetaan selektiiviseksi ja toteutetaan siten, että huolto- ja vikatapauksissa katkot ovat mahdollisimman lyhyitä ja paikallisia. Ryhmä-, ohjaus- ja indikointikaapelit päätetään riviliittimiin. Kojeistojen ja keskusten merkinnöissä noudatetaan soveltuvin osin korttia ST51.25. 41 2/6 21. Pääkeskus Rakennukseen asennetaan kevytkennorakenteinen pääkeskus. Pääkeskus asennetaan pääkeskustilaan. 22. Ryhmäkeskukset Rakennukseen asennetaan ryhmäkeskukset ryhmäkeskuskomeroihin ja LVI-teknisiin tiloihin. Teknisten tilojen keskukset ovat rakenteeltaan IP34 kotelokeskuksia, muut ovat IP20 kehikkokeskuksia. Kehikkokeskukset varustetaan saranoiduilla kansilla ja taustalevyillä. Liikuntarakennuksen keskuksiin tehdään muutoksia/laajennuksia uusien tilojen sähköistyksen vuoksi sekä IV-keskukseen muutoksia/laajennus automatiikka- ja konemuutosten vuoksi. 23. Ohjauskeskukset Kouluisännän huoneeseen asennetaan ohjauskeskus, josta hoidetaan yhdessä kiinteistövalvonnan kanssa rakennuksen sähkötekniset ohjaukset. Lisäksi em. ohjauskeskuksesta on voitava ohjata koulun tontilla olevan urheilukentän valaistusta. Teknisen työn tiloissa olevaan opettajan huoneeseen asennetaan ohjauskeskus. Liikuntasalin laitteita varten asennetaan ohjauskeskukset, joista ohjataan salin ja näyttämön valaistusta, kojeita, verhoja ym. 24. Kompensointi Yli 5 kW:n moottorit, elleivät ole säädinkäytössä, varustetaan kiinteillä kompensointiparistoilla. Valaisimet varustetaan kompensointikondensaattoreilla, ellei niitä ole varustettu elektronisilla liitäntälaitteilla. Pääkeskukseen varataan lähtö ja pääkeskushuoneeseen tila automaattista kompensointiparistoa varten. Kompensointitarve mitoitetaan suunnitteluvaiheessa ja hankitaan estokeloilla varustettu automaattinen kompensointilaitteisto. 3. JOHTOTIET Kaapelihyllyjä asennetaan käytäville ja teknisiin tiloihin (poikkipienahyllyt). Näkyviin jäävät hyllyt muualla kuin teknisissä tiloissa, ovat valkoisia levyhyllyjä. Hyllyt pitää asentaa riittävän tukevasti ja suoraan, vaikka ne olisivat alakaton yläpuolella. Teknisen työn tiloissa, pistorasioilla varustetut kiskot, pitää kiinnittää päistään. Luokkiin ja toimisto sekä yms. tiloihin asennetaan johtokanavat. Teknisen työn tiloissa asennetaan elektroniikkatyöpöytien päälle johtokanavista tehty rakennelma, joka sisältää muuntajan, 24V:n ja 240V.n pistorasioita sekä valaisimia. Kaikki paloaluerajojen läpiviennit suojataan esim. palosuojamassalla. 4. JOHDOT JA VARUSTEET 41. Keskusten väliset järjestelmät Keskusten väliset kaapelit asennetaan TN-S-järjestelmän mukaisena. Nousujohtoina käytetään ns. 4 ½-johdin kaapeleita, alle 35 mm2:n kaapelit ovat MCMK- tai MMJ-tyyppisiä, yli 35 mm2 AMCMK-tyyppisiä. 42. Voimaryhmäjohdot Voimaryhmäjohtoina käytetään MMJ-tyyppisiä kaapeleita. Häiriötä aiheuttavat laitteet, mm. taajuusmuuttajalla ohjatut moottorit ja säädettävät teatterivalaisimet kaapeloidaan häiriösuojatuilla kaapeleilla. LVI-kojeiden vaatimat taajuusmuuttajat kuuluvat automatiikkaurakkaan. Huoltotoimenpiteitä varten liikuteltavat IV-kojeet liitettävä kumikaapelilla turvakytkimeen taikka erillisen rasian avulla MMJ-kaapeliin. Taajuusmuuttajakäyttöisten ryhmien turvakytkimet häiriösuojattua rakennetta. 