Vantaan Kylmäojan itäisen haaran mallinnus - Yhdyskunta

Aalto-yliopisto
Insinööritieteiden korkeakoulu
Tiina Talvinen
Vantaan Kylmäojan itäisen haaran mallinnus:
Kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset
puron virtaamaan
Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin
tutkintoa varten yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmassa.
Espoossa, 10.10.2012
Työn valvoja: Professori Harri Koivusalo
Työn ohjaajat: Diplomi-insinööri Antti Auvinen
Diplomi-insinööri Tero Niemi
Aalto-yliopisto, PL 11000, 00076 AALTO
www.aalto.fi
Diplomityön tiivistelmä
Tekijä Tiina Talvinen
Työn nimi Vantaan Kylmäojan itäisen haaran mallinnus: Kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset puron virtaamaan
Laitos Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka
Professuuri Tekninen vesitalous
Professuurikoodi Yhd-12
Työn valvoja Professori Harri Koivusalo
Työn ohjaaja(t)/Työn tarkastaja(t) DI Antti Auvinen ja DI Tero Niemi
Päivämäärä 10.10.2012
Sivumäärä 118+47
Kieli suomi
Tiivistelmä
Tavoitteena oli tutkia virtausmallin avulla kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia
pääosin luonnontilaisena säilyneen Kylmäojan itäisen haaran virtaamaan. Puro virtaa Tuusulan
kunnasta Vantaan kaupunkiin, ja se on tärkeä elinympäristö ja ekologinen yhteys eliöstölle Vantaalla. Puron valuma-alueella on monipuolista maankäyttöä; Tuusulan puolella työpaikka-alueita
ja Vantaan puolella asuinalueita sekä luonnonsuojelualue. Puron valuma-alueen kaupungistuminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat puron virtaamaan sekä veden laatuun. Kaupungistumisen
myötä rakennetaan vettä läpäisemätöntä pintaa, jolloin pintavalunta kasvaa ja puro vastaanottaa
enemmän hulevesiä. Myös ilmastonmuutos voi kasvattaa valuntaa, kun äärisadantatapahtumat
yleistyvät. Työssä tarkasteltiin puron kevätylivirtaamaa eri tulvatoistuvuuksilla nykytilanteessa, ja
vuonna 2030 siten, että kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan huomioon.
Työssä tarkasteltiin myös Tuusulan puolella sijaitsevia hulevesien tasausaltaita, joiden tarkoituksena on tasata työpaikka-alueelta tulevaa valuntaa luonnonmukaisemmaksi.
Virtausmallinnukseen käytettiin jokivesistöille kehitettyä yksiulotteista HEC-RAS -ohjelmaa. Malliin syötettiin maastomittauksista saadut tiedot purosta sekä sen rummuista ja sillasta. Malli kalibroitiin siivikkomittauksilla saatujen virtaamatietojen perusteella. Puron osavaluma-alueilta tuleva
kevätylivaluma arvioitiin Seunan nomogrammin avulla. Alueelle ennustetun vuoden 2030 läpäisemättömän pinnan määrän avulla arvioitiin kaupungistumisen vaikutus valumaan Schuelerin
(1994) esittämän läpäisemättömän pinnan määrän ja valumakertoimen yhteyden perusteella. Ilmastonmuutoksen vaikutus valumaan arvioitiin ilmatieteen laitoksen arvioiman sadannan intensiteetin kasvun perusteella.
Tutkimuksessa havaittiin puron tulvivan nykytilanteessa kerran 5 vuodessa sekä sitä harvemmin
esiintyvillä virtaamilla. Puro tulvii alajuoksulla Kylmäojan korven eteläpuolella sekä Koivukylässä
Kehäradan kohdalla. Puron tulviminen yleistyy ja kasvaa kaupungistumisen myötä. Myös ilmastonmuutos kasvattaa puron virtaamaa, mutta se ei ehdi vaikuttaa puron tulvimiseen merkittävästi
vuoteen 2030 mennessä. Tuusulan tasausaltaat eivät juurikaan vaikuta puroon tulevaan valumaan, joten ne eivät estä puron tulvimista. Tasausaltaat vaikuttavat vähiten puron alajuoksun tulvimiseen. Puron tulvimista tulisi hillitä valuma-alueella rajoittamalla läpäisemättömän pinnan
määrää sekä hallitsemalla hulevesiä niiden syntypaikalla. Puron ympärys tulisi myös säilyttää
mahdollisimman luonnontilaisena puroveden määrän ja laadun tasaamiseksi.
Avainsanat Kylmäoja, Vantaa, Tuusula, kaupunkipuro, virtaama, mallinnus, kaupungistuminen,
ilmastonmuutos
Aalto University, P.O. BOX 11000, 00076 AALTO
www.aalto.fi
Abstract of master's thesis
Author Tiina Talvinen
Title of thesis Modeling the eastern branch of the Kylmäoja stream in Vantaa: The effects of urbanization and climate change on stream discharge
Department Civil and Environmental Engineering
Professorship Water Resources Engineering
Code of professorship Yhd-12
Thesis supervisor Professor Harri Koivusalo
Thesis advisor(s) / Thesis examiner(s) M. Sc. (Tech.) Antti Auvinen, M. Sc. (Tech.) Tero Niemi
Date 10.10.2012
Number of pages 118+47
Language Finnish
Abstract
The objective was to investigate the effects of urbanization and climate change on stream discharge in a partially preserved eastern branch of Kylmäoja stream by means of hydraulic modeling. The eastern branch flows from the municipality of Tuusula to the city of Vantaa, and it is an
important habitat and ecological canal for biota in Vantaa. Land use in the catchment of the
stream is versatile; there are industrial business areas in Tuusula, and residential areas along with
a natural reserve in Vantaa. Urbanization in the short term and climate change in the long term
affect the discharge and water quality of the stream. Urbanization increases runoff and brings
more storm waters into the stream due to the increased amount of impervious surfaces. Climate
change can increase runoff as extreme precipitation events become more common. This thesis
studied the maximum discharge during springtime at different flood occurrences in the present
situation and in the year 2030, taking into account the effects of urbanization and climate change.
It also studied the functionality of two storm water retention ponds situated in Tuusula, which are
designed to regulate the discharge from the industrial area to be more natural.
The hydraulic modeling was performed using a one dimensional HEC-RAS program designed for
river systems. The field survey data of the stream and its hydraulic structures were entered into the
model, and the model was then calibrated with discharge data collected from current meter surveys. The springtime maximum runoff from the subcatchments was estimated using Seuna’s nomogram. The effect of urbanization on runoff was evaluated by means of the relation between impervious cover and runoff coefficient determined by Schueler (1994). The effect of climate change
on runoff was evaluated using an estimate of increase in precipitation intensities provided by
Finnish Meteorological Institute.
It was found out that at present the stream is flooding with discharges that occur once in 5 years or
more rarely. Flooding occurs mostly on the downstream parts of the stream, south from the Kylmäoja woodland and in Koivukylä near the new railway Kehärata. Flooding of the stream increases
and becomes more common with urbanization. Also climate change increases the discharge in the
stream but it does not affect flooding significantly by 2030. The retention ponds in Tuusula hardly
alter the discharge flowing into the stream, hence they do not prevent the stream from flooding.
The retention ponds affect the flooding least on the downstream parts. Flooding of the stream
should be restrained in the catchment by controlling the extent of impervious surfaces and managing storm waters where they form. The surrounding area of the stream should also be preserved in
as natural a state as possible in order to regulate the quantity and quality of the water.
Keywords Kylmäoja, Vantaa, Tuusula, urban stream, discharge, modeling, urbanization, climate
change
Esipuhe
Tämä työ on tehty Vantaan kaupungilla yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa.
Suurkiitos Vantaan kaupungille ja Tuusulan kunnalle työn rahoittamisesta sekä
mielenkiintoisen ja tärkeän aiheen tarjoamisesta diplomityölle.
Olen ollut poikkeuksellisen onnekas saadessani diplomityön tekemiseen taustatueksi
kokonaisen ohjausryhmän. Kiitän koko ohjausryhmääni avusta, kommenteista ja
kiinnostuksesta. Kiitos erityisesti ohjaajalleni Antti Auviselle, joka toimi lähes päivittäin
tukenani ja apunani. Kiitos myös ohjaajalleni Tero Niemelle monipuolisesta avusta sekä
siitä, että ajattelit aina itse diplomityön ja sen tekijän etua. Kiitän myös Ulla-Maija
Rimpiläistä ahkerasta kommentoinnista ja avusta.
Sain monelta henkilöltä tarvittavia lähtötietoja diplomityön tekemiseen. Kiitos
ilmastotiedoista Kimmo Ruosteenojalle ilmatieteen laitokselta, vedenlaatutiedoista Pasi
Valkamalle Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä sekä valumaaluejaosta Markus Kalsolle Vantaan kaupungilta.
Työn valvojaa professori Harri Koivusaloa kiitän kaikesta opista, avusta ja tuesta koko
opiskeluaikanani, erityisesti diplomityönteon aikaan.
Kiitän perhettäni, ystäviäni ja sulhastani loputtomasta tuesta ja kannustuksesta.
Espoossa, 10.10.2012.
Tiina Talvinen
Sisällysluettelo
Tiivistelmä
Abstract
Esipuhe
1 Johdanto ......................................................................................................................... 8
1.1 Puro kaupunkiympäristössä .............................................................................. 9
1.2 Tutkimusongelmat ja työn tavoitteet ............................................................... 11
1.3 Käsitteet........................................................................................................... 12
2 Aikaisempi tutkimus .................................................................................................... 15
2.1 Kaupunkihydrologia ........................................................................................ 15
2.1.1 Kaupungistumisen vaikutukset veden määrään .................................. 17
2.1.2 Kaupungistumisen vaikutukset veden laatuun.................................... 18
2.1.3 Kaupungistumisasteen ja uoman tilan yhteys ..................................... 21
2.2 Ilmastonmuutos ............................................................................................... 24
2.2.1 Tausta .................................................................................................. 24
2.2.2 Ilmastonmuutos Suomessa.................................................................. 25
2.2.3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden määrään ................................ 26
2.2.4 Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun .................................. 30
2.2.5 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen.................................................... 30
2.3 Menetelmiä uomien suojeluun ja hulevesien hallintaan ................................. 32
2.3.1 Uoman suojelemismenetelmiä kaupungistumisen vaikutuksilta ........ 32
2.3.2 Hulevesien hallintamenetelmiä ........................................................... 35
2.4 Vesistömallinnus ............................................................................................. 38
2.4.1 Erilaisten mallien soveltaminen .......................................................... 38
2.4.2 Virtausmallinnus HEC-RAS:lla.......................................................... 39
2.4.3 HEC-RAS:lla mallinnettuja vesistöjä ................................................. 43
3 Tutkimuskohde ............................................................................................................ 46
3.1 Valuma-alue .................................................................................................... 46
3.1.1 Aluekuvaus ......................................................................................... 46
3.1.2 Maankäytön kehitys ja vaikutukset Kylmäojan itähaaraan ................ 50
3.1.3 Kylmäojan korven tarjoamat ekosysteemipalvelut ............................. 53
3.1.4 Luonto-, maisema- ja virkistysarvot ................................................... 54
3.2 Kylmäojan itäinen haara ................................................................................. 55
3.2.1 Morfologinen tila ................................................................................ 55
3.2.2 Veden laatu ja ekologinen tila ............................................................ 55
3.3 Tutkimusalueen hulevedenhallintajärjestelmät ............................................... 58
3.3.1 Tuusula ............................................................................................... 58
3.3.2 Vantaa ................................................................................................. 59
4 Tutkimusmenetelmät ja -aineisto................................................................................. 60
4.1 Puron mitoitusvirtaaman määrittäminen ......................................................... 60
4.1.1 Mitoitusylivirtaama nykytilanteessa ................................................... 60
4.1.2 Ylivirtaama vuonna 2030: kaupungistumisen vaikutus...................... 64
4.1.3 Ylivirtaama vuonna 2030: ilmastonmuutoksen vaikutus ................... 66
4.1.4 Ylivirtaama vuonna 2030: kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen
yhteisvaikutus .............................................................................................. 67
4.1.5 Ylivirtaama vuonna 2030: kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen sekä
tasausaltaiden vedenpidätyksen yhteisvaikutus ........................................... 68
4.1.6 Herkkyysanalyysi ............................................................................... 69
4.2 Virtausmallin muodostaminen ........................................................................ 71
4.2.1 Virtausmallin rakentaminen................................................................ 71
4.2.2 Mallin kalibrointi ja validointi ............................................................ 73
4.2.3 Malliajot.............................................................................................. 78
5 Tulokset ....................................................................................................................... 81
5.1 Nykytilanne ..................................................................................................... 81
5.2 Vuonna 2030: kaupungistumisen vaikutus ..................................................... 86
5.3 Vuonna 2030: ilmastonmuutoksen vaikutus ................................................... 88
5.4 Vuonna 2030: kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus ....... 90
5.5 Vuonna 2030: kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja tasausaltaiden
vedenpidätyksen yhteisvaikutus ............................................................................ 92
5.6 Herkkyysanalyysi ............................................................................................ 94
6 Tulosten tarkastelu ....................................................................................................... 98
6.1 Nykytilanne ..................................................................................................... 98
6.2 Kaupungistumisen vaikutus tulvimiseen......................................................... 99
6.3 Ilmastonmuutoksen vaikutus tulvimiseen ..................................................... 100
6.4 Kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus tulvimiseen ......... 101
6.5 Kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja tasausaltaiden vedenpidätyksen
yhteisvaikutus tulvimiseen .................................................................................. 101
6.6 Epävarmuustekijät ......................................................................................... 102
7 Johtopäätökset ........................................................................................................... 105
8 Jatkosuositukset ......................................................................................................... 108
Lähteet .......................................................................................................................... 110
Liitteet ........................................................................................................................... 118
1 Johdanto
Kaupungistuminen voimistuu koko maailmassa. Tällä hetkellä maailman väestöstä asuu
noin puolet kaupungeissa, kun 1950-luvulla vastaava luku oli 30 % (Fujita & Thisse
2002). Vuoteen 2030 mennessä maailman väestöstä yli 60 % odotetaan asuvan
kaupungeissa (Fujita & Thisse 2002). Suomessa 69 % väestöstä asui kaupungeissa
vuonna 2010, ja luvun odotetaan niin ikään kasvavan (Tilastokeskus 2012).
Vantaalla
ja
Tuusulassa
on
maankäyttö
muuttunut
voimakkaasti
viimeisten
vuosikymmenien aikana kaupungistumisen johdosta. Asuntotarve on suurta kasvavan
väestön takia. Vuonna 2011 väestö kasvoi Tuusulassa 1,2 % (Tuusulan kunta 2012a) ja
Vantaalla 1,5 % (Vantaan kaupunki 2012a). Uusia rakennuksia valmistui Tuusulassa
300 kappaletta ja rakennuslupia ja ilmoituksia myönnettiin 4 % enemmän kuin
edellisvuonna (Tuusulan kunta 2012b). Vantaalla uusia asuntoja valmistui 2 132
kappaletta ja rakennuslupia myönnettiin 753 kappaletta, joista suurin osa uusille
rakennuksille (Vantaan kaupunki 2012b).
Kasvava rakennuslupien ja uusien talojen määrä osoittaa Tuusulan ja Vantaan
kaupungistuvan. Väestön kasvaessa rakennetaan uusien asuntojen lisäksi uusia
työpaikka-alueita. Molemmissa kaupungeissa on kuitenkin edelleen myös paljon
luonnontilaista aluetta. Vantaalla metsää on noin kolmannes koko Vantaan pinta-alasta
(Vantaan kaupunki 2012c).
Pääkaupunkiseudun väestönkasvu ja asuntokuntien pieneneminen luovat painetta
uudisrakentamiselle (HSY 2012). Tällöin kaupungit sekä laajenevat että tiivistyvät.
Uudisrakentamisen ja asutuksen keskittymisen johdosta vettä läpäisevän maan pinnan
osuus voi pienentyä kun katot, tiet ja muut päällystetyt alueet lisääntyvät (Aaltonen et
al. 2008). Tämän johdosta veden imeytyminen maaperään vähenee ja pintavalunnan
määrä kasvaa. Hulevesien määrän kasvaminen aiheuttaa yleistyvää tulvimista. Lisäksi
ilmastonmuutoksen arvioidaan kasvattavan sademääriä Suomessa sekä aiheuttavan
mittavampia rankkasateita (Aaltonen et al. 2008). Nämä seikat taas vaikuttavat
pintavalunnan lisääntymiseen ja tulvariskien kasvamiseen. Tässä työssä tutkitaan
8
kaupungistumisen
ja
ilmastonmuutoksen
vaikutuksia
pääosin
luonnontilaisena
säilyneeseen Kylmäojan itäiseen haaraan ja erityisesti sen virtaamaan.
1.1 Puro kaupunkiympäristössä
Muutokset
maankäytössä
ja
ilmastossa
heijastuvat
Vantaalla
vesiluontoon.
Kaupunkipurot ovat tärkeitä Vantaan kaupunkikuvalle sekä ekologialle, sillä puro
tarjoaa elinympäristön monipuoliselle eliöstölle ja toimii liikkumisreittinä niin eläimille
kuin ihmisillekin. Puroluonnon monimuotoisuus kuitenkin riippuu paljolti yläpuolisesta
valuma-alueesta ja maankäytöstä.
Kylmäojan itäinen haara on kaupunkipuro, joka virtaa Tuusulan kunnasta Vantaan
kaupunkiin (kuva 1). Puro ja sen ympärillä oleva Kylmäojan korpi on osin rauhoitettu.
Kylmäojan itäinen haara on haluttu säilyttää luonnontilaisena, jotta se voi toimia
luonnon ekologisena viherkäytävänä. Kylmäojan itäisen haaran valuma-alueella
Tuusulassa on paljon rakennettua ja läpäisemätöntä pintaa, mikä tulee kaavoitusten
mukaan lisääntymään. Kylmäojan itäinen haara vastaanottaa hulevesiä näiltä alueilta.
9
Kuva 1. Ylhäällä Vantaan Kylmäojan pääuoma sivuhaaroineen sekä sen valuma-alue. Vantaan
raja on kuvattu punaisella katkoviivalla, Kylmäojan pääuoman valuma-alue oranssilla ja itäisen
haaran valuma-alue punaisella.
Alarivissä valokuvia Kylmäojan itähaarasta; vasemmalla
pohjoisesta Tuusulan puolelta, keskellä Vantaalta Kylmäojan korvesta ja oikealla Ilolankoskesta.
Vantaalla on aiemmin pyritty johtamaan hulevedet suoraan viemäreihin (Vantaan
kaupunki 2009). Vuonna 2009 valmistuneen Vantaan hulevesiohjelman mukaan
Vantaalla on nyt uusi, luonnonmukaisempi lähestymistapa hulevesien hallintaan.
Hulevesiohjelman päätavoitteina on vähentää hulevesiä sekä parantaa niiden hallintaa.
Hulevesien laatua halutaan parantaa ennen niiden laskemista vesistöön, sekä samalla
lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Vesialueista halutaan entistä arvostetumpia
ja hulevesiä on tarkoitus hyödyntää positiivisena resurssina.
Vantaalla pyritään suunnittelemaan uudet asemakaavat siten, ettei niiden toteuttaminen
lisää pintavesien virtaamaa. Hulevesiohjelman yhtenä päätavoitteena on pohjaveden
laadun parantaminen sekä pohjaveden pinnantason säilyttäminen. Kaavoituksen ja
rakentamisen lähtökohdaksi otetaan Vantaalla jatkossa vesialueiden, luontaisten
tulvimisalueiden, kosteikkojen ja soistumien säilyminen (Vantaan kaupunki 2009). Näin
säilytetään luonnonarvot, ja lisätään luonnon monimuotoisuutta parantamalla lajien
elinolosuhteita.
10
1.2 Tutkimusongelmat ja työn tavoitteet
Kaupungistumisen vaikutus Kylmäojan itäisen haaran virtaamaan
Työn ensimmäisenä tavoitteena on selvittää kaupungistumisen vaikutuksia Kylmäojan
itäisen haaran virtaamaan Yhdysvalloissa kehitetyn mallinnusohjelma HEC-RAS:n
(Brunner
2010a)
avulla.
Kaupungistumisen
seurauksena
valuma-alueen
läpäisemättömän pinnan määrä lisääntyy, jolloin hulevesien määrä kasvaa. Tämän
vuoksi puron virtaama suurenee ja virtaamapiikit yleistyvät.
Virtausmallin avulla
tarkastellaan puron hydraulista toimintaa ja selvitetään puron käyttäytyminen
kevätylivirtaamatilanteessa.
Puron virtaamaa on tavoitteena tarkastella nykytilassa sekä vuonna 2030, jolloin
nykyinen kaavavaranto Kylmäojan itäisen haaran valuma-alueella on toteutunut. Työssä
tarkastellaan puron ylivirtaamatilannetta ja mallinnusohjelman avulla määritetään
itäisen haaran vedenkorkeudet sekä tulva-alueet erityisesti rumpujen kohdalla.
Virtausmallin avulla selvitetään, onko purossa tulvivia rumpuja nykytilassa sekä vuonna
2030.
Työstä on rajattu ulos tutkimusalueen pohjavesien vaikutus puron virtaamaan.
Pohjavedet vaikuttavat enemmän alivirtaamaan kuin ylivirtaamaan, ja työssä tutkitaan
ylivirtaamatilannetta. Työssä keskitytään veden määrän kehitykseen, mutta taustatietona
työssä kuitenkin käsitellään myös veden laatua luvussa 2 sekä tehdään katsaus
Kylmäojan itäisen haaran nykyiseen veden laatuun luvussa 3. Veden laatu ja määrä ovat
usein sidoksissa toisiinsa.
Ilmastonmuutoksen vaikutus Kylmäojan itäisen haaran virtaamaan
Työn toisena tavoitteena on tarkastella virtaamamallinnuksen avulla ilmastonmuutoksen
vaikutuksia Kylmäojan itäiseen haaran kevätylivirtaamaan sekä tulvakorkeuksiin
erityisesti rumpujen kohdalla. Ilmastonmuutostarkastelu ulotetaan vuoteen 2030, jotta
työssä
voidaan
myös
tarkastella
ilmastonmuutoksen
yhteisvaikutuksia puron tulvimiseen.
11
sekä
kaupungistumisen
Tuusulan tasausaltaiden vaikutus Kylmäojan itäisen haaran virtaamaan
Työn tarkoituksena on myös tarkastella Kylmäojan itäisen haaran valuma-alueella
olevien Tuusulan Kulomäentien työpaikka-alueen hulevesien tasausaltaiden vaikutusta
puron virtaamaan vuonna 2030, kun ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat
vaikuttaneet hulevesien määrään. Työssä pyritään selvittämään, voiko tasausaltaiden
täydellisen vedenpidätyksen avulla hallita hulevesistä aiheutuvia tulvia.
Jatkosuositukset Kylmäojan itäisen haaran suojelemiseksi
Työssä on lisäksi tavoitteena antaa suosituksia jatkotoimenpiteistä, joiden avulla puron
veden määrä ja laatu pysyisivät mahdollisimman tasaisina kaupungistumisen ja
ilmastonmuutoksen lomassa. Vaikka puron vedenlaatua ei työssä tutkita, antaa luvun 2
kirjallisuus ja luvun 3 nykytilan kuvaus perustellut lähtökohdat puron laadullisenkin
suojelun jatkotoimenpiteiden kehittämiseen.
Työssä pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

Millainen on puron virtaama nykytilanteessa ja tulviiko puro rumpujen
kohdalla?

Miten kaupungistuminen vaikuttaa puron virtaamaan ja tulvimiseen?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa puron virtaamaan ja tulvimiseen?

Miten kaupungistuminen ja ilmastonmuutos yhdessä vaikuttavat puron
virtaamaan ja tulvimiseen?

Voiko Tuusulan tasausaltaiden täydellisen vedenpidätyksen avulla hallita tulvia
vuonna 2030, kun kaupungistuminen ja ilmastonmuutos ovat vaikuttaneet puron
virtaamaan?

