Merikaarto Merikart Uusi valtuusto Nytt fullmäktige Astu
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 14 Astu laivaan Stig ombord 16 ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING Merikaarto Merikart 12 Uusi valtuusto Nytt fullmäktige 1/2013 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 3 4 6 8 9 10 12 14 16 18 ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING tukena arjessa 20 Yhdistykset Föreningarna erbjuder stöd i vardagen liikkumaan Kyrönmaalla 22 Lapset Motion för barnen i Kyroland viihtyisyyttä kaupunkimaisemaan 24 Hankkeella Projekt ger trivsamt stadslandskap ja ooppera sulassa sovussa 26 Hömppä Populärmusik och opera i bästa sämja on monipuolinen opiskelukaupunki 28 Vaasa Vasa är en mångsidig studiestad lähtee siivouksesta 30 Viihtyvyys Trivseln börjar med städning 31 Briefly in English 32 Tapahtumat Evenemang Pääkirjoitus Ledare Uudet ja vanhat vaasalaiset Nya och gamla Vasabor Vaasa palveluksessasi! Vasa till din tjänst! Tiennimet muuttuvat Vägnamnen ändras Monikulttuurista nuorisotyötä Mångkulturellt ungdomsarbete Vaasan menot kuriin Koll på utgifterna i Vasa Uusi valtuusto Nytt fullmäktige Astu laivaan, Vaasanlaivaan! Välkommen ombord på Wasa Express! Merikaarto – koskien kylä Merikart – forsarnas by Osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin Delaktighet och påverkningsmöjligheter inom social- och hälsovårdsservice Toimitus | Redaktion: Päätoimittaja/Chefredaktör: Maria Backman Toimituspäällikkö/ Redaktionschef: Jenni Tuliniemi Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare: Tarja Sjöberg Toimitusneuvosto | Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/ Stadens ledningsgrupp 1/2013 Tykkää meistä! Gilla oss! www.facebook.com/vaasankaupunki Seuraa meitä! Följ oss! www.pinterest.com/vaasa Kielenkäännökset | Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/ Vasa stads översättningsbyrå Julkaisija ja kustantaja | Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/Vasa stad PL/PB 3, 65101 Vaasa, Vasa Puh./Tfn (06) 325 1045 http://www.vaasa.fi Issn (painettu | tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti | nättidningen): 1459-6032 Taitto | Ombrytning: Vaasan kaupungin Graafiset palvelut / Vasa stads Grafiska tjänster: Mikael Matikainen Paino | Tryck: UPC-Print Vaasa Painos | Upplaga: 57 500/kpl/st. Seuraava tiedotuslehti ilmestyy | Följande informationstidning utkommer: Vaasa suunnittelee ja rakentaa/ Vaasa planerar och bygger 19.4.2013 Kannen kuva | Pärmbild: Esa Siltaloppi Palaute | Feedback: [email protected] Kuva/Bild: Gunnar Bäckman Vaasa maailman kartalle! Vasa på världskartan! PÄÄKIRJOITUS LEDARE Tuoreena kaupunginvaltuuston puheenjohtajana olen erityisen iloinen siitä, että joukossamme on nyt myös vähäkyröläisiä. Arja Miettisen ja Markku Mäntymaan puolesta sekä omasta puolestani, kiitän kaupunkilaisia ja valtuutettuja puheenjohtajistoa kohtaan osoittamastanne luottamuksesta. Som nyvald ordförande för Vasa stadsfullmäktige är jag extra glad över kommunsammanslagningen med Lillkyro. Jag vill också ödmjukt tacka stadsborna och ledamöterna i fullmäktige för det förtroende som getts undertecknad, Arja Miettinen samt Markku Mäntymaa – presidiet i fullmäktige. Kaupunginvaltuuston aseman tulee olla jatkossakin Vaasan kaupungissa vahva. Itse toivon, että valtuutetut ajaisivat aktiivisesti suuria asioita, rohkeita visioita ja strategioita. Kaupungin on entisestään syvennettävä yhteistyötä ja yhteistoimintaa niin korkeakouluyksiköiden kuin elinkeinoelämänkin suuntaan. Stadsfullmäktiges ställning ska även framöver vara stark. Själv hoppas jag att de folkvalda vill arbeta med långsiktiga strategier och modiga visioner. Staden bör fördjupa samarbetet med såväl näringslivet som högskoleenheterna. Yhdessä voimme rakentaa eurooppalaisessa mittakaavassa ainutlaatuisen, kaikkia hyödyntävän ekosysteemin. Ambitiotason on oltava korkealla. Uuden arvon luomiseksi vaaditaan uusia paikallisia konsepteja ja toimintatapoja. Vaasan odotetaan kehittävän vahvuuksiaan koko seudun ja maan hyväksi. On ensisijaisen tärkeää, että kaikki Vaasan seudun kunnat puhaltavat suurissa strategisissa kysymyksissä yhteen hiileen. Olkoon myös uusi laiva symboli uudelle, aktiiviselle ja syvälle yhteistyölle Uumajan ja Vaasan seutujen välillä. Kirjoittakaamme yhdessä uutta historiaa ja tehkäämme yhdessä Vaasasta vielä parempi kaupunki! Med hög ambitionsnivå kan vi tillsammans bygga ett ekosystem som håller toppklass i Europa. Genom nya lokala koncept kan vi skapa stort mervärde. I stora strategiska frågor är det livsviktigt att alla kommuner i Vasaregionen drar åt samma håll. I och med en bättre färjförbindelse har vi nu också en historisk chans – och med tanke på kommande generationer skyldighet - att utveckla samarbetet med Umeåregionen. Det är nu dags att tillsammans börja skriva ny historia och göra Vasa till en ännu bättre stad! Joakim Strand Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Stadsfullmäktiges ordförande VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3 Kuva/Bild: Esa Siltaloppi Uudet ja vanhat vaasalaiset – mitä hyötyä kuntaliitoksesta? Nya och gamla Vasabor – vad är nyttan med kommunsammanslagningen? Vähäkyrö liittyi Vaasaan. Kysyimme kaupungin toimialajohtajilta ja kehitysjohtajalta, mitä uutta liitos tuo. Lillkyro har gått samman med Vasa. Vi frågade stadens sektordirektörer och utvecklingsdirektör vad nytt sammanslagningen för med sig. 1. Mitä mahdollisuuksia kuntaliitos tuo Vaasalle? 1. Vilka möjligheter innebär kommunsammanslagningen för Vasa? Sivistystoimen johtaja Christina Knookala: Se tuo molemmin puolin uusia kulttuurillisia ulottuvuuksia. Vaasan monipuolinen kaupunkimiljöö täydentyy luonnonläheisellä aktiivisella maalaiskunnalla. Bildningsdirektör Christina Knookala: För bägge parterna innebär sammanslagningen nya kulturella dimensioner. Den mångsidiga stadsmiljön i Vasa kompletteras med en naturnära, aktiv landskommun. Teknisen toimen johtaja Markku Järvelä: Oppia siitä, mitä kuntaliitos on. Valtio kiristää vuosittain ruuvia, ja siksi työssäkäyntialueen kuntien pitää miettiä liitoksia. Vähänkyrön porukka tietää liittyvän kunnan tuntemukset. Se tuo meille näkemystä jatkoa varten. Teknisk direktör Markku Järvelä: Kunskap om vad en kommunsammanslagning innebär. Staten drar årligen åt svångremmen och därför bör kommuner inom pendlingsområden fundera över sammanslagningar. Lillkyroborna vet hur det känns att gå samman med en annan kommun. Det här ger oss insikter för fortsättningen. Kehitysjohtaja Susanna Slotte-Kock: Valtio ajaa ajatusta, jossa työssäkäyntialue olisi perusta kunnan koolle. Tämä on hyvää oppia tulevaisuudelle. Kaavoittamiseen Vaasassa ei juuri ole tyhjää tilaa, jota taas Vähässäkyrössä on. Perusturvajohtaja Jukka Kentala: Saamme henkilöstöömme lisää erityisosaajia, joiden taitoja voidaan hyödyntää koko Vaasan alueella. 4 Utvecklingsdirektör Susanna Slotte-Kock: Staten driver tanken om att pendlingsområdena är grunden för kommunernas storlek. Det här är en bra lärdom för framtiden. I Vasa finns det nästan inget ledigt utrymme för planläggning, vilket det däremot finns i Lillkyro. Vård- och omsorgsdirektör Jukka Kentala: Vår personal utökas med fler specialsakkunniga, vars kunnande hela Vasa kan dra fördel av. 2. Mitä mahdollisuuksia kuntaliitos tuo nykyisille ja uusille vaasalaisille? 2. Vilka möjligheter innebär kommunsammanslagningen för nuvarande och nya Vasabor? Knookala: Uusille vaasalaisille avautuu nyt; playschool, kielikylvyt, musiikkiluokat, taiteen perusopetus, jäähalli ja Botniahalli, kulttuuritarjonnasta puhumattakaan. Vaasa saa tonttimaan ja 4 700 uuden asukkaan lisäksi kovan pesäpalloseuran, Köpingin markkinat, aitoa talkoohenkeä, taidokasta käsityö- ja fyrryperinnettä. Knookala: De nya Vasaborna ges nu möjligheter till playschool, språkbad, musikklasser, grundläggande konstundervisning samt ishallen och Botniahallen, för att inte tala om kulturutbudet. Vasa får utöver tomtmark och 4 700 nya invånare dessutom ett duktigt bobollslag, Köpingin markkinat, äkta talkoanda samt en konstfärdig hantverksoch ”fyrry”tradition. Järvelä: Kuntalaisille se tuo uusia mahdollisuuksia valita asuinalueensa. Yritysten kannalta kiinnostavia tonttialueita löytyy varsinkin Tervajoelta ja pääteiden varrelta. Jokivarsi on nyt uudenlainen osa Vaasaa sekä virkistyskohteena että rakentamisalueena. Järvelä: För kommuninvånarna innebär sammanslagningen nya möjligheter att välja bostadsområde. Intressanta tomter för företagen är särskilt Tervajoki och områdena intill huvudvägarna. Området intill älven är nu en ny del av Vasa både som rekreationsmål och som byggnadsområde. Slotte-Kock: Maapinta-alamme kaksinkertaistuu ja se tuo uusia mahdollisuuksia kaavoittaa sekä asumiseen että yrityksille. Kaupunginosistamme tämä on ainutlaatuinen: suuri ja maaseutumainen. Jokivarressa ei ole aiemmin Vaasassa voinut asuakaan. Slotte-Kock: Vår markareal fördubblas och det innebär nya förutsättningar för planläggningen av såväl boende som företag. Med tanke på våra stadsdelar är den här delen unik: stor och landsortsaktig. Tidigare har det inte i Vasa varit möjligt att bo intill en älv. Kentala: Sosiaali- ja terveyspalveluissa Vähänkyrön alueen asukkaat saavat entistä monipuolisempaa lähipalvelua. Vähänkyrön uuden terveysaseman kanssa samoihin tiloihin tulee perhepalvelukeskus: sosiaalihuollon palveluja, lastensuojelu, nuorisotyö sekä päivähoidon ohjauskeskus. Kentala: Inom social- och hälsovårdstjänsterna erbjuds invånarna i Lillkyro allt mångsidigare närservice. Familjeservicecentret flyttar in i gemensamma lokaler med Lillkyro nya hälsostation och erbjuder socialvårdsservice, barnskydd, ungdomsarbete och en samordningscentral för dagvården. 3. Mitä haluat sanoa uusille vaasalaisille? 