43. Maadoitukset Maadoitukset ja potentiaalintasaukset toteutetaan SFS 6000 mukaisesti. 42 3/6 44. Valaistus- ja pistorasiaryhmät Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohtoina käytetään MMJ-kaapeleita tai JM/ML-johtimia. Kaapelit asennetaan pääasiassa kaapelihyllyille. Putketonta asennusta ei sallita väliseinissä. Alakaton yläpuolisissa tiloissa kaapelit eivät saa roikkua LVI-asennusten päällä. 45. Ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytysjohdot LVI-suunnitelmien mukaisille kojeille ja laitteille asennetaan MMJ-, MMO-, NOMAK-, JAMAK- ja KLM-tyyppiset ohjaus- ja hälytysjohdot. Jakokeskuksille ja sähkö- ja telejärjestelmien keskuslaitteille asennetaan ohjaus- ja hälytysjohdot. 46. Erityisjärjestelmien verkot Teknisen työn tilojen koneiden sekä laitteiden ohjaus-, turva- ja purunpoistojärjestelmän kaapeloinnit tehdään valittujen laitteiden mukaisesti kuten myös näyttämövalaistuksen ja -valkokankaiden kaapelointi. 47. Merkinnät Kaapelit merkitään kortin ST51.25 mukaisesti vaatimustason 2 edellyttämällä laajuudella. 5. VALAISTUS Valaistustasot ovat seuraavat (muissa tiloissa huomioitava normit/ohjeet): luokat 500 lx toimisto- ja hallintotilat 700 lx käytävät, aulat 200-300 lx tekniset ja sosiaalitilat 200 lx keittiö 700 lx Työ- ja oleskelutilat sekä käytävät varustetaan elektronisilla liitäntälaitteilla varustetuilla valaisimilla. Käytävien sekä aulojen valaistusratkaisuissa huomioidaan seinäpintojen tauluvalaistus ja valaisimia ei asenneta verkkokaton päälle. Luokissa ja työtiloissa käytetään puolipyöreitä, ylävalollisia loisteputkivalaisimia, jotka varustetaan taittoritilällä sekä ripustetaan putkilla. Luokkien tauluvalaisimet varustettu epäsymmetrisellä heijastimella. Neuvotteluhuoneissa valaistus on säädettävissä portaattomasti. Myös museoviranomaisten ohjeet huomioitava. Ulkovarastojen ja WC-tilojen valaistusohjauksessa käytetään pelkästään läsnäoloantureita. Luokkien valaistuksessa on kytkimien lisäksi läsnäoloanturi. Sisäänkäynti ja ulkoseinät sekä -katokset varustetaan ilkivaltaa mahdollisimman hyvin kestävin valaisimin (esim. Defa Protect), jotka varustetaan 35 W:n monimetallilampuilla. Käytävä- ja aulavalaistuksia ohjataan keskitetyn ohjaus- ja valvontajärjestelmän kautta siten, että aukioloaikana painike ohjaa koko valaistuksen päälle ja muina aikoina yhden kolmasosan. Lisäksi em. valaistuksen ohjaukseen liittyvät siivouskytkimet ja valaistusohjauskeskus sekä läsnäoloanturit. Ulkovalaistusta ohjataan keskuksen kytkimien sekä ohjauskeskusten ja VAK:n avulla. Loistelamppujen värisävyinä käytetään työ- ja luokkatiloissa 840-sarjaa, poikkeuksena piirustus- ja tekstiililuokat, joissa käytetään 940-sarjaa. Toisarvoisissa varasto- ym. tiloissa voidaan käyttää teollisuussävyisiä loistelamppuja. 6. TELEJÄRJESTELMÄT Telejärjestelmien keskusyksiköitä ja ristikytkentätelineitä varten rakennus varustetaan omilla telehuoneilla sekä telekomeroilla. Niihin oleskelu/työhuoneisiin, joihin ei tule johtokanavaa, asennetaan kaksi tyhjää kojerasiaa huonetta kohden myöhempiä lisäyksiä varten. Niissä nykyisissä tiloissa, joissa ei ole tarkoitus tehdä korjaustoimenpiteitä, joudutaan kuitenkin osa tele- ja turvateknisistä laitteista uusimaan koska kyseiset järjestelmät koko kiinteistössä uusitaan. 