kaakkois-pirkanmaan suojelualueet ja fyysinen rakenne
Osa 7 KAAKKOIS-PIRKANMAAN SUOJELUALUEET JA FYYSINEN RAKENNE 4. 3. Vehkajärvi Pohja Kirkonkylä 1. 2. 3. 1. 4. Onkkaala 5. 8. Rautajärvi Aitoo 2. Luopioinen 6. 7. Paulina Nordström Pomooori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2010 Sisällys KAAKKOIS-PIRKANMAAN LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU SEKÄ FYYSINEN RAKENNE JOHDANTO 1 1. POHJAVESIALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 2 Yleistä etoa pohjavedestä 2 Pohjavesialueiden luokielu 2 Pohjavesiensuojelu 2 Pohjavesialueiden kaavoiamiseen ja alueille rakentamiseen liiyvät rajoieet 4 Pohjavedenooon liiyvät rajoieet 4 Pohjavesialueiden uhat Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 4 Pohjavesialueet Pälkäneen alueella 5 Pohjavesialueet Kuhmalahden alueella 8 2. LUONNONSUOJELU KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 10 Lyhyes luonnonsuojelusta 10 Luonnonsuojelu kaavoituksessa 10 Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 10 Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Pälkäneen alueella 12 Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Kuhmalahden alueella 12 Natura 2000-alueet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 15 Natura 2000 -alueet Pälkäneen alueella 17 Natura 2000 -alueet Kuhmalahden alueella 18 Suojellut luontotyypit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 18 3. SUOJELLUT MAISEMA-ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 20 Perinnebiotoopit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 21 Perinnebiotoopit Pälkäneen alueella 23 Perinnebiotoopit Kuhmalahden alueella 23 Valtakunnallises merkiävät rakennetut kuluuriympäristöt Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 24 Merkiävät rakennetut kuluuriympäristöt Pälkäneen alueella 24 Merkiävät rakennetut kuluuriympäristöt Kuhmalahden alueella 25 1 4. YKSITTÄISET LUONNON- JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELUKOHTEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 28 Yksiäiset luonnonsuojelukohteet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 28 Yksiäiset rakennetun ympäristön suojelukohteet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 30 5. KORKEUSVAIHTELUIDEN VUOKSI SELLAISENAAN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 32 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOISPIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 37 Yleistä etoa maaperästä 37 Maaperän rakenneavuus 38 Lähteet 44 Liite 1/1. Luopioisten pohjavesialueiden suojelusuunnitelman liite 8 45 Liite 1/2. Luopioisten pohjavesialueiden suojelusuunnitelman liite 8 46 Liite 2. Pälkäneen suojelualueet 47 Liite 3/1. Pälkäneen muinaisjäännökset 48 Liite 3/2. Pälkäneen muinaisjäännökset 49 Liite 3/3. Pälkäneen muinaisjäännökset 50 2 KAAKKOIS-PIRKANMAAN LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU SEKÄ FYYSINEN RAKENNE JOHDANTO Fyysinen ympäristö määrää maankäytön edellytykset ja rajoieet. Tietyt alueet soveltuvat rakentamiseen paremmin kuin toiset. Alueiden maaperän ominaisuudet sekä kallioperän korkeussuhteet ja rinteiden jyrkkyydet määrielevät reunaedellytykset maankäytölle ja rakentamiselle. Tämän lisäksi alueisiin liiyy luonnon- ja rakenneua ympäristöä koskevia arvoja, jotka tulee oaa huomioon maankäytön suunnielussa. Merkiävät luonnon- ja kuluuriympäristön arvot on turvau lainsäädännöllä, joa nämä eivät katoaisi maankäytön seurauksena, vaan niistä saataisiin naua myös tulevaisuudessa. Maankäytön suunnielulla ohjataan alueiden käyöä ja rakentamista. Maankäytön suunnielujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyötavoieet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Suomessa valtakunnalliset alueidenkäyötavoieet ohjaavat alueiden käytön ja rakentamisen suunnielua. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden sekä kuluuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laamista. Ne voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyöä. Tässä selvityksessä tarkastellaan luonnon- ja kuluuriympäristön suojelua Kaakkois-Pirkanmaalla sekä seutukunnan fyysistä rakennea. Tarkastelun kohteena ovat Kaakkois-Pirkanmaan kahdessa kunnassa, Pälkäneellä ja Kuhmalahdella, sijaitsevat pohjavesialueet, luonnon- ja kuluuriympäristön suojelualueet ja -maisemat sekä yksiäiset suojelukohteet. Fyysisen ympäristön osalta tarkastelussa ovat maaperä sekä kallioperän korkeusvaihtelut ja rinteiden jyrkkyydet. Ensimmäisessä kappaleessa tarkastellaan Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella sijaitsevia pohjavesialueita. Pälkäneen ja Kuhmalahden kunen pohjavesialueita tarkastellaan niiden vedenhankintaan soveltuvuuden kannalta. Kukin pohjavesialue on luokiteltu yhdestä kolmeen vedenooon soveltuvuuden mukaan. Lisäksi selvitetään pohjavedenooon sekä pohjavesialueille rakentamiseen ja kaavoiamiseen liiyvät rajoieet. Pohjavesialueilla on voimassa pohjaveden pilaamiskielto, jonka mukaan kaikki pohjaveden laatua ja määrää uhkaavat toimenpiteet ovat kielleyjä. Pohjavesialueiden suojelun toteuamisessa on kuitenkin aluekohtaisia eroja. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä kappaleessa tarkastellaan luonnon- ja rakennetun ympäristön suojelualueita ja -kohteita Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa. Tässä selvityksessä on tarkoituksena koota yhteen kaikki Pälkäneen ja Kuhmalahden kunnissa sijaitsevat luonnon- ja kuluuriympäristön suojelualueet ja -maisemat sekä yksiäiset suojelukohteet. Tavoieena on tarkastella suojeltujen alueiden, maisemien ja kohteiden kaavoiamista ja rakentamista koskevia rajoieita. Viidennessä ja kuudennessa kappaleessa kartoitetaan korkeusvaihteluiden tai maaperän vuoksi sellaisenaan rakentamiseen soveltumaomat alueet Kaakkois-Pirkanmaalla. Eri aineksista koostuva maaperä soveltuu eri tavoin erilaisiin käyötarkoituksiin, kuten rakentamiseen tai rakennusmateriaaliksi. Tarkastelun kohteena on eri maalajien soveltuvuus rakennuspohjaksi. On myös oteava huomioon se, eä herkkien pohjavesialueiden maaperä soveltuu usein hyvin rakennusalustaksi. Rakentamista pohjavesialueille tulisi kuitenkin välää, joa pohjavesi ei pilaantuisi ja sen saan turvaaisiin myös tuleville sukupolville. Myös kallioperä ja sen korkeusvaihtelut sekä jyrkät rinteet ovat haaste rakentamiselle. 1 1. POHJAVESIALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa pohjavedestä Vesivarat voidaan jakaa pohja- ja pintavesiin, jotka ovat uusiutuvia, mua myös herkäs pilaantuvia luonnonvaroja. Pohjavedellä tarkoitetaan veä, joka on maan pinnan alla kallioperän tai veä läpäisemäömän maaperän päällä. Pohjaveä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Yhdyskunen vedenhankinnan kannalta runsaimmat ja laadukkaimmat pohjavesivarat sijaitsevat pääosin soraja hiekkamuodostumissa. Samoille alueille on usein keskiynyt myös ihmistoimintaa, sillä pohjavesialueet tarjoavat hyvän maaperälle rakentamiselle ja rakennusmateriaalia. Pohjavesialueilla sijaitseekin paikoin runsaas erilaisia riskiä aiheuavia toimintoja. Pohjaveden laatua uhkaavat monet tekijät, kuten teollisuus, kaatopaikat, huoltoasemat, enpito, maanalaiset öljysäiliöt, maa-ainestenoo, jätevesien käsiely ja viemärit. Ihmistoiminta on paikoin voinut aiheuaa muutoksia pohjaveden laadussa ja määrässä. Pohjavesialueiden luokielu Pohjavesialueet on luokiteltu niiden vedenhankintaan soveltuvuuden ja suojelun tarpeen mukaan kolmeen luokkaan: • I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjaveä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyämään 20–30 vuoden kuluessa, tai sitä muutoin tarvitaan esimerkiksi kriisiajan vedenhankintaa varten vähintään kymmenen asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakaveä vaavassa teollisuudessa. • II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mua jolle ei ole toistaiseksi osoiteu käyöä yhdyskunen, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. • III: muu pohjavesialue, jonka hyödyntämiskelpoisuuden arvioin vaai vedensaanedellytysten, veden laadun tai likaantumista muuumisuhan selviämiseksi. lisätutkimuksia • III: luokan alueiden selvityksiä jatketaan, minkä vuoksi kyseinen luokka tulee poistumaan lähitulevaisuudessa. Selvityksien edistyessä vedenhankintaan soveltuvat alueet siirtyvät I tai II luokkiin ja vedenhankintaan soveltumaomat alueet poistetaan luokielusta Vesienhoitoasetuksen mukaan pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon laan kemiallisen ja määrällisen lan perusteella sen mukaan kumpi niistä on huonompi. Pohjaveden kemiallisen lan luokielun tulee perustua pohjaveden analyysituloksiin. Pohjaveden määrällinen la on hyvä silloin, kun keskimääräinen vuotuinen vedenoo pohjavesimuodostumasta ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää. Pohjaveden pinnan korkeus ei myöskään saisi pysyväs laskea ihmistoiminnan seurauksena. Pohjavesiensuojelu Pohjavesivarojen kestävä käyö edellyää vesivarojen pilaantumisen estämistä ja vesivarojen hyödyntämisen mitoiamista niiden luontaisen uusiutumiskyvyn mukaiseksi. Luontaisella uusiutumiskyvyllä tarkoitetaan sitä, eä pohjaveä ei oteta yhdyskunnan tarpeisiin enempää kuin sitä muodostuu. Suomessa vesiensuojelua ja -hoitoa ohjaavat kansainväliset sopimukset sekä valtakunnallisella ja alueellisella tasolla laaditut ohjelmat ja suunnitelmat. Kansainvälises sovitut tavoieet pyritään saavuamaan toteuamalla näitä ohjelmia ja suunnitelmia. Pohjavesiensuojelun tavoieena on, eä vesivarojen saatavuus voidaan turvata tuleville sukupolville. Pohjavesiensuojeluun vaikuavat erityises valtakunnallisen vesiensuojelun suuntaviivat, jotka ulouvat vuoteen 2015 ja pohjavesialuekohtaiset suojelusuunnitelmat. Vesienhoitosuunnitelmilla tähdätään siihen, eä pinta- ja pohjavedet saadaan hyvään laan vuoteen 2015 mennessä. Suunnitelmissa on kuvau alueen vesien la, ongelmat, tarviavat toimenpiteet sekä niiden kustannukset ja muut vaikutukset. Vesienhoitosuunnitelmat on laadiu alueellisissa ympäristökeskuksissa yhteistyössä alueen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. 2 Pirkanmaa kuuluu kokonaisuudessaan Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Tämä tunnetaan myös nimellä lännen vesienhoitoalue. Kuhmalah kuuluu osaksi myös Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Tosin kaikki Kuhmalahden pohjavesialueet sijaitsevat länsellä vesienhoitoalueella. (Kara 1.) Vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmat ovat tavoitesuunnitelmia, joiden tarkoituksena on turvata pohjavesimuodostuminen la nykyisen ja tulevaisuuden vedenhankinnan tarpeisiin sekä luonnonekosysteemien turvaamiseksi. Toimenpideohjelmassa käsitellään kaikkia I ja II luokan pohjavesimuodostumia kokonaisuuksina. Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueelle on laadiu yhteinen koko aluea käsielevä pohjavesien toimenpideohjelma vuonna 2008. Toimenpideohjelman yhteenveto on osa vesienhoitosuunnitelmaa. Pohjavesialueen suojelusuunnitelman avulla pyritään suojelemaan pohjavesialue rajoiamaa tarpeeomas kuitenkaan muuta maankäyöä. Suojelusuunnitelma voidaan laaa myös alueille, jotka eivät ole vedenhankintakäytössä. Suojelusuunnitelmat tulisi laaa ainakin kaikille riskialueiksi luokitelluille tärkeille pohjavesialueille. Kiireellisimmin suojelua tarvitsevat pohjavesialueet, joilla on tai on tulossa vedenoamo ja joilla on riskikohteita. Pohjaveden suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan riskikohteet sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella oleville sekä sinne mahdollises tuleville riskikohteille. Tavoieena on se, eä uudet riskikohteet sijoitetaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suojelusuunnitelmaa on maankäytön suunnielussa, viranomaisvalvonnassa sekä lupahakemusten ja ilmoitusten käsielyssä käyteävä ohje. Aikaisemmin pohjavesien suojelulla tarkoitein vesilaissa pohjavedenoamoiden ympärille määriteltäviä suoja-alueita. Näillä suoja-alueilla ei ole ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristölupaviraston lupaa rakentaa asuin- tai muuta rakennusta, joka likaa pohjaveä tai lisää pohjaveden pilaantumisriskiä. Nykyään pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ovat pitkäl korvanneet pohjavedenoamokohtaiset suoja-alueet. Kara 1. Pälkäneen ja Kuhmalahden pohjavesialueet sijaitsevat länsellä vesienhoitoalueella. Vesistönhoitoalueen raja Läntinen vesistönhoitoalue Pohjavesialue Vesistö Kuhmalahti Pälkäne Läntinenvesistönhoitoalue j 0 150 300 Km j 0 10 20 Km OIVAympäristöjapaikkatietopalvelu(valtionympäristöhallinnonvirastot).©SYKE,©Alueellisetympäristökeskukset.4.1.2010. ©PohjakarttaMaanmittauslaitos,julkaisulupanro.207/MML/10. Lisäetoa: Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät vesilakiin ja ympäristösuojelulakiin. Nämä säädökset ovat pohjaveden muuamiskielto (VL 1:18 §), pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 §) ja vedenoamon vesioikeudelliset suoja-alueet (VL 9:20 §). 3 Pohjavesialueiden kaavoiamiseen ja alueille rakentamiseen liiyvät rajoieet Pohjavesien pilaantumis- ja muuumisriskiä aiheuavat laitokset ja toiminnot tulisi sijoiaa riiävän etäälle vedenhankinnan kannalta tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Tämä saaaa edellyää näiden alueiden käyöä koskevien rajoitusten määrielyä maakuntakaavassa, jolloin pohjavesialuemerkintään voidaan liiää maakuntakaavamääräys, jolla osoitetaan vesiensuojelun näkökulmasta tarpeelliset reunaehdot alueen muulle käytölle. Yksityiskohtaisempia määräyksiä pohjaveden suojeluun voidaan tarviaessa antaa yleis- ja asemakaavoissa. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä muun muassa toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, eä toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaiaa tai merkiävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojeluasetuksessa on määritelty, kuka viranomaistaho on vastuussa etynlaista rakentamista koskevan hakemuksen käsielystä. Jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyöön soveltuvalle pohjavesialueelle, hakemuksessa on oltava selvitys: • maaperän laadusta • pohjaveden muodostumisesta • pohjaveden korkeudesta ja virtauksista • vedenoamoista ja kaivoista • suojatoimenpiteistä • vesilain nojalla annetuista suoja-aluemääräyksistä Pohjavedenooon liiyvät rajoieet Pohjavedenoo pyritään yleensä järjestämään siten, eä pohjaveä otetaan vain se määrä, mitä sateesta ja sulamisvesistä suodauu pohjavedeksi. Tällä tavoin pohjavedenoo on kestävää ja vedensaan turvataan myös tuleville vuosille. Pohjavedenooa rajoiaa vesilaissa määritelty pohjaveden muuamiskielto. Muuamiskiellolla tarkoitetaan sitä, eä ilman ympäristölupaviraston lupaa ei saa käyää pohjaveä tai ryhtyä pohjaveden oamista tarkoiavaan toimeen siten, eä siitä pohjaveden laadun tai määrän muuumisen vuoksi voi aiheutua jonkin pohjavedenoamon vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäyämismahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen. Kielto koskee myös maaainesten oamista ja muuta toimenpideä, jos siihen liiyy merkiävä riski. Pohjavedenoo edellyää aluehallintoviraston lupaa. Pirkanmaalla lupaa haetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Pohjavesialueiden uhat Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Pirkanmaan maakuntakaavan on merkiy pohjavesialueita (pv) koskeva suunnielumääräys, jonka mukaan aluea koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, eeivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Alueellisiin vesienhoitosuunnitelmiin ja paikallisiin pohjavesien suojelusuunnitelmiin on kirjau pohjaveden laatua ja määrää uhkaavia tekijöitä. Seuraavassa tarkastellaan lyhyes vesienhoitosuunnitelmassa määriteltyjä pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä länsellä vesienhoitoalueella. 