3. Vad vill du säga till de nya Vasaborna? Knookala: Tervetuloa vaasalaisiksi. Luodaan yhdessä Vaasasta vielä parempi paikka asua ja elää! Knookala: Välkomna, nya Vasabor! Låt oss tillsammans göra Vasa till en ännu bättre plats att bo och leva på! Järvelä: Toivon, että voimme yhdessä rakentaa tätä kaupunkia paremmaksi. Järvelä: Jag hoppas att vi tillsammans ska kunna bygga en bättre stad. Slotte-Kock: Toivottavasti te uudet vaasalaiset kokisitte mahdollisimman pian olevanne osa kokonaisuutta, uutta Vaasaa. Slotte-Kock: Hoppas att ni nya Vasabor så snart som möjligt ska kunna känna er som en del av helheten, det nya Vasa. Kentala: Kovasti tervetuloa vaasalaisiksi! Yritämme pitää tasapuolisesti huolta kaikista vaasalaisista, niin uusista kuin vanhoistakin. Kuva/Bild: Pekka Mäkynen Christina Knookala Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Markku Järvelä Kuva/Bild: Gunnar Bäckman Susanna Slotte-Kock Kentala: Varmt välkomna, nya Vasabor! Vi försöker på ett jämlikt sätt ta hand om alla Vasabor, såväl nya som gamla. Teksti/text: Tiina Salonen Kuva/Bild: Pekka Mäkynen Jukka Kentala VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 5 Kuva/Bild: Susanna Saari Yhteispalvelupiste Kansalaisinfo ja Welcome Office sijaitsevat Vaasan pääkirjaston alakerrassa. Samserviceenheten Medborgarinfon och Welcome Office finns på bottenplanet i Vasa huvudbibliotek. Vaasa palveluksessasi! Vasa till din tjänst! Kaupungin palveluista saa kätevästi tietoa, vaikkei käyttäisi nettiä tai puhuisi kumpaakaan kotimaista. Det går behändigt att få information om stadens tjänster även om man inte använder nätet eller talar något av de båda inhemska språken. Vaasalainen saa tietoa kaupungin palveluista monesta eri paikasta. Kotoa käsin tietoa löytää helposti kaupungin nettisivujen palveluoppaasta. Oppaaseen on koottu kaupungin tarjoamat palvelut a:sta ö:hön. Vasaborna kan få information om stadens tjänster på många olika ställen. Det är enkelt att hemifrån hitta information via serviceguiden på stadens webbsidor. I guiden har man samlat den service från a till ö som staden erbjuder. Ilman nettiyhteyttä palvelujen etsiminen onnistuu kuitenkin yhtä helposti. Pääkirjaston ensimmäisessä kerroksessa kaupunkilaisia palvelee Yhteispalvelupiste Kansalaisinfo. Kansalaisinfon tarkoituksena on neuvoa, opastaa ja palvella kaikessa julkisen hallinnon asioinnissa. Även om man inte har någon nätförbindelse går det lika enkelt att söka fram information. I huvudbibliotekets första våning betjänas stadsborna av Samservice Medborgarinfo. Syftet med Medborgarinfon är att ge råd, information och betjäning i att uträtta ärenden inom den offentliga förvaltningen. Vähänkyrön alueen asukkaita varten on vuoden alussa perustettu Vähänkyrön yhteispalvelupiste. Yhteispalvelu tarjoaa kunnan, valtion, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Palvelun tarkoituksena on turvata alueen asukkaille laadukkaat ja monipuoliset lähipalvelut. I början av året inrättades Samservice Lillkyro för invånare i Lillkyroområdet. Samserviceenheten tillhandahåller kommunens, statens, tredje sektorns och den privata sektorns tjänster centraliserat på ett ställe. Avsikten med servicen är att trygga högklassig och mångsidig närservice för områdets invånare. 6 Yhteispalvelu Vaasa – Kansalaisinfo syys-huhtikuu ma-ke, pe 10–16.15, to 10–17 touko-elokuu ma-pe 10–16.15 Kirjastonkatu 13 (Pääkirjasto) 65100 Vaasa p. 06 325 1550 [email protected] Yhteispalvelu Vähäkyrö ma-pe 8.00–15.45 Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö p. 06 325 8400 [email protected] www.vaasa.fi/yhteispalvelu Welcome Office ma-ke, pe klo 10-16.15, to klo 10-17 Kirjastonkatu 13 (Pääkirjasto), 65100 Vaasa p. 06 325 1551 e-mail: [email protected] www.vaasa.fi/welcomeoffice Samservice Vasa – Medborgarinfo Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Vähänkyrön yhteispalvelupisteessä palvelevat Eija Torkko, Mirja Hurri ja Paula Latvala. Vid samserviceenheten i Lillkyro betjänar Eija Torkko, Mirja Hurri och Paula Latvala. Tietoa maahanmuuttajille Information för invandrare Erityisesti maahanmuuttajia palvelee Welcome Office, joka sijaitsee Kansalaisinfon yhteydessä. Se on matalan kynnyksen neuvontakeskus, josta saa helposti ja keskitetysti tietoa esimerkiksi maahanmuuttoon, rekrytointiin ja viranomaispalveluihin liittyvistä asioista. Welcome Officella on sivutoimipisteet Närpiössä ja Pietarsaaressa. Palvelu on ilmaista, eikä ajanvarausta tarvita. — Welcome Office -hanke tarjoaa palveluitaan myös kunnan eri toimijoille, yrityksille, työnantajille, koulutuksen järjestäjille ja kolmannelle sektorille. Kaikki asiakkaat ovat meille tervetulleita, kertoo Welcome Office -projektipäällikkö Pia Hägglund. Welcome Office, som finns i anslutning till medborgarinfon, betjänar särskilt invandrare. Det är ett rådgivningscenter som har låg tröskel och där man enkelt och centraliserat får information om frågor som gäller t.ex. invandring, rekrytering och myndighetsservice. Welcome Office har filialer i Närpes och Jakobstad. Servicen är gratis och man behöver inte boka tid. — Welcome Office-projektet erbjuder sina tjänster även åt kommunens olika aktörer, företag, arbetsgivare, utbildningsarrangörer och tredje sektorn. Alla kunder är välkomna till oss, berättar Pia Hägglund, projektchef för Welcome Office. Pohjanmaan Welcome Office -neuvontakeskushanke on Pohjanmaan liiton Euroopan aluekehittämisrahaston (EAKR) ja Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) tuella rahoitettu hanke, johon myös hankkeeseen mukaan lähteneet kunnat osallistuvat. Hankkeen hallinto ja päävastuu ovat Vaasan kaupungilla. Rådgivningscentret Österbottens Welcome Office är ett projekt som finansieras dels av Österbottens förbund med stöd från Europeiska regionutvecklingsfonden (ERUF), dels av Österbottens NTM-central med stöd från Europeiska socialfonden (ESF). I det deltar även de kommuner som gått med i projektet. Vasa stad förvaltar och har huvudansvaret för projektet. september–april må–on, fr 10–16.15, to 10–17 maj–augusti må–fr 10–16.15 Biblioteksgatan 13 (Huvudbiblioteket) 65100 Vasa tfn 06 325 1550 [email protected] Samservice Lillkyro må–fr 8.00–15.45 Lillkyrovägen 11, 66500 Lillkyro tfn 06 325 8400 [email protected] www.vasa.fi/samservice Welcome Office må–on, fr kl. 10–16.15, to kl. 10–17 Biblioteksgatan 13 (Huvudbiblioteket) 65100 Vasa tfn 06 325 1551 e-post: [email protected] www.vasa.fi/welcomeoffice Tietoa Vaasasta ja palveluista: Information om Vasa och service: ●● www.vaasa.fi ●● www.vaasa.fi/palveluopas ●● www.vasa.fi/serviceguide ●● www.facebook.com/vaasankaupunki ●● www.visitvaasa.fi ●● www.pinterest.com/vaasa Teksti/text: Suvi Pärnänen VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 7 Kuva/Bild: Tiina Salonen Vaasan seudulla moni tiennimi on saanut alkunsa luonnosta. Suosituimpia ovat Mäki-, Kallio-, Rinne- ja Ranta-alkuiset tiennimet. I Vasaregionen har vägnamnen ofta sitt ursprung i naturen. Vanligast är namn som hänvisar till t.ex. orden backe, berg, brink och strand. Tiennimet muuttuvat, paikallishistoria säilyy Vägnamnen ändras, lokalhistorien bevaras Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitoksen myötä Vähässäkyrössä uuden nimen saa 69 tietä, Vaasassa 12. Muutos on välttämätön, koska esimerkiksi hätäpuheluissa sekaannukset samankaltaisten nimien takia voivat olla kohtalokkaita. Lopulliset osoitteet saadaan, kun kuntalaisilta saadut lausunnot on käsitelty ja nimet on hyväksytty kaupunginhallituksessa. I och med kommunsammanslagningen mellan Vasa och Lillkyro ges nya namn åt 69 vägar i Lillkyro och 12 vägar i Vasa. Ändringen är nödvändig, eftersom missförstånd på grund av likartade namn kan vara ödesdigra t.ex. i samband med nödsamtal. De slutliga adresserna blir klara, då utlåtandena av kommuninvånarna har behandlats och namnen har godkänts i stadsstyrelsen. Tiennimet kertovat paikallishistoriaa Vägnamnen beskriver lokalhistorien Muutoksissa otettiin huomioon tien yleinen merkittävyys: mm. tienvarren asukkaiden ja yritysten määrä, liikenne sekä historia. — Paikallishistoriasta olen saanut aiheet myös uusille nimille. Historiankirjojen tutkimisen lisäksi kävin paljon keskusteluja paikkakuntalaisten kanssa, nimiasioita valmistellut kaavoitusarkkitehti Aila Virtanen kertoo. I ändringsarbetet beaktades respektive vägs allmänna betydelse: bl.a. antalet invånare och företag invid vägen samt trafik och historia. — Från lokalhistorien har jag också fått teman för de nya namnen. Förutom att jag har forskat i historieböckerna har jag också fört många diskussioner med ortsborna, berättar planläggningsarkitekt Aila Virtanen som har berett namnärendet. Suvut, henkilöt, luonto, paikat ja historia tienviitoissa Virtasen mukaan yli kolmannes Vähänkyrön tiennimistä perustuu maatilan nimeen, sukunimeen tai etunimeen. Emminkuja Kirkonkylässä. Puhelinkeskuksen hoitajan muistoksi on nimetty hänen kotitiensä. Emmi Helin, o.s. Nortunen (1897-1956), oli muuttanut v. 1924 Isostakyröstä Vähäänkyröön mennessään naimisiin Jaakko Helinin kanssa. Heidän kotinsa oli tien varressa. Nimistä, jotka viittaavat historialliseen tapahtumaan tai toimintaan, Virtanen mainitsee: Juustokuja Ojaniemellä. Talollisia kulki tätä tietä pitkin pappilaan viemään juustoja papille, koska papille tuli maksaa kymmenyksiä, esim. juustoina. Juusto oli ”papinvero”. Rahakuja Kirkonkylässä. Tie sijaitsee Housulanmäellä, josta on löydetty vuonna 1939 hopearahoja kallion päältä. Paikalta on saatu talteen kaikkiaan 20 arabialaista rahaa, joista vanhimmat 700-luvulta (vuosi 757), nuorin on lyöty vuonna 842/3. Lisätietoja tiennimien muutoksista osoitteessa www.vaasa.fi/tiennimet Släkter, personer, natur, platser och historia i vägskyltarna Enligt Virtanen baserar sig mer än en tredjedel av vägnamnen i Lillkyro på gårdsnamn, släktnamn eller förnamn. Emmigränden i Kirkonkylä. Vägen har fått sitt namn till minne av växeltelefonisten Emmi Helin, född Nortunen (1897-1956), som år 1924 flyttade från Storkyro till Lillkyro, då hon gifte sig med Jaakko Helin. Deras hem låg invid vägen. Av namnen som refererar till en historisk händelse eller historisk verksamhet nämner Virtanen: Ostgränden i Ojaniemi. Längs den här vägen gick bönderna till prästgården för att betala tionde till prästen, t.ex. i form av ost. Osten var en ”prästskatt”. Penninggränden i Kirkonkylä. Vägen finns i Housulanmäki, där man år 1939 hittade silverpengar på berget. Totalt 20 arabiska mynt finns bevarade, av vilka de äldsta är från 700-talet (år 757) och de yngsta från år 842/3. Ytterligare upplysningar om de ändrade vägnamnen finns på adressen www.vasa.fi/vagnamnen Teksti/text: Tiina Salonen 8 Ammattitaidolla Vaasassa Yrkesskicklighet i Vasa Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Emine Karakan Monikulttuurista nuorisotyötä Mångkulturellt ungdomsarbete Kaupungin nuoriso-osastolla tehdään tärkeää työtä maahan muuttaneiden nuorten tukemiseksi. Stadens ungdomsavdelning gör ett viktigt arbete för att stöda invandrade unga. Monikulttuurinen nuoriso-ohjaaja Emine Karakan työskentelee nuoriso-osastolla, nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimarissa, joka sijaitsee Nuorten Kulttuuritalo Kultsassa. Monikulttuurisuus on luonteva osa suomalais-turkkilaisen Karakanin elämää. — Oman taustani myötä olen kiinnostunut monikulttuurisuudesta ja hakeutunut työskentelemään siihen liittyvissä tehtävissä. Reimari tarjoaa monikulttuurisille nuorille matalan kynnyksen palvelun, josta saa