43 4/6 61. Avoin tiedonsiirtoverkko Avoin tiedonsiirtoverkko toteutetaan CAT 6:n mukaisella suojaamattomalla parikaapeliverkolla. Rakennukseen asennetaan avoimet 19”-seinä/lattiatelineet telekomeroihin. ATK-järjestelmän runkojohtoina käytetään yksi- ja monimuotokuitukaapeleita. Puhelinjärjestelmän runkojohtoina käytetään CAT 3 parikaapeleita. Koulun osalta mitoituslähtökohtana on 4 rasiaa/tavallinen luokka tai 2 rasiaa/pienluokka (huom. 2xRJ45/rasia). Tavallisissa luokissa yksi rasia on tarkoitettu luokan wlan-laitteelle, joka sijaitsee takaseinällä lähellä kattoa. Muualle asennetaan pohjapiirustuksista ilmenevän tarpeen mukaisesti, huomioiden koulun käytävien laajennusten ja aulatilojen mahdolliset ATK-työskentelypaikat sekä käytävien wlan-laitteet. 611. Puhelinjärjestelmä Rakennukseen asennetaan puhelinjakamo, joka liitetään avoimen tiedonsiirtoverkon telineisiin runkokaapeleilla. Talotekniikan puhelinpisteet kaapeloidaan suoraan jakamoon, muuten puhelinsisäverkko rakennetaan osana avointa tiedonsiirtoverkkoa. 612. ATK-järjestelmä ATK-verkko toteutetaan osana avointa CAT 6:n tasoista tiedonsiirtoverkkoa. Aktiivilaitteet hankkii käyttäjä. Rakennukseen tulee kuitupaneli, joka toimii valomaakaapelin kuitujakamona ja tämä liitetään urakassa avoimen tiedonsiirtoverkon pääjakamoon. Langattoman ATK-verkon lähetyslaitteita varten asennetaan esim. käytäville CAT 6:n rasiat. 62. Yhteisantennijärjestelmä Rakennuksen asennetaan antennijärjestelmä, jonka verkko rakennetaan 5…1750 MHz:n taajuuskaistaisena. Järjestelmällä välitetään TV1…TV4, kaksi sisäistä TV-kanavaa, neljä satelliitti-TV-kanavaa sekä ULA- ja paikallisradiokanavat. Yhteisantennijärjestelmä toteutetaan Digi-TV kelpoisena sekä paluusuunnan syötön ja Info-TV:n mahdollistavana. Järjestelmän yhteyteen hankitaan nk. lähetyssalkku ja tarkkailumonitori. Info-TV-järjestelmän vuoksi yleisiin tiloihin sijoitetaan pisteitä, joista kuuteen hankitaan seinä/kattotelineeseen asennettu TV-monitori. Info-TV-järjestelmän toimitukseen kuuluu oma PC. 63. Äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmät sekä luokkakohtainen AV-kaapelointi Rakennuksiin asennetaan kuulutuksia, välituntisoittoja ym. varten keskusradiojärjestelmä. Lisäksi teknisen työn tiloihin asennetaan oma, yhdellä mikrofonilla varustettu kuulutusjärjestelmä. Pääsääntöisesti luokat ja huoneet varustetaan vain yhdellä kovaäänisellä (sisältää säätimen/valitsimen), mutta isot luokat (yli 70 m2) tai luokat, joissa on meteliä (ATK- ja erikoisluokat), varustetaan useammalla kovaäänisellä sekä erillisellä säädin/valitsin-kojeella. Käytävien ja muiden julkisten tilojen säätimet asennetaan turvallisiin paikkoihin (esim. ryhmäkeskuskomerot). Liikuntasalin näyttämölle hankitaan oma matalaohminen äänentoistojärjestelmä, joka varustetaan induktiosilmukkavahvistimella. Järjestelmä käsittää mikserin (efektilaitteella), vahvistimen, kompressorin ja taajuuskorjaimen sekä 4 kpl kovaäänisiä. Ohjelmalähteiksi hankitaan viritin ja CD/kasettisoitin sekä langalliset ja langattomat mikrofonit telineineen. Mikrofoneja ja ym. varten näyttämölle ja saliin asennetaan tukevia