Luonnonsuojelulain mukaan maisema-alue voidaan perustaa alueen luonnon- tai kuluurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liiyvien muiden erityisten arvojen säilyämiseksi ja hoitamiseksi. Maisema-alueet jaetaan valtakunnallises, maakunnallises ja paikallises arvokkaisiin maisemiin. Valtakunnallises merkiävän maisema-alueen perustamisesta ja tarkoituksesta tekee päätöksen ympäristöministeriö ja muusta maisema-alueesta alueellinen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus maakunnan liiton esityksestä. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella ei ole valtakunnallises merkiäviä maisema-alueita. Sen sijaan Pirkanmaan maakuntakaavaan on merkiy kuluuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallises tärkeitä maisema-alueita. Näillä alueilla tulee suunnielussa, rakentamisessa ja käytössä vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityspiirteiden ja luonnon- ja kuluuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyötapojen synnyämiä maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakenneuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotoopit ovat luontotyyppejä, jotka ovat syntyneet perinteiseen maatalouteen liiyneen kaskeamisen sekä niiy- ja laiduntalouden myötä. Rakenneua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset. Pälkäneen ja Pinteleen kuluurimaisemat ovat maakunnallises arvokkaita maisema-alueita. Nämä alueet on merkiy Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan Perinnebiotoopit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on maakunnallises ja paikallises arvokkaita perinnebiotooppeja eli perinnemaisemia. Sen sijaan valtakunnallises arvokkaita perinnemaisemia alueella ei ole. Perinnebiotooppeja ovat kedot, tuoreet niityt, merenrantaniityt, järven- ja joenrantaniityt, tulvaniityt, suoniityt, nummet, metsälaitumet, hakamaat, kaskimetsät, lehdesniityt ja lepikkoniityt. • Kedot ovat kuivia niiyjä, joita esiintyy hiekkaisilla tai kallioisilla mailla. Ketojen tyypillinen kasvillisuus on matalia ruohoja ja heiniä. Pitkään laidunnetuilla kedoilla on usein pylväsmäisiä ja pensasmaisia katajia. • Tuoreet niityt ovat yleisin kaikista niiytyypeistä. Tuoreilla niityillä on viljava ja veä melko hyvin pidäävä maaperä, minkä vuoksi kasvillisuus on rehevämpää kuin kedoilla. Tuoreet niityt ovat olleet perinteisen maatalouden parhaita heinämaita. • Merenrantaniiyjä esiintyy suojaisilla merenrannoilla hienojakoisella maaperällä. Merenrantaniityt kuuluvat merenrantojen luontaiseen kasvillisuuteen. Perinteinen niio ja laidunnus ovat laajentaneet niiyvyöhykeä vedestä maalle sekä lisänneet niiyjen määrää ja monimuotoisuua. Merenrantaniityillä karjan polkemille tai vähäkasvisiksi muuamille alueille on kehiynyt suolamaita. Näillä alueilla maaperän suolat kerrostuivat pinnalle. Suolamaalaikuilla tavataan harvinaista suolamaakasvillisuua • Järven- ja joenrantaniiyjä esiintyy laakeilla, hienoaineksisilla rannoilla vesirajan tuntumasta maarannan yläosaan. Jokien rannoilla niiovyöhykkeet ovat yleensä kapeita, järvien rannoilla ne voivat olla laajoja. Järvenrantaniiyjen kasvillisuus on monimuotoisempaa kuin jokirantojen. • Tulvaniityt ovat suurten säännöstelemäömien jokien tulvakerrostumilla esiintyviä niiyjä. • Suoniityt ovat vähäpuustoisia tai puuomia, ruohoisia ja saraisia soita. Suoniiyjen heinän- ja sarankasvua on perinteises paranneu patoamalla suon halki virtaava puro niin, eä vesi nousee niitylle tai ohjaamalla purovesiä suoniityn yli. Veden mukanaan tuoma liete lannoiaa suota ja hillitsee puiden, pensaiden, varpujen ja sammalten kasvua. • Nummet ovat puutonta varpuvaltaista kasvillisuua, jota esiintyy saaristossa ja rannikolla useimmiten hiekkaisilla mailla. Suurin osa nummista on kataja-, kanerva- ja variksenmarjavaltaisia. 