hIIdeN KOTI
hiiden koti
Pirttimäki–Nupuri
Nuuksion järviylängön eteläisin osa jää Pirttimäen ulkoilumajan, Oittaan ulkoilukeskuksen ja Nuuksiontien väliin. Kyseiset keskukset ovat myös luontevimmat sisääntulot alueelle, sillä ne sijaitsevat linja-autoreittien varrella ja niiden
suurille pysäköintialueille voi jättää omat ajoneuvot. Auton voi pysäköidä myös
alueen pohjoislaitaa reunustavan Kattilajärventien pysäköintipaikoille ja Nuuksion majalle, Nuuksion Pitkäjärven eteläpäähän.
Helsingin kaupungin ylläpitämä Pirttimäen ulkoilualue ja Espoon kaupungin omistama Oittaan ulkoilualue kattavat pääosan seudusta. Kaikki alueen
taukopaikat kuuluvat Pirttimäen ulkoilualueeseen. Niillä voi telttailla jokamiehenoikeuksin ulkoilumajojen ympäristöä
lukuun ottamatta.
Ulkoilumajoja yhdistävät merkityt retkeilyreitit, joita talvella seuraavat huolletut
latu-urat. Alueella kiertää myös ratsastusvaellukseen tarkoitettu hevospolku. Näiden lisäksi metsissä risteilee lukemattomia
viitoittamattomia pikkupolkuja.
Vaikka Nuuksion järviylängön pohjoislaita kurkottaa kaikkein korkeimmalle,
etelälaidalla ovat suurimmat suhteelliset
korkeuserot. Hyppykallion huippu kohoaa
jopa 70 metriä Nuuksion Pitkäjärven pintaa korkeammalle.
hIIdeN KOTI
Geologisesti mielenkiintoisen alueen kallioon on kovertunut poikkeuksellisen paljon
hiidenkirnuja. Ne ovat syntyneet jäätikön sulamisvirroissa pyörineiden kivien kuluttamina. Aiemmin ihmiset eivät voineet ymmärtää
kirnujen syntyä, joten ne laitettiin pahan hiiden tekosiksi. Sama veijari oli viskonut myös
suuria siirtolohkareita pitkin kalliokankaita.
Alkujaan hiisi on tarkoittanut pyhää lehtoa,
mutta vähitellen se on saanut pelottavan ja
pahan taruolennon hahmon. Alueella sijaitseva lohkareluola on nimetty Hiidenpesäksi.
Enemmän kotipaikkoja maassamme on annettu vain pirulle, sillä yleisin suomalaisluolan nimi on Pirunpesä.
Seudun luonto on jo pitkään kiehtonut ihmistä, mistä todisteena on Jäniskallion jyrkänteestä löydetty hirveä esittävä kalliomaalaus. Alueelta on löydetty lisäksi kivikautisia
asuinpaikkoja ja kyntöaurat ovat paljastaneet
pelloista tarve-esineiden kappaleita.
1
Pirttimäen ulkoilumaja
WGS84, N 60,2701°, E 24,6501°
Kunnarlantie 110, 02740 Espoo
Helsingin kaupungin omistama ulkoilumaja
palvelee lähtöpaikkana ja tukikohtana Pirttimäen ulkoilualueen käyttäjiä. Ulkoilumajan
pihasta alkavat alueen merkityt polut ja talviset hiihtoladut (C2). Myös Nuuksion järviylänköä kiertävä Reitti 2000 poikkeaa pihassa. Ulkoilumajan suosio yltää ruuhkaksi
keväthankien aikaan, sillä sen edessä risteävät Solvallasta, Luukista ja Oittaalta tulevat
ladut. Hyvänä jäätalvena latu kunnostetaan
Bodominjärveä pitkin Oittaalta ja Marketanpuistosta Pirttimäkeen.
Päärakennuksessa sijaitseva kahvila on
avoinna päivittäin aamukymmenestä neljään
iltapäivällä. Tarjolla on kahvin, virvokkeiden
ja leivonnaisten lisäksi herkullisia piirakoita ja
keittolounas. Ulkoilumajalla on vuokrattavana kerhotila, joka soveltuu kokouskäyttöön.
Omista eväistä voi nauttia keittokatoksen
nuotiolla (C4). Pihapiiriin kuuluu myös kaksi vuokrattavaa saunaa sekä perinteikäs takkatupa (C3). Leikkikentän lisäksi pihaa hallitsee
suuri nurmikenttä jalkapallomaaleineen. Paikalle pääsee helposti Espoon paikallisbussilla, mutta suuri pysäköintialue palvelee myös
henkilöautoilla saapuvia ulkoilijoita.
Ulkoilumajan alkuperäinen osa on rakennettu huvilaksi vuonna 1937. Yhdeksän vuotta
myöhemmin huvila muutettiin ulkoilumajaksi, kun Helsingin kaupunki osti alueen. Majaa
on laajennettu ravintolasiivellä vuonna 1952.
Viimeisin remontti on tehty vuonna 2011,
jolloin välillä ruskeaksi maalatun rakennuksen väri vaihtui alkuperäiseen vaaleaan sävyyn.
Lisää tietoa: www.pirttimaki-kahvila.fi,
p. 040 746 5077.
2
Pirttimäen reitit 3,0 km, 6,4 km
ja 8,3 km
WGS84, N 60,2697°, E 24,6479°
Helsingin kaupunki osti vuonna 1946 Dalsbackana tunnetun metsätilan, josta muodostui nopeasti Pirttimäen ulkoilualue. Alkujaan
seudun reitit olivat pieniä metsäpolkuja ja tiheä latuverkosto syntyi innokkaiden hiihtäjien avatessa omia uriaan. Pirttimäen nykyiset
reitit ovat kivituhkapintaisia ulkoiluteitä, joilla on hyvä liikkua myös pyörällä ja lastenvaunuja työntäen. Talvella reiteille kunnostetaan
ladut, jotka sopivat sekä perinteiselle että vapaalle hiihtotyylille.
Viimeinen sorapintainen osuus reitistöön
valmistui vuonna 2010, kun Sorlammen
(C18) ja Hynkänlammen (C10) keittokatosten välille pohjustettiin uusi ulkoilutie. Sen
ansiosta latukoneiden ei tarvitse enää ajaa
Sorlammen jäälle, vaan hiihtoreitit voidaan
huoltaa jäätilanteesta riippumatta. Reittien
kunnostuksen ja uudelleen linjauksen yhteydessä ladustosta poistettiin Isosuolta kohti
Pirttimäkeä kulkenut hiihtoura.
Pirttimäen ulkoilualueen reitit on opastettu
erinomaisesti. Poluilla eksymiseen ei ole juu-
44
Pirttimäen ulkoilumajan ilme vaihtui ruskeas-
ri mahdollisuutta, mutta oma kartta kannat-
ta rakennuksen alkuperäiseen väriin vuonna
taa ottaa aina mukaan, sillä marjat ja sienet
2011.
houkuttelevat kulkijan reittien ulkopuolelle.
45