liitäntäkoteloita. Ohjelmalähteet kootaan siirrettävään, pyörillä varustettuun räkkiin, jolle rakennetaan kaksi liitäntäpaikkaa (varustettu moninapaliittimillä). Kaapeloinnissa huomioitava yhteydet luennoitsijan mikrolle ja rakennuttajan hankintaan kuuluvalle videotykille sekä lisäksi kaksisuuntaiset yhteydet koulun muihin äänentoisto- ja antennijärjestelmiin.. Lisäksi saliin asennetaan liitäntäpisteet viidelle kaiuttimelle. Liintäpisteet salissa varustetaan kolhimissuojilla. Luokkien AV-laitteita varten asennetaan seinälle kiinnitettävälle videoprojektorille kaapelointi sekä tähän liittyvät liitäntäpisteet kahdelle kaiuttimelle, lisäksi em. järjestelmä hankitaan ruokasaliin ja neuvottelutiloihin sekä opettajien huoneeseen. Isoissa tiloissa videoprojektori on kattoon asennettava. 44 5/6 64. Merkinantojärjestelmät 641. Kellojärjestelmät Rakennukseen hankitaan omalla keskuskellolla varustettu väyläpohjainen aikakellojärjestelmä. Sivukellot asennetaan julkisiin tiloihin (aulat, käytävät, ulos yms.) sekä opetustiloihin, opettajienhuoneeseen ja kirjastoon. Sisälle asennettavat kellot kiinnitetään luotettavasti. Liikuntasalirakennuksen kellot liitetään uuteen keskuskelloon. Ulkokellot ovat asennuspaikkaansa tarkoitettuja, suojattuja kelloja. 642 Inva-WC hälytysjärjestelmä Inva-WC-tilat varustetaan määräysten mukaisella tilakohtaisella hälytysjärjestelmällä. 643 Soittokellot ja sisäänpyyntölaitteet Toimistohuoneet varustetaan sisäänpyyntölaitteilla ja kokoushuoneet varattuvaloilla. Terveydenhoitotilojen ja keittiön ulko-oville hankitaan sähköinen soittokello. Terveydenhoitotilojen soittokelloa on voitava ohjata kouluisännän ohjauskeskuksesta. 65. Valvonta- ja turvajärjestelmät 651. Keskitetty valvontajärjestelmä Rakennukseen hankitaan LVI-suunnitelmien mukainen keskitetty ohjaus- ja valvontajärjestelmä. 652. Rikosilmoitusjärjestelmä Rakennukseen asennetaan rikosilmoitusjärjestelmä. Ikkunalla varustettuihin ensimmäisen kerroksen huoneisiin sekä kaikille käytäville asennetaan IR-ilmaisimet. Kaapelointi kuuluu urakkaan, laitteiden hankinta, asennus, kytkentä sekä ohjelmointi kuuluvat rakennuttajan erillishankintaan. 653. Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä Rakennukseen asennetaan määräysten mukainen turva- ja merkkivalojärjestelmä. Liikuntasaliin ja ruokalaan sekä niistä ulos johtaville poistumisteille asennetaan turvavalaistusjärjestelmä, muutoin rakennus varustetaan vain poistumistievalaisimilla. 654. Videovalvontajärjestelmä Rakennusta valvotaan sisä- ja ulkopuolelta videovalvontalaitteilla. Järjestelmään hankitaan kameroitten lisäksi kaksi kovalevytallenninta, kaksi erillistä ohjainta sekä neljä kpl monitoreja, jotka asennetaan vahtimestarin huoneeseen alakaton rajaan omalle metallihyllylle. Sisäkamerat ovat kupukameroita (dome-tyyppisiä). Kaapelointi kuuluu urakkaan, laitteiden hankinta, asennus, kytkentä sekä ohjelmointi kuuluvat rakennuttajan erillishankintaan. 656. Kulunvalvontajärjestelmä ja moottorilukot sekä ovivalvontajärjestelmä Rakennuksessa varaudutaan oviympäristön putkituksin ja rasioin kulunvalvontajärjestelmään, jonka piiriin liitetään ulko-ovet ja toiminnallisesti osastoivat sisäovet. Pääoviin hankitaan nyt jo rakennusurakassa moottorilukot, jotka liitetään aikaohjelman sekä erillisen kouluisännän tilassa olevan kytkimen ohjaukseen. Ulko-ovet varustetaan magneettikoskettimilla, jotka ohjaavat kouluisännän OK:ssa olevia merkkilamppuja. 