neuvoja ja ohjausta arkisissa ongelmissa, Karakan kertoo. Emine Karakan, som är mångkulturell ungdomsledare, arbetar på ungdomsavdelningen med informations- och rådgivningstjänsten för unga Reimari, som finns i ungdomarnas Kulturhus Kultsa. Kulturell mångfald är en naturlig del av livet för finsk-turkiska Karakan. — Min egen bakgrund gör att jag är intresserad av kulturell mångfald och har sökt mig till arbetsuppgifter som har med det att göra. Reimari erbjuder ungdomar med mångkulturell bakgrund service med låg tröskel där de får råd och hjälp i vardagliga problem, berättar Karakan. Reimarissa nuoria ohjataan muun muassa opiskeluun ja työelämään liittyvissä asioissa. Lisäksi Kultsan tiloissa järjestetään vapaa-ajantoimintaa. Pisimpään toimineita monikulttuuristen nuorten ryhmiä ovat kokkikerho ja Kultsan monikulttuurinen musiikkikerho, jossa saa opetusta rap- ja pop-laulussa. — Tarkoituksena ei kuitenkaan ole täysin eriyttää monikulttuurisille nuorille suunnattua toimintaa muusta toiminnasta; monikulttuurisuus pitää tässä tapauksessa sisällään myös suomalaisen kulttuurin. Nämä ryhmät ovat kaikille avoimia, Karakan muistuttaa. På Reimari får unga bl.a. vägledning i frågor som gäller studier och arbetsliv. Också fritidsverksamhet ordnas i Kultsas lokaler. Bland grupper för unga med mångkulturell bakgrund som varit verksamma längst kan nämnas kockklubben och Kultsas mångkulturella musikklubb, som ger undervisning i rap- och popsång. — Syftet är emellertid inte att helt avskärma verksamheten för ungdomar med mångkulturell bakgrund från den övriga verksamheten; kulturell mångfald omfattar i det här fallet också den finländska kulturen. Dessa grupper är öppna för alla, påminner Karakan. Mitä kuuluu Vaasan monikulttuurisille nuorille? Hur står det till med ungdomar som har mångkulturell bakgrund? — Riippuu nuoresta, nauraa Karakan. Karakanin mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että Vaasassa monikulttuurisuus aletaan pikkuhiljaa hyväksyä luonnolliseksi osaksi elämää. Monikulttuurisia nuoria ei voi ajatella yhtenäisenä ryhmänä. Nuorten taustat ovat erilaisia, ja osa heistä on ollut suomessa jo pidempään, toiset vasta saapuneet. — Palveluiden sovittaminen heidän tarpeisiinsa on yksi työni haasteista. Tarpeet ovat erilaisia, eikä yhtä kaikille sopivaa ratkaisua tai toimintamallia ole, Karakan kiteyttää. — Det är olika bland ungdomarna, säger Karakan och ler. Enligt Karakan verkar det ändå som om vi i Vasa småningom börjar acceptera kulturell mångfald som en naturlig del av livet. Man kan inte betrakta ungdomar med mångkulturell bakgrund som en homogen grupp. Ungdomarna har olika bakgrund, och en del av dem har varit i Finland en längre tid medan andra just kommit hit. — Att anpassa servicen till deras behov är en av utmaningarna i mitt arbete. Behoven är olika, och enbart en lösning eller verksamhetsmodell som passar alla finns inte, summerar Karakan. Teksti/text: Anna Seppänen VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 9 Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Urheilun ystäviä ilahduttavat panostukset Kaarlen kenttään ja jalkapallostadioniin sekä sisäpalloiluhalli ja jäähallin lisäjää. Idrottens vänner kan glädja sig åt satsningar som görs på Karlsplanen och fotbollsstadion samt en inomhusbollhall och ishallens tilläggsis. Vaasan menot kuriin Koll på utgifterna i Vasa Suomen taloudessa eletään epävarmoja aikoja. Vaasan vs. talousjohtajan Jan Finnen mukaan tämä ei ole onneksi näkynyt Vaasan seudulla yhtä vahvasti kuin muualla Suomessa. Kaupungin heikko talous ei johdu tulopuolesta, vaan korkeasta kustannusrakenteesta. Finlands ekonomi genomgår osäkra tider. Enligt Vasas tf ekonomidirektör Jan Finne har detta lyckligtvis inte märkts lika bra i Vasaregionen som annanstans i Finland. Orsaken till stadens svaga ekonomi finns inte på inkomstsidan utan på den höga kostnadsstrukturen. Vaasassa on edelleen hyvä työllisyystilanne. Suomen 20 suurimmasta kaupungista Vaasassa on paras työpaikkaomavaraisuus (133,5 %), eli Vaasa tarjoaa työpaikkoja suhteessa eniten naapurikunnilleen. Vaasassa on selvästi vähemmän työttömyyttä kuin Suomessa keskimäärin. Vaasan väkimäärä on kasvanut vahvan työllisyystilanteen, hyvien opiskelumahdollisuuksien, syntyvyyden ja maahanmuuton myötä. Kuntaliitoksen jälkeen Vaasassa on n. 66 000 asukasta. — Etenkin nuorten ja senioreiden osuus kasvaa, mikä näkyy siinä, millaisia palveluja meiltä kaivataan, Finne kuvaa. I Vasa är sysselsättningsläget fortsättningsvis bra. Bland de 20 största städerna i Finland har Vasa den bästa arbetsplatssufficiensen (133,5 %), dvs. Vasa erbjuder sina grannkommuner proportionellt mest arbetsplatser. I Vasa är arbetslösheten tydligt mindre jämfört med genomsnittet i Finland. Vasas invånarantal har ökat i och med det starka sysselsättningsläget, de goda studiemöjligheterna, nativiteten och invandringen. Efter kommunsammanslagningen finns det ca 66 000 invånare i Vasa. — Speciellt andelen unga och seniorer ökar, vilket syns i hurudan service som önskas av oss, beskriver Finne. Yhteisöveron lasku ja valtion leikkaukset tuntuvat Kännbara samfundsskatteminskningar och statliga nedskärningar — Yhteisöverojen tuoton arvioidaan laskevan edellisistä hyvistä vuosista. Yritysten ja yhteisöjen kunnalle maksamalla verolla on suuri merkitys Vaasan taloudelle. Palveluita on laajennettu sen turvin. Vaasan tulevaisuudelle on toki merkitystä sillä, että valtio säästää leikkaamalla kuntien rahoista ja samalla se on lisäämässä kuntien tehtäviä, Finne sanoo. — Det uppskattas ske en minskning i samfundsskatterna då man jämför med de föregående goda åren. Den skatt som företag och samfund betalar till kommunen har stor betydelse för Vasas ekonomi. Serviceutbudet har utvidgats med stöd av samfundsskatten. Med tanke på Vasas framtid är det naturligtvis av betydelse om staten sparar genom att skära ner på kommunernas pengar samtidigt som den tillför kommunen mera uppgifter, säger Finne. 10 Kaupungin kehittämisestä ei tingitä Staden prutar inte på utvecklingen Kun katsotaan koko Suomea, verotulojen suhteen Vaasan tilanne on hyvä. — Kaupungin heikko talous ei johdukaan tulopuolesta. Lähivuosina pitää saada menojen kasvu pysähtymään ja malttia lainanottoon. Palveluja priorisoidaan, rakenteita ja hallintoa uudistetaan, Finne kertoo. Då man betraktar hela Finland, är Vasas situation bra i fråga om skatteinkomsterna. — Stadens svaga ekonomi beror inte heller på inkomsterna. Under de närmaste åren måste man bromsa utgiftsökningen och låneupptagningen ska vara måttfull. Servicen prioriteras, strukturer och förvaltning förnyas, berättar Finne. Purolan, Bölen ja Gerbyn asuinalueiden rakentaminen jatkuu. Uutena mukaan tulee Yttersundomin alue. Liikenneväylistä vuorossa ovat Sepänkylän ohikulkutien jatko ja yhdystien laajennus vuonna 2014. Musiikki- ja kongressitalon tarvetta selvitetään. Kirjastoa kehitetään kulttuurin monitoimitaloksi. Urheilun ystäviä ilahduttavat panostukset Kaarlen kenttään ja jalkapallostadioniin sekä sisäpalloiluhalli ja jäähallin lisäjää. Katse ikäihmisiin ja nuoriin Vaasan katukuvassa nuoria ja senioreita näkyy jatkossa entistä enemmän. Ammatillisen koulutuksen tiloissa sekä Keskuskoululla, Porvarinkadun ja Isolahden kouluilla saneerataan. Tavoitteena on rakentaa yksi uusi päiväkoti joka vuosi. Sundomin päiväkoti valmistuu 2013, Purolan päiväkoti 2014 ja Bölen päiväkoti 2015. Kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen panostetaan tulevina vuosina. Pitkäaikaishoito hoidetaan jatkossa pitkälti palveluasumisena. Kaupunginsairaalasta tehdään kuntoutussairaala ja –keskus. Byggandet av bostadsområdena i Bobäck, Böle och Gerby fortsätter. Ett nytt bostadsområde är Yttersundom. Av trafiklederna står förlängningen av Smedsby omfartsväg och utvidgningen av Förbindelsevägen i tur år 2014. Behovet av ett musik- och kongresshus utreds. Biblioteket utvecklas till ett kulturellt allaktivitetshus. Idrottens vänner kan glädja sig åt satsningarna som görs på Karlsplanen och fotbollsstadion samt en inomhusbollhall och ishallens tilläggsis. Blicken riktas på äldre och ungdomar I Vasas gatubild kommer man i fortsättningen att se allt mer unga och seniorer. Yrkesläroanstaltens lokaler samt Keskuskoulu, Borgaregatans skola och Isolahden koulu saneras. Målet är att bygga ett nytt daghem varje år. Sundom daghem blir färdigt 2013, Bobäcks 2014 och Böles daghem 2015. På utvecklande av hemvården och närståendevården görs satsningar under de kommande åren. Långtidsvården sköts i fortsättningen till stor del som serviceboende. Stadssjukhuset görs till ett rehabiliteringssjukhus och –centrum. Teksti/text: Tiina Salonen VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 11 Kaupunginvaltuuston jäsenet 2013 - 2016 Stadsfullmäktiges ledamöter 2013 - 2016 R SF KP P R SF KP P R SF KP P R SF KP P Strand Joakim Stenman Kristina Skåtar Kaj R SF KP P R SF KP P R SF KP P R SF KP P R SF KP P R SF KP P Salovaara-Kero Anne Kullas Johan Kloo Barbro Granfors Ulla Frantz Hans Boucht-Lindeman Erickson Sture Helena Blomfeldt Ragnvald Bertills Anna R SF KP P Ahlnäs Anna-Lena R SF KP P Svenska folkpartiet R SF KP P Suomen ruotsalainen kansanpuolue PääjärviMyllyaho Riitta Pastuhov Kari Rapo Seppo K Sa OK m l Kujanpää Raija K Sa OK m l K Sa OK m l K Sa OK m l Koski Susanna K Sa OK m l K Sa OK m l K Sa OK m l K Sa OK m l Mäntymaa Markku Lahti Daniel Häkkinen Juha K Sa OK m l Heinonen Marko Öhman Thomas Wägar Lars-Erik K Sa OK m l Samlingspartiet K Sa OK m l R SF KP P R SF KP P Kansallinen Kokoomus Rundgren Salla Risberg Pentti 12 Viinamäki Anne-Marie Välimäki Laura Ahonpää Markku P SD P Finlands Socialdemokratiska Parti SD K Sa OK m l K Sa OK m l Tulimaa Leena K Sa OK m l Silander Juha K Sa OK m l Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Andrejeff Pirjo SD P SD P SD P Kumpula-Natri Miapetra Kiviranta Marjatta Kivimäki Jorma Karhu Pauli Hellman Per SD P SD P SD P SD P Berg Kim Miettinen Arja Ollila Mauri Sorvari Kim Sa PS nn f Sa PS nn f Sa PS nn f Mäkynen Jukka Sa PS nn f Helin Risto Tolppanen Maria Sa PS nn f SD P SD P SD P Kela Vesa Sannfinländare Uhlgren Arttu Teppo Erkki Rauhala Raimo Sa PS nn f Sa PS nn f Karppi Lauri Sa PS nn f Niemi-Iilahti Anita Mäkynen Matias Jussila Ville SD P SD P Perussuomalaiset VäVA ns S t VäVA ns S t Moisio Harri Lehto Taina Lehto Anneli Keskinen Pasi Nybacka Mikko KE C SK Gröna förbundet KE C SK Centern i Finland KE C SK Vihreä liitto KE C SK Suomen Keskusta Ala-Kokko Laura Rintamäki Merja Rintamäki Anne GrVIH ön R a Isomöttönen Vesa Vahtera Matti VäVA ns S t Vänsterförbundet VäVA ns S t Sa PS nn f Vasemmistoliitto Capova Ivanka Simons Eeva Axell May-Gret Hokkanen Heimo KD KD Kristdemokraterna i Finland KD GrVIH ön R a GrVIH ön R a Suomen Kristillisdemokraatit Laaksoharju Kalervo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 13 Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Astu laivaan, Vaasanlaivaan! Välkommen ombord på Wasa Express! Tammikuun alusta lähtien Merenkurkun laivaliikenteessä ovat puhaltaneet uudet tuulet, kun NLC Ferry Ab Oy -varustamon Wasa Express -alus aloitti liikennöinnin Vaasan ja Uumajan välillä. Vaasan ja Uumajan kaupunkien yhdessä omistama varustamo jatkaa RG Line Oy Ab:n konkurssipesän toimintaa tutulta ja turvalliselta kuulostavalla nimellä: Vaasanlaivat. Tärkeä liikenneyhteys Kun RG Line ajautui konkurssiin, Vaasan ja Uumajan kaupungit päättivät perustaa yhteisen laivanvarustamon turvatakseen Merenkurkun liikenteen. — Luotettava laivayhteys Merenkurkussa on molemmille nopeasti kasvaville kaupunkiseuduille yhtä tärkeä osa infrastruktuuria kuin maantie-, rautatie- ja lentoyhteydet. Sen vuoksi perustimme yhteisen varustamon, jonka kotipaikka ja toimitusjohtaja ovat Vaasassa ja hallituksen puheenjohtaja Uumajassa, kertoo Vaasan kaupungin kehitysjohtaja Susanna Slotte-Kock, joka yhtiön perustamisen jälkeen toimi puolisen vuotta sen toimitusjohtajana. Nyt yhtiön toimitusjohtajan tuolilla istuu Reko Märsylä ja Slotte-Kock toimii aktiivisena hallituksen jäsenenä. 