21 • Metsälaitumet ovat karjan laiduntamia metsäalueita. Karjan vaikutus kasvillisuuteen näkyy selväs muun muassa heinien ja ruohojen lisääntymisenä sekä niiyaukkoina. Verrauna normaaliin talousmetsään metsälaitumen puusto on vaihtelevamman ikäistä ja kokoista ja koostuu useammista puulajeista. Isot muurahaispesät ja runsas sienilajisto ovat metsälaitumen piirteitä. • Hakamaat eroavat metsälaitumista lähinnä siinä, eä hakamaiden puusto ja metsäkasvillisuus eivät ole yhtä runsasta. Haan puita lehdestein ja harvennein heinien ja ruohojen kasvun parantamiseksi. Haat olivat aidauja toisin kuin metsälaitumet, joilla karja kulki vapaas. • Kaskimetsät ovat ensille kaskille kasvaneita lehpuuvaltaisia metsiä. Kaskimetsissä esiintyy kangasmetsälajiston rinnalla runsaas heiniä ja ruohoja. • Lehdesniityt ovat puustoisia niiyjä. Niille ovat tunnusomaisia kynelikkömäises haarautuvat lehpuut. Lehdesniiyjen hyvä heinäntuoo perustui rehevään kasvualustaan sekä puiden ja pensaiden karikkeen rehevöiävään vaikutukseen. • Lepikkoniityt ovat puustoisia niiyjä, mua lehdestäminen ei ole niillä tunnusomaista. Perämeren rannikolla nuoret merenrantametsät raivain harvapuustoisiksi niityiksi, ja Kainuussa harvennein kaskiahoille kasvaneet lepikot harvapuustoisiksi niityiksi. Perinnemaisemien luokielussa käytetään kirjaintunnuksia: • V: Valtakunnallises merkiävä perinnemaisema-alue • M: Maakunnallises merkiävä perinnemaisema-alue • P: Paikallises merkiävä perinnemaisema-alue Pirkanmaan maakuntakaavassa on suunnielumääräys, jonka mukaan suunnielussa ja käytössä tulee edistää perinnemaisemalle luonteenomaista kuluuri- ja luonnonarvojen säilymistä. Suunnielusuosituksen mukaan erityistä huomiota tulee kiinniää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua, kasvillisuua ja maisemaa. Arvokkaisiin perinnemaisemiin merkiäväs vaikuavissa hankkeissa on pyydeävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta. Kaakkois-Pirkanmaan alueen perinnebiotooppieto pohjautuu valtakunnallisen perinnemaisemaprojekn yhteydessä vuosina 1992–1997 tehtyihin inventointeihin, minkä vuoksi mukaan eto ei ole ajantasaista. Perinnebiotooppietoon tulisi suhtautua siten, eä se on vanhaa. Uusia inventointeja ei ole voitu järjestää resurssipulan takia. Pirkanmaan perinnebiotooppeja varten on laadiu hoito-ohjelma Pirkanmaan ympäristökeskuksessa vuonna 2008. Tästä on saatu etoa Pirkanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suunnielija Tiina Schultzilta. 22 Perinnebiotoopit Pälkäneen alueella Rautajärven niityt, Ylisen haka, Ouniankärjen metsälaidun, Särkilahden laitumet sekä Mäki-Laurilan metsälaidun ja haka ovat Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merkiyjä maakunnallises arvokkaita perinnemaisemia eli perinnebiotooppeja. Muut perinnemaisemat ovat paikallises arvokkaita. (Taulukko 6.) Taulukko 6. Perinnebiotoopit Pälkäneen alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Nimi Perinnemaisematyyppi Arvoluokka Ouniankärjenmetsälaidun metsälaidun,haka M Ylisenhaka haka,niitty M MäkiLaurilanmetsälaidunjahaka metsälaidun,niitty,haka M Särkikoskenlaitumet metsälaidun,niitty,haka M Kyläniemenlaidun metsälaidun,niitty,haka,rantaniitty P+ Rapakonmetsälaidun metsälaidun,haka P Veräväisenkatajaketo haka,kallioketo P Maunulanniitty niitty P Ylisenkesälaidun haka,metsälaidun P YliTossanmetsälaitumet metsälaidun,niitty P Rautajärvenniityt niitty,haka,rantaniitty M Haukilammenlaitumet metsälaidun,haka P+ Sarkasenmetsälaidun