4 Pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä ovat: • Maa- ja metsätalous • Liikenteen ja enpidon aiheuama vähitellen tapahtuva pohjaveden kloridipitoisuuden nousu, jota on havaiu suolaujen teiden ympäristössä sijaitsevissa vedenoamoissa. Lisäksi vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuavat riskiä. • Asutus jätevesien aiheuama riski ja lämmitysöljysäiliöt, joiden kunnosta ja sijainnista on vain harvassa kunnassa riiävät edot. • Maankäyö Muita huomaavia riskitekijöitä länsellä vesienhoitoalueella ovat maa-ainesten oo, teollisuus, yritystoiminta ja pilaantuneet maa-alueet. Maa-ainestenotolla on vähitellen tapahtuvia pohjaveden laatua heikentäviä pitkäaikaisvaikutuksia. Suomen vakavimmat pohjaveden likaantumistapaukset ovat olleet seurausta teollisuuden ja yritystoiminnan satunnaispäästöistä. Nykyisin pohjavedelle haitallinen teollisuus pyritään sijoiamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Tästä huolimaa on vesienhoitoalueen pohjavesialueilla kuitenkin eriäin paljon vanhaa teollisuua ja yritystoimintaa. Pohjaveden kemiallista laa heikentävistä tekijöistä pilaantuneet maa-alueet ovat uhkaavin. Pohjavesialueet Pälkäneen alueella Pälkäneen kunnan kahdeksan pohjavesialuea sijaitsevat neljällä eri mannerjääkön sulamisvaiheessa syntyneellä harjujaksolla. Pälkäneen pohjavesialueet ovat Isokangas-Syrjänharjun, Kollolanharjun, Syrjänharju-Konkinharjun A, B ja C, Luopioisten kirkonkylän, Rautakankaan sekä Tuliharjun pohjavesialueet. Kunnan merkiävimmät pohjavesivarat sijaitsevat Isokangas - Syrjänharjun alueella. Tällä alueella harjujakso muodostuu laajoista hiekkakankaista ja harjuselänteistä. Taulukko 1. Pälkäneen pohjavesialueiden koot ja luokielut. Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkaetopalvelu (valon ympäristöhallinnon virastot) Arvio Muodostumis muodostuvan alueenpintaala pohjaveden (km2) määrästä(m3/d) 0,65 470 Onkoriskialue tai selvityskohde? Nimi Syrjänharju KonkinharjuA Luokka III Alueen Alueen määrällinen kemiallinen Kokonaispinta tila(EU) tila(EU) ala(km2) 1,65 Syrjänharju KonkinharjuB I Hyvä Hyvä 3,09 1,5 1400 Ei Syrjänharju KonkinharjuC II Hyvä Hyvä 1,45 0,89 740 Ei Isokangas Syrjänharju I Huono Huono 6,75 4,04 3100 Riskialue Kollolanharju I Hyvä Hyvä 1,75 1,15 800 Riskialue Rautakangas II Hyvä Hyvä 0,54 0,29 150 Ei Tuliharju III 1,07 0,67 600 Luopioinenkk I 0,17 0,13 100 Hyvä Hyvä 5 Selvityskohde Seuraavassa kuvaillaan pohjavesialueita ja tarkastellaan niihin liiyviä riskitekijöitä. Tarkastelussa ovat riskitekijät, jotka on päivitey Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 29.12.2009. • Isokangas - Syrjänharju on I luokan pohjavesialue, joka muodostuu kahdesta pohjavesialtaasta. IsokangasSyrjänharjun pohjavesialue sijaitsee länsellä harjujaksolla, joka on laaja luode-kaakkosuunnassa kulkeva saumaharjujakso. Harjujakso ulouu Salpausseliltä Hämeenkyröön. Koillisosiltaan harjujakso rajoiuu kallioalueisiin. Luoteisella osalla Isokankaan alueella muodostuvaa pohjaveä otetaan käyöön Kinnalan vedenoamolla. Kaakkoisella osalla muodostuva pohjavesi virtaa kaakkoon ja etelään päin ja purkautuu Mallasveteen. Alueen eteläkärki kuuluu Natura-verkostoon. Riskitekijät: Liiallinen pohjavedenoo Kinnalan vedenoamolla, maa- ja metsätalous sekä teollisuus- ja yritystoiminta aiheuavat suuren riskin. Asutus- ja maankäyö, liikenne- ja enpito, kuljetukset maa- ja rautateillä sekä pilaantuneet maa-alueet aiheuavat kohtalaisen riskin. • Kollolanharjun II luokan pohjavesialue sijaitsee kaakkoon jatkuvalla harjujaksolla. Tällä alueella on laajaa soranooa, minkä vuoksi alkuperäinen harjuselänne on kadonnut lähes kokonaan. Alueelle on rakenneu Harhalan vedenoamo. Riskitekijät: Liikenne- ja enpito sekä maa-ainestenoo aiheuavat suuren riskin. Soranoo ja alueen läpi pitkiäin kulkevan vilkkaas liikennöity e aiheuavat pohjaveden likaantumisriskin. Asutus- ja maankäyö, teollisuus- ja yritystoiminta, kuljetukset maa- ja rautateillä sekä pilaantuneet maaalueet aiheuavat kohtalaisen riskin. • Syrjänharjun - Konkinharjun I, II ja III luokan pohjavesialueet sijaitsevat harjujaksolla, joka kulkee Pälkäneveden poikki ja jatkuu edelleen kaakkoon Sikovuoren kaua Tuuloksen suuntaan. Alueella sijaitsee Syrjänharjun vedenoamo, jolta otetaan käyöön pieni osa muodostuman pohjavedestä. Riskitekijät: Maa- ja metsätalous, asutus- ja maankäyö sekä maa-ainestenoo aiheuavat kohtalaisen riskin SyrjänharjuKonkinharju B -pohjavesialueella. • Luopioisten kirkonkylän I luokan pohjavesialue sijaitsee harjujaksolla, joka kulkee Puukkalan ja Luopioisten kirkonkylän kaua Halanselän pohjoispuolelle, mistä se jatkuu Kuhmalahden suuntaan. Harjujakso on rantavoimien voimakkaas muokkaama hiekkamuodostuma, joka on vedensaannin kannalta heikko. Riskitekijät: Asutus- ja maankäyö, erityises alueelle sijoiuneet taajamatoiminnot aiheuavat suuren riskin. Teollisuus- ja yritystoiminta, liikenne ja enpito, kuljetukset maa- ja rautateillä sekä pohjavedenoo aiheuavat kohtalaisen riskin. Erityises alueen läpi kulkeva e aiheuaa pohjaveden likaantumisriskin. • Rautakankaan ja Tuliharjun pohjavesialueet sijaitsevat harjujaksolla, joka kulkee Lammilta Kuohijärven ja Kuohijoen kaua Kukkian itärannoille muodostaen kapeita niemiä ja sieltä Rautajärven kaua koh pohjoisluodea. Rautakankaan alueella sijaitsee Rautajärven meijerin vedenoamo. Tuliharjun soveltuvuua vedenhankintaan ei ole tutkiu. Tuliharjun pohjavesialue kuuluu osiain Natura-verkostoon. Se on nimey merkiäväksi Natura 2000 -alueeksi, mikä tarkoiaa sitä, eä alueella on merkiäviä vesiin liiyviä suojeluarvoja. Erityisalueilla ei ole lisäsuojeluvelvoieita. Alueen merkitys tulisi oaa huomioon vesienhoidon suunnielussa ja lupaprosesseissa. 6 Kara 2. Pälkäneen pohjavesialueet. 1.IsokangasSyrjänharju 2.Kollolanharju 3.SyrjänharjuKonkinharjuA 4.SyrjänharjuKonkinharjuB 5.SyrjänharjuKonkinharjuC 6.Luopioinenkk 7.Tuliharju 8.Rautakangas Kuntaraja Naturaalueenraja Tiestö Pohjavesialue Vesistö 8. Rautajärvi 3. Luopioinen 1. 4. Onkkaala 5. 6. Aitoo 2. m 0 5 7. OIVAympäristöjapaikkatietopalvelu(valtionympäristöhallinnonvirastot) ©SYKE,©Alueellisetympäristökeskukset.4.1.2010. ©PohjakarttaMaanmittauslaitos,julkaisulupanro.207/MML/10. 10 Km Kaavoiamiseen ja rakentamiseen liiyvät rajoieet Pirkanmaan maakuntakaavaan on merkiy Isokangas-Syrjänharjun, Syrjänharju-Konkinharjun B ja C, Kollolanharjun, Luopioisten kirkonkylän sekä Rautakankaan pohjavesialueet. Näillä alueilla on voimassa suunnielumääräys, jonka mukaan alueita koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, eeivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Luopioisten pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on laadiu Luopioisten kirkonkylän, Tuliharjun, Rautakankaan ja Syrjänharju-Konkinharju -pohjavesialueille vuonna 2004. Suojelusuunnitelmassa on selvitey pohjavesialueilla olevat riskiä aiheuavat toiminnot, arvioitu niiden pohjavesivaikutuksia sekä esitey toimenpiteet riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan pilaantumisuhan aiheuaminen pohjaveden laadulle on kielley. Myöskään pohjaveden pinnan korkeustasoa ei saa muuaa ilman ympäristölupaviraston antamaa lupaa. Aluea koskevassa suojelusuunnitelmassa on anneu pohjavesialueiden kaavoituksessa käyteäviä ohjeita ja määräyksiä. Pohjavesialueiden kaavoituksessa tulisi huomioida pohjaveden suojelu riiävin määräyksin. Pohjavesialueita koskevan suojelusuunnitelman mukaan I luokan pohjavesialueille parhaiten soveltuvat maankäytön muodot ovat virkistyskäyö tai metsätalous. Myös pienimuotoinen asutuskäyö on mahdollista. Tällöin kuitenkin mahdolliset poloainesäiliöt tulisi sijoiaa sisäloihin. Seuraavassa tarkastellaan lyhyes eri kaavatasoilla käyteäviä ohjeita ja määräyksiä. Tarkemmat ohjeet on kirjau Luopioisten pohjavesialueiden kaavoituksessa käyteäviä ohjeita ja määräyksiä käsielevään liieeseen (liite 1). 