14 Sedan början av januari har nya vindar blåst inom färjetrafiken i Kvarken då NLC Ferry Ab Oy-rederiets fartyg Wasa Express började trafikera rutten Vasa-Umeå. Städerna Vasas och Umeås samägda rederi fortsätter RG Line Oy Ab:s konkursbos verksamhet under ett namn som låter bekant och tryggt: Vasabåtarna. Viktig trafikförbindelse Då RG Line gjorde konkurs, beslutade Vasa och Umeå att tillsammans grunda ett rederibolag för att säkerställa Kvarkentrafiken. — En pålitlig färjelinje i Kvarken är för de båda snabbt växande stadsregionerna en lika viktig del av infrastrukturen som landsvägs-, järnvägs- och flygförbindelserna. Därför grundade vi ett gemensamt rederi, vars hemort och verkställande direktör finns i Vasa och styrelseordförande i Umeå, berättar Vasa stads utvecklingsdirektör Susanna Slotte-Kock, som efter att bolaget grundades fungerade som dess verkställande direktör i ett halvt år. Nu innehas posten som verkställande direktör av Reko Märsylä och Slotte-Kock agerar som aktiv styrelsemedlem. Kuvat/Bilder: Mikael Matikainen Palvelut paranevat, hinnat säilyvät Bättre service, förmånliga priser Molemmat kaupungit haluavat kehittää Merenkurkun välistä laivayhteyttä ja houkutella reitille lisää matkustajia parantamalla palvelukonseptia. Iso askel parempaan suuntaan on reitille palannut Wasa Express, johon mahtuu paljon enemmän matkustajia ja autoja ja, joka mahdollistaa myös paremmat palvelut laivalla. Isommalla aluksella myös matka-aika nopeutuu puolella tunnilla. — Wasa Express soveltuu hyvin Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen. Laivalla on tilava autokansi, hyvät ravintola- ja kahvilatilat, riittävästi hyttejä sekä tilaa liikkua niin sisällä kuin ulkona, kehaisee Catarina Fant, joka aloitti joulukuun puolivälin jälkeen NLC Ferryn markkinointi- ja viestintäjohtajana. Båda städerna vill utveckla färjeförbindelsen över Kvarken och locka mera passagerare genom att förbättra servicekonceptet. Ett stort steg i en bättre riktning är Wasa Express, som åter trafikerar rutten och som tar mycket mera passagerare och bilar och som också kan erbjuda bättre service under båtresan. Med ett större fartyg blir också restiden en halv timme kortare. — Wasa Express lämpar sig mycket väl för trafiken mellan Vasa och Umeå. Fartyget har ett rymligt bildäck, bra restaurang- och caféutrymmen, tillräckligt med hytter samt gott med utrymme där man kan röra sig både inomhus och utomhus, berömmer Catarina Fant, som i medlet av december började som marknadsförings- och kommunikationschef på NLC Ferry. Monissa markkinoinnin ja viestinnän johtotehtävissä työskennellyt Fant on innolla nostamassa Merenkurkun laivaliikennettä takaisin matkustajien suosioon. — Tänä talvena kehittämislistalla ovat esimerkiksi konferenssipalvelut ja risteilyt. Lisäksi laivalla pitää olla hyvää ruokaa ja juomaa sekä ostosmahdollisuuksia, jotta siellä viihdytään. Laivaa voi myös vuokrata yksityistilaisuuksia varten, Fant suunnittelee ja lupaa kuunnella asiakkailta tulevia kehitysehdotuksia. Slotte-Kock ja Fant uskovat Merenkurkun liikenteen suosion kasvuun. Entistä luotettavampi yhteys, paremmat aikataulut, edullisina pysyvät lippujen ja autopaikkojen hinnat sekä entistä paremmat palvelut houkuttelevat varmasti uusia matkustajia laivalle. www.vaasanlaiva.fi www.vasabatarna.fi Fant, som har arbetat på olika ledande poster inom marknadsföring och kommunikation, ser ivrigt fram emot att få medverka till att återställa Kvarkentrafikens popularitet bland passagerarna. — I vinter har vi på utvecklingsagendan bl.a. konferenstjänster och kryssningar. Dessutom ska det för att passagerarna ska trivas finnas god mat och dryck samt shoppingmöjligheter på båten. Båten kan också hyras för privata tillställningar, planerar Fant och lovar att lyssna på utvecklingsidéer från kunderna. Slotte-Kock och Fant tror på ökad popularitet för Kvarkentrafiken. En allt pålitligare förbindelse, bättre tidtabeller, passagerar- och bilplatspriser som hålls förmånliga samt allt bättre service lockar säkert till sig nya passagerare. Teksti/text: Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 15 Vaasa tutuksi Vasa presenteRar sig 16 Merikaarto – koskien kylä Merikart – forsarnas by Merikaarto on hyvän sijaintinsa, kauniiden maisemiensa ja kohtuullisten palvelujensa ansiosta yksi Vähänkyrön suosituimmista asuinalueista. Kuva/Bild: Esa Siltaloppi Merikart är tack vare sitt utmärkta läge, sitt vackra landskap och sin hyggliga service ett av de populäraste bostadsområdena i Lillkyro. Parikymmentä kilometriä Vaasan keskustasta Seinäjoen suuntaan sijaitseva Merikaarto on erityisesti nuorten lapsiperheiden suosiossa. Vaasassa töissä käyvät merikaartolaisvanhemmat pääsevät työpaikoilleen monesti nopeammin kuin esimerkiksi Gerbyn aamuruuhkassa ryömivät vaasalaiset. Merikart, som ligger ett tjugotal kilometer från Vasas centrum i riktning mot Seinäjoki, är speciellt populärt bland unga barnfamiljer. Merikartbor som arbetar i Vasa kommer många gånger snabbare fram till arbetsplatsen än Vasabor som sniglar sig fram i morgonrusningen i Gerby. Nykyisen Merikaarron alueella on ollut asukkaita ainakin jo 1500-luvulla. — Suojaisan saariston takana asusti pääasiassa kalastajia. Voidaan puhua myös pienimuotoisesta maatalouden harjoittamisesta, joka tarkoitti lähinnä lampaidenpitoa, Merikaarron historiaa hyvin tunteva Pekka Mäenpää kertoo. Mäenpää on kirjoittanut yhdessä Merikaarron kulttuuriyhdistyksen muiden aktiivien kanssa kolme historiateosta Merikaarrosta. I området där nuvarande Merikart ligger fanns bebyggelse åtminstone redan på 1500-talet. — I skydd av skärgården bodde främst fiskare. Man kan också tala om småskaligt jordbruk, som främst innebar fårskötsel, berättar Pekka Mäenpää, som är insatt i Merikarts historia. Mäenpää har tillsammans med andra aktiva inom kulturföreningen i Merikart skrivit tre historiska verk om Merikart. 1600-luvulla pikkukylät yhdistyivät Merikaarroksi, ja aiemmin Mustasaareen kuulunut alue liitettiin Vähäänkyröön. 1700-luvulta 1800-luvun puoliväliin asti Merikaarrossa asusti Pohjanmaan mystikkoja; talonpoikia ja käsityöläisiä, jotka kopioivat käsin uskonnollisia ja tieteellisiä tekstejä. På 1600-talet sammanslogs småbyarna och blev Merikart, och området, som tidigare hade hört till Korsholm, anslöts till Lillkyro. Från 1700-talet till mitten av 1800-talet beboddes Merikart av österbottniska mystiker; bönder och hantverkare, som för hand kopierade religiösa och vetenskapliga texter. Kahden sillan kylä Byn med två broar Merikaarto levittäytyy Kyrönjoen molemmin puolin. — Merikaarto on ainoa Vähänkyrön kylistä, jossa on kaksi siltaa, Merikaarron riippusilta ja Kolkin silta, Mäenpää kehaisee. Merikaarrossa on myös kaksi koskea: Kolkinkoski ja Annalankoski. Merikart breder ut sig på båda sidor om Kyro älv. — Merikart är den enda av byarna i Lillkyro som har två broar, Merikart hängbro och Golkas bro, skryter Mäenpää. I Merikart finns också två forsar: Golkasforsen och Annalaforsen. 1900-luvun alussa Merikaarto muodostui viidestä osakylästä: Sausolannurkasta, Holttilasta, Alaisestapäästä, Mäkikylästä ja Ylispäästä. Asuinalueita rakennettiin lisää, kun alueelle muutti uutta väkeä. — Esimerkiksi Kolkin alue syntyi 1970-luvulla, Mäenpää kertoo. Uusia ovat myös Etelärinne ja Karran alue. I början av 1900-talet bestod Merikart av fem bydelar: Sausolannurkka, Holttila, Alaisenpää, Mäkikylä och Ylispää. Mera bostadsområden byggdes allteftersom nytt folk flyttade till området. — Till exempel Golkas bildades på 1970-talet, berättar Mäenpää. Nya områden är också Etelärinne och Karra. Merikaarron Holttilassa asuva Mäenpää on syntyperäinen vähäkyröläinen. — Merikaarrossa on sanoinkuvaamattoman kaunis jokimaisema ja mukavia ihmisiä, Mäenpää perustelee asuinpaikan valintaansa. Mäenpää, som bor i Holttila i Merikart, är infödd Lillkyrobo. — I Merikart finns ett obeskrivbart vackert älvlandskap och trevliga människor, förklarar Mäenpää sitt val av boningsort. 