metsälaidun P+ Evinsalonmetsälaidun metsälaidun P Heikkilänhaka haka,metsälaidun,niitty,rantaniitty P Koivulahdenhaka haka,niitty,metsälaidun P Taivallahdenmetsälaidun metsälaidun P Hukinniitty niitty P Viitasalonhaka haka,niitty P Perinnebiotoopit Kuhmalahden alueella Sipilän niiy on Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merkiy maakunnallises arvokas perinnemaisema eli perinnebiotooppi. Muut kohteet ovat paikallises arvokkaita. (Taulukko 7) Taulukko 7. Perinnebiotoopit Kuhmalahden alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Nimi Perinnemaisematyyppi Arvoluokka Sipilänniitty niitty,rantaniitty,haka M+ Lehtimäenmetsälaidun metsälaidun P+ UusiOravaisenlaitumet metsälaidun,haka P Venehniemenmetsälaidun metsälaidun,muu P YliHinkkalanhaka niitty,haka,kallioketo P YliMattilanlaitumet metsälaidun,haka,kallioketo,muu P AlaJussilanhaka haka,niitty P Mattilanhaka haka P Mikkolanhaka haka,niitty P 23 Valtakunnallises merkiävät rakennetut kuluuriympäristöt Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Kuluuriperintöalueiden käytössä on varmisteava, eä valtakunnallises merkiävät kuluuriympäristöjen arvot säilyvät. Valtakunnallises merkiävät rakennetut kuluuriympäristöt (RKY) kertovat Suomen historiasta ja kehityksestä. Museoviraston laama RKY-inventoin on valoneuvoston päätöksellä oteu maankäyöja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyötavoieiden tarkoiamaksi inventoinniksi rakennetun kuluuriympäristön osalta. Päätös astui voimaan vuoden 2010 alusta. RKY-inventoin korvaa vuonna 1993 julkaistun valikoiman. Vuoden 1993 inventoinnin pois jääneistä kohteista ja alueista monet ovat kuitenkin maakunnallises tai paikallises merkiäviä. Valtakunnallises merkiävien rakenneujen kuluuriympäristöjen alueella ei tulisi tapahtua kuluuriympäristöarvojen kanssa risriidassa olevia muutoksia tai rakentamista. Valtakunnallisten alueidenkäyötavoieiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoiteava valtakunnallises merkiävät kuluuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla maankäytön ja rakentamisen on sovelluava alueiden historialliseen kehitykseen. Kuluuriympäristöä koskevien alueidenkäyötavoieiden tarkoiamien alueiden ja kohteiden osalta on kysymys erityistavoieista, jotka koskevat myös yleis- ja asemakaavoitusta. Valtakunnallises merkiävää rakenneua kuluuriympäristöä koskevasta maakuntakaavaehdotuksesta on pyydeävä maankäyö- ja rakennusasetuksen edellyämä lausunto alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Museovirastolta. Tällaista aluea koskevasta yleis- tai asemakaavaehdotuksesta on yleensä pyydeävä lausunto myös alueelliselta ympäristökeskukselta ja Museovirastolta tai maakuntamuseolta. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella sijaitsee viisi valtakunnallises merkiävää rakenneua kuluuriympäristöä. Nämä kaikki sijaitsevat Pälkäneen alueella. Lisäksi Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on maakunnallises arvokkaita rakenneuja ympäristöjä (akm), jotka on merkiy Pirkanmaan maakuntakaavaan. Näihin alueisiin liiyy suunnielumääräys, jonka mukaan suunnielussa, rakentamisessa ja käytössä on edisteävä kuluuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on oteava huomioon kuluuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyö ja rakentaminen tulee sopeuaa kunkin alueen kuluuriperintöön ja ominaislaatuun. Lisäetoa: RKY kaavoituksessa ja lupameneelyssä hp://www.nba./edostot/0025da10.pdf Merkiävät rakennetut kuluuriympäristöt Pälkäneen alueella Pälkäneen kunnan alueella on sekä valtakunnallises eä maakunnallises merkiäviä rakenneuja kuluuriympäristöjä (kara 8). Museoviraston