7 Maakuntakaava Pohjavesialueet tulisi kaavoiaa maatalousvaltaisiksi (MY) alueiksi, joilla on erityisiä kuluuri- tai luonnonympäristöön liiyviä arvoja. Yleiskaava Pohjavesialueille ei tulisi kaavoiaa seuraavia maankäyömuotoja. Suluissa oleva kirjaintunnus on kaavoituksessa käyteävä merkintä. 1. teollisuua (TY) 2. valtae- (LM), rautae- (LR) tai lentoliikenteen (LL) alueita 3. kaatopaikka-alueita (EK) 4. maankamaran ainesten ooalueita (EO) 5. ampumarata-alueita (EA) 6. puolustusvoimien alueita (EP) Asemakaava Kaikilla asemakaava-alueilla tulisi pohjavesialueiden pinta-alasta jäää 75 % tai jokin muu aluekohtaises määriteltävä määrä veä läpäiseväksi. Lisäksi rakennukset tulisi perustaa siten, eä rakentaminen tai rakennusten käyö ei vaikuta pohjaveden määrään. Liieessä (1) on määritelty asutusta, eliikennealueita ja teollisuua koskevia ohjeita ja määräyksiä. 1. Asutusta koskevat ohjeet ja määräykset liiyvät jätevesienkäsielyyn, lämpökeskuksiin ja hautausmaihin. 2. Tieliikennealueita koskevat ohjeet ja määräykset liiyvät pysäköinalueisiin. 3. Teollisuua koskevat ohjeet ja määräykset liiyvät öljy- ja kemikaalisäiliöiden sijoiamiseen, teollisuuden lastaus- ja purkualueisiin ja teollisuusjätevesien suojaukseen. Asemaakaavassa on myös kirjau yleisohjeita pohjavesialueille, joiden alueella rakentaminen on mahdollista estää. Näillä alueilla tulisi vedenoamoiden lähisuojavyöhykkeet kaavoiaa virkistysalueiksi, puistoiksi, lähivirkistysalueiksi tai leikkikenksi. Lähisuojavyöhykkeellä tarkoitetaan vähintään 0,5 kilometriä vedenoamolta pohjaveden virtaussuuntaa ylöspäin olevaa aluea. Muut pohjavesialueet saa kaavoiaa pientalo-, rivitalo- tai kerrostaloalueeksi, jos alueen pinta-alasta jää riiäväs veä läpäiseväksi alueeksi. Kollolanharjun ja Isokangas-Syrjänharjun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma valmistuu vuonna 2010. Tästä asiasta on saatu etoa Pälkäneen ympäristönsuojelusihteeri Marja-Liisa Suomalaiselta. Pohjavesialueet Kuhmalahden alueella Kuhmalahden kunnan pohjavesialueet sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaisissa, mannerjääkön sulamisvesien kerrostamissa, pitkiäisharjumuodostumissa. Pohjavesialueille ei ole laadiu suojelusuunnitelmaa. Alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hydrogeologi Ma Vänskän mukaan alueelle ei olla laamassa pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan lähiaikoina. • Harjun III ja Kirkkoharjun II luokan pohjavesialueet sijaitsevat vierekkäisillä harjuselänteillä Kuhmalahden itäosassa Vehkajärvellä. Kirkkoharjun pohjavedessä on todeu kohonneita rautapitoisuuksia. Alueen pohjaveden laatua tai määrää ei ole tutkiu. • Vuortenharjun pohjavesialue sijaitsee Pohjan kylän länsipuolella kulkevalla pitkiäisharjujaksolla, joka laajenee kunnan etelärajalla Vuortenharjun kohdalla muinaisen jääkköjoen suistomuodostumaksi eli deltaksi. Vuortenharjun alueen pohjaveden on todeu sisältävän paikoin runsaas rautaa ja humuksen määrän on todeu olevan korkeahko alueen reunoilla. 8 • Lintusyrjän I luokan pohjavesialue sijaitsee alueen länsimmällä harjujaksolla. Lintusyrjän pohjavesialueen veden laatu on hyvä. Alueella on kuitenkin ollut runsaas maa-aineksenooa, mikä aiheuaa likaantumis- ja muuumisriskin pohjavedelle. Taulukko 2. Kuhmalahden pohjavesialueiden koot ja luokitukset. Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkaetopalvelu (valon ympäristöhallinnon virastot) Alueen kemiallinen tila(EU) Hyvä Arvio muodostuvan Kokonais Muodostumis pohjaveden pintaala alueenpinta määrästä ala(km2) (m3/d) (km2) 0,65 0,29 240 Hyvä 0,95 0,56 250 Nimi Lintusyrjä Luokka I Alueen määrällinen tila(EU) Hyvä Kirkkoharju II Hyvä Vuortenharju III 1,62 0,99 867 Harju III 0,65 0,28 196 Onkoriskialue tai selvityskohde? Ei Ei Kara 3. Kuhmalahden pohjavesialueet 1.Lintusyrjä 2.Vuortenharju 3.Kirkkoharju 4.Harju 4. 3. Kirkonkylä Vehkajärvi Pohja 1. Tiestö 2. Kuntaraja Pohjavesialue Vesistö m 0 2,5 5 Km OIVAympäristöjapaikkatietopalvelu(valtionympäristöhallinnonvirastot). ©SYKE,©Alueellisetympäristökeskukset.4.1.2010 ©PohjakarttaMaanmittauslaitos,julkaisulupanro.207/MML/10. 9 2. LUONNONSUOJELU KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Lyhyes luonnonsuojelusta Luonnonsuojelun tärkein tavoite on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eliölajien runsaua, niiden perintötekijöiden vaihtelua ja elinympäristöjen moninaisuua. Luonnonsuojelulla pyritään eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen säilyämiseen tuleville sukupolville. Luonnonsuojelulla on pitkät perinteet Suomessa: ensimmäiset eliölajit rauhoitein ja suojelualueet perustein yksityisten ja yhteisöjen omistamille alueille 1920-luvulla. Luonnonsuojelu kaavoituksessa Ympäristöministeriön asetus maankäyö- ja rakennuslain mukaisista kaavoissa käyteävistä merkinnöistä tuli voimaan vuonna 2000. Luonnonsuojelun ja rakennetun ympäristön suojelun kannalta arvokkaita alueita osoiteaessa käytetään kaava-merkintäasetuksen merkintöjä: • Luonnonsuojelualue (SL): Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla perustetut luonnonsuojelualueet. SL -merkinnällä osoitetaan myös luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston alueet silloin kun ne on tarkoitus toteuaa perustamalla luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. SL -merkinnällä voidaan lisäksi varata sellaisia alueita, joiden luontoarvojen suojelu on kaavoituksen yhteydessä muutoin katsou tarpeelliseksi. Merkintää suositellaan käyteäväksi myös silloin, kun luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen luontotyyppien, erityises suojeltavien lajien tai Euroopan yhteisön lajisuojeluun kuuluvien lajien alueita halutaan osoiaa kaavatasolla itsenäisenä kohde- tai aluevarauksena. • Suojelualue (S): Merkintää käytetään silloin, kun ei ole tarpeellista tai mahdollista yksilöidä eri perusteilla suojeltavia alueita. • Muinaismuistoalue (SM): Muinaismuistolain rauhoiama kiinteä muinaisjäännös Kaavamerkinnöillä voidaan ilmaista myös suojelualueiden erityisominaisuuksia: • Maisemallises arvokas alue (ma) • Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma (ge) • Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdoteu alue (nat) • Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) • Alue jolla ympäristö säilytetään, mua suojelu ei ole alueen pääkäyötarkoitus (/s) Suojelualueella voi lisäksi olla kaikilla kaavatasoilla anneuja erityisiä suojelumääräyksiä, jos jotakin aluea tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kuluurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava Määräykset voivat koskea rakentamista tai muita luontoa muuavia toimenpiteitä. Määräysten tulee olla kohtuullisia maanomistajalle. Niihin ei voi saada poikkeamislupaa. Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Luonnonsuojeluohjelmat ovat luonnonsuojelulain mukaisia valtakunnallises merkiävien luonnonarvojen turvaamiseksi laadiavia valoneuvoston hyväksymiä ohjelmia. Luonnonsuojeluohjelmia on seitsemän: soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien sekä kansallis- ja luonnonpuiston suojeluohjelmat. Näissä ohjelmissa esitetään tavoieet, joiden perusteella uusia luonnonsuojelualueita perustetaan. Luonnonsuojelualueiden perustamisen tavoieena on, eä ne edustavat kaikkia Suomessa tavaavia luontotyyppejä. Näillä alueilla ylläpidetään niille tyypillistä eläin- ja kasvilajistoa ja turvataan uhanalaisia lajeja. 