1263 asukkaan Merikaarrossa on aktiivista urheilu- ja kulttuuritoimintaa ja kohtalaisen hyvin palveluitakin: kauppa, grillikioski, koulu, päiväkoteja, parturi, kirjasto sekä liikuntatiloja sisällä ja ulkona. — Palvelut ovat olleet paremmatkin. Parhaimmillaan meillä oli kolmekin pankkia. Nyt ei ole yhtään eikä edes pankkiautomaattia, Mäenpää kertoo. Merikaartolaiset kaipaavat myös neuvolaa ja huoltoasemaa, ja tieyhteys Vaasan ja Merikaarron välillä voisi olla parempi. I Merikart, med sina 1263 invånare, finns aktiv idrotts- och kulturverksamhet och också hyfsat med service: butik, grillkiosk, skola, daghem, barberare, bibliotek samt idrottsoch motionsutrymmen inomhus och utomhus. — Servicen har en gång i tiden varit bättre. Som bäst hade vi hela tre banker. Nu finns det ingen bank och inte ens en bankautomat, berättar Mäenpää. Merikartborna skulle också vilja ha en rådgivning och en servicestation, och vägförbindelsen mellan Vasa och Merikart kunde vara bättre. Teksti/text: Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 17 Maahanmuuttajien kansalaisraadissa pohditaan hyvinvointiasioita. I invandrarnas medborgarråd dryftas välfärdsfrågor. Osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin Delaktighet och påverkningsmöjligheter inom social- och hälsovårdsservicen Vaasassa halutaan ottaa kuntalaiset mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon ja eri alojen kehittämistyöhön. I Vasa vill man att kommuninvånarna ska delta i beslutsfattandet som gäller dem och i olika sektorers utvecklingsarbete. Kuntalaisia halutaan kuulla ja osallistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen eri tavoin. Yksi tapa on kansalaisraadit, kuten nuorten, ikäihmisten, vammaisten ja maahanmuuttajien. Vaasassa kansalaisraadit järjestetään yhteistyössä Vaasan yliopiston, Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja osaamisen keskittymän (BoWer) ja THL:n Vaasan toimipaikan kanssa. Raatien julkilausumissa esiin tuomat asiat ovat olleet yhteneväisiä alueella jo meneillään olevien pyrkimysten kanssa. Man vill höra kommuninvånarna och ge dem möjlighet att på olika sätt delta i utvecklandet av social- och hälsovårdsservicen. Ett sätt är medborgarråden, till exempel för ungdomar, äldre, handikappade och invandrare. I Vasa ordnas medborgarråden i samarbete med Vasa universitet, klustret för välfärdsforskning och kompetens i Österbotten (Bower) och Institutets för hälsa och välfärd (THL) regionenhet i Vasa. De frågor som kommit fram i rådens uttalanden har varit likartade med redan pågående strävanden i området. Tulevina vuosina kuntalaisten osallisuus on osa alueellista kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävää sekä sosiaalisesti kestävää yhteiskunta- ja hyvinvointipolitiikkaa. Edellytyksenä ovat yhteiset arvot ja käsitys siitä, miksi osallisuuden vahvistamista tarvitaan ja, mitä sillä halutaan saavuttaa. Under de kommande åren kommer kommuninvånarnas delaktighet att vara en del av en regional samhälls- och välfärdspolitik som främjar kommuninvånarnas hälsa och välfärd och som är socialt hållbar. Detta förutsätter gemensamma värden och en bild av varför förstärkande av delaktighet behövs och vad man vill nå med det. Yhteistyö vahvistuu sopimuksella Samarbetet befästs genom avtal Vaasassa julkisen sektorin ja järjestöjen välistä yhteistyötä on tehty jo vuosien ajan mm. Suomen sosiaali ja terveys I Vasa har offentliga sektorn och organisationerna redan i flera års tid samarbetat med bl.a. Finlands social och hälsa 18 Kuvat/Bilder: Martina Uthardt ry:n, Vaasan Setlementin sekä monien muiden toimijoiden kanssa. Viime syksyn aikana alueen toimijoille kohdennettu kysely osoittaa, että alueella on selvä tarve vahvistaa julkisten toimijoiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä myös sopimuksien kautta. rf (SOSTE), Vasa Settlementförening samt med många andra aktörer. En enkät som förra hösten riktades till aktörerna visar att det finns ett tydligt behov av att förstärka samarbetet mellan de offentliga aktörerna och organisationerna i området även genom avtal. Sopimuksen lähtökohtana on, että julkisen sektorin ja järjestöjen roolit ovat erilaiset, vaikkakin osittain päällekkäiset. Kunta vastaa lakisääteisistä hyvinvointipalveluista ja toimii usein järjestöjen palveluiden ostajana ja rahoittajana. Järjestöt puolestaan ovat osa kansalaisyhteiskuntaa ja merkittävä ideologinen vaikuttaja. Toimiessaan lähellä ihmisten arkea järjestöt tunnistavat kehittämistarpeita ja nostavat niitä esille hyvinvointipoliittiseen keskusteluun. Utgångspunkten för avtalet är att den offentliga sektorns och organisationernas roller är olika, fastän de delvis är överlappande. Kommunen står för den lagstadgade välfärdsservicen och fungerar ofta som köpare och finansiär av organisationernas tjänster. Organisationerna är i sin tur en del av medborgarsamhället och en viktig ideologisk påverkare. Då organisationerna är med i människornas vardag identifierar de utvecklingsbehoven och tar upp dem i den välfärdspolitiska diskussionen. Vaasassa julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyösopimusta valmistelevan työryhmän on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2013 alkupuolella. Mikäli työ etenee suunnitellusti, kunnan ja järjestöjen yhteistyötä vahvistava sopimus saadaan solmittua vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä olisi Suomessa ensimmäinen laatuaan. Tavoitteena on levittää mallia myös kansalliseen käyttöön yhteistyössä SOSTE:n ja THL:n kanssa. Det är meningen att arbetsgruppen som bereder samarbetsavtalet mellan offentliga sektorn och organisationerna i Vasa inleder sin verksamhet i början av år 2013. Om arbetet framskrider enligt planerna ska ett avtal som fastställer kommunens och organisationernas samarbete kunna ingås i slutet av år 2013. Det här skulle vara det första i sitt slag i Finland. Målet är att modellen också sprids i nationell användning i samarbete med SOSTE och THL. Osallisuus osaksi työtä Delaktighet som en del av arbetet Jotta ihmisten osallisuudesta tulisi merkittävä osa kunnan toimintaa, tarvitaan kuntalaisten käsityksistä ja kokemuksista kiinnostuneita päättäjiä ja viranomaisia. Viime kädessä kyse on arvoperustasta, joka vastaa kysymyksiin: Miksi kuntalaisten osallisuutta on tarpeen vahvistaa juuri minun työssäni, tehtäväkentälläni tai juuri tässä päätöksenteossa? Miksi on niin tärkeää elää todeksi motto: ”Ei mitään meille, ilman meitä”? För att människors delaktighet ska bli en viktig del av kommunens verksamhet behövs beslutsfattare och myndigheter som är intresserade av kommuninvånarnas uppfattningar och erfarenheter. I sista hand är det fråga om en värdegrund som svarar på frågorna: Varför måste kommuninvånarnas delaktighet fastställas just i mitt arbete, i mina uppgifter eller just i det här beslutsfattandet? Varför är det så viktigt att leva upp till mottot: ”Ingenting åt oss, utan oss”? Teksti/text: Jukka Kentala, perusturvajohtaja, Vaasan kaupunki/vård- och omsorgsdirektör, Vasa stad Tuula Peltoniemi, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry/ specialsakkunnig, SOSTE Finlands social och hälsa rf Pirkko Vartiainen, sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori, Vaasan yliopisto/ professor i social- och hälsovårdsadministration, Vasa universitet Maritta Vuorenmaa, Kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/ Utvecklingschef, Institutet för hälsa och välfärd VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 19 Esteettömyys Tillgänglighet Vammaispalveluhankkeen kehittämissuunnittelija Tiina Mäki, Vaasan kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Julia Männistö, Vaasan Seudun Yhdistykset ry:n projektipäällikkö Tuula Jäntti ja koordinaattori Jessica Åhman. Utvecklingsplaneraren för handikappserviceprojektet Tiina Mäki, Vasa stads handikapp- och tillgänglighetsombud Julia Männistö, Vasanejdens Föreningar rf:s projektchef Tuula Jäntti och koordinator Jessica Åhman. Yhdistykset tukena arjessa Föreningarna erbjuder stöd i vardagen Vaasan Seudun yhdistykset ry - Vasanejdens Föreningar rf. on Vaasan seudun sosiaali- ja terveysalan yhdistysten katto-organisaatio. Jäsenyhdistysten määrä on tällä hetkellä 47. Käytännön toimintaa toteuttaa RAY:n 3-vuotinen projekti, Filantropia-Center -hanke. Vaasan Seudun yhdistykset ry - Vasanejdens Föreningar rf. är en takorganisation för föreningar inom social- och hälsovården i Vasaregionen. Antalet medlemsföreningar är för närvarande 47. Den praktiska verksamheten sköts av PAF:s 3-åriga projekt Filantropia-Center. 20 Toiminnan tavoitteina on mm. edistää yhdistysten keskinäistä ja julkisen sektorin yhteistyötä, lisätä tiedottamista sekä kehittää ja koordinoida vapaaehtoistyötä. Toimistomme sijaitsee Vaasanpuistikolla. Samassa kerroksessa toimii eri yhdistyksiä, Vammaispalvelu-hanke (Kaste) sekä Vaasan kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies. Kaikkia yhdistävä tekijä on eri tavoin sairastuneet ja vammaiset ihmiset sekä heidän läheisensä. Järjestöreseptikirjanen antaa tietoa alueen sosiaali- ja terveysalan moninaisesta yhdistystoiminnasta, mahdollisuuksista osallistua, vaikuttaa ja tehdä vapaaehtoistyötä. Jokaisen yhdistyksen toimintaan kuuluu oleellisena osana myös vertaistuki, joka voi olla ryhmämuotoista tai tukihenkilötyyppistä toimintaa. Kuntalaisten ohella järjestöreseptikirjasta voivat hyödyntää sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja alan ammattilaiset. Esteettömyys Julkisten rakennusten ja palveluiden tulisi olla kaikkien esteettömästi saavutettavissa. Onko hissejä, pääseekö ramppia pitkin, löytyykö tilasta induktiosilmukka? Joskus kuitenkin suurimmat esteet löytyvät ihmisten päästä: ymmärtämättömyys, asenteet, näköalattomuus ja omien etujen ajaminen. Esteitä voi kuitenkin poistaa. Jos rakentaisimme siltoja toinen toistemme luo, ottaisimme sen ensimmäisen askeleen, opettelisimme kuuntelemaan enemmän ja puhumaan itse vähemmän, etsisimme meitä ihmisiä yhdistäviä tekijöitä, eikä sitä, mikä meissä on erilaista. Työn merkitys Kolmas sektori/yhdistykset ovat myös merkittävä työllistäjä ja tarjoavat mm. päivä- ja työtoimintaa, kuntoutusta sekä asumispalveluita. Ihminen saa elämäänsä merkitystä ja sisältöä työn kautta. Työ voi olla myös vapaaehtoistyötä. Sitä tekee moni oman palkkatyönsä ohella ja osa työttömäksi jouduttuaan tai eläkkeelle jäätyään. Sosiaali- ja terveyssektorilla ei tultaisi toimeen ilman vapaaehtoistoimijoiden työpanosta. Arvokas arki Toivotaan hyvää arkea kaikille vuodelle 2013. Riittävän hyvä arki antaa voimia ja auttaa jaksamaan silloin, kun asiat eivät mene niin kuin pitäisi. Tehdään toisillemme ja samalla myös itsellemme niitä hyviä arjen tekoja; huomioidaan toiset, tarjotaan apua, kuunnellaan, kiitetään ja kannustetaan. Pienellä panoksella tulee suuri tuotto sekä itselle että toisille! Vaasan Seudun yhdistykset ry Vaasanpuistikko 17, 9 krs. p. 044 709 1141 [email protected] www.vaasanseudunyhdistykset.fi Verksamhetsmålen är bland annat att främja samarbetet mellan föreningarna och med den offentliga sektorn, öka informationen och utveckla och koordinera det frivilliga arbetet. Kontoret finns på Vasaesplanaden. I samma våning finns flera föreningar, handikappserviceprojektet (Kaste) och Vasa stads handikapp- och tillgänglighetsombud. En faktor som är gemensam för alla är att det gäller personer med funktionshinder och personer som på olika sätt blivit sjuka samt deras anhöriga. Recepthäftet om organisationer ger information om den mångsidiga föreningsverksamheten inom social- och hälsovården som bedrivs i vår region, om möjligheterna att delta, påverka och göra frivilligarbete. En väsentlig del i varje förenings verksamhet är kamratstödet, som erbjuds i gruppform eller som stödpersonsverksamhet. Förutom av kommuninvånarna kan recepthäftet utnyttjas av studerande och yrkesfolk inom social- och