valtakunnallises merkiäviksi rakennetuiksi kuluuriympäristöiksi (RKY 2010) luokielemia ovat: • Puukkalan kylä sijaitsee Kokemäenjoen vesistöön kuuluvien järvien välisellä kannaksella. Kylä oli Kukkiajärven suurimpia kyliä keskiajan lopulla. Kylänrai on osa vanhaa maanetä. Puukkalan kylässä on säilynyt isojakoa edeltävään kylärakenteeseen perustuva, ivis, talonpoikaiseen maanomistukseen perustuva, pohjoishämäläinen ryhmäkylä, ja näitä kylärakenteen kehitysvaiheita kuvastava rakennuskanta. Kylärakenne on myöhemmin levinnyt nauhakyläksi maanen suuntaises. Nykyinen rakennuskanta on pääasiassa 1800ja 1900-lukujen taieesta. 1800-luvulla syntyneet mäkitupalaisasumukset ovat selkeäs erillään omalla mäkialueella kylän keskustassa tai rain varrella viljelyyn huonos kelpaavalla maa-alueella kylätonen jatkona. 24 • Pälkäneen pitäjänkeskus rakentuu eri aikoina syntyneistä alueista. Vanhin, agraarivaiheeseen liiyvä pitäjänkeskus, sijaitsee Syrjänharjun ja Pälkäneveden välisellä Epaalan - Kuulialan viljelytasangolla. Kirkonkylän uudempi, maakaupan vapautumisen jälkeen 1800-luvun lopulla syntynyt, osa sijaitsee Syrjänharjun ja Kosanvirran välisellä alueella. Kolmannen osa-alueen muodostaa Kosanvirta, jonka molemmilla puolilla on taistelupaikkoja, sotahistoriaan liiyviä muinaisjäännöksiä sekä huvila- ja mökkiasutusta. Pälkäneen pitäjänkeskukseen kuuluvalle Epaalan-Kuulialan alueelle on tekeillä osayleiskaava. • Raiskion torppa on aikanaan yleisen torppa-asutuksen tyypillinen edustaja. Raiskion torppa sijaitsee Ämmätsäjärven pohjoispohjukassa mäenrinteessä. Runsaiden kivikausten löytöjen perusteella alue on ollut suotuisaa asuinaluea jo esihistoriallisena aikana. • Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta Vihavuosi on yksi Hämeen vanhimmista tunnetuista myllypaikoista. Myllytoimintaa Hauhon maakirjakylillä on ollut koskessa jo keskiajalla. Myllypiha sijaitsee Vihavuoden kosken itärannalla. Mylly on yksi Kanta-Hämeen kunen harvoista säilyneistä hirsisistä myllyrakennuksista. Vihavuoden sahayhdyskunta sijaitsee myllyn vieressä. Saha on rakenneu vasta 1900-luvun alkupuolella. Maakunnallises arvokkaita, Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merkiyjä, kuluuriympäristöjä ovat Niemikunnan kuluurimaisema, Vahdermetsän kylä ja kuluurimaisema, Rautajärven kuluurimaisema, Kaukkala, Halan kylämaisema, Vihavuoden sahamiljöö, Kuohijoen kylä ja kuluurimaisema, Padankosken kuluurimaisema, Luopioisten kirkonkylän rai, Ämmätsä, Kanjanlan kyläkeskus, Kouvalan asutusmaisema, Kankainen sekä Vuolijoen kuluurimaisema, Sappeen kylä ja kuluurimaisema. Näistä kohteista Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta on myös valiu valtakunnallises arvokkaiden rakennetun ympäristön (RKY) kohteeksi. Maakuntakaavassa valtakunnallises arvokkaiksi kuluuriympäristöiksi on merkiy Pälkäneen pitäjänkeskus ja Puukkalan kylä sekä arvokkaaksi kohteeksi Raiskion torppa. Merkiävät rakennetut kuluuriympäristöt Kuhmalahden alueella Kuhmalahden alueella ei ole valtakunnallises merkiäviä rakenneuja kuluuriympäristöjä. Sen sijaan alueella on maakunnallises merkiäviä kuluuriympäristöjä (kara 9). Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa näitä kohteita ovat Pohjan kylän kuluurimaisema, Tervaniemen kuluurimaisema, Pajulan kylän kuluurimaisema, Vehkajärven kylä ja kuluurimaisema sekä Kuhmalahden kirkonseudun kuluurimaisema. 25 26 m 0 Vesistö Tiestö Kuntaraja 5 1. 10 Km Onkkaala 2. 3. Maakunnallisestiarvokasmaisemaalue(Pirkanmaan1.maakuntakaava) Arvokaskulttuuriymparisto(Pirkanmaan1.maakuntakaava) Rakennettukulttuuriympäristö(RKY2010) Rakennettukulttuuriympäristö(RKY1993) Muinaismuistoalue(Pirkanmaan1.maakuntakaava) Kara 8. Kuluuriympäristön suojelu Pälkäneen alueella. 