10 Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on perusteu suojelualueita soiden-, lintuvesien-, lehtojen-, rantojen- ja vanhojen metsien suojeluohjelmien perusteella (taulukko 3). Taulukko 3. Luonnonsuojeluohjelmat Kaakkois-Pirkanmaalla. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus. Suojeluperuste Kunta Kohdealue Pälkäne Keiniänranta Pälkäne(+Padasjoki) Kurkisuo Kuhmalahti Saunakangas Pälkäne Kukkiajärvi Pälkäne Hausalonlehmuslehto Pälkäne Kuohijoenkalkkilehto Pälkäne Sarkasenharjulehto Pälkäne Uutanankallionaluslehto Pälkäne Äimälänlehtoalue Kuhmalahti Tervajärvi Pälkäne Kukkolanjärvi(Vähäjärvi) Pälkäne Leppäjärvi Pälkäne(+Valkeakoski) Tykölänjärvi Soidensuojeluohjelma Vanhojenmetsiensuojeluohjelma Rantojensuojeluohjelma Lehtojensuojeluohjelma Lintuvesiensuojeluohjelma • Soidensuojeluohjelman avulla pyritään säilyämään riiäväs näyeitä Suomen suoluonnon rikkaudesta. Ensimmäiset Suomen soidensuojelualueet perustein 1980-luvulla. • Lintuvesien suojeluohjelman tavoieena on säilyää suojelualueet mahdollisimman luonnonlaisina. Esimerkiksi kuivaaminen, säännöstely ja muut vesirakennushankkeet tulee tarviaessa estää kohteissa. • Lehtojensuojeluohjelman tavoieena on suojella erityyppisiä lehtoja, eri lehtokasvillisuusvyöhykkeiltä sekä turvata niiden eläin- ja kasvilajisto. • Rantojensuojeluohjelmalla pyritään säilyämään arvokasta meri- ja järviluontoa eri puolilla Suomea. Ohjelman tavoite on säilyää ohjelman alueet rakentamaomina ja luonnonlaisina. • Vanhojen metsien suojeluohjelmalla pyritään säilyämään arvokkaita metsiä. Lisäksi ennallistamalla pyritään nopeuamaan luonnonlaisten kaltaisten metsien palautumista erityises luonnonsuojelualueilla. Tehokkaan metsätalouden seurauksena vanhat metsät ovat harvinaisia. Luonnonsuojeluohjelman mukaisilla suojelualueilla on voimassa toimenpiderajoitus, jolla tarkoitetaan sitä, eä eyyn ohjelmaan kuuluvalla alueella ei saa suoriaa sellaista toimenpideä, joka vaarantaa suojelun 11 tarkoituksen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää luvan poiketa rajoituksesta, jos suojelun tarkoitus ei mainiavas vaarannu. Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Pälkäneen alueella Pälkäneen alueella on neljän valtakunnallisen luonnonsuojeluohjelman mukaisia: soiden-, rantojen-, lintujenja lehtojen suojeluohjelmiin kuuluvia alueita (kartat 4 ja 5, liite 2). Pälkäneen alueella suojelualueiden toteuaminen on pitkällä. Muutamien kohteiden osalta toteutus on kesken. Alueellisessa elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksessa keskitytään loppujen kohteiden suojelun toteutukseen. Suojelun toteutuksesta on saatu etoa Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Kaj Koivistolta ja ylitarkastaja Tiina Schultzilta. • Kurkisuo ja Keiniänranta kuuluvat soidensuojeluohjelmaan Luonnonsuojeluohjelman mukaisen luonnonsuojelualueiden perustaminen on Keiniänrannan osalta kesken. Muutamien kiinteistöjen osalta neuvoelut ovat vielä kesken. Alueen suojelu toteutein pääosin vuonna 2009, ja loput toteutetaan vuoden 2010 kuluessa. Kurkisuon alueella on perusteu yksityisten mailla olevia suojelualueita. Alueen suojelun toteutus on valmis. • Kukkiajärvellä sijaitsee kaksi rantojen suojeluohjelman mukaista aluea. Alueiden suojelun toteutuksena ovat luonnonsuojelu- ja vesilaki. Kukkiajärven rannalle on perusteu IsoVekunan luonnonsuojelualue, joka sijaitsee yksityisellä maalla. Muut kohteet suojellaan vesilailla, ja niistä ei tulla muodostamaan yksityismaan luonnonsuojelualueita tai hankkimaan vesialueita valolle. Kukkiajärvellä ei ole enää luonnonsuojelulailla toteuteavaa. Alueen suojelun toteutus on valmis. • Kukkolanjärvellä (Vähäjärvi), Leppäjärvellä ja Tykölänjärvellä sijaitsee lintuvesien suojeluohjelman mukaisia alueita. Kaikkien näiden alueiden osalta suojelun toteutus on valmis. • Sarkasen harjulehto, Hausalon lehmuslehto, Uutanan kallionaluslehto, Äimälän lehtoalue ja Kuohijoen kalkkilehto ovat lehtojen suojeluohjelman mukaisia suojelualueita. Äimälän lehtoalueen suojelun toteuaminen on kesken. Muutama kiinteistö on vielä toteuamaa. Uutanan kalliolehdosta on yksi kiinteistö toteuamaa. Kiinteistön omistajan edot ovat epäselviä. Jos edot selviävät, ja toteutus on mahdollista, niin alue suojellaan vuonna 2010. Yksityisellä maalla olevan Hausalon lehmuslehdon luonnonsuojelualueen toteuaminen on valmis. Kuohijoen kalkkilehto on osteu valolle 2000 -luvun alkupuolella, ja sen osalta suojelu on valmis. Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Kuhmalahden alueella Kuhmalahden alueella on kahden valtakunnallisen luonnonsuojeluohjelman mukaisia alueita: vanhojen metsien- ja lintuvesien suojeluohjelmiin kuuluvia alueita (kara 6, liite 2). • Saunakangas on vanhojen metsien suojeluohjelman mukainen suojelualue. Saunakankaasta on toteuteu se, mikä karaan (kara 6) on merkiy yksityismaan suojelualueeksi. Loppuosa ohjelma-alueesta on hakau 90-luvulla ja täten meneänyt vanhan metsän piirteet. Tämän vuoksi aluea ei rauhoiteta alkuperäisessä laajuudessaan. • Tervajärvi kuuluu lintuvesin suojeluohjelmaan. Tervajärven lintuvesien suojelualueen osalta luonnonsuojeluohjelmien mukaisten alueiden perustaminen on kesken. Alueellisessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa keskitytään keskeneräisen suojelualueen toteutukseen. 12 0 Vesistö Kuntaraja Tiestö 2,5 Arvokaskallioalue Yksityisetsuojelualueet Rantojensuojeluohjelma Soidensuojeluohjelma Lehtojensuojeluohjelma Luonnonmuistomerkki 5 Km 5. C. 3. 2. ! ! 4. 8. A. 6. 7. 9. Onkkaala ! 10. OIVAympäristöjapaikkatietopalvelu(valtionympäristöhallinnonvirastot).©SYKE,©Metsähallitus,©Alueellisetympäristökeskukset.4.1.2010. ©PohjakarttaMaanmittauslaitos,julkaisulupanro.207/MML/10. m ! A.MustikkavuoriKiimakallio B.PälkänevuoriKapearannanvuori 1. C.Pykälänvuori D.Tepulinna Arvokkaatkalliot: 1.Hausalonlehmuslehdonluonnonsuojelualue 2.Äimälänluonnonsuojelualue (myösNatura2000alue) 3.Nikkilänluonnonsuojelualue (myösNatura2000alue) 4.Ruotsilanluonnonsuojelualue 5.Tykölänjärvensuojelualueet (myösNatura2000alue) 6.Uutananluonnonsuojelualue 7.Mallasvedenrantalehdonluonnonsuojelualue (myösNatura2000alue) 8.Syrjänharjunluonnonsuojelualue 9.Linnanvuorenlehdonluonnonsuojelualue 10.Huntilanlinnanvuori(luonnonsuojealue) 11.Mustikkamäki 12.Vähäjärvensuojelualueet Suojelualueet: Kara 4. Perustetut yksityismaan luonnonsuojelualueet, suojeluohjelmat ja Natura 2000- rajaukset Pälkäneen alueella. 13 B. ! 12. 11. D. Aitoo ! m 0 ! ! ! Aitoo 14. 13. E. ! ! 15. F. 5 ! 16. 10 Km G. Luopioinen 21. H. Rautajärvi 17. 19. 15. G. 14. 13. 16. 18. 13.Pekkalanpuronvarsimetsä 14.VähäNissinmetsä 15.Vehkamurto 16.IsoVekuna 17.Kurkisuonsuojelualueet (myösNatura2000alue) 18.Sarkasenharjulehto 19.Leppäjärvi 20.Kuohijoenkalkkilehto (myösNatura2000alue) 21.Kukkiajärvi E.Tulivuori F.KorppivuoriLaurilanvuori G.Salminkallio H.Haikanvuori I.Karivuori OIVAympäristöjapaikkatietopalvelu(valtionympäristöhallinnonvirastot).©SYKE,©Metsähallitus,©Alueellisetympäristökeskukset.4.1.2010. ©PohjakarttaMaanmittauslaitos,julkaisulupanro.207/MML/10. 20. 18. I. Suojelualueet: Arvokkaatkalliot: Kara 5. Perustetut yksityismaan luonnonsuojelualueet, suojeluohjelmat ja Natura 2000- rajaukset Pälkäneen alueella. 14 Natura 2000-alueet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Natura 2000 -alueiden verkostolla suojellaan koko Euroopan unionissa tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja sekä niiden elinympäristöjä. Tavoieena on luonnon monimuotoisuuden säilyäminen. Lintudirekivi ja luontodirekivi ovat Euroopan yhteisön keskeiset luonnonsuojelusäädökset. Lintudirekivi koskee Euroopan luonnonvaraisia lintuja, luontodirekivi luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. Luontodirekivin yleistavoite on saavuaa ja säilyää eyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Tämä tarkoiaa, eä lajin on pitkällä aikavälillä säilyävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riiäväs turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä. Lintudirekivin on ylläpitää etyt lintukannat sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, eteellisiä ja sivistyksellisiä vaamuksia. Perustetut suojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat kohteet on toteuteu tai toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Luonnonsuojelualueiksi perustetuilla tai perusteavilla Natura 2000 -alueilla pääsääntöises kaikki luontoa muuava toiminta on kielleyä. Muilla Natura 2000 -alueilla voivat säilyä kaikki ne käyömuodot ja voimassa olevat luvat, jotka niillä ovat olleet Natura 2000 -verkostoon hyväksyäessä ja jotka eivät heikennä alueiden suojeluperusteina olevia luontotyyppejä tai lajeja. Mikäli Natura 2000 -alueelle halutaan suunnitella uua tai aiemmasta poikkeavaa toimintaa, tulee aina oaa yhteyä aluea hallinnoivaan viranomaiseen; yksityisomistuksessa olevien alueiden osalta alueelliseen ympäristökeskukseen ja valon alueiden osalta Metsähallitukseen. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on luonto- ja lintudirekivin mukaisia suojelualueita (taulukko 4). Natura 2000-alueet ja luonnonsuojeluohjelmien mukaiset alueet ovat osiain päällekkäisiä. Natura 2000 –alueiden merkintä: • SCI: luontodirekivin mukainen suojelualue • SPA: lintudirekivin mukainen suojelualue Taulukko 4. Natura 2000-alueet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Kunta Suojelualue Pintaala(ha) Luokitus Kuhmalahti Tervaniemenlahti 147 SPA Kuhmalahti Vehkajärvi 19 SPA Kuhmalahti Sipilänniitty 7,3 SCI Pälkäne Äimälä 76 SCI Pälkäne Kukkolanjärvi 47 SPA Pälkäne Keiniänranta 27 SCI Pälkäne(+Valkeakoski) Tykölänjärvi 173 SPA/SCI Pälkäne(+Padasjoki) Kurkisuo 12 SCI Pälkäne(+Hauho) Kukkiajärvi 3871 SCI Pälkäne Kuohijoenkalkkilehto 162 SCI Lisäetoa: Ympäristöministeriö (2004). Natura 2000 -verkoston tavoieet, oikeusvaikutukset ja toteuaminen. <hp://www.ymparisto./download.asp?contend=23493&lan=> 15 16 m 1. ! 0 Vesistö Tiestö Kuntaraja 2,5 A. 5 Km Kirkonkylä ! ! 2. 3. 1.Luonnonperintömetsä 2.Saunakankaansuojelualueet 3.Tervaniemenlahdensuojelualueet (myösNatura2000alue) 4.Vehkajärvenluonnonsuojelualue 5.Liljanlehmusmäki (luontotyyppi) 6.Sipilänniitty Yksityinenluonnonsuojelualue Arvokaskallioalue Suojelualueet: A.Kalkkivuori B.Karivuori C.Sinivuori D.PeltovuoriKivisalmenvuori Arvokkaatkalliot: Lintuvesiensuojeluohjelma Vanhojenmetsiensuojeluohjelma Natura2000alueenraja Luontotyyppi Luonnonmuistomerkki B. 6. Vehkajärvi 4. D. 4. 5. Vehkajärvi 5. OIVAympäristöjapaikkatietopalvelu(valtionympäristöhallinnonvirastot).©SYKE,©Metsähallitus, ©Alueellisetympäristökeskukset.4.1.2010. ©PohjakarttaMaanmittauslaitos,julkaisulupanro.207/MML/10. Pohja C. Kara 6. Perustetut yksityismaan luonnonsuojelualueet, suojeluohjelmat ja Natura 2000- rajaukset Kuhmalahden alueella. Natura 2000 -alueet Pälkäneen alueella Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella Pälkäneellä on seitsemän Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa arvokasta luontoaluea: Äimälä, Kukkolanjärvi, Keiniänranta, Tykölänjärvi, joka sijaitsee osin Valkeakoskella, Kuohijoen kalkkilehto, Kukkiajärvi, joka sijaitsee osin Hauholla ja Kurkisuo, josta osa on Padasjoen puolella. • Äimälä on laaja lehto- ja perinneympäristöalue ja arvokas luontotyyppien kokonaisuus. Lehdot ovat enimmäkseen tuoreita ja lehpuuvaltaisia. Alueen eteläpäässä on kuusivaltaista vanhaa metsää ja luonnonlainen korpi. Alueeseen kuuluu maala ympäristöineen, ja lan lähellä on metsälaitumia. Lehtoalue kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Hoitosuunnitelmaan perustuvat metsänkäsielytoimet ovat alueella mahdollisia. • Kukkolanjärvi on tärkeä lintujen sulkasadonaikainen kerääntymisalue ja valtakunnallises arvokas lintuvesi. Linnusto on järven pieneen kokoon nähden runsas. Järven länsipää on kasvamassa umpeen saraniityksi, ja itäosassa on avoveä ja ruokovyöhykeä. Pohjoisrannalla on lintutorni. Kukkolanjärvi on myös valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja luonnonsuojelulaki. Alueella on kielley sellainen toiminta, joka voi vaikuaa linnustoarvoihin heikentäväs. Alueella voi kalastaa ja metsästää, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä. • Keiniänranta on maamme edustavimpia tervaleppäkorpia. Pohjavesivaikutus näkyy alueella kosteisuutena. Puusto on kookasta, lehpuuvaltaista ja luonnonlaista. Tervaleppä on paikoin valtapuuna. Keiniänranta on myös valtakunnallisen soidensuojeluohjelman kohde. Alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. • Tykölänjärvi on arvokas lintuvesialue, tärkeä muuton- ja sulkasadonaikainen kerääntymisalue. Tykölänjärvi on myös valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja luonnonsuojelulaki. Alueen linnustoarvoihin heikentäväs vaikuavat toimet on kielley. Alueella on kalastus ja metsästys salliu, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä. • Kuohijoen kalkkilehto on pienen mäen rinteillä sijaitseva lehtoalue, jonka rehevimmät osat sijaitsevat koillisrinteessä. Kuohijoen kalkkilehto on myös valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohde. Suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki • Kukkiajärvi on suhteellisen karu, luonnonlainen, kirkasvenen ja vedenlaadultaan erinomainen. Alueelle tyypillisiä ovat jylhät kalliorannat, lohkarikot ja kalliopaljastumat. Vesikasvillisuudeltaan järvi on PohjoisEuroopan edustavimpia. Osa Kukkiajärvestä kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Alue on suojeltu luonnonsuojelulailla. Vesialueiden suojelu on toteuteu vesilailla. Myös rakennuslakia sovelletaan suojelun toteuamisessa. Virkistyskäyöä, kalastusta ja metsästystä ei rajoiteta. • Kurkisuo on valtakunnallises arvokas, lähes luonnonlainen suoalue. Siellä esiintyy harvinaisia suotyyppejä, kuten tervaleppäluhtaa ja ruohokorpia. Kurkisuo kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Alueesta on osteu osa valolle. Suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Alueen vesitalouteen heikentäväs vaikuavat toimet (esim. ojitukset) on kielley. Marjastus ja metsästys on kielley. 17 Natura 2000 -alueet Kuhmalahden alueella • Tervaniemenlah on umpeen kasvava järvenlah, joka on joen kaua yhteydessä Längelmäveteen. Rantakosteikkoon kuuluvat laajat saraniiy- ja pensasluhta-alueet. Alue on tärkeä muuolintujen levähdyspaikka. Tervaniemenlah on myös valtakunnallisen lintuvesisuojeluohjelman kohde. Suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Metsästys ja kalastus ovat alueella salliuja, mikäli niitä ei ole muun syyn perusteella kielley. • Vehkajärven alue muodostuu kahdesta erillisestä osasta. Alueen puusto on lehpuuvaltaista. Se on yksi uhanalaisen lajin viimeisistä pesimäalueista Etelä-Suomessa. Alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Uhanalaisen lintulajin elinmahdollisuudet huomioon oavat, käyö- ja hoitosuunnitelmaan perustuvat metsätaloustoimet ovat alueella mahdollisia. • Sipilän niiy on laaja, monipuolinen ja edustava laidunniiy. Aluea on laidunneu pitkään, mua 1990luvun puolivälissä laidunnus on loppunut. Osa niemestä on raivau pelloksi. Pellonraivauksesta syntyneiden laajojen kiviröykkiöiden päällä kasvaa maisemallises merkiäviä pihlajia ja katajia. Tilan vanhat rakennukset, suuret puut, pylväskatajat ja näkymä Pajulanjärvelle muodostavat edustavan osan kylän kuluurimaisemaa. Alue ei kuulu suojeluohjelmiin. Suojellut luontotyypit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on etynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Luontotyypin syntyyn vaikuavat muun muassa maa- ja kallioperä sekä vesiolot ja pienilmasto. Luontotyyppejä suojellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyämiseksi. Luontotyypit ja niiden muodostamat kokonaisuudet tuoavat myös monenlaisia ekosysteemipalveluja, joilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineeomia hyötyjä. Luontotyyppejä suojellaan lainsäädännöllä sekä kansainvälisten sopimusten kaua. Luontotyyppien suojelutason tulisi olla suotuisa. Tällä tarkoitetaan sitä, eä luontotyypin luontainen levinneisyys riiää turvaamaan luontotyypin säilymisen pitkällä aikavälillä. Suomen luonnonsuojelulaissa mainitaan yhdeksän suojeltavaa luontotyyppiä: jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot, tervaleppäkorvet, luonnonlaiset hiekkarannat, merenrantaniityt, puuomat tai luontaises vähäpuustoiset hiekkadyynit, katajakedot, lehdesniityt sekä avointa maisemaa hallitsevat suuret yksiäiset puut ja puuryhmät. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on kolme suojeltavaa luontotyyppiä (taulukko 5): jalopuumetsiköitä, pähkinäpensaslehtoja ja tervaleppäkorpia. Pälkäneen alueella olevat suojellut luontotyypit sijaitsevat kaikki yksityisten omistamilla alueilla (kara 7). Kuhmalahden kunnan alueella on vain yksi suojeltava luontotyyppi (kara 6). Taulukko 5. Suojellut luontotyypit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Kunta Kuhmalahti Pintaala 0,9ha Alueidenlkm 1 Pälkäne 15,5ha 18 Pähkinäpensaslehto Pälkäne 3,3ha 3 Tervaleppäkorpi Pälkäne 2,9ha 3 Suojeltuluontotyyppi Jalopuumetsiköt • Jalopuumetsiköt ovat syntyneet luontaises. Niitä esiintyy usein rehevillä lehtoalueilla. Tammea ja lehmusta kasvaa metsikköinä karummillakin mailla. Jalopuumetsikön alueen tulee olla yhtenäinen. Jalopuumetsiköiden eliöstö on hyvin monimuotoista ja Suomessa erikoislaatuista. 18 Kielletyt toimenpiteet Ojiaminen ei ole luvallista, sillä se muuaa alueen vesitaloua siten, eä kasvupaikka voi muuua sopimaomaksi jaloille lehpuille ja muille kasvilajeille. Jalojen lehpuiden lahojenkaan runkojen hakkuut eivät ole luvallisia. Suojellun luontotyypin alueelle ei saa rakentaa. Sallitut toimenpiteet Jalopuumetsiköstä voi hakata lehtokasvillisuua varjostavia kuusia alueellisen ympäristökeskuksen luvalla. Hakkuiden tulee perustua alueen hoito- ja käyösuunnitelmaan tai muuhun ympäristökeskuksen hyväksymään suunnitelmaan. Hakkuut pitää tehdä varovas useimmiten ilman koneita, eikä jaloja lehpuita saa hakata. Alueella liikkuminen, luonnonmarjojen sekä rauhoiamaomien sienien ja kukkien poimiminen ovat salliuja. • Pähkinäpensaslehdoissa kasvaa vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita. Pähkinäpensaat kasvavat yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä yhtenäisellä alueella. Puustona on lehpuita, havupuita tai molempia. Eliöstö on hyvin monimuotoista. Myös useita uhanalaisia eliöitä tavataan alueilla. Pähkinäpensaslehtoja kasvaa rehevällä ja tuoreella tai kuivahkolla maaperällä. Pähkinäpensaslehdot ovat pienialaisia. Luonnonlaisina tai luonnonlaista vastaavina niitä on säilynyt vain vähän. Kielletyt toimenpiteet Pähkinäpensaita ei pidä harventaa, vaan vanhat rungot tulee jäää lahoamaan. Myös jaloja lehpuita sekä haapaa ja raitaa tulisi säästää. Maanpinnan muokkaaminen, kemikaalien käyö, kuusen istutus ja ojitukset eivät ole hyväksi pähkinäpensaille. Rakentaminen suojellun luontotyypin alueelle ei ole salliua. Sallitut toimenpiteet Kuusten ja mahdollises muiden pähkinää varjostavien puiden poisto on suositeltavaa suunnitelman mukaan. Alueella liikkuminen, luonnonmarjojen sekä rauhoiamaomien sienien ja kukkien poimiminen ovat salliuja. Liikkuminen tulisi ohjata poluille. • Tervaleppäkorvet ovat kosteita alueita, joiden valtapuuna on tervaleppä. Niissä kasvaa vain vähän muita puulajeja. Aluskasvillisuutena on hiirenporrasta, nevaimarrea ja muita suuria saniaisia. Kosteissa väliköissä kasvaa tyypillises vehkaa ja kurjenmiekkaa. Luonnonsuojelulain tarkoiamia kohteita ovat koko kasvukauden kosteat ravinteiset tyypit. Tervaleppäkorpien eliöstö on hyvin monimuotoista. Tervaleppäkorpia on luonnostaan vähän, ja ne ovat selväs vähentyneet ojitusten ja hakkuiden takia. Kielletyt toimenpiteet Tervaleppäkorpien ojiaminen tai muu vesitalouden muuaminen ei ole luvallista. Kohteen ympäristön lähteiden, purojen ja muun vesitalouden luonnonlaisuuden säilyäminen on tärkeätä. Suojellun tervaleppäkorven alueelle ei saa rakentaa. Sallitut toimenpiteet Tervaleppien kotarvehakkuisiin voi saada poikkeusluvan. Oleellista on säilyää korven varjoisuus sekä säästää suuret vanhat puuyksilöt. 19 Kara 7. Suojellut luontotyypit Pälkäneen alueella. 1.Koivulahdentervaleppäkorpi 2.Huntioistenlahdenpohjantervaleppäkorpi 3.Lähdeniitynpähkinäpensaslehto 4.Kyäntäänniemenjalopuumetsikkö 5.Kurjenkallionlahdenjalopuumetsikkö 6.Tanilanpähkinäpensaslehto 7.Mustamäenpähkinäpensaslehto 8.Isosaarenlehmusmetsikkö 9.Nivunkulmanjalopuumetsikkö 10.Kouvalanlehmusrinne 11.Takkulanlehmuslehto 12.Kankahuvenlahdenlehmusmetsikkö 13.Kylänniemenjalopuumetsikkö 14.ParinsalonjalopuumetsikköI&II 15.Kortteenpohjantervaleppäkorpi 16.Kortteenpohjanlehmusnotko 17.Evinsalonlehmusmetsikkö 18.Vanhankylänlehmusmäki 19.IsoVekunanlehmusmetsikkö 20.Hiidenlahdenjalopuumetsikkö 21.Haikanvuorenlehmusmetsikkö 22.Elotarhanlehmusmetsiköt 23.Salmenniemenjalopuumetsikkö 23. 14. Rautajärvi 15. 16. 13. 12. 2. Luopioinen 1. Aitoo Onkkaala 11. 19. 10. 17. 18. 9. 3. 4. Luontotyyppi 21.20. 8. 22. 5. 6. Kuntaraja 7. Tie Vesistö m 0 5 10 Km OIVAympäristöjapaikkatietopalvelu(valtionympäristöhallinnonvirastot). ©SYKE,©Metsähallitus, ©Alueellisetympäristökeskukset.4.1.2010. ©PohjakarttaMaanmittauslaitos,julkaisulupanro.207/MML/10. 3. SUOJELLUT MAISEMA-ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Maisemat koostuvat luonnonpiirteistä sekä ihmisen luomista ja muokkaamista kohteista. Kallioperä, maaperä, maanpinnan muodot, vesistöt ja kasvillisuus ovat maiseman peruspiirteitä, joita pellot, niityt, rakennukset, et, kylät ja kaupungit täydentävät. Luonnonmaisemissa ihmisen jäämät merkit ovat vähäiset. Kuluurimaisemat ovat syntyneet ihmisen ja luonnon pitkäaikaisesta vuorovaikutuksesta. Alkumaisemat, joissa ihmisen vaikutusta ei ole, ovat harvinaisia. Ihminen on jäänyt jälkensä muokkaamalla maata. Peltomaisemaa ja talousmetsän alueita pidetään toisinaan luonnonmaisemina, vaikka tosiasiassa ne ovat kuluurimaisemia, aivan kuten rakennetut alueet. Maisemien kuluuri- ja luonnonarvojen turvaamista kutsutaan maisemansuojeluksi. Näiden arvojen vaaliminen on maisemanhoitoa. Maisemansuojelun kohteita ovat arvokkaat maisema-alueet, perinnemaisemat ja kuluurihistoriallises arvokkaat ympäristöt. Maisemansuojelua toteutetaan maankäyö- ja rakennuslailla sekä luonnonsuojelulailla. 20 Luonnonsuojelulain mukaan maisema-alue voidaan perustaa alueen luonnon- tai kuluurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liiyvien muiden erityisten arvojen säilyämiseksi ja hoitamiseksi. Maisema-alueet jaetaan valtakunnallises, maakunnallises ja paikallises arvokkaisiin maisemiin. Valtakunnallises merkiävän maisema-alueen perustamisesta ja tarkoituksesta tekee päätöksen ympäristöministeriö ja muusta maisema-alueesta alueellinen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus maakunnan liiton esityksestä. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella ei ole valtakunnallises merkiäviä maisema-alueita. Sen sijaan Pirkanmaan maakuntakaavaan on merkiy kuluuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallises tärkeitä maisema-alueita. Näillä alueilla tulee suunnielussa, rakentamisessa ja käytössä vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityspiirteiden ja luonnon- ja kuluuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyötapojen synnyämiä maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakenneuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotoopit ovat luontotyyppejä, jotka ovat syntyneet perinteiseen maatalouteen liiyneen kaskeamisen sekä niiy- ja laiduntalouden myötä. Rakenneua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset. Pälkäneen ja Pinteleen kuluurimaisemat ovat maakunnallises arvokkaita maisema-alueita. Nämä alueet on merkiy Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan Perinnebiotoopit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on maakunnallises ja paikallises arvokkaita perinnebiotooppeja eli perinnemaisemia. Sen sijaan valtakunnallises arvokkaita perinnemaisemia alueella ei ole. Perinnebiotooppeja ovat kedot, tuoreet niityt, merenrantaniityt, järven- ja joenrantaniityt, tulvaniityt, suoniityt, nummet, metsälaitumet, hakamaat, kaskimetsät, lehdesniityt ja lepikkoniityt. • Kedot ovat kuivia niiyjä, joita esiintyy hiekkaisilla tai kallioisilla mailla. Ketojen tyypillinen kasvillisuus on matalia ruohoja ja heiniä. Pitkään laidunnetuilla kedoilla on usein pylväsmäisiä ja pensasmaisia katajia. • Tuoreet niityt ovat yleisin kaikista niiytyypeistä. Tuoreilla niityillä on viljava ja veä melko hyvin pidäävä maaperä, minkä vuoksi kasvillisuus on rehevämpää kuin kedoilla. Tuoreet niityt ovat olleet perinteisen maatalouden parhaita heinämaita. • Merenrantaniiyjä esiintyy suojaisilla merenrannoilla hienojakoisella maaperällä. Merenrantaniityt kuuluvat merenrantojen luontaiseen kasvillisuuteen. Perinteinen niio ja laidunnus ovat laajentaneet niiyvyöhykeä vedestä maalle sekä lisänneet niiyjen määrää ja monimuotoisuua. Merenrantaniityillä karjan polkemille tai vähäkasvisiksi muuamille alueille on kehiynyt suolamaita. Näillä alueilla maaperän suolat kerrostuivat pinnalle. Suolamaalaikuilla tavataan harvinaista suolamaakasvillisuua • Järven- ja joenrantaniiyjä esiintyy laakeilla, hienoaineksisilla rannoilla vesirajan tuntumasta maarannan yläosaan. Jokien rannoilla niiovyöhykkeet ovat yleensä kapeita, järvien rannoilla ne voivat olla laajoja. Järvenrantaniiyjen kasvillisuus on monimuotoisempaa kuin jokirantojen. • Tulvaniityt ovat suurten säännöstelemäömien jokien tulvakerrostumilla esiintyviä niiyjä. • Suoniityt ovat vähäpuustoisia tai puuomia, ruohoisia ja saraisia soita. Suoniiyjen heinän- ja sarankasvua on perinteises paranneu patoamalla suon halki virtaava puro niin, eä vesi nousee niitylle tai ohjaamalla purovesiä suoniityn yli. Veden mukanaan tuoma liete lannoiaa suota ja hillitsee puiden, pensaiden, varpujen ja sammalten kasvua. • Nummet ovat puutonta varpuvaltaista kasvillisuua, jota esiintyy saaristossa ja rannikolla useimmiten hiekkaisilla mailla. Suurin osa nummista on kataja-, kanerva- ja variksenmarjavaltaisia. 21 • Metsälaitumet ovat karjan laiduntamia metsäalueita. Karjan vaikutus kasvillisuuteen näkyy selväs muun muassa heinien ja ruohojen lisääntymisenä sekä niiyaukkoina. Verrauna normaaliin talousmetsään metsälaitumen puusto on vaihtelevamman ikäistä ja kokoista ja koostuu useammista puulajeista. Isot muurahaispesät ja runsas sienilajisto ovat metsälaitumen piirteitä. • Hakamaat eroavat metsälaitumista lähinnä siinä, eä hakamaiden puusto ja metsäkasvillisuus eivät ole yhtä runsasta. Haan puita lehdestein ja harvennein heinien ja ruohojen kasvun parantamiseksi. Haat olivat aidauja toisin kuin metsälaitumet, joilla karja kulki vapaas. • Kaskimetsät ovat ensille kaskille kasvaneita lehpuuvaltaisia metsiä. Kaskimetsissä esiintyy kangasmetsälajiston rinnalla runsaas heiniä ja ruohoja. • Lehdesniityt ovat puustoisia niiyjä. Niille ovat tunnusomaisia kynelikkömäises haarautuvat lehpuut. Lehdesniiyjen hyvä heinäntuoo perustui rehevään kasvualustaan sekä puiden ja pensaiden karikkeen rehevöiävään vaikutukseen. • Lepikkoniityt ovat puustoisia niiyjä, mua lehdestäminen ei ole niillä tunnusomaista. Perämeren rannikolla nuoret merenrantametsät raivain harvapuustoisiksi niityiksi, ja Kainuussa harvennein kaskiahoille kasvaneet lepikot harvapuustoisiksi niityiksi. Perinnemaisemien luokielussa käytetään kirjaintunnuksia: • V: Valtakunnallises merkiävä perinnemaisema-alue • M: Maakunnallises merkiävä perinnemaisema-alue • P: Paikallises merkiävä perinnemaisema-alue Pirkanmaan maakuntakaavassa on suunnielumääräys, jonka mukaan suunnielussa ja käytössä tulee edistää perinnemaisemalle luonteenomaista kuluuri- ja luonnonarvojen säilymistä. Suunnielusuosituksen mukaan erityistä huomiota tulee kiinniää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua, kasvillisuua ja maisemaa. Arvokkaisiin perinnemaisemiin merkiäväs vaikuavissa hankkeissa on pyydeävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta. Kaakkois-Pirkanmaan alueen perinnebiotooppieto pohjautuu valtakunnallisen perinnemaisemaprojekn yhteydessä vuosina 1992–1997 tehtyihin inventointeihin, minkä vuoksi mukaan eto ei ole ajantasaista. Perinnebiotooppietoon tulisi suhtautua siten, eä se on vanhaa. Uusia inventointeja ei ole voitu järjestää resurssipulan takia. Pirkanmaan perinnebiotooppeja varten on laadiu hoito-ohjelma Pirkanmaan ympäristökeskuksessa vuonna 2008. Tästä on saatu etoa Pirkanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suunnielija Tiina Schultzilta. 22 Perinnebiotoopit Pälkäneen alueella Rautajärven niityt, Ylisen haka, Ouniankärjen metsälaidun, Särkilahden laitumet sekä Mäki-Laurilan metsälaidun ja haka ovat Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merkiyjä maakunnallises arvokkaita perinnemaisemia eli perinnebiotooppeja. Muut perinnemaisemat ovat paikallises arvokkaita. (Taulukko 6.) Taulukko 6. Perinnebiotoopit Pälkäneen alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Nimi Perinnemaisematyyppi Arvoluokka Ouniankärjenmetsälaidun metsälaidun,haka M Ylisenhaka haka,niitty M MäkiLaurilanmetsälaidunjahaka metsälaidun,niitty,haka M Särkikoskenlaitumet metsälaidun,niitty,haka M Kyläniemenlaidun metsälaidun,niitty,haka,rantaniitty P+ Rapakonmetsälaidun metsälaidun,haka P Veräväisenkatajaketo haka,kallioketo P Maunulanniitty niitty P Ylisenkesälaidun haka,metsälaidun P YliTossanmetsälaitumet metsälaidun,niitty P Rautajärvenniityt niitty,haka,rantaniitty M Haukilammenlaitumet metsälaidun,haka P+ Sarkasenmetsälaidun metsälaidun P+ Evinsalonmetsälaidun metsälaidun P Heikkilänhaka haka,metsälaidun,niitty,rantaniitty P Koivulahdenhaka haka,niitty,metsälaidun P Taivallahdenmetsälaidun metsälaidun P Hukinniitty niitty P Viitasalonhaka haka,niitty P Perinnebiotoopit Kuhmalahden alueella Sipilän niiy on Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merkiy maakunnallises arvokas perinnemaisema eli perinnebiotooppi. Muut kohteet ovat paikallises arvokkaita. (Taulukko 7) Taulukko 7. Perinnebiotoopit Kuhmalahden alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Nimi Perinnemaisematyyppi Arvoluokka Sipilänniitty niitty,rantaniitty,haka M+ Lehtimäenmetsälaidun metsälaidun P+ UusiOravaisenlaitumet metsälaidun,haka P Venehniemenmetsälaidun metsälaidun,muu P YliHinkkalanhaka niitty,haka,kallioketo P YliMattilanlaitumet metsälaidun,haka,kallioketo,muu P AlaJussilanhaka haka,niitty P Mattilanhaka haka P Mikkolanhaka haka,niitty P 23
© Copyright 2024