hälsovården. Tillgänglighet Offentliga byggnader och offentlig service bör vara tillgängliga för alla. Finns det hissar, kommer man in via ramp, finns det induktionsslinga i lokalen? Ibland finns de största hindren emellertid i människors huvuden: oförstånd, attityder, avsaknad av visioner och framhävande av egna intressen. Men hinder kan avlägsnas. Om vi skulle bygga broar mellan varandra skulle vi ta det där första steget, vi skulle lära oss lyssna mera och tala mindre, vi skulle söka faktorer som förenar oss människor och inte sådant som skiljer oss åt. Arbetets betydelse Tredje sektorn/föreningarna är också en viktig sysselsättare och erbjuder bl.a. dag- och arbetsverksamhet, rehabilitering och boendeservice. Människan får en mening med och innehåll i sitt liv genom arbete. Arbetet kan också vara frivilligarbete. En del är med i frivilligarbete vid sidan av sitt lönearbete och andra börjar med frivilligarbete då de blir arbetslösa eller går i pension. Social- och hälsovårdssektorn skulle inte klara sig utan frivilligarbetarnas insats. Värdefull vardag Alla önskas en god vardag år 2013. En tillräckligt god vardag ger krafter och hjälper människor att orka då saker och ting inte går som de borde. Låt oss göra goda vardagliga gärningar mot varandra och mot oss själva; ta varandra i beaktande, erbjuda hjälp, lyssna, tacka och uppmuntra. En liten insats ger stor utdelning både åt oss själva och åt andra! Vasanejdens Föreningar rf Vasaesplanaden 17, 9 vån. tfn 044 709 1141 [email protected] www.vaasanseudunyhdistykset.fi/se Teksti/text: Tuula Jäntti, projektipäällikkö/ projektchef VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 21 Lapset liikkumaan Kyrönmaalla Motion för barnen i Kyroland Vaasassa vuodesta 2005 järjestettyä Action Power -toimintaa kokeillaan Kyrönmaalla vuosien 2012-2013 aikana. Action Power verksamhet som har ordnats i Vasa sedan år 2005 ordnas också i Kyroland under åren 2012-2013. Toimintaan kuuluu liikuntakerhoja 1-6-luokkalaisille lapsille iltapäivisin kouluilla, urheiluseurojen kanssa järjestettäviä lajikouluja sekä kesän liikuntaleirejä. Liikuntatoimintaan toivotaan osallistuvan vähän liikkuvia lapsia, joilla ei ole liikunnallista harrastusta tai, jotka liikkuvat liian yksipuolisesti. I verksamheten ingår motionsklubbar på eftermiddagar i skolor för barn på årskurserna 1-6, grenskolor som ordnas i samarbete med idrottsföreningar samt idrottsläger på sommaren. Man önskar att i verksamheten deltar barn som rör på sig för litet, som inte har någon idrottshobby eller som motionerar ensidigt. Idea toiminnasta syntyi Kyrönmaan YHYRES-kehittämisyhdistykseltä, joka myös rahoittaa hanketta EU:n leader-rahoituksen kautta. Vaasan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat ohjaavat käytännössä pääosan toi- Idén till verksamheten kom från utvecklingsföreningen Kyrönmaan YHYRES, som även finansierar projektet via EU:s Leader-program. Vasa yrkeshögskolas socionomstuderande leder i praktiken största delen av funktionerna 22 Kuvat/Bilder: Jaakko Saarinen minnoista osana sosionomiopintojaan. Viime syksyn aikana kerhoja on ollut ohjaamassa noin 40 sosionomiopiskelijaa Kyrönmaan alueella. Kesällä leireille Liikuntakerhotoimintaa on käynnistetty syksyllä 2012 ja toimintaa jatketaan keväällä 2013 Savilahden koululla (Vähäkyrö), Kylkkälän koululla (Isokyrö), Perälän koululla (Laihia). Lajikoulutoiminta käynnistyi vuoden 2013 alusta ja liikuntaleirit kesäkuussa 2013. Hanketta johtaa ja toiminnasta vastaa Vaasan Ammattikorkeakoulu. Liikuntatoimintaa koordinoi Jaakko Saarinen Vaasan Kaupungin vapaa-aikavirastolta. Tämän lisäksi on nuorisotyötä täydentävää kerhotoimintaa tiiviissä yhteistyössä kuntien nuorisotoimien ja koulujen kanssa. som en del av sina socionomstudier. Förra hösten var cirka 40 socionomstuderande och ledde klubbarna i Kyro. På sommaren på läger Idrottsklubbverksamheten har inletts på hösten 2012 och man fortsätter med verksamheten på våren 2013 vid Savilahden koulu (Lillkyro), Kylkkälän koulu (Storkyro), Perälän koulu (Laihela). Grenskolverksamheten inleds i början av år 2013 och idrottslägren i juni 2013. Projektet leds av Vasa Yrkeshögskola som också svarar för verksamheten. Idrottsverksamheten koordineras av Jaakko Saarinen från Vasa stads fritidsverk. Dessutom bedrivs klubbverksamhet som kompletterar ungdomsarbetet i intimt samarbete med kommunernas ungdomsväsenden och skolor. Toimintaan ilmoittautuminen www.vaasa.fi/liikunta > Action Power -toimintaa. [email protected] 06-325 3698 0400-98 3993 Anmälningar till verksamheten www.vaasa.fi/liikunta > Action Power –verksamhet. [email protected] 06-325 3698 0400-98 3993 Teksti/text: Jaakko Saarinen VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 23 Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Laituri on suunniteltu kaupunkilaisten oleskelupaikaksi, siellä viihtyvät myös suunnittelussa mukana olleet kadunsuunnitteluinsinööri Siri Gröndahl, maisema-arkkitehti Emma Pitkäjärvi sekä sivistystoimen johtaja Christina Knookala. Kajen har planerats som en plats där stadsborna kan vistas. Där trivs även gatuplaneringsingenjör Siri Gröndahl, landskapsarkitekt Emma Pitkäjärvi och bildningsdirektör Christina Knookala, vilka har deltagit i planeringen. Hankkeella viihtyisyyttä kaupunkimaisemaan Projekt ger trivsamt stadslandskap Parhaimmillaan onnistunut hanke luo parempaa asuinympäristöä. Vaasassa kaupunkilaiset ideoivat Kuntsin rantaan laiturialueen. Uusi hankerekisteri tarjoaa tietoa hankkeista kaikille. I bästa fall skapar ett lyckat projekt en bättre boendemiljö. I Vasa kläcker stadsborna idéer om kajområdet vid Kuntsis strand. I det nya projektregistret finns information som alla kan ta del av. 24 Hanke-sana kuulostaa etäiseltä ja vieraalta. Kankean sanan taakse kätkeytyy kuitenkin monia aivan tavallisia, kaupunkilaisia kiinnostavia asioita. Yksi tuoreista hankkeista on käynyt toteen Kuntsin edustalla ja Pohjanmaan museon pihamaalla. Ordet projekt låter distanserat och främmande. Bakom det stela ordet gömmer sig ändå många helt vanliga angelägenheter som är intressanta för stadsborna. Ett färskt projekt har blivit verklighet på området framför Kuntsi och på Österbottens museums gård. Helsinki oli vuoden 2012 maailman designpääkaupunki, ja muiden muassa Vaasa osallistui vuoteen Now, Citizen meets Sustainable Design- hankkeella. Yksi hankkeen osa oli Kuntsin edusta – Elämyksellinen kaupunkiranta. Alue koostuu Kuntsin ja Åbo Akademin väliselle ranta-alueelle rakennetusta laiturista, sitä ympäröivästä kasvillisuudesta, pyörätien parannuksesta ja portaista, joita pitkin pääsee meren jäälle. Helsingfors var världsdesignhuvudstad år 2012, och bland andra Vasa deltog med projektet Now, Citizen meets Sustainable Design. En del av projektet var området framför Kuntsi – En upplevelserik stadsstrand. Området består av den kaj som har byggts på strandområdet mellan Kuntsi och Åbo Akademi, den omkringliggande växtligheten, den förbättrade cykelvägen samt trapporna som leder ut på isen. Asukkaat mukaan Invånarna med i planeringen Suunnittelussa mukana olleen Vaasan sivistystoimen johtaja Christina Knookalan mukaan koko projektin lähtökohtana oli käyttäjälähtöinen muotoilu. Hankkeen tavoitteena oli ottaa kaupunkilaiset mukaan ideointiin ja suunnitteluun. Tarkoitus oli luoda kiinnostava rantakokonaisuus. — ”Asukkaat mukaan suunnitteluun” on päivän sana, Knookala sanoo. Enligt Christina Knookala, som är bildningsdirektör i Vasa och som har deltagit i projektet, var utgångspunkten för hela projektet användarorienterad design. Syftet med projektet var att få med stadsborna i idégivningen och planeringen. Avsikten var att skapa en intressant strandhelhet. — Dagens motto är ”Invånarna med i planeringen”, säger Knookala. Kaupunkilaisten toiveissa oli, että rannassa olisi mahdollista vain oleskella, istuskella ja viettää aikaa. Kuntsin edustan kokonaisuuden suunnitteli kaupungin kaavoitus ja kuntatekniikka yhdessä Muovan kanssa. Tiukka aikataulu toi haasteita suunnitteluun. — Näin nopealla aikataululla ei voida suunnitella mitä vaan, eikä ikuista ratkaisua. Huomioon oli otettava, että alueelle voidaan suunnitella lisää elementtejä myöhemmin, kertoo suunnittelutyöryhmässä mukana ollut maisemaarkkitehti Emma Pitkäjärvi. Stadsbornas önskemål gick ut på att det skulle vara möjligt att bara umgås och sitta och fördriva tiden på stranden. Helheten framför Kuntsi har planerats av stadens planläggning och kommunteknik tillsammans med Muova. Den snäva tidtabellen har inneburit en utmaning för planeringen. — Med en sådan här snäv tidtabell kan man inte planera vad som helst, åtminstone inte i ett evighetsperspektiv. Det var nödvändigt att ta i beaktande att man kan planera in mer detaljer på området senare, säger landskapsarkitekt Emma Pitkäjärvi som ingick i planeringsarbetsgruppen. Kuntsin edustan lisäksi myös Pohjanmaan museon etupiha on kokenut hankkeen myötä muodonmuutoksen. Käyttäjälähtöinen suunnittelu oli tässäkin avainasemassa. Hankkeeseen liittyvä Muotoilun kaupunkireitti taas nostaa esiin Vaasan keskustan alueella olevia designkohteita reittikartan ja mobiiliteknologian avulla. Reittiin voi tutustua osoitteessa www.visitvaasa.fi. Förutom området framför Kuntsi har även Österbottens museums framgård genomgått en formförändring i och med projektet. Även här har en brukarorienterad planering haft en nyckelposition. Stadens designstråk, som är en del av projektet, lyfter fram designobjekt som finns i Vasa centrum med hjälp av en ruttkarta och mobilteknologi. Man kan bekanta sig med stråket på adressen www.visitvaasa.fi. Hankkeet tutuiksi Bekanta dig med projekten Vaasan kaupunki on uudistanut syksyllä 2012 hankerekisterin. Rekisteriin päivitetään tiedot hankkeiden toiminnasta ja taloudesta heti hankkeen aloitusvaiheessa. Tiedot löytyvät kaikista kaupungin hankkeista, joihin saadaan kaupungin ulkopuolista rahoitusta mukaan luettuna ministeriöiltä saatava avustus. Vasa stad har hösten 2012 förnyat projektregistret. Genast i projektets inledande skede uppdateras registret med information om verksamheten och ekonomin. Uppgifter finns om alla stadens projekt för vilka staden får extern finansiering, inklusive understöd som fås från ministerier. Vaasan kaupungin viestintäyksikkö on hankerekisterin ylläpitäjä ja vastaa siitä, että kaupungin hankkeista raportoidaan kaupungin johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Vasa stads kommunikationsenhet är projektregisterförare och ansvarar för att stadens projekt rapporteras till stadens ledningsgrupp och stadsstyrelsen två gånger per år. Rekisteri löytyy osoitteesta http:// hanke.vaasa.fi. Registret