4. 6. 5. Aitoo 1.MälkilänjaMyttäälänkulttuurimaisema 2.PälkäneenPitäjänkeskus (Onkkaalankyläjakulttuurimaisema+ EpaalanKuulialankulttuurimaisema) 3.Pinteleenkulttuurimaisema 4.Vuolijoenkulttuurimaisema 5.Kouvalankylä,Aitoo 6.Sappeenkyläjakulttuurimaisema 7.Vihavuodenmyllyjasahayhdyskunta 8.Puutikkalankylä 9.Luopioistenkirkonkylänmiljöö 10.Raiskiontorppa 7. 9. 10. ©Museovirasto2010 ©PohjakarttaMaanmittauslaitos,julkaisulupanro.207/MML/10. 8. Luopioinen Rautajärvi 10. 27 j Vesistö Tiestö Kuntaraja 2,5 5 Km Kirkonkylä 1. # ! B. Maakunnallisestiarvokaskulttuuriympäristö(Pirkanmaan1.maakuntakaava) 0 A. ! Muinaisjäännös ! Merkittäväkulttuuriympäristö(RKY1993) Suojeltavakirkko # Kara 9. Kuluuriympäristön suojelu Kuhmalahden alueella. D. !! ! C. ! Pohja 2. # Vehkajärvi A.Rutasaarenkärki B.Sarviniemi C.KalaniemiI,IIjaIII D.Koivusaari Muinaisjäännökset: ©Museovirasto2010 ©PohjakarttaMaanmittauslaitos,julkaisulupanro.207/MML/10. 3. 1.Kuhmalahdenkirkonseudunkulttuurimaisema 2.Pajulankylänkulttuurimaisema 3.Vehkajärvenkylänkulttuurimaisema Kulttuuriympäristöt: 4. YKSITTÄISET LUONNON- JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELUKOHTEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yksiäiset luonnonsuojelukohteet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Geologisilla muodostumilla tarkoitetaan kallio- ja maaperässä olevia luonnon muodostumia, jotka ovat syntyneet erilaisten ja eri-ikäisten geologisten prosessien tuloksena. Maa- ja kallioperän geologisesta monimuotoisuua kutsutaan geodiversiteeksi. Maa- ja kallioperän geologiset tekijät vaikuavat alueen kasvillisuuteen ja edelleen alueen muuhun eliöstöön. Kallio- ja maaperämuodostumiin liiyy ihmisen virkistys- ja harrastustoimintaan liiyviä arvoja sekä arkeologisia ja kuluurihistoriallisia arvoja. Maankamaran geologiset ominaisuudet ovat myös tärkeitä asutukselle ja elinkeinoelämälle. Geologiset muodostumat ovat merkiäviä energia- ja raaka-ainelähteitä, joita tulee hyödyntää ekologises kestävällä tavalla. Geologisten muodostumien suojelu perustuu pääasiassa luonnonsuojelulakiin ja maa-aineslakiin. Suojeltavia muodostelmia ovat kalliot, harjut ja moreenialueet. Maa-aineslain mukaan luvan ainesten oamiseen myöntää kunnan määräämä viranomainen. Ennen luvan myöntämistä lupaviranomaisen on pyydeävä alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Pienialaisia geologisia kohteita voidaan rauhoiaa luonnonsuojelulain nojalla luonnonmuistomerkkeinä. Luonnonmuistomerkkejä ovat rauhoiteu puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma. Luonnonmuistomerkin rauhoiamisesta pääää valonmaalla se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee. Kunta pääää alueen omistajan hakemuksesta yksityismaalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoiamisesta. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoiaminen tai turmeleminen on kielley. Pirkanmaan maakuntakaavaan on merkiy suojeltavia kallioita (ge2), harjuja (ge1) ja moreenialueita (ge3). Pälkäneellä on kaikkia suojeltavia geologisia muodostumia. Kuhmalahdella on vain suojeltavia kallioita. Taulukossa on lueteltu alueen arvokkaat geologiset muodostumat. Lisäksi Pälkäneen arvokkaat kalliot on esitey kartoissa 4 ja 5, Kuhmalahden kartassa 6. Kallioiden luokielu: 1. Ainutlaatuinen kallioalue (ei kohteita Pirkanmaalla) 2. Eriäin arvokas kallioalue 3. Hyvin arvokas kallioalue 4. Arvokas kallioalue 5. Kohtalaisen arvokas kallioalue (ei maakuntakaavassa) 6. Jonkin verran arvokas kallioalue (ei maakuntakaavassa) 7. Kallioalueen