Millaisilla jatkotoimenpiteillä puroa voitaisiin suojella kaupungistumisen ja
ilmastonmuutoksen vaikutuksilta?
1.3 Käsitteet
Ekosysteemipalvelut
Luonnon ekosysteemit tarjoavat palveluita, jotka ovat ihmisille hyödyllisiä ja usein
elämän edellytyksiä (SYKE 2008). Nämä palvelut ovat erilaisia luonnonvaroja ja
12
toimintoja, joihin kuuluu esimerkiksi ravinto, puhdas juomavesi ja hengitysilma.
Ekosysteemipalvelut ovat ilmaisia, mutta haavoittuvia ja rajallisia. Kosteikot tarjoavat
ekosysteemipalveluita pidättämällä vettä sekä parantaen sen läpi kulkevan veden laatua.
Hulevedet
Hulevedet tarkoittavat sateesta ja lumen sulamisesta peräisin olevaa valumavettä, joka
kertyy rakennetulla alueella maan pinnalle tai rakennetulle pinnalle (Kuntaliitto 2012).
Hulevesien syntymiseen vaikuttavat sateen rankkuus ja kesto, sitä edeltävän kuivan
ajanjakson pituus, maaperän ominaisuudet sekä maanpinnan kaltevuus. Eniten
hulevesien määrään vaikuttaa vettä läpäisemättömän pinnan osuus.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan tässä työssä kaikkia ilmastossa ajan myötä tapahtuvia
muutoksia. Muutokset voivat olla ihmisten aiheuttamia tai ne voivat johtua
luonnollisesta vaihtelusta, ja näitä kahta on usein vaikea erottaa toisistaan.
Kaupungistuminen
Kaupungistumisella tarkoitetaan teiden, rakennusten ja muun infrastruktuurin
rakentamista maalle, joka ei aiemmin ole ollut rakentamiskäytössä (Setälä et al. 2009).
Infrastruktuurin rakentaminen ja siten kaupungistuminen lisäävät alueen vettä
läpäisemätöntä pintaa.
Läpäisemätön pinta
Vettä läpäisemätön pinta koostuu luonnollisista ja ihmisten tekemistä pinnoista.
Luonnollisesti läpäisemättömiä ovat peruskallioesiintymät. Useimmiten läpäisemätön
pinta on ihmisten tekemää, ja se voi koostua kattojen ja teiden lisäksi jalkakäytävistä,
piha-alueista,
pysäköintialueista
sekä
tiivistetystä
maaperästä.
Piha-alueella
läpäisemätöntä pintaa voivat olla terassit, parkkipaikat sekä ajotiet. Läpäisemätön pinta
on usein asvalttia, betonia tai muuta rakennusmateriaalia. Läpäisemättömällä pinnalla
tarkoitetaan tässä työssä nimenomaan vettä läpäisemätöntä pintaa.
13
Pysyvä virtaus
Kun virtaus ei muutu ajan suhteen, se on pysyvää. Virtaustekijät, kuten uoman
poikkileikkaus ja pinnankorkeus sen sijaan voivat vaihdella (Hamill 2001). Luonnossa
virtaus on kuitenkin usein ajan suhteen muuttuvaa.
Valuma ja valumakertoimet
Valumalla [l/s/km2] tarkoitetaan yhdessä sekunnissa neliökilometriltä valuvaa
vesimäärää (Mustonen 1986). Kevätylivalumalla tarkoitetaan suurinta keväällä
tapahtuvaa valumaa, joka johtuu yleensä lumien sulamisesta. Valumakerroin kertoo
valumaan lähtevän veden osuuden pinnalle sataneesta vedestä. Valumakerroin vaihtelee
pinnan vedenläpäisevyyden ja muun laadun mukaan.
Valuma-alue
Valuma-alue tarkoittaa sitä maantieteellistä aluetta, jolta hulevedet valuvat yhteen ja
samaan puroon, jokeen, järveen tai mereen. Maaston korkeimmat kohdat rajaavat
valuma-alueen. (Kuntaliitto 2012)
Valunta
Valunta [mm] on se osa sadannasta, joka valuu maa-alueelta vesistöön (Mustonen
1986). Valuntaa syntyy sitä enemmän, mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa.
Virtaama
Virtaama [l/s] kuvaa uomassa kulkevaa vesimäärää (Mustonen 1986).
14
2 Aikaisempi tutkimus
2.1 Kaupunkihydrologia
Luonnollinen veden kiertokulku koostuu pääpiirteissään sadannasta, valunnasta,
haihdunnasta sekä imeytymisestä (kuva 2). Luonnossa osa sadannasta valuu maan
pintaa pitkin vesistöjen kautta meriin, ja osa haihtuu ilmakehään pintavesivarastoista,
erilaisille pinnoille pidättyneestä vedestä sekä kasvien välityksellä maaperästä. Osa
sadannasta imeytyy maaperään, ja muodostaa pohjavettä. Maaperässä vesi virtaa
vesistöihin ja sieltä edelleen mereen.
Kuva 2. Hydrologinen kierto (SYKE 2012).
Veden luontainen kiertokulku muuttuu kun rakennetaan luonnontilaiselle alueelle
läpäisemätöntä pintaa sekä sadevesiviemäröinti (Vantaan kaupunki 2009). Tällöin myös
kasvillisuutta ja maanpintaa saatetaan poistaa sekä vettä pidättäviä painanteita tasoittaa.
Maanpintaa voidaan tiivistää ja maata kuivattaa ojittamalla sekä päällystää
läpäisemättömillä pinnoilla (Booth & Jackson 1997). Päällystetyillä pinnoilla ei juuri
tapahdu
imeytymistä
ja
maanpinnan
muutokset
myös
pienentävät
maan
vedenvarastointikykyä. Tämä aiheuttaa merkittävää pintavalunnan lisääntymistä ja
veden imeytymisen vähenemistä. Sateen sattuessa suuri osa vedestä ei imeydy
ollenkaan.
Vesi johdetaan usein kaupungistuneelta alueelta suoraan vesistöihin. Tämä aiheuttaa
vesistöissä tulvimista, eroosiota sekä epäpuhtauksien lisääntymistä (Vantaan kaupunki
2009). Myös pohjavedenpinta voi alentua kaupungistumisen johdosta. Tämä johtuu
siitä, että hulevedet johdetaan viemäreihin ja lisäksi läpäisemättömät pinnat estävät
veden imeytymisen maahan lähes kokonaan.
15
Taajamassa kaikki hydrologisen kierron osa-alueet - sadanta, haihdunta, valunta ja
imeytyminen - ovat muuttuneet. Korkeat rakennukset taajamissa vaikuttavat
tuulikenttään ja konvektio voi voimistua. Haihdunta kasvien elintoiminnoista sekä
niiden pinnoille pidättyneestä vedestä on kaupunkialueilla hyvin vähäistä, sillä
kasvillisuutta on taajamissa vain rajoitetuilla alueilla. Päällystettyjen pintojen haihdunta
on myös hyvin vähäistä, sillä vesi valuu pinnalta nopeasti pois. (Kuntaliitto 2012)
Kuvasta 3 nähdään, miten hydrologia muuttuu kaupungistumisen myötä (FISRWG
2008). Luonnontilaisissa oloissa sadannasta 90 % haihtuu ilmaan tai imeytyy maahan ja
vain 10 % aiheuttaa pintavaluntaa. Kaupungistumisen myötä valunta kasvaa, ja
haihdunta sekä imeytyminen vähenevät. Erittäin kaupungistuneella alueella yli 50 %
sadannasta valuu maan pintaa pitkin.
Kuva 3. Läpäisemättömän pinnan vaikutus veden kiertoon (FISRWG 2008).
16
2.1.1 Kaupungistumisen vaikutukset veden määrään
Veden virtausnopeus ja pintavalunnan osuus kasvaa ojittamisen, kuivatuksen, maan
tiivistymisen ja läpäisemättömien pintojen kasvaessa. Kaupungistumisen vaikutuksesta
kasvanut valunta aiheuttaa suurempia ja useammin toistuvia tulvia vastaanottavissa
uomissa (Schueler 1994). Tämä johtaa uomien syöpymiseen, muun muassa
poikkileikkauksen
leventymiseen
ja
pohjan
syventymiseen.
Uoman
eroosion
voimistumisen johdosta kasviston ja eliöstön elinolot uomassa heikkenevät.
Kaupungistumisen myötä uomia voidaan muuttaa, jotta ne kuljettaisivat hulevedet
nopeasti pois kaupunkialueelta vesistöihin (Booth & Jackson 1997). Luonnollisia uomia
usein suoristetaan, syvennetään tai reunustetaan, jotta vesi kulkee nopeammin. Tällöin
myös tulva-aalto kulkee alavirtaan nopeammin eikä uoma juuri varastoi vettä.
Varsinkin pienet purot voivat taajama-alueilla tulvia helposti rankkasateen aikana.
Suuret virtaamat voivat
ylittää nopeasti purossa olevien pienten rumpujen
vedenjohtokapasiteetit, jolloin vesi tulvii teille ja rakennetuille alueille. Kaupunkitulvien
vaikutukset voivat olla fyysisiä, taloudellisia tai ympäristöllisiä. Tulvat voivat aiheuttaa
sekä suoria, että epäsuoria haittoja. Nämä molemmat sisältävät sekä rahallisesti
korvattavia että korvaamattomia vahinkoja, kuten rakenteiden vaurioitumista tai
hengenmenetyksiä. (WMO 2008)
Kaupungistumisen
suurin
hydrologinen
vaikutus
on
veden
varastoitumisen
väheneminen maa-ainekseen. Tämän johdosta sadetapahtuman jälkeen vesi voi valua
vastaanottavaan vesistöön hyvin nopeasti, jopa vain muutamissa minuuteissa.
Luonnollisissa olosuhteissa siihen voisi mennä tunteja, päiviä tai jopa viikkoja. Tämän
takia virtaama muuttuu merkittävästi etenkin joen alavirrassa. (Booth et al. 2002)
Kun rakennustiheys ja siten myös läpäisemättömän pinnan ala kasvaa, valunnan
kokonaismäärä suurenee, pintavalunta kasvaa, pohjavesivarastot pienenevät ja virtaamat
uomissa kasvavat (Setälä et al. 2009). Schuelerin (1994) mukaan eekkerin (4047 m²)
kokoiselta asfaltoidulta pysäköintialueelta tuleva valunta on 16 kertaa suurempi, kuin
samankokoiselta luonnontilaiselta niityltä.
17
Washingtonissa Pugetin alangoilla tehdyssä tutkimuksessa (Moscrip & Montgomery
1997) seurattiin kaupungistumisen vaikutuksia uomien tulvimiseen. Kaupungistuneita
valuma-alueita oli neljä, ja vertailukohtana käytettiin kahta luonnontilaista valumaaluetta. Tutkimuksen mukaan lisääntynyt läpäisemättömän pinnan määrä aiheutti
suurempia virtaamia kaupungistuneilla alueilla. Valuma-alueilla, joissa kaupungistunut
alue laajentui yli 14 %, kerran 10 vuodessa esiintynyt virtaama muuttui kerran 1…4
vuodessa esiintyväksi. Luonnontilaisella vertailualueella virtaamassa ei esiintynyt
muutoksia.
Texasissa tutkittiin vesistön virtaaman muutoksia nopeasti kaupungistuneen San
Antonion valuma-alueella (Sahoo & Smith 2009). Tulosten mukaan ylävirran puolella,
jossa on enemmän läpäisemätöntä pintaa, oli virtaama uomassa pienentynyt lähes
kaikkina vuodenaikoina ja kaikensuuruisilla sadetapahtumilla. Alueen kasvaneet
talvisadannat vaikuttivat uoman virtaamaan
selvästi enemmän valuma-alueen
alapuoliskolla kuin yläpuoliskolla, sillä vesi valuu valuma-alueen kaupungistuneesta
yläosasta aikaisempaa nopeammin alavirtaan.
Helsingissä arvioitiin (Tarkkala 2002) uudessa yleiskaavassa esitettyjen toimenpiteiden
vaikutuksia pintavesiin ja maaperään. Vaikutusten arvioinnissa selvitettiin purojen
virtaamien
muutokset
maankäytön
muuttuessa,
ja
huomattiin
että
uusilla
rakentamisalueilla hulevesiverkostoista tulee valumaan suoraan puroihin 3 % enemmän
vettä kuin ennen. Ennen yleiskaavan täytäntöön panemista suoraan puroihin valuvan
virtaaman osuus oli 20,2 %, ja se nousee uuden yleiskaavan toteutuessa arvoon 20,8 %.
Muutos on melko pieni, ja se osoittaa, että rakentamisen vaikutukset hulevesien
määrään vaihtelevat eri valuma-alueilla. Tämän johdosta vaikutuksia tulee tutkia
valuma-alueittain
ottaen
huomioon
valuma-alueen
yksilölliset
piirteet,
kuten
rakentamisen määrän, hulevesien hallintamenetelmät sekä hulevedet vastaanottavan
vesistön.
2.1.2 Kaupungistumisen vaikutukset veden laatuun
Valuma-alueen maankäyttömuoto vaikuttaa pintavalunnan epäpuhtauksien määrään ja
laatuun. Kaupunkirakentaminen muuttaa valuma-aluetta, jolloin valunnan synty, määrä
18
ja valuntatyyppi voivat muuttua (Kuusisto 2002). Muutokset voivat vaikuttaa vesien
kemialliseen, fysikaaliseen ja hygieeniseen laatuun. Rakentamisen vaikutuksesta myös
kaupunkivesistöjen ekosysteemeissä voi tapahtua muutoksia. Hulevedet valuvat
kaupungeissa yleensä läpäisemättömiä pintoja pitkin hulevesien keräysjärjestelmään ja
sieltä käsittelemättöminä vesistöön.
Kaupunkialueelta huuhtoutuu hulevesien mukana epäpuhtauksia, jotka kulkeutuvat
vastaanottavaan vesistöön (Vantaan kaupunki 2009). Kaupungistumisen myötä
hulevesien laatu heikkenee ja myös vastaanottavien vesistöjen vedenlaatu huononee
(Setälä et al. 2009). Maankäytön muutokset vaikuttavat lisäksi uomaan kulkeutuvan
kiintoaineen määrään (Booth & Jackson 1997). Läpäisemättömän pinnan aiheuttama
pintavalunta kuljettaa enemmän kiintoainetta kuin luonnontilainen pintavalunta sekä
lisää kiintoaineen rakeisuutta.
Läpäisemättömät
pinnat
myös
varastoivat
ja
heijastavat
lämpöä.
Kesäisin
läpäisemättömän pinnan alueet voivat olla Schuelerin (1994) mukaan 10…12
Celsiusastetta lämpimämpiä, kuin niiden korvaamat niityt ja metsät. Myös puiden
tarjoama varjo on läpäisemättömillä pinnoilla vähentynyt tai hävinnyt kokonaan. Tämä
voi aiheuttaa hulevesien ja vastaanottavan vesistön lämpenemistä, mikä taas voi
vaikuttaa veden laatuun ja ekosysteemeihin. Kaupungistuminen ulottuu usein vesistöjen
rannoille asti. Kun uoman rantakasvillisuus poistetaan, kulkeutuu uomaan vähemmän
puuainesta (Booth & Jackson 1997), joka vähentää virtauksen energiaa ja suojaa
samalla uoman pohjaa ja reunoja eroosiolta. Rakentamisen myötä häviää uoman
yläpuolella oleva kasvillisuus, joka säätelee veden lämpötilaa varjollaan ja tarjoaa
varisevia lehtiä veden ravintoketjuun.
Vesistöt rakennetuilla alueilla joutuvat kokemaan kovia. Niissä voi esiintyä monenlaisia
ongelmia
kaupunkiympäristön
vaikutuksesta;
liettymistä,
roskaantumista
ja
epäpuhtauksia, jotka valuvat rakennetulta pinnalta (Kuusisto 2002). Tulvien aikana
uomissa voi esiintyä myös eroosiota. Uomia saatetaan muokata käyttötarkoitukseensa
sopivammaksi suoristamalla, syventämällä tai kanavoimalla uomaa, jolloin sen
biodiversiteetti voi kärsiä. Uomien suuntaaminen, kanavointi, patoaminen ja
19
putkittaminen tuhoavat uoman pohjaa ja siihen liittyviä elinympäristöjä (Arnold &
Gibbons 1996).
Kaupungistumisen myötä patogeeneja, ravinteita, jätteitä sekä muita saasteita tuotetaan
enemmän, jolloin kasvanut virtaama kuljettaa haitta-aineet suoraan vesistöihin. Vaikka
läpäisemättömät pinnat eivät itse tuota haitallisia aineita, ne ovat merkittävä tekijä
vesistöjä huonontavien hydrologisten muutosten aikaansaamisessa. Läpäisemättömät
pinnat ovat tärkeässä roolissa haitta-aineita aiheuttavassa maankäytössä ja ne estävät
luonnollisen epäpuhtauksien käsittelyn maaperässä. Ne myös toimivat tehokkaana
kuljettimena haitta-aineille. (Arnold & Gibbons 1996)
Hulevesien haitta-ainepitoisuudet vaihtelevat valuma-alueen maankäytön ja liikenteen
mukaan.
Eniten
haitta-aineita
huuhtoutuu
kaupan
ja
teollisuuden
alueiden
läpäisemättömiltä pinnoilta sekä teiltä, joissa on paljon moottoriajoneuvoliikennettä
(Setälä et al. 2009). Kaupunkien hulevesissä on yleensä suhteellisen vähän orgaanista
ainetta ja ravinteita, mutta paljon haitta-aineita. Laskeumasta, liikenteestä ja muualta
tulevat saasteet kerääntyvät läpäisemättömille pinnoille (Kuusisto 2002).
Rakennettujen alueiden lumen laatu on usein heikkoa (Setälä et al. 2009). Teiden
suolaus ja hiekoittaminen, liikenteen päästöt, kaupungin ilmanlaatu sekä eläinten
jätökset huonontavat lumen laatua. Ilmansaasteet tarttuvat helposti suurikokoisiin
lumihiutaleisiin, jotka leijailevat hitaasti. Lumi kerää ja varastoi epäpuhtauksia talven
ajan, kunnes se sulaa keväällä yleensä muutamassa viikossa. Tämän johdosta lumen
sulamisen aikainen valunta sisältää huomattavasti enemmän epäpuhtauksia kuin
normaali vesisateesta aiheutuva valunta. Myös kiintoainemäärä kasvaa usein
talvihiekoituksen vaikutuksesta (Kuusisto 2002).
Kuusisto (2002) teki tutkimuksen, jossa hän vertailee eri valuma-alueilla sijaitsevia
vesistöjä toisiinsa. Hän tutkii kaupunkirakentamisen vaikutusta pieniin valuma-alueisiin
ja vesistöihin eri puolella Suomea. Kaikilla hänen tutkimillaan valuma-alueilla
kiintoaineskuormitusta syntyi eniten teollisuus- ja liikennealueilta. Metsä- ja suoalueilla
syntyvä kiintoaineskuorma taas on hyvin vähäinen. Kuusisto (2002) huomauttaa, että
vesistöihin huuhtoutuva kiintoaineskuorma on vähentynyt peltovaltaisilla alueilla, joihin
20
on rakennettu kaupunkialuetta. Hänen mukaansa kiintoaineskuorma näyttää kasvavan
vain silloin, kun luonnontilainen alue korvataan kaupunkialueella.
2.1.3 Kaupungistumisasteen ja uoman tilan yhteys
Schuelerin (1994) mukaan kaupunkiuomien tilat voidaan luokitella kolmeen eri
kategoriaan niiden valuma-alueella olevan läpäisemättömän pinnan osuuden mukaan
(kuva 4). Uoma on luonnontilainen, jos läpäisemätöntä pintaa on 1…10 % valumaalueesta. Tällöin uoma pystyy säilyttämään hydrologiset toimintonsa, ja vesieläimistön
sekä -kasviston monimuotoisuus on hyvä. Vastaavasti uoma on muuntuva, jos
läpäisemätöntä pintaa on 11…25 %, ja tällöin uomassa näkyy selkeitä merkkejä tilan
heikkenemisestä. Uoma on taantuva kun läpäisemätöntä pintaa on 26…100 % valumaalueesta. Tällöin sen hydrologia, vakavuus, elinympäristö, vedenlaatu ja biologinen
monimuotoisuus ovat heikentyneet.
Kuva 4. Salmisen (2010) esittämä ja Suomen olosuhteisiin muokkaama Schuelerin (1994) luokittelu
kaupunkiuomille.
Schueler et al. (2009) kehitti edelleen vuonna 1994 julkaisemaansa mallia
läpäisemättömän pinnan ja uoman tilan suhteesta. Uudessa mallissa (kuva 5) on mukana
neljäs kategoria uomien tilan luokitteluun, jossa yli 60 % läpäisemätöntä pintaa valumaalueesta tarkoittaa sitä, että uoma on muuttunut kaupunkiviemäriksi. Uoman tila on
hyvin heikko ja se toimii lähinnä tulvavesien välittäjänä. Usein nämä uomat lopulta
21
putkitetaan. Valkoinen alue kuvassa 5 kuvaa uoman laadun vaihteluväliä kullakin
läpäisemättömän pinnan määrällä. Viivoitetut alueet kuvaavat siirtymävyöhykettä, kun
uoman tila vaihtuu esimerkiksi luonnontilaisesta muuntuvaksi. Kylmäojan itäisen
haaran valuma-alueella on vuonna 2012 läpäisemätöntä pintaa 9 %, joten uoma sijoittuu
luokittelussa luonnontilaisen puron siirtymävyöhykkeeseen. Luokittelun mukaan
itähaaran laatu on hyvä tai tyydyttävä.
Kuva 5. Schuelerin et al. (2009) kehittämä valuma-alueen läpäisemättömän pinnan osuutta ja
uoman tilan suhdetta kuvaava malli. Valkoinen alue kuvaa uoman laadun vaihteluväliä kullakin
läpäisemättömän pinnan määrällä. Viivoitetut alueet kuvaavat uoman tilan vaihtumisen
siirtymävyöhykettä.
Arnold ja Gibbonsin (1996) mukaan läpäisemättömän pinnan määrää voidaan pitää
ympäristön luonnonmukaisuuden mittarina. Sitä on helppo mitata, ja se on suoraan
verrannollinen kaupungistumisen vaikutuksiin vesistöihin. Tämän takia he suosittelevat,
että läpäisemättömän pinnan määrää käytetään kehyksenä kaupunkisuunnittelussa.
Heidän mukaansa vesistön tilan heikkeneminen on vääjäämätöntä, kun valuma-alueella
on läpäisemätöntä pintaa 20…30 %.
McBride ja Boothin (2005) tutkimuksen mukaan uomien fysikaaliset olot vaihtelevat
eniten kohtalaisesti kaupungistuneilla alueilla, kun taas erittäin kaupungistuneilla tai
täysin metsäisillä valuma-alueilla uoman fysikaalinen tila on vakiintunut. Kohtalaisesti
kaupungistuneen uoman heterogeenisuus johtuu osin kaupungistumisesta uoman
22
lähialueella
ja
osin
rantavyöhykkeen
koskemattomuudesta.
Lähialueen
kaupungistuminen, tieristeykset ja rantavyöhykkeen metsäpinnan väheneminen näkyvät
selvemmin uomissa, joiden valuma-alueet eivät ole täysin kaupungistuneita.
Uoman fysikaalisiin oloihin vaikuttavat sekä koko valuma-alueen kaupungistuminen,
että uoman ympärillä olevan valuma-alueen kaupungistuminen. Uoman fysikaaliset olot
voivat parantua alavirtaan mentäessä, jos rantavyöhykkeellä on tarpeeksi metsäpintaa ja
siellä ei ole vesistöä ylittäviä teitä. Tieristeykset ovat uomien suuria häiriötekijöitä, sillä
ne toimivat pistelähteenä hulevesille sekä häiritsevät rantavyöhykettä. Muuntuneen
uoman fysikaaliset olot voivat parantua jo siellä, missä uoma kulkee vain 100 m
koskemattoman metsäisen ranta-alueen läpi. Jos rantavyöhykkeestä vähintään 35 % on
metsäpintaa, fysikaaliset olot paranevat. (McBride & Booth 2005)
Laajan metsäalueen muuttaminen maatalousalueeksi tai ruohikoksi heikentää vesistöjen
tilaa, vaikka valuma-alueelle ei juuri läpäisemätöntä pintaa tulisikaan. Tämän johdosta
haja-asutuksen kehityksellä on ollut suuri vaikutus vesistöjen tilan heikkenemiseen.
Metsän hävittäminen kasvattaa valuntaa, ja siten muuttaa uoman virtaamaa sekä sen
fysikaalisia oloja. Ylivirtaama kasvaa, eroosio voimistuu ja elinympäristö pelkistyy.
Haja-asutusalueilla maanomistajat itse usein muuttavat uomaa, mikä myös heikentää
sen tilaa. (Booth et al. 2002)
Valuma-alueen ja etenkin uoman rantavyöhykkeen maankäytön muutokset, sekä
uomaan tehdyt muutokset johtavat usein uoman biologisen tilan heikkenemiseen. Booth
ja Jackson (1997) tutkivat maankäytön muutosten vaikutusta uoman virtaamaan, kokoon
ja rantavyöhykkeeseen useilla valuma-alueilla Washingtonissa Pugetin alangoilla.
Uomat luokiteltiin erinomaiseen, hyvään tai huonoon kuntoon niiden eroosion,
karkeuden ja kalapopulaation mukaan. Tulosten mukaan uomat muuttuvat erinomaisista
ja hyväkuntoisista huonokuntoisiksi, kun niiden valuma-alueella on 8…10 % tehokasta
läpäisemätöntä pintaa. Uoma on epävakaa, kun sen valuma-alueella pinta-alasta on yli
10 % tehokasta läpäisemätöntä pintaa. Tehokas läpäisemätön pinta tarkoittaa tässä sitä,
että hulevedet valuvat tältä pinnalta suoraan hulevesijärjestelmään tai vesistöön.
Epävakaalla puolestaan tarkoitetaan tässä uomaa, jonka reunat ovat paljaita ja näyttävät
merkkejä hajoamisesta sekä uoman leventymisestä. Uomat ovat tulleet epävakaiksi
23
valuma-alueilla, joissa aiemmin kerran 10 vuodessa esiintyvä tulva esiintyy nykyään
kahden vuoden välein tai useammin.
2.2 Ilmastonmuutos
2.2.1 Tausta
Ilmaston energiatasapainoon vaikuttavat muutokset auringonsäteilyssä, maanpinnan
ominaisuuksissa sekä ilmakehän kasvihuonekaasujen ja aerosolien määrässä (Solomon
et al. 2007). Nämä muutokset voivat olla luonnollisia tai ihmisten aikaansaamia.
Hiilidioksidi on tärkein ihmisten tuottama kasvihuonekaasu (Solomon et al. 2007).
Suurin hiilidioksidin lähde on teollistumisaikakauden alusta lähtien ollut fossiiliset
polttoaineet, mutta myös maankäytön muutos on merkittävä hiilidioksidin lähde. Ennen
teollistumisaikakautta hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 280 ppm ja vuonna 2005
vastaava luku oli 379 ppm. Tämä ylittää selvästi ilmakehän luonnollisen
hiilidioksidipitoisuuden, joka viimeisten 650 000 vuoden aikana on ollut 180…300 ppm
jääydinten perusteella määritettynä.
Ihmisten aiheuttaman ilmastonmuutoksen uskotaan johtuvan siitä, että maan pinnan
lähettämää lämpösäteilyä pääsee vähemmän avaruuteen ilmakehän kasvaneen
kasvihuonekaasupitoisuuden takia (Bergström et al. 2011). Tällöin ilmasto lämpenee.
Ihmistoiminta tuottaa ilmakehään myös pienhiukkasia, jotka hidastavat ilmaston
lämpenemistä (Solomon et al. 2007). Pienhiukkaset ovat kuitenkin lyhytikäisempiä kuin
hiilidioksidikaasu, joten niiden ilmaston lämpenemistä hidastava vaikutus vähenee ajan
myötä. Päästöjen kehitys riippuu monesta yksittäisestä asiasta, kuten väestönkasvusta,
elintasokehityksestä sekä energiantuotantotavoista.
Ajanjakson 1995-2006 vuosista 11 on ollut 12 lämpimimmän vuoden joukossa vuodesta
1850 alkaneen sään tallentamishistorian aikana. Vuosien 1950-1999 lämpötilat olivat
hyvin todennäköisesti lämpimämpiä kuin minkään muun 50 vuoden ajanjakson
lämpötilat viimeisten 500 vuoden aikana. On hyvin todennäköistä, että viimeisten 50
vuoden aikana tapahtuneet muutokset ilmastossa eivät johdu ainoastaan luonnollisista
24
syistä. Lisäksi ilmakehän sisältämä vesihöyryn määrä on kasvanut vuodesta 1980, mikä
on yhdenmukaista sen kanssa, että lämpimämpi ilma voi sisältää enemmän vesihöyryä.
Sademäärät ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen sadan vuoden aikana PohjoisEuroopassa. Sateisuuden lisääntyminen ei kuitenkaan ole tasaista, vaan vaihtelee
alueittain. Myös rankkasateiden yleisyys on kasvanut useimmilla maa-alueilla.
(Solomon et al. 2007)
Kuluvan vuosisadan aikana ilmaston arvioidaan lämpenevän eniten pohjoisilla
leveysasteilla. Ilmasto lämpenee hyvin todennäköisesti suurimmassa osassa PohjoisEurooppaa, ja etenkin talvisin. On hyvin todennäköistä, että rankkasateet tulevat
edelleen
yleistymään.
Rankkasateet
voivat
myös
voimistua
alueilla,
joissa
keskimääräisen sadannan ennustetaan laskevan. Vuosittainen sadanta tulee hyvin
todennäköisesti kasvamaan voimakkaasti suurimmassa osassa Pohjois-Eurooppaa.
(Solomon et al. 2007)
Ilmastonmuutosta ei voi ennustaa tarkasti, sillä siihen vaikuttaa moni yksittäinen asia
(Bergström et al. 2011). On hyvin vaikea arvioida, miten kasvihuonekaasupäästöt
tulevat kehittymään tulevaisuudessa ja minkälaisina pitoisuuksina kasvihuonekaasuja
ilmakehässä esiintyy. Mallit ja skenaariot eivät välttämättä vastaa todellisuutta, sillä
päästöjen ennustaminen ja todellisuuden mukaisten mallien rakentaminen on vaikeaa.
On myös epävarmaa, miten nämä muutokset vaikuttavat ilmastoon. Lisäksi ilmaston
luonteeseen kuuluu luonnollinen vaihtelu, mikä tekee varsinkin lyhyiden ajanjaksojen
ennustamisesta hankalaa. Ilmastonmuutos ei välttämättä etene tasaisesti, vaan
muutokset voivat vaihdella paikallisesti. Muutosten hitaus tekee ennusteista epävarmoja
ja varsinkin yksittäisten vuosien ennusteet ovat epätarkkoja (Aaltonen et al. 2008).
2.2.2 Ilmastonmuutos Suomessa
Verrattuna vuosiin 1980-1999 lämpötilan Suomessa odotetaan kasvavan kuluvan
vuosisadan aikana 3,5…4 Celsius-astetta. Talvella lämpötilan ennustetaan kasvavan
5…7 astetta ja kesällä 2,5…3,5 astetta. Vuosittainen sadanta kasvaa Suomessa vuoteen
2099 mennessä arviolta 15…20 %. Talvisadanta kasvanee 20…30 % ja kesäsadanta
10…15 %. (Solomon et al. 2007).
25
Arvioiden mukaan ilmasto tulisi Suomessa lämpenemään talvella enemmän kuin
kesällä. Terminen talvi, joka tarkoittaa päivän keskilämpötilan olevan pakkasen
puolella, lyhenisi kun taas kesä pitenisi. Kesäisin voi esiintyä kuumia päiviä useammin
ja kuumat jaksot voivat pidentyä. Sademäärät tulisivat lisääntymään ja runsassateisia
päiviä olisi useammin. Suhteellisesti sademäärä lisääntyisi enemmän Pohjois-Suomessa,
kuin Etelä-Suomessa. Etelässä poutajaksot voivat jopa pidentyä, vaikka sademäärä
kasvaisikin. Etelä-Suomessa lumipeite vähenisi, kun taas Lapissa voi sataa keskitalvisin
lunta enemmän kuin nykyään. Talvet muuttuisivat pilvisemmiksi ja tuuli voi syyskuun
ja huhtikuun välillä voimistua. (Bergström et al. 2011)
Ilmastonmuutoksen odotetaan Suomessa vaikuttavan sademäärään tasaisen lisäävästi
vuoteen 2100 asti (Honkanen et al. 2011). Rankkasateet voimistuisivat etenkin kesäisin,
kun ilmassa voi olla paljon kosteutta ilman korkeamman lämpötilan takia. Kesäsateet
voivat aluksi vähentyä, kun taas talvella sateet lisääntyisivät. (Aaltonen et al. 2008)
2.2.3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden määrään
Jos ilmastonmuutoksen myötä ilmakehä lämpenee, se voi vastaanottaa enemmän
vesihöyryä. Suurempi vesihöyryn määrä voi aiheuttaa sateiden määrän suurenemista
sekä niiden rankkuuden voimistumista, ja nämä vaikutukset heijastuvat suoraan myös
hulevesiin. Hulevesijärjestelmät eivät välttämättä tällöin vastaa niille asetettuihin
tarpeisiin, vaan käyvät mitoitukseltaan liian pieniksi. (Aaltonen et al. 2008)
Ilmastonmuutoksen ja maankäytön yhteisvaikutuksia hydrologiaan ja etenkin hulevesiin
on vaikea arvioida tarkasti, varsinkin pienessä mittakaavassa. Ilmastonmuutoksen
vaikutusta hulevesiin voisi arvioida luotettavasti, jos ilmastomalleilla voitaisiin ennustaa
pienien
alueiden
sateet
minuuttiaikataululla.
Tällä
hetkellä
ilmastonmuutosta
ennustetaan laajassa mittakaavassa vuosittaisella tai päivittäisellä tasolla, ja nämäkin
ennusteet eroavat hyvin paljon toisistaan. Näiden ennusteiden soveltaminen paikallisen
tason hulevesien ennustamiseen on siis hyvin epävarmaa. (Setälä et al. 2009)
Ruotsissa on ennustettu sateiden suurimman intensiteetin kasvavan 20…60 % vuoteen
2100 mennessä Kalmarin kaupungissa (Olsson et al. 2009). Tutkimuksessa arvioitiin,
26
että kaupungin hulevesitulvien määrä kasvaa tämän johdosta 20…45 % tällä
vuosisadalla.
Setälän
et
al.
(2009)
mukaan
Etelä-Suomen
talvien
arvioidaan
olevan
ilmastonmuutoksen myötä tulevaisuudessa leudompia, minkä ansiosta suuri osa talven
sateista tulisi vetenä eikä lumena. Lumien sulaminen talvisin sekä talvien vesisateet
tulevat yleistymään, mikä tarkoittaa talviaikaisen valunnan huomattavaa kasvamista
(Setälä et al. 2009). Talvitulvien sekä voimistuvien rankkasateiden ansiosta tulvat
tulevat yleistymään varsinkin pienemmissä jokien sivuhaaroissa sekä purouomissa
talvisin ja kesäisin (Honkanen et al. 2011). Lumen sulamisen aiheuttamat kevättulvat
voivat vastaavasti pienentyä ilmaston lämmetessä (Setälä et al. 2009).
Tutkimuksen
mukaan
Etelä-Suomessa
kevättulvat
pienenevät
merkittävästi
lämpimämpien talvien johdosta (Veijalainen et al. 2012). Sen sijaan syksyn sateet
kasvavat ja talvisin entistä suurempi osa sadannasta tulee vetenä. Etelässä lumi voi sulaa
jo talven aikana. Muutosten johdosta jokien ja purojen virtaamat kasvavat loppusyksyllä
ja talvella. Muutokset tulevat tutkimuksen mukaan näkymään Etelä-Suomessa jo
lähivuosikymmeninä.
Sadannan kasvaminen vaikuttaa valuntaan sitä lisäävästi. Jos sadanta kasvaisi 20 %,
muuttuisi keskimäärin 3 vuoden välein toistuva ilmastotapahtuma noin 2 vuoden välein
toistuvaksi. Samoin 5, 10 ja 25 vuoden välein toistuvat ilmastotapahtumat muuttuisivat
vastaavasti 3, 5 ja 10 vuoden välein toistuviksi. (Aaltonen et al. 2008)
Tulvat tulevat olemaan suurimmillaan vuoteen 2070 mennessä, jonka jälkeen ne
laskevat (HSY 2012). Silloin ilmasto on lämmennyt niin paljon, että sadannasta tulee
entistä pienempi osuus lumena, mikä vähentää myös sulamisvesistä aiheutuvaa
tulvimista. Kevään maksimivirtaama pienenee ja virtaamat syksyllä sekä talvella
kasvavat.
Lehner et al. (2006) arvioivat WaterGAP-mallilla ilmastomuutoksen vaikutuksia tulviin
ja kuivuuteen Euroopassa. Mallissa otettiin huomioon sekä ilmastonmuutos, että veden
lisääntyvä käyttö. Heidän mukaansa Pohjois-Euroopassa tulvat tulevat todennäköisesti
27
yleistymään. Suomessa kerran 100 vuodessa esiintyvä tulva tulee mallin mukaan
vuoteen 2070 mennessä yleistymään. Etelä-Euroopassa taas kerran 100 vuodessa
esiintyvä kuivuus tulee yleistymään. Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa kerran
sadassa vuodessa esiintyvä kuivuus tulee harvinaistumaan. Lehner et al. (2006)
huomauttavat, että tulevaisuudessa vesienhallintastrategiassa tulee ottaa paremmin
huomioon veden kasvavat äärivaihtelut.
Samankaltaisia tutkimustuloksia kuin Lehner et al. (2006) saivat, on saatu myös
Tanskassa, jossa tutkittiin alueellisen ilmastonmuutoksen vaikutuksia taajamien
viemäriverkostoihin vuosille 2071-2100 (Grum et al. 2006). Tulosten mukaan
äärisadantatapahtumat tulevat yleistymään ilmastonmuutoksen myötä. Tämä aiheuttaa
tulvimista. Tulosten mukaan myös ääri-intensiteetin tuntisadannat tulevat olemaan
alueella kaksi kertaa yleisempiä, kuin nykyään.
Tanskassa on tutkittu myös ilmastonmuutoksen vaikutusta jokien virtaamaan (Thodsen
2007). Vaikutuksia arvioitiin vuosille 2071-2100 ja vertailujaksona olivat vuodet 19611990. Ennustettu ilmastonmuutos vaikuttaa Tanskassa siten, että sadanta kasvaa
lokakuusta maaliskuuhun ja vähenee huhtikuusta syyskuuhun, paitsi toukokuussa.
Kuukausittainen keskivirtaama kasvaa joulukuusta elokuuhun ja vähenee syys- ja
lokakuussa. Tulosten mukaan jokien vuosittainen keskivirtaama kasvaa tulosten mukaan
keskimäärin 12 %. Myös äärimmäisen suuret virtaamat kasvavat ja pienet virtaamat
kutistuvat. Pakkaspäivät voivat vähentyä jopa neljännekseen vertailujaksosta, minkä
johdosta sulamisvesien aiheuttamat tulvat vähenevät.
Kerran sadassa vuodessa
tapahtuva tulva kasvaa keskimäärin 11 %.
Samaniego ja Bardossy (2006) tutkivat ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutoksen
yhteisvaikutuksia Saksassa sijaitsevaan 126,3 km² kokoiseen valuma-alueeseen.
Pahimman tapauksen skenaarion mukaan talven virtaama kasvaisi 6,9 % joka
vuosikymmenyksellä ja kesän virtaama yleisesti vähenisi. Tämä tarkoittaisi sitä, että
vuoden 2025 talven keskimääräinen virtaama olisi 17…44 % suurempi kuin
vertausjaksona 1961-1990. Tässä skenaariossa kaupungistuminen on nopeaa ja
lämpötila nousee jatkuvasti
ilmastonmuutoksen takia.
Pienimmän muutoksen
skenaariossa talven keskimääräinen virtaama kasvaisi 7…34 %. Suurten virtaamien
28
yleisyys kasvaa talvisin ja vastaavasti laskee kesäisin. Suurten virtaamien kesto kesäisin
lyhenee, koska lämpötilat nousevat. Vastaavasti talvien suuret virtaamat tulevat mallin
mukaan kestämään pidempään.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia sadantaan ja hulevesiin on tutkittu Washingtonin Puget
Soundin alueella (Rosenberg et al. 2010). Tutkimuksen mukaan sadannan vuosittaiset
vuorokausimaksimit ovat kasvaneet viimeisen 50 vuoden aikana. Rankkasateet tulevat
tutkimuksen
mukaan
voimistumaan
alueella
seuraavan
50
vuoden
aikana.
Virtaamapiikit tulevat tulosten mukaan kasvamaan, mutta muutoksen suuruus vaihtelee
hyvin paljon käytetystä mallista riippuen. Tulokset eivät siis ole tarpeeksi luotettavia
käytettäväksi insinöörisuunnittelun perustana. On kuitenkin mahdollista, että nykyiset
hulevesijärjestelmät eivät ole riittäviä tulevaisuuden sateille.
Hamdi et al. (2010) tutkivat maankäytön muutoksista vuosina 1960-1990 aiheutuneita
sekä maankäytön muutoksista ja ilmastonmuutoksesta tulevaisuudessa aiheutuvia
vaikutuksia
pintavaluntaan
Brysselin
pääkaupunkialueella.
Ilmastonmuutosta
ennustettiin vuosille 2071-2100 ja sitä verrattiin ilmastotietoon ajanjaksolta 1961-1990.
Tulosten mukaan pintavalunnassa, ylivirtaamassa ja tulvatapahtumissa näkyi muutoksia,
kun läpäisemättömän pinnan määrä ylitti 35 % osuuden koko pinta-alasta. Aina, kun
läpäisemättömän pinnan osuus kasvoi 10 %, ylivirtaama suureni 32 %, vuosittainen
kumulatiivinen valunta kasvoi 40 % ja tulvia esiintyi 2,25 kertaa yleisemmin.
Suhteellisesti valunta on kasvanut kaupungistumisen vaikutuksesta eniten kesäisin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttama kasvanut sadanta nostaa ylivirtaamaa 44 % ja
vuosittaista kumulatiivista valuntaa 39 %.
Edellä
mainittujen
tutkimusten
perusteella
Euroopan
pohjoispuolella
äärisadantatapahtumat tulevat yleistymään, ja myös äärivirtaamat voimistuvat. Talven
virtaamat kasvavat ja tulvat yleistyvät. Kesän virtaamat taas pienenevät, vaikka kesän
sateiden rankkuus voimistuu. Samoin kevättulvat pienentyvät, kun ilmaston lämmetessä
yhä suurempi osa talvisadannasta tulee vetenä. Muuttuvat olosuhteet luovat tarpeen
tutkia vesistöjen tulvaherkkyyttä, jotta muutokset osataan ottaa huomioon hulevesien
hallinnassa.
29
2.2.4 Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa monella tavalla vesistöjen veden laatuun. Lisääntyvä
sadanta ja rankkasateet vievät hulevesien mukana vesistöihin enemmän ravinteita ja
epäpuhtauksia. Rankkasateet voivat aiheuttaa jätevesien ylivuotoja, mikä huonontaa
hulevesiä vastaanottavien vesistöjen laatua. Lisäksi ilman ja siten myös veden
lämpeneminen voi heikentää veden laatua. (HSY 2012)
Jos lämpötila ja sademäärät kasvavat Suomessa, voivat ne saada aikaan muutoksia myös
valuma-alueissa ja vesistöissä. Kasvillisuus ja maaperä valuma-alueella ja vesistössä
voivat muuttua ilmastonmuutoksen myötä, mikä vaikuttaa valuvan veden määrään ja
laatuun. Ravinteiden kierto ja huuhtoutuminen vesistöön voivat kokea muutoksia ja
vesistöjen pintalämpötilat voivat nousta. Monet pintavesiongelmat voivat johtua elävän
maaperän
puutteesta.
Vaikutusten
alaisena
on
siis
koko
vesiekosysteemi.
Ilmastonmuutoksen vaikutus hulevesien laatuun näkyy erityisesti alueilla, joissa on
paljon läpäisemätöntä pintaa. (Bergström et al. 2011)
2.2.5 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Marttilan et al. (2005) mukaan Suomessa tulisi ottaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen
osaksi valtionhallinnon toimialojen suunnittelua, toimeenpanoa ja kehittämistä.
Suomessa tulisi varautua ääri-ilmiöihin ja ottaa ilmastonmuutoksen vaikutusten
arviointi osaksi pitkäkestoisten investointien suunnittelua.
Hulevesi- ja viemäriverkostojen mitoitusta ei ole säädetty tarkasti Suomen
lainsäädännössä, vaan mitoituksen perustana käytetään mitoitussadetta (Kuntaliitto
2012). Nykyiset mitoitussateet voivat kuitenkin vanhentua kuluvan vuosisadan aikana
ilmastonmuutoksen myötä.
Ekosysteemipalveluilla tulee olemaan haasteita sopeutua lisääntyvään valuntaan,
eroosioon ja ravinnekuormitukseen. Niihin vaikuttaa ilmastonmuutoksen lisäksi
maankäytön muutokset, ja näiden kahden vaikutuksia on hankala erottaa toisistaan.
Ilmaston lämpenemistä yritetään usein hillitä tiivistämällä yhdyskuntarakennetta, jolloin
työmatkat lyhenevät, palvelut ovat lähempänä ja joukkoliikenneverkoston kehittäminen
30
on kannattavampaa. Näin yksityisautoilun tarve vähenee ja hiilidioksidipäästöt
pienentyvät. Tämä johtaa alueellisesti suurin määriin läpäisemätöntä pintaa, jolloin
alueen hydrologia ja ekosysteemipalvelut häiriintyvät (Setälä et al. 2009). Tiivisti
rakennetussa ympäristössä myös kasvillisuus vähenee (Bergström et al. 2011). Tämä ei
ole ekologisesti kestävää. Kaupungistumisen yleistyessä tulisikin vertailla tiheän
asutuksen hyötyjä sen aiheuttamiin riskeihin rankkasateiden ja suuren valunnan aikana.
Erilaisella kaupunkisuunnittelulla voitaisiin saavuttaa sekä korkea väestötiheys, että
enemmän vettä läpäisevää pintaa. Kaupunkia voisi tiivistää leveyssuunnan sijaan ylösja alaspäin. Näin säästetään tilaa vettä läpäisevälle pinnalle. Ilmastonmuutokseen
sopeutumiseksi tulisi osata ajatella ympäristöä kokonaisuutena, eikä korostaa yhtä
sopeutumiskeinoa, sillä yksi sopeutumistoimi voi huonontaa tilannetta toisella osaalueella. (Bergström et al. 2011)
Hulevesijärjestelmien muokkaaminen suuremmille sademäärille voi olla mahdotonta
tiiviisti rakennetulla alueella (Setälä et al. 2009), ja siksi suositellaankin vaihtoehtoisia
menetelmiä, kuten imeyttämistä ja maahan varastointia. Vanhojen hulevesijärjestelmien
lisäksi on suositeltavaa ottaa käyttöön luonnonmukaisia hulevesien hallintamenetelmiä
ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (Aaltonen et al. 2008). Tämä olisi nopeampi ja
mahdollisesti myös kustannustehokkaampi tapa vastata tulevaisuuden tarpeisiin kuin
vanhojen hulevesijärjestelmien uudistaminen tai tehostaminen.
Pääkaupunkiseudulla on tarpeen varautua sademäärän lisääntymiseen, rankkasateisiin
sekä hulevesi- ja vesistötulviin. Haavoittuvia alueita pääkaupunkiseudulla ovat muun
muassa vesistöalueet, hulevesitulville alttiit alueet sekä viheralueet. Puistot, puut ja
viheralueet viilentävät kaupunkialueita ja edistävät kaupunkiympäristön sopeutumista
ilmastonmuutokseen. Alueiden merkitys on siis huomattava. (HSY 2012)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen suositellaan otettavaksi keskeiseksi lähtökohdaksi
yhdyskuntien suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa (HSY 2012). Suositusten
mukaan
suunnittelijoille
tulee
tarjota
enemmän
koulutusta
ilmastosta
ja
pääkaupunkiseudulle tulee tehdä yhteinen maankäytön tavoiteohjelma, jonka perustana
ovat ilmastonmuutoksen riskit. Maankäytön suunnittelussa tulee varautua lisääntyviin
31
tulviin, sateisiin sekä rankkasateisiin. Lisäksi pääkaupunkiseudun tulee laatia yhteinen
hulevesien hallinnan suunnitelma sekä määräykset hulevesien imeyttämiseen ja
johtamiseen. Tulvauhkien riskit suositellaan selvitettävän valuma-alueittain ja
monialaisesti.
Hulevesien hallinta tulee pohtia valuma-alueen tasolla, jotta ylä- ja
alajuoksun hallintatoimet ovat keskenään tasapainossa eivätkä aiheuta toisilleen haittaa.
Samoin Kylmäojan itähaaralla tulvauhkien riskit tulee selvittää, jotta ne osataan ottaa
huomioon valuma-alueen maankäytössä ja hulevesien hallinnassa.
2.3 Menetelmiä uomien suojeluun ja hulevesien hallintaan
2.3.1 Uoman suojelemismenetelmiä kaupungistumisen vaikutuksilta
EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi vaatii vesistöjen hyvän kemiallisen ja ekologisen
tilan saavuttamista (Parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY). Valuma-alueen
kehitys vaikuttaa hyvin paljon uoman fysikaalisiin ja biologisiin oloihin. Uomien
suojelemiseksi maankäyttöä tulisikin suunnitella valuma-aluelähtöisesti. Uoman
lähialueen maanpinta on hyvin tärkeä uoman fysikaalisille oloille, joten tämä osa
valuma-alueesta on tärkeä suunnittelussa ja sääntelyssä. Heikentyneitä kaupunkiuomia
voi kunnostaa, mutta myös puroon tulevat hulevedet tarvitsevat käsittelyä. Vain siten
puron tila voi säilyä hyvänä. Uoman fysikaalisten olojen paraneminen on mahdollista
kohtalaisesti kaupungistuneella alueella, jos rantavyöhykkeelle voi istuttaa metsää sekä
rummut voidaan poistaa osasta uomaa. (McBride & Booth 2005)
Puut pidättävät hetkellisesti osan sadannasta lehdillä ja oksillaan, ennen kuin vesi
kulkeutuu maahan tai haihtuu ilmaan. Sitä osaa sadannasta, joka pidättyy kasvien
pinnoille ja haihtuu sieltä ilmaan, kutsutaan interseptioksi. Metsässä interseptiota
tapahtuu paljon tehokkaammin, kuin yksittäisissä puissa. Interseption lisäksi kasvusto
hidastaa veden tippumista maahan. Tämä, sekä maahan varisseet lehdet vähentävät
eroosiota. Hulevedet siis sekä hidastuvat, että niiden määrä vähenee metsässä. Puiden
juuret, varisseet lehdet sekä kasvillisuus voivat vähentää hulevesien haitta-aineita,
sedimenttiä sekä ravinteita. Uomien ja kosteikkojen lähellä oleva metsäpinta voi myös
laskea veden lämpötilaa, jolloin veden happipitoisuus kasvaa. (Seitz & Escobedo 2008)
32
Luonnontilaisten
uomien
tilan
säilyttämiseksi
valuma-alueella
tulisi
rajoittaa
läpäisemätöntä pintaa ja sijoittaa valuma-alueelle suojavyöhykkeitä sekä hallita
hulevesiä. Muuntuvien uomien tila on saattanut kaupunkikehityksen lomassa heikentyä.
Niiden valuma-alueilla olisi tärkeää hallita hulevesiä kaupungistumisen vaikutusten
lieventämiseksi. Taantuneet uomat eivät voi enää saavuttaa luonnollista vakavuutta tai
biologista monimuotoisuutta, joten niiden hallinnassa on tärkeää alapuolisen vesistön
suojeleminen. Kaupungista tulevat haitta-aineet tulisi saada uomasta pois. (Schueler
1994)
Schueler (1994) huomauttaa, että kaikkien valuma-alueiden läpäisemättömän pinnan
rajoittaminen 10 prosenttiin ei kuitenkaan ole järkevää. Silloin kaupunkien kehitys
leviäisi paljon suuremmalle maantieteelliselle alalle, mikä tarkoittaisi myös suurempaa
tarvetta liikenneverkostolle näiden taajamien välille. Schuelerin (1994) mukaan paras
tapa minimoida läpäisemätön pinta on keskittää kaupungit tiheiksi ryppäiksi tai
keskustoiksi. Niissä läpäisemätöntä pintaa on yleensä hyvin paljon, jopa 25…100 %.
Tällaisten alueiden uomien tilaa on mahdotonta pitää hyvänä, mutta silloin muiden
alueiden uomat voivat säilyä luonnontilaisena.
Taajamatulvia tulisi tarkastella koko valuma-alueen tasolla. Yläpuolisen valuma-alueen
maankäyttö vaikuttaa huomattavasti uomien tulvimiseen. Pintavalunnan vähentämiseksi
voidaan rajoittaa pintojen tiivistämistä ja päällystämistä, säilyttää metsäalaa ja
kosteikkoja sekä lisätä veden imeytymistä edistämällä uusia maatalouskäytäntöjä.
Tulvariskit tulisi ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa rajaamalla riskialueet,
määrittämällä maankäyttö eri riskialueille ja ottamalla käyttöön maankäytön
säännöstely. (WMO 2008)
Schueler (1997) on määrittänyt seuraavat keinot valuma-alueen suojeluun:

Valuma-alueen kokonaisvaltainen suunnittelu

Herkkien alueiden ja puuston suojelu

Suojavyöhykkeen luominen valuma-alueelle

Kaupungin kehittäminen ryppäissä

Katujen suunnittelu kapeammiksi ja pysäköintialueiden pienemmiksi
33

Rakentamisen aikaisen eroosion hallinta

BMP-menetelmien (Best Management Practice) käyttöönotto.
Boothin et al. (2002) mukaan uoman suojelemiseksi etenkin haja-asutusalueilla
metsäalueen säilyttäminen on tärkeämpää, kuin läpäisemättömän pinnan rajoittaminen.
He kuitenkin korostavat, että läpäisemättömän pinnan vähentämistä tulee pohtia yhdessä
sosiaalisten tavoitteiden kanssa. Sekä uudisrakentaminen, että vesistöjen tilan
säilyttäminen tai jopa parantaminen tulee ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon. He
myös huomauttavat, että mitkään toimenpiteet eivät estä kaikkia kaupungistumisen
vaikutuksia uomaan.
Vesistöjen suojeluun on kehitetty toimenpidesuunnitelma (Booth et al. 2002).
Metsäalasta tulisi suojella vähintään puolet ja läpäisemätöntä pintaa tulisi olla enintään
20 % valuma-alueen pinta-alasta. Alueella tulisi viivyttää hulevesiä virtaaman
kontrolloimiseksi. Ranta-alueet sekä kosteikot tulisi jättää luonnontilaisiksi ja jyrkille
tai epävakaille rinteille ei saisi rakentaa mitään.
Booth et al. (2004) huomauttavat, että yksittäiset, hyvin paikalliset keinot eivät auta
kaupunkipurojen kunnostamisessa pitkällä tähtäimellä. Useimmiten puro tarvitsee
kokonaisvaltaisesti terveen valuma-alueen. Yksittäiset keinot hoitavat oireita, mutta
eivät paranna ongelmaa. Booth et al. (2004) ehdottavat seuraavia toimenpiteitä uomien
suojelemiseksi ja kunnostamiseksi:

Kasvillisuuden säilyttäminen ryppäinä etenkin uoman ympärillä ja kosteikoissa,
jolloin rannat pysyvät koskemattomina

Valuma-alueen läpäisemättömän pinnan rajoittaminen varsinkin alueilla, joista
hulevedet valuvat suoraan vastaanottavaan vesistöön

Rantavyöhykkeiden ja kosteikkojen suojelu, myös poistamalla uomasta rumpuja

Uomanhoito-ohjelmien tekeminen maanomistajille, joissa määritetään heidän
tärkeä roolinsa uoman kunnostamisessa

Useiden eri tieteenalojen, kuten insinööritieteiden, biologian ja ekologian,
soveltaminen uomaa kunnostaessa

Uoman tilan seuraaminen mittausten avulla.
34
2.3.2 Hulevesien hallintamenetelmiä
Jatkosuositusten selvittämiseksi tässä kappaleessa on tehty katsaus erilaisiin hulevesien
hallintamenetelmiin. Hulevesien hallinnan parantamiseksi on hulevesijärjestelmää
suunniteltaessa otettava huomioon koko valuma-alue. Valuma-aluetarkastelussa tulee
ottaa huomioon tuleva maankäyttö sekä sen vaikutukset hulevesiin, ja vesistön
alapuolella sijaitsevien alueiden hulevesien vastaanottokapasiteetti. Hulevesien hallinta
tulee suunnitella vastaanottavaan vesistöön asti. On tärkeää ottaa maankäytön yleiseksi
suunnitteluperiaatteeksi hulevesien muodostumisen vähentäminen sekä hulevesien
imeyttäminen pohjavedeksi ja varastoiminen. Hulevesiä tulee johtaa hallitusti ja tulvia
hallita, sekä epäpuhtauksia vähentää hulevesiä käsittelemällä. (Vantaan kaupunki 2009)
Vantaan Hulevesiohjelmaan (Vantaan kaupunki 2009) on kehitetty prioriteettijärjestys
hulevesien
käsittelyyn.
Ensisijaisesti
hulevedet
tulee
käsitellä
ja
hyödyntää
syntypaikallaan. Tämä tarkoittaa käytännössä hulevesien hyödyntämistä tontilla ja
maahan imeyttämistä. Jos maaperän laatu tai muut olosuhteet eivät sitä salli, johdetaan
tontin hulevedet pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä.
Hulevesien suodattaminen maassa ja maan pinnalla puhdistaa vettä sekä hidastaa sen
kulkua vastaanottavaan vesistöön. Jos tämä ei onnistu, johdetaan hulevedet pois
hulevesiviemärissä jollekin yleisellä alueella sijaitsevalle hidastus- ja viivytysalueelle
ennen vesistöön johtamista. Vasta jos hulevesien imeyttäminen ja viivyttäminen ei ole
mahdollista tonteilla eikä yleisillä alueilla ennen vastaanottavaa vesistöä, johdetaan ne
hulevesiviemäreillä suoraan vesistöön. Tällöin puroihin saatetaan tehdä lampia ja
tulvatasanteita,
jotka
hidastavat
virtaamaa
ja
voivat
toimia
kiintoaineksen
laskeutumispaikkana.
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavojen ympäristövaikutusten arvioimista.
(MRL 1999/132). Hulevesioppaan (Kuntaliitto 2012) mukaan uusia rakennettavia
alueita suunniteltaessa tulee tarkastella yleiskaavatasolla valuma-alueita ja niissä
sijaitsevia pohjavesialueita sekä vesistöjä. Yleiskaavaan tai osayleiskaavaan voi
sisällyttää määräyksiä hulevesien hallinnan mitoituksesta. Hulevesien käsittelyyn voi
myös osoittaa tilavarauksia erilaisiin kaavoihin. Maankäytön suunnitteluun kuuluu
myös valuma-alueen tulvareittien tarkastelu. Tulvareittitarkastelusta tulee laatia
35
tulvareittikartta, jossa osoitetaan hulevesien kulkureitit kun hulevesijärjestelmien
mitoitus on ylittynyt.
Suomessa hulevedet johdetaan useimmiten erillisviemäröinnillä suoraan vesistöihin
(Jormola 2008). Rakennetuilla alueilla hulevedet on perinteisesti koettu haittana ja
uhkana erilaisille toiminnoille sekä rakenteille. Vanhoilla alueilla voi vielä olla käytössä
sekaviemäröinti. Tällöin hulevedet kulkeutuvat käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamoille
jätevesien mukana. Rankkasateiden ja tulvatilanteiden aikana sekaviemäröinnin
kapasiteetti ei välttämättä riitä, jolloin jätevesiä voi päästä luontoon.
Mutkittelevat ja epätasaiset norot soveltuvat hulevesien johtamiseen paremmin kuin
täysin
suorat
ojat.
Luonnontilaista
muistuttavat
uomat
hidastavat
virtausta
tehokkaammin. Jos puro tulvii liikaa, voi sen varteen kaivaa tulvatasanteita uoman
poikkileikkausalan kasvattamiseksi. Näin virtaus purossa hidastuu, eroosio heikkenee ja
kiintoaines alkaa vähitellen laskeutua. Alivirtausuoma tulisi kuitenkin säilyttää kapeana,
jotta vesisyvyys pysyy riittävänä myös alivirtaamalla. (Kuntaliitto 2012)
Lampien ja kosteikkojen avulla voidaan tasata valuntaa ja puhdistaa hulevesiä (Jormola
2008). Niissä veden virtausnopeus hidastuu, jolloin kiintoaines laskeutuu. Lammet ja
kosteikot ovat usein myös maisemallisesti hyväksyttyjä ja hyödynnettyjä. Suuren pintaalansa ansiosta ne voivat viivyttää suuriakin valuntoja. Lammista ja kosteikoista voi
vettä myös imeytyä maaperään ja haihtua ilmaan (Kuntaliitto 2012).
Hulevesiä voidaan imeyttää ja viivyttää taajama-alueilla, mutta tämä vaatii usein
runsaasti tilaa (Jormola 2008). Viivytys- ja imeytymisalueet tulee suunnitella hyvin,
jotta väliaikaisesti muodostuva vesialue on sosiaalisesti hyväksyttävä. Alueen sijainti ja
ilme ovat hyvin tärkeitä. Hulevesiä voidaan imeyttää ja varastoida esimerkiksi
rakentamalla sadepuutarhoja tai viherkattoja. Viherkattojen on havaittu pidättävän
tehokkaasti sadevettä (VanWoert et al. 2004).
Pysäköintialueet voi pinnoittaa harvasaumaisilla laatoituksilla, jolloin ne läpäisevät
vettä (Jormola 2008). Liikennealueille voi myös tehdä viherkaistoja, jotka läpäisevät
hulevesiä. Esimerkiksi Davis-maa-aines, joka koostuu laavakivestä (75 %) ja
36
savimaasta (25 %), läpäisee hyvin vettä ja pidättää haitta-aineita (Xiao & McPherson
2009).
Hulevesien
imeytymistä
pohjavedeksi
voidaan
edistää
suojelemalla
luonnonalueita, joissa maaperä läpäisee hyvin vettä. Puhtaat katoilta tulevat sadevedet
voidaan imeyttää suoraan läpäisevään maaperään, mutta pääkatujen ja muiden likaiset
hulevedet edellyttävät tehokkaampaa käsittelyä. (Kuntaliitto 2012)
Imeytys- ja suodatusalueilta ylivuotavat hulevedet tulisi ensisijaisesti johtaa pois
avopainanteissa tai antaa niiden valua maan pintaa pitkin. Huleveden kiintoaines
suodattuu ja virtaus hidastuu painanteiden kasvillisuuden johdosta. Vettä voi myös
imeytyä maahan. Hulevesiä voi johtaa luonnontilaisia muistuttavissa uomissa, joiden
mutkittelu ja kynnykset hidastavat veden virtausta. (Kuntaliitto 2012)
Tulva-alueiden avulla voidaan tasata puron virtaamaa, jos puron tulvimisesta ei koidu
haittaa. Puron reunoja ja kynnyksiä tulisi kuitenkin suojella eroosiolta esimerkiksi
kiviaineksella
tai
kasvillisuudella.
Tulvimista
voi
tarpeen
mukaan
rajoittaa
tulvatasanteilla. Hulevesien virtausta voi myös hidastaa rantavyöhykkeellä juuri ennen
sen purkautumista vesistöön. Vesi voidaan johtaa rantavyöhykkeelle siten, että virtaus
tasaantuu ja kiintoaines laskeutuu vesikasvillisuuteen. Hulevesien laadun parantaminen
edellyttää hulevesien hallintaa. (Kuntaliitto 2012)
Hulevesien kuormitusta vesistöihin on pyritty vähentämään luonnonmukaisilla
menetelmillä Suomessa ja maailmalla. Vihdissä (Salminen 2010) taajaman laajentuessa
hulevedet lisäsivät Enäjärven kuormitusta. Hulevedet oli johdettu osin putkitettuun ja
osin oiottuun ja perattuun uomaan. Uoma kärsi merkittävästä eroosiosta ja uomassa
kulkeutui paljon haitta-aineita Enäjärveen. Puron ympärille rakennettiin puisto, jonka
keskellä uoma mutkittelee. Puistossa on tulvaniittyjä, viivytysaltaita, hapettavia
pikkukoskia sekä rakennettuja kosteikkoja. Uomalle jäi paljon tilaa ja sen ympärillä on
suojavyöhyke puineen, joka tarjoaa elinympäristön ja ekosysteemipalveluita. Uoman
penkat vahvistettiin kivillä ja kasvillisuudella. Puron suulle ennen Enäjärveä
rakennettiin kosteikko. Alueella on lisäksi luontopolkuverkosto, josta käsin asukkaat
saavat nauttia luontomaisemasta sekä -äänistä.
37
Tärkeää Boothin et al. (2002) mielestä on määrittää ne valuma-alueet, joissa
kaupungistuminen vielä on vähäistä ja vesistöjen tila on hyvä. Näille valuma-alueille
tulisi kehittää omat hulevesien hallintamenetelmänsä, jotta vesistöjen laatu pysyy
hyvänä. Samojen käsittelymenetelmien käyttö kaupungistuneissa ja vähemmän
muutetuissa
valuma-alueissa
ei
ole
järkevää.
Esimerkiksi
Washingtonissa
kaupungistuneella alueella olevat viivytysaltaat eivät ole estäneet uomissa tapahtuvaa
eroosiota. Kaupungistuneen valuma-alueen rakenteelliset muutokset voisivat vähentää
eroosiota tai tulvimista, mutta nekään eivät paranna uomaa elinympäristönä. (Booth et
al. 2002)
2.4 Vesistömallinnus
2.4.1 Erilaisten mallien soveltaminen
Vesistömallinnuksen avulla yritetään usein löytää numeerisia ratkaisuja erilaisiin
ongelmiin. Mallit ovat yksinkertaistuksia todellisesta luonnosta, ja niiden toiminta
perustuu matemaattisiin yhtälöihin. Yhtälöiden avulla voidaan kuvata erilaisten
fysikaalisten systeemien toimintaa. Virtausmallinnuksen avulla voidaan tutkia
esimerkiksi jokien dynamiikkaa, eroosiota, tulvimista, tulvanhallintaa sekä altaiden ja
muiden rakenteiden sedimentoitumista (Wu 2008).
Hydrologisilla malleilla voidaan mallintaa yksittäisiä sadetapahtumia tai jatkuvaa
sadantaa ja valuntaa kaupunkialueilla. Esimerkiksi SWMM-ohjelma (Strom Water
Management Model, EPA 2012) kuvaa osavaluma-alueilta tulevan valunnan määrää ja
laatua sekä hulevesien virtaussyvyyttä ja -nopeutta hulevesiviemäreissä. Malliin voi
myös syöttää luonnonmukaisia hulevesien hallintamenetelmiä, kuten viherkattoja,
sadepuutarhoja tai kosteikkoja, jotka se ottaa huomioon valunnan laskemisessa.
Virtausmallit ovat yleensä yksi-, kaksi- tai kolmiulotteisia (1D, 2D ja 3D).
Luonnonolosuhteissa virtaus on useimmiten kolmiulotteinen ilmiö, jota 3D-malli
kuvaisi parhaiten. 2D- ja 3D-malleilla voidaan mallintaa monimutkaisempien
virtausolosuhteiden prosesseja kuin 1D-malleilla, mutta 3D-mallit ovat kuitenkin
monimutkaisuutensa takia paljon aikaa vieviä. 1D- ja 2D-malleissa on tehty
yksinkertaistuksia, jotta mallien käytöstä on saatu nopeampaa ja helpompaa.
38
2D-malleissa
lasketaan
vedenkorkeustietojen
lisäksi
virtausnopeus
kahdessa
vaakasuunnassa (x ja y), ja malli laskee virtaussuunnan nopeuden x- ja ykomponenteista.
2D-malleja
sovelletaan
esimerkiksi
matalissa
järvissä
ja
jokivesistöissä. 2D-malleilla voidaan tehdä erilaisia virtauslaskelmia, sekä mallintaa
esimerkiksi veden laatua, uoman eroosiota tai jokijäitä.
1D-malleissa muuhun kuin virran suuntaan meneviä nopeuskomponentteja ei oteta
huomioon. Lisäksi 1D-malleissa lasketaan useimmiten virtaama ja vedenkorkeus siten,
että virtaussuunta on mallissa kohtisuoraan poikkileikkaukseen nähden. 1D-malleja
käytetään paljon jokivesistöissä ja altaissa virtauksen sekä kiintoaineen kulkeutumisen
mallinnukseen (Wu 2008).
1D-malleja on monia erilaisia. Esimerkiksi MIKE 11 (DHI 2011), ISIS (Halcrow 2012),
TUFLOW (BMT 2011) ja HEC-RAS (Brunner 2010a) -malleilla voi kuvata virtausta
joissa ja tulvatasanteilla. Monet näistä malleista ovat ilmaisia ja ne sisältävät
sovelluksia, joilla voi tehdä tulvakarttoja. Lisäksi useimmista on myös saatavana 2Dmalli. InfoWorks RS -mallilla (Innovyze 2011) voi kuvata jokivirtausta ja simuloida
sadantaa ja valuntaa. Moniin malleihin on myös sisällytetty vedenlaadun ja kiintoaineen
kulkeutumisen arviointi.
Tässä työssä Kylmäojan itähaaran mallintamiseen on valittu HEC-RAS -malli, sillä
HEC-RAS -mallia on käytetty myös Kylmäojan pääuoman mallinnukseen (FCG
2010a). Itähaaran puro on melko pieni verrattuna pääuomaan, mutta HEC-RAS:n on
oletettu sopivan kuvaamaan puron hydraulista toimintaa kevätylivirtaaman aikaan.
Kylmäojan korvessa sijaitseva kosteikko on haastava mallintaa uomille tarkoitetulla
virtausmallilla, sillä kosteikolla on laaja pinta-ala, eikä vesi virtaa kosteikossa
välttämättä samalla tavalla kuin uomassa. Kosteikon mallintaminen tuo epävarmuuksia
mallin toimivuuteen.
2.4.2 Virtausmallinnus HEC-RAS:lla
HEC-RAS on USACE:n (The U.S. Army Corps of Engineers) kehittämä
mallinnusohjelma, joka on tehty Yhdysvalloissa vesitalouden hallinnan ja suunnittelun
39
avuksi. Ensimmäinen versio (1.0) HEC-RAS -ohjelmasta julkaistiin vuonna 1995, ja
uusin versio (4.1) on julkaistu vuonna 2010. (Brunner 2010b)
HEC-RAS on yksiulotteinen virtausmalli, jolla voidaan laskea joko pysyvää tai
muuttuvaa virtausta. HEC-RAS ottaa laskelmissaan huomioon paikallishäviöt ja veden
virtaustyypin (kiito- vai verkasvirtaus). Ohjelma koostuu neljästä eri mallinnusosasta;
pysyvän
virtauksen
laskenta,
muuttuvan
virtauksen
simulointi,
kiintoaineen
kulkeutumisen laskenta ja veden lämpötila-analyysi. Kaikki mallin osa-alueet käyttävät
samaa geometristä dataa ja yhtäläisiä hydraulisia laskentamenetelmiä.
Ohjelmalla voi mallintaa yksittäisiä uomia tai haarautuvia jokivesistöjä. Ohjelmassa
edellytetään, että jokikanavien kaltevuudet ovat pieniä, alle 1:10.
HEC-RAS on
suunniteltu helpoksi, mutta tehokkaaksi uomien mallintamisohjelmaksi. Ohjelmaan voi
myös syöttää erilaisia rakenteita, kuten siltoja, rumpuja sekä tulvatasanteita. Uoman
poikkileikkauksessa virtauksen oletetaan vaihtelevan asteittain. Virtausnopeus on
jakautunut tasaisesti ja vedenpinta on poikkileikkauksessa vaakasuorassa.
Tässä työssä virtauksen oletetaan olevan pysyvää. Pysyvää virtausta mallinnettaessa
ohjelma käyttää energiayhtälöä vedenpinnantason laskemiseen. Uoman vedenpinnan
profiili lasketaan poikkileikkausten välillä ratkaisemalla energiayhtälö (1) iteroimalla
käyttäen standardiaskellusmenetelmää.
,
(1)
missä αi on epätasaisesta nopeuden jakautumisesta aiheutuva kerroin, Y on veden syvyys
[m], Z on pohjan korkeus [m], v on virtausnopeus [m/s], g on painovoiman kiihtyvyys
[m/s2] ja hf on energiahäviö [m]. Kuvasta 6 nähdään energiayhtälön parametrit.
Energiaviivan korkeuden ja häviön summa alavirran puolella on yhtä kuin energiaviivan
korkeus ylävirrassa.
40
Kuva 6. Energiayhtälön parametrit; αi on epätasaisesta nopeuden jakautumisesta aiheutuva
kerroin, Y on veden syvyys [m], Z on pohjan korkeus [m], v on virtausnopeus [m/s], g on
painovoiman kiihtyvyys [m/s2] ja hf on energiahäviö [m]. (Kärkäs 2012)
Energiahäviöt
koostuvat
kahden
poikkileikkauksen
välillä
kitkasta
sekä
poikkileikkausten laajentumisesta ja kaventumisesta. Ohjelma olettaa, että uoma
kaventuu aina silloin, kun nopeuskorkeus alavirrassa on suurempi kuin ylävirrassa.
Vastaavasti ohjelma olettaa, että uoma laajenee, kun nopeuskorkeus ylävirrassa on
suurempi kuin alavirrassa. Energiahäviön kaava on:
̅
|
| ,
(2)
missä L on virtausalueella painotettu poikkileikkausten etäisyys [m], Sf on kitkahäviö ja
C on laajenemis- tai kaventumishäviökerroin.
Vedenjohtokyky lasketaan muunnetun Manningin yhtälön avulla (kaava 3).
,
missä läpäisykerroin K lasketaan kaavalla 4.
41
(3)
,
(4)
missä n on Manningin kerroin, A on virtausala [m2] ja R on hydraulinen säde [m].
Kitkahäviön kaltevuus energiaviivassa Sf lasketaan kaavalla 5 muunnetun Manningin
yhtälön avulla.
( ) ,
(5)
missä Q on virtaama [m3/s].
HEC-RAS laskee jokaiselle poikkileikkaukselle vain yksittäisen keskimääräisen
energian. Poikkileikkauksen keskimääräinen energia saadaan kaavasta 6 laskemalla
poikkileikkauksen kolmesta osa-alueesta (vasen penkka, pääuoma ja oikea penkka)
virtaamalla painotettu energia.
,
Yhtälön 6 nopeuskerroin
(6)
lasketaan kaavalla 7.
(
) [
]
,
(7)
missä At on poikkileikkauksen virtauspinta-ala [m2], Alob, Ach ja Arob ovat vastaavasti
vasemman penkan, pääuoman ja oikean penkan virtauspinta-alat [m2], Kt on
poikkileikkauksen läpäisykyky ja Klob, Kch sekä Krob ovat vastaavasti vasemman penkan,
pääuoman ja oikean penkan läpäisykyvyt.
Poikkileikkauksen tuntematon vedenkorkeus lasketaan iteroimalla käyttäen kaavoja 1 ja
2. Standardiaskellusmenetelmä etenee seuraavasti:
1. Oletetaan jokin vedenpinnankorkeus ylävirran poikkileikkaukseen.
2. Oletetun
vedenpinnankorkeuden
perusteella
lasketaan
vedenjohtokyky ja nopeuskorkeus poikkileikkauksessa.
42
sen
mukainen
3. Askeleesta 2 saatujen arvojen mukaan lasketaan kitkahäviö ja paikallishäviö ja
ratkaistaan yhtälö 2.
4. Askeleista 2 ja 3 saatujen arvojen avulla ratkaistaan yhtälö 1, jolloin saadaan
laskettua vedenkorkeus poikkileikkauksessa.
5. Verrataan laskettua vedenpinnankorkeuden arvoa askeleessa 1 oletettuun
arvoon. Askeleet 1…5 toistetaan niin monta kertaa, kunnes oletettu ja laskettu
vedenpinnankorkeusarvo ovat tarpeeksi lähellä toisiaan.
Ohjelma
ei
sovella
energiayhtälöä,
kun
virtaama
muuttuu
kiitovirtauksesta
verkasvirtaukseksi tai päinvastoin, vaan silloin sovelletaan momenttiyhtälöä (9). Myös
uomien liitoskohdissa sovelletaan momenttiyhtälöä.
̅ (
)
(
)
̅
̅ ,
(9)
missä β on momenttikerroin, joka kuvaa epäsäännöllisten uomien vaihtelevaa
nopeusjakaumaa.
2.4.3 HEC-RAS:lla mallinnettuja vesistöjä
Vantaalla on käytetty HEC-RAS:a monien purojen ja jokien mallintamiseen.
Keravanjoki on mallinnettu HEC-RAS:lla vuonna 2008, ja sen avulla on tehty alueelle
tulvakartta (Insinööritoimisto Pekka Leiviskä 2008). Lisäksi Vantaalla on mallinnettu
Kylmäojan pääuoma HEC-RAS:lla (FCG 2010a). Mallinnuksen avulla tarkasteltiin
uoman
kevään
ylivirtaamatilannetta
sekä
kesän
rankkasateiden
aiheuttamaa
ylivirtaamatilannetta. Kevätylivaluma arvioitiin Seunan (1983) nomogrammin avulla.
Kylmäojan pääuomalle määritettiin tulva-alueet mallin laskemien vedenkorkeuksien
avulla.
Helsingissä sijaitseva Mustapuro on mallinnettu HEC-RAS:lla (Rakennustaito 2001).
Mustapuro on 4 km pitkä, ja sen valuma-alueen pinta-ala on 6,5 km². Puron valumaalue
on
suureksi
osaksi
kaupunkialuetta.
Mallinnusta
varten
määritettiin
mitoitusvirtaama rationaalisella menetelmällä ja puron mallinnuksen yhteydessä
mallinnettiin myös alueen sadevesiverkostoja. Virtausmallia ei kalibroitu lähtötietojen
43
rajallisuuden takia. Mallinnuksen tuloksista huomattiin, että puro ei tulvinut kerran 2
vuodessa esiintyvällä sadetapahtumalla, mutta sen vedenpinta oli paikoittain niin
korkealla, että se nosti kyseiseen kohtaan purkavien sadevesiviemäreiden paineviivaa.
Tämän
johdosta
sadevesikaivot
tulvivat.
Kerran
50
vuodessa
esiintyvällä
sadetapahtumalla puro tulvi monin paikoin ja tulvimisen vähentämiseksi ehdotettiin
osan puron rumpujen suurentamista.
Espoon Suomenojalla on mallinnettu Finnobäcken-puro ja alueelle on tehty
tulvakartoitus HEC-RAS:n avulla (FCG 2009). Uoman pituus on noin 10 km ja valumaalueen
pinta-ala
on
26
km².
Valuma-alueen
maankäyttö
on
monipuolista
rakentamattomista alueista tiheästi rakennettuihin keskusta-alueisiin. Mallinnuksen
avulla tutkittiin puron nykyistä sekä tulevaa virtausta yleiskaavassa esitettyjen
maankäytön muutosten jälkeen. Hulevesivirtaamat molemmissa tilanteissa määritettiin
hydrologisen mallinnusohjelma SWMM:n (EPA 2012) avulla. HEC-RAS -mallinnus on
tehty
kerran
5
ja
100
vuodessa
toistuvalla
sateella.
Mallista
saatujen
vedenkorkeustietojen perusteella alueelle on tehty tulvakartta. Tulvakartat nykyisellä ja
tulevalla maankäytöllä eivät eronneet merkittävästi toisistaan. Sen sijaan kerran 5 ja 100
vuodessa esiintyvien sateiden tulvakartoissa oli selkeitä eroja tulva-alueen laajuudessa.
Tulvien pienentämiseksi ehdotettiin tulvapenkereiden rakentamista.
Vantaalla ja Helsingissä sijaitseva Krapuoja on myös mallinnettu HEC-RAS -ohjelmalla
(FCG 2012). Krapuojan pituus on 12 km, mutta uomasta mallinnettiin vain 5,7 km
pituinen osuus. Koko uoman valuma-alueen pinta-ala on 30,4 km². Mallinnuksen avulla
tutkittiin
uoman
käyttäytymistä
erilaisissa
virtaustilanteissa
ja
uoman
kehittämistoimenpiteiden vaikutusta tulvimiseen. Mallia ei kalibroitu, vaan koko
uomassa käytettiin karkeuskertoimen arvoa 0,035. Tässäkin tutkimuksessa uomaan
tulevat hulevesivirtaamat määritettiin SWMM-ohjelman (EPA 2012) avulla. Uoman
tulvimisen todettiin olevan maltillista. Krapuojaa esitettiin kehitettäväksi siten, että
uomaa ennallistettaisiin mutkittelevammaksi ja monimuotoisemmaksi ja sen yhteyteen
tehtäisiin tulvatasanteita.
Suriya ja Mudgal (2012) tutkivat maankäytön muutoksen vaikutusta valuntaan ja
virtaamaan Intian rannikkokaupungissa Chennaissa. He määrittivät tulva-alueen HEC-
44
RAS:n avulla. Tutkimusalueesta oli vuonna 1976 neljäsosa rakennettua aluetta ja
vuonna 2005 rakennettua aluetta oli yli kolmasosa. Vuoden 2005 maankäytön mukaan
kerran 100 vuodessa syntyvä tulva-alue on 36,6 km², mikä on viidesosan suurempi, kuin
vuoden 1976 maankäytöllä. Tulva-altaan syvyys oli vuoden 1976 mukaan 3,71 m ja
vuonna 2005 vastaavasti 4,55 m. Kaupungistuminen alueella on siis kasvattanut tulvaaluetta ja sen syvyyttä.
Turkissa tehtiin tulvariskikartta (Akar et al. 2009) HEC-RAS:n avulla 3,66 km²
kokoiselle osalle Yeniciftlik-joen valuma-aluetta, joka sijaitsee Istanbulissa. Alueelle
mallinnettiin kerran 10, 50 ja 100 vuodessa tapahtuva tulva. Mallin mukaan kaikilla
näillä tulvatapahtumilla osa asutusalueista joutuu veden varaan. Tulvan uhka ulottuu
myös teollisuus- ja maatalousalueille. Maankäyttö alueella on suunnittelematonta, ja
laaksossa olevilla asutusalueilla on suuri riski joutua tulvan koettelemaksi.
Chang et al. (2010) tutkivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia paikalliseen liikennejärjestelmään HEC-RAS -ohjelman avulla. Mallinnuksen kohteena oli kaksi uomaa
Portlandin kaupunkialueella Pohjois-Amerikan länsirannikolla. Puroista tutkittiin viittä
eri poikkileikkausta siltojen kohdalta. Molempien valuma-alueesta on kaupungistunut
yli 50 %. Virtaamat ovat puroissa suurimmillaan yleensä talvisin. Tutkimuksessa
mallinnettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia vuosille 2020-2049 ja vertailujaksona
käytettiin vuosia 1970-1999. Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän sekä rankentavan
alueen sateita. Tulosten mukaan kerran 2, 5 ja 10 vuodessa tapahtuvat tulvat kasvavat
alueella. Mallin tulosten mukaan neljä viidestä tutkitusta poikkileikkauksesta tulvii
kerran 25 vuodessa esiintyvällä tulvalla, ja myös pienemmät tulvat tulevat yleistymään.
Vesi nousee purojen tulviessa tutkittujen poikkileikkausten silloille, jolloin liikenne
häiriytyy.
45
3 Tutkimuskohde
3.1 Valuma-alue
3.1.1 Aluekuvaus
Kylmäojan uoman itäisen haaran valuma-alue sijaitsee osin Etelä-Tuusulassa ja osin
Keski-Vantaalla (kuvat 7 ja 8). Itähaara saa alkunsa Tuusulan kunnan puolelta
Maantiekylästä Mätäkiven pohjavesialueelta, mistä se virtaa Kulomäentien ja Jusslan
työpaikka-alueiden läpi. Sieltä puro virtaa Vantaalle suojellun Kylmäojan korven kautta
Ilolan itäpuolelta Asolan ja Leinelän metsäalueen länsipuolelle, sekä Koivukylän ohi.
Itähaarassa on sivuhaara, joka saa alkunsa Kulokukkulan täyttömäeltä. Sivuhaara liittyy
itähaaraan Kylmäojan korven eteläpuolella.
Itähaara kulkee lähivirkistysalueen, suojaviheralueen sekä pientaloalueen halki. Osittain
valuma-alueella sijaitsee myös Kulokukkulan täyttömäki. Valuma-alueen maastotyyppi
vaihtelee metsä- ja suoalueesta asvalttipintaiseen kaupunkirakenteeseen. Ilolan kohdalla
sijaitsee puron merkittävä koskialue, Ilolankoski (entinen Epinkoski, kuva 1). Puro
laskee vetensä Kylmäojan pääuomaan Ruskeasannan kohdalla. Itähaara kuuluu
Keravanjoen valuma-alueeseen.
Kylmäojan itäisen haaran valuma-alueen pinta-ala on 4,6 km². Valuma-alueesta 1,8 km²
(39 %) sijaitsee Tuusulan puolella ja 2,8 km² (61 %) Vantaan puolella. Valuma-alueen
rajaus on tehty määrittämällä kartta- sekä korkeustietojen perusteella todennäköiset
vedenjakajat, kuten tiet ja korkeat maastokohdat. Valuma-alueen pinta-ala muuttuu
hieman vuoteen 2030 mennessä nykytilanteeseen verrattuna. Leinelän osavaluma-alue
tulee kasvamaan 9 hehtaarilla.
46
Kuva 7. Ylhäällä vasemmalla Suomen karttakuva (Krebs 2009) ja oikealla pääkaupunkiseudun
karttakuva (Kaupunkimittausosasto 2012), jossa tutkimuskohde on ympyröity. Alhaalla
Kylmäojan itäisen haaran yläosan valuma-alue ja osavaluma-alueet (1: itäinen työpaikka-alue, 2:
länsiallas, 3: Kylmäojan korpi ja 4: sivuhaara). Punainen katkoviiva kuvaa kaupunginrajaa,
Tuusula sijaitsee Vantaan pohjoispuolella.
47
Kuva 8. Kylmäojan itäisen haaran alaosan valuma-alue ja osavaluma-alueet (5: Ilola, 6: Leinelä ja
7: Koivukylä). Oranssilla katkoviivalla merkitty alue liittyy Leinelän osavaluma-alueeseen vuoteen
2030 mennessä, mutta ei kuulu osavaluma-alueeseen tällä hetkellä.
Valuma-alue on jaettu seitsemään osavaluma-alueeseen. Osavaluma-alueet ovat
Tuusulan itäinen työpaikka-alue (1,22 km²) ja länsiallas (0,23 km²), sekä Kylmäojan
korpi (0,59 km²), sivuhaara (0,80 km²), Ilola (0,62 km²), Leinelä (0,39 km²
nykytilanteessa, 0,48 km² vuonna 2030) ja Koivukylä (0,70 km²). Valuma-aluerajaukset
on
tehty
Vantaan
kaupungin
toimesta
keväällä
2012
(kuva
7).
Mitoitusvirtaamalaskelmissa ja mallinnuksessa on jätetty huomiotta Koivukylän
osavaluma-alue, sillä tältä alueelta valuvat vedet syötettäisiin malliin vasta puron
48
päätöspisteessä. Ilman Koivukylän osavaluma-aluetta itähaaran valuma-alueen pinta-ala
on 3,9 km2.
Valuma-alueen maaperä koostuu savesta, siltistä ja moreenista. Kylmäojan korpi on
soista savikkoaluetta ja Ilolan kohdalla on harvinainen savialueen kivikkoinen koski.
Koskialueen alapuolella puro on sora- ja hiekkapohjainen, mutta muuttuu pian hiesu- ja
savipohjaiseksi. Valuma-alueen maaperänä on myös hiekkaa ja soraa.
Valuma-alue viettää melko tasaisesti lounaan suuntaan, lukuun ottamatta Kulokukkulan
täyttömäkeä (kuva 9). Kylmäojan itäisen haaran puro laskee valuma-alueen 42 metristä
(N43) päähaaran liitospisteeseen, jossa uoman pohja sijaitsee 20 m merenpinnan
yläpuolella. Kulokukkula (36 ha) on korkeimmillaan 90 metriä merenpinnan
yläpuolella.
Kuva 9. Kylmäojan itäisen haaran alueen topografia. Valuma-aluerajaus esitetty kuvassa
punaisella ja itähaaran puro sivuhaaroineen sinisellä. (Kalso 2012)
49
Valuma-alueella esiintyy monipuolista kasvillisuutta (Janatuinen 2012 keskeneräinen).
Kylmäojan korpi on soistunutta metsää. Korven jälkeen Ilolankosken varrella esiintyy
iäkästä kuusikkoa sekä saniaislehtoa. Kosken alapuolella puro virtaa lehtipuiden
reunustamassa käytävässä, ja rannoilla kasvaa lehtokasvillisuutta. Itähaaran alaosassa
esiintyy runsaasti liekopuuta eli suolla kasvanutta ja lopulta kelottunutta puuta, jonka
juuristo on jäänyt turvekerroksen alle. Valuma-alueella on arvioitu olevan puustoa 25
kuutiota hehtaarilla (Vantaan kaupunki 2010).
Vantaalla vallitsee meri-ilmasto, jossa vuoden keskilämpötila on 4…6 °C. Kylmin
kuukausi on usein helmikuu, jolloin keskilämpötila on -4…-7 °C ja lämpimin yleensä
heinäkuu, jolloin keskilämpötila on 16,5…17 °C. Vuotuinen sademäärä on 600…700
mm, ja sateisin kuukausi on usein elokuu, jolloin sataa noin 80 mm. Myös loka- ja
marraskuussa voi sataa 70…80 mm. Lumiolot vaihtelevat Etelä-Suomessa runsaasti, ja
eri talvien pisimmät lumijaksot ovat kestäneet 10 päivästä 5 kuukauteen. Samoin
lumensyvyys vaihtelee, Uudellamaalla lunta on ollut enimmillään 105 cm ja
vähimmillään alle 20 cm. Keskimäärin lunta on enimmillään maaliskuun alkupuolella.
(Kersalo & Pirinen 2009).
3.1.2 Maankäytön kehitys ja vaikutukset Kylmäojan itähaaraan
Kylmäojan itähaaran valuma-alue tulee kehittymään monin paikoin vuoteen 2030
mennessä. Valuma-alueelle on kaavoitettu lisää asuinalueita sekä työpaikka-alueita.
Vantaan puolelle ollaan rakentamassa Leinelän asuinaluetta (Vantaan kaupunki 2008).
Koivukylän väylän eteläpuolelle rakennetaan paraikaa Kehärataa, joka tulee ylittämään
Kylmäojan itähaaran. Tuusulan puolelle on kaavoitettu Kulomäentien työpaikka-alue,
jonka yleissuunnitelma näkyy kuvasta 10 (Tuusulan kunta 2008). Eri värit kuvaavat
erilaista maankäyttöä.
50
Kuva 10. Kulomäentien työpaikka-alueen asemakaava. Oranssit alueet kuvaavat
toimitilarakennusten korttelialuetta, harmaa kuvaa teollisuusrakennusten korttelialuetta, vihreä
kuvaa virkistysalueita ja sininen kuvaa suojaviheralueita. (Tuusulan kunta 2008)
Krebs (2009) tutki Kylmäojan valuma-alueen kehitystä ja maankäytön muutosten
vaikutuksia Kylmäojaan. Hän keskittyi maankäytössä läpäisemättömiin pintoihin, joihin
kuuluvat katot, tiet ja piha-alueet. Krebsin (2009) mukaan Kylmäojan itäisen haaran
valuma-alueen kattopinta-ala on kasvanut reilusti viimeisen kolmenkymmenen vuoden
aikana. Sen odotetaan yli kolminkertaistuvan vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennessä.
Tiet ja piha-alueet läpäisemättöminä pintoina ovat lisääntyneet itäisen haaran valumaalueella moninkertaisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Teiden pinta-alan
ei odoteta enää kasvavan suuresti vuoteen 2030 mennessä, mutta piha-alueiden
odotetaan vielä kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Kylmäojan itäisen haaran
valuma-alueen läpäisemättömän pinnan määrät on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Läpäisemättömän pinnan arvioitu määrä [ha] ja prosenttiosuus
(%) Kylmäojan itäisen haaran valuma-alueella vuosina 1977, 2007 ja 2030.
(Krebs 2009)
Katot
Tiet
Piha-alueet
Läpäisemätön pinta yhteensä
Läpäisemättömän pinnan osuus
valuma-alueen pinta-alasta (%)
51
1977
1.0
1.0
1.1
2007
9.1
8.2
16.6
2030
28.2
8.4
39.0
3.1
33.9
75.6
1.0
7.0
16.0
Vuonna 1977 Kylmäojan itäisen haaran valuma-alueesta vain 1 % oli läpäisemätöntä
pintaa, kun vuonna 2007 vastaava luku oli 7 % ja vuonna 2030 sen odotetaan olevan 16
% (Krebs 2009). Schuelerin (1994) luokittelun mukaan uoma siis muuttuu vuoteen 2030
mennessä luonnontilaisesta muuntuvaksi, ja tulee epävakaaksi. Samalla vedenlaatu
heikkenee (kuvat 4 ja 5).
Krebs (2009) määritti Kylmäojan itäisen haaran valuma-alueen läpäisemättömillä
pinnoilla syntyviä hulevesien määriä vuosina 1977, 2007 ja 2030. Vuonna 2007 syntyvä
hulevesien määrä oli yli 11 kertaa suurempi kuin vuonna 1977. Vuodelle 2030
hulevesien syntymäärä on arvioitu käyttäen samaa sadantaa, kuin vuodelle 2007.
Arvioitu läpäisemättömillä pinnoilla syntyvien hulevesien määrä kasvaa 122 % vuoteen
2030 mennessä vuoteen 2007 verrattuna. Arvioidut hulevesien syntymäärät vuosina
1977, 2007 ja 2030 on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2. Arvioidut hulevesien syntymäärät [l/s] vuosina 1977, 2007 ja 2030 Kylmäojan itäisen
haaran läpäisemättömillä pinnoilla. Vaihtoehto a ja b kuvaavat Krebsin ehdottamia erilaisia
rakennustapoja, jotka vaikuttavat hulevesien määrään. (Krebs 2009)
Arvioitu hulevesimäärä
Vaihtoehto a
Vaihtoehto b
1977
631
2007
7 044
2030
17 941
15 031
16 584
Virtaama laskettiin tilanteessa, jossa rakennetaan jatkossa rakennuksia, joiden
kattopinta-alan ja kerrospinta-alan keskimääräinen suhde on 0,20 (vaihtoehto a
taulukossa 2). Tämä tarkoittaa noin kuusikerroksista rakennusta. Tällöin Kylmäojan
itäisen haaran valuma-alueen läpäisemättömiltä pinnoilta tuleva huippuvirtaama vuonna
2030 olisi 16 % vähemmän, kuin nykyisin vallitsevalla suhdeluvulla laskettu virtaama.
Kylmäojan itäisen haaran valuma-alueen piha-alueille on myös laskettu eri
läpäisemättömien
pintojen
kertoimien
avulla
virtaamat
vuodelle
2030.
Läpäisemättömiltä pinnoilta tulevaa virtaamaa saataisiin vähennettyä 8 %, jos pihaalueilla olisi vähintään 20 prosenttiyksikköä enemmän läpäisevää pintaa kuin vuonna
2009 (vaihtoehto b taulukossa 2). Krebs (2009) suosittelee alueelle rakennettavan
korkeita rakennuksia, jolloin katot veisivät suhteessa vähemmän pinta-alaa. Hän myös
52
toteaa, että suurten läpäisemättömien pysäköintialueiden rakentaminen voi kumota
korkeista rakennuksista saatavat hyödyt.
3.1.3 Kylmäojan korven tarjoamat ekosysteemipalvelut
Taylor (2012 keskeneräinen) tutki Kylmäojan korven vaikutusta itäisen haaran
virtaamaan ja veden laatuun. Tutkimuksen kohteena oli kaupunkirakenteen sisällä oleva
metsäkosteikko, ja sen kyky hidastaa virtaamaa sekä varastoida vettä siten, että
maksimivirtaama pienenee, minimivirtaama kasvaa ja tulvariskit vähenevät. Hän pyrki
myös selvittämään, parantaako kosteikko kaupunkialueelta tulevan veden laatua.
Tutkimuksessa tutkittiin sekä korpeen tulevaa, että sieltä lähtevää vettä, ja verrattiin
näiden määrää ja laatua keskenään. Korpeen tulevasta vedestä otettiin purossa siinä
kohtaa näyte, missä tervaleppäkorpi alkaa (kuva 11). Toinen näyte otettiin purosta
hieman ennen kosteikon päättymistä, jotta siihen ei tule mukaan valuntaa, joka ei ole
kulkenut kosteikon läpi.
havaintoja
sekä
Tutkimukset tehtiin kesäaikaan, ja tutkimusta varten oli
alivirtaamasta,
että
ylivirtaamasta.
Puron
vedestä
tutkittiin
sähkönjohtavuutta, happipitoisuutta, sameutta sekä lämpötilaa. Tutkimuksia varten
itäisestä haarasta otettiin myös vesinäytteitä, joista tutkittiin eri laatuparametreja.
53
Kuva 11. Taylorin (2012 keskeneräinen) mittauspisteet korven molemmin puolin Kylmäojan
itähaaralla merkitty punaisin pistein ja Tiensuun (2008) mittauspisteet merkitty oranssein pistein.
Punainen viiva kuvaa valuma-alueen rajaa ja vihreä katkoviiva kuvaa Vantaan ja Tuusulan rajaa.
Tulosten mukaan puron veden sähkönjohtavuus ja sameus laskevat korpeen tulevan ja
sieltä lähtevän pisteen välillä. Myös veden lämpötila laskee, keskimäärin 0,8 °C tulevan
ja lähtevän pisteen välillä. Veden happipitoisuus sitä vastoin nousee korpeen tulevan ja
sieltä
lähtevän
pisteen
välillä.
Korpeen
tulevan
veden
näytepisteessä
vedenpinnankorkeus vaihtelee huomattavasti enemmän kuin sieltä lähtevässä pisteessä.
Taylorin (2012 keskeneräinen) mukaan veden laatu on purossa ennen korpea huonompi
kuin korven jälkeen. Myös puron virtaamahuiput ovat korkeampia ennen korpea kuin
sen jälkeen. Korpi siis parantaa veden laatua ja tasaa virtaamahuippuja.
3.1.4 Luonto-, maisema- ja virkistysarvot
Kylmäojan itäinen haara on viimeisiä Vantaan kaupungin merkittäviä purokäytäviä ja
viheralueita, joka tarjoaa toimivat ekologiset yhteydet eläimistölle. Se on osa ekologista
yhteyttä, joka ulottuu
Keravanjoelta Mätäkivennummelle asti
yhdistäen sen
Vantaanjokilaaksoon (Janatuinen 2012 keskeneräinen). Kylmäojan itäisen haaran
54
luontoarvoluokitus on II (Vantaan kaupunki & FCG 2009), mikä tarkoittaa
purokohteessa olevan merkittäviä luontoarvoja.
Puroon on istutettu taimenenpoikasia ja viime vuosina on havaittu taimenen onnistuneen
lisääntymään alueella (Vantaan kaupunki & FCG 2009). Puron varrella Vantaan
puolella
sijaitseva
Kylmäojan
korpi
on
luonnonsuojelualue,
jossa
kasvaa
luonnonsuojelulailla rauhoitettua tervaleppää (Rantalainen 2004). Rauhoitetun alueen
pinta-ala on 37 hehtaaria.
Purolla on virkistysarvoa, sillä sen rinnalla kulkee ulkoilureittejä ja alueella on runsasta
virkistyskäyttöä. Virkistysarvot kasvavat uusien asuinalueiden valmistuessa. Suuri osa
purosta sijaitsee asutukselta sivussa, joten sen maisema-arvo ei ole merkittävä.
Koivukylän väylän viereen rakentuva Kehärata tulee kasvattamaan puron maisemaarvoa.
3.2 Kylmäojan itäinen haara
3.2.1 Morfologinen tila
Kylmäojan itähaaran vesi on suurimmaksi osaksi peräisin valuma-alueensa hulevesistä.
Osa puron vedestä tulee myös alueen pohjavesistä, jotka pitävät yllä puron alivirtaamaa.
Itähaaran vesi laskee Kylmäojan pääuomaan. Kylmäoja laskee Keravanjokeen, josta
vesi kulkeutuu Vantaanjoen kautta mereen.
Itäisen haaran pituus on 4,9 km ja siitä 9 % on putkessa ja 91 % avouomassa. Putkitetut
alueet ovat rumpuja eri puolilla itähaaraa. Kylmäojan itähaaran luonnontila-aste on 2,
eli puroa on muokattu. Uoman kaltevuus on 0,5 %. Itähaarassa on rumpuja 13
kappaletta ja sen sivuhaarassa on 2 rumpua. Lisäksi itähaarassa on yksi silta Koivukylän
puistotien kohdalla. (Vantaan kaupunki & FCG 2009)
3.2.2 Veden laatu ja ekologinen tila
Tiensuu (2008) selvitti koko Kylmäojan ekologista tilaa pohjaeläimistön perusteella.
Kylmäojan itäiseen haaraan määritettiin kaksi näytteenottopaikkaa, joista toinen sijaitsi
Kylmäojan korvessa ja toinen Ilolassa Pelimannintiellä (kuva 11). Kylmäojan korven
55
näytteenottopaikka sijaitsi rauhoitetun alueen eteläosassa, jossa itäpuolta puronvarresta
oli muokattu ojituksella ja puustoharvennuksella, kun taas länsipuoli puronvarresta oli
hyvin luonnontilainen. Pelimannintien näytteenottopaikka sijaitsi Ilolassa, jossa puron
länsipuolella sijaitsi pientaloasutusta. Näytteitä otettiin molemmista näytepaikoista viisi
kertaa.
Tulosten
mukaan
ympäristöhallinnon
pohjaeläinindeksin
perusteella
näytteenottopaikkojen ekologinen tila on huono. Happipitoisuus ympäristöhallinnon
vedenlaatuluokituksen mukaan oli molemmilla näytteenottopaikoilla erinomainen lähes
kaikilla näytekerroilla. Poikkeuksena yksi näytekerta, jolloin Kylmäojan korven
happipitoisuus oli välttävä. Kemiallinen hapenkulutus oli Kylmäojan korven
näytteenottopaikalla useimmiten korkeampi kuin Suomen sisävesien keskimääräinen
arvo, ja Pelimannintiellä kemiallinen hapenkulutus oli useimmiten keskimääräisen
arvon mukainen.
Bakteeripitoisuuksien mukainen vedenlaatuluokka oli molemmilla näytteenottopaikoilla
keskimäärin välttävä. Itäisen haaran värilukuun perustuva vedenlaatuluokka oli
keskimäärin tyydyttävä. Kokonaisfosforipitoisuuksien mukainen vedenlaatuluokka oli
Kylmäojan korvessa keskimäärin välttävä ja Pelimannintiellä tyydyttävä. Itäisen haaran
vesi oli laadultaan tyydyttävä.
Tiensuu (2008) arvioi, että Kylmäojan itäinen haara ei ole saastunut siellä esiintyneen
katkan perusteella. Myös itäisen haaran surviaissääsken toukat kertovat siitä, että
sedimentti
ei
ole
saastunut.
Tutkimuksessa
huomautetaan,
että
virallinen
pohjaeläinluokitus ei aina sovi hyvin pieniin virtavesiin. Itäisen haaran pohjavesiyhteisö
on luonnostaan vähälajinen, ja siksi tutkimuksessa arvioidaan itäisen haaran kuuluvan
todellisuudessa tyydyttävään ekologiseen luokkaan.
Itäisen haaran fysikaalis-
kemiallinen tila on tulosten mukaan tyydyttävä.
Itäisessä haarassa on tehty Kylmäojan korven alueella jatkuvatoimista veden laadun
seurantaa ja otettu vesinäytteitä kesällä 2010 sekä lumen sulamisesta aiheutuvan
kevätvalunnan aikaan vuosina 2011 ja 2012 (Valkama 2012). Tulosten mukaan veden
laatu vaihtelee suuresti eri virtaamatilanteissa johtuen savisesta maaperästä ja
56
hulevesistä. Sameus ja sähkönjohtavuus vaihtelevat sekä puroveden hygieeninen laatu
on ajoittain heikko. Puron vesi on luontaisesti sameaa savisesta maaperästä johtuen,
mutta sameuteen vaikuttaa myös itähaaran yläjuoksulla tapahtuva rakennustoiminta.
Hulevesien tasausaltaiden (ks. kohta 3.3.1) rakentaminen näkyi uoman veden
merkittävänä samentumisena keväällä 2011, mikä näkyy myös kuvissa 12 ja 13.
Kuvat 12 ja 13. Tuusulan tasausaltaiden rakentamisen aiheuttama samentunut vesi Kylmäojan
itähaarassa korven pohjoispuolella sekä kiintoaineen tukkima rumpu itäaltaan eteläpuolella
keväällä 2011. (Valkama 2012)
Sähkönjohtavuuden havaittiin olevan Kylmäojan korven kohdalla puron vedessä
korkeimmillaan maaliskuun alkupuoliskolla lumen sulamisen alussa. Tämä johtuu
luultavasti valunnasta, joka on peräisin suolatuilta tie- ja piha-alueilta sulavasta lumesta.
Vedestä tehdyt bakteerimääritykset sekä kokonaisfosforin ja ammoniumtypen arviointi
viittasivat merkittävään jätevesikuormitukseen länsialtaan kohdalla. Kylmäojan itäistä
haaraa kuormittavat Tuusulassa sijaitsevan Kulomäentien työpaikka-alueen hulevedet
sekä sivuhaaran päässä sijaitsevan Kulokukkulan täyttömäen suotovedet. Tuusulan
työpaikka-alueilta ja teiltä kulkeutuu uomaan muun muassa kloridia ja sulfaattia.
Työpaikka-alueella on yritystoimintaa, joka ei ole liittynyt viemäriverkostoon.
Kulokukkulan täyttömäeltä huuhtoutuu Kylmäojan itähaaraan erityisesti typpiyhdisteitä.
Hyvällä hulevesien hallinnalla sekä maankäytön suunnittelulla uomaan kulkeutuvia
haitallisia aineita voitaisiin vähentää.
57
3.3 Tutkimusalueen hulevedenhallintajärjestelmät
3.3.1 Tuusula
Tuusulassa sijaitsevalle Kulomäentien työpaikka-alueelle on rakennettu kaksi
hulevesien tasausallasta (kuva 14). Altaiden on tarkoitus tasata teollisuusalueelta tulevia
hulevesivirtaamia luonnontilaista vastaaviksi ja ne toimivat öljynerottimina työpaikkaalueen mahdollisten öljypäästöjen varalta. Luonnontilaisilta alueilta (kuvassa alueet 1.1,
3.1 ja 4) valuvat vedet on johdettu niskaojalla altaiden ohi. Hulevedet kerätään altaisiin
sekä avo-ojien että viemäreiden avulla. Jusslan työpaikka-alue on hulevesiviemäröity ja
vedet laskevat suoraan laskuojiin.
Kuva 14. Tuusulan tasausaltaat (FCG 2010b).
Tasausaltaiden tehtävä on pitää virtausolosuhteet Kylmäojan korven kohdalla
mahdollisimman luonnonmukaisina. Niitä ei ole suunniteltu tasaamaan ja hallitsemaan
koko Kylmäojan itähaaran virtaamia. Altaat on mitoitettu kerran 10 vuodessa toistuvalla
kolmen tunnin sateella. Altaan 1 mitoitustilavuus on 2200 m³ ja altaan 2 on 2700 m³.
(FCG 2010b)
58
Altaissa on kolmivaiheinen purkurakenne. Alin purkuaukko, halkaisijaltaan 200 mm,
tasoittaa vuosittain toistuvien sateiden aiheuttamaa virtaamaa sekä tyhjentää allasta
sadetapahtumien välissä. Putkesta tulee vettä maksimissaan 60 l/s (Kaupunkiliitto
1979). Sen yläpuolella oleva toinen purkuaukko, halkaisijaltaan 350 mm, soveltuu
yhdessä alimman aukon kanssa kerran 10 vuodessa toistuvan virtaaman tasoittamiseen.
Tästä putkesta tulee vettä maksimissaan 100 l/s (Kaupunkiliitto 1979). Ylimpänä
sijaitsee ylivuototaso, jolla mitoituksen ylittävät erittäin harvoin esiintyvät virtaamat
ohjataan hallitusti järjestelmän läpi, sekä altaissa on myös vesilukko (FCG 2010b).
Kuvissa 15 ja 16 on esitetty altaat.
Kuvat 15 ja 16. Tuusulan tasausaltaat. Oikealla allas 1 (länsiallas) ja vasemmalla allas 2 (itäallas).
3.3.2 Vantaa
Vantaalle rakennettavalla Leinelän asuinalueella on tavoitteena imeyttää tai kuljettaa
avouomissa
suuri
osa
syntyvistä
hulevesistä,
jotta
rakentaminen
vaikuttaisi
mahdollisimman vähän Kylmäojan itähaaran virtaamaan ja ekologiaan. Imeytys
toteutetaan imeytyspainanteilla. Sadevesiviemäröinti rakennetaan vain tonteille, joissa
hulevesien pintakuljetus ei onnistu. Viemäröidyistä sadevesistä osa johdetaan
Kylmäojan itäiseen haaraan, vaikkakin suuri osa johdetaan läheiseen Rekolanojaan.
Koivukylän väylän pohjoispuoli sekä Ilola on perinteisellä tavalla hulevesiviemäröity.
59
4 Tutkimusmenetelmät ja -aineisto
4.1 Puron mitoitusvirtaaman määrittäminen
Puroa mallinnettiin huippuvirtaaman aikaan, joka aiheutuu kevätsateista ja lumien
sulamisesta.
Tämän
takia
puron
valuma-alueelle
arvioitiin
kevätylivaluma.
Kevätylivalumien perusteella arvioitiin puron huippuvirtaama eri tulvatoistuvuuksilla
eri skenaarioissa. Mitoitusvirtaama määritettiin kuudelle eri skenaariolle, jotka ovat
seuraavanlaiset:

Nykytilanne mitoitusvirtaamilla

Vuosi 2030 ottaen huomioon kaupungistumisen vaikutuksen

Vuosi 2030 ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutuksen

Vuosi 2030 ottaen huomioon sekä kaupungistumisen että ilmastonmuutoksen
vaikutukset

Vuosi 2030 ottaen huomioon kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen sekä
tasausaltaiden täydellisen vedenpidätyksen vaikutukset

Herkkyysanalyysi.
Kaikissa skenaarioissa on otettu huomioon Tuusulan tasausaltaiden vaikutus valumaan
siten, että kummastakin tasausaltaasta tulee vettä puroon maksimissaan 160 l/s (ks.
kohta 3.3.1). Itäisen työpaikka-alueen valuma-alueella on myös luonnontilaista aluetta
0,88 km² (kuva 13), josta tuleva huippuvirtaama on laskettu samoin kuin muiltakin
valuma-alueilta. Itäisen työpaikka-alueen osavaluma-alueen luonnontilaiselta alueelta
tuleva vesi on johdettu itäaltaan ohi. Tämän johdosta itäisen työpaikka-alueen
osavaluma-alueelta voi tulla puroon vettä enemmän kuin 160 l/s, mutta itäaltaasta tuleva
vesimäärä ei ylitä tätä lukua.
4.1.1 Mitoitusylivirtaama nykytilanteessa
Nykytilanteen
kevätylivaluma
arvioitiin
käyttäen
Seunan
(1983)
kehittämää
kevätkauden keskiylivaluman nomogrammia järvettömille pienille valuma-alueille
(kuva 17). Nomogrammi perustuu laajaan aineistoon, jossa on tutkittu 37 pientä
järvetöntä valuma-aluetta vuodesta 1958 vuoteen 1977 (Seuna 1982). Tutkitut valuma-
60
alueet sijaitsivat ympäri Suomea. Valuma-alueiden pinta-ala oli keskimäärin 18,27 km²
ja kaltevuus 5,8 %. Valuma-alueilla oli keskimäärin peltoa 18,5 %, suota 22,1 % ja
kangasmetsää 57,9 %. Puustoa valuma-alueilla oli keskimäärin 52,9 m³/ha.
Kevätylivaluma arvioidaan nomogrammilla valuma-alueen koon, purkautumiskohdan
korkeuden merenpinnasta sekä alueen puuston kuutiomäärän mukaan. Nomogrammin
avulla
saa
arvioitua
karkeasti
pienten
järvettömien
valuma-alueiden
keskikevätylivaluman. Myös Kylmäojan pääuoman mallinnuksessa (FCG 2010a) on
käytetty Seunan (1983) nomogrammia kevätkauden keskiylivaluman arviointiin.
Nomogrammin käytössä on kuitenkin epävarmuutensa. Nomogrammissa ei oteta
erikseen huomioon valuma-alueen lumen määrää, sateisuutta tai maankäyttöä, vaan
nämä arvot on otettu mittaustietojen keskiarvoina huomioon nomogrammia
suunniteltaessa. Tästä johtuen nykytilanteen mitoitusvirtaamaa määritettäessä ei tämän
hetkistä kaupungistuneisuutta oteta erikseen huomioon, vaan oletetaan sen olevan
lähellä nomogrammiin sisällytettyä keskiarvoa. Seunan (1982) nomogrammia varten
tutkimat valuma-alueet eivät olleet kaupungistuneita, joten nomogrammin avulla
lasketut kevätylivirtaamat voivat siis olla todellista pienemmät. Kaupungistuminen
otetaan työssä huomioon vasta 2030 tilanteessa, jossa läpäisemätön pinta on lisääntynyt
78 % nykytilanteeseen verrattuna.
Rakennetuilla alueilla usein aurataan lunta tie- ja piha-alueilta pois. Tämä voi aiheuttaa
epävarmuuksia kevätvalunnan laskemiseen. Jos auratut lumet viedään kokonaan
valuma-alueelta pois, kevätvalunta pienenee. Jos taas lumi kasataan valuma-alueen
metsäalueille, kevätvalunta hidastuu. Jos valuma-alueelle tuodaan lunta muualta,
valunta kasvaa.
Nomogrammilla lasketaan yksi yhteinen mitoitusvirtaama-arvo koko itähaaran valumaalueelle. Nomogrammin käyttö on huomattavasti epäluotettavampaa hyvin pienille
valuma-alueille ja siksi työssä ei lasketa mitoitusvirtaamaa erikseen jokaiselle
osavaluma-alueelle. Työssä oletetaan, että kaupungistuminen jakautuu tasaisesti
valuma-alueelle, vaikka todellisuudessa se on hyvin paikallista eri osavaluma-alueiden
kesken.
61
Kylmäojan itäisen haaran valuma-alueen arvot ovat seuraavat (kuva 17):

Valuma-alueen pinta-ala A = 3,9 km²

Purkautumiskohdan korkeus merenpinnasta E0 = 22 m

Arvioitu puuston keskitilavuus alueella Fs = 25 m³/ha.
Kuva 17. Seunan (1983) nomogrammi. Kevätylivaluma arvioidaan nomogrammilla valuma-alueen
koon (A), purkautumiskohdan korkeuden merenpinnasta (E0) sekä alueen puuston keskitilavuuden
(Fs) mukaan. Punainen viiva kuvaa Kylmäojan itähaaran arvoilla saatua kevätkeskiylivalumaa.
Kevätkeskiylivaluma voidaan myös laskea kaavalla 10 (Seuna 1983).
√
,
(10)
missä MHqw on kevätkeskiylivaluma [l/s/km2], Fs on puuston keskitilavuus [m3/ha], E0
on purkautumiskohdan korkeus merenpinnasta [m] ja A on valuma-alueen pinta-ala
[km2].
62
Nomogrammista ja kaavasta 10 saadun arvion mukaan Kylmäojan itähaaran valumaalueella kevätkeskiylivaluma (MHqw) on 120 l/s/km². Kerran 5, 10, 20, 50 ja 100
vuodessa toistuvat kevätylivalumat saadaan kertomalla kevätkeskiylivaluma (MHqw)
vastaavasti Seunan (1983) määrittämillä kertoimilla 1,4, 1,6, 1,9, 2,2 ja 2,5.
Kevätylivirtaamat saadaan kertomalla kevätylivalumat pinta-alalla (kaava 11).
(
)
,
(11)
missä HQ1/x on kevätylivirtaama tietyllä toistuvuudella [l/s] ja
on Seunan (1983)
määrittämä kerroin. Kylmäojan itähaaran valuma-alueen mitoituskevätylivalumiksi
saadaan seuraavat arvot:

120 l/s/km² kerran 1 vuodessa

168 l/s/km² kerran 5 vuodessa

192 l/s/km² kerran 10 vuodessa

228 l/s/km² kerran 20 vuodessa

264 l/s/km² kerran 50 vuodessa

300 l/s/km² kerran 100 vuodessa.
Osavaluma-alueille määritettiin oma mitoitusvirtaamansa niiden pinta-alojen sekä koko
valuma-alueelle laskettujen kevätylivalumien suhteena. Osavaluma-alueille määritettiin
mitoitusvirtaamat kerran 1, 5, 10, 20, 50 ja 100 vuodessa (taulukko 3).
Taulukko 3. Kylmäojan itähaaran osavaluma-alueet, pinta-alat [km²] ja kevätylivirtaamat [l/s]
nykytilanteessa.
Osavaluma-alue
Pinta-ala
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
Itäinen työpaikka-alue
1.22
146
205
234
278
322
366
Länsiallas
0.23
28
39
44
52
61
69
Kylmäojan korpi
0.59
71
99
113
135
156
177
Sivuhaara
0.80
96
134
154
182
211
240
Ilola
0.62
74
104
119
141
164
186
Leinelä
0.39
47
66
75
89
103
117
Koko valuma-alue
3.85
462
647
739
878
1 016
1 155
63
4.1.2 Ylivirtaama vuonna 2030: kaupungistumisen vaikutus
Valuma-alueen läpäisemättömän pinnan kasvun vaikutus valumaan on arvioitu
Schuelerin (1994) kehittämän valuma-alueen läpäisemättömyyden ja valumakertoimen
suhteen perusteella (kuva 18). Kaavion tiedot on kerätty tutkimalla valumaa ja
läpäisemättömän pinnan määrää yli 40 alueella Yhdysvalloissa.
Kuva 18. Tutkittujen valuma-alueiden läpäisemättömän pinnan määrän ja valumakertoimen
suhde. (Schueler 1994)
Vuonna 2012 Kylmäojan valuma-alueesta arvioidaan olevan läpäisemätöntä pintaa 9 %
ja vuonna 2030 vastaavasti 16 %. Valumakerroin on siten vuonna 2012 Schuelerin
(1994) kaavion mukaan 0,09 ja vuonna 2030 vastaavasti 0,16. Vuonna 2030 valuman
arvioidaan siis olevan 1,78 kertaa suurempi kuin vuonna 2012.
Schuelerin (1994) kehittämässä läpäisemättömän pinnan ja valumakertoimen suhteessa
on
epävarmuuksia.
Läpäisemättömän
pinnan
määrän
avulla
saadaan
arvio
valumakertoimesta, mutta se riippuu myös muista tekijöistä. Valumakertoimeen
vaikuttaa lisäksi valuma-alueen maalaji sekä maan kaltevuus ja kasvillisuus. Näitä
tekijöitä ei ole otettu erikseen huomioon tässä työssä valumakerrointa arvioitaessa.
64
Kaupungistumisen
vaikutus
kevätylivalumaan
on
laskettu
kertomalla
Seunan
nomogrammin avulla saadut nykyhetken kevätylivaluma-arvot 1,78:lla. Nomogrammin
sekä lähtötietojen rajallisuudesta johtuen työssä ei lasketa kaupungistumisen astetta
erikseen
osavaluma-alueille,
vaan
oletetaan
koko
itähaaran
valuma-alueen
kaupungistuvan yhtäläisesti. Tämä voi vääristää arvioitua huippuvirtaamaa vuodelle
2030, sillä todellisuudessa kaupungistuminen tulee olemaan melko paikallista. Valumaalueella on eniten läpäisemätöntä pinta-alaa länsialtaan osavaluma-alueessa sekä
Leinelän osavaluma-alueessa Ilolan kohdalla. Näihin alueisiin aiotaan myös rakentaa
lisää läpäisemätöntä pintaa. Korven ja sivuhaaran alue taas tulevat säilymään melko
luonnontilaisina. Tämän johdosta korven ja sivuhaaran osavaluma-alueille arvioidut
huippuvirtaamat voivat olla liian suuret, ja vastaavasti Leinelän ja Länsialtaan
huippuvirtaamat voivat olla liian pienet.
Kun kaupungistumisen vaikutus otetaan huomioon valuma-alueelle tasaisesti, vuodelle
2030 saadaan mitoituskevätylivalumille seuraavat arvot:

214 l/s/km² kerran 1 vuodessa

299 l/s/km² kerran 5 vuodessa

342 l/s/km² kerran 10 vuodessa

406 l/s/km² kerran 20 vuodessa

470 l/s/km² kerran 50 vuodessa

534 l/s/km² kerran 100 vuodessa.
Taulukosta 4 nähdään osavaluma-alueiden pinta-alat ja kevätylivirtaamat vuonna 2030,
kun kaupungistumisen vaikutus otetaan huomioon.
65
Taulukko 4. Osavaluma-alueiden pinta-alat [km²] ja kevätylivirtaamat [l/s] vuonna 2030, kun
kaupungistumisen vaikutus otetaan huomioon.
Osavaluma-alue
Pinta-ala
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
Itäinen työpaikka-alue
1.22
261
365
417
495
573
630
Länsiallas
0.23
49
69
79
93
108
123
Sivuhaara
0.80
171
239
273
325
376
427
Kylmäojan korpi
0.59
126
176
202
239
277
315
Ilola
0.62
132
185
212
252
291
331
Leinelä
0.48
103
144
164
195
226
256
Koko valuma-alue
3.94
842
1 178
1 347
1 599
1 851
2 082
4.1.3 Ylivirtaama vuonna 2030: ilmastonmuutoksen vaikutus
Ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin käytettiin ilmatieteen laitoksella arvioituja
sadantamuutoksia Vantaalle vuodeksi 2030 (Ruosteenoja 2012). Sademäärän,
sadepäivien määrän sekä sateen intensiteetin muuttumista on arvioitu malliennusteiden
perusteella vuoden 2030 jokaiselle kuukaudelle. Muutosten vertailukohtana on vuosien
1980-2009
keskimääräinen
tilanne.
Taulukosta
5
nähdään
yllämainittujen
sadantatietojen muutokset prosentteina Vantaalla vuonna 2030 verrattuna vuosien 19802009 keskimäärään. Sademäärän ja sadepäivien lukumäärän arvioidaan kesäkuukausina
vähenevän, ja muina kuukausina kasvavan. Sadannan intensiteetti kuitenkin kasvaa
kaikkina kuukausina.
Taulukko 5. Ennustettuja sadantamuutoksia prosentteina (%) Vantaalle vuonna 2030 verrattuna
vuosien 1980-2009 keskimäärään. (Ruosteenoja 2012)
Vuosi 2030
Muutos %
Sademäärä
-1.3 … 6.5
Sadepäivien lkm.
-1.7 … 5.7
Sateen intensiteetti
1.7 … 5.7
Taulukon 5 mukaan sadannan intensiteetti kasvaa vuoteen 2030 mennessä kuukaudesta
riippuen noin 2…6 %. Virtaama vuodelle 2030 laskettiin suurimman ennustetun sateen
intensiteetin kuukausimuutoksen (6 %) mukaan. Todellisuudessa valuma voi kasvaa
suhteellisesti enemmän kuin sateen intensiteetti. Kun sateen intensiteetti kasvaa, maan
vesivarastot voivat täyttyä nopeammin ja vedenpidätyskyky heikentyä, jolloin vettä
66
valuu suhteellisesti enemmän maan pinnalla. Laskennassa kuitenkin oletettiin, että
valuma
kasvaa
ilmastonmuutoksen
suhteellisesti
vaikutus
yhtä
paljon
otetaan
kuin
huomioon,
sateen
saadaan
intensiteetti.
Kun
vuodelle
2030
kevätylivalumille seuraavat mitoitusarvot:

127 l/s/km² kerran 1 vuodessa

178 l/s/km² kerran 5 vuodessa

204 l/s/km² kerran 10 vuodessa

242 l/s/km² kerran 20 vuodessa

280 l/s/km² kerran 50 vuodessa

318 l/s/km² kerran 100 vuodessa.
Taulukosta 6 nähdään kevätylivalumien perusteella lasketut osavaluma-alueiden
kevätylivirtaamat vuonna 2030, kun ainoastaan ilmastonmuutoksen vaikutus otetaan
huomioon.
Taulukko 6. Osavaluma-alueiden pinta-alat [km²] ja kevätylivirtaamat [l/s] vuonna 2030, kun
ilmastonmuutoksen vaikutus otetaan huomioon.
Osavaluma-alue
Pinta-ala
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
Itäinen työpaikka-alue
1.22
155
217
248
295
341
388
Länsiallas
0.23
29
41
47
56
64
73
Sivuhaara
0.80
102
142
163
193
224
254
Kylmäojan korpi
0.59
75
105
120
143
165
188
Ilola
0.62
79
110
126
150
174
197
Leinelä
0.48
61
85
98
116
134
153
Koko valuma-alue
3.94
501
702
802
952
1 103
1 253
4.1.4 Ylivirtaama vuonna 2030: kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen
yhteisvaikutus
Kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus saadaan kertomalla valuman
kasvua kaupungistumisesta ja ilmastonmuutoksesta kuvaavat kertoimet keskenään.
Kaupungistumisen arvioidaan aiheuttavan vuodelle 2030 valumaan 78 % kasvun ja
67
ilmastonmuutoksen 6 % kasvun. Niiden yhteisvaikutuksesta valuman arvioidaan
kasvavan 89 % nykytilanteeseen verrattuna (1,78 * 1,06 = 1,89). Kaupungistumisen ja
ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus huomioon ottaen mitoituskevätylivalumiksi vuodelle
2030 saadaan:

221 l/s/km² kerran 1 vuodessa

309 l/s/km² kerran 5 vuodessa

353 l/s/km² kerran 10 vuodessa

420 l/s/km² kerran 20 vuodessa

486 l/s/km² kerran 50 vuodessa

552 l/s/km² kerran 100 vuodessa.
Taulukossa 7 on esitetty kevätylivalumien perusteella lasketut mitoitusvirtaamat vuonna
2030, kun sekä kaupungistumisen, että ilmastonmuutoksen vaikutus otetaan huomioon.
Taulukko 7. Osavaluma-alueiden pinta-alat [km²] ja kevätylivirtaamat [l/s] vuonna 2030, kun sekä
kaupungistumisen, että ilmastonmuutoksen vaikutus otetaan huomioon.
Osavaluma-alue
Pinta-ala
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
Itäinen työpaikka-alue
1.22
276
387
442
525
598
658
Länsiallas
0.23
52
73
83
99
115
130
Sivuhaara
0.80
181
254
290
344
398
453
Kylmäojan korpi
0.59
134
187
214
254
294
334
Ilola
0.62
140
197
225
267
309
351
Leinelä
0.48
109
152
174
206
239
272
Koko valuma-alue
3.94
892
1 249
1 427
1 695
1 953
2 198
4.1.5 Ylivirtaama vuonna 2030: kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen
sekä tasausaltaiden vedenpidätyksen yhteisvaikutus
Tässä skenaariossa otetaan huomioon kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen lisäksi
Tuusulassa Kulomäentien työpaikka-alueella sijaitsevien tasausaltaiden hulevesien
pidätysmahdollisuus. Työssä tarkastellaan ääritilanteita, ja siksi kevätylivirtaamia
arvioitaessa on altaiden oletettu tässä skenaariossa pidättävän kaikki niihin valuvat
68
vedet. Tällöin ainoastaan itäisen työpaikka-alueen luonnontilaiselta alueelta tulevat
vedet pääsevät valumaan altaiden ohi korpeen.
Skenaariossa
on
käytetty
samoja
mitoituskevätylivalumien
arvoja,
kuin
kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutusskenaariossa. Taulukossa 8 on
esitetty kevätylivalumien perusteella lasketut mitoitusvirtaamat vuonna 2030, kun
kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä hulevesien tasausaltaiden
täydellinen vedenpidätys otetaan huomioon.
Taulukko 8. Osavaluma-alueiden pinta-alat [km²] ja kevätylivirtaamat [l/s] vuonna 2030, kun
kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja tasausaltaiden täydellisen vedenpidätyksen vaikutus
otetaan huomioon.
Osavaluma-alue
Pinta-ala
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
Itäinen työpaikka-alue
1.22
199
279
319
379
438
498
Länsiallas
0.23
0
0
0
0
0
0
Sivuhaara
0.80
181
254
290
344
398
453
Kylmäojan korpi
0.59
134
187
214
254
294
334
Ilola
0.62
140
197
225
267
309
351
Leinelä
0.48
109
152
173
206
239
272
Koko valuma-alue
3.94
763
1 069
1 221
1 450
1 678
1 908
4.1.6 Herkkyysanalyysi
Kevätylivirtaamien määrittämiseksi käytettyihin menetelmiin liittyy huomattavia
epävarmuuksia, joiden johdosta arvioidut huippuvirtaamat voivat olla liian pieniä tai
suuria.
Seunan
(1983)
nomogrammi
ei
välttämättä
kuvaa
hyvin
osittain
kaupungistuneen alueen valumaa ja lisäksi kaupungistuminen ja ilmastonmuutos voivat
vaikuttaa valumaan enemmän tai vähemmän, kuin työssä on arvioitu.
Herkkyysanalyysilla pyritään selvittämään, kuinka 20 % suurempi virtaama kuin
kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutusskenaariossa on arvioitu,
vaikuttaisi puron tulvimiseen. Toisin sanoen taulukon 7 arvot on kerrottu luvulla 1,2
kaikilla muilla valuma-alueilla, paitsi altaiden osavaluma-alueilla. Altaiden on oletettu
laskevan vettä 160 l/s, mutta itäaltaan luonnontilaiselta alueelta valuva vesi on laskettu
samoin, kuin muillakin valuma-alueilla.
69
Kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen sekä tasausaltaiden täydellisen vedenpidätyksen
yhteisvaikutusskenaariossa on kuvattu puron toimintaa, kun kevätylivirtaama on noin 15
%
pienempi,
kuin
pelkässä
kaupungistumisen
ja
ilmastonmuutoksen
yhteisvaikutusskenaariossa. Jos herkkyysanalyysi olisi tehty myös 20 % pienemmillä
virtaamilla kuin kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutusskenaariossa,
olisivat
virtaamat
olleet
lähes
samansuuruiset
kuin
kaupungistumisen,
ilmastonmuutoksen ja tasausaltaiden täydellisen vedenpidätyksen yhteisskenaariossa.
Tämän
johdosta,
sekä
maksimivirtaamatilanteita,
siksi
ei
että
työn
tarkoituksena
herkkyysanalyysia
tehdä
on
tarkastella
kaupungistumisen
ja
ilmastonmuutoksen skenaariossa arvioituja pienemmille virtaamille.
Taulukossa 9 on esitetty kevätylivalumien perusteella lasketut mitoitusvirtaamat vuonna
2030,
kun
kaupungistumisen
ja
ilmastonmuutoksen
vaikutuksesta
kasvaneita
huippuvirtaamia on kasvatettu 20 % herkkyysanalyysia varten. Mitoitusvirtaamien
määrittämisessä on otettu huomioon Tuusulan tasausaltaiden vaikutus siten, että ne
laskevat vettä enintään 160 l/s. Itäisen työpaikka-alueen valuma-alueella on myös
luonnontilaista aluetta 0,88 km², josta tuleva huippuvirtaama on laskettu samoin, kuin
muiltakin valuma-alueilta.
Taulukko 9. Osavaluma-alueiden pinta-alat [km²] ja kevätylivirtaamat [l/s] vuonna 2030, kun
kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasvaneita huippuvirtaamia on kasvatettu
20 % herkkyysanalyysia varten.
Osavaluma-alue
Pinta-ala HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
Itäinen työpaikka-alue
1.22
331
464
530
614
686
758
Länsiallas
0.23
62
87
100
119
137
156
Sivuhaara
0.80
217
304
348
413
478
543
Kylmäojan korpi
0.59
160
224
256
305
353
401
Ilola
0.62
168
236
270
320
371
421
Leinelä
0.48
130
183
209
248
287
326
Koko valuma-alue
3.94
1 070
1 499
1 713
2 018
2 312
2 605
70
4.2 Virtausmallin muodostaminen
4.2.1 Virtausmallin rakentaminen
Kylmäojan itäisellä haaralla suoritettiin maastomittauksia tammikuussa 2012.
Tutkimuksessa mitattiin uoman pituusprofiili ja uoman poikkileikkaukset 68 kohdalta
sekä sivuhaarasta 18 kohdalta. Poikkileikkauksia mitattiin 50…100 metrin välein koko
puron pituudelta, varsinkin kohdissa, joissa uoman leveys tai maanpinnan korkeus
muuttuu huomattavasti. Uoman poikkileikkaus mitattiin havaintokohdassa viidestä
pisteestä (kuva 19):

Vasemman reunan ylätaite (1)

Vasen alataite/vesiraja (2)

Uoman pohja keskeltä (3)

Oikea alataite/vesiraja (4)

Oikean reunan ylätaite (5).
Kuva 19. Uoman poikkileikkauksen mittapisteet. (Vantaan kaupunki 2011)
Maastomittauksissa määritettiin myös uoman 13 rummun sekä sivuhaaran 2 rummun
sijainnit, koot ja materiaalit. Samalla määritettiin purossa sijaitsevan silta-aukon mitat.
Rummut ja silta mitattiin ylä- ja alavirran puolelta. Niistä kirjattiin seuraavat tiedot ylös:

Rummun/sillan materiaali

Rumpuputken/silta-aukon halkaisija ja muoto

Uoman pohjan ja aukon korkeus keskilinjassa

Aukon yläpuolisen reunan/maavallin korkeus/tienpinnan korkeus.
71
Maastomittauksista saadut lähtöarvot poikkileikkauksista syötettiin malliin. Malli
rakennettiin
virtaussuunnan
mukaisesti
pohjoisesta
etelään.
Ensimmäinen
poikkileikkaus on Tuusulan puolella Kulomäentien työpaikka-alueella (kuva 20) ja
viimeinen poikkileikkaus sijaitsee Vantaan Ruskeasannassa Purotien eteläpuolella (kuva
21). Malliin täydennettiin myös Kulokukkulan sivuhaara, jonka ensimmäinen
poikkileikkaus on lähellä Kulokukkulaa. Viimeinen sivuhaaran poikkileikkaus sijaitsee
Kylmäojan korven eteläreunassa, jossa se liittyy itäiseen haaraan. Tuusulan tasausaltaita
ei rakennettu malliin, sillä malli on suunniteltu mallintamaan uomia. Tasausaltaista
tuleva virtaama sen sijaan otettiin mallinnuksessa huomioon huippuvirtaamia
arvioitaessa.
Seuraavaksi malliin lisättiin rummut ja silta. Rumpujen sisääntulon häviökertoimeksi
oletettiin k1 = 0,5 ja ulostulon häviökertoimeksi k2 = 1,0 (Brunner 2010a).
Rumpuputkien karkeuskerroin on määritelty niiden materiaalien mukaan (Brunner
2010a):

Muoviset rummut n = 0,015

Metalliset rummut n = 0,019

Betonirummut n = 0,012 (Brunner 2010a).
Vuonna 2030 Kehäradan rakentaminen on saatettu loppuun, jolloin uoman rumpuihin
on tehty rakentamisen yhteydessä muutoksia. Nämä muutokset on tehty myös malliin
vuoden 2030 skenaarioita varten. Kaikissa vuoden 2030 skenaarioissa malliin on
vaihdettu paalun 702 väliaikaisten metallirumpujen (2*400 mm) tilalle betonirumpu,
jonka halkaisija on 1 200 mm. Paaluilla 1108 ja 824 sijaitsevat rummut on perattu.
Nämä ovat toimenpiteitä, jotka tullaan suorittamaan Kehäradan rakentamisen aikana.
Mallin poikkileikkaukset, rummut sekä silta on esitetty liitteessä 1.
Tässä työssä malliin asetetaan yläpuoliseksi reunaehdoksi jokaisen osavaluma-alueen
kohdalla syötettävät virtaamat, joiden laskenta esitettiin yllä kohdassa 4.1. Alapuoliseksi
reunaehdoksi asetettiin uoman päätöspisteen vedenpinnan tasot. Reunaehdot on kuvattu
tarkemmin kohdassa 4.3.
72
4.2.2 Mallin kalibrointi ja validointi
Mallin kalibroinnissa säädellään uoman karkeuskerrointa, jotta mitatut vedenpinnan
tasot ja mallin antamat vedenpinnan tasot vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan.
Kalibroinnissa käytettiin apuna keskineliövirheen neliöjuurta (RMSE, Root Mean
Square Error). Yhtälöä 12 minimoidaan parhaimman kalibrointituloksen saamiseksi.
√ ∑
missä
ja
(̂
) ,
(12)
on tutkittavien pisteiden määrä, ̂ on mallin antama arvo vedenpinnan tasosta
on vedenpinnan tason todellinen arvo (Katila & Tomppo 2001).
Kalibrointia varten puron virtaama määritettiin siivikkomittausten avulla keväällä 2012
huippuvirtaaman aikaan. Siivikkomittaus on Suomessa yleinen vesistöjen virtaaman
mittaustapa. Siivikossa virtausanturin siiven pyörimisnopeus on verrannollinen
virtausnopeuteen (Mustonen 1986). Siivikolla mitattiin puron veden virtausnopeutta
neljässä pisteessä 29. ja 30.3.2012. Mittauspisteet sijaitsivat länsialtaan kohdalla,
Kulomäentien maantäyttöpaikalta tulevassa sivuhaarassa, korven eteläpuolella kulkevan
sähkölinjan sekä Koivukylän väylän kohdalla (kuvat 20 ja 21).
73
Kuva 20. Kylmäojan itähaaran yläjuoksun (plv 2119…4815) poikkileikkaukset. Valkoiset ympyrät
kuvaavat virtausmallin virtaamansyöttöpisteitä ja oranssit pisteet kuvaavat siivikkomittauspisteitä.
74
Kuva 21. Kylmäojan itähaaran alajuoksun (plv 0…2119) poikkileikkaukset. Valkoiset ympyrät
kuvaavat virtausmallin virtaamansyöttöpisteitä ja oranssit pisteet kuvaavat siivikkomittauspisteitä.
Koska poikkileikkausten sisäinen nopeusjakautuma vaihtelee, siivikkomittauksia tehtiin
useassa poikkileikkauksen pisteessä. Poikkileikkauksen mittaamisen jälkeen se jaettiin
leveydestä riippuen eri pisteiden perusteella 3…10 mittauspystysuoraan. Näistä
mittauspystysuorista mitattiin veden virtausnopeus syvyydestä riippuen kahdella tai
kolmella eri syvyydellä. Näin saatiin pysty- ja sivusuuntainen virtausnopeuden
jakautuma. Siivikolla mitattiin yhden pisteen virtausnopeutta 50 sekunnin ajan, ja
tulokseksi saatiin mittauksen keskiarvo.
Luode Consulting Oy seurasi Vantaan kaupungin ja Tuusulan kunnan toimeksiannosta
Kylmäojan itäisen haaran vedenlaatua ja pinnankorkeutta keväällä 2012 automaattisten
antureiden avulla kahden kuukauden ajan 10 minuutin välein. Pinnankorkeustietoa
hyödynnettiin tässä työssä kalibrointimittausten yhteydessä länsialtaan, Kulomäentien
75
maantäyttöpaikalta tulevan sivuhaaran sekä Koivukylänväylän kohdalla. Sähkölinjan
kohdalta mitattiin vedenkorkeus mittakepillä.
Virtaama
laskettiin
virtausnopeudet
graafisella
poikkileikkausten
menetelmällä
(ISO
syvyyksien
kanssa.
748:2007)
integroimalla
Menetelmässä
saadaan
mittauspystysuorien syvyyden ja keskinopeuden avulla integroitua poikkileikkauksen
virtaama.
Ensin
määritetään
syvyys-nopeuskäyrien
pinta-ala
jokaisessa
mittauspystysuorassa, ja sitten näistä pinta-aloista piirretään suorat vedenpinnan
yläpuolelle. Lopuksi määritetään pinta-alasuorista muodostuva pinta-ala, joka on yhtä
kuin poikkileikkauksen virtaama. Siivikkomittauksen laskenta on esitetty kuvassa 22
(Mustonen 1986).
Kuva 22. Siivikkomittauksen laskenta. (Mustonen 1986)
Siivikon mittauksen tarkkuus heikkenee huomattavasti vaikeissa olosuhteissa, kuten
runsaassa vesikasvillisuudessa tai voimakkaassa turbulenssissa (Mustonen 1986).
Mittausvirheitä voi myös esiintyä, jos mittariin kulkeutuu purossa kiintoainetta, alueelle
tulee jostain syystä vääristynyt virtaama tai mittaria ei käytetä sen käyttötarkoitukseen
soveltuvalla virtaamavälillä (ISO 748:2007). Epävarmuuksia aiheuttavat lisäksi
muuttuva virtaus tai jos mittaria ei pidetä oikein paikallaan. Lisäksi poikkileikkauksen
virtaama on sitä helpompi laskea graafisella menetelmällä, mitä yksinkertaisemman
muotoinen poikkileikkaus on. Näin ollen hyvin monimuotoinen poikkileikkaus
76
aiheuttaa
epävarmuuksia
laskentaan.
Tässä
työssä
kuitenkin
oletetaan,
että
epävarmuudet eivät vaikuta merkittävästi virtaamiin.
Malli kalibroitiin 30.3.2012 Kylmäojan itähaaralla mitatuilla vedenkorkeus- ja
virtaamatiedoilla. Kalibrointi suoritettiin virtausvastusta kuvaavaa Manningin kerrointa
muuttamalla. Kalibroinnin alussa Manningin kerroin oli koko uomassa 0,05, jolloin
RMSE oli 3,5. Kalibroinnin jälkeen Manningin kerroin vaihtelee uomassa välillä n =
0,043...0,062 (taulukko 10). Kyseiset Manningin kertoimet sopivat uomille, jotka ovat
puhtaita ja mutkailevia, sekä niissä on matalia vyöhykkeitä, kiviä ja kasvillisuutta
(Jaakonaho 2001). Näillä Manningin kertoimilla RMSE oli 0,87 (taulukko 11). Mallin
antama vedenpinnan taso ja mitattu vedenpinnan taso eroavat toisistaan kalibroinnin
jälkeen korkeintaan yhdellä senttimetrillä kaikissa mittauspisteissä.
Taulukko 10. Manningin kertoimet
itäisen haaran eri osissa.
Taulukko 11. Keskineliövirheen neliöjuuri
(RMSE) eri tilanteissa.
Paaluväli
Manning n
Tilanne
RMSE
0…2624
0.062
Lähtötilanne
3.50
2692…4050
0.054
Kalibrointi
0.87
sivuhaara 2690…3548
0.043
Validointi
2.60
Kalibroitu malli validoitiin siten, että malliin syötettiin uudet virtaamat ja säilytettiin
kalibroinnista saadut Manningin kertoimet. Uudet virtaamat on laskettu 29.3.2012
samoista neljästä pisteestä mitatuista virtausnopeuksista. Validoinnin RMSE-arvo oli
2,60. Validoinnissa mitattu ja mallin antama vedenpinnan taso eroavat toisistaan yhdellä
senttimetrillä Kulomäentien ja sähkölinjan mittauspisteissä, ja sivuhaarassa tasot
vastaavat toisiaan. Koivukylän väylän pisteessä mitattu vedenpinnan taso on 5 cm
korkeammalla, kuin mallin antama vedenpinnan taso, minkä johdosta validoinnin
RMSE-arvo on huomattavasti suurempi kuin kalibroinnin RMSE-arvo. Taulukossa 12
on esitetty kalibroidut ja validoidut vedenpinnan tasot ja kuvassa 23 havainnollistettu
mallin antamien kalibroitujen ja validoitujen vedenpinnan tasojen eroa mitattuihin
vedenpinnan tasoihin.
77
Taulukko 12. Mitatut ja mallin antamat vedenpinnan tasot [m] kalibroinnissa ja validoinnissa sekä
kalibroinnissa käytetyt siivikolla mitatut virtaamat [l/s].
Kalibrointi
Validointi
Mittauspiste (pl) W mitattu [m] W laskettu [m] Q [l/s] W mitattu [m] W laskettu [m] Q [l/s]
Koivukylän väylä
26.61
26.62
574
26.66
26.61
539
Sähkölinja
35.69
35.68
302
35.69
35.70
324
Sivuhaara
36.13
36.14
255
36.13
36.13
213
Kulomäentie
40.57
40.57
48
40.59
40.60
61
Kuva 23. Mallin antamien kalibroitujen ja validoitujen vedenpinnan tasojen poikkeama [cm]
mitatuista vedenpinnan tasoista.
Kuvasta 23 näkyy, kuinka validoinnissa Koivukylän väylän mitatut ja mallinnetut
vedenpinnan tasot eroavat toisistaan huomattavasti enemmän, kuin muiden pisteiden
vastaavat arvot. Purossa on saattanut olla Koivukylän väylän alapuolella este, joka on
padottanut vettä ja vedenpinnan taso on noussut tavallista korkeammalle, tai
mittauksessa on tapahtunut virhe.
4.2.3 Malliajot
Malliajojen tarkoituksena oli määrittää vedenkorkeus uomassa eri virtaamilla ja
tarkastella
Tuusulan
puolella
sijaitsevien
hulevesialtaiden
toimivuutta
tulvan
ehkäisemiseksi. Malliajoilla tarkasteltiin myös uoman rumpujen toimivuutta eri
virtaamilla. Mallilla tarkasteltiin kuutta eri skenaariota, jotka ovat seuraavanlaiset:
78

Nykytilanne mitoitusvirtaamilla

Vuosi 2030 ottaen huomioon kaupungistumisen vaikutuksen

Vuosi 2030 ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutuksen

Vuosi 2030 ottaen huomioon sekä kaupungistumisen että ilmastonmuutoksen
vaikutukset

Vuosi 2030 ottaen huomioon kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen sekä
viivytysaltaiden vaikutukset

Herkkyysanalyysi.
Seuraavat tilanteet mallinnettiin kaikissa kuudessa skenaariossa:

Virtaamatilanne kerran 1 vuodessa (HQ1/1)

Virtaamatilanne kerran 5 vuodessa (HQ1/5)

Virtaamatilanne kerran 10 vuodessa (HQ1/10)

Virtaamatilanne kerran 20 vuodessa (HQ1/20)

Virtaamatilanne kerran 50 vuodessa (HQ1/50)

Virtaamatilanne kerran 100 vuodessa (HQ1/100).
Virtaamat syötettiin malliin uoman kuudessa eri kohdassa, jotka näkyvät kuvissa 20 ja
21. Syöttöpisteinä olivat puron alku itäaltaalla (pl 4815), länsialtaan haara (pl 3900),
sivu-uoman alku (pl 3548), sivu-uoman liitoskohta (pl 2624), Koivukylän puistotie (pl
1775) ja Koivukylän väylä (pl 1243). Kylmäojan pääuoman mallinnuksesta (FCG
2010a) saatiin itähaaran liitoskohdan vedenpinnan tasot eri virtaamatilanteissa.
Pääuoma on mallinnettu myös HEC-RAS:lla ja samoilla virtaamatilanteilla kuin
itähaara. Oletuksena on, että pääuoman mallinnuksesta saadut liitoskohdan vedenpinnan
tasot sopivat itähaaran mallinnuksen reunaehdoksi. Nämä vedenpinnan tasot syötettiin
malliin purkukohdan vedenpinnan tasoksi:
79

22,03 m virtaamatilanteessa kerran 1 vuodessa (HQ1/1)

22,19 m virtaamatilanteessa kerran 5 vuodessa (HQ1/5)

22,29 m virtaamatilanteessa kerran 10 vuodessa (HQ1/10)

22,36 m virtaamatilanteessa kerran 20 vuodessa (HQ1/20)

22,42 m virtaamatilanteessa kerran 50 vuodessa (HQ1/50)