finns på adressen http://hanke.vaasa.fi. Teksti/text: Suvi Pärnänen ja/och Jenni Tuliniemi VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 25 Selma Green ja Sanna Bondas ovat yhtä mieltä siitä, että kulttuurin tulisi olla kaikkien ulottuvilla. — Varsinkin nykytaiteella on elitistinen leima. Selma Green och Sanna Bondas är överens om att kultur borde vara tillgänglig för alla. — I synnerhet den samtida konsten har en elitistisk stämpel. Hömppä ja ooppera sulassa sovussa Populärmusik och opera i bästa sämja Vaasan kulttuurielämän tuoreet vaikuttajat haluavat kulttuurin osaksi jokaisen arkea. Kynnyksen on hyvä olla matalalla. De färska påverkarna inom Vasas kulturliv önskar att kulturen ska vara en del av vars och ens vardag. Det är bra om tröskeln är låg. Arvoitus: Millaista kulttuuria museonjohtaja kuluttaa eniten? Vastaus saattaa yllättää. Vapaa-ajallaan Tikanoja-Kuntsin tuore johtaja Selma Green kuuntelee hömppäreggaeta ja lukee kevyttä kirjallisuutta. Ja rakastaa oopperaa. Vaasan kaupungin uusi kulttuurijohtaja Sanna Bondas ei myöskään ymmärrä eri kulttuurimuotojen jyrkkää erottelua korkeaan ja matalaan kulttuuriin. Hän toivoo, että kaupunkilaisten kynnys lähteä esimerkiksi näyttelyyn tai 26 Gissa: Hurdan kultur konsumerar museidirektören mest? Svaret kan vara en överraskning. På sin fritid lyssnar Tikanoja-Kuntsis färska direktör Selma Green på lättsam reggae och läser underhållningslitteratur. Och älskar opera. Vasa stads nya kulturdirektör Sanna Bondas förstår sig inte på den strikta indelningen av olika kulturformer i hög och låg kultur. Hon hoppas att stadsbornas tröskel att till exempel gå och se en utställning eller lyssna på en konsert ska bli lägre. Syftet med all kultur är ändå väldigt ofta konserttiin madaltuisi. Kaiken kulttuurin tarkoitus on kuitenkin hyvin usein sama: hyvä olo ja uudet ajatukset. — Inhoan korkeakulttuuri-sanaa. Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Kun tekee töitä kulttuurin parissa, kietoutuu työ usein myös vapaa-aikaan. Näyttelyssä huomio kiinnittyy valaisinjärjestelmiin, turvajärjestelyihin ja asiakaspalvelun toimivuuteen. Elämä pyörii kulttuurin ympärillä, Bondas sanoo. detsamma: en känsla av välbefinnande och nya tankegångar. — Jag avskyr ordet högkultur. Konst och kultur är vars och ens rättighet. När man arbetar med kultur nästlar sig arbetet ofta in också i fritiden. Om man går och ser en utställning fäster man uppmärksamhet vid om belysningen, säkerhetsanordningarna och kundbetjäningen fungerar. Livet cirklar kring kultur, säger Bondas. Varovasti visioiden Försiktiga visioner Greenin ja Bondaksen lähtökohdat Vaasan kulttuuriin tutustumiseen ovat erilaiset. Sanna Bondas on syntyperäinen vaasalainen, joka kymmenen vuoden jälkeen palasi Helsingistä tuttuihin maisemiin. Kulttuurijohtajaksi Bondas siirtyi Uudenmaan taidetoimikunnasta, jossa hän työskenteli pääsihteerinä. Green och Bondas har olika utgångspunkter när det gäller att bekanta sig med kulturlivet i Vasa. Sanna Bondas är infödd Vasabo och har efter tio år återvänt från Helsingfors till kända trakter. Bondas blev kulturdirektör efter att ha arbetat som generalsekreterare vid Nylands konstkommission. Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Greenille Vaasa on uusi tuttavuus. Matkoja länsirannikolle oli ehtinyt kertyä vain muutama. — Neljännellä kerralla toin viimeisen muuttokuormani ja jäin Vaasaan. Tämä on iso ja merkittävä muutos. Ammatillisesti hirveän houkuttelevaa, Green tuumii. Aiemmin Green työskenteli Lönnströmin taidemuseon johtajana Raumalla. Koska työ on kummallekin vielä aivan uusi, ei suurempia suunnitelmia ole vielä uskaltanut luonnostella. — Ehkä vuoden päästä voin sanoa tarkemmin. Tämä vaatii perehtymistä, Green kertoo. Bondaksen mukaan Kasarmin alueessa on paljon potentiaalia. — Siitä voisi kehittyä energinen luovan talouden ja kulttuuritoimijoiden keskus, hieman samantyyppinen kuin esimerkiksi Helsingin Kaapelitehdas, mutta omanlaisella formaatilla. Kulttuuri luo sisällön För Green är Vasa en ny bekantskap. Hon hade hunnit med endast några resor till västkusten. — Fjärde gången tog jag med mig det sista flyttlasset och blev sedan kvar i Vasa. Det här är en stor och betydande förändring. Och yrkesmässigt väldigt attraktiv, tänker Green. Tidigare arbetade Green som direktör vid Lönnströms konstmuseum i Raumo. Eftersom arbetet är helt nytt för dem båda har de ännu inte vågat göra upp några större planer. — Kanske jag om ett år kan säga något närmare. Det här fordrar inskolning, säger Green. Enligt Bondas har Kasernområdet stor potential. — Det kunde utvecklas till ett dynamiskt center för ekonomi och kulturaktörer, lite av samma typ som till exempel Helsingfors Kabelfabrik, men med en egen personlig prägel. Kultur skapar innehåll Naiset kehuvat Vaasan kulttuurielämää vilkkaaksi ja monipuoliseksi. Kaupungin kokoon nähden tarjonta on hyvää ja ylpeys omasta kulttuurielämästä on kohdillaan. — Täällä ei ole asennetta, että kulttuuri olisi turhaa tai pois esimerkiksi vanhustenhoidosta. Kulttuurin arvostus näkyy, Green kehaisee. De båda kvinnorna berömmer Vasas kulturliv för att vara livligt och mångsidigt. Med tanke på stadens storlek finns det ett bra utbud och det är på sin plats att vara stolt över det egna kulturlivet. — Här finns ingen sådan uppfattning att kultur skulle vara något onödigt eller uteslutet till exempel i äldreomsorgen. Det märks att man värdesätter kultur, berömmer Green. Kumpikin on yhtä mieltä siitä, että kulttuuri on kaupungille suuri vetovoimatekijä. — Kaupungissa tulee olla muutakin kuin hyvin hoidetut tiet. Ei Vaasaan kukaan tule siksi, koska tänne on hyvät lentoyhteydet. Båda är eniga om att kultur är en stor attraktionsfaktor för staden. — I en stad bör det finnas även andra saker än välskötta vägar. Ingen kommer till Vasa bara för att det finns bra flygförbindelser hit. Mitä kulttuuri sitten merkitsee kulttuurin ammattilaisille? Samaa, mitä muillekin: rentoutumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Eikä sillä, istuuko oopperassa vai hyppiikö punk-keikalla, ole mitään väliä. Vad betyder då kultur för ett kulturproffs? Samma som för alla andra: avkoppling och helhetsbetonat välbefinnande. Och det har ingen betydelse om man sitter på operan eller hoppar omkring på en punkkonsert. Teksti/text: Suvi Pärnänen VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 27 Kuvat/Bilder: Anne Kytölä/ Viestintä Oy Prowomedia Tuomo Mäki toivoo nopeampia bussiyhteyksiä Vähänkyrön ja Vaasan välillä. Tuomo Mäki önskar snabbare bussförbindelser mellan Lillkyro och Vasa. Vähänkyrön kirkolla asuva Anni-Liina Foudila käy lukiota Vaasassa. Anni-Liina Foudila, som bor i kyrkbyn i Lillkyro, går i gymnasiet i Vasa. Vaasa on monipuolinen opiskelukaupunki Vasa är en mångsidig studiestad Vähäkyröläiset Anni-Liina Foudila, Tuomo Mäki, Anne-Maria ja Hannu Saari sekä maalahtelainen Hanna Björklund kertovat, miksi Vaasa on heidän mielestään hyvä opiskelukaupunki. Anni-Liina Foudila, Tuomo Mäki, Anne-Maria och Hannu Saari från Lillkyro samt Hanna Björklund från Vasa berättar varför de tycker att Vasa är en bra studiestad. Vaasasta monta tietä ammattiin Iso lukio, paljon vaihtoehtoja Tuomo Mäellä oli kaksi vaihtoehtoa sekä alan että paikkakunnan suhteen, kun hän suunnitteli peruskoulun jälkeisiä opintoja. Vaasa voitti läheisyytensä ansiosta Seinäjoen, ja vähäkyröläisnuorukainen päätti opiskella autonasentajaksi, vaikka koneinsinöörinkin työ kiinnosti. — Mietin asiaa monelta kantilta ja päädyin siihen, että autoja riittää aina. Moottoritehtaiden pysyvyydestä ei ole takeita, mutta autonasentajan papereilla pääsee tekemään töitä niissäkin, Tuomo kertoo. Vähäkyröläiselle Anni-Liina Foudilalle oli päivänselvää suorittaa lukio-opinnot Vaasassa. Vaihtoehtona olisi ollut Isonkyrön lukio. — Halusin tulla opiskelemaan kaupunkiin, Anni-Liina perustelee. Suuressa lukiossa on myös enemmän kurssivaihtoehtoja kuin pienessä lukiossa. Tärkeintä Tuomosta on se, että hän pystyy Vaasan ammattiopistossa yhdistämään kaksi asiaa: autonasentajan tutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Pelkät lukio-opinnot eivät Tuomoa kiinnostaneet, sillä hän epäilee, ettei lukiossa olisi riittänyt aikaa autoharrastukselle. — Kaksoistutkinto on kiva ratkaisu, mutta lukio-opintojen suorittaminen ammattiopintojen ohessa vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta, Tuomo sanoo. Vaasa on Tuomon mielestä hyvä opiskelukaupunki, sillä vaihtoehtoja riittää. Tuomo suunnittelee jatkavansa opintoja ammattikorkeakoulussa. 28 Anni-Liina kehuu erityisesti Vaasan lyseon lukion kansainvälisyyttä: hän on ollut koulun kanssa jo Saksassa ja tänä keväänä on vuorossa opintomatka Ranskaan. Vasa gymnasiumin ja Vaasan lyseon lukion toimiminen saman katon alla antaa lukiolaisille mahdollisuuden käytännön kielikylpyyn. Anni-Liinasta se tuo mukavan lisän opiskeluun. — Olen mukana tandem-kurssilla eli minulla on Vasa gymnasiumista pari, joka opettaa minulle ruotsia ja minä hänelle suomea, Anni-Liina kertoo. Kuva/Bild: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Anne-Maria ja Hannu Saaren mielestä Vaasan koulutustarjonta on laaja. Anne-Maria och Hannu Saari tycker att Vasas utbildningsutbud är omfattande. Hanna Björklund on toisen vuoden opiskelija Vasa gymnasiumissa. Hanna Björklund studerar andra året vid Vasa gymnasium. Trivsamt och litet gymnasium Aikuisopiskelija etsii syventävää tietoa Vaasan aikuiskoulutuskeskus palkitsi syyskuussa vähäkyröläisen avioparin, Anne-Maria ja Hannu Saaren Vuoden aikuisopiskelijaperheenä. Palkitsijoiden mielestä Saaret ovat hieno esimerkki työn, arjen ja opiskelun yhdistämisestä. — Hannu aloitti opinnot ensin vuonna 2009 ja minä tulin perässä, Anne-Maria kertoo. Kumpikin halusi oppia uutta ja saada sitä kautta enemmän irti työstään. Vaatetusalan artesaaniksi Vaasan ammattiopistosta valmistunut Anne-Maria työskentelee Eurokankaassa ja CNC-koneistajaksi VAO:ssa opiskellut Hannu Wärtsilässä. Vakk:ssa Hannu opiskelee sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoa ja Anne-Maria myynnin ammattitutkintoa. Perheessä on 3-vuotias Joanna-tytär, ja toinen lapsi syntyy maaliskuussa. Samaan aikaan perhe rakentaa vielä omakotitaloa Merikaartoon. Kiireestä huolimatta molemmilla riittää intoa opiskeluun. — Opiskelu itsessään palkitsee ja kannustaa jatkamaan. Olen saanut juuri sitä syvempää tietoa kaupan alan organisaatiosta, mitä lähdin hakemaan, Anne-Maria sanoo. Hannu taas kertoo päässeensä niin sanotusti puhtaampiin töihin. — Olin ennen asentajana, mutta nyt teen yhä enemmän sähkötöitä. Sjuttonåriga Hanna Björklund valde Vasa gymnasium. Familjen flyttade från Korsholm till havsnära Åminne i Malax för några år sedan. Både gymnasiet i Korsholm och i Petalax hade därmed varit goda alternativ för henne. — Men Vasa lockade, säger hon. Jag tycker om Vasa. Jag ville ha omväxling och träffa nya människor. — Vasa Gymnasium är en tillräckligt liten skola för att den ska kännas familjär. Jag trivs jättebra här! Med Vaasan lyseon lukio som närmaste granne har jag också möjlighet att öva på finska ibland, bland annat i en tandemkurs jag deltagit i. Annars är jag helt svenskspråkig. Hennes mamma arbetar i Smedsby så hon tar sig till och från skolan med henne. — Jag väntar ofta på henne efter skoldagens slut. Då går jag till biblioteket eller en sväng på stan. På fritiden musicerar hon gärna, har piano som huvudinstrument inom musikinstitutet Legato men spelar också gitarr och sjunger. Hon är med i en teatergrupp och leder själv en barnklubb på fritiden. Efter studenten vill hon studera vidare men har ännu inte bestämt sig för vad. — Teaterhögskolan, en utbildning med anknytning till barn eller varför inte journalist? Teksti: Anne Kytölä/ Viestintä Oy Prowomedia Text: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab www.vaasa.fi/toisenasteenkoulutus www.vasa.fi/andrastadietsutbildning www.opiskelevaasassa.fi VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 29 Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Johanna Saarinen ja Kirsi Oravainen pitävät huolta muun muassa Ruukinkartanon palvelukeskuksessa sijaitsevan pienkoti Emman siisteydestä. Johanna Saarinen och Kirsi Oravainen ser till att boendeenheten Emma i Bruksgårdens servicecenter är välstädad. Viihtyvyys lähtee siivouksesta Trivseln börjar med städning Siivooja ei ole enää työpaikkojen näkymätön puurtaja, vaan tärkeä osa työyhteisöä. Parhaassa tapauksessa puhdistuu myös ilmapiiri. Städaren är inte längre en osynlig arbetsmyra på arbetsplatsen utan en viktig del av arbetsenheten. I bästa fall blir även atmosfären bättre. Vaasan Siivouspalvelujen siivouspalvelujohtaja Tiina OjalaPaloposki tietää, millainen on hyvin siivottu tila. — Ei mikään ylisiisti, mutta siisti. Siivous lisää viihtyisyyttä ja työturvallisuutta, kun esimerkiksi kaikki tavarat ovat omilla paikoillaan. Städservicedirektör Tiina Ojala-Paloposki vid Vasa Städservice vet hur en välstädad lokal ska se ut. — Inte överprydlig men snygg. Städningen ökar trivseln och arbetssäkerheten då till exempel alla saker är på sina rätta platser. Vaasassa siivoojilla on käytössään uusimmat siivousvälineet, -koneet ja -menetelmät. Väki on myös hyvin koulutettua, sillä suurimmalla osalla siivoojista on laitoshuoltajan tai toimitilahuoltajan tutkinto. I Vasa har städarna tillgång till de senaste redskapen, maskinerna och metoderna inom städning. De anställda är också välutbildade, majoriteten av städarna har nämligen examen för anstaltsvårdare eller examen som lokalvårdare. Parasta on pysyvyys Varaktighet är bäst Fyysisen työympäristön viihtyisyyden lisäksi siivoojat parantavat usein myös työpaikan henkistä ilmapiiriä. OjalaPaloposken mukaan esimerkiksi kouluissa tuttu siivooja on usein myös oheiskasvattaja. Pysyvä henkilöstö on tärkeä tekijä työhyvinvoinnin kannalta. — Jos henkilöt vaihtuvat, ei tule turvallisuuden tunnetta. Lyhyissä työsuhteissa luottamuksellinen suhde ei ole niin vahva ja siivouksen taso vaihtelee. Förutom att öka trivseln i den fysiska arbetsmiljön förbättrar städarna ofta även atmosfären. Enligt Ojala-Paloposki är till exempel skolans bekanta städare också vanligtvis medfostrare. Med tanke på arbetsmotivationen är det viktigt att personalen förblir densamma. — Om de anställda byts ofta uppnås inte känslan av trygghet. I korta anställningsförhållanden är det förtroliga förhållandet inte så starkt, och nivån på städningen varierar. Vaasan Siivouspalveluilla vakituisia työntekijöitä on noin 120. Yhteensä siivoojia on hieman yli 130. Tilanne on siis hyvä, mutta parannettavaakin löytyy. — Tämä ei ole nuorille se ykköspaikka johon halutaan valmistua. Ammatti ei ole niin kiehtova. Tästä syystä sijaisia on vaikea saada, Ojala-Paloposki harmittelee. De ordinarie anställda inom Vasa Städservice är cirka 120. Städarna är sammantaget något fler än 130. Situationen är alltså bra men det finns också saker och ting som kan förbättras. — För ungdomarna är städare inte det toppyrke som man vill utexamineras till. Yrket är inte så fascinerande. Därför är det också svårt att få vikarier, beklagar sig Ojala-Paloposki. Erityisesti vaasalaisissa kouluissa ja palvelutaloissa siivoojien ja henkilökunnan välinen yhteistyö pelaa. Hyvä henki ansaitsee kiitosta. — Siivoojat tuntevat kuuluvansa joukkoon. Särskilt i skolorna och servicehusen i Vasa fungerar samarbetet mellan städarna och personalen väl. En bra atmosfär är värd all erkänsla. — Städarna upplever att de hör till gruppen. Teksti/text: Suvi Pärnänen 30 Briefly in English Kuva/Bild: Jaakko J. Salo M/S Wasa Express Briefly in English Vaasa at Your Service! You can find out about the services offered by the City of Vaasa in many places, even if you don’t use the Internet or speak Finnish or Swedish. The city’s residents are served by the Public Information Centre Kansalaisinfo on the ground floor of the main library. The centre’s purpose is to advise, guide and serve citizens in all their affairs with the public administration. At the beginning of 2013, the Public Information Centre Vähäkyrö was established for the inhabitants of Vähäkyrö. Immigrants can find special services at the Welcome Office, located at Kansalaisinfo. It’s an approachable guidance centre where you can easily find all the information you need in one place, for example, on immigration, recruitment and issues concerning the services of the various authorities. The Welcome Office has branch offices in Närpes and Jacobstad. The services are free and you don't need to make an appointment. Welcome Office Mon–Wed, Fri 10–16.15 Thu 10–17 Kirjastonkatu 13 (Main Library) 65100 Vaasa tel: +358 (0)6 325 1551 e-mail: [email protected] www.vaasa.fi/welcomeoffice Information about Vaasa and services: www.vaasa.fi www.facebook.com/vaasankaupunki www.visitvaasa.fi www.pinterest.com/vaasa http://vaasa.kansalaiskioski.fi/en Step aboard! New winds have blown for shipping in the Kvarken since January when the Wasa Express, owned by the shipping company NLC Ferry Ab Oy, began to operate between Vaasa and Umeå. This shipping company, owned by the cities of Vaasa and Umeå, will continue the operations of RG Line Oy Ab’s bankruptcy estate with a familiar name of old: Vaasanlaivat. — Wasa Express is well suited for traffic between Vaasa and Umeå. It has a spacious car deck, excellent restaurant and café facilities, a sufficient number of cabins and room to move both inside and out, says Catarina Fant, NLC Ferry’s Marketing Manager and Chief of Corporate Communications. www.vaasanlaivat.fi Multicultural Youth Work in a Multicultural City The City Youth Department engages in important work to help young people who have moved to Finland. Multicultural youth worker Emine Karakan works for the City Youth Department at Reimari, an information and guidance service for young people, located in the Kultsa House of Culture for Youth. Multiculturalism is a natural part of Karakan’s life who is both Finnish and Turkish. — My own background is the reason why I became interested in multiculturalism and sought to work in tasks involving it. Reimari offers multicultural youth an approachable, easy service where they can find advice and guidance in their everyday problems, Karakan says. Reimari guides young people in issues concerning studying and working life, among others. The Kultsa premises are also the venue for various recreational activities. The multicultural youth groups with the longest history are the cooking club and Kultsa's multicultural music club where rap and pop singing is taught. www.reimari.info VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 31 Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin. Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll. TAPAHTUMAT ˜ EVENEMANG Helmikuu I Februari 10.2. Ranskalainen unelma Kamarimusiikkikonsertti En fransk dröm, kammarmusikkonsert (www.vaasankaupunginorkesteri.fi) 14.2. Waasan Sijoitustapahtuma, Kaupungintalo Placering - evenemanget, Stadshuset (www.vaasansijoitusmessut.fi) 16.2. LumiKihveli Rock, Hullu Pullo (www.kihveli.com) 16.2-2.6 Kaisu Koivisto: Äänekäs hiljaisuus I Högljudd tystnad, Kuntsi (http://kuntsi.vaasa.fi) 22.-23.2 Pakkasmarkkinat I Vintermarknad, Kauppatori I Salutorget Maaliskuu I Mars 1.3.-2.6. Ilmastojuttu I Klimatgreppet, Pohjanmaan museo I Österbottens museum (http://museo.vaasa.fi) 2.3. FinnHits, Vaasa Arena (www.studioticket.fi) 8.3-7.4 Näköistä I Likhet, Taidehalli I Konsthallen (http://museo.vaasa.fi) 13.-16.3. Vaasa City Storm (www.shoppingvaasa.fi) 14.3. Vive Ravel, Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkesterit, Kaupungintalo Vasas och Seinäjokis stadsorkestrar, Stadshuset (www.vaasankaupunginorkesteri.fi) 16.3. Ensi-ilta: Oliver -musikaali (http://teatteri.vaasa.fi) 18.-21.3. Vaasa EnergyWeek 2013 (http://energyvaasa.fi/energy_week) 20.3. Premiär: Pojken och Stjärnan (www.wasateater.fi) Huhtikuu I April 20.-21.4. Pohjanmaan suurmessut, kirjamessut, Botnia halli Österbottens stormässa, bokmässa, Botniahallen (www.pohjanmaanexpo.fi) 19.4.-12.5. Novian valokuvauskoulutuksen lopputyöt, Taidehalli Fotoutbildningen vid Novia examensarbeten, Konsthallen (http://museo.vaasa.fi) 30.4. Johann Strauss Vappukonsertti, Kaupungintalo Johann Strauss Valborgskonsert, Stadshuset (www.vaasankaupunginorkesteri.fi) 1.5. Vappumarkkinat I Första maj-marknad, Kauppatori I Salutorget 8.-12.5 Vaasan Kuorofestivaali - Vasa Körfestival (www.vaasachoirfestival.fi) 7.-8.6. Pienet Festarit Preerialla - PFP Festival (www.pienetfestaritpreerialla.fi) 29.6. Postisoutu – Postrodden (http://postrodden.huset.fi) 4.-7.7 Wasa Footballcup (http://wasafootballcup.com) 25.-28.7 Kalevan Kisat I Kalevaspelen (www.kalevankisat2013.fi) 31.7-7.8 Korsholman Musiikkijuhlat I Musikfestspelen Korsholm (www.korsholmmusicfestival.fi) 8.8. Taiteiden yö I Konstens natt (http://taiteidenyo.vaasa.fi) 9.-11.8. Vaasan Marssi – kävelytapahtuma I vandringsevenemang (www.vaasanmarssi.fi) Lue lisää Vaasan tapahtumista osoitteessa events.vaasa.fi Läs mera om evenemangen i Vasa på adressen events.vaasa.fi 003891 Huom! Pidätämme oikeudet muutoksiin aikatauluissa. Obs! Vi förebehåller oss rättigheterna till ändringar i tidtabellerna. Touko-elokuu I Maj-augusti
© Copyright 2024