657. Paloilmoitusjärjestelmä Rakennukset varustetaan osoitteellisella analogisella paloilmoitusjärjestelmällä mikäli rakennuslupaehdot niin määrittelevät. 45 6/6 7. KOJEET, LAITTEET JA ERITYISJÄRJESTELMÄT 71. Lämmityslaitteet Kattokaivojen ja räystäiden sulatus toteutetaan LVI-suunnitelman mukaisesti. Pesutilat varustetaan lattialämmityskaapeleilla. Purunpoiston vaatimat kojetilat lattialämmityksellä ja kyseisten tilojen sähköasennuksissa huomioitava tilaluokitukset. 72. Näyttämövalaistus Liikuntasalin näyttämö varustetaan DMX-pohjaisella näyttämövalaistusjärjestelmällä, joka sisältää esim.: - himmennettäviä pistorasioita, jotka ristikytkennän kautta liitetään himmenninyksikköön - himmenninyksiköitä (2x(6x2 kW) ja yksi tilavarauksena) sekä ohjauspöydän himmennin- ja värinvaihtajakäyttöön. Ohjauspöydälle kaksi erillistä liintäntäpaikkaa. - teatterivalonheittimiä ja valoansaita, joista kaksi suojaamatonta näyttämön päälle sekä yksi rakenteellisesti suojattu saliin - verhot ja valkokankaan 73. Kaupunkikortti Ruokalaan tehdään liityntäpisteet kaupunkikorttilaitteita varten. 74. Teknisen työn laitteet Teknisen työn tilat varustetaan konekohtaisella ohjaus-, turva- ja purunpoistojärjestelmällä. Vantaalla 11.10.2010 Pekka Halonen Sähköinsinööri, DI Puh. 83922374, 0405939211 46 VANTAAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Geotekniikka LIITE 8 TUOMELAN KOULU, LISÄRAKENNUS ALUSTAVAT PERUSTAMISOLOSUHTEET 1. Sijainti Tuomelan koulun lisärakennus on suunniteltu sijoitettavaksi koulutontin 405-3-21 itäreunaan rinteeseen. 2. Pohjasuhteet Pintamaalajikartan mukaan rakennuspaikka sijoittuu (T) täyttö- ja toimintaalueelle. Alueen luonnollinen maapohja on kairauksien ja maanäytetietojen mukaan savea. Rakennuspaikka sijaitsee rinteessä. Alustavat pohjaolosuhteet on esitetty liitepiirustuksissa. Maakerrokset ovat routivia. 3. Perustaminen Rakennus paalutetaan ja alin lattia tehdään kantavana. Piha-alueiden sekä putkijohtolinjojen osalta tulee varautua stabilointiin. Rakennustäytöt sekä pihatäytöt tulisi tehdä kevennettyinä alueen kokonaisvakavuuden vuoksi. 4. Kuivatus Rakennukset salaojitetaan. 5. Routasuojaus Perustusrakenteet routasuojataan. 6. Lisätutkimustarve Tontilla suoritetaan rakentamispaikkakohtaiset pohjatutkimukset, kun rakennuksen paikka on tiedossa. Rakentamista varten laaditaan erillinen perustamistapasuunnitelma. Vantaalla 16.8.2010 _____________________________ Geotekniikkapäällikkö Heikki Kangas LIITTEET Pintamaalajikartta ja pohjatutkimuskartta Leikkaukset 1-1 .... 2-2 Osoite Puhelin, vaihde Telefax Kielotie 13 01300 VANTAA 8391 839 4341 _____________________ suunnitteluinsinööri Anna-Leena Karhunen 47 48 49 VANTAAN KAUPUNKI Tavoitehinta Hankesuunnitelma 11.01.2011 TILAKESKUS Hankepalvelut LIITE 9 TUOMELAN KOULU / PERUSPARANNUS,LAAJENNUS ja LISÄRAKENNUKSEN MUUTOSTYÖT JA LAAJENNUS Laajuustiedot : bruttoala hyötyala tilavuus tehokkuusluku Perusparannus 2 465 1 310 9 150 1.88 Laajennus 345 220 1 380 1.57 Lisärakennus 610 435 3 770 1.40 Yht.€ €/brm2 €/hym2 €/rm3 320 000 205 000 35 000 560 000 163.74 284.99 39.16 2 465 000 295 000 2 760 000 807.02 1 404.58 193.01 260 000 390 000 40 000 690 000 201.75 351.15 48.25 Sähkötyöt 440 000 128.65 223.92 30.77 Erillishankinnat 260 000 76.02 132.32 18.18 Muutos- ja lisätyövaraus n. 8,7% TAVOITEHINTA (alv 0%) 410 000 5 120 000 119.88 1 497.08 208.65 2 605.60 28.67 358.04 TAVOITEHINTA (ALV 23%) 6 299 000 1 841.81 3 205.60 440.49 Rakennuskustannukset Rakennuttajan kulut suunnittelu rakennuttaminen liittymismaksut Rakennustekniset työt rakennusteknilliset työt pihatyöt LVI-työt LVV-työt IV-työt Säätölaitteet Yhteensä 3 420 brm2 1 965 hym2 14 300 rm3 1.74 Hintataso KL 77 ( XI-10 ) Pääkoulun perusparannus = 3 490 000 € (alv 0%) Pääkoulun laajennus = 1 040 000 € (alv 0%) Liikuntasalin muutostyöt ja laajennus = 590 000 € (alv 0%) Rakennuskustannukset yhteensä = 5 120 000 € (alv 0%) Hankepalvelut 11.01.2011 Raimo Haltunen Kustannuslaskija 50 LIITE 10 11.01.2011 TUOMELAN KOULU / PERUSPARANNUS, LAAJENNUS JA LISÄRAKENNUKSEN MUUTOSTYÖT+LAAJ. htm2 6 656 320 € HANKKEEN HUONEISTOALA 2 583 HANKKEEN JÄLLEENHANKINTA-ARVO -hankkeen tekninen päivänarvo 1 536 320 -hankkeen peruskorjaus (talousarviohinta) 5 120 000 -peruskorjauksen yksikköhinta huoneisto-m2 1 982 ALUSTAVA VUOKRAKUSTANNUSLASKELMA ALV 0% €/a 0 1 2 3 4 5 6 7 9 0-9 Yhteistehtävät €/htm2/a €/htm2/kk 9 515 3.68 0.31 Kiinteistönhoito ja valvonta sekä ulkoalueen hoito 40 971 15.86 1.32 Lämpöhuolto 11 217 4.34 0.36 Sähköhuolto 19 569 7.58 0.63 Vesihuolto 6 524 2.53 0.21 Erityislaitehuolto 1 110 0.43 0.04 57 297 22.18 1.85 5 021 1.94 0.16 21 766 8.43 0.70 172 990 66.97 5.58 Siivous Jätehuolto Kunnossapito Yhteensä Pääomakustannukset: Korjausvastike 2.35 156 424 60.56 5.05 Korko % 3.5 232 971 90.19 7.52 Pääomakustannukset yhteensä 389 395 150.75 12.56 Pääoma- ja ylläpitokustannukset yhteensä 562 385 217.73 18.14 Lopullinen vuokra määräytyy toteutuneiden kustannusten mukaan 51 11.01.2011/PSAL Elinkaarikustannuslaskelma LIITE 11 Tuomelan koulun laajennus Bruttoala (brm2): Hyötyala (hym2): Tilavuus (rm3): 345 220 1 380 Elinkaarikustannusten määrittäminen noudattaa samoja periaatteita kuin nykyarvo-menetelmällä tapahtuva investointilaskenta. Elinkaarikustannukset on laskettu 30 vuoden tarkasteluajalle ja käytetty laskentakorko on 3,5 %. Elinkaarikustannuslaskelma ei sisällä arviota tulevan perusparannuksen ajoituksesta tai kustannuksista eikä mahdollisista kiinteistön jäännösarvokustannuksista. Investointikustannusten nykyarvo on 1 040 000 euroa (ei sisällä arvonlisäveroa). Ylläpitokustannukset sisältävät yhteistehtävät, kiinteistönhoidon, lämmön, sähkön, veden, siivouksen, jätehuollon ja kunnossapidon. Ylläpitokustannusten nykyarvo on 228 394 euroa (ei sisällä arvonlisäveroa). Kumulatiiviset menot (euroa) Elinkaarikustannuksiksi saatiin 1 268 394 euroa (ei sisällä arvonlisäveroa). 1 1 1 1 1 1 1 1 1 800 700 600 500 400 300 200 100 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Tarkaste lujakso (vuotta) Elinkaarikustannuslaskelma, Tuomelan koulun laajennus. Investointikustannukset ja ylläpitokustannukset kumulatiivisena esityksenä.
© Copyright 2024