22,48 m virtaamatilanteessa kerran 100 vuodessa (HQ1/100).
80
5 Tulokset
Tässä luvussa esitetään virtausmallinnuksesta saadut tulokset kuvina (kuvat 24…32).
Nykytilanteen (5.1) kuvissa näkyy koko Kylmäojan itähaaran sekä sen sivuhaaran
pituusleikkaus. Herkkyysanalyysin tuloksissa (5.6) on esitetty pituusleikkaus itähaaran
alaosasta sekä sivuhaaran tulvivista rummuista. Muissa skenaarioissa (5.2…5.5) on
esitetty kuva vain itähaaran alaosan pituusleikkauksesta, sillä ainoastaan siellä on
tulvivia rumpuja. Kuvissa on esitetty itähaaran vedenpinnan taso kerran 1, 10 ja 100
vuodessa esiintyvällä virtaamatilanteella, mutta työssä on kerrottu sanallisesti tulokset
myös muista mallinnetuista virtaamatilanteista.
Kuvissa näkyy uoman ja vedenpinnan korkeustason lisäksi uoman rummut sekä silta.
Luvun lopussa on esitetty yhteenvetotaulukko eri skenaarioissa eri virtaamatilanteissa
tulvivista rummuista (taulukko 13). Pituusleikkauskuvat koko uomasta kaikissa
mallinnetuissa virtaamatilanteissa on esitetty liitteessä 2. Liitteestä 3 löytyy
vedenkorkeudet uoman poikkileikkauksissa ja liitteestä 4 itähaaran tulvakohtien
tulvakartat.
5.1 Nykytilanne
Nykytilanteen pituusleikkaukset on esitetty kolmessa osassa. Kuva 24 on Kylmäojan
itähaaran alajuoksulta, kuva 25 itähaaran yläjuoksulta ja kuva 26 sivuhaarasta.
Nykytilanteessa kerran 5, 10 ja 20 vuodessa esiintyvässä mitoitusvirtaamassa puro tulvii
Koivukylässä kahden rummun kohdalla (pl 1108 ja 824). Tulviminen näkyy siten, että
kuvassa 24 vedenpintaa kuvaava linja on näiden rumpurakenteiden yläpuolella. Kerran
vuodessa esiintyvällä mitoitusvirtaamalla puro ei tulvi, vaan pysyy uomassa.
Tulviva rumpu (pl 1108) alittaa kevyen liikenteen väylän, joka yhdistää Koivukylän
väylän ja Lehmustien. Rummun tulviminen voi katkaista kulkuyhteyden kevyen
liikenteen väylällä. Alueelle parhaillaan rakennettava Kehärata tulee kulkemaan paalun
1108 yli. Kevyen liikenteen väylää ja rumpua paalulla 1108 ei voi nostaa, sillä rumpua
nostettaessa ratarakenteiden huoltoajolle ei jäisi tarpeeksi tilaa. Rummun perkaaminen
voisi auttaa tulvimisen vähentämiseen. Rummussa on nykytilanteen mallinnuksessa 40
cm pohjalietettä. Toisen rummun (pl 824) tulviminen ei aiheuta merkittävää vahinkoa,
81
sillä se sijaitsee metsäalueella. Rummussa on 20 cm sedimenttiä, minkä voisi kuitenkin
puhdistaa tulvimisen vähentämiseksi.
Kerran 50 vuodessa esiintyvässä mitoitusvirtaamassa tulvivia rumpuja on Koivukylässä
edellä mainittujen lisäksi paaluilla 702 ja 896 (kuva 24). Paalulla 702 sijaitsee
Kehäradan työmaa, ja tämän takia paikalla olevat rummut (2 * 400 mm) ovat
väliaikaiset. Myös paalun 896 rumpu sijaitsee Kehäradan työmaalla, mutta sitä ei
muokata rakentamisen yhteydessä.
Kerran 100 vuodessa esiintyvässä virtaamassa tulvii lisäksi rumpu Kylmäojan korven
alaosassa (pl 2558, kuva 24). Vedenpinta nousee 5 cm rumpurakenteen yläpuolelle.
Rumpu sijaitsee sähkölinjan kohdalla, joka on sivuhaaran liitoskohdasta n. 66 m
alajuoksun suuntaan. Rumpujen (2 * 500 mm) yllä kulkee kevyen liikenteen väylä, joka
voi muuttua kulkukelvottomaksi rumpujen tulviessa. Lisäksi sähkölinjan perusta voi
vahingoittua. Vesi nousee jopa 81 cm toisen rumpurakenteen (pl 824) yläpuolelle
Kehäradan kohdalla. Mallista saatujen kerran 100 vuodessa esiintyvän virtaamatilanteen
vedenkorkeuksien perusteella tehty tulvakartta löytyy liitteestä 4. Kerran 100 vuodessa
esiintyvällä virtaamalla puron tulva levittäytyy eniten Kehäradan kohdalla (liite 4).
Mallintamalla selvitettiin, että puhdistamalla kaksi osittain sedimentoitunutta rumpua
(pl 824 ja 1108), vähenee rumpujen tulviminen kerran 1, 5, 10 ja 20 vuodessa
esiintyvällä virtaamalla. Rummut eivät tulvisi ollenkaan kerran 1 ja 5 vuodessa
esiintyvillä virtaamilla. Kerran 10 ja 20 vuodessa esiintyvällä virtaamalla tulvisi vain
toinen rummuista (pl 824). Rumpujen puhdistaminen ei vaikuta kerran 50 ja 100
vuodessa esiintyvien virtaamien aiheuttamien tulvivien rumpujen määrään.
82
Kuva 24. Kylmäojan itähaaran alajuoksun (plv 0…2624) pituusleikkaus nykytilanteessa.
Turkoosilla merkitty kerran 1 vuodessa esiintyvä virtaamatilanne, sinisellä kerran 10 ja vihreällä
kerran 100 vuodessa esiintyvä virtaamatilanne.
83
Kuva 25. Kylmäojan itähaaran yläjuoksun (plv 2624…4815) pituusleikkaus nykytilanteessa.
Turkoosilla on merkitty kerran 1 vuodessa, sinisellä kerran 10 ja vihreällä kerran 100 vuodessa
esiintyvä virtaamatilanne.
84
Kuva 26. Kylmäojan itähaaran sivuhaaran pituusleikkaus nykytilanteessa. Turkoosilla on merkitty
kerran 1 vuodessa, sinisellä kerran 10 ja vihreällä kerran 100 vuodessa esiintyvä virtaamatilanne.
85
5.2 Vuonna 2030: kaupungistumisen vaikutus
Kuvassa 27 on esitetty itäisen haaran alajuoksun pituusleikkaus vuonna 2030, kun
kaupungistuminen on vaikuttanut virtaamaan. Kerran vuodessa esiintyvällä virtaamalla
puro ei tulvi tässä skenaariossa. Kaikilla muilla mitoitusvirtaamilla puron alajuoksulla
on rumpuja, joiden vedenvälityskapasiteetti ylittyy. Kerran 5 ja 10 vuodessa esiintyvällä
virtaamalla tulvivat rummut korven alaosassa (pl 2558) sekä Koivukylässä kahdessa
kohdassa (pl 1108 ja 824). Kerran 20 ja 50 vuodessa esiintyvällä mitoitusvirtaamalla
tulvii edellä mainittujen rumpujen lisäksi rumpu Ilolan itäpuolella metsäalueella (pl
1462), jonka yli menee kävelypolku.
Kerran 100 vuodessa esiintyvällä mitoitusvirtaamalla edellä mainittujen neljän rummun
lisäksi tulvivat kaksi muuta rumpua (pl 1393 ja 1980) Ilolan itäpuolella (kuva 27).
Toisen rummun (pl 1393) ylitse kulkee kävelypolku ja toisen rummun (pl 1980) ylitse
kulkee kevyen liikenteen väylä, joka on talvisin hiihtolatu. Mallista saatujen kerran 100
vuodessa esiintyvän virtaamatilanteen vedenkorkeuksien perusteella tehty tulvakartta
löytyy liitteestä 4, josta näkee tulvan levittäytyvän eniten Kehäradan kohdalla sekä
Ilolan itäpuolella. Vesi nousee jopa 26 cm rumpurakenteen (pl 824) yläpuolelle
Kehäradan kohdalla ja 36 cm rumpurakenteen (pl 2558) yläpuolelle korven alaosassa.
Tulvivat rummut voivat katkaista kevyen liikenteen väylien kulkuyhteyksiä korven
alaosassa kahdessa kohtaa (pl 2558 ja 1980) sekä Kehäradan alla (1108). Myös
kävelypolkujen kulkuyhteys voi katketa kahdessa kohtaa Ilolan itäpuolella (pl 1462 ja
1393).
86
Kuva 27. Kylmäojan itäisen haaran alajuoksun (plv 0…2624) pituusleikkaus vuonna 2030, kun
kaupungistumisen vaikutus virtaamaan on otettu huomioon. Kuvassa on esitetty kerran 1
(turkoosi), 10 (sininen) ja 100 (vihreä) vuodessa esiintyvät virtaamatilanteet.
87
5.3 Vuonna 2030: ilmastonmuutoksen vaikutus
Puron rummut eivät tulvi kerran 1, 5 ja 10 vuodessa esiintyvällä mitoitusvirtaamalla
(kuva 28). Kerran 20 vuodessa esiintyvällä virtaamalla purossa tulvii rumpu
Koivukylässä (pl 1108). Kerran 50 ja 100 vuodessa esiintyvällä virtaamalla purossa
tulvivat edellä mainitun lisäksi toinen rumpu Koivukylässä (pl 824) sekä korven alaosan
rumpu (pl 2558).
Mallista saatujen kerran 100 vuodessa esiintyvän virtaamatilanteen vedenkorkeuksien
perusteella tehty tulvakartta löytyy liitteestä 4, josta näkee tulvan levittäytyvän eniten
Kehäradan kohdalla. Vesi nousee 8 cm (pl 824) ja 6 cm (pl 1108) rumpurakenteiden
yläpuolelle Kehäradan kohdalla ja 10 cm (pl 2558) korven alaosassa.
Tulvivat rummut voivat katkaista kevyen liikenteen väylien kulkuyhteyksiä korven
alaosassa (pl 2558) sekä Kehäradan alla (1108). Koivukylän toisen rummun (pl 824)
tulviminen ei aiheuta haittaa, sillä se sijaitsee metsäalueella.
88
Kuva 28. Kylmäojan itäisen haaran alajuoksun (plv 0…2624) pituusleikkaus vuonna 2030, kun
ilmastonmuutoksen vaikutus virtaamaan on otettu huomioon. Kuvassa on esitetty kerran 1
(turkoosi), 10 (sininen) ja 100 (vihreä) vuodessa esiintyvät virtaamatilanteet.
89
5.4 Vuonna 2030: kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen
yhteisvaikutus
Vuonna 2030 kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksesta purossa
esiintyy tulviva rumpu Koivukylässä (pl 1108) jo kerran vuodessa esiintyvällä
virtaamalla (kuva 29). Kerran 5 vuodessa esiintyvällä virtaamalla purossa tulvii edellä
mainitun rummun lisäksi korven alaosassa (pl 2558) ja toinen rumpu Koivukylässä (pl
824). Kerran 10 ja 20 vuodessa esiintyvällä virtaamalla tulvii lisäksi rumpu Ilolan
itäpuolella metsäalueella (pl 1462).
Kerran 50 vuodessa esiintyvällä virtaamalla
purossa tulvii edellisten lisäksi toinen rumpu Ilolan itäpuolella metsäalueella (pl 1980).
Kerran 100 vuodessa esiintyvällä virtaamalla purossa tulvii kaiken kaikkiaan 6 rumpua
(kuva 29). Kaksi rummuista sijaitsee Koivukylässä Kehäradan alla (pl 824 ja 1108),
kaksi Ilolan itäpuolella (pl 1393, 1462) ja kaksi Kylmäojan korven alaosassa (pl 1980 ja
2558).
Mallista
saatujen
kerran
100
vuodessa
esiintyvän
virtaamatilanteen
vedenkorkeuksien perusteella tehty tulvakartta löytyy liitteestä 4, josta näkee tulvan
levittäytyvän sekä Kehäradan kohdalla, että Ilolan itäpuolella. Kehäradan kohdalla vesi
nousee 26 cm (pl 824) ja 20 cm (pl 1108) rumpurakenteiden yläpuolelle. Korven
alaosassa (pl 2558) vesi nousee korkeimmillaan 37 cm ja Ilolan itäpuolella (pl 1462)
15 cm rumpurakenteiden yläpuolelle.
Tulvivat rummut voivat katkaista kevyen liikenteen väylien kulkuyhteyksiä korven
alaosassa kahdessa kohtaa (pl 2558 ja 1980) sekä Kehäradan alla (pl 1108). Myös
kävelypolkujen kulkuyhteys voi katketa kahdessa kohtaa Ilolan itäpuolella (pl 1462 ja
1393). Toinen Koivukylässä tulviva rumpu (pl 824) ei aiheuta haittaa, sillä se sijaitsee
metsäalueella.
90
Kuva 29. Kylmäojan itäisen haaran alajuoksun (plv 0…2624) pituusleikkaus vuonna 2030, kun
kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutus virtaamaan on otettu huomioon. Kuvassa on
esitetty kerran 1 (turkoosi), 10 (sininen) ja 100 (vihreä) vuodessa esiintyvät virtaamatilanteet.
91
5.5 Vuonna 2030: kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja
tasausaltaiden vedenpidätyksen yhteisvaikutus
Yksikään puron rummuista ei tulvi kerran vuodessa esiintyvällä mitoitusvirtaamalla
(kuva 30). Kerran 5 vuodessa esiintyvällä virtaamalla tulvii Koivukylässä kaksi rumpua
(pl 824 ja 1108). Kerran 10 vuodessa esiintyvällä virtaamalla tulvii lisäksi korven
alaosassa (pl 2558). Kerran 20, 50 ja 100 vuodessa esiintyvällä virtaamalla tulvii
edellisten lisäksi Ilolan itäpuolella (pl 1462).
Kerran 100 vuodessa esiintyvällä virtaamalla tulvii siis kaiken kaikkiaan 4 rumpua
(kuva 30), joista 2 sijaitsee Kehäradan alla (pl 824 ja 1108), yksi Ilolan itäpuolella (pl
1462) ja yksi Kylmäojan korven alaosassa (pl 2558). Mallista saatujen kerran 100
vuodessa esiintyvän virtaamatilanteen vedenkorkeuksien perusteella tehty tulvakartta
löytyy liitteestä 4, josta näkee tulvan levittäytyvän Kehäradan kohdalla. Vesi nousee
toisen rummun kohdalla (pl 1108) 16 cm ja toisen kohdalla (pl 824) 22 cm rakenteen
yläpuolelle. Korven alaosassa (pl 2558) vesi nousee korkeimmillaan 29 cm ja Ilolan
itäpuolella (pl 1462) 9 cm rumpurakenteiden yläpuolelle.
Tulvivat rummut voivat katkaista kevyen liikenteen väylien kulkuyhteyksiä korven
alaosassa (pl 2558) sekä Kehäradan alla (pl 1108). Myös kävelypolkujen kulkuyhteys
voi katketa Ilolan itäpuolella (pl 1462). Toinen Koivukylässä tulviva rumpu (pl 824) ei
aiheuta haittaa, sillä se sijaitsee metsäalueella.
92
Kuva 30. Kylmäojan itäisen haaran alajuoksun (plv 0…2624) pituusleikkaus vuonna 2030, kun
kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen sekä tasausaltaiden vedenpidätyksen vaikutus virtaamaan
on otettu huomioon. Kuvassa on esitetty kerran 1 (vihreä), 10 (sininen) ja 100 (turkoosi) vuodessa
esiintyvät virtaamatilanteet.
93
5.6 Herkkyysanalyysi
Kerran 1 vuodessa toistuvalla virtaamalla purossa tulvii kaksi rumpua Koivukylässä (pl
824 ja 1108, kuva 31). Tulvivia rumpuja on yksi enemmän, kuin kaupungistumisen ja
ilmastonmuutoksen yhteisvaikutusskenaariossa, jonka pohjalta herkkyysanalyysi on
tehty. Kerran 5 ja 10 vuodessa toistuvalla virtaamalla tulvii edellä mainittujen lisäksi 2
rumpua, joista toinen sijaitsee Ilolan itäpuolella (pl 1462) ja toinen korven alaosassa (pl
2558).
Tilanne
on
sama,
kuin
kaupungistumisen
ja
ilmastonmuutoksen
yhteisvaikutusskenaariossa kerran 10 vuodessa toistuvalla virtaamalla.
Kerran 20 vuodessa toistuvalla virtaamalla tulvii lisäksi toinen rumpu Ilolan itäpuolella
(pl 1393, kuva 31). Kerran 50 vuodessa esiintyvällä virtaamalla tulvii edellisten lisäksi
kolmas rumpu Ilolan itäpuolella (pl 1980). Verrattuna kaupungistumisen ja
ilmastonmuutoksen yhteisvaikutusskenaarioon, on kerran 50 ja 100 vuodessa toistuvat
virtaamatapahtumat muuttuneet vastaavasti kerran 20 ja 50 vuodessa toistuviksi.
Kerran 100 vuodessa toistuvalla virtaamalla tulvii purossa yhteensä 8 rumpua, joista 7
itähaaran alaosassa (pl 824, 896, 1108, 1393, 1462, 1980 ja 2558, kuva 31) sekä 1
sivuhaarassa (pl 2728, kuva 32). Jos virtaama on 20 % suurempi, kuin
kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutusskenaariossa on arvioitu, tulvii
purossa kaksi rumpua enemmän kerran 100 vuodessa toistuvalla kevätylivirtaamalla.
Mallista saatujen kerran 100 vuodessa esiintyvän virtaamatilanteen vedenkorkeuksien
perusteella tehty tulvakartta löytyy liitteestä 4, josta näkee tulvan levittäytyvän
Kehäradan kohdalla, Ilolan itäpuolella sekä sivuhaarassa. Vesi nousee Kehäradan
kohdalla 43 cm (pl 824) ja 25 cm (pl 1108) rumpurakenteiden yläpuolelle. Ilolan
itäpuolella (pl 1462) vesi nousee korkeimmillaan 22 cm, korven alaosassa (pl 2558) 44
cm ja sivuhaarassa (pl 2728) 4 cm rumpurakenteiden yläpuolelle.
94
Kuva 31. Kylmäojan itäisen haaran alajuoksun (plv 0…2624) pituusleikkaus vuonna 2030, kun
kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus virtaamaan on otettu huomioon ja lisäksi
virtaamaa on kasvatettu 20 %. Kuvassa on esitetty kerran 1 (turkoosi), 10 (sininen) ja 100 (vihreä)
vuodessa esiintyvät virtaamatilanteet.
95
Kuva 32. Kylmäojan itäisen haaran sivuhaaran pituusleikkaus vuonna 2030, kun
kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus virtaamaan on otettu huomioon ja lisäksi
virtaamaa on kasvatettu 20 %. Kuvassa on esitetty kerran 1 (turkoosi), 10 (sininen) ja 100 (vihreä)
vuodessa esiintyvät virtaamatilanteet.
96
Taulukko 13. Eri skenaarioissa eri virtaamatilanteissa tulvivat rummut. Merkintä X tarkoittaa
kyseisen rummun tulvivan kyseisen skenaarion virtaamatilanteessa.
Rumpu (pl)
702
824
896
1108
1393
1462
1980
2558 s2728
HQ1/5
X
X
HQ1/10
X
X
HQ1/20
X
X
X
X
X
HQ1/100
X
X
X
X
X
HQ1/1
HQ1/5
X
X
X
HQ1/10
X
X
X
HQ1/20
X
X
X
X
HQ1/50
X
X
X
X
HQ1/100
X
X
X
X
X
X
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
X
X
X
X
HQ1/100
X
X
X
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
HQ1/50
HQ1/1
HQ1/1
Herkkyysanalyysi
X
HQ1/50
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Ilmastonmuutos
Kaupungistuminen
Nykytilanne
HQ1/1
X
HQ1/5
X
X
HQ1/10
X
X
X
X
HQ1/20
X
X
X
X
HQ1/50
X
X
X
X
X
HQ1/100
X
X
X
X
X
HQ1/5
X
X
HQ1/10
X
X
HQ1/20
X
X
X
X
HQ1/50
X
X
X
X
HQ1/100
X
X
X
X
HQ1/1
X
X
HQ1/5
X
X
X
X
HQ1/10
X
X
X
X
HQ1/20
X
X
X
X
X
HQ1/50
X
X
X
X
X
X
HQ1/100
X
X
X
X
X
X
X
97
X
X
X
X
6 Tulosten tarkastelu
6.1 Nykytilanne
Nykytilanteen mallintamista varten laskettiin valuma-alueelta eri toistuvuustilanteissa
tulevat virtaamat Seunan (1983) nomogrammin avulla ja virtaamat syötettiin HEC-RAS
-virtausmalliin. HEC-RAS:a on käytetty myös monien muiden purojen mallintamiseen
Suomessa (Insinööritoimisto Pekka Leiviskä 2008, FCG 2009, FCG 2010a, FCG 2012,
Rakennustaito 2010). Mallia on käytetty hyvin erikokoisille uomille, muutaman
kilometrin pituudesta kymmeniin kilometreihin (Rakennustaito 2001, Chang et al.
2010). Mallilla on usein mallinnettu tämän työn kaltaisesti ylivirtaamatilanteita, jotta
voidaan tutkia puron tulvimista. HEC-RAS ei välttämättä sovellu pienien purojen
alivirtaamatilanteiden
mallintamiseen.
Ylivirtaamatilanteessa
vettä
on
uomassa
enemmän, jolloin myös mallin soveltuvuus paranee.
Mitoitusvalunta on useissa mallinnustapauksissa määritetty hydrologisen mallin avulla
(FCG 2009, FCG 2012), ja joissakin tapauksissa rationaalisella menetelmällä
(Rakennustaito 2001). Hydrologinen malli ottaa huomioon valuma-alueen ominaisuudet
sekä hulevesiverkoston, ja laskee mitoitussateilla syntyvän valunnan määrän (EPA
2012). Hydrologisen mallin avulla voi saada tarkemmin arvioitua valuman määrän kuin
esimerkiksi nomogrammeilla, sillä hydrologinen malli ottaa huomioon valuma-alueen
yksilöllisiä ominaisuuksia.
Tässä työssä käytettyä Seunan (1983) nomogrammia pienille järvettömille valumaalueille on käytetty esimerkiksi kosteikkojen suunnittelussa (Metsäkeskus 2012).
Kosteikkojen
vähimmäistilavuus
on
määritetty
siten,
että
Seunan
(1983)
nomogrammista määritetylle kevätkeskiylivirtaamalle saadaan 1…2 päivän viipymä
kosteikossa. Seunan (1983) nomogrammin avulla on määritetty myös Kylmäojan
pääuoman kevätkeskiylivirtaama virtausmallinnusta varten (FCG 2010a).
Muita ylivaluman määrittämiseen käytettyjä nomogrammeja löytyy Kaiteralta (1949) ja
Kuusistolta (1985), mutta näissä nomogrammeissa ylivaluma määritetään järvisyyden,
lumen vesiarvon keskimääräisen vuosimaksimin sekä valuma-alueen koon mukaan.
98
Kaiteran (1949) ja Kuusiston (1985) nomogrammit soveltuvat järvisille valuma-alueille
ja jälkimmäinen vain yli 30 km2 valuma-alueille.
6.2 Kaupungistumisen vaikutus tulvimiseen
Nykytilanteeseen
verrattuna
tulvivia
rumpuja
on
useampia
vuoden
2030
kaupungistumisen skenaariossa. Vuonna 2030 uusia tulvivia rumpuja nykytilanteeseen
verrattuna on yhteensä 3 kappaletta (pl 1462, 1393 sekä 1980). Toisaalta kaksi rumpua
(pl 702 ja 896) eivät tulvi vuoden 2030 skenaariossa, vaikka tulvivat nykytilanteessa.
Tämä johtuu paalulla 702 olevan Kehäradan rummun vaihtamisesta suurempaan
(1 200 mm) Kehäradan rakentamisen yhteydessä, sekä paaluilla 824 ja 1108 sijaitsevien
rumpujen perkaamisesta.
Kaupungistumisen vaikutuksesta puro tulee tulvimaan nykytilannetta enemmän.
Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Tarkkalalla (2002), vaikkakin itähaaran virtaama
kasvaa huomattavasti enemmän kaupungistumisen vaikutuksesta kuin Tarkkalan (2002)
tutkimien purojen virtaamat. Kylmäojan itäisellä haaralla kerran 10 vuodessa esiintyvä
virtaama muuttuu useammin kuin kerran vuodessa esiintyväksi, kun valuma-alueen
arvioitu kaupungistuminen lisääntyy 78 %. Moscrip & Montgomeryn (1997) mukaan
kerran 10 vuodessa esiintyvä virtaama muuttuu kerran 1…4 vuodessa esiintyväksi, kun
kaupungistuminen laajenee 14 %. Schuelerin (1994) luokittelun mukaan uoma muuttuu
vuoteen 2030 mennessä luonnontilaisesta muuntuvaksi, kun läpäisemättömän pinnan
määrä valuma-alueella ylittää 10 %.
Krebs (2009) on määrittänyt rationaalisella menetelmällä Kylmäojan itäisen haaran
läpäisemättömiltä pinnoilta syntyvät hulevesimäärät vuosina 2007 ja 2030 (taulukko 2).
Nämä vesimäärät ovat merkittävästi suurempia, kuin tässä työssä arvioidut
kevätylivalumat koko valuma-alueelle. Krebs (2009) käytti valuman arvioimiseen
mitoitussadetta, jonka intensiteetti on 255 l/s/ha. Krebsin (2009) mukaan valuma-alueen
läpäisemättömiltä pinnoilta syntyvä valunta 2,5-kertaistuu vuodesta 2007 vuoteen 2030
mennessä kaupungistumisen vaikutuksesta. Tässä työssä valuma-alueen valunta alle
kaksinkertaistuu
vuodesta
2012
vuoteen
2030
mennessä
kaupungistumisen
vaikutuksesta. Valunnan kasvun määrittämisessä on siis epävarmuuksia, jolloin myös
hulevesien hallintamenetelmien mitoitus arvioitujen valuntojen perusteella on
99
epävarmaa.
Valunnan
kasvamisen
määrä
vaikuttaa
olennaisesti
hulevesien
hallintamenetelmien mitoitukseen.
6.3 Ilmastonmuutoksen vaikutus tulvimiseen
Nykytilanteeseen (kuva 24) verrattuna ilmastonmuutos (kuva 28) yksinään ei aiheuta
uusien rumpujen tulvimista. Kaksi Koivukylässä sijaitsevaa rumpua (pl 702 ja 896)
eivät enää tulvi tässä skenaariossa verrattuna nykytilanteeseen Kehäradan rakentamisen
yhteydessä tehtävien rumpumuutosten takia. Näiden muutosten takia siis vuonna 2030
pelkkä ilmastonmuutos huomioon ottaen purossa tulvii vähemmän rumpuja ja
harvemmalla virtaamatoistuvuudella nykytilanteeseen verrattuna. Ilmastonmuutoksen
vaikutus on pienempi, kuin herkkyysanalyysin vaikutus puron tulvimiseen. Täten
ilmastonmuutoksesta aiheutuvat vaikutukset jäävät siis helposti pienemmiksi kuin
herkkyysanalyysin perusteella määritetty vaikutusten arviointiin liittyvä epävarmuus.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta virtaama tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä,
mutta tämä kasvu ei näy puron tulvimisessa rumpumuutosten takia. Ilmastonmuutoksen
vaikutus virtaaman kasvuun on pieni verrattuna kaupungistumisen vaikutukseen vuonna
2030. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan virtaamaan enemmän pidemmällä aikavälillä,
kuin seuraavan 20 vuoden aikana. Silloin myös huippuvirtaaman ajankohta saattaa
muuttua aikaisemmaksi talveen, kun nousevien lämpötilojen johdosta suurin osa
talvisadannasta voi tulla vetenä. Tämänkaltaisia tuloksia on saatu Tanskassa (Thodsen
2007) ja Saksassa (Samaniego & Bardossy 2006).
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesimääriin on tutkittu ilmastomallien avulla (Thodsen
2007, Grum et al. 2006). Ilmastomalleissa otetaan huomioon useita ilmastonmuutokseen
vaikuttavia tekijöitä, kuten alueen sijainti sekä ennustetut hiilidioksidipitoisuudet. Tässä
työssä ilmastonmuutoksen vaikutuksia puron virtaamaan on arvioitu Ilmatieteen
laitokselta saatujen Vantaalle vuodelle 2030 ennustettujen sadantatietojen perusteella.
Muut ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset, kuten lämpötilan nousu, on jätetty
huomiotta.
Ennustettu ilman lämpötilan nousu vähentää talviajan lumen kertymistä ja siten
pienentää kevättulvia. Sen seurauksena kevätylivaluma voi pienentyä tulevaisuudessa.
100
Kohonneen ilman lämpötilan ja lisääntyvien sateiden takia syys- ja talviajan
ylivalumien taas ennakoidaan kasvavan erityisesti Etelä-Suomessa (Veijalainen et al.
2012).
Tässä
työssä
mitoitusvaluma
määritettiin
kevätylivalumaa
kuvaavan
nomogrammin perusteella, mutta saatua arvoa käytettiin kuvaamaan yleisesti sateiden
aiheuttamaa vuosittaista ylivirtaamaa. Tällöin Kylmäojan itähaaralla tapahtuvan
vuosittaisen ylivirtaaman, joka todennäköisesti aiheutuu sateista, oletettiin kasvavan
muuttuvassa ilmastossa samassa suhteessa kuin sateiden.
6.4 Kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus
tulvimiseen
Nykytilanteeseen verrattuna rumpujen tulviminen yleistyy sekä tulvivia rumpuja on
enemmän.
Kahden
rumpukohdan
tulviminen
lakkaa
Kehäradan
aiheuttamien
muutostöiden takia, mutta uusia tulvivia rumpuja on nykytilanteeseen verrattuna jopa 3.
Tulvaongelmat ovat pahempia alavirran puolella uomaa, mikä on yhdenmukaista Sahoo
& Smithin (2009) ja Boothin et al. (2002) tulosten kanssa. Saadut tulokset ovat myös
samansuuntaisia,
kuin
Hamdin
et
al.
(2010)
tulokset
Brysselissä,
missä
kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksesta ylivirtaama suurenee ja
tulvat yleistyvät.
6.5 Kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja tasausaltaiden
vedenpidätyksen yhteisvaikutus tulvimiseen
Nykytilanteeseen (kuva 24) verrattuna tässä skenaariossa (kuva 30) rummut paaluilla
702 ja 896 eivät tulvi enää ollenkaan, mikä johtuu Kehäradan aiheuttamista
muutostöistä. Rumpu korven alaosassa tulvii tässä skenaariossa useammin, kuin
nykytilanteessa. Tässä skenaariossa on nykytilanteeseen verrattuna yksi uusi tulviva
rumpu Ilolan itäpuolella (pl 1462).
Tasausaltaiden vedenpidätyksen vaikutuksesta purossa tulvisi vuonna 2030 kaksi
rumpua vähemmän, kun kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan
huomioon verrattuna tilanteeseen, jossa tasausaltaat päästävät luonnonmukaisen määrän
vettä puroon. Molemmat rummut sijaitsevat metsäalueella Ilolan itäpuolella. Toisen
101
rummun yli kulkee kävelypolku ja toisen rummun yli kulkee kevyen liikenteen väylä.
Muutoin tulvivat rummut pysyvät samoina.
6.6 Epävarmuustekijät
Saatuihin tuloksiin liittyy epävarmuuksia, jotka vaikuttavat niiden luotettavuuteen.
Epävarmuuksia on työssä käsitelty jo edeltävissä osioissa, mutta tässä osiossa kootaan
epävarmuudet yhteen ja pohditaan niiden vaikutuksia työhön.
Seunan (1983) nomogrammista saadut tulokset voivat olla hyvin suurpiirteisiä, eivätkä
välttämättä kuvaa alueen todellista valumaa. Valuma-alueet, joiden perusteella
nomogrammi on tehty, ovat olleet maankäytöltään jokseenkin erilaisia kuin
tutkimuskohde. Nykytilanteessa kaupungit ovat kehittyneempiä, kuin 80-luvulla, jolloin
nomogrammi on tehty. Tämän johdosta valunta voi olla nykypäivänä suurempaa, kun
läpäisemätöntä pintaa on enemmän. Lisäksi osa puron vedestä tulee todellisuudessa
pohjavedestä, mitä työssä ei otettu huomioon. Pohjavesien osuus puron virtaamasta on
todennäköisesti hyvin vähäinen ylivirtaamatilanteessa.
Toisaalta, läpäisemättömillä pinnoilla päällystetyiltä alueilta usein aurataan lumet pois,
ja ne kuljetetaan esimerkiksi lumenkaatopaikalle. Tämän johdosta läpäisemättömiltä
pinnoilta voi todellisuudessa tulla vähemmän kevätvaluntaa, kuin luonnontilaisilta
alueilta. Tästä syystä Seunan (1983) nomogrammi voisi antaa liian suuria arvoja
kevätkeskiylivalumalle.
Toisaalta,
lunta
voidaan
myös
tuoda
valuma-alueen
ulkopuolelta tai kasata puron ympärysalueelle, jolloin sulamisvedet valuisivat suoraan
puroon.
Myös kaupungistumisen arviointiin liittyy epävarmuuksia. Osavaluma-alueet tulevat
kehittymään hyvin eri tavalla, mitä työssä ei otettu huomioon. Kaupungistuminen tulee
olemaan paikallista, jolloin myös valuman kasvu jakautuu epätasaisesti valuma-alueella.
Kaupungistuminen tulee keskittymään Tuusulan puoleiselle valuma-alueelle sekä
Leinelään. Suojeltu Kylmäojan korpi taas tulee todennäköisesti pysymään hyvin
luonnontilaisena.
Enemmän
kaupungistuvilla
osavaluma-alueilla
valunta
kasvamaan enemmän, kuin luonnontilaisena pysyvillä osavaluma-alueilla.
102
tulee
Kaupungistumisen vaikutus valuman määrään voi myös vaihdella paikallisesti. Työssä
käytetty Schuelerin (1994) kaavio (kuva 18) ei välttämättä kuvaa täsmällisesti valumaalueen läpäisemättömän pinnan ja valuman määrän suhdetta. Valuman määrä voi kasvaa
kaupungistumisen vaikutuksesta enemmän tai vähemmän, kuin kaavion perusteella on
arvioitu. Läpäisemättömien pintojen sijoittelu vaikuttaa syntyviin valuntoihin. Jos
läpäisemättömien pintojen ja uoman välissä on vettä läpäisevää pintaa, voi osa
valunnasta imeytyä maahan.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuuksia, sillä sitä on vaikea
ennustaa etenkin yksittäisille vuosille. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia
hulevesien määrään on hankala arvioida. Ilmastonmuutos on epätasaista ja vaihtelevaa,
ja siihen vaikuttaa sekä ihmistoiminta, että ilmaston luonnollinen vaihtelu.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasvanutta ylivirtaamaa on vaikea arvioida, sillä
sadannassa voi muuttua ilmastonmuutoksen myötä sen määrä, intensiteetti ja vaihtelu.
Epävarmuutta lisää myös HEC-RAS:n soveltuvuus Kylmäojan itähaaran pienelle
purovesistölle, jossa on kosteikko. Kosteikon morfologia on erilainen, kuin uomalla.
HEC-RAS on jokimallinnukseen suunniteltu malli, joka ei ota laskennoissaan huomioon
kosteikon erilaisia toimintoja. Kosteikko pidättää vettä ja tasaa virtaamia (Taylor 2012
keskeneräinen), joten malli on voinut laskea kosteikon alueen vedelle liian suuren
virtausnopeuden. Kehäradan rakentaminen tuo myös omat haasteensa puron
mallintamiseen. Rakennuspaikalla on muuttuvat olosuhteet ja siellä on väliaikaisia
rumpuja. Lisäksi malli on karkea yksinkertaistus luonnosta, eikä siinä oteta kaikkea
mahdollista huomioon. Esimerkiksi uoman karkeuskertoimeen vaikuttaa puron
pohjamateriaali, esteet, kasvillisuus ja meanderointi. Karkeuskerroin vaihtelee
todellisuudessa eri ajankohtina ja uoman poikkileikkauksen eri osissa jatkuvasti.
Herkkyysanalyysi osoitti, että mitoitusvaluman arviointiin liittyvä epävarmuus, jota
kuvattiin 20 % poikkeutuksena nomogrammin mukaisesta mitoitusvaluman arvosta
kaupungistumisen
ja
ilmastonmuutoksen
vaikutukset
huomioon
ottaen,
voi
merkittävästi muuttaa skenaarioissa saatuja tuloksia suurimpien tulvatilanteiden
esiintymisestä. Viidesosan suurempi virtaama aiheutti purossa tulvivien rumpujen
määrän kasvamisen kolmasosalla. Mallin antamat tulokset siis muuttuvat selkeästi, jos
103
virtaama onkin arvioitua suurempi. Epävarmuustekijät yhdessä voivat kuitenkin
vaikuttaa tuloksiin niitä kasvattavasti tai vähentävästi. Toisaalta epävarmuudet voivat
myös kumota toistensa vaikutuksia, jos ne vaikuttavat tuloksiin päinvastaisesti.
Herkkyysanalyysissa tapahtunut muutos puron tulvimisessa oli suurempi, kuin pelkän
ilmastonmuutoksen vaikutus puron tulvimiseen. Tämä osoittaa ilmastonmuutoksen
vaikutusten hukkuvan puron virtaaman määrittämisen epävarmuuksiin.
Tutkimuksessa olisi voinut tarkastella kaupungistumista paikallisemmin eri osavalumaalueilla. Tällöin olisi kuitenkin tarvittu tarkempaa tietoa osavaluma-alueiden nykytilasta
ja kehityksestä, sekä valunnasta. Valunnan määrän arvioimiseksi olisi voinut käyttää
valuntaa kuvaavaa hydrologista mallia (esim. EPA 2012), johon olisi voinut syöttää
sadantatietoja ja alueen hulevesienhallintamenetelmiä, kuten tasausaltaat. Hydrologista
mallia varten kuitenkin tarvittaisiin tarkempaa tietoa osavaluma-alueiden nykyisistä ja
tulevista läpäisemättömän pinnan määristä. Näin olisi saatu tarkemmat arviot siitä,
paljonko puroon tulee vettä kultakin osavaluma-alueelta eri kaupungistumisskenaarioissa. Hydrauliseen malliin olisi voinut syöttää enemmän uoman poikkileikkauksia sekä virtaamia useammasta kohdasta uomaa. Näin malli olisi kuvannut
puroa ja sen hydraulista toimintaa tarkemmin.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia valuntaan olisi myös voinut tarkastella tarkemmin eri
vuodenajoille ilmastomallien avulla, sillä ylivirtaamien ajankohta voi muuttua.
Tarkastelun kohteena olisi voinut olla kevätylivirtaaman mahdollinen aikaistuminen
talvelle
ilmastonmuutoksen
myötä
(Veijalainen
et
al.
2012).
Lähtötietojen
rajallisuudesta johtuen näitä menetelmiä ei kuitenkaan toteutettu tässä työssä.
104
7 Johtopäätökset
Nykytilanteessa puro tulvii eniten Kehäradan työmaan kohdalla. Tämä johtuu siellä
olevista
väliaikaisista
rummuista,
jotka
eivät
ole
tarpeeksi
suuria
puron
huippuvirtaamille. Toinen haittaa aiheuttava tulviva kohta on korven alaosan
virkistysreitillä kevyen liikenteen väylällä. Tulviminen voi haitata kulkuyhteyttä ja
virkistysreitin käyttöä. Purossa on yhteensä 5 tulvivaa rumpukohtaa. Kahden osittain
sedimentoituneen rummun puhdistaminen vähentäisi puron tulvimista yleisimmillä
virtaamatoistuvuuksilla.
Kaupungistuminen tulee vaikuttamaan merkittävästi purojen tulvimiseen. Purojen
tulviminen yleistyy ja tulvat kasvavat lisääntyvän läpäisemättömän pinnan johdosta.
Kaupungistumisen vaikutettua puron virtaamaan vuonna 2030 purossa tulvii 6
rumpukohtaa. Näistä aiheutuu haittaa kevyelle liikenteelle 5 eri kohdassa.
Lisärakentaminen voi johtaa sameuden ja eroosion lisääntymiseen, mikäli hulevesiä ei
saada pidätettyä rakentamisen aikana.
Myös ilmastonmuutos tulee todennäköisesti yleistämään ja kasvattamaan tulvia, mutta
sen vaikutus ei vielä näy selkeästi lähivuosina. Pelkän ilmastonmuutoksen vaikutuksesta
purossa tulvii 3 rumpua, mikä on vähemmän kuin nykytilanteessa. Tulvakohtien
vähentyminen johtuu puroon tehdyistä rumpumuutoksista. Virtaama on kuitenkin
vuonna 2030 ilmastonmuutoksen vaikutuksesta hieman suurempi kuin nykytilanteessa.
Ilmastonmuutos ei ehdi vaikuttaa merkittävästi vuoteen 2030 mennessä puron
tulvimiseen, vaan ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat luultavasti näkymään
selvemmin pitkällä aikavälillä. Tällöin myös huippuvirtaaman ajankohta saattaa
muuttua. Kun lämpötilat nousevat, voi suurin osa talvisadannasta tulla vetenä. Silloin
kevättulvat pienenisivät, mutta talvitulvat kasvaisivat.
Puron
tulviminen
yhteisvaikutuksesta.
läpäisemättömän
lisääntyy
Merkittävin
pinnan
kaupungistumisen
tekijä
lisääntyminen.
puron
ja
ilmastonmuutoksen
tulvimisen
Kuitenkin
kasvamisessa
on
kaupungistumisen
ja
ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus puron tulvimiseen on huomattava. Tämä johtuu siitä,
että ilmastonmuutos korostaa kaupungistumisen merkittäviä vaikutuksia tulvimiseen.
105
Kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksesta purossa on yhtä monta
tulvivaa rumpukohtaa, kuin pelkän kaupungistumisen johdosta.
Mitoitusvirtaaman määrittämiseen liittyy epävarmuuksia, jotka voivat olennaisesti
muuttaa saatuja tuloksia puron tulvimisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vuoteen
2030 mennessä jäävät epävarmuuksien vaikutuksia pienemmiksi.
Tuusulan tasausaltaat eivät normaalikäytössä juurikaan vaikuta puroon tulevaan
virtaamaan. Kuitenkin tasausaltaiden täydellisellä vedenpidätyksellä voidaan hillitä
kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta aiheutuvia tulvia, mutta ei estää
niitä kokonaan. Tasausaltaiden vaikutus
ulottuu
vähiten
puron alajuoksulle.
Tasausaltaiden täyspidätyksen vaikutuksesta Ilolan itäpuolella tulvii kaksi rumpua
vähemmän, mutta siitä alajuoksulle päin ne eivät enää vaikuta tulviviin rumpuihin.
Tasausaltaat eivät siis yksinään edes täydellisellä vedenpidätyksellä riitä estämään
puron tulvimista kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutettua puron virtaamaan.
Toisaalta, altaita ei alun perin ole suunniteltukaan hallitsemaan koko itähaaran
tulvimista, vaan ainoastaan Tuusulan puoleisen ja korven alueen virtaamaa.
Tasausaltaiden vedenpidätyksen vaikutuksesta kuitenkin yksi kävelypolku ja kevyen
liikenteen väylä lakkaavat tulvimasta.
Suurimmat ongelmat vuonna 2030 tulvivista rummuista aiheutuu Kehäradan alittavan
kevyen liikenteen väylän kohdalla. Tulvia esiintyy myös Ilolan itäpuolen ja korven
alaosan metsäalueiden virkistysreittien kevyen liikenteen väylillä. Näissä kohdissa
kulkuyhteys voi katketa. Hulevesien tasausaltailla voidaan vaimentaa kaupungistumisen
ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia puron tulvimiseen. Ylävirrassa olevien altaiden
vaikutus ei kuitenkaan ulotu uoman alavirralle asti, joten myös muita keinoja tulvien
hillitsemiseen tarvitaan.
Tulvimispaikkana Kehärata on vahinkojen perusteella todennäköisesti turvallisempi,
kuin Ilola. Ilolassa sijaitsee asuintaloja hyvin lähellä puroa, jolloin tulva voisi aiheuttaa
mittavat taloudelliset ja fyysiset vahingot.
Kehäradan kohdan tulviessa kevyen
liikenteen kulkuyhteys katkeaa, josta ei todennäköisesti aiheudu suoria taloudellisia tai
fyysisiä haittoja.
106
Kaupungistuminen vaikuttaa virtaamaan monin paikoin selvästi sitä lisäävästi.
Virtaaman kasvamisen määrä kuitenkin riippuu paljon valunnan määrittämistavasta ja
huomioon otettavista asioista. Tämän takia tulevaisuutta varten arvioidut virtaamat eivät
ole tarkkoja. Ilmastonmuutoksen vaikutus virtaamaan vaihtelee alueittain. Monissa
paikoissa
virtaama
ääritapahtumien
näyttäisi
johdosta,
kasvavan
mutta
ilmastonmuutoksen
muutosten
vuosikymmeniä.
107
toteutuminen
myötä
voi
yleistyvien
viedä
useita
8 Jatkosuositukset
Uoman tulvimisen hillitsemiseksi valuma-alueella tulisi rajoittaa läpäisemättömän
pinnan määrää. Läpäisemätöntä pintaa tulisi rakentaa mahdollisimman vähän sellaisille
alueille, joista hulevedet valuvat suoraan uomaan. Hulevesien hallinta tulisi järjestää
niiden syntypaikalla, jotta uoma ei tulvi tai siirrä tulvimista alajuoksulle. Tuusulan
tasausaltaiden kannattaa olla aktiivisesti käytössä etenkin silloin, kun kevätvalunta on
huipussaan. Sedimentoituneet rummut tulisi putsata pikimmiten. Kylmäojan korvessa
sijaitsevaa kosteikkoa tulee suojella, sillä se tasaa puron veden määrää ja laatua.
Puron tulvimista tulisi hallita siten, että tulvimiselle järjestetään paikka, jossa se ei
aiheuta vahinkoa. Esimerkiksi korven eteläpuolelle Ilolaan tai uudisrakennusalueelle
Leinelään voisi rakentaa kosteikon tai tulvatasanteita, jossa puro saa tulvia. Tällöin
puron alajuoksun haitalliset tulvat voisivat pienentyä. Tulva-alueilla puron reunoja tulisi
suojella eroosiolta kiviaineksella tai vesikasvillisuudella. Jos puron rumpuja aiotaan
suurentaa, tulee varmistaa, ettei tulva siirry alajuoksulle. Rumpujen suurentamisen
sijaan olisi kuitenkin suositeltavampaa viivyttää hulevesiä. Uoma kannattaa säilyttää
luonnontilaisen
mutkittelevana
tehokkaammin.
Uoman
ja
suorilla
epätasaisena,
kohdilla
jolloin
esimerkiksi
se
hidastaa
korven
virtausta
eteläpuolella
luonnontilaista mutkittelua voisi lisätä.
Puron veden laatu vaikuttaa olevan nykytilanteessa tyydyttävä. Veden laatua voisi
parantaa hallitsemalla puroon tulevaa valuntaa. Hydrologisen mallin (esim. EPA 2012)
avulla voisi tarkastella, millä alueilla hulevesien hallintaa kannattaa erityisesti kehittää.
Rantavyöhykkeellä ja etenkin uoman ympärillä tulisi säilyttää metsää ryppäinä niin
paljon kuin mahdollista. Myös kosteikkojen lähellä tulisi säilyttää metsää sekä
kasvillisuutta. Metsä ja kasvillisuus hidastavat veden virtausta ja pidättävät
epäpuhtauksia. Uoman yli menevät tieristeykset ja rummut tulisi minimoida.
Kaupungistumisen edetessä rakentamisen aikaista eroosiota on tärkeää hallita, jotta se ei
vaikuta uoman fysikaaliseen ja kemialliseen tilaan. Uoman tilaa tulisikin seurata
säännöllisesti kaupunkien kehittyessä. Näin uoman tila voisi pysyä vakaana niin
fysikaalisesti, kemiallisesti kuin biologisestikin.
108
Taajamarakenteita voisi tiivistää Tuusulassa ja Vantaalla enemmän ylös- ja alaspäin,
kuin leveyssuunnassa. Tällöin viheralueille jäisi enemmän tilaa. Viheralueet edistävät
kaupunkiympäristön
sopeutumista
ilmastonmuutokseen
viilentämällä
ilmaa
ja
tarjoamalla suojaa vesistöille. Kaupunkisuunnittelua tulisi kehittää siten, että
kaupungistuminen ja ilmastonmuutos otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon. Vain siten
voidaan määrittää oikeat sopeutumistoimet muuttuvaan ympäristöön.
109
Lähteet
Aaltonen, J., Hohti, H., Jylhä, K., Karvonen, T., Kilpeläinen, T., Koistinen, J., Kotro, J.,
Kuitunen, T., Ollila, M., Parvio, A., Pulkkinen, S., Silander, J., Tiihonen, T.,
Tuomenvirta, H. & Vajda, A. 2008. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU).
Suomen ympäristö 31/2008, Luonnonvarat. 123 s. Suomen ympäristökeskus
(SYKE). ISBN 978-952-11-3210-0.
Akar, I., Kalkan, K., Maktav, D. & Özdemir, Y. 2009. Determination of Land Use
Effects on Flood Risk by Using Integration of GIS and Remote Sensing. RAST
2009 - Proceedings of 4th International Conference on Recent Advances Space
Technologies. s. 23-26.
Arnold, C.L. Jr. & Gibbons, C.J. 1996. Impervious Surface Coverage: The Emergence
of a Key Environmental Indicator. Journal of the American Planning
Association. 62:2. s. 243-258.
Bergström, I., Mattsson, T., Niemelä, E., Vuorenmaa, J. & Forsius, M. 2011. Ekosysteemipalvelut ja elinkeinot - haavoittuvuus ja sopeutuminen muuttuvaan
ilmastoon. Suomen ympäristö 26/2011. 74 s. Suomen ympäristökeskus (SYKE).
ISBN 978-952-11-3932-1.
BMT. 2011. TUFLOW Products. [Verkkosivu]. BMT Group Ltd. [Viitattu 7.10.2012].
Saatavissa: http://www.tuflow.com/Products.aspx
Booth, D.B. & Jackson, C. R. 1997. Urbanization of aquatic systems: Degradation
thresholds, stormwater detection, and the limits of mitigation. Journal of the
American Water Resources Association. 33:5. s. 1077-1090.
Booth, D.B., Hartley, D. & Jackson, R. 2002. Forest Cover, Impervious-Surface Area,
and the Mitigation of Stormwater Impacts. Journal of the American Water
Resources Association. 38:3. s. 835-845.
Booth, D.B., Karr, J.R., Schauman, S., Konrad, C.P., Morley, S.A., Larson, M.G. &
Burges, S.J. 2004. Reviving Urban Streams: Land Use, Hydrology, Biology, and
Human Behavior. Journal of the American Water Resources Association. 03187.
s. 1351-1364.
Brunner, G.W. 2010a. HEC-RAS River Analysis System User's Manual Version 4.1.
US Army Corps of Engineers, Insitute for Water Resources, Hydrologic
Engineering Center (HEC). Davis, CA.
Brunner, G.W. 2010b. HEC-RAS River Analysis System Hydraulic Reference manual.
US Army Corps of Engineers, Hydrologic Engineering Center (HEC). Davis,
CA.
Chang, H., Lafrenz, M., Jung, I.W., Figliozzi, M., Platman, D. & Pederson, C. 2010.
Potential Impacts of Climate Change on Flood-Induced Travel Disruptions: A
Case Study of Portland, Oregon, USA. Annals of the Association of American
Geographers. 100:4. s. 938–952.
110
DHI. 2011. MIKE 11 - river modelling unlimited. [Verkkosivu]. DHI Group. [Viitattu
7.10.2012].
Saatavissa:
http://www.dhisoftware.com/Products/WaterResources/MIKE11.aspx
EPA. 2012. Storm Water Management Model (SWMM). [Verkkosivu]. U.S.
Environmental Protection Agency. [Viitattu 24.8.2012]. Saatavissa:
http://www.epa.gov/nrmrl/wswrd/wq/models/swmm/
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 23.10.2000 yhteisön vesipolitiikan
puitteista. Euroopan yhteisön virallinen lehti nro L 327, 22.12.2000. 72 s.
FCG Planeko Oy. 2009. Suomenojan tulvakartoitus ja tulvareittiselvitys. Raportti 101D2070. [Verkkodokumentti]. 46 s. [Viitattu 15.8.2012]. Saatavissa:
http://www.espoo.fi/download/noname/%7B77D4738F-4EA7-45AC-A71380F456A16CAE%7D/13768
FCG Finnish Consulting Group Oy. 2010a. Kylmäojan pääuoman mallinnus. Raportti
255-D2587. 9 s.
FCG Finnish Consulting Group Oy. 2010b. Kulomäentien työpaikka-alueen hulevesien
hallinnan suunnittelu. Yleissuunnitelman tarkistus. Raportti 0674-P10701. 17 s.
FCG Finnish Consulting Group Oy. 2012. Östersundomin yleiskaava-alueen hulevesien
hallinnan yleissuunnitelma. Loppuraportti 0100-P15645. [Verkkodokumentti].
70
s.
[Viitattu
6.8.2012]
Saatavissa:
http://www.hel2.fi/ksv/ostersundom/yleiskaavaluonnos_hulevesien_hallinta_130
212.pdf
FISRWG. 1998. Stream Corridor Restoration: Principles, Processes, and Practices.
[Verkkodokumentti]. By the Federal Interagency Stream Restoration Working
Group. 10/98. [Viitattu 3.2.2012]. ISBN-0-934213-59-3. Saatavissa:
http://www.nrcs.usda.gov/Internet/FSE_MEDIA/nrcs143_024824.jpg
Fujita, M. & Thisse, J. 2002. Economics of agglomeration: cities, industrial location,
and regional growth. Cambridge. Cambridge University Press. 466 s. ISBN 0521-80138-9.
Grum, M., Joergensen, A.T., Johansen, R.M. & Linde, J.J. 2006. The effect of climate
change on urban drainage: an evaluation based on regional climate model
simulations. Water Science & Technology. 54:6-7. s. 9-15.
Halcrow. 2012. Isis by Halcrow. [Verkkosivu]. Halcrow Group. [Viitattu 7.10.2012].
Saatavissa: http://www.halcrow.com/isis/default.asp
Hamdi, R., Termonia, P. & Baguis, P. 2011. Effects of urbanization and climate change
on surface runoff of the Brussels Capital Region: A case study using an urban
soil-vegetation-atmosphere-transfer model. International Journal of Climatology.
31:13. s. 1959-1974.
Hamill, L. 2001. Understanding Hydraulics. Second edition. New York, USA. 552 s.
ISBN 13 978-0-333-77906-4.
111
Honkanen, J., Leino, A., Siikström, H., Kohtala, H., Vähämäki, J., Mäntylä, K.,
Maidell-Munster, L., Rantataro, M., Salminen, O.M., Siren, P., Jäntti-Hasa, P.,
Horn, S., Juopperi, S., Ukkola, S., Rantalainen, S., Kuusiola, T., Kristiansson,
T., Henriksson, T. & Rimpiläinen, U.M. 2011. Ympäristön tila Vantaalla.
Vantaan kaupunki, maankäyttö ja ympäristö, ympäristökeskus. C5. 95 s. ISBN
978-952-443-350-1.
HSY, sopeutumisstrategian johtoryhmä. 2012. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen
sopeutumisen strategia. Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä
HSY. HSY:n julkaisuja 10/2012. 32 s. ISBN 978-952-6604-52-7.
Innovyze. 2012. InfoWorks RS. [Verkkosivu]. [Viitattu 7.10.2012]. Saatavissa:
http://www.innovyze.com/products/infoworks_rs/
Insinööritoimisto Pekka Leiviskä. 2008. Keravanjoen alaosan yksityiskohtaiset
tulvavaarakartat. [Verkkodokumentti]. 24 s. [Viitattu 24.8.2012]. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=105628&lan=sv
ISO 748. 2007. Hydrometry. Measurement of liquid flow in open channels using
current-meters or floats. 46 s.
Jaakonaho, O. 2001. HEC-RAS River Analysis System Käyttöohje versio 3.0. Suomen
Ympäristökeskus. Vesivarayksikkö. 169 s.
Janatuinen, A. 2012 keskeneräinen. Vantaan virtavesiselvitys.
Jormola, J. 2008. Vesisuhteiden hallinta kaupunkisuunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelu. 46:1. s. 40-54.
Kaitera, P. 1949. Nomogrammi teoksessa Mustonen, S. (toim.). 1986. Sovellettu
hydrologia. Helsinki. Vesiyhdistys r.y. s. 215. ISBN 951-95555-1-X.
Kalso, M. 2012. Kylmäojan itähaaran valuma-alueen topografia. [Sähköpostiviesti].
Vastaanottaja: Talvinen, T. Lähetetty 24.8.2012 klo 15.21 (GMT +0200).
Saatavissa: luottamuksellinen.
Katila, M. & Tomppo, E. 2000. Selecting Estimation Parameters for the Finnish
Multisource National Forest Inventory. Remote Sensing of Environment. 76:1. s.
16-32.
Kaupunkiliitto. 1979. Vesijohtojen ja viemäreiden suunnittelu. Helsinki. Kaupunkiliiton
julkaisu B63. 316 s. ISBN 951-759-081-4.
Kaupunkimittausosasto. 2012. Karttapalvelu. [Verkkosivu].
8.10.2012]. Saatavissa: http://kartta.hel.fi/opas/
Helsinki.
[Viitattu
Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitoksen
raportteja 2009:8. 185 s.
112
Krebs, G. 2009. Development of land-use within the urbanizing Kylmäoja watershed.
Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos.
Espoo. 184 s.
Kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas. [Verkkodokumentti]. 262 s. [Viitattu 20.3.2012].
Saatavissa:
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/tekntoimi/hulevesien_hallinta/
Documents/Hulevesiopas%2016711.pdf
Kuusisto, E. 1985. Nomogrammi teoksessa Mustonen, S. (toim.). 1986. Sovellettu
hydrologia. Helsinki. Vesiyhdistys r.y. s. 216. ISBN 951-95555-1-X.
Kuusisto, P. 2002. Kaupunkirakentamisen vaikutus pieniin valuma-alueisiin ja
vesistöihin Suomessa. Helsinki. Maantieteen laitos. Helsingin yliopiston
maantieteen laitoksen julkaisuja B48. 69 s. ISBN 952-10-0874-1.
Kärkäs, N. 2012. Bodominjärven ja Matalajärven säännöstelyn muutosmahdollisuudet,
luonnonmukaiset vesirakenteet vesistösäännöstelyssä. Diplomityö. Aalto
yliopisto, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Espoo. 116 s.
Lehner, B., Doell, P., Alcamo, J., Henrichs, T. & Kaspar, F. 2006. Estimating the
Impact of Global Change on Flood and Drought Risks in Europe: A Continental,
Integrated Analysis. Climatic Change. 75:3. s. 273-299.
MRL. 1999. L 1. 9 §. 1999/132.
Marttila, V., Granholm, H., Laanikari, J., Yrjölä, T., Aalto, A., Heikinheimo, P.,
Honkatuki, J., Järvinen, H., Liski, J., Merivirta, R. & Paunio, M. 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Maa- ja metsätalousministeriö.
MMM:n julkaisuja 1/2005. 272 s. ISBN 952-453-200-X.
McBride, M. & Booth, D.B. 2005. Urban Impacts on Physical Stream Condition:
Effects of Spatial Scale, Connectivity, and Longitudinal Trends. Journal of the
American Water Resources Association. 04032. s. 565-580.
Metsäkeskus. 2012. Luonnonhoitohankkeena toteutettavan kosteikon suunnittelu.
[Verkkodokumentti].
[Viitattu
25.8.2012].
Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=137082&lan=fi
Moradkhani, H., Baird, R.G. & Wherry, S.A. 2010. Assessment of climate change
impact on floodplain and hydrologic ecotones. Journal of Hydrology. 395. s.
264–278.
Moscrip, A.L. & Montgomery, D.R. 1997. Urbanization, Flood Frequency, and Salmon
Abundance in Puget Lowland Streams. Journal of the American Water
Resources Association. 33:6. s. 1289-1297.
Mustonen, S. (toim.). 1986. Sovellettu hydrologia. Helsinki. Vesiyhdistys r.y. 436 s.
ISBN 951-95555-1-X.
113
Olsson , J., Berggren, K., Olofsson, M. & Viklander, M. 2009. Applying climate model
precipitation scenarios for urban hydrological assessment: A case study in
Kalmar City, Sweden. Atmospheric Research. 92. s. 364–375.
Rakennustaito. 2001. Mustapuron ja sadevesiviemäreiden mallinnus Itä-Helsingissä.
[Verkkolehti].
7/2001.
[Viitattu
24.8.2012].
Saatavissa:
http://www.rakennustieto.fi/lehdet/rakennustaito/index/lehti/unnamed_1656.htm
l
Rantalainen, S. 2004. Luonnonsuojeluselvitys YK009. Vantaan kaupunki,
kaupunkisuunnittelu,
ympäristökeskus.
C15:2004,
KSY
11/2004.
[Verkkodokumentti].
21
s.
[Viitattu
3.10.2012].
Saatavissa:
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaa
wwwstructure/30724_Luonnonsuojelualueet_nettiin.pdf
Rosenberg, E.A., Keys, P.W., Booth, D.B., Hartley, D., Burkey, J., Steinemann, A.C. &
Lettenmaier, D.P. 2010. Precipitation extremes and the impacts of climate
change on stormwater infrastructure in Washington State. Climatic Change. 102.
s. 319-349.
Ruosteenoja, K. 2012. Sadetietoja. [Sähköpostiviesti]. Vastaanottaja: Talvinen, T.
Lähetetty 16.4.2012 klo 16.14 (GMT +0200). Saatavissa: luottamuksellinen.
Salminen, O. 2010. Rakennettu taajamaluonto suojelee Vihdin Enäjärveä. Ympäristö.
3/2010. s. 28-31.
Samaniego, L. & Bárdossy, A. 2006. Simulation of the impacts of land use/cover and
climatic changes on the runoff characteristics at the mesoscale. Ecological
modeling. 196. s. 45–61.
Schueler, T.R.A. 1994. The Importance of Imperviousness. Watershed Protection
Techniques. 1:3. s. 100-111.
Schueler, T.R.A., Fraley-McNeal, L.B. & Cappiella, K.B. 2009. Is impervious cover
still Important? Review of recent research. Journal of Hydrologic Engineering.
14:4. s. 309-315.
Seitz, J. & Escobedo, F. 2008. Urban Forests in Florida: Trees Control Stormwater
Runoff and Improve Water Quality. School of Forest Resources and
Conservation Department, Florida Cooperative Extension Service, Institute of
Food and Agricultural Sciences, University of Florida. FOR184. s. 1-4.
Setälä, H., Niemelä, J., Loikkanen, H.A., Kortteinen, M., Vaattovaara, M., YliPelkonen, V., Kurunmäki, K., Ristisuo, H., Ruth, O., Immonen, S. & Sillanpää,
N. 2009. How to construct ecologically and socially sustainable urban
environments? – A literature review on climate change, runoff waters and landuse impacts in urban environments. Helsinki. Department of Geography.
Publicationes Instituti Geographici Unversitatis Helsingiensis C13. 37 s. ISBN
978-952-10-5938-4.
114
Seuna, P. 1982. Pienten alueiden valumien toistuvuusanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen
julkaisuja 48. Helsinki. Vesihallitus. 77 s. ISBN 951-46-6721-2.
Seuna, P. 1983. Influence of physiographic factors on maximum runoff.
Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 50. Helsinki. Vesihallitus. s. 5-28. ISBN
951-46-6723-9.
Solomon, S., Qin, D., Manning, M., Alley, R.B., Berntsen, T., Bindoff, N.L., Chen, Z.,
Chidthaisong, A., Gregory, J.M., Hegerl, G.C., Heimann, M., Hewitson, B.,
Hoskins, B.J., Joos, F., Jouzel, J., Kattsov, V., Lohmann, U., Matsuno, T.,
Molina, M., Nicholls, N., Overpeck, J., Raga, G., Ramaswamy, V., Ren, J.,
Rusticucci, M., Somerville, R., Stocker, T.F., Whetton, P., Wood, R.A. &
Wratt, D. 2007. Technical Summary. In: Climate Change 2007: The Physical
Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment
Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge
University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, USA.
[Verkkodokumentti].
91
s.
[Viitattu
2.3.2012].
Saatavissa:
http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg1/ar4-wg1-ts.pdf
Suriya, S. & Mudgal, B.V. 2012. Impact of urbanization on flooding: The Thirusoolam
sub watershed - A case study. Journal of Hydrology. 412-413. s. 210-219.
SYKE. 2008. Ekosysteemipalvelut – tulevaisuutemme turva. [Verkkodokumentti]. 2 s.
[Viitattu
22.8.2012].
Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=87177&lan=fi
SYKE.
2012. Yleistietoa vesistömallijärjestelmästä. [Verkkosivu]. Valtion
ympäristöhallinto.
[Viitattu
20.2.2012].
Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=11404&lan=fi
Tarkkala, J. 2002. Helsingin Yleiskaavaluonnos 2002, vaikutusten arviointi. Helsingin
kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä. 2002:9.
[Verkkodokumentti].
13
s.
[Viitattu
15.9.2012].
Saatavissa:
http://www.hel.fi/static/ksv/www/yk2002/Vaikutukset%20pintavesiin%20ja%20
maapern%20Arvio8.pdf. ISSN 1458-9664.
Taylor, A. 2012 keskeneräinen. Pro Gradu. Regulation of water quality and water
quantity by an urban forested natural wetland. Helsingin yliopisto,
metsätieteiden laitos. Helsinki.
Tiensuu, M. 2008. Vantaan Kylmäojan ekologinen tila pohjaeläimistön perusteella
arvioituna. Pro gradu. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos.
Helsinki. 39 s.
Thodsen, H. 2007. The influence of climate change on stream flow in Danish rivers.
Journal of Hydrology. 333. s. 226-238.
Tilastokeskus. 2012. Kaupungistuminen. [Verkkosivu]. Valtioneuvoston kanslia.
[Viitattu 20.4.2012]. Saatavissa: http://www.findikaattori.fi/fi/56
115
Tuusulan kunta. 2008. Liite 17 Kaavakartta 5000. Kulomäentien työpaikka-alue.
Asemakaava nro. 3424. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 31.8.2012]. Saatavissa:
http://195.237.116.244/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn.htm?VALT+16%2e
6%2e2008%2018%3a00%3a00+101+0
Tuusulan kunta. 2012a. Tietoa Tuusulasta. [Verkkosivu]. [Viitattu 3.6.2012].
Saatavissa: http://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=1016
Tuusulan kunta. 2012b. Rakentamisen tilastointi. [Verkkosivu]. [Viitattu 3.6.2012].
Saatavissa: http://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=1127
Valkama, P. 2012. Kylmäojan itähaaran vedenlaatu. [Sähköpostiviesti]. Vastaanottaja:
Talvinen, T. Lähetetty 21.6.2012 klo 15.42 (GMT +0200). Saatavissa:
luottamuksellinen.
Vantaan kaupunki. 2007. Vantaan metsäsuunnitelma 2008-2017.
Vantaan kaupunki. 2008. Leinelä 1. Asemakaava. Kaava-alueen numero 700400.
[Verkkodokumentti].
[Viitattu
30.8.2012].
Saatavissa:
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaa
wwwstructure/30620_700400.pdf
Vantaan kaupunki. 2009. Hulevesiohjelma. Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus
C16:2009, Kuntek 2/2009. 31 s.
Vantaan kaupunki & FCG Planeko Oy. 2009. Vantaan pienvesiselvitys. Vantaan
kaupunki, Kuntatekniikan keskus, Ympäristökeskus. C6:2009, Kuntek 1/2009.
86 s. ISBN 952-443-283-8.
Vantaan
kaupunki.
2011.
Maastotutkimusohjelma.
Uoman
poikkileikkauksen
mittapisteet.
Vantaan kaupunki. 2012a. Väestö 1890-2012. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 4.6.2012].
Saatavissa:
http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/tilastot/vaesto
Vantaan kaupunki. 2012b. Rakentaminen Vantaalla 2011, Rakennus- ja asuntokanta
1.1.2012. B4:2012. 149 s. ISBN 978-952-443-382-2.
Vantaan kaupunki. 2012c. Metsät. [Verkkosivu]. [Viitattu 15.8.2012]. Saatavissa:
http://www.vantaa.fi/fi/ymparisto_ja_luonto/luonnon_monimuotoisuus/erilaisia_
elinymparistoja/metsat
VanWoert, N.D., Rowe, D.B., Andresen, J.A., Rugh, C.L., Fernandez, R.T. & Xiao, L.
2004. Journal of Environmental Quality. 34:3. s. 1036-1044.
Veijalainen, N., Jakkila, J., Nurmi, T., Vehviläinen, B., Marttunen, M., & Aaltonen, J.
2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos – vaikutukset ja muutoksiin
sopeutuminen. Suomen ympäristö 16/2012, Vesikeskus. 138 s. Suomen
ympäristökeskus (SYKE). ISBN 978-952-11-4017-4.
116
WMO. 2008. Urban Flood Risk Management - A Tool for Integrated Flood
Management. WMO/GWP Associated Programme on Flood Management.
APFM Technical Document No. 11, Flood Management Tools Series. s. 1-38.
Wu, W. 2008. Computational River Dynamics. Great Britain. 487 s. ISBN 978-0-41544961-8.
Xiao, Q. & McPherson, D.E.G. 2009. Testing a Bioswale to Treat and Reduce Parking
Lot Runoff. USDA Forest Service. [Verkkodokumentti]. 26 s. [Viitattu
1.10.2012].
Saatavissa:
http://www.fs.fed.us/psw/programs/uesd/uep/products/psw_cufr761_P47Report
LRes_AC.pdf.
117
Liitteet
Liiteluettelo
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta
Liite 2 Pituusleikkaukset
Liite 3 Vedenkorkeudet
Liite 4 Tulvakartat
118
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (1/19)
1
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (2/19)
2
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (3/19)
3
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (4/19)
4
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (5/19)
5
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (6/19)
6
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (7/19)
7
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (8/19)
8
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (9/19)
9
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (10/19)
10
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (11/19)
11
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (12/19)
12
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (13/19)
13
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (14/19)
14
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (15/19)
15
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (16/19)
16
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (17/19)
17
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (18/19)
18
Liite 1 Uoman poikkileikkaukset, rummut ja silta (19/19)
19
Liite 2 Pituusleikkaukset (1/9)
Kuva a. Kylmäojan itähaara nykytilanteessa.
20
Liite 2 Pituusleikkaukset (2/9)
Kuva b. Kylmäojan itähaara vuonna 2030, kun pelkän kaupungistumisen vaikutus on otettu
huomioon.
21
Liite 2 Pituusleikkaukset (3/9)
Kuva c. Kylmäojan itähaara vuonna 2030, kun pelkän ilmastonmuutoksen vaikutus virtaamaan on
otettu huomioon.
22
Liite 2 Pituusleikkaukset (4/9)
Kuva d. Kylmäojan itähaara vuonna 2030, kun sekä kaupungistumisen että ilmastonmuutoksen
vaikutukset virtaamaan on otettu huomioon.
23
Liite 2 Pituusleikkaukset (5/9)
Kuva e. Kylmäojan itähaara vuonna 2030, kun kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen sekä
tasausaltaiden vedenpidätyksen vaikutukset virtaamaan on otettu huomioon.
24
Liite 2 Pituusleikkaukset (6/9)
Kuva f. Kylmäojan itäisen haaran pituusleikkaus vuonna 2030, kun kaupungistumisen ja
ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus virtaamaan on otettu huomioon ja lisäksi virtaamaa on
kasvatettu 20 %.
25
Liite 2 Pituusleikkaukset (7/9)
Kuva g. Kylmäojan itähaaran sivuhaara nykytilanteessa.
Kuva h. Kylmäojan itähaaran sivuhaara vuonna 2030, kun pelkän kaupungistumisen vaikutus
virtaamaan on otettu huomioon.
26
Liite 2 Pituusleikkaukset (8/9)
Kuva i. Kylmäojan itähaaran sivuhaara vuonna 2030, kun pelkän ilmastonmuutoksen vaikutus
virtaamaan on otettu huomioon.
Kuva j. Kylmäojan itähaaran sivuhaara vuonna 2030, kun sekä kaupungistumisen että
ilmastonmuutoksen vaikutukset virtaamaan on otettu huomioon.
27
Liite 2 Pituusleikkaukset (9/9)
Kuva k. Kylmäojan itähaaran sivuhaara vuonna 2030, kun kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen
sekä tasausaltaiden vedenpidätyksen vaikutukset virtaamaan on otettu huomioon.
Kuva l. Kylmäojan itäisen haaran sivuhaara vuonna 2030, kun kaupungistumisen ja
ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus virtaamaan on otettu huomioon ja lisäksi virtaamaa on
kasvatettu 20 %.
28
Liite 3 Vedenkorkeudet (1/13)
Reach
River
Profile
Station
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
Nykytilanne
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
0.15
0.21
0.23
0.28
0.32
0.37
41.51
41.56
41.58
41.62
41.65
41.68
Kaupungistuminen
Q
Total
(m3/s)
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
4000
4000
4000
4000
4000
4000
itahaara
3950
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3931
3931
3931
3931
3931
3931
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0.15
0.21
0.23
0.28
0.32
0.37
40.7
40.76
40.78
40.81
40.84
40.87
0.26
0.36
0.42
0.5
0.57
0.63
40.8
40.87
40.9
40.98
41.02
41.03
0.16
0.22
0.25
0.3
0.34
0.39
40.71
40.77
40.79
40.82
40.86
40.88
0.28
0.39
0.44
0.53
0.6
0.66
40.81
40.88
40.91
41
41.02
41.04
0.2
0.28
0.32
0.38
0.44
0.5
40.73
40.79
40.81
40.85
40.88
40.91
0.33
0.46
0.53
0.61
0.69
0.76
40.85
40.93
41
41.03
41.05
41.07
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3900
3900
3900
3900
3900
3900
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0.17
0.24
0.28
0.33
0.38
0.44
40.63
40.69
40.71
40.75
40.78
40.8
0.31
0.43
0.5
0.59
0.68
0.75
40.73
40.8
40.83
40.9
40.94
40.96
0.18
0.26
0.3
0.35
0.41
0.46
40.64
40.7
40.72
40.76
40.79
40.82
0.33
0.46
0.53
0.62
0.71
0.79
40.74
40.82
40.85
40.92
40.95
40.97
0.2
0.28
0.32
0.38
0.44
0.5
40.66
40.71
40.74
40.77
40.81
40.83
0.39
0.55
0.63
0.73
0.82
0.91
40.78
40.86
40.93
40.96
40.98
41.01
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3843
3843
3843
3843
3843
3843
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0.17
0.24
0.28
0.33
0.38
0.44
40.53
40.59
40.61
40.64
40.67
40.7
0.31
0.43
0.5
0.59
0.68
0.75
40.63
40.7
40.73
40.77
40.8
40.83
0.18
0.26
0.3
0.35
0.41
0.46
40.54
40.6
40.62
40.65
40.68
40.71
0.33
0.46
0.53
0.62
0.71
0.79
40.64
40.71
40.74
40.78
40.82
40.84
0.2
0.28
0.32
0.38
0.44
0.5
40.55
40.61
40.64
40.67
40.7
40.73
0.39
0.55
0.63
0.73
0.82
0.91
40.68
40.75
40.78
40.82
40.86
40.89
Culvert
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0.15
0.21
0.23
0.28
0.32
0.37
Culvert
40.71
40.77
40.79
40.83
40.86
40.89
Culvert
0.26
0.36
0.42
0.5
0.57
0.63
0.16
0.22
0.25
0.3
0.34
0.39
40.73
40.79
40.82
40.87
40.92
40.96
Culvert
40.81
40.89
40.93
41.02
41.07
41.1
Culvert
0.16
0.22
0.25
0.3
0.34
0.39
40.85
40.96
41.02
41.14
41.21
41.27
Culvert
40.72
40.78
40.8
40.84
40.87
40.91
Culvert
29
0.28
0.39
0.44
0.53
0.6
0.66
Culvert
0.28
0.39
0.44
0.53
0.6
0.66
0.2
0.28
0.32
0.38
0.44
0.5
Culvert
0.2
0.28
0.32
0.38
0.44
0.5
41.66
41.74
41.78
41.83
41.87
41.91
Culvert
40.76
40.83
40.87
40.93
40.98
41.04
Culvert
40.82
40.91
40.95
41.04
41.08
41.11
0.33
0.46
0.53
0.61
0.69
0.76
W.S.
Elev
(m)
4050
40.84
40.94
40.99
41.11
41.19
41.25
41.56
41.62
41.65
41.69
41.73
41.76
Q
Total
(m3/s)
itahaara
0.26
0.36
0.42
0.5
0.57
0.63
Culvert
0.2
0.28
0.32
0.38
0.44
0.5
W.S.
Elev
(m)
4100
4100
4100
4100
4100
4100
40.72
40.78
40.81
40.85
40.9
40.94
41.62
41.69
41.73
41.78
41.82
41.86
Q
Total
(m3/s)
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
Culvert
0.28
0.39
0.44
0.53
0.6
0.66
W.S.
Elev
(m)
4153
0.15
0.21
0.23
0.28
0.32
0.37
41.52
41.57
41.59
41.63
41.66
41.69
Q
Total
(m3/s)
itahaara
Culvert
0.16
0.22
0.25
0.3
0.34
0.39
W.S.
Elev
(m)
Herkkyysanalyysi
+20%
4815
4815
4815
4815
4815
4815
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
41.6
41.68
41.71
41.76
41.81
41.84
Q
Total
(m3/s)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
Culvert
0.26
0.36
0.42
0.5
0.57
0.63
W.S.
Elev
(m)
Ilmastonmuutos
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
0.33
0.46
0.53
0.61
0.69
0.76
40.91
41.04
41.15
41.23
41.3
41.38
Culvert
40.74
40.8
40.83
40.87
40.91
40.95
Culvert
0.33
0.46
0.53
0.61
0.69
0.76
40.87
40.96
41.05
41.09
41.13
41.17
Culvert
Liite 3 Vedenkorkeudet (2/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Kaupungistuminen
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Ilmastonmuutos
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Herkkyysanalyysi
+20%
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3773
3773
3773
3773
3773
3773
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
40,34
40,37
40,39
40,42
40,45
40,48
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
40,41
40,48
40,51
40,55
40,59
40,62
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
40,34
40,38
40,4
40,43
40,46
40,49
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
40,42
40,49
40,52
40,56
40,6
40,63
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
40,35
40,39
40,42
40,45
40,48
40,51
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
40,46
40,53
40,57
40,61
40,65
40,68
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3710
3710
3710
3710
3710
3710
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
40,11
40,18
40,21
40,24
40,28
40,31
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
40,23
40,31
40,34
40,39
40,44
40,48
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
40,13
40,19
40,22
40,25
40,29
40,32
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
40,24
40,32
40,36
40,41
40,45
40,49
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
40,14
40,21
40,23
40,27
40,31
40,34
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
40,28
40,37
40,41
40,46
40,51
40,55
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3616
3616
3616
3616
3616
3616
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
40,03
40,1
40,12
40,15
40,18
40,21
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
40,14
40,21
40,24
40,29
40,33
40,37
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
40,06
40,11
40,13
40,17
40,2
40,22
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
40,15
40,22
40,25
40,31
40,35
40,39
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
40,07
40,12
40,15
40,18
40,21
40,24
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
40,19
40,27
40,31
40,36
40,41
40,45
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3568
3568
3568
3568
3568
3568
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
40,01
40,08
40,1
40,13
40,16
40,18
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
40,12
40,18
40,21
40,26
40,3
40,34
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
40,05
40,09
40,11
40,14
40,17
40,19
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
40,13
40,19
40,22
40,27
40,31
40,36
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
40,06
40,1
40,12
40,16
40,18
40,21
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
40,16
40,24
40,28
40,33
40,37
40,41
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3498
3498
3498
3498
3498
3498
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
39,99
40,06
40,08
40,11
40,13
40,15
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
40,1
40,15
40,17
40,21
40,25
40,28
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
40,03
40,07
40,09
40,11
40,14
40,16
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
40,1
40,16
40,18
40,23
40,27
40,3
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
40,04
40,08
40,1
40,13
40,15
40,17
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
40,13
40,2
40,23
40,27
40,31
40,34
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3460
3460
3460
3460
3460
3460
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
39,98
40,05
40,07
40,09
40,11
40,12
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
40,08
40,12
40,14
40,18
40,21
40,23
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
40,02
40,06
40,07
40,09
40,11
40,13
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
40,09
40,13
40,15
40,19
40,22
40,24
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
40,03
40,07
40,08
40,1
40,12
40,14
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
40,11
40,16
40,2
40,23
40,25
40,27
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3398
3398
3398
3398
3398
3398
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
39,95
40,01
40,02
40,03
40,05
40,06
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
40,03
40,06
40,07
40,09
40,11
40,12
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
39,99
40,01
40,02
40,04
40,05
40,06
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
40,03
40,07
40,08
40,1
40,11
40,13
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
39,99
40,02
40,03
40,05
40,06
40,07
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
40,05
40,09
40,1
40,12
40,14
40,15
30
Liite 3 Vedenkorkeudet (3/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Kaupungistuminen
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Ilmastonmuutos
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Herkkyysanalyysi
+20%
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3340
3340
3340
3340
3340
3340
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
39,9
39,93
39,93
39,95
39,96
39,97
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
39,94
39,97
39,98
40
40,02
40,03
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
39,91
39,93
39,94
39,95
39,96
39,98
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
39,95
39,98
39,99
40,01
40,02
40,03
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
39,91
39,94
39,94
39,96
39,97
39,98
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
39,96
39,99
40,01
40,03
40,04
40,05
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3293
3293
3293
3293
3293
3293
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
39,71
39,74
39,75
39,77
39,78
39,78
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
39,76
39,78
39,79
39,79
39,79
39,8
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
39,72
39,74
39,75
39,77
39,78
39,78
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
39,77
39,78
39,79
39,79
39,8
39,8
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
39,72
39,75
39,76
39,78
39,78
39,79
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
39,78
39,79
39,79
39,8
39,8
39,8
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3187
3187
3187
3187
3187
3187
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
39,01
39,01
39,01
39,01
39,02
39,02
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
39,01
39,02
39,02
39,03
39,04
39,04
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
39,01
39,01
39,01
39,02
39,02
39,02
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
39,01
39,02
39,03
39,03
39,04
39,04
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
39,01
39,01
39,02
39,02
39,02
39,02
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
39,02
39,03
39,03
39,04
39,04
39,05
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
3035
3035
3035
3035
3035
3035
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
38,32
38,33
38,34
38,34
38,35
38,35
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
38,34
38,35
38,36
38,36
38,37
38,37
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
38,32
38,33
38,34
38,35
38,35
38,35
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
38,34
38,35
38,36
38,36
38,37
38,37
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
38,33
38,34
38,34
38,35
38,35
38,36
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
38,35
38,36
38,36
38,37
38,37
38,37
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2970
2970
2970
2970
2970
2970
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
37,77
37,8
37,81
37,89
37,9
37,9
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
37,83
37,9
37,91
37,93
37,94
37,95
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
37,77
37,81
37,82
37,89
37,9
37,91
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
37,89
37,91
37,92
37,93
37,94
37,95
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
37,78
37,81
37,83
37,9
37,9
37,91
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
37,9
37,92
37,93
37,94
37,96
37,97
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2923
2923
2923
2923
2923
2923
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
37,08
37,14
37,16
37,2
37,23
37,26
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
37,18
37,26
37,3
37,35
37,39
37,43
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
37,09
37,15
37,17
37,21
37,25
37,28
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
37,19
37,28
37,31
37,37
37,41
37,45
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
37,1
37,16
37,19
37,23
37,27
37,3
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
37,24
37,33
37,37
37,42
37,46
37,5
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2884
2884
2884
2884
2884
2884
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
36,82
36,88
36,91
36,95
36,98
37,01
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
36,93
37,01
37,05
37,1
37,15
37,19
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
36,83
36,89
36,92
36,96
37
37,03
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
36,94
37,03
37,07
37,12
37,17
37,21
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
36,84
36,91
36,93
36,97
37,01
37,05
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
36,99
37,08
37,12
37,18
37,23
37,27
31
Liite 3 Vedenkorkeudet (4/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Kaupungistuminen
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Ilmastonmuutos
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
Herkkyysanalyysi
+20%
Q
W.S.
Total
Elev
(m3/s) (m)
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2804
2804
2804
2804
2804
2804
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
36,51
36,56
36,58
36,62
36,66
36,7
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
36,61
36,7
36,75
36,82
36,88
36,92
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
36,52
36,57
36,6
36,64
36,68
36,72
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
36,62
36,72
36,77
36,84
36,9
36,95
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
36,52
36,59
36,63
36,69
36,75
36,81
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
36,67
36,79
36,85
36,91
36,97
37,02
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2759
2759
2759
2759
2759
2759
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
36,24
36,32
36,35
36,41
36,47
36,54
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
36,38
36,54
36,62
36,7
36,77
36,82
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
36,25
36,33
36,37
36,43
36,5
36,58
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
36,4
36,58
36,65
36,73
36,79
36,85
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
36,29
36,41
36,49
36,6
36,67
36,73
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
36,48
36,67
36,73
36,81
36,87
36,93
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2692
2692
2692
2692
2692
2692
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,17
0,24
0,28
0,33
0,38
0,44
36,14
36,22
36,26
36,32
36,4
36,49
0,31
0,43
0,5
0,59
0,68
0,75
36,3
36,49
36,57
36,66
36,73
36,78
0,18
0,26
0,3
0,35
0,41
0,46
36,15
36,24
36,28
36,35
36,44
36,53
0,33
0,46
0,53
0,62
0,71
0,79
36,32
36,53
36,61
36,69
36,75
36,81
0,2
0,28
0,32
0,38
0,44
0,5
36,23
36,37
36,46
36,57
36,65
36,71
0,39
0,55
0,63
0,73
0,82
0,91
36,42
36,63
36,69
36,77
36,83
36,89
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3548
3548
3548
3548
3548
3548
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
40
40,05
40,07
40,1
40,13
40,16
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
40,09
40,16
40,19
40,23
40,28
40,32
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
40,01
40,06
40,08
40,11
40,14
40,17
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
40,1
40,17
40,2
40,25
40,29
40,34
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
40,1
40,17
40,2
40,25
40,29
40,34
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
40,14
40,22
40,25
40,31
40,36
40,41
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3539
3539
3539
3539
3539
3539
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
39,93
39,98
40,01
40,04
40,07
40,1
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
40,03
40,1
40,13
40,18
40,22
40,26
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
39,94
39,99
40,02
40,05
40,08
40,11
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
40,04
40,11
40,14
40,19
40,24
40,28
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
40,04
40,11
40,14
40,19
40,24
40,28
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
40,08
40,16
40,2
40,25
40,3
40,35
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3493
3493
3493
3493
3493
3493
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
39,71
39,76
39,79
39,82
39,85
39,87
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
39,81
39,87
39,9
39,94
39,98
40,02
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
39,72
39,77
39,8
39,83
39,86
39,89
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
39,82
39,89
39,92
39,96
40
40,04
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
39,82
39,89
39,92
39,96
40
40,04
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
39,85
39,93
39,96
40,01
40,06
40,1
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3448
3448
3448
3448
3448
3448
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
39,27
39,3
39,31
39,33
39,35
39,36
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
39,32
39,36
39,38
39,4
39,43
39,45
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
39,27
39,3
39,32
39,34
39,35
39,37
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
39,33
39,37
39,39
39,41
39,43
39,46
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
39,33
39,37
39,39
39,41
39,43
39,46
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
39,35
39,39
39,41
39,44
39,46
39,49
32
Liite 3 Vedenkorkeudet (5/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Herkkyysanalyysi
+20%
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3441
3441
3441
3441
3441
3441
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
38,95
38,99
39,01
39,04
39,06
39,09
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
39,03
39,09
39,11
39,15
39,18
39,21
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
38,95
39
39,02
39,05
39,07
39,1
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
39,04
39,1
39,12
39,16
39,19
39,22
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
39,04
39,1
39,12
39,16
39,19
39,22
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
39,07
39,13
39,16
39,2
39,23
39,27
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3399
3399
3399
3399
3399
3399
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
38,88
38,93
38,95
38,97
39
39,02
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
38,96
39,02
39,04
39,08
39,11
39,14
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
38,89
38,93
38,95
38,98
39,01
39,03
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
38,97
39,03
39,05
39,09
39,12
39,15
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
38,97
39,03
39,05
39,09
39,12
39,15
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
39
39,06
39,09
39,13
39,16
39,19
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3322
3322
3322
3322
3322
3322
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
38,67
38,71
38,73
38,76
38,78
38,8
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
38,75
38,8
38,82
38,85
38,88
38,91
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
38,67
38,72
38,74
38,76
38,79
38,81
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
38,76
38,81
38,83
38,86
38,89
38,92
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
38,76
38,81
38,83
38,86
38,89
38,92
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
38,78
38,84
38,87
38,9
38,93
38,96
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3290
3290
3290
3290
3290
3290
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
38,52
38,55
38,57
38,59
38,6
38,62
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
38,58
38,62
38,63
38,65
38,67
38,69
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
38,53
38,56
38,57
38,59
38,61
38,62
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
38,59
38,62
38,64
38,66
38,68
38,7
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
38,59
38,62
38,64
38,66
38,68
38,7
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
38,61
38,64
38,66
38,69
38,71
38,73
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3245
3245
3245
3245
3245
3245
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
38,19
38,23
38,24
38,26
38,29
38,31
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
38,26
38,31
38,34
38,38
38,41
38,45
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
38,2
38,23
38,25
38,27
38,3
38,32
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
38,26
38,32
38,35
38,39
38,43
38,47
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
38,26
38,32
38,35
38,39
38,43
38,47
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
38,29
38,36
38,39
38,44
38,48
38,53
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3189
3189
3189
3189
3189
3189
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
38,02
38,08
38,1
38,14
38,17
38,2
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
38,12
38,2
38,23
38,28
38,33
38,37
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
38,03
38,09
38,11
38,15
38,18
38,21
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
38,13
38,21
38,25
38,3
38,34
38,39
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
38,13
38,21
38,25
38,3
38,34
38,39
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
38,17
38,26
38,3
38,36
38,41
38,46
sivu-uoma
3185
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3142
3142
3142
3142
3142
3142
Culvert
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
Culvert
37,64
37,66
37,68
37,69
37,71
37,72
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
Culvert
37,69
37,72
37,74
37,77
37,79
37,8
33
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
Culvert
37,64
37,67
37,68
37,7
37,71
37,73
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
Culvert
37,69
37,73
37,75
37,78
37,8
37,81
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
Culvert
37,69
37,73
37,75
37,77
37,79
37,81
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
37,71
37,76
37,78
37,8
37,81
37,82
Liite 3 Vedenkorkeudet (6/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Herkkyysanalyysi
+20%
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
3052
3052
3052
3052
3052
3052
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
36,89
36,92
36,93
36,95
36,97
36,99
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
36,95
36,99
37,01
37,03
37,05
37,08
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
36,89
36,92
36,94
36,96
36,98
37
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,95
37
37,01
37,04
37,07
37,1
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,95
37
37,02
37,04
37,07
37,09
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
36,98
37,02
37,04
37,08
37,12
37,17
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
2989
2989
2989
2989
2989
2989
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
36,62
36,65
36,67
36,7
36,72
36,74
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
36,69
36,74
36,77
36,82
36,88
36,94
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
36,62
36,66
36,68
36,7
36,73
36,75
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,7
36,75
36,79
36,84
36,91
36,97
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,69
36,75
36,77
36,82
36,87
36,92
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
36,72
36,8
36,85
36,93
37,01
37,08
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
2941
2941
2941
2941
2941
2941
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
36,52
36,55
36,57
36,59
36,61
36,64
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
36,58
36,64
36,69
36,76
36,84
36,91
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
36,52
36,56
36,57
36,6
36,62
36,66
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,59
36,66
36,71
36,79
36,87
36,94
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,59
36,64
36,67
36,73
36,8
36,88
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
36,62
36,73
36,8
36,89
36,98
37,06
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
2860
2860
2860
2860
2860
2860
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
36,34
36,38
36,4
36,43
36,47
36,54
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
36,42
36,54
36,62
36,72
36,81
36,88
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
36,34
36,39
36,41
36,44
36,5
36,58
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,43
36,58
36,66
36,75
36,84
36,92
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,43
36,5
36,56
36,67
36,76
36,84
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
36,49
36,69
36,76
36,86
36,96
37,04
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
2832
2832
2832
2832
2832
2832
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
36,29
36,33
36,35
36,38
36,44
36,52
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
36,37
36,52
36,61
36,71
36,8
36,87
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
36,29
36,33
36,36
36,4
36,47
36,56
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,38
36,56
36,64
36,74
36,83
36,91
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,38
36,46
36,53
36,65
36,74
36,83
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
36,45
36,67
36,75
36,85
36,95
37,03
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
2752
2752
2752
2752
2752
2752
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
36,08
36,15
36,19
36,26
36,36
36,48
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
36,23
36,47
36,58
36,69
36,78
36,85
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
36,09
36,17
36,21
36,3
36,41
36,52
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,26
36,52
36,62
36,72
36,81
36,89
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,19
36,34
36,46
36,61
36,71
36,8
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
36,38
36,65
36,73
36,83
36,93
37,01
sivu-uoma
2728
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
2711
2711
2711
2711
2711
2711
Culvert
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
Culvert
36,07
36,14
36,18
36,24
36,33
36,44
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
Culvert
36,21
36,44
36,53
36,62
36,69
36,74
34
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
Culvert
36,08
36,15
36,2
36,27
36,38
36,48
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
Culvert
36,24
36,48
36,56
36,65
36,71
36,76
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
Culvert
36,17
36,31
36,41
36,54
36,61
36,67
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
36,36
36,59
36,65
36,73
36,78
36,84
Liite 3 Vedenkorkeudet (7/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Herkkyysanalyysi
+20%
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
sivu-uoma
2690
2690
2690
2690
2690
2690
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,1
0,13
0,15
0,18
0,21
0,24
36,04
36,12
36,16
36,23
36,33
36,44
0,17
0,24
0,27
0,33
0,38
0,43
36,2
36,43
36,53
36,62
36,68
36,73
0,1
0,14
0,16
0,19
0,22
0,25
36,05
36,13
36,18
36,26
36,37
36,48
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,23
36,48
36,56
36,64
36,7
36,76
0,18
0,25
0,29
0,34
0,4
0,45
36,14
36,29
36,4
36,53
36,61
36,67
0,22
0,3
0,35
0,41
0,48
0,54
36,35
36,59
36,65
36,72
36,78
36,84
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2624
2624
2624
2624
2624
2624
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,34
0,48
0,54
0,65
0,75
0,85
36,03
36,11
36,14
36,22
36,31
36,43
0,61
0,85
0,97
1,15
1,34
1,5
36,19
36,42
36,52
36,61
36,67
36,72
0,36
0,51
0,58
0,69
0,8
0,9
36,04
36,12
36,17
36,25
36,36
36,47
0,64
0,9
1,03
1,22
1,41
1,58
36,21
36,47
36,55
36,63
36,69
36,74
0,51
0,72
0,82
0,98
1,13
1,29
36,13
36,28
36,4
36,52
36,6
36,65
0,77
1,08
1,24
1,45
1,65
1,86
36,34
36,58
36,64
36,71
36,77
36,82
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2563
2563
2563
2563
2563
2563
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,34
0,48
0,54
0,65
0,75
0,85
35,75
35,87
35,95
36,08
36,22
36,36
0,61
0,85
0,97
1,15
1,34
1,5
36,03
36,36
36,46
36,55
36,61
36,66
0,36
0,51
0,58
0,69
0,8
0,9
35,76
35,9
35,99
36,13
36,29
36,41
0,64
0,9
1,03
1,22
1,41
1,58
36,08
36,41
36,5
36,57
36,63
36,68
0,51
0,72
0,82
0,98
1,13
1,29
35,91
36,18
36,33
36,47
36,54
36,6
0,77
1,08
1,24
1,45
1,65
1,86
36,25
36,52
36,58
36,65
36,7
36,75
itahaara
2558
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2483
2483
2483
2483
2483
2483
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,34
0,48
0,54
0,65
0,75
0,85
35,66
35,74
35,78
35,84
35,89
35,93
0,61
0,85
0,97
1,15
1,34
1,5
35,82
35,93
35,98
36,05
36,12
36,18
0,36
0,51
0,58
0,69
0,8
0,9
35,67
35,76
35,8
35,86
35,91
35,96
0,64
0,9
1,03
1,22
1,41
1,58
35,84
35,95
36,01
36,08
36,15
36,21
0,51
0,72
0,82
0,98
1,13
1,29
35,77
35,87
35,92
35,99
36,05
36,1
0,77
1,08
1,24
1,45
1,65
1,86
35,9
36,03
36,09
36,16
36,24
36,3
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2403
2403
2403
2403
2403
2403
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,34
0,48
0,54
0,65
0,75
0,85
35,43
35,52
35,56
35,62
35,67
35,71
0,61
0,85
0,97
1,15
1,34
1,5
35,59
35,71
35,77
35,84
35,92
35,98
0,36
0,51
0,58
0,69
0,8
0,9
35,44
35,54
35,58
35,63
35,69
35,74
0,64
0,9
1,03
1,22
1,41
1,58
35,61
35,74
35,79
35,87
35,94
36,01
0,51
0,72
0,82
0,98
1,13
1,29
35,54
35,65
35,7
35,77
35,83
35,9
0,77
1,08
1,24
1,45
1,65
1,86
35,68
35,81
35,88
35,96
36,04
36,11
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2299
2299
2299
2299
2299
2299
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,34
0,48
0,54
0,65
0,75
0,85
35,23
35,32
35,36
35,42
35,47
35,51
0,61
0,85
0,97
1,15
1,34
1,5
35,4
35,51
35,57
35,64
35,72
35,78
0,36
0,51
0,58
0,69
0,8
0,9
35,24
35,34
35,38
35,44
35,49
35,54
0,64
0,9
1,03
1,22
1,41
1,58
35,41
35,53
35,59
35,67
35,75
35,81
0,51
0,72
0,82
0,98
1,13
1,29
35,34
35,45
35,5
35,57
35,63
35,7
0,77
1,08
1,24
1,45
1,65
1,86
35,48
35,61
35,68
35,76
35,84
35,92
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2186
2186
2186
2186
2186
2186
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,34
0,48
0,54
0,65
0,75
0,85
35,03
35,12
35,17
35,21
35,25
35,29
0,61
0,85
0,97
1,15
1,34
1,5
35,2
35,29
35,33
35,4
35,46
35,52
0,36
0,51
0,58
0,69
0,8
0,9
35,04
35,15
35,18
35,23
35,27
35,31
0,64
0,9
1,03
1,22
1,41
1,58
35,21
35,31
35,35
35,42
35,49
35,55
0,51
0,72
0,82
0,98
1,13
1,29
35,15
35,24
35,28
35,34
35,39
35,45
0,77
1,08
1,24
1,45
1,65
1,86
35,26
35,37
35,43
35,51
35,58
35,64
Culvert
Culvert
Culvert
35
Culvert
Culvert
Culvert
Liite 3 Vedenkorkeudet (8/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Herkkyysanalyysi
+20%
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2119
2119
2119
2119
2119
2119
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,34
0,48
0,54
0,65
0,75
0,85
34,85
34,95
35
35,02
35,03
35,03
0,61
0,85
0,97
1,15
1,34
1,5
35,02
35,03
35,03
35,03
35,01
35
0,36
0,51
0,58
0,69
0,8
0,9
34,85
34,99
35,01
35,02
35,03
35,03
0,64
0,9
1,03
1,22
1,41
1,58
35,02
35,03
35,03
35,02
35
34,99
0,51
0,72
0,82
0,98
1,13
1,29
35
35,03
35,03
35,03
35,03
35,01
0,77
1,08
1,24
1,45
1,65
1,86
35,03
35,03
35,02
34,99
35
35,02
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
2007
2007
2007
2007
2007
2007
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,34
0,48
0,54
0,65
0,75
0,85
34,31
34,42
34,45
34,5
34,55
34,59
0,61
0,85
0,97
1,15
1,34
1,5
34,48
34,59
34,64
34,72
34,79
34,86
0,36
0,51
0,58
0,69
0,8
0,9
34,37
34,43
34,47
34,52
34,57
34,61
0,64
0,9
1,03
1,22
1,41
1,58
34,5
34,61
34,66
34,74
34,82
34,89
0,51
0,72
0,82
0,98
1,13
1,29
34,44
34,54
34,58
34,64
34,7
34,77
0,77
1,08
1,24
1,45
1,65
1,86
34,56
34,69
34,75
34,84
34,91
34,96
itahaara
1980
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1962
1962
1962
1962
1962
1962
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,34
0,48
0,54
0,65
0,75
0,85
34,28
34,38
34,41
34,44
34,47
34,5
0,61
0,85
0,97
1,15
1,34
1,5
34,43
34,5
34,53
34,57
34,61
34,64
0,36
0,51
0,58
0,69
0,8
0,9
34,35
34,39
34,42
34,45
34,48
34,51
0,64
0,9
1,03
1,22
1,41
1,58
34,44
34,51
34,54
34,58
34,62
34,66
0,51
0,72
0,82
0,98
1,13
1,29
34,4
34,46
34,49
34,53
34,56
34,59
0,77
1,08
1,24
1,45
1,65
1,86
34,48
34,55
34,58
34,63
34,68
34,72
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1894
1894
1894
1894
1894
1894
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,34
0,48
0,54
0,65
0,75
0,85
34,03
34,18
34,2
34,22
34,24
34,26
0,61
0,85
0,97
1,15
1,34
1,5
34,21
34,26
34,26
34,23
34,21
34,18
0,36
0,51
0,58
0,69
0,8
0,9
34,04
34,19
34,21
34,22
34,25
34,26
0,64
0,9
1,03
1,22
1,41
1,58
34,22
34,26
34,25
34,23
34,2
34,17
0,51
0,72
0,82
0,98
1,13
1,29
34,19
34,24
34,25
34,25
34,22
34,2
0,77
1,08
1,24
1,45
1,65
1,86
34,25
34,24
34,22
34,19
34,15
34,16
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1775
1775
1775
1775
1775
1775
1751
1717
1717
1717
1717
1717
1717
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,42
0,58
0,66
0,79
0,91
1,04
Bridge
HQ1/1
0,42
HQ1/5
0,58
HQ1/10
0,66
HQ1/20
0,79
HQ1/50
0,91
HQ1/100
1,04
33,64
33,75
33,78
33,82
33,85
33,88
33,8
33,87
33,9
33,93
33,96
33,99
33,5
33,59
33,62
33,67
33,7
33,74
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
Bridge
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
33,86
33,92
33,94
33,98
34,02
34,05
33,55
33,63
33,67
33,71
33,75
33,78
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
Bridge
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
33,78
33,85
33,88
33,91
33,93
33,96
33,4
33,48
33,52
33,56
33,6
33,63
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
Bridge
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
33,82
33,88
33,91
33,94
33,97
34
33,53
33,62
33,65
33,7
33,74
33,77
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
Bridge
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
33,65
33,76
33,8
33,83
33,86
33,88
33,39
33,46
33,5
33,55
33,59
33,62
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
Bridge
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1695
1695
1695
1695
1695
1695
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
33,06
33,11
33,14
33,17
33,19
33,22
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
33,15
33,22
33,25
33,29
33,32
33,35
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
33,07
33,12
33,15
33,18
33,21
33,23
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
33,17
33,23
33,26
33,3
33,33
33,36
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
33,13
33,2
33,22
33,26
33,29
33,32
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
33,2
33,27
33,3
33,34
33,38
33,41
Culvert
0,42
0,58
0,66
0,79
0,91
1,04
Culvert
Culvert
36
Culvert
Culvert
Culvert
33,59
33,68
33,72
33,76
33,79
33,83
Liite 3 Vedenkorkeudet (9/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Herkkyysanalyysi
+20%
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1675
1675
1675
1675
1675
1675
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,42
0,58
0,66
0,79
0,91
1,04
32,39
32,43
32,45
32,48
32,5
32,52
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
32,47
32,52
32,55
32,58
32,61
32,64
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
32,4
32,44
32,46
32,49
32,51
32,53
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
32,48
32,53
32,56
32,59
32,63
32,65
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
32,45
32,5
32,52
32,56
32,59
32,62
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
32,51
32,57
32,6
32,63
32,67
32,7
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1613
1613
1613
1613
1613
1613
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,42
0,58
0,66
0,79
0,91
1,04
28,8
28,86
28,89
28,95
28,98
29,01
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
28,93
29,01
29,03
29,06
29,08
29,1
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
28,81
28,88
28,91
28,96
29
29,02
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
28,95
29,02
29,04
29,07
29,09
29,11
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
28,89
28,98
29,01
29,04
29,07
29,09
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
28,99
29,05
29,07
29,1
29,12
29,15
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1558
1558
1558
1558
1558
1558
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,42
0,58
0,66
0,79
0,91
1,04
28,48
28,55
28,58
28,66
28,7
28,75
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
28,63
28,75
28,8
28,85
28,9
28,94
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
28,49
28,56
28,61
28,67
28,72
28,77
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
28,65
28,77
28,82
28,87
28,92
28,95
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
28,58
28,7
28,75
28,81
28,86
28,9
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
28,71
28,83
28,87
28,93
28,97
29,02
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1498
1498
1498
1498
1498
1498
1462
1426
1426
1426
1426
1426
1426
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,42
0,58
0,66
0,79
0,91
1,04
Culvert
HQ1/1
0,42
HQ1/5
0,58
HQ1/10
0,66
HQ1/20
0,79
HQ1/50
0,91
HQ1/100
1,04
28,16
28,27
28,32
28,4
28,47
28,53
28,37
28,53
28,61
28,67
28,72
28,77
28,04
28,05
28,07
28,13
28,21
28,28
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
Culvert
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
28,48
28,65
28,7
28,76
28,81
28,86
28,06
28,08
28,14
28,23
28,31
28,38
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
Culvert
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
28,32
28,47
28,54
28,63
28,68
28,73
27,99
28,03
28,05
28,06
28,06
28,09
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
Culvert
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
28,39
28,57
28,63
28,69
28,74
28,79
28,05
28,07
28,11
28,19
28,28
28,35
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
Culvert
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
28,18
28,29
28,35
28,42
28,5
28,57
27,98
28,02
28,04
28,06
28,05
28,07
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
Culvert
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1402
1402
1402
1402
1402
1402
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
27,64
27,69
27,71
27,82
27,93
28,01
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
27,78
28
28,07
28,17
28,27
28,35
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
27,65
27,7
27,72
27,88
27,97
28,04
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
27,81
28,03
28,11
28,21
28,31
28,38
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
27,71
27,94
28,01
28,1
28,19
28,27
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
27,96
28,14
28,22
28,33
28,4
28,44
itahaara
1393
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1371
1371
1371
1371
1371
1371
0,42
0,58
0,66
0,79
0,91
1,04
Culvert
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,42
0,58
0,66
0,79
0,91
1,04
Culvert
27,59
27,65
27,67
27,7
27,73
27,75
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
Culvert
27,69
27,75
27,77
27,8
27,83
27,86
37
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
Culvert
27,6
27,66
27,68
27,71
27,74
27,76
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
Culvert
27,7
27,76
27,78
27,82
27,84
27,87
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
28,05
28,16
28,23
28,34
28,4
28,44
Culvert
27,67
27,73
27,75
27,78
27,81
27,83
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
27,73
27,79
27,82
27,85
27,88
27,9
Liite 3 Vedenkorkeudet (10/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Herkkyysanalyysi
+20%
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1344
1344
1344
1344
1344
1344
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,42
0,58
0,66
0,79
0,91
1,04
27,5
27,56
27,59
27,62
27,65
27,68
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
27,61
27,68
27,7
27,73
27,76
27,78
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
27,51
27,57
27,6
27,64
27,67
27,69
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
27,62
27,69
27,71
27,74
27,77
27,79
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
27,58
27,66
27,68
27,71
27,74
27,76
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
27,66
27,72
27,74
27,77
27,8
27,82
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1292
1292
1292
1292
1292
1292
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,42
0,58
0,66
0,79
0,91
1,04
27,09
27,15
27,18
27,24
27,32
27,36
0,74
1,04
1,18
1,4
1,63
1,83
27,22
27,36
27,4
27,45
27,48
27,52
0,44
0,62
0,7
0,84
0,97
1,1
27,1
27,17
27,2
27,29
27,34
27,38
0,78
1,1
1,25
1,49
1,71
1,93
27,24
27,38
27,42
27,46
27,5
27,54
0,65
0,92
1,05
1,24
1,44
1,64
27,18
27,32
27,37
27,42
27,46
27,49
0,94
1,32
1,5
1,77
2,03
2,28
27,33
27,43
27,46
27,51
27,56
27,61
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1243
1243
1243
1243
1243
1243
1236
1194
1194
1194
1194
1194
1194
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
Culvert
HQ1/1
0,46
HQ1/5
0,65
HQ1/10
0,74
HQ1/20
0,89
HQ1/50
1,02
HQ1/100
1,16
26,53
26,62
26,66
26,72
26,77
26,82
26,7
26,82
26,88
26,96
27,03
27,1
26,66
26,78
26,83
26,9
26,96
27,02
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
Culvert
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
26,78
26,93
26,99
27,09
27,17
27,27
26,71
26,84
26,89
26,97
27,04
27,1
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
Culvert
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
26,67
26,78
26,84
26,91
26,98
27,05
26,55
26,64
26,68
26,74
26,79
26,84
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
Culvert
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
26,72
26,85
26,9
26,99
27,07
27,14
26,69
26,81
26,87
26,94
27,01
27,07
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
Culvert
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
26,55
26,64
26,69
26,74
26,8
26,85
26,53
26,61
26,65
26,71
26,76
26,81
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
Culvert
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1167
1167
1167
1167
1167
1167
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
26,5
26,59
26,62
26,68
26,72
26,77
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
26,66
26,77
26,82
26,89
26,96
27,01
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
26,52
26,61
26,65
26,7
26,75
26,79
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
26,68
26,79
26,84
26,92
26,98
27,04
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
26,63
26,74
26,79
26,85
26,91
26,97
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
26,74
26,86
26,92
27
27,06
27,13
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1140
1140
1140
1140
1140
1140
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
26,35
26,4
26,42
26,45
26,55
26,6
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
26,44
26,5
26,53
26,57
26,61
26,64
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
26,36
26,41
26,43
26,46
26,49
26,52
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
26,45
26,52
26,55
26,59
26,62
26,66
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
26,42
26,48
26,51
26,55
26,58
26,62
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
26,48
26,56
26,59
26,63
26,67
26,71
itahaara
1108
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1069
1069
1069
1069
1069
1069
Culvert
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
Culvert
26,05
26,16
26,2
26,26
26,38
26,42
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
Culvert
26,23
26,32
26,35
26,39
26,42
26,45
38
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
Culvert
26,09
26,18
26,22
26,28
26,31
26,33
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
Culvert
26,24
26,33
26,36
26,4
26,44
26,47
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
26,78
26,91
26,97
27,05
27,12
27,19
Culvert
26,2
26,3
26,33
26,37
26,4
26,43
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
26,3
26,37
26,4
26,45
26,49
26,54
Liite 3 Vedenkorkeudet (11/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Herkkyysanalyysi
+20%
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
1043
1043
1043
1043
1043
1043
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
25,89
26,02
26,06
26,19
26,36
26,39
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
26,1
26,24
26,27
26,31
26,34
26,37
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
25,94
26,05
26,09
26,2
26,23
26,25
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
26,12
26,25
26,28
26,32
26,35
26,39
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
26,07
26,22
26,25
26,28
26,32
26,35
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
26,22
26,29
26,32
26,36
26,42
26,48
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
977
977
977
977
977
977
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
25,72
25,81
25,85
26,04
26,33
26,37
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
25,9
26,06
26,08
26,1
26,14
26,2
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
25,74
25,84
25,88
26,01
26,04
26,07
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
25,92
26,07
26,08
26,11
26,17
26,24
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
25,86
26,04
26,06
26,08
26,11
26,16
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
26,04
26,09
26,12
26,18
26,28
26,37
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
933
933
933
933
933
933
896
864
864
864
864
864
864
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
Culvert
HQ1/1
0,46
HQ1/5
0,65
HQ1/10
0,74
HQ1/20
0,89
HQ1/50
1,02
HQ1/100
1,16
25,46
25,51
25,53
25,99
26,32
26,35
25,56
25,63
25,71
25,86
25,98
26,08
25,41
25,55
25,59
25,65
25,69
25,74
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
Culvert
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
25,61
25,82
25,92
26,05
26,18
26,3
25,47
25,6
25,64
25,69
25,74
25,8
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
Culvert
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
25,54
25,61
25,7
25,79
25,9
26
25,29
25,38
25,43
25,51
25,56
25,6
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
Culvert
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
25,57
25,7
25,78
25,91
26,02
26,13
25,45
25,58
25,62
25,68
25,73
25,77
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
Culvert
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
25,47
25,52
25,55
25,58
25,61
25,7
25,31
25,49
25,6
25,94
26,28
26,31
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
Culvert
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
833
833
833
833
833
833
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
25,25
25,47
25,59
25,94
26,28
26,31
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
25,4
25,56
25,6
25,65
25,71
25,75
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
25,19
25,32
25,38
25,48
25,53
25,58
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
25,44
25,57
25,62
25,67
25,72
25,78
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
25,35
25,52
25,57
25,62
25,67
25,72
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
25,52
25,63
25,68
25,74
25,82
25,93
itahaara
824
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
790
790
790
790
790
790
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
25,14
25,34
25,54
25,94
26,27
26,31
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
25,23
25,35
25,42
25,52
25,62
25,71
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
25,11
25,18
25,21
25,27
25,32
25,38
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
25,24
25,38
25,45
25,56
25,66
25,76
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
25,2
25,31
25,37
25,46
25,55
25,64
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
25,31
25,48
25,57
25,69
25,8
25,92
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
739
739
739
739
739
739
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
25,09
25,33
25,54
25,94
26,27
26,31
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
25,16
25,32
25,39
25,5
25,61
25,7
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
24,98
25,09
25,14
25,21
25,28
25,35
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
25,18
25,35
25,43
25,54
25,65
25,75
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
25,12
25,27
25,34
25,44
25,53
25,63
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
25,27
25,46
25,55
25,67
25,79
25,91
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
Culvert
Culvert
Culvert
39
Culvert
Culvert
25,55
25,66
25,7
25,76
25,83
25,94
Culvert
Liite 3 Vedenkorkeudet (12/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
Q
Total
(m3/s)
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
W.S.
Elev
(m)
25,08
25,33
25,54
25,94
26,27
26,31
Kaupungistuminen
Q
Total
(m3/s)
25,15
25,32
25,39
25,5
25,6
25,7
Q
Total
(m3/s)
24,96
25,08
25,13
25,21
25,28
25,35
Q
Total
(m3/s)
25,11
25,26
25,34
25,44
25,53
25,63
Q
Total
(m3/s)
655
655
655
655
655
655
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
24,62
24,67
24,68
24,7
24,72
24,74
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
24,69
24,74
24,76
24,79
24,83
24,86
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
24,64
24,67
24,69
24,71
24,73
24,75
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
24,7
24,75
24,77
24,81
24,84
24,88
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
24,68
24,72
24,74
24,77
24,8
24,84
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
24,72
24,78
24,81
24,85
24,9
24,96
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
575
575
575
575
575
575
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
24,15
24,25
24,28
24,34
24,38
24,42
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
24,32
24,42
24,47
24,54
24,6
24,67
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
24,18
24,27
24,31
24,36
24,4
24,44
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
24,34
24,44
24,49
24,56
24,63
24,69
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
24,29
24,39
24,43
24,5
24,56
24,62
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
24,39
24,51
24,57
24,65
24,72
24,8
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
521
521
521
521
521
521
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
23,94
24,03
24,07
24,13
24,18
24,23
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
24,11
24,23
24,29
24,37
24,44
24,51
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
23,96
24,06
24,1
24,16
24,21
24,26
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
24,13
24,26
24,31
24,4
24,47
24,54
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
24,08
24,2
24,25
24,32
24,39
24,46
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
24,2
24,34
24,4
24,49
24,57
24,65
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
506
506
506
506
506
506
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
23,88
23,97
24,01
24,07
24,11
24,16
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
24,05
24,17
24,22
24,3
24,37
24,43
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
23,9
23,99
24,03
24,09
24,14
24,19
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
24,07
24,19
24,24
24,32
24,4
24,46
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
24,02
24,13
24,18
24,25
24,32
24,39
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
24,13
24,27
24,33
24,42
24,49
24,57
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
457
457
457
457
457
457
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
23,66
23,75
23,79
23,85
23,89
23,93
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
23,83
23,94
23,99
24,06
24,12
24,18
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
23,68
23,77
23,81
23,87
23,91
23,96
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
23,85
23,96
24,01
24,08
24,15
24,2
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
23,8
23,9
23,95
24,02
24,08
24,14
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
23,9
24,03
24,09
24,16
24,23
24,3
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
402
402
402
402
402
402
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
23,42
23,5
23,53
23,59
23,63
23,67
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
23,57
23,67
23,72
23,79
23,85
23,9
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
23,44
23,52
23,56
23,61
23,65
23,7
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
23,59
23,7
23,74
23,81
23,87
23,92
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
23,54
23,64
23,69
23,75
23,81
23,86
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
23,64
23,76
23,82
23,88
23,94
24
Culvert
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
W.S.
Elev
(m)
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
Culvert
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
W.S.
Elev
(m)
702
40
25,18
25,35
25,43
25,54
25,65
25,75
Q
Total
(m3/s)
itahaara
Culvert
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
W.S.
Elev
(m)
Herkkyysanalyysi
+20%
711
711
711
711
711
711
Culvert
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
Culvert
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
W.S.
Elev
(m)
Ilmastonmuutos
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
25,27
25,46
25,55
25,67
25,79
25,91
Culvert
Liite 3 Vedenkorkeudet (13/13)
Nykytilanne
Reach
River
Profile
Station
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen ja
ilmastonmuutos
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Kaupungistuminen,
ilmastonmuutos ja
altaat
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
Herkkyysanalyysi
+20%
Q
Total
(m3/s)
W.S.
Elev
(m)
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
325
325
325
325
325
325
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
23,01
23,11
23,15
23,2
23,24
23,27
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
23,18
23,28
23,32
23,38
23,43
23,48
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
23,03
23,13
23,17
23,22
23,26
23,3
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
23,19
23,3
23,34
23,4
23,46
23,5
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
23,15
23,25
23,29
23,35
23,4
23,45
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
23,25
23,36
23,41
23,47
23,52
23,58
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
222
222
222
222
222
222
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
22,56
22,65
22,69
22,77
22,82
22,86
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
22,77
22,87
22,91
22,97
23,03
23,08
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
22,59
22,68
22,73
22,79
22,85
22,89
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
22,78
22,89
22,93
22,99
23,05
23,11
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
22,73
22,84
22,88
22,94
22,99
23,04
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
22,84
22,95
23
23,06
23,13
23,2
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
114
114
114
114
114
114
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
22,08
22,24
22,34
22,42
22,49
22,56
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
22,19
22,35
22,44
22,55
22,65
22,76
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
22,09
22,25
22,35
22,43
22,5
22,57
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
22,2
22,36
22,46
22,57
22,67
22,79
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
22,51
22,55
22,57
22,61
22,65
22,71
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
22,55
22,62
22,66
22,74
22,82
22,92
itahaara
96
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
48
48
48
48
48
48
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
22,08
22,23
22,32
22,39
22,45
22,51
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
22,16
22,29
22,37
22,44
22,51
22,57
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
22,09
22,23
22,32
22,39
22,45
22,51
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
22,17
22,3
22,38
22,45
22,51
22,58
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
22,49
22,5
22,51
22,52
22,54
22,55
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
22,5
22,53
22,54
22,56
22,58
22,61
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
4
4
4
4
4
4
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
22,03
22,19
22,29
22,36
22,42
22,48
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
22,04
22,2
22,3
22,37
22,43
22,49
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
22,03
22,19
22,29
22,36
22,42
22,48
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
22,04
22,2
22,3
22,37
22,43
22,49
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
22,48
22,48
22,48
22,48
22,48
22,49
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
22,48
22,48
22,48
22,49
22,49
22,49
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
itahaara
0
0
0
0
0
0
HQ1/1
HQ1/5
HQ1/10
HQ1/20
HQ1/50
HQ1/100
0,46
0,65
0,74
0,89
1,02
1,16
22,03
22,19
22,29
22,36
22,42
22,48
0,84
1,18
1,35
1,6
1,85
2,08
22,03
22,19
22,29
22,36
22,42
22,48
0,5
0,7
0,8
0,95
1,1
1,25
22,03
22,19
22,29
22,36
22,42
22,48
0,89
1,25
1,43
1,7
1,95
2,2
22,03
22,19
22,29
22,36
22,42
22,48
0,76
1,07
1,22
1,45
1,68
1,91
22,48
22,48
22,48
22,48
22,48
22,48
1,07
1,5
1,71
2,02
2,31
2,61
22,48
22,48
22,48
22,48
22,48
22,48
Culvert
Culvert
Culvert
41
Culvert
Culvert
Culvert
Liite 4 Tulvakartat (1/6)
Kuva m. Kylmäojan itäisen haaran alaosan tulvakartat nykytilanteessa kerran 100 vuodessa
toistuvalla virtaamalla.
42
Liite 4 Tulvakartat (2/6)
Kuva n. Kylmäojan itäisen haaran alaosan tulvakartat kerran 100 vuodessa toistuvalla virtaamalla
vuonna 2030, kun pelkän kaupungistumisen vaikutus virtaamaan otetaan huomioon.
43
Liite 4 Tulvakartat (3/6)
Kuva o. Kylmäojan itäisen haaran alaosan tulvakartat kerran 100 vuodessa toistuvalla virtaamalla
vuonna 2030, kun pelkän ilmastonmuutoksen vaikutus virtaamaan otetaan huomioon.
44
Liite 4 Tulvakartat (4/6)
Kuva p. Kylmäojan itäisen haaran alaosan tulvakartat kerran 100 vuodessa toistuvalla virtaamalla
vuonna 2030, kun sekä kaupungistumisen että ilmastonmuutoksen vaikutukset virtaamaan otetaan
huomioon.
45
Liite 4 Tulvakartat (5/6)
Kuva q. Kylmäojan itäisen haaran alaosan tulvakartat kerran 100 vuodessa toistuvalla virtaamalla
vuonna 2030, kun kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen sekä tasausaltaiden vedenpidätyksen
vaikutukset virtaamaan otetaan huomioon.
46
Liite 4 Tulvakartat (6/6)
Kuva r. Kylmäojan itäisen haaran alaosan tulvakartat kerran 100 vuodessa toistuvalla virtaamalla
vuonna 2030, kun kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus virtaamaan on otettu
huomioon ja lisäksi virtaamaa on kasvatettu 20 %.
47