maisema- ja luonnonarvot vähäiset (ei maakuntakaavassa) 28 Taulukko 8. Arvokkaat kalliot Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Nimi Kunta Arvoluokka Karivuori KuhmalahtijaPälkäne 4 Kalkkivuori Kuhmalahti 4 PeltovuoriKivisalmenvuori KuhmalahtijaOrivesi 3 Sinivuori KuhmalahtijaOrivesi 4 Salminkallio Pälkäne 4 KorppivuoriLaurilanvuori Pälkäne 4 Tepulinna Pälkäne 4 Tulivuori Pälkäne 4 Haikanvuori Pälkäne 2 Pykälänvuori Pälkäne 4 MustikkavuoriKiimakallio Pälkäne 4 PälkänevuoriKapeanrannanvuori Pälkäne 4 Harjujen luokielu: I Kansainvälises arvokas harjualue (ei kohteita Pirkanmaalla) II Valtakunnallises arvokas harjualue III Maakunnallises arvokas harjualue IV Paikallises arvokas harjualue (ei maakuntakaavassa) Taulukko 9. Arvokkaat harjut Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Nimi Koko(ha) Arvoluokka SyrjänharjuA 50 III KonkinharjuKarinkärki 77 III Kollolanharju 34 III SyrjänharjuB 81 III 114 III PunamultalukkoIsokangas* 29 Moreenityypit: Reunamoreeni (RMrM) Kumpumoreeni (KMrM) Iso kumpumoreeni (KMrM) Drumliini (Dr) Taulukko 10. Arvokkaat moreenimuodostumat Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Nimi Koko Muodostuma Kallioisjärvenkorpi 26,6 Kumpumoreeni Koijärvi 7,06 Isokumpumoreeni Ilkonvuori 7,79 Isokumpumoreeni Yksiäiset rakennetun ympäristön suojelukohteet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Rakennetun ympäristön yksiäisiä suojelukohteita ovat muinaisjäännökset, joita suojellaan muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Muinaisjäännökset jaetaan esihistoriallisiin ja historiallisiin jäännöksiin. Esihistorialliseksi ajaksi kutsutaan aikaa ennen kirjoitustaitoa, joka pääyi Suomessa vajaa tuhat vuoa sien. Pääosa esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksistä on jääkauden jälkeiseltä ajalta. Historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat keskiaikaisia ja sitä nuorempia jäännöksiä. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat: • maa- ja kiviröykkiöt, kivikehät ja kivilatomukset • pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot • kivet ja kalliopinnat, joissa on kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tai maalauksia, hionnan tai hakkuun jälkiä taikka uhrikuoppia • uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja käräjäpaikat • asuinpaikat ja muodostumat • hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huomaavien rakennusten rauniot sekä hautapaikat • kivet, rist ja patsaat • kulkuteiden, enviiojen ja siltojen sekä varotuli- ja muiden sellaisten laieiden jäännökset • kiinteät luonnonesineet, joihin liiyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomaavia muistoja Museovirasto on jakanut muinaisjäännökset rauhoitusasteensa mukaan kolmeen rauhoitusluokkaan: • I: Kohteet katsotaan valtakunnallisiksi muistomerkeiksi, jotka ovat niin arvokkaita, eä niiden säilyminen on turvaava kaikissa olosuhteissa. Vaikka ne tutkiaisiinkin, ne pyritään ensöimään. 30 • II: Kohteiden arvoa ei voi selviää ilman tarkempia tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella ne siirretään joko I tai III luokkaan. • III: Kohteet, joita riiäväs tutkiuina tai kokonaan hävinneinä ei ole enää tarpeen pitää rauhoiteuina. Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa rauhoiteu muinaismuistolailla. Muinaisjäännöksen kaivaminen, peiäminen, muuaminen, vahingoiaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen ovat kielley. Toimenpideä suunniteltaessa on haeava lupaa museoviranomaiselta. Museoviranomaisten laamalla rauhoitusluokituksella ei ole lainsäädännöllistä perustea, vaan se on käytännöntyötä varten. Muinaismuistolain mukaan I ja II luokan muinaisjäännökset on suojeltava, III luokan kohteet jäävät suojelun ulkopuolelle. Pirkanmaan maakuntakaavassa suunnielumääräys, jonka mukaan muinaisjäännösalueiden ja -kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi oteava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijain ja mahdollinen liiyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kuluuriympäristöihin. Pälkäneen muinaisjäännökset on esitey liieessä. Kuhmalahden muinaisjäännökset on lueteltu taulukossa 11, ja osa näistä on myös kartassa 9. Taulukko 11. Kuhmalahden yksiäiset suojellut muinaisjäännökset. Lähde: Museoviraston rekisteriportaali. Muinaisjäännösrekisteri. Kohde Kalaniemi1 Kalaniemi3 Koivusaari Sarviniemi Kalaniemi2 IsoPento(Isopendo) Rutasaarenkärki Vanhakirkonpaikka VähäpentoPentojärvi Jaakkola MäkiTulokas Lehtola Seppälä Markkula Ahola VähäAnnala Koivisto Sippolanmäki YliKnaapi Sipilä Perkiö Ajoitus esihistoriallinen esihistoriallinen esihistoriallinen esihistoriallinen esihistoriallinen historiallinen pronssija/tairautakautinen historiallinen historiallinen kivikautinen kivikautinen kivikautinen kivikautinen kivikautinen kivikautinen kivikautinen rautakautinen kivikautinen kivikautinen kivikautinen esihistoriallinen Suojeluperuste asuinpaikat asuinpaikat asuinpaikat asuinpaikat asuinpaikat asuinpaikat hautapaikat kirkkorakenteet kivirakenteet löytöpaikat löytöpaikat löytöpaikat löytöpaikat löytöpaikat löytöpaikat löytöpaikat löytöpaikat löytöpaikat löytöpaikat löytöpaikat työjavalmistuspaikat Lisäedot ja tarkemmat kuvaukset löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä: hp://kuluuriymparisto.nba./netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx 31 5. KORKEUSVAIHTELUIDEN VUOKSI SELLAISENAAN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Suomen kallioperä on maapallon vanhimpia. Se on muodostunut vaihtelevissa geologisissa olosuhteissa, pääosin 1 500 – 3 000 miljoonaa vuoa sien. Muutamia pienempiä geologisia prosesseja on tapahtunut tämän jälkeenkin. Myöhemmin jääkaudet ovat kuluaneet peruskalliota ja tasoianeet näin korkeusvaihteluita. Maaston pinnan muodot esitetään yleensä korkeuskäyrillä ja järvien pohjamuodot syvyyskäyrillä. Maanmiauslaitos on tallentanut korkeuskäyrät 5 m:n välein viivoina, joihin on liitey korkeusedot. Näm äovat Maanmiauslaitoksen vektorimuotoista paikkaetoaineistoa. Tässä selvityksessä korkeusarvojen vaihtelua tarkastellaan rasterikarojen avulla. Tämä tarkoiaa sitä, eä Maanmiauslaitoksen korkeuskäyräviivoista on muokau selvitystä varten pinta, joka kuvaa korkeusvaihteluita yleispiirteises kunen alueella (kartat 10 ja 11). Alueelliset korkeusvaihtelut, rinteen jyrkkyys ja kallioalueet vaikuavat alueiden käyämiseen. Nämä voivat edellyää rakentamiselta maanmuokkausta. Tilanne on tapauskohtainen, minkä vuoksi asiaa ei käsitellä tarkemmin tässä selvityksessä. Yleispiirteinen kuva Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan korkeusvaihteluista, rinteiden jyrkkyyksistä ja kallioperästä on tarkasteltavissa karojen avulla. Pälkäneen kallioperän korkeusvaihtelut on esitey kartassa 10 ja rinteiden jyrkkyydet kartassa 12. Kuhmalahden korkeusvaihteluita voidaan tarkastella kartan 11 ja rinteiden jyrkkyyksiä kartan 13 avulla. Lisäksi Pälkäneen kallioalueet on merkiy kartaan 15 ja Kuhmalahden kartaan 17. 32 33 m 0 175m 155,1175m 135,1155m 115,1135m 95,1115m 095m Vesistö Kuntaraja Tiestö 5 Onkkaala 10 Km Kara 10. Pälkäneen kallioperän korkeusvaihtelut- Aitoo ©Maaperäaineisto1:20000,Geologiantutkimuskeskus. ©PohjakarttaMaanmittauslaitos,julkaisulupanro.207